SSAB:n Raahen tehtaan ympa ristö vuösi 2019

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SSAB:n Raahen tehtaan ympa ristö vuösi 2019"

Pirjo Penttilä
9 päivää sitten
Katselukertoja:

1 1 (7) SSAB:n Raahen tehtaan ympa ristö vuösi 219 Tässä yhteenvedossa kerromme SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan keskeisistä ympäristöasioista vuonna 219. Tämä yhteenveto on saatavilla osoitteessa SSAB:n Raahen tehdas lyhyesti SSAB:n tehdas Raahessa valmistaa niin sanottuja standardi-, premium- ja erikoisteräksiä. Päätuotteita ovat kuumavalssatut levyt ja kelatuotteet. Tehtaalla on koksaamo, kaksi masuunia, terässulatto, voimalaitos sekä kuumavalssaamo. Alueella on myös raakaaineiden ja materiaalien käsittelytoiminnot sekä rahtisatama. Tehdas työllistää noin 26 henkilöä ja sen pääkonttori on Tukholmassa Ruotsissa. Tehdasalueella toimii lisäksi Raahen Voima Oy:n voimalaitos, Neste Markkinointi Oy:n nestekaasuvarasto ja jakeluasema, Nordkalk Oy Ab:n kalkinpolttamo sekä Air Liquide Oy:n happitehdas. Tehdasalueella toimii myös Voda Nordic Oy, joka hyödyntää terästeollisuudessa syntyvää peittaushappoa raaka-aineena vedenpuhdistuskemikaalin valmistuksessa. Ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi Raahen tehtaalle uuden ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen vuonna 216, joka tuli lainvoimaiseksi Ympäristöluvassa asetetut lupamääräykset perustuvat keskeisiltä osin Euroopan unionin hyväksymiin rauta- ja terästuotannon parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskeviin päätelmiin. Verrattuna aiempaan ympäristölupaan, uudet lupamääräykset tiukentavat paikoitellen merkittävästi vesiin johdettavien päästöjen raja-arvoja ja muuttavat osin lupatarkkailupisteitä ja tarkkailuvelvoitteita. Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu- ja analysointitarve lisääntyy myös merkittävästi. Ilmapäästöjen osalta uudet lupamääräykset velvoittavat lisäämään jatkuvatoimisia päästömittauksia ja hiukkaspäästöjen luparajat on määrätty kaikille ilmapäästökohteille. SSAB Europe Oy Harvialantie Hämeenlinna Puhelin Faksi Y-tunnus ALV nro FI Kotipaikka Hämeenlinna

2 2 (7) Ympäristöjohtaminen Raahen tehtaan ympäristöasioita hallitaan sertifioiduilla ISO 141 -ympäristöjärjestelmällä sekä ympäristö-, laatu- ja työturvallisuusasioita koskevilla menettelyohjeilla. Ohjaamme ympäristöasioiden kehittämistä myös ympäristöpäämäärillä ja -tavoitteilla, joita asetetaan konserni-, toiminto- ja toimipaikkatasolla. Raahen tehtaan ympäristötavoitteet vuosille tukevat seuraavia päämääriä: Turvallinen ja tehokas tuotanto Osaava organisaatio Hyvä naapuri Ympäristökuormitus Tehtaan päästöjä tarkkaillaan viranomaisen hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Tehtaan merkittävä ympäristöä kuormittava tekijä on hiilidioksidipäästöt. Niistä merkittävin osa aiheutuu masuuniprosessissa, sillä Raahen tehtaalla käytetystä energiasta pääosa muodostuu rautatuotannon pelkistysaineena käytetystä hiilestä. Kansainvälisten vertailujen mukaan Raahen tehtaan masuunit ovat hyvin hiilidioksiditehokkaita, ja hiiliraaka-aineen käyttö ja energiankulutus ovat lähellä prosessiteknistä minimiä. Tehtaan energiatehokkuutta kehitetään ETJ+ -energiatehokkuusjärjestelmällä. Vuoden 219 aikana hiilidioksidipäästöjen määrä laski selvästi edellisvuoteen verrattuna, koska masuunien käyttöaste oli aiempaa alhaisempi. Tehtaan vuotuisten hiilidioksidipäästöjen suuruus riippuu muun muassa toteutuneesta tuotannosta ja varastomuutoksista.

3 3 (7) 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5,5 Hiilidioksidipäästöt miljoonaa tonnia vuodessa t / tuotettu terästonni 1,9 1,85 1,8 1,75 1,7 1,65 1,6 1,55 1,5 1,45 Hiukkaspäästöjen tuloksissa ei ole merkittäviä muutoksia Hiukkaspäästöt piipuista 3 1, ,8 1 5,6 1,4 5,2 tonnia vuodessa kg / tuotettu terästonni

4 4 (7) Myöskään rikkidioksidin päästöissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Koksaamon rikinpoistolaitokselle toteutetaan kahden vuoden välein remontti, joka nostaa rikkidioksidipäästöjä koksikaasuja käyttävillä osastoilla. Remontin aikana ammoniakkitislaimen höyry poltetaan varapolttolaitoksella, mikä tarkoittaa että koksikaasusta ei poisteta yhtä tehokkaasti rikkivetyä. Tämä nostaa tehtaalla käytettävän koksikaasun rikkipitoisuutta ja päästöt nousevat. Vuodesta 219 lähtien rikkidioksidia koskevat päästörajat ovat piippukohtaisia ja tehtaan kokonaisrajasta on luovuttu. Rikkidioksidipäästöt tonnia vuodessa luparaja (tonnia vuodessa) kg/tuotettu terästonni 2,5 2, 1,5,5 Vuonna 219 typen oksidien päästöissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

5 (7) Typen oksidien päästöt 3 1, ,8 1 5,6 1,4 5,2 tonnia vuodessa kg / tuotettu terästonni Vuoden 219 päästöraja-arvot ylittyivät yhteensä 14 kertaa. Ylityksiä tapahtui tehtaan VOClaitoksella, hiukkkaspäästökohteissa, koksaamon koksikaasun rikkipitoisuuden puhdistuksessa ja meriveteen johdettavan kiintoaineen pitoisuudessa. Ylityksistä ei aiheutunut merkittäviä ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Vesistökuormituksen osalta mm. öljykuormitusta on saatu pienennettyä selvästi pitkällä aikavälillä. 6 Kuormitus mereen, yhteensä kg/d 4 2 Kuormitus mereen, yhteensä kg/d

6 (7) 6 Kuljunlahden öljykuormitus, kg/d Kuormitus Kuljunlahteen, yhteensä kg/d Luparaja, Kuljunlahteen yhteensä kg/d Ilmanlaadun ja vesistöjen tarkkailu Ilmanlaatu Raahessa Raahen ilmanlaatua tarkkaillaan Raahen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä sovitun menettelyn mukaisesti. Ilmanlaadun seurannasta vastaa Raahen kaupunki ja ilmanlaaturaportit julkaistaan Raahen kaupungin verkkosivuilla vuosittain. Vuonna 219, Raahen ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittauspisteellä (Keskusta ja Lapaluoto) ja kahdella laskeumapisteellä. Vuonna 219 ilmanlaatu oli molemmilla ilmanlaadun mittauspisteillä hyvä tai tyydyttävä yli 97% vuodesta. Mittaustuloksista löytyy tarkempaa tietoa raportista. Merialueen tila ja tarkkailu Raahen edustan merialuetta tarkkaillaan alueen muiden toimijoiden kanssa yhteistarkkailuna. Merialueen tarkkailu toteutettiin vuonna 219 suppeana tarkkailuna niin, että vedenlaadun intensiivistä tarkkailua toteutettiin yhdellä näytepisteellä ja vedenlaadun alueellista tarkkailua neljällä osa-alueella. Terästehtaalta mereen päätyy pääosin rauta-ja kokonaisravinnekuormitusta. Vuonna 219 raudan nettokuormitus oli selvästi pienempi kuin vuonna 218 ja myös fosforin ja typen kuormitukset laskivat edellisvuodesta. Merialueen tarkkailussa ei ole havaittu merkittäviä tehtaan aiheuttamia muutoksia veden laatuun. Vuonna 219 Raahen edustan meren happitilanne oli kaikissa syvyyksissä erinomainen. Sähkönjohtavuuden ja ph:n arvot olivat merivedelle tavanomaisia. Kokonaisravinnepitoisuudet päällysvedessä viittasivat karuun ja lievästi rehevään

7 7 (7) vedenlaatuun, mutta muilta osin vedenlaatu oli hyvää kaikissa syvyyksissä. Tutkittujen raskasmetallien pitoisuudet olivat pääasiassa hyvin pieniä. Kuljunlahti Tehdas seuraa säännöllisesti Kuljunlahden tilaa. Kuljunlahti on säännöstelty allas, joka aikoinaan on eristetty merestä tehtaan makean veden altaaksi. Kuljulahteen laskevaan Lipinkarinojaan ja Haksluodonojaan toteutettiin vesiensuojelurakenteita talvien ja aikana. Vuonna 219 Kuljunlahden veden laadun seuranta toteutettiin kahdesta näytepisteestä neljä kertaa vuoden aikana. Kuljunlahden vesi oli tavanomaisen sameahkoa ja happitilanne oli pääosin hyvä, mutta kevätkesällä alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt muuhun vuoteen verrattuna. Orgaanisen aineen määrästä kertovat arvot, kuten kokonaisfosforipitoisuus, olivat kohtalaisen korkeita. Raudan kokonaispitoisuus oli melko korkea, mutta raskasmetallien pitoisuudet olivat puolestaan hyvin pieniä. Kokonaisfosforin pitoisuus on ollut neljänä viime vuotena selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Kokonaistyppipitoisuus on kasvanut jonkin verran neljänä viimeisenä vuonna aiempaan verrattuna, mutta 219 pitoisuudet kääntyivät laskuun. Rautapitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD) arvot kääntyivät vuonna 219 laskuun aiempiin vuosiin verrattuna. Kuljunlahden klorofyllipitoisuus ilmentää selkeää rehevyyttä. Kuljunlahdella tehdään 3 vuoden välein koekalastustutkimus, joka teetettiin viimeksi vuonna 218. Sivutuotteiden hyödyntäminen Terästuotannon lisäksi tehdas tuottaa sivutuotteina kuonatuotteita, tervaa, bentseeniä ja rikkiä. Prosesseissa syntynyttä energiaa hyödynnetään muun muassa toimittamalla kaukolämpöä. Prosessin sivutuotteita, kuten kuonia, hyötykäytetään maatalouden maanparannusaineena, sementin valmistuksen raaka-aineena, maa- ja tienrakentamisessa, teollisuuden raaka- ja apuaineina tai teollisuuden neutralointiaineena. Sisäisesti sivutuotteita, samoin kuin myös jäännösjakeita, voidaan hyödyntää esimerkiksi palauttamalla takaisin prosessiin tai käyttämällä maarakentamiseen, kuten melu/suojavallin rakentamisessa. Koksaamoprosessin sivutuotteena muodostuvat terva, bentseeni ja rikki myydään tuotteina asiakkaille jatkojalostusta varten. Investoinnit ympäristöparannuksiin Vuonna 219 suurin tehtaalla toteutettu investointi on ollut masuunin 1 välikorjaus. Välikorjauksella varmistettiin masuunin toimintakykyä noin 1 seuraavan vuoden ajaksi myös ympäristönäkökohtien osalta. Lisäksi on tehty useita pieniä parannuksia ja investointeja, joilla on osavaikutuksia ilma-, vesi- ja melunäkökohtiin.

Samankaltaiset tiedostot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä