Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Transkriptio

1 ESR ohjelmakausi Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Rakennerahastot: valtakunnalliset teemat Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) rahoitus jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) Sosiaalinen osallisuus -teeman valmistelusta ja rahoituksen myöntämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö

3 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 1. PK-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)

4 Teema 5 / Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toimenpidekokonaisuudet: 1. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 2. Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki 3. Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Tavoitteena työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

5 Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Tuetaan pitkäaikaistyöttömien, ikääntyneiden työttömien ja osatyökykyisten henkilöiden työelämävalmiuksia ja hyvinvointia Kehittämisen kohteina valtakunnalliset palvelujärjestelmät ja toimintamallit erityisesti sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut monialainen yhteistyö, palvelukokonaisuudet matalan kynnyksen palvelumallit, palvelutarpeiden tunnistaminen ja palveluihin pääsyn nopeuttaminen

6 jatkuu Erityisteemoja: Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) Sosiaalisen kuntoutuksen sisällön, laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen uusi sosiaalihuoltolaki Kuntouttava työtoiminta, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sekä työ- ja päivätoiminta: sisältö, vaikuttavuus Työttömien terveydenhuolto Osallisuuden edistämisen uudet toimintamallit osallistujat itse kehittäjinä

7 Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki Tuetaan sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden tarpeessa olevia nuoria tukee Nuorisotakuun toteutumista edistämällä nuorten toimintakykyä ja valmiuksia opintoihin ja työhön lähtökohtana on taata kaikille nuorille aito mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen mahdollisista sosiaalisista ja/tai terveydellisistä ongelmista huolimatta olennaista matala kynnys ja nopea pääsy toimintaan Kehitetään nuorten sosiaaliohjausta, sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta sekä mielenterveyspalveluja ja päihdekuntoutusta uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta vaikuttava ja konkreettinen asiakastyö ja innovatiiviset asiakasprosessit rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi nuorten pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkuuksien torjuminen

8 jatkuu Erityisteemoja: Uudet aktiiviset toimintamallit nuorten parissa tehtävään sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen Vaikuttavien toimintamallien ja -käytäntöjen suunnittelu yhdessä nuorten kanssa (myös esim. vertaistuen mallien kehittäminen) Uuden sosiaalihuoltolain mukainen nuorten sosiaalinen kuntoutus Näyttöön perustuvat hoito- ja palvelumallit nuorten päihde- ja käytöshäiriöihin ja uudet työtavat nuorten monimuotoisten ongelmien ratkaisemiseksi Monialainen yhteistyö: esim. sosiaali- ja terveyskeskusten sekä oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistoiminta nuorten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kokonaisvaltaiseen hoitoon Joustavat ja vaiheittaiset palvelupolut opintoihin ja työhön osana kuntoutumista

9 Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Tuetaan henkilöitä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja jokapäiväisessä elämässään esim. mielenterveyskuntoutujat, vammaiset henkilöt, vangit, asunnottomat, päihde- ja huumeriippuvaiset henkilöt, etniseen vähemmistöön tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt Yhteys valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: mm. Suomen romanipoliittinen ohjelma, Suomen vammaispoliittinen ohjelma, kansallinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma, kehitysvammaisten asumisen kehittämisohjelma sekä valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdeohjelma

10 jatkuu Erityisteemoja: Valtakunnalliset toimintamallit paikallistasolla tapahtuvaan romanien syrjäytymisen ehkäisytyöhön Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Vammaisten henkilöiden osallisuuden edistäminen Vankeusrangaistukseen tuomittujen tuki monialaisena yhteistyönä Valtakunnalliset toimintamallit syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi Syrjinnän vastaiset kehittämistoimet

11 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Jokaisessa rahoitettavassa hankkeessa on selvitettävä, onko sukupuolinäkökulmalla merkitystä kyseisessä hankkeessa hankkeen voi todeta sukupuolineutraaliksi vain, kun sukupuolinäkökulman merkitystä on tietoon pohjautuen arvioitu

12 Yhdenvertaisuus ESR-toimintaa koskeva EU:n asetus edellyttää, että ESR:llä tuetaan erityistoimia syrjinnän torjumiseksi Ohjelmalla voidaan edistää mm. romanien, maahanmuuttajien ja vammaista yhteiskunnallista osallisuutta Esteettömyys on lähtökohtana ja sitä edellytetään kaikkien toimintamallien, palveluiden ja rakenteiden kehittämisessä

13 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on yksi keskeisistä rakennerahastotoimintaa ohjaavista periaatteista Tavoitteena on varmistaa, että toiminta tukee yhteisön kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja että kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin ovat myönteisiä Periaate edellyttää ympäristönäkökulman sisällyttämistä ohjelmatyöhön sen eri vaiheissa

14 Kansainvälinen yhteistyö Kehittämistoimintaa voi tehdä muiden EU:n jäsenmaista tulevien kumppaneiden kanssa erityisesti kannustetaan yhteistyöhön Itämeren alueen maiden kanssa yhteisten Itämeri-strategiaan sisältyvien tavoitteiden puitteissa Kansainvälistä yhteistyötä voi toteuttaa ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa omaehtoisesti itse hankittujen kumppaneiden kanssa Komissio ylläpitää ohjelmakaudella kumppanitietokantaa, jota voi hyödyntää hankkeen kansainvälisen yhteistyön elementin suunnittelussa ja valmistelussa

15 Millainen on hyvä valtakunnallinen Osallisuushanke? Asiakkaat aktiivisesti osallisina hankkeissa hanketoimijoina, kokemusasiantuntijoina, palveluiden saajina toiminnan kohteista toiminnan kehittäjiksi Teemaan sopiva sisältö, uuden kehittäminen, innovatiivisuus ei perustoimintaa tai lakisääteisten tehtävien toteutusta Aidosti valtakunnallinen: tuo lisäarvoa valtakunnalliseen kehittämistyöhön, vaikutukset valtakunnallisia STM ei saa rahoittaa kuin valtakunnallisesti merkittäviä ja useammalla alueella olevia hankkeita (rahoituslaki) Useampia osatoteuttajia erityisesti kunnat, järjestöt, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Mukana kuntarahoitusta, muuta julkista rahoitusta ja/tai yksityistä rahoitusta ESR-rahoituksen osuus max. 80 % hankkeen budjetista Sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys huomioitu

16 ESR hankehakulinkkejä yleistä tietoa rakennerahastoista Suomessa vanhalla ja uudella ohjelmakaudella löytyy täältä: STM:n nettisivujen rakennerahasto-osio: STM:n valtakunnallinen ESR-toiminta uudella kaudella teemoittain: Toimintalinja 5 / Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: STM:n 3 toimenpidekokonaisuutta, Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen, Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki sekä Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen: ema+osallisuus.pdf/8b2e7f4a-fa21-4c63-84e0-1be37bf970e5 Toimintalinja 3 / Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus: STM:llä 2 toimenpidekokonaisuutta, Työ, työkyky ja innovaatiot sekä Sukupuolten tasa-arvoa työelämään: 3%B6llisyys.pdf/053893c1-8b64-4d3f-8d8a-30eeef5bc0a7

17 Sosiaali- ja terveysministeriön rakennerahastotiimi Neuvotteleva virkamies Lars Kolttola, puh , Ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, puh , Ohjelmakoordinaattori Irmeli Järvenpää, puh , Ohjelma-avustaja Anne Nyström, puh ,