Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut?
|
|
- Otto Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut? Sisällys Sivu Avioeron hakeminen Avoliitosta eroaminen Ero väkivaltaisesta suhteesta Auttajatahot Käräjäoikeus Oikeusaputoimisto Porvoon turvakoti Kela Lastenvalvoja Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus Porvoon perheneuvola Sosiaalityö Asuntotoimisto Ero lapsen kokemana Miten kertoa lapselle erosta Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus www sivuja Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa eroprosessista. Tästä esitteestä löydät eri auttajatahoja ja käytännön tietoa siitä, miten toimia eroa harkitessasi, eroprosessin aikana tai eronneena. Esite on tarkoitettu sekä lapsettomille pareille että lapsiperheille.
2 Erolla on pitkäaikaisia vaikutuksia kaikille osapuolille. On tärkeää pohtia, mitä eroamalla pyrkii ratkaisemaan. Ratkeaako ongelma vai aiheuttaako ero enemmän ongelmia? Eroamiseen liittyy useimmiten hyvin voimakkaita tunteita kuten tuskaa, ahdistusta ja toisaalta helpotuksen tunteita. Mikäli eroon päädytään, on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet voisivat käsitellä turvallisesti eroasioita, tarvittaessa ulkopuolisen ja puolueettoman auttajan kanssa. Lasten selviytyminen erosta riippuu vanhempien kyvystä käsitellä eroa psyykkisesti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eron jälkeen ratkaisevaa lapsen selviytymisen kannalta on vanhempien asenne toisiaan kohtaan. Pahinta on eron jälkeen jatkuva riita. Käsittelemättömät asiat saattavat aiheuttaa sen, että erosta huolimatta vanhemmat tai jompikumpi heistä on edelleen psyykkisellä tasolla kiinni vanhoissa ongelmissaan ja keskinäisessä kaunassaan. Tämä estää eheytymisen ja uudelleen suuntautumisen eronneiden omassa elämässä ja vaikeuttaa lasten mahdollisuutta selviytyä kriisistä tasapainoiseen elämään. Parasta, mitä voi tehdä lastensa tulevaisuuden ja itsensä hyvinvoinnin eteen, on hakea apua riitojen lopettamiseksi. Avioeron hakeminen Avioerohakemus jätetään hakijan kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Tästä löydät enemmän tietoa kohdasta käräjäoikeus. Avoliitosta eroaminen Avoliiton purkautuessa eroa ei tarvitse hakea käräjäoikeudelta, koska voimassaolevassa laissa avoliitto on jätetty erikseen nimeämättä. Lasten asioista vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona tai he voivat jättää sopimukset käräjäoikeuden vahvistettavaksi. Tämä koskee sekä avo- että avioeroa. Ero väkivaltaisesta suhteesta Ero ei välttämättä ratkaise väkivaltaongelmaa, vaan voi jopa väliaikaisesti lisätä väkivallan uhkaa, joten turvallisuudesta huolehtiminen myös lasten osalta korostuu. Väkivalta vahingoittaa lasta, vaikka ei kohdistuisikaan suoraan häneen. Väkivallan kohteena eläneen itsemääräämisoikeus on usein kaventunut, joten ulkopuolinen tuki on tarpeen. On tärkeätä uskaltaa puhua väkivallasta asioidessaan eri tahojen (oikeusaputoimiston, lastenvalvojan, sosiaalitoimiston) kanssa. Väkivaltaisesta suhteesta on vaikeampi erota kuin suhteesta, jossa ei ole ollut väkivaltaa. Tutkimuksien mukaan vasta neljäs tai viides yritys johtaa eroon. Ero on väkivaltaa käyttäneellekin usein musertava vastoinkäyminen hylätyksitulemisen tunteineen. Tämä osapuoli tarvitsee apua löytääkseen väkivallattomia toimintatapoja. 1 2
3 Käräjäoikeus Auttajatahot puh Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudessa hakemuksella. Hakemuksen voivat jättää joko puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Jos toinen puoliso on tehnyt hakemuksen yksin, tuomioistuin varaa toiselle puolisolle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta-ajan jälkeen. Harkinta-aika alkaa siitä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuden kansliaan tai kun toisen puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä hakemuksella vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Tämä ns. toisen vaiheen hakemus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Oikeusaputoimisto Porvoon oikeusaputoimisto tarjoaa oikeusapua eli asianajajan palveluja ilmaiseksi tai omavastuulla henkilölle, puh (avoinna ) joka ei taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse vastaamaan asianajokuluistaan eikä hänellä ole asian kattavaa oikeusturvavakuutusta. Oikeusaputoimiston palvelu sisältää oikeudellisen neuvonnan ja muut asian vaatimat juridiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi neuvottelut toisen osapuolen kanssa, edustamisen oikeudenkäynneissä sekä sopimusten laatimisen. Oikeusaputoimiston puoleen kannattaa kääntyä, mikäli eron osapuolet eivät kykene sopimaan eroonsa liittyviä varallisuutta, lapsen huoltoa ja elatusta koskevia erimielisyyksiään. Oikeusaputoimisto voi myös auttaa osituskirjan laatimisessa siinä tapauksessa, että osapuolet ovat yhtä mieltä jaosta. Palvelu edellyttää ajan varaamista. Oikeudessa käsiteltävissä asioissa (ns. prosessuaalinen asia), kuten esim. riitaisissa lasten huoltoa ja elatusta koskevissa asioissa, on mahdollista kääntyä myös yksityisen avustajan puoleen. Tässä tapauksessa avustaja huolehtii oikeusavun hakemisesta. On kuitenkin huomioitava, että omaisuuden ositusta tai erottelua koskevat asiat ovat luonteeltaan ulkoprosessuaalisia ja näissä asioissa vain oikeusaputoimisto voi antaa oikeusapua. Oikeusapua on mahdollista hakea myös netin kautta ( asiointi.oikeus.fi). Netistä löytyy lisätietoja oikeusavusta ja hakumenettelystä. Lisäksi netissä on laskuri, jolla asiakas voi itse alustavasti tarkistaa onko hän oikeutettu oikeusapuun. Jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, puolisoilla on oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa. Avioeroa koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tuomioistuimen on myös omasta aloitteestaan otettava käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä. Mikäli vanhemmat eivät tee asiasta sopimusta, jonka lastenvalvoja vahvistaa, tuomioistuin antaa vanhemman vaatimuksesta asiasta päätöksen. Porvoon turvakoti Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessa väkivaltaa kohdanneille turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. puh (itä-uudenmaan sosiaalipäivystys puh h) Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, henkilökunta on paikalla 24 h/vrk. Lähetettä ei tarvita. 3 4
4 Kela Erillään asuminen vaikuttaa useimpiin sosiaalietuuksiin. Kun muutatte erilleen, ilmoita uusi osoitteesi ja muuttopäivä maistraattiin mahdollisimman pian. Lapsilisä porrastuksineen ja yksinhuoltajakorotuksineen maksetaan pääsääntöisesti väestörekisteritietojen perusteella. Tarvittaessa Kela kuulee kumpaakin osapuolta lapsilisän maksuasioissa. Suurimman osan hakemuksista ja tarkistuksista voi tehdä Kelan sivuilla fi toimivalla sähköisellä asiointipalvelulla. Palvelu toimii pankkitunnuksin. Kelan yhteyskeskukset ovat asiakkaiden käytössä mape klo 8-18; esim.asuminen , lapsiperheet (muut asiat katso puhelinluettelo tai nettisivut). Lastenvalvoja puh Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan luona voidaan laatia ja lastenvalvoja voi vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan vanhempien tulee keskenään päästä yhteisymmärrykseen asioista. Sopimusten tarkoituksena on turvata lapsen etu, riittävä toimeentulo ja läheinen ihmissuhde lapsen ja hänen kummankin vanhempansa välillä. Huolto: Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset esim. lapsen koulusta/ päiväkodista, asuinpaikasta, uskonnosta (UVL3 ), etu- ja sukunimestä, passista, terveyden- ja sairaudenhoidosta, äidinkielestä ym. Lapsen huoltajat ovat lähtökohtaisesti myös lapsen edunvalvojia. Edunvalvontaa on lapsen omaisuuden hoitaminen ja lapsen edustaminen hänen omaisuuttaan koskevissa asioissa. Asuminen: Huoltomuodosta riippumatta lapsella voi virallisesti olla vain yksi osoite. Asuinpaikasta sovittaessa lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Virallisen asuinpaikan perusteella määräytyvät mm. kotipaikka, päiväkoti, koulu, koulukyyti, lapsilisä (elleivät vanhemmat toisin sovi), asumistuki, huolto- ja tapaamissopimuksen vahvistamiskunta. Tapaamiset: Tapaamisoikeus on lapsen, ei vanhemman oikeus. Tapaamisoikeusratkaisuja ei tule tehdä kaavamaisesti, vaan jokainen tapaamisoikeus tulee rakentaa lapsen yksilöllisen elämäntilanteen pohjalta. Tapaamisoikeudesta sovittaessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa lapsen ikä ja kehitysvaihe sekä aiempi yhteydenpito ja suhde tapaajavanhempaan. Tapaamisratkaisun tulee taata lapselle oikeus elää rauhallista ja säännönmukaista elämää. Ennustettavuus on lapselle tärkeää. Elatus: Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Tässä otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä, mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojensa määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvelvollisuutensa. Vanhemmat vastaavat myös 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (ns. koulutussopimus). Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus ajanvaraus ma-to 9-12 puh Keskus tarjoaa yksin tai kumppaninsa kanssa tuleville ai- kuisille keskusteluapua tilanteen selvittämiseen eroa harkitessa, eroprosessin aikana tai eron jälkeen. Lapset voivat myös osallistua perheneuvotteluihin. Olisikin hyvä hakea tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. Missä tahansa eron vaiheessa on myös mahdollista hakea perheasioiden sovittelua. Sovittelulla tarkoitetaan keskusteluja, joissa pyritään löytämään tasapuolinen, kaikkien perheenjäsenten hyväksymä ratkaisu ongelmiin. Puolueeton henkilö voi auttaa näkemään kokonaistilanteen ja tukea perhettä rakentamaan omat ratkaisunsa. Luottamuksellisuus on sovittelussa tärkeää. Keskusteluja ei voi käyttää tuomioistuimessa toista vastaan. Perheneuvolan kanssa tarjoamme yhdessä myös vertaistukiryhmätoimintaa. 5 6
5 Porvoon perheneuvola puh Perheneuvolassa voidaan auttaa lapsiperheitä kun vanhemmat ovat huolissaan eron vaikutuksista lapsiin tai miettivät, miten parhaalla tavalla tukevat lasten selviytymistä erotilanteessa. Perheneuvolassa tavataan vanhempia yhdessä tai erikseen ja autetaan heitä näkemään erotilanne lapsen näkökulmasta sekä käydään läpi eroon liittyviä ajatuksia ja tunteita. Perheneuvolassa voidaan myös tavata koko perhettä eron jälkeen ja käydä yhdessä läpi tapahtunutta ja erityisesti lasten tunteita tilanteeseen liittyen. Lapsille voidaan tarjota myös yksilöllistä tukea ja mahdollisuutta työstää vanhempien eroa ulkopuolisen aikuisen kanssa omilla yksilökäynneillä sekä vertaistukea lasten eroryhmän muodossa. Perheneuvola on toteuttanut myös aikuisten eroryhmiä yhdessä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Ero lapsen kokemana Sosiaalityö Avio- ja avoerotilanteessa sosiaalityöntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa käytännön asioiden järjestämisessä (esim. mistä ja miten voi hakea asuntoa sekä millaista taloudellista tukea on mahdollista saada). Sosiaalitoimi antaa käräjäoikeuden pyynnöstä perhettä koskevan olosuhdeselvityksen liittyen lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen. Sosiaalitoimen tehtävänä on tiedon hankinta ja sen välittäminen tuomioistuimelle tuomioistuimen ratkaisua varten. Selvitys tähtää mahdollisimman objektiivisten tietojen hankkimiseen sellaisista seikoista ja olosuhteista, joilla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Asuntotoimisto Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja voi tiedustella kaupungin asuntoyksiköltä. puh puh tai (avoinna klo 9-13 tai sopimuksen mukaan) Ero on lapselle uusi hämmentävä kokemus, jonka ymmärtämiseen hänellä ei ole kovinkaan suuria valmiuksia. Mitä vähemmän lapsi saa oikeaa tietoa asioista, sitä enemmän hänen mielikuvituksensa alkaa tuottaa selityksiä tapahtumille. Lapsen erohuolet ovat hyvin erilaisia kuin aikuisen. Lapsi saattaa miettiä vaikkapa kavereiden näkemistä jatkossa, harrastuksiin kulkemisia, rakkaiden lelujen säilyttämistä kahdessa paikassa, tulevia lomamatkoja tai lemmikkieläimestä eroon joutumista. Surun, pettymyksen ja vihan tunteiden lisäksi yksi eroon keskeisesti lapsilla liittyvä tunne on syyllisyys. Lapsen päättely on kypsymätöntä ja itsekeskeistä ja lapsi jäsentää maailmaa ympärillään hyvin vahvasti itsensä kautta. Tästä syystä lapsi myös syyllistää itsensä erotilanteessa äärimmäisen herkästi, lähes poikkeuksetta. Lapselle tulee yhä uudelleen korostaa sitä, ettei hän ole eron syy. Lasta auttaa, jos vanhemmat pystyvät kertomaan lapselle jossain muodossa eron todellisen syyn. 7 8
6 Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta hyvin merkittävä tekijä vanhempien erossa on se, että erotilanteessa ja eron jälkeisessä vanhemman henkilökohtaisessa kriisissä - kuten kaikissa elämän kriiseissä - vanhemman kyky vanhemmuuteen usein heikkenee. Erosta selviäminen ja elämän uudelleen rakentaminen vievät vanhemmalta huomattavan paljon energiaa, mikä on luonnollisesti pois niistä voimavaroista, joita vanhemmalla on käyttää vuorovaikutukseen ja läsnäoloon lapsen kanssa. Lapset saattavat jäädä liikaa oman itsensä varaan ja joutuvat kasvamaan isommiksi liian nopeasti. Valitettavasti tämä kasvaminen joka ei etene lapsen omaan kehitykselliseen tahtiin, vaan tapahtuu pakon edessä, osoittautuu usein tietyllä tavoin epätodelliseksi myöhemmin ja varsinainen aikuistuminen ja siihen liittyvistä kehitystehtävistä selviytyminen viivästyy. Hyvin pienet lapset voivat kärsiä vanhempien erosta eniten juuri siitä syystä, että tarvitessaan jatkuvaa turvaa ja huolenpitoa he saattavat jäädä vaille vanhempiensa täyttä keskittymistä. Vanhemman mielessä ei erotilanteessa tai sen jälkeen ole niin paljon ja niin jatkuvasti tilaa lapselle ja lapsen tarpeille, kuin lapsi ehkä tarvitsisi. Lapsi ei ymmärrä, miksi vanhemman häneen kohdistamassa huomiossa tapahtuu muutos ja päättelee jääneensä yksin, koska ei ole erityisen arvokas tai tärkeä. Pienen lapsen kokemus vanhemman huomion menettämisestä saattaa sisäistyä lapsen kokemukseksi siitä, ettei hän ole enää vanhemmalle yhtä tärkeä. Tämä voi vaikuttaa suurestikin lapsen kehittyvään minäkuvaan ja itsetuntoon. Vanhempien erotessa lapsen selviytymistä tukee mahdollisuus elää eron jälkeenkin mahdollisimman tavallista, ikätasoista arkea. Mitä vähemmän ero muuttaa lapsen arkea ja rutiineita, sen parempi. Pelkkä vanhempien erilleen muuttaminen on lapselle niin suuri muutos, että sen lisäksi kaikki muut tilanteeseen liittyvät muutokset olisi lapsen kannalta paras pyrkiä minimoimaan. Lapsen kannalta on parasta, jos hän saa jatkaa samassa päiväkodissa tai koulussa, samoissa harrastuksissa ja kuulua edelleen samaan arkiseen kaveriporukkaan. Lasta auttaa myös, jos hän edelleen eron jälkeen syö iltapalansa samaan aikaan tai kuulee saman unilaulun ennen nukahtamistaan. Avioero on lapselle usein kokemuksena täysin ennakoimaton (vaikka lapsi olisi osannut aavistaa eron jollain tavalla, ei hän ole osannut aavistaa miltä se tulee tuntumaan) ja horjuttaa turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Rutiinien säilyminen tukee lapsen kokemusta asioiden pysyvyydestä. Lapset toivovat vanhempien palaamista yhteen hämmästyttävän pitkään. Hyvin suurta ihmetystä aiheuttavan lapsen käyttäytymisen taustalla voi olla lapsen epätoivoinen yritys saada liikkeelle jotakin, mikä ajaisi vanhemmat jälleen yhteen tai saisi toisen vanhemman palaamaan kotiin. Tämä lapsen toive perheen uudelleen yhdistymisestä on lapsen luontainen pyrkimys koostaa itseään ehyeksi. Erityisesti silloin, jos vanhempien välinen yhteinen ja jaettu vanhemmuus ei eron jälkeen toteudu, lapsi saattaa elätellä hyvinkin voimakkaita toiveita vanhempien yhteen palaamisesta ratkaisuna siihen tarpeeseen, joka lapsella on kokea molempien vanhempien läsnäolo omassa arjessaan. 9 10
7 Miten kertoa lapselle erosta? Vanhempien kanssa käydyt keskustelut erosta ovat lapsille äärimmäisen tärkeitä ja niillä voi olla hyvin pitkälle ulottuvia seurauksia sen kannalta, millaisia ajatuksia lapsen omassa mielessä lähtee liikkeelle eroon liittyen. Jos se vain suinkin on mahdollista, niin vanhempien olisi paras kertoa lapsille erosta yhdessä. Tämä on lapsille ensimmäinen selkeä viesti siitä, että he saavat myös jatkossa säilyttää molemmat vanhempansa ja että asiasta saa puhua kummankin kanssa. Tärkeää on kertoa lapsille selkeästi eroaikeista, tuoda esille mitä se tarkoittaa ja milloin se tapahtuu. Vanhempien olisi pyrittävä antamaan lapselle joku selitys, miksi näin on käynyt ja miksi eroon on päädytty korostaen sitä, että eron syyt ovat vanhemmissa eivätkä lapsessa. Varsinkin pienet lapset saattavat pohtia paitsi sitä, mikä heidän käytöksessään aiheutti eron, myös sitä mitä he olisivat voineet tehdä toisin estääkseen eron. Tästä syystä vanhempien olisi hyvä korostaa lapselle myös sitä, ettei tämä olisi omalla toiminnallaan millään tavoin voinut estää eroa. Tärkeää olisi kertoa, lapsen arjen kannalta merkityksellisistä suunnitelmista, siitä miten arki tulevaisuudessa tullaan järjestämään. Kertoessaan avioliittonsa päättymisestä eroon vanhemmat kertovat lapselle samalla miehen ja naisen välisestä suhteesta, jonka mallia lapset kantavat mukanaan lopun elämäänsä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmat joko erosta kertoessaan tai myöhemmin erosta puhuessaan kertovat myös siitä, miten he naimisiin mennessään uskoivat avioliiton kestävän, millaisia unelmia heillä oli ja miten onnellisia he lasten syntymästä olivat. Jos se suinkin on mahdollista, eronnutkin vanhempi voi todeta lapselle olevansa kuitenkin iloinen siitä, että hänen isänsä tai äitinsä on juuri se, joka on. Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus Nykyisin yhä useampi lapsi joutuu eron jälkeen jäämään pysyvämmin taistelevien vanhempien kiistakapulaksi, mistä on tutkijoiden yksimielisen näkemyksen mukaan lähes poikkeuksetta suurta vahinkoa lapsen kehitykselle. Erityisesti pienet lapset ovat vaikeassa tilanteessa vanhempien suhtautuessa avoimen vihamielisesti toisiinsa. Kaikki vanhemmat, niin yhdessä asuvat kuin eronneetkin, sanovat joskus toisistaan ikäviä asioita lasten kuullen. Tietyn kiukun ja erilaiset näkemykset lapsi toki ymmärtää, eiväthän vanhemmat todennäköisesti olisi eronneet, jos toisessa ei mikään harmittaisi. Vahingollista lapselle on se, jos toista vanhempaa jatkuvasti ja ainoastaan mustamaalataan eikä toisesta koskaan tuoda mitään myönteistä esiin. Lapsen on äärimmäisen raskasta kantaa sitä taakkaa, minkä vanhemman toista vanhempaa kohtaan tuntema ja ilmaisema viha ja vähättely synnyttävät. Lähes kaikissa vanhempien eroa koskevissa tutkimuksissa ja teksteissä nostetaan merkittävimmäksi tekijäksi lapsen selviytymisen kannalta millaiset vanhempien eron jälkeiset välit ovat ja miten he kykenevät toimimaan yhteistyössä. Lasta auttavat erosta selviytymiseen säännöllinen yhteys ja hyvä suhde molempiin vanhempiin. Tärkeää on, että kumpikin vanhempi kunnioittaa lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Vaikka avioliitto päättyy, yhteinen vanhemmuuden jakaminen jatkuu eronkin jälkeen. Kasvatuskumppanuus eron jälkeen tarkoittaa sitä, että kumpikin entisistä puolisoista tukee edelleen toisen vanhemman roolia äitinä tai isänä, sekaantumatta kuitenkaan entisen puolison uuteen elämään. Tämä on usein haastavaa, koska ex-kumppanien omaan elämään (esim. varallisuuteen, loman viettoon, asumiseen) liittyvät päätökset vaikuttavat vastaisuudessakin myös toisen elämään ja arkeen. Neuvottelukykyä tarvitaan monesti eron jälkeen vielä enemmän kuin tarvittiin saman katon alla asuttaessa. Joskus vanhempien voimat saattavat mennä lähes kokonaan oman erotuskan käsittelemiseen. Lapsia ei kuitenkaan saa jättää kokonaan yksin tällaisessakaan tilanteessa. Ero on lapselle hämmentävä kokemus, jota lapsi ei voi ymmärtää. Aikuinenkin voi olla niin hämmentynyt, ettei osaa antaa lapselle selkeitä selityksiä ja vastauksia. Tällöin voi edes todeta että kukaan ei oikein tiedä miten tässä mennään, mutta kaikki kuitenkin järjestyy. Vaikka lapselle pitää tuoda esiin sitä, miten kaikki järjestyy, ei katteettomia lupauksia kuitenkaan saisi antaa. Lapselle ei esimerkiksi saa luvata, että molemmat vanhemmat pysyvät edelleen yhtä vahvasti hänen elämässään, jos näin ei tule olemaan
8 www-sivuja (oikeusministeriö) (mannerheimin lastensuojeluliitto) (väestöliitto) (lastensuojelun keskusliitto) Esitteen ovat laatineet: Porvoon kaupungin perheneuvola ja lastenvalvojat, Porvoon oikeusaputoimisto sekä Porvoonseudun perheasiainneuvottelukeskus Kuvitus: Filippa Hella Lay out: Ulrika Andersson
Mies, ero ja käytännön asiat
Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä
LisätiedotAvioero ja lasten asioista sopiminen.
Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa
LisätiedotLAPSIOIKEUS Isyysolettama
Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotEron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta
Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN
ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että
LisätiedotLapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa
LisätiedotYhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen
LisätiedotLapsiperheiden eroauttamisen palvelut. Etelä-Savon alueella
Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut Etelä-Savon alueella Mitä meidän perheelle nyt tapahtuu? Eroauttamisen palveluiden tarkoituksena on tukea lapsiperheitä eroprosessissa. Palveluiden avulla pyritään
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotERON EDESSÄ Lastenvalvojapalvelut
ERON EDESSÄ Lastenvalvojapalvelut MISTÄ EROSSA SOVITAAN? 1 /Rautatienkatu 10 8 lastenvalvojaa 4 sosiaalityöntekijää (olosuhdeselvitykset oikeudelle) palveluohjaaja 040 8064046 (keskusteluapua vanhemmille,
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotLAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.
LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset
Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
Lisätiedot13.5.2013 Antero Kupiainen
30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)
LisätiedotOikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:
Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei
LisätiedotRiidan sovittelu tuomioistuimessa
Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,
LisätiedotERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat
LisätiedotLuennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen
Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen
LisätiedotPääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotV AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?
V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonta
Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee
LisätiedotEROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI
EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI 1 (11) Ohjeita eroavalle 1. Ero 1.1 Avioero Ensimmäinen hakemus Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella.
LisätiedotTietoa avioliittolaista
Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotKAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP +
KAN_6 1 *1219901* KANSALAISUUSILMOITUS; NUORI HENKILÖ Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi sinulle 18-22 -vuotias, jota ei ole tuomittu vapausrangaistukseen ja joka - olet
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotLapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa
Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava
LisätiedotAvoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde
Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä
LisätiedotOikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia
Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa
LisätiedotSähköiset palvelut Hollannin malli
Sähköiset palvelut Hollannin malli Eropalveluilla kohti sovinnollista eroa Työpaja 30.5.2017 Maaria Rubanin Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Oikeusministeriö Oikeusapu ja eropalvelut Oikeusaputoimistoissa
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotSUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana
SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN
2.10.2014 ANNIKA IMMONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN PORVOON KAUPUNKI Asukasluku n. 49 000, kolmannes ruotsinkielisiä, kaksikielinen
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA
ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto
VarsinaisSuomen käräjäoikeus Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Voimassa olevan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
LisätiedotLapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL
Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotEroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015
Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Vantaan sosiaali- ja terveystoimi Perhepalvelut Perheneuvolatoiminnan päällikkö Mirja Varis Taustaa Vantaalla avioliittolain mukaista perheasioiden
LisätiedotIlman harkinta-aikaa puolisoilla on oikeus saada avioero, jos he ovat asuneet keskeytyksettä erillään viimeiset kaksi vuotta.
Raili Salojärvi 1 (12) Ohjeita eroavalle 1. Ero 1.1 Avioero Ensimmäinen hakemus Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella. Sen voivat tehdä puolisot
Lisätiedot*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
1 Lähde: oikeusministerio.fi-verkkosivu, 7/2017 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan
LisätiedotLapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto
Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotLapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi
LAPSEN MIELIPITEEN SELVITTÄMINEN JA MILEIPITEEN MERKITYS TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen kuuleminen = tilaisuuden varaaminen lapselle kertoa toiveistaan ja ajatuksistaan. Kuuleminen on lapsen oikeus.
LisätiedotPERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
Lisätiedot*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE
ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE Lukijalle 2 Parisuhteen päättyminen 2 Eron juridiikka 3 Vanhemmuus eron jälkeen 4 Lasta koskevat sopimukset 5 Lapsen huomioiminen 6 Palvelut ja tuki 7-10 Kirjallisuutta
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA?
MITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA? RIIKKA KOSKELA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ, PERHEASIOIDEN SOVITTELIJA 16.10.2018 ERO LAPSIPERHEESSÄ OSA 2 LAPSEN ASEMA EROSSA Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
Lisätiedot+ + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_240518PP +
KAN_6 1 *1219901* KANSALAISUUSILMOITUS; NUORI HENKILÖ Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi sinulle 18-22 -vuotias, jota ei ole tuomittu vapausrangaistukseen ja joka - olet
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotTAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotLAPSEN EROKRIISI (1/2)
LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,
LisätiedotHuoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?
Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
Lisätiedotjoka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Tietoa avioliittolaista Tässä esitteessä selostetaan lyhyesti avioliiton solmimista ja purkamista sekä avioliiton oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä. Esite on tarkoitettu annettavaksi jokaiselle
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotLausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Lausunto 16.06.2017 Asia: OM 24/41/2015 Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö Yleisiä huomioita Lausuntonne: NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä
LisätiedotMITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA
MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotNaisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotLausunto Ehdotus on niin lapsen edun, kuin laadittujen sopimusten ja päätösten pitkäjänteisen toteutumisen kannalta ongelmallinen.
Ida Pimenoff Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 15 c ) Huoltajat
LisätiedotVanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle
Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta
Lisätiedot