Sosiaalinen kuntoutus voimavaraistamisena Sosiaalinen kuntoutus teoriaa ja tarinoita

Transkriptio

1 Sosiaalinen kuntoutus voimavaraistamisena Sosiaalinen kuntoutus teoriaa ja tarinoita Helka Raivio

2 Esityksen sisältö: Taustalla THL:n koordinoima SOSKU-hanke ( ) Sosiaalisen kuntoutuksen lähtökohdista Keskeisistä tavoitteista ja niihin liittyvistä käsitteistä Osallisuuden ulottuvuuksista Sosiaalinen toimintakyky ja sosiaalinen kuntoutus kasvuun saattamisena Sosiaalinen kuntoutuminen Kirjallisuus ja lisälukemista Etunimi Sukunimi

3 SOSKU kehittämishanke THL:n koordinoima, valtakunnallinen ESR kehittämishanke Mukana kahdeksan kuntaa/kuntayhtymää sekä Diakoniaammattikorkeakoulu, Kuntoutussäätiö ja Metropolia Ammattikorkeakoulu Hankkeessa kehitettiin ja testattiin sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja, tutkimus ja koulutus kehittämistyön tukena Keskeisimmät tuotokset: Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta! Yhteiskehittäen vaikuttavampaa sosiaalista kuntoutusta. SOSKU-hankkeen loppuraportti. (Raivio [toim.] 2018) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia (Kostilainen & Nieminen [toim.] 2018) Suositus työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen laatukriteereiksi. (SOSKU-hanke, 2018) Sosiaalisen kuntoutuksen opas (THL, 2018) Etunimi Sukunimi

4 Sosiaalisen kuntoutuksen lähtökohdista Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17 laaja-alainen sekä yleisluontoinen; kohderyhmät, tavoitteet ja sisältö vaihdelleet kunnittain 48 prosenttia THL:n keväällä 2016 toteuttamaan kuntakyselyyn vastanneista piti sosiaalisen kuntoutuksen keskeisenä toteuttamismuotona kuntouttavaa työtoimintaa Soveltamisopas: Edistetään kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä niihin vuorovaikutussuhteisiin, toimintoihin ja rakenteisiin, jotka muodostavat jokapäiväisen elämän perustan Periaatteena yksilön integroituminen yhteiskuntaan kykyjään ja suoriutumistaan vastaavalla tavalla Helka Raivio

5 Sosiaalisen kuntoutuksen lähtökohdista STM: Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä THL:n toteuttaman kuntakyselyn (2016) sekä SOSKU-osahankkeissa tehtyjen omien rajausten mukaan ensisijaisesti työikäisille sosiaalihuollon asiakkaille Poikkeuksena Essote:n sekä Rovaniemen kuntaosahankkeet, joissa painotus oli nuorissa Helka Raivio

6 Keskeisistä tavoitteista Sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteiden ja palveluiden yleisinä tavoitteina asiakkaan Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen Syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden edistäminen Yleisten tavoitteiden kautta määrittyvä tehtävä laaja-alainen, ja sosiaalista kuntoutusta voidaan järjestää monista syistä Toimeenpano, sisältö ja kohteet määräytyvät kunnissa, joiden tehtäväksi sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolain mukaan määrittyy Erillinen palvelu, palveluita läpileikkaava periaate vai erityinen työote tai orientaatio? Sosiaalihuoltolaki määrittelee sosiaalisen kuntoutuksen omaksi palvelukseen Sen on siis oltava esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta erillinen, ja tosiasiallisesti saatavilla oleva palvelunsa, vaikka niillä yhteisiä elementtejä onkin Etunimi Sukunimi

7 Syrjäytymisestä Syrjäytyminen yleisesti ymmärretty prosessina, jossa osa yhteiskunnan jäsenistä ajautuu tahtomattaan sivuun yhteiskunnallisista asemista ja työelämästä (Järvikoski, 2013) Osallisuuskin hahmotettavissa prosessina; ei pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila, joka voidaan saavuttaa (Raivio & Karjalainen, 2013) Osallisuuden asteemme vaihtelee jo elämänvaiheittain Kyseessä yksilöllinen kokemus, tai tunne (emme voi puhua osallisuudesta toistemme puolesta) Osallisuus ei itsessään mikään keino, tai väline vaikka tarjottu lääkkeeksi vähän kaikkeen Puhuessamme syrjäytyneistä tai syrjäytymisvaarassa olevista puhumme erilaisista elämäntilanteista, joissa ihmisen täysivaltainen toiminta on vaikeutunut tai vaikeutumassa asiakkaista sosiaalitoimessa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, kuntoutus-, vammais-, vanhus ja maahanmuuttajatyössä sekä terveys- ja kriminaalisosiaalityössä Puhumme ihmisistä, joiden asema yhteiskunnassa alivaltainen ja alisteinen; freireläisittäin ilmaistuna kyse ns. sorretuista ryhmistä Freireä luettava 2020-luvulla ns. uuden sorron tilanteista käsin (Pohjoismaisessa kontekstissa liittyen esimerkiksi työttömyyteen, huono-osaisuuteen, syrjäytymiseen) (Kurki 2006) Etunimi Sukunimi

8 Osallisuuden esteistä ja edellytyksistä Lannistavat kategorisaatiot: Riskiryhmä, syrjäytynyt, pitkäaikaistyötön, toimeentulotukiasiakas, mielenterveys- tai päihdekuntoutuja, asunnoton Ahdistavat tuntemukset: Sosiaalisten tilanteiden pelko, leimautuminen Alistavat kokemukset: Torjunta, välinpitämättömyys, poiskäännyttäminen Osallisuuden edellytyksinä on, että ihmisellä on Käytössään riittävät aineelliset resurssit (HAVING) Toimijuutta omaa elämää koskevassa päätöksenteossa (ACTING) Sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita, jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä (BELONGING) (Raivio & Karjalainen, 2013) Etunimi Sukunimi

9 Osallisuuden ulottuvuudet

10 Sosiaalisen kuntoutuksen suhteesta sosiaaliseen toimintakykyyn sekä kasvuun Sosiaalinen kuntoutus on ympäristösidonnainen prosessi, jonka tavoitteena on sosiaalinen toimintakyky. Prosessin aikana pyritään minimoimaan ne toimintaesteet, joita esiintyy interaktiossa vammaisen ja hänen ympäristönsä välillä Yksilön kyky ja mahdollisuudet käyttää tai hyödyntää ympäristöä ja sen palveluja optimoituvat ja yksilö kasvaa integroidusti yhteisönsä tasavertaiseksi jäseneksi (Rehabilitation International Finnish National Committee neuvottelukokousten työryhmämääritelmä, 1982/83) HE:164/2014: Sosiaalinen toimintakyky voidaan määritellä yksilölliseen ja yhteisölliseen kasvuun ja kehitykseen pyrkiväksi sosiaalista toimintaa ohjaavaksi, tulevaisuuteen orientoituneeksi asenteeksi itseä ja muita kohtaan Etunimi Sukunimi

11 Kuntoutuksesta oppimisprosessina Kuntoutus Järvikosken (2013) mukaan ennen kaikkea oppimis- ja kehitysprosessi: Kasvatukselliset elementit aina läsnä ihmisen pyrkiessä sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja oppimaan sen edellyttämät tiedot, taidot ja valmiudet Eri elämäntilanteissa/vaiheissa tarvitsemme enemmän tai vähemmän tukea sosiaalisista rooleista suoriutuaksemme Ja kun pyritään ihmisessä itsessään olevien mahdollisuuksien kehittämiseen, ollaan tekemisissä kasvun ja siten kasvatuksen kanssa Aikuisen elämänpiirittäiset oppimistarpeet erityisesti kolmella osa-alueella: Yksityiset tehtävät, julkisen elämänpiirin kansalaistehtävät sekä työelämän tehtävät (arkitaidot, sosiaaliset taidot, yhteisötaidot) Sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa asiakkaiden taitojen kartuttaminen edellisistä suoriutumiseksi, ovat toiminnan ydintä Se, miten aikuistuneen yksilön jatkuvan oppimisen valmiudet tosiasiallisesti ilmenevät, riippuu kuitenkin esim. kasvutaustasta, aikuisvaiheen elämänolosuhteista sekä toimintaympäristöstä (Alanen 1987) Etunimi Sukunimi

12 Sosiaalinen kuntoutus kasvuun saattamisena Voimavaraistamisen, kasvun ja muutoksen viitekehyksessä sosiaalisen kuntoutuksen funktioina eivät voi olla Olemassa olevan järjestyksen säilyttäminen (CONSERVING) Ihmisten niihin sopeuttaminen (CONFORMING) Voimavara- ja muutoskeskeisenä ihmistyönä sosiaalisen kuntoutuksen tehtäväksi hahmottuu Sosiaalisen toimintakyvyn ja ihmisen tietoisuuden vahvistaminen niin, että sekä yksilöllinen ja persoonallinen, mutta myös sosiaalinen muutos tulevat mahdollisiksi (TRANSFORMING) Yksilötason elämänmuutoksena; ihmisen oman arjen jäsentymisessä alkaa vaikuttaa jokin uusi tavoite tai suunta Muutos kansalaistumisena; ihmisen omat tavoitteet liittyvinä yhteisölliseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen Työntekijät toimivat katalysaattoreina ja dynamisoijina, herkistävät, yllyttävät, rohkaisevat ja motivoivat osallistumiseen (Kurki, 2011)* Etunimi Sukunimi

13 13 Helka Raivio

14 Sosiaalinen kuntoutuminen Arkitaitoina: kykyä huolehtia itsestä ja selvitä arjen toimista, kykyä organisoida sekä asioida, kykyä ylläpitää kotia, riippuvuuksien hallinta asiakkaiden ohjaamista ja saattamista (ensisijaisten) etuuksien piiriin, palvelujen käyttöön opastamista ja rohkaisemista, asunnon hankkimista/ylläpitämistä, yhdessä tekemistä arkeen liittyvissä asioissa (siivoamista, ruoan laittamista, asioiden hoitamista eri virastoissa) Sosiaalisina taitoina: kykyä luoda ihmissuhteita ja liittyä muihin, kykyä ylläpitää yhteyksiä, ottaa vastuuta sekä huomioida muita, kykyä toimia (perheen)jäsenenä vertaisryhmätoimintaa, toiminnallisten menetelmien hyödyntämistä (taide-, luonto- ja liikuntalähtöiset menetelmät) Yhteisötaitoina: kykyä lähteä liikkeelle ja innostua, kykyä osallistua ja harrastaa, kykyä tavoitella tulevaa, kykyä sopeutua, kykyä hankkia koulutus ja tehdä työtä asiakkaiden ohjaamista ja motivointia vapaa-ajan toimintojen pariin, kuntouttavaan työtoimintaan, työ- ja päivätoimintaan, ohjaamista ja tukea muunlaisen kuntoutuksen ja/tai koulutus- sekä TE- palveluiden piiriin Sosiaalisen kuntoutuksen muutostyössä myös selkeitä rakenteellisen sosiaalityön elementtejä tavoitteena sosiaalinen esteettömyys, paikkojen ja ympäristöjen, yhteiskunnan saattaminen avoimiksi ja vastaanottaviksi kaikille Etunimi Sukunimi

15 Sosiaalisen kuntoutuksen jaettu kokonaisuus 15 Etunimi Sukunimi

16 KIITOS! Yhteystiedot: Helka Raivio tutkija-kehittäjä puh sähköposti: 16 Helka Raivio

17 Kirjallisuus ja lisälukemista: Alanen, A. (1987) Johdatus aikuiskasvatukseen Hallituksen esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi (2014) Järvikoski, A. (2013) Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. STM:n raportteja ja muistioita 2013:43 Kuntoutus Sosiaali- ja terveysministeriö ( ) Kurki, L. (2006): Toivon ja taistelun ristiriita. Kasvatus 1/2006 Kurki, L. (2011) Sosiokulttuurinen innostaminen yhteisötyönä. Puromäki, H. & al. (2016) Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalinen kuntoutus. Kuntakyselyn tulokset Raivio, H. & Karjalainen, J. (2013) Osallisuus ei ole keino tai väline palvelut ovat! Raivio, H. (2018, toim.) Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta! Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Sosiaalihuoltolain soveltamisopas, STM 2017:5 Suositus työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen laatukriteereiksi. (2018). Sosiaalisen kuntoutuksen opas (THL) Etunimi Sukunimi