RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2016"

Transkriptio

1 SSAB Europe Oy, Raahen tehdas Raahen Vesi Oy Nordic Mines Oy, Laiva-kaivos RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 206 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 066

2 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 206 OSA I. VESISTÖTARKKAILU Tuomas Lahti, biologi (FM) Satu Ojala, limnologi (FM) Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT ILMAN LÄMPÖTILA JA SADEMÄÄRÄ TUULITILANNE MERIVEDEN KORKEUS VESISTÖN KUORMITUS RAAHEN VESI OY SSAB EUROPE OY, RAAHEN TEHDAS SANITEETTIJÄTEVEDET NORDIC MINES OY, LAIVA-KAIVOS KUORMITUKSEN KEHITYS VESISTÖTARKKAILU VUONNA YLEISTÄ VEDEN LAADUN AJALLINEN VAIHTELU VEDENLAADUN ALUEELLINEN VAIHTELU RAAHEN TERÄSTEHTAAN EDUSTAN ALUE RAAHEN KAUPUNGIN EDUSTA PATTIJOEN EDUSTA SAARISTON ULKOPUOLINEN ALUE VEDEN LAADUN KEHITYS LAIVAKAIVOKSEN MERIALUETARKKAILUN TULOKSET VUONNA YHTEENVETO VIITTEET... 29

3 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 LIITTEET Liite a. Osa-aluejako ja yhteistarkkailupisteiden sijainnit 206 Liite b. Laiva-kaivoksen merialuetarkkailupisteiden sijainnit 206 Liite 2a. Intensiivisen tarkkailun vedenlaatuaineisto Liite 2b. Alueellisen tarkkailun vedenlaatuaineisto Liite 3a. Pisteiden RE3 ja RE5 tarkkailutulokset toukokuulta 206 Liite 3b. Laiva-kaivoksen merialuetarkkailutulokset 206 Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie HELSINKI p ii Pohjakartta Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot 3/207

4 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 TIIVISTELMÄ Raahen edustan merialuetta tarkkaillaan kuormittajien (SSAB Europe Oy, Raahen tehdas ja Raahen Vesi Nordic Mines Oy Laiva-kaivos) yhteistarkkailuna. Tarkkailu koostuu alueellisesta ja intensiivisestä tarkkailusta. Alueellisella tarkkailulla selvitetään neljä kertaa vuodessa 8 havaintopaikalta otettavin vesinäyttein veden laadun alueellista vaihtelua ja intensiivisellä tarkkailulla yhdeltä havaintopaikalta yhteensä 5 kertaa vuodessa veden laadun ajallista vaihtelua. Vuonna 206 näytteenotto toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti lukuun ottamatta tammihelmikuun alueellista näytekierrosta, joka siirtyi huonon jäätilanteen vuoksi maaliskuun alkuun. Vuosi 206 oli suppean tarkkailun vuosi. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta vuonna 206 edellisvuotta pienempi. Kokonaistypen, osalta kuormitus kasvoi edellisestä vuodesta ja biologisen hapenkulutuksen osalta pysyi samalla tasolla. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellisvuotta pienempi. SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan typen nettokuormitus oli edellisvuotta pienempi. Raudan nettokuormitus oli edellisvuoden tasolla ja fosforin nettokuormitus noussut vuodesta 205 ollen kuitenkin selvästi pienempi kuin vertailukaudella keskimäärin. Terästehtaan saniteettijätevesien vesimäärä pienentyi edellisvuodesta 205, jolloin se oli korkeimmalla tasolla vuosien tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen osalta. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustan merialueelle päätyvät merkittävimmät kuormitteet ovat kiintoaine, rauta ja typpi sekä vähäisemmässä määrin happea kuluttava orgaaninen aines, fosfori, sinkki ja öljy. Merialueelle päätyvä happea kuluttavan orgaanisen aineksen kuormitus oli vuonna 206 vuosien keskimääräisen tason alapuolella. Kiintoainekuormitus oli vuonna 206 hieman edellisvuotta korkeampi mutta selvästi alle vertailukauden keskiarvon. Kokonaisfosfori sekä -typpikuormitus olivat vuoden 205 tasolla. Yhteensä fosforikuormitus merialueelle oli 4,2 kg/d ja typpikuormitus 440 kg/d. Ravinnekuormituksesta suurin osa tuli kaupungin puhdistamolta. Veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen merialueella vaikuttavat tuuli ja virtausolot. Raahen edustalla jokivesien vaikutus on yleensä vähäinen muuhun koilliseen Perämereen verrattuna. Suurimmat Raahen edustalle laskevista joista ovat Piehinginjoki ja Pattijoki. Vuosi 206 oli tarkkailualueella keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Meriveden pinta oli hieman keskimääräistä matalammalla vuonna 206. Alueellisesti vedenlaatutuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta. Vuonna 206 Raahen kaupungin edustan alueella vesi oli keskimäärin sameinta, väriltään tumminta, rautapitoisinta, ravinnepitoisinta ja sisälsi eniten leviä. Saariston ulkopuolella oli puolestaan keskimäärin korkein sähkönjohtavuus. Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta kaupungin jätevesien purkualueella lieviä vaikutuksia oli havaittavissa ajoittain hieman muita alueita korkeampina ravinnepitoisuuksina. Planktonlevämäärä oli korkeimmillaan kaikilla pisteillä toukokuussa ja keskimääräinen levämäärä kuvasti lievää rehevyyttä kaikilla osa-alueilla. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotanto oli merialueella pääosin fosforirajoitteista kuten aikaisemminkin. Veden hygieeninen laatu oli alueella erinomainen. Kaikki näytteet täyttivät bakteerimääriltään kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön asettamat hyvän uimaveden laatuvaatimukset. Laiva-kaivoksen merialuetarkkailutulosten mukaan merivesi oli kaivoksen purkuputken ympäristössä merialueelle tyypillisellä tasolla hapen- ravinnepitoisuuksien ja tutkittujen metallien osalta vuonna 206. WAD- syanidia havaittiin pitoisuus pisteellä Re5. Kohonnut

5 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 pitoisuus ei selity kaivoksen purkuveden vastaavalla pitoisuudella, joten kertaluonteiselle pitoisuuspiikille ei löydetty selitystä. JOHDANTO Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu alueen kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat SSAB Europe Oy, Raahen tehdas ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Vuoden 206 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti, jonka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus hyväksyi (Dnro. PPO-2007-Y-32-2). Tarkkailun jatkaminen vuonna 206 yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Vuosi 206 oli Raahen edustan vesistötarkkailun osalta suppean tarkkailun vuosi. Tarkkailun tavoitteena on selvittää jätevesikuormituksen vaikutusalueen laajuus, vaikutusten ilmenemismuodot ja voimakkuus, veden laadun ajallinen ja alueellinen vaihtelu sekä vesistön tilan muutokset. Raahen edustan vesistötarkkailussa keskitytään veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja rehevyyden seurannan lisäksi myös biologiseen tarkkailuun. Tarkkailu koostuu intensiivisestä ja alueellisesta tarkkailusta. Intensiivisellä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua tiheällä (5 kertaa vuodessa) yhden pisteen näytteenotolla, kun taas alueellista vaihtelua seurataan harvemmalla (4 kertaa vuodessa) useamman pisteen näytteenotolla. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein laajana kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailuna. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli 204. Tässä raportissa esitetään Raahen edustan vesistötarkkailun tulokset vuodelta 206. Raahen edustan merialueen vesistötarkkailusta on vuonna 206 vastannut konsulttina Ahma ympäristö Oy. Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä (Dnro PSAVI/98/04.08/20) on lupamääräys, jonka mukaan toimijan on osallistuttava kaivostoiminnan alkaessa Raahen edustan yhteistarkkailuun. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten sekä Laiva-kaivoksen ja Raahen edustan yhteistarkkailun osapuolten (SSAB Europe ja Raahen Vesi Oy) käymän neuvottelun pohjalta päädyttiin siihen, että Laiva-kaivoksen tarkkailu liitetään osaksi Raahen edustan yhteistarkkailua vuoden 205 alusta alkaen siten, että tarkkailujen päällekkäisyydet poistetaan ja vuoden 205 osalta merialueen tarkkailun raportointi tehdään yhteisesti. Vuoden 205 maaliskuussa Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen pisteiden LaivaMe8 ja LaivaMe0 sijaintia muutettiin seuraavasti. Piste LaivaMe0 siirrettiin Raahen edustan merialueen yhteistarkkailun pisteen RE3 kanssa samaan paikkaan. Vastaavasti kaivoksen pisteen LaivaMe8 sijainti siirrettiin vastaamaan Raahen edustan yhteistarkkailun pistettä RE5. 2

6 Raahen edustan velvoitetarkkailu TARKKAILUVELVOLLISET Raahen edustan merialueen tarkkailu kuuluu SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan ja Raahen Vesi Oy:n velvoitetarkkailuun. Lisäksi vuoden 205 alusta Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen merialueen oma tarkkailu on yhdistetty Raahen edustan yhteistarkkailuun. Kyseisillä toimijoilla on lupa johtaa jätevesiä mereen Raahen edustalla. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Laiva-kaivoksen purkuputken suu sijaitsee noin 800m Pohjois-Lukkarilan luotojen pohjoispuolella. Tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset ovat esitettynä taulukossa 2-. Toimijoilla on sekä vesistö- että kalataloustarkkailuvelvoite. Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, öljyä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Jätevesien laadun ja määrän sekä käsittelylaitteiden tehon tarkkailun laitokset suorittavat ja raportoivat itse lukuun ottamatta Raahen terästehtaan saniteettijätevesitarkkailua, jonka on suorittanut konsultti. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Taulukko 2-. Raahen edustan kuormittajat sekä niiden tarkkailun velvoittavat lupapäätökset. Toimija Lupapäätös SSAB Europe (Raahen terästehdas) PSY 3/06/2, VHO 07/0242/, KHO 2487//07, Raahen Vesi Oy (Raahen kaupunki) PSY 54/06/2, Nordic Mines Oy (Laiva-kaivos) PSAVI/98/04.08/20 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Jokivesien vaikutus on vähäinen Raahen edustalla muuhun Koilliseen Perämereen verrattuna. Raahen edustan merialue sijoittuu Pyhäjoen ja Siikajoen väliin. Merialueelle laskee vain pieniä jokia, mm. alueen pohjoisosaan Pattijoki (F = 4 km²) ja Olkijoki (F = 68 km²) ja eteläosaan Piehinginjoki (F = 76 km²) (Ekholm 993). Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoispuoliselle merialueelle (liite a). Raahen terästehdas kuormittaa Lapaluodon edustaa Raahen eteläpuolella (liite a). Jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen. 3

7 Raahen edustan velvoitetarkkailu Kuva 3-. Raahen edustan merialueen ekologinen tila (OIVA-aineistopalvelu 207) sekä tarkkailupisteiden ja osa-alueiden sijainnit. Suomen merialueiden tilan luokittelun perustana on vesien ekologinen tila eli vesistön luontainen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Ekologinen tila määritetään biologisilla näytteenotoilla ja asiantuntija-arvioilla. Vesimuodostuman ekologisen tilan arviointiin jaksolla on käytetty laajaa seuranta-aineistoa 2 eri havaintopaikalta. Tarkastelussa on huomioitu mm. klorofylli a:n pitoisuutta, pohjaeläinyhteisöistä otettuja näytteitä, kokonaisfosforin- ja kokonaistypen pitoisuuksia sekä näkösyvyyttä. Vesimuodostuman kemiallisen tilan arviointi on tehty mittauksiin vuosina 202 ja 203 perustuvan suppean aineiston perusteella. Tarkastelussa huomioitu mm. liukoisen nikkelin, elohopean, kadmiumin ja lyijyn pitoisuuksia (OIVA -aineistopalvelu 207). Raahen edustan merialueen ekologinen tila on todettu tyydyttäväksi rannikon tuntumassa ja hyväksi saariston ulkopuolella. Sisemmän rannikkovyöhykkeen kemiallinen tila on arvioitu hyväksi (kuva 3- ). (OIVA -aineistopalvelu 207) 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT

8 Raahen edustan velvoitetarkkailu Ilman lämpötila ja sademäärä Vuoden 206 keskilämpötila (3,7 ºC) Siikajoen Revonlahdessa oli vertailujakson vuosikeskiarvoa (98 200, 2,6 ºC), astetta korkeampi. Koko vuoden sadesumma Revonlahdessa (557 mm) oli myös keskimääräistä sadesummaa (54 mm) hieman suurempi. (Kuva 4-). Vuoden 206 talvikuukausista vain tammikuu oli selvästi vertailukauden (98-200) keskimääräistä tammikuuta kylmempi. Tammikuun keskilämpötila oli 4,3 astetta pienempi kuin vertailukaudella. Helmikuu, maaliskuu ja joulukuu olivat puolestaan keskimääräistä lämpimämpiä kuukausia Siikajoella. Helmikuu 206 oli poikkeuksellisen lämmin kuukausi koko Suomessa ja Siikajoella helmikuun keskilämpötila oli 5,4 astetta korkeampi kuin keskimäärin vertailukaudella. Huhtikuun ja marraskuun välisenä aikana kuukauden keskilämpötilat olivat melko lähellä vertailukauden keskimääräisiä lämpötiloja. (Kuva 4-). Kuukausittaisissa sademäärissä vuonna 206 oli suurta vaihtelua. Keskimääräistä selvästi sateisempia kuukausia vuonna 206 olivat lämmin helmikuu sekä kesäkuukaudet kesäkuusta elokuulle. Suurin sadekertymä vuonna 206 mitattiin Siikajoella elokuussa 206, jolloin satoi yhteensä 08 mm. Kesä- ja elokuun sadekertymä vuonna 206 oli yli 35 mm suurempi kuin keskimäärin vertailukaudella Tammikuu, maaliskuu ja lokakuu olivat vähäsateisia kuukausia Siikajoella vuonna 206. Erityisen vähän satoi lokakuussa, jolloin koko kuukauden sadekertymä oli vain 4, mm. Tämä on vain 8 % keskimääräisestä lokakuun sademäärästä (52 mm). (Kuva 4-). 5 Kuva 4-. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja -sademäärät Siikajoen Revonlahdessa vuonna 206 sekä vertailujaksolla keskimäärin (Lähde: Ilmatieteenlaitos). 4.2 Tuulitilanne Merialueen veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen vaikuttavat oleellisesti tuulet, jotka sekoittavat avovesiaikana vesimassoja ja aiheuttavat osaltaan meriveden pinnankorkeuden vaihtelua ja muutoksia virtausoloissa. Matalilla alueilla virtaus on yleensä tuulen suuntainen, mutta coriolisvoiman vaikutuksesta suuremmissa syvyyksissä virtaus on tuulen suuntaan nähden päinvastainen. Hailuodon havaintoasemalla vuonna 206 tuuli yleisimmin etelän ja lounaan väliltä. Tuulen keskinopeus avovesiaikaan oli suurin elokuussa (7,7 m/s) ja heikoin toukokuussa (5,2 m/s).

9 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Raahen edustan veden vaihtumisen kannalta epäedullisten lounais-länsi-luoteistuulten osuus avovesiaikaan vaihteli välillä 23 6 %, ja näiden osuus avovesiaikaan oli suurimmillaan heinäkuussa. Epäedullisista tuulista yleisin oli lounaistuuli. Koko vuonna 206 yleisin tuulensuunta Hailuodon havaintoasemalla oli etelästä. (Kuva 4-3). 6 Kuva 4-3. Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Hailuodon havaintoasemalla touko-lokakuussa vuonna 206 (Ilmatieteen laitos 207). 4.3 Meriveden korkeus Tuuli vaikuttaa vedenkorkeuteen kasaamalla vettä lahtien pohjukoihin, niinpä Suomen rannikolla meriveden korkeus vaihtelee eniten Perämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäosassa. Vuonna 206 merivesi oli korkeimmillaan Raahen edustalla vuoden viimeisenä päivänä 3.2. (78 cm) ja alimmillaan 4.. (-94 cm). Vuoden 206 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin 4 cm alempi kuin keskimääräinen vuosikeskiarvo vuosien välisenä aikana. Teoreettinen keskivesi oli Raahessa vuonna 206 korkeusjärjestelmässä N60-3, cm. Pohjanlahdella ja Perämerellä maankohoamista tapahtuu edelleen, joten vedenkorkeus jatkaa laskuaan tulevaisuudessakin. Vertailukauden kuukausikeskiarvojen perusteella vedenpinta on Raahen edustalla tyypillisesti alimmillaan toukokuussa ja korkeimmillaan joulukuussa. Vuonna 206 vedenpinta kävi alimmillaan tammikuussa mutta kuukausikeskiarvoina tarkasteltuna vesi oli alimmillaan lokakuussa ja korkeimmillaan helmikuussa. Vedenkorkeuden hajonta vaihtelee myös vuodenajoittain, ollen voimakkaimmillaan talvella, marras-tammikuussa, ja heikoimmillaan kesällä touko-heinäkuussa. Tämä oli havaittavissa myös Raahen mareografin tuloksissa vuonna 206 (Kuva 4-3). Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällä tuulen vaikutuksen veden pintaan. Pysyvä jääpeite muodostui Raahen edustalle vasta joulukuun ensimmäisellä viikolla

10 Raahen edustan velvoitetarkkailu ja jääpeite suli huhtikuun lopussa Jääpäiviä Raahen edustan merialueella oli talvikaudella yhteensä Kuva 4-3. Meriveden korkeus MW-järjestelmässä Raahen mareografilla vuonna 206 vuorokausija kuukausikeskiarvoina, sekä pitkänajan keskiarvo ( ) kuukausikeskiarvoina ja näytteenoton ajoittuminen vuonna 205. Nollakohta = teoreettinen keskivesi (Lähde: Ilmatieteenlaitos, merentutkimus) 5 VESISTÖN KUORMITUS 5. Raahen Vesi Oy Raahen puhdistamo on otettu käyttöön vuoden 978 alussa. Raahen kaupunkiin kuuluvan Pattijoen kirkonkylän jätevedet on johdettu syyskuusta 978 alkaen myös Raahen puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vastannut lähtien Raahen Vesi Oy. Kaupungin vesihuollon piiriin kuuluu n asukasta, joista viemäröintiin on liittynyt n Puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, joka on mitoitettu asukasvastineluvulle ja virtaamalle m³/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan saariston ulkopuolelle. Jätevedenpuhdistamorakennusta ja sen tekniikkaa on peruskorjattu tarpeen mukaan. Vuosina puhdistamolla saneerattiin puhdistamorakennusta sekä välppäystä, lietteenkuivatusta, ilmastusta ja tulopumppaamoa. Vuosina uusittiin kaikkien selkeytysaltaiden ketjukaavinjärjestelmät. Puhdistamorakennus liitettiin kaukolämpöön vuonna 2006 ja vuonna 2007 saneerattiin rakennuksen sähkö- ja ilmastointitekniikka sekä laitoksen prosessiautomaatio, joka on liitettynä Raahen Vesi Oy:n laitosautomaatiojärjestelmään. Vanhan purkuputken tilalle rakennettiin kesällä metrin pituinen purkuviemäri PE-kennoputkesta ID 800. Putken kaivutyöt aiheuttivat ajoittaista veden samentumista työmaa-alueella ja sen läheisyydessä. Jäteveden siirtoviemäri Vihannista Raaheen valmistui loppuvuodesta Se lisää puhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrää n. 0 5 %. Uusi kompostointikenttä otettiin käyttöön Kompostointikenttä on kokonaisalaltaan noin 6 hehtaaria ja siitä on asfaltoitu noin,6 hehtaarin alue.

11 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Asfaltoidulta alueelta kerätään sade- ja sulamisvedet sekä kuivatun lietteen suotovedet ja johdetaan siirtoviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 54/06/2 myöntänyt Raahen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Perämereen Raahen kaupungissa. Lupamääräysten mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja mereen johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: BOD7ATU enintään 5 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90 % Kokonaisfosfori enintään 0,5 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 % Raja-arvot tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuonna 206 puhdistamon toiminta täytti pääosin lupaehdot. Lupaehdot ylittyivät vain puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforin osalta kolmannella (0,67 mg/l) ja neljännellä vuosineljänneksellä (0,55 mg/l). Kolmannella jaksolla kokonaisfosforin poistoteho oli 90,8 % ja neljännellä jaksolla poistoteho oli 93,2 % eli yli lupaehdoissa määritellyn 90 %. Neljännesvuosikeskiarvoina lähtevän veden BOD 7 -arvo oli välillä 5,3 8 mg/l ja puhdistusteho 97,4 95,2 %. Vastaavasti fosforipitoisuus vaihteli välillä 0,33 0,67 mg/l ja puhdistusteho90,8 94,9 %. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 206 hieman suurempi kuin vuonna 205. Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kuormitus on hieman pienentynyt vuodesta 205. Biologinen hapenkulutus pysyi samalla tasolla edellisvuodesta. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellistä vuotta hieman pienempi (Taulukko 5-). 8

12 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Taulukko 5-. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina Jätevesimäärä m 3 /d BOD 7 kg/d Kok.P kg/d,7,4,4,2,6,8,2 2,0,5 2,3 3,6 2,3 Kok.N kg/d Kiintoaine kg/d COD cr kg/d SSAB Europe Oy, Raahen tehdas Raahen terästehtaan jätevedet käsittävät erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine ja rauta sekä sinkki ja öljy. Eri osaprosesseista tulevia jätevesiä puhdistetaan mekaanisissa selkeyttämöissä ennen mereen johtamista. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen. Lietealtaaseen johdetaan myös masuunialueelta tulevat jätevedet, satunnaiset harkkovalimon jätevedet, kaatopaikan suotovedet sekä muita jäähdytys- ja hulevesiä. Lietealtaalta vedet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä merivesipumppaamolle, ja siitä edelleen tehtaalle merivesikiertoon, joten niiden jätevesikuormitus näkyy merivesiviemäreissä M ja M2. Merivesiviemärin M kautta johdetaan puhtaita lauhde- ja jäähdytysvesiä. Merivesiviemäriin M2 johdetaan lauhde- ja jäähdytysvesien lisäksi masuunikuonan granuloinnissa ja kalkinpolttamolla käytettyä makeaa vettä ja konvertterien kaasujen pesussa käytettyä merivettä. Tehtaan käyttöveden ottaminen vesistöstä ja jätevesien johtaminen Raahen edustan merialueelle perustuvat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamaan ympäristölupapäätökseen Psv 3/06/2. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut uuden ympäristölupapäätöksen PSAVI 34/206/, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Päätöksestä on valitettu mutta valitus ei koske vesistö- ja kalataloustarkkailua. Lisäksi tehtaalla on voimassa Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 8/05/2 koskien meriveden ottoputken ja merivesiviemärin jatkamista. Raahen terästehtaan vuoden 206 lupaehdot kuormitukselle on esitetty taulukossa 5-2. Kuormitukset lasketaan kuukausikeskiarvona, sinkin ja kiintoaineen luparaja on nettokuormitukselle. Merivesiviemäreiden öljykuormituksen luparaja ylittyi neljä kertaa (helmikuussa 6 kg/d, maaliskuussa 5,5 kg/d, huhtikuussa 6,7 kg/d ja lokakuussa 6, kg/d), ja koksaamon kokonaistypen luparaja lietealtaalle kerran (huhtikuussa 204 kg/d). Lisäksi ylittyi granuloinnin kiintoainekuormituksen luparaja neljä kertaa (vrk-näyte, mg/l), mutta tämä kuormitus on mukana merivesiviemäreiden kiintoainekuormituksessa, joka ei ylittynyt kertaakaan. Lämpökuorma mereen oli 496 TJ/kk vuonna 206.

13 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Taulukko 5-2. Raahen terästehtaan vuosikuormitus vuonna 206 ja lupaehdot. Kuormitukset lasketaan ja lupaehdot tulee saavuttaa kuukausikeskiarvoina. Muuttuja Yks. Otto/purkupaikka Lupaehto Kuormitus 206 Raakavesi m 3 /h meri Kiintoaine t/d meri 2 0,5 Sinkki kg/d meri 8 0,3 Öljy kg/d meri 5 2 N tot kg/d lieteallas Terästehtaalta mereen päätyvä rauta- ja kokonaisravinnekuormitus vuosina on esitetty taulukossa 5-3. Nettokuormituksesta on vähennetty raakaveden mukana tuleva kuormitus. Kokonaisfosforin ja raudan kuormitukselle ei ole lupaehdoissa annettu raja-arvoja, mutta kokonaistypen kuormituksen raja-arvo on 200 kg/d (taulukko 5-2) lieteallas 4:n padolta mitattuna. Vuonna 206 bruttokuormitus oli typen, fosforin ja raudan osalta viime vuotta hieman matalampi. Vuonna 205 typen bruttokuormitus oli ollut korkeimmalla tasollaan vuosien seurannan aikana. (Taulukko 5-3) Raudan nettokuormitus oli vuonna 206 edellisvuoden tasolla. Typen nettokuormitus pienentyi hieman edellisvuodesta ja fosforin nettokuormitus kasvoi vuodesta 205. Myös typen nettokuormitus oli vuonna 205 koko tarkkailujakson huipputasolla yhdessä edellisen 204 vuoden tuloksen kanssa. Vuonna 2006 ravinteiden nettokuormitus oli poikkeuksellisen pientä johtuen tulevan veden laadun suuresta vaihtelusta mm. satamassa tehtävien töiden seurauksena. (Taulukko 5-3). Taulukko 5-3. Raahen terästehtaan merivesiviemäreiden fosfori-, typpi- ja rautakuormitus vuosina brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto Kok.P kg/d 0,6 0,8 4,4 0 4,6 7,7 2,7 7,9 3, ,4 9 3, 0,3 0,7 5,6,9 Kok. N kg/d Fe kg/d Saniteettijätevedet Tehtaan noin 3000 työntekijän saniteettijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa. Puhdistamon kemiallinen vaihe on rakennettu vuonna 973 ja biologinen osa vuonna 997. Puhdistamon biologisessa osassa on välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys ja bioroottorit. Saostuskemikaalina on käytetty kalkkia, joka on joulukuussa 206 vaihdettu ferrisulfaattiin. Saniteettijätevesinäytteet on otettu neljä kertaa vuodessa. Tarkkailusta vastasi vuonna 206 Ahma ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy) ja puhdistamon kuormituksesta on laadittu oma raportti, josta tarkemmat tulokset ilmenevät (Ahma ympäristö Oy 207a). Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro. 3/06/2 ( ) mukaiset raja-arvot sekä vesistöön menevän veden pitoisuus ja puhdistusteho vuonna 206 on esitetty taulukossa 5-4. Ohituksia vuonna 206 jouduttiin suorittamaan helmikuussa (80 m 3 ) syyskuussa (84 m 3 ). Raahen tehtaan saniteettijätevesienpuhdistamon puhdistustulos vuosikeskiarvona laskien täytti asetuksessa esitetyt vähimmäispuhdistusvaatimukset kaikilta osin (Taulukko 5-4). Raahen tehtaan saniteettijätevesienpuhdistamon puhdistustulos (BOD7) vuonna 206 oli 97 % vuosikeskiarvona. Kokonaisfosforin puhdistusteho vuosikeskiarvona oli 94 %. Vesistöön päätyvän

14 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 veden typpipitoisuus oli keskimäärin 26 mg/l, puhdistusteho 7 %, kiintoainepitoisuus 3 mg/l, puhdistusteho 90 % ja COD Cr 47 mg/l, puhdistusteho 79 %. Saniteettijätevesien vesimäärä oli vuonna % pienempi kuin edellisvuonna, jolloin vesimäärä oli korkeimmalla tasollaan vuosien tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus pienentyi edellisestä vuodesta BOD7:n kiintoaineen, ja kokonaistypen osalta. Muiden kuormitteiden osalta vesistökuormitus oli edellisen vuoden tasoa tai edellisvuotta hieman korkeampi (Taulukko 5-5). Taulukko 5-4. Raahen terästehtaan saniteettivesien puhdistamolta vesistöön menevän veden laatu ja puhdistusteho vuonna 206 puolivuosikeskiarvona laskettuna sekä lupaehdoissa annetut raja-arvot. Kuormite Yksikkö I/206 II/206 Luparaja BOD7 mg/l,6,9 7,5 Bod7 puhdistusteho % Kok. P mg/l 0,3 0,3 Kok. P puhdistusteho % Taulukko 5-5. Raahen terästehtaan saniteettivesien vesistökuormitus vuosina Jätevesimäärä M3/d BOD7 kg/d,5 7,,4 0,59 0,6 0,5,9,2,, 0,7 Kok. P kg/d 0,04 0, 0,6 0,3 3 0, 4 0,4 0,3 0,8 0, Kok. N kg/d 9 2, 0 9,3,5 9,8 7,8 9, 9,7 9 9,5 Kiintoaine kg/d ,9 32 8,9 6, COD cr kg/d 2,5 24,2 7,9 0,6 6,2 8,6 7, Nordic Mines Oy, Laiva-kaivos Laiva-kaivos hyödyntää Raahen Laivakankaan kultaesiintymää. Kaivosalue sijaitsee Raahesta noin 5 km kaakkoon Laivavaaran eteläpuolella. Esiintymän yhteyteen on perustettu kaksi avolouhosta ja rakennettu tuotantolaitos sekä toimintaa palvelevat muut toiminnot, kuten tulotie, läjitysalueet, kaksi sähkölinjaa, vedenottamot ja putkilinjat. Rakentaminen aloitettiin vuoden 200 toukokuussa ja saatiin päätökseen vuoden 20 loppupuolella. Toiminta käynnistyi.9.20 ja tuotanto Vuonna 204 kaivoksen tuotanto keskeytettiin toistaiseksi yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi. Malmin louhinta keskeytettiin ja sivukiven louhinta Rikastamoa alettiin ajaa alas , jolloin malmin syöttö rikastamon prosessiin keskeytettiin. Noin viikko tämän jälkeen lopetettiin kemikaalien syöttäminen prosessiin ja viimeinen kultaharkko valettiin Vuonna 204 tarkkailua jatkettiin pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkkailun muuttamisesta antaman hyväksymispäätöksen mukaisesti. Toukokuussa 204 kaivosyhtiö toimitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi tarkkailusuunnitelman tuotannon tilapäisen keskeyttämisen ajalle, (Nordic Mines 204). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi tuotannon tilapäisen keskeyttämisen ajalle laaditusta tarkkailuohjelmasta hyväksymispäätöksen Tämän jälkeen tarkkailua on toteutettu tuotannon tilapäisen keskeyttämisen ajalle laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Ennen kaivoksen tuotannon käynnistymistä uudelleen, tarkkailusuunnitelma tullaan päivittämään toiminnan aikaiseen tarkkailuohjelmaan.

15 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Ehdotus uudesta tarkkailuohjelmasta Laiva-kaivoksen tuotannon tilapäisen keskeyttämisen ajalle laadittiin ELY-keskus hyväksyi ehdotuksen ja antoi ohjelmaa koskevia vaatimuksia, jotka lisättiin ohjelmaan Ohjelmaa alettiin toteuttaa saman tien. Vuosina kaivoksen tuotanto on ollut keskeytetty ja kaivoksella on ollut vain alueen yleistä valvontaa ja ympäristön suojelu rakenteiden ylläpitoa. Louhoksista pumpattiin vesiä koko vuoden ajan. Myös muut valuma- ja sulamisvedet pumpattiin vesikiertoon ja edelleen mereen. Vuonna 206 mereen pumpattiin vettä purkuputken kautta 2,02 Mm 3. Laiva-kaivoksen merialueen tarkkailusta vuonna 206 on vastannut Ahma ympäristö Oy (Ahma ympäristö Oy 207b). 5.4 Kuormituksen kehitys Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitukset vuosina on esitetty kuvassa 5-. Terästehtaan jätevesien kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta, joka ilmoitetaan bruttokuormituksena. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustalle tuleva happea kuluttavan orgaanisen aineen kuormitus (BOD 7 ) on varsin vähäistä. Vuonna 205 terästehtaan ja Raahen Veden BOD 7 -kuormitus oli edellisvuoden 205 tasolla (Kuva 5-) Terästehtaan kohonneet kiintoainekuormitukset 2000-luvulla ovat useimmiten johtuneet masuunin kuonagranuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöstä, mutta vuonna 202 masuunikuonan granuloinnin jäähdytysjärjestelmä on muutettu avoimesta pääosin suljetuksi järjestelmäksi. Niinpä vuosina 202 ja 203 terästehtaan kiintoainekuormitus oli edeltäviä vuosia matalampi. Vuonna 204 kyseinen kuormitus oli vuosia suurempi, mutta edelleen vuosia pienempi. Vuoden 205 kiintoainekuormitus Raahen merialueelle laski alhaisimmalle tasolleen vuosien tarkasteluvälillä, ja oli yhteensä 0,457 t/d. Vuonna 206 kiintoainekuormitus oli hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla mutta 4 vuoden tarkkailujaksolla selvästi keskimääräistä matalammalla tasolla. Vuoden 204 kohonnut kiintoainekuormitus johtui pääasiassa uuden voimalaitostyömaan putkitustöistä (Kuva 5-). Vesistöön päätyvä yhteenlaskettu fosforikuormitus oli vuonna 206 edellisvuoden tasolla. Raahen veden fosforikuormitus oli hieman laskenut ja terästehtaan kuormitus hieman noussut vuodesta 205. Myös typpikuormitus Raahen merialueelle oli vuonna 206 edellisvuoden tasolla. Fosforikuormitus oli vuonna 206 yhteensä 4,2 kg/d ja typpikuormitus 440kg/d (Kuva 5-). Vuonna 206 sinkki- ja rautakuormitukset terästehtaalta olivat alimmilla tasoillaan 4-vuotisella tarkkailujaksolla. Vuonna 206 terästehtaan öljykuormitus oli selvästi matalammalla tasolla kuin vuosina (Kuva 5-). 2

16 Raahen edustan velvoitetarkkailu Kuva 5-. Raahen terästehtaan merialuekuormitus sekä Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitus vuosina Terästehtaan kuormitus ei sisällä saniteettijätevesiä (pois lukien BOD 7 ). Terästehtaan kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta.

17 Raahen edustan velvoitetarkkailu VESISTÖTARKKAILU VUONNA Yleistä Vuoden 206 vesistötarkkailu suoritettiin tarkkailusuunnitelman (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti suppeana tarkkailuna, jossa tarkkailtiin meriveden kemiallista laatua. Vuosi 204 oli merialueen edellinen laajan tarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin lisäksi biologista laatua kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteenotoin. Intensiivisellä eli tiheällä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua yhdeltä tarkkailupisteeltä (RE7) 5 kertaa vuodessa. Näytteitä otettiin läpi vuoden painottuen kasvukauteen. Intensiivinen tarkkailupiste RE7 (Selkämatalan länsipuoli) sijaitsee noin 2,5 km SSAB Europe Oy:n terästehtaasta. Alueellisella tarkkailulla seurataan veden laadun alueellista vaihtelua. Vuonna 206 näytteitä otettiin seitsemältä havaintopaikalta kultakin neljä kertaa vuodessa tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailupisteiden vedenlaatutiedot on taulukoituna kokonaisuudessaan liitteessä 2a-b. Vesistöpisteiden koordinaatit ovat esitettyinä taulukossa 6- ja pisteiden sijainti sekä kuormittajat ovat esitettynä kartalla liitteessä a. Taulukko 6-. Raahen edustan merialueen tarkkailun näytepisteiden koordinaatit (YKJ) vuonna 206. Pisteiden sijainnit on esitetty liitteessä a. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Intensiivinen Selkämatalan länsipuoli RE Alueellinen Kallan edusta RE Preiskarista n. 0,5 km koilliseen RE Preiskarista n.,3 km pohjoiseen RE Pattijoen edusta RE Raahen kaupungin edusta RE Terästehtaan ja sataman edusta RE Pohjois-Lukkarilan edusta RE Vuoden 206 Laiva-kaivoksen merialueen tarkkailu toteutettiin taulukossa 6-2 ja liitteessä b kuvatuilta pisteiltä. Vuonna 206 LaivaMe6-LaivaMe0 näytteet otettiin silloin voimassa olleen tarkkailuohjelman mukaisesti helmi-, maalis- ja toukokuussa voimaan tulleen tarkkailuohjelman perusteella merivesinäytteitä otettiin neljä kertaa vuonna 206. Laiva-kaivoksen ja ELY- keskuksen päätöksen perusteella neljäs näyte otettiin elokuussa. Analyyseihin ei tehty muutoksia. Näytteiden ottosyvyydet ovat kaikilla pisteillä m, 5 m ja pohja m. Pisteestä LaivaMe5 otettiin näytteet helmi-marraskuun aikana 2 kertaa vuodessa. Näytepäivät on esitetty tarkemmin liitteessä 3b, jossa on esitetty vuoden 206 merivesialueen vedenlaatutulokset (Ahma ympäristö Oy 207b).

18 Raahen edustan velvoitetarkkailu Taulukko 6-2. Laiva-kaivoksen meriveden tarkkailupisteet ja koordinaatit (YKJ) vuonna 206. Pisteiden sijainnit on esitetty liitteessä b Havaintopisteet Näyte Koordinaatit Selite Meripiste purkualue LaivaMe Purkupisteen suun alue, 80 m Meripiste LaivaMe Purkupisteestä länteen 700 m Meripiste LaivaMe Purkupisteestä lounaaseen 800 m Meripiste LaivaMe Purkupisteestä itään 560 m Meripiste LaivaMe Purkupisteestä luoteeseen 030 m Meripiste LaivaMe Purkupisteestä koilliseen 00 m 6.2 Veden laadun ajallinen vaihtelu Raahen edustan merialueen veden laadun ajallista vaihtelua on seurattu vuodesta 995 lähtien pisteeltä RE3, joka sijaitsee laivaväylällä. Vuodesta 2008 alkaen intensiivinen tarkkailupiste (RE7) siirrettiin kauemmaksi merelle, koska laivaliikenne samensi vettä ajoittain. Näin ollen ennen vuotta 2008 intensiivisen tarkkailun tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien tuloksiin. Päällysveden lämpötila oli korkeimmillaan heinäkuun lopussa ja alhaisin marraskuussa (kuva 6-2). Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen selvästi kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Näkösyvyys kuvaa epäsuorasti veden rehevöitymistä, sillä vesistön rehevöityessä vesi samenee levämäärän lisääntyessä. Vuonna 206 näkösyvyys oli keskimäärin 2,3 m ja paras näkösyvyys 3 m mitattiin kesäkuun lopulla ja marraskuun alussa. Näkösyvyys oli keskimäärin parantunut 0 cm edellisvuodesta. Näkösyvyyteen vaikuttaa veden väri ja vedessä olevien hiukkasten määrä sekä vuosien väliseen vaihteluun myös vallitseva säätila. (Kuva 6-). Päällysveden sameusluvut olivat alimmillaan (0,85 FTU) heinäkuun lopulla, kun taas korkeimmillaan ne olivat lokakuussa (3,7 FTU). Rautapitoisuus oli alimmillaan heinäkuussa ja väriluku elokuussa. Korkein väriluku päällysvedessä mitattiin toukokuussa (5 mgpt/l). (Kuva 6-). Happitilanne oli intensiivisen pisteen päällysvedessä, välivedessä sekä pohjan läheisessä vesikerroksessa kaikilla näytteenottokerroilla keskimäärin erinomainen (ka 94 %) ja vaihteli hyvän ja erinomaisen välillä tarkkailukauden aikana (80 0 %). Matalin hapen kyllästysprosentti (80 %) mitattiin pintavedestä maaliskuun puolivälissä. (Kuva 6-). Päällysveden sähkönjohtavuus oli alimmillaan (420 ms/m) kesäkuun puolivälissä. Sähkönjohtavuudessa ei tapahtunut kovinkaan suurta vaihtelua vuoden 206 aikana ( ms/m). Meriveden ph on yleisesti hieman emäksen puolella ja niin se oli myös intensiivisen tarkkailun pisteellä (päällysvesi ka ph 7,74). Alhaisin veden ph (6,98) mitattuun.8. välivedestä, jolloin merivesi kävi poikkeuksellisesti ja hetkellisesti happaman puolella. Pohjaveden ph vaihteli suunnilleen samoissa rajoissa kuin päällysvedessä (kuva 6-).

19 Raahen edustan velvoitetarkkailu Kuva 6-. Lämpötila, näkösyvyys, sameusluku, väriluku, ph, sähkönjohtavuus ja hapen kyllästysprosentti Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE7 syvyyksillä m, 6 m ja m vuonna 206.

20 Raahen edustan velvoitetarkkailu Kuva 6-2. Kokonaistyppi, klorofylli-a, kokonaisfosfori, rauta, nitraatti-nitriittityppi ja ammoniumtyppi Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE7 syvyyksillä m, 6 m ja m vuonna 206. Kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä helmikuussa (540 ) ja alimmillaan kesä-heinäkuussa (300 ) (kuva 6-2 ja liite 2a). Välivedessä ja pohjan läheisessä vesikerroksessa oli eniten typpeä huhtikuussa (490 ). Keskimäärin intensiivisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli kaikissa vesikerroksissa karun vesistön tasolla avovesiaikaan (toukokuu lokakuu) ja lievästi rehevällä tasolla maalis-huhtikuun näytekerroilla. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä (7 ) huhti-toukokuussa, välivedessä (28 ) heinäkuun lopussa ja pohjan läheisessä vedessä (8) huhtikuussa. Muilla näytekerroilla fosforipitoisuus vaihteli kaikissa vesikerroksissa välillä 8 6. Keskimääräisen päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (ka. 3 ) näytepisteen RE7 pintavesi vuonna 206 oli karulla tasolla. Epäorgaanisista

21 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 typpiyhdisteistä nitraatti-nitriittityppeä oli eniten, mikä on normaalia luonnonvesissä. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeää vaihtelua eri syvyyksillä vuoden aikana. Ammoniumtyppeä ja kokonaistyppeä oli ajoittain hieman enemmän päällysvedessä kuin syvemmissä vesikerroksissa. (kuva 6-2 ja taulukko 6-2). Fosfaattifosforipitoisuudet olivat erittäin alhaiset koko kasvukauden ajan, joten voidaan olettaa fosforin rajoittaneen levätuotantoa. Planktonlevämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuus (Chl-a) oli korkeimmillaan kesäkuun puolivälissä (3 ) (kuva 6-2). Keskimäärin avovesikautena klorofyllipitoisuus oli 6,6, joka kuvastaa lievää rehevyyttä. Taulukko 6-2. Veden keskimääräinen laatu Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä (RE7) koko tarkkailukaudella vuonna 205. Syvyys Happi Sähkö Väri ph Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Fe Sameus Chl-a Näkösyv. m Kyll% ms/m mgpt/l µgn/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l µgp/l FTU m ka , ,9 2,2 52,9 2, 6,6 2,3 ka , ,3 2,0 3,6 2,0 ka , ,3 2,3 42,0 2,2 min , ,6,0 25,0 0,8 mx , ,0 5,0 320,0 4,6 6.3 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Veden laadun alueellista vaihtelua tarkkailtiin 7 havaintopisteeltä eripuolilta Raahen edustan merialuetta neljä kertaa vuodessa. Näytekierrokset ajoittuivat maaliskuulle ( ), toukokuulle ( ) heinäkuulle ( ) ja elokuulle ( ). Alueellista veden laatua on tarkasteltu neljältä osa-alueelta (liite a). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE3 ja RE5, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE7 vastaavina alueellisen tarkkailun ajankohtina. Osa-alue II kuuluu Raahen kaupungin pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Terästehtaan edustan osa-alueen alueellisen tarkkailun pisteiden RE3 ja RE5 otettiin näytteet toukokuussa osana Laiva-kaivoksen merialuetarkkailua. Tarkkailupisteet RE3 ja RE5 ovat samat pisteet kuin Laiva-kaivoksen tarkkailupisteet Me8 ja Me0. Toukokuun kaikki alueellisen tarkkailun tulokset näiltä pisteiltä löytyvät liitteestä 3. Maalis- ja toukokuun näytteenottojen aikaan merivedenkorkeus oli normaalia ajankohdan tasoaan hieman alemmalla tasolla ja kun heinä-elokuun näytteenotoissa meriveden korkeus oli hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolella (Kuva 4-3). Maaliskuun näytteenottokerroilla pintaveden lämpötila oli pisteillä 0-0,7 ºC. Toukokuussa pintaveden lämpötila oli 3,0 0,5 ºC. Heinäkuussa pintaveden lämpötilat olivat välillä 2 22,5 ºC. Elokuussa pintaveden lämpötila vaihteli 5,0 5,8 ºC. Pintaveden lämpötilat olivat yleisesti hieman edellisvuotta 205 korkeampia. Heinäkuussa Raahen edustan merialueen vesi oli lämpötilakerrostunut kaikilla pisteillä. Elokuussa kaikilla tarkkailupisteillä koko vesipatsas oli tasaisen lämmin noin 5,5 ºC. (Liite 2b) 6.3. Raahen terästehtaan edustan alue Raahen terästehtaan edustalla (osa-alue I) korkeimmat päällysveden sameusluvut mitattiin viime vuoden tapaan elokuussa Selkämatalan länsipuolisella pisteeltä RE7. Sameusluku oli korkeimmillaan elokuun lopussa (FTU 2,5). Yleensä vesi on ollut sameimmillaan keväisin tulva-aikaan, 8

22 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 mutta vuonna 206 sameusluvut olivat maalis-heinäkuussa tasaisesti noin FTU :n luokkaa terästehtaan edustan pisteillä. Päällysveden väri oli tummimmillaan maaliskuun tarkkailukierroksella ja koko tarkkailukaudella keskimäärin väriluvut olivat pisteillä suuruusluokaltaan melko samalla tasolla (RE3: 8,3 mgpt/l, RE5: 4 mgpt/l, RE7: 22 mgpt/l). Korkein yksittäinen väriluku (5 mgpt/l) mitattiin toukokuussa pisteellä RE7. Värilukuun vaikuttava rautapitoisuus oli myös korkeimmillaan terästehtaan edustan pisteistä pisteellä RE7 toukokuussa (24 ). Pisteillä RE3 ja RE5 rautapitoisuudet olivat korkeimmillaan pintavedessä maaliskuun näytekerroilla mutta toukokuun näytteet pisteiltä jäivät ottamatta. Näkösyvyys vaihteli tarkkailukaudella kahden ja kolmen metrin välillä terästehtaan edustan pisteillä (Liite 2b). Happitilanne oli intensiivisen tarkkailun pisteellä RE7 läpi tarkkailukauden keskimäärin erinomainen kaikilla syvyyksillä (kyllästysprosentti ka 94). Alueellisen tarkkailun muilta osa-alue I pisteillä RE3 ja RE5 hapen kyllästysprosentti oli maaliskuun tarkkailukerralla kaikilla syvyyksillä keskimäärin hyvä ja toukokuussa erinomainen. Korkein ph-luku (ph 7,9) mitattiin toukokuussa pintavedestä Selkämatalan länsipuolelta pisteeltä RE7. Meriveden happamuus oli koko tarkkailujakson ajan kaikilla pisteillä ja syvyyksillä emäksisen puolella (ph 7,45 7,9). Sähkönjohtavuudet olivat normaalilla Perämeren tasolla. (Liite 2b, Kuva 6-3). Keskimäärin eniten kokonaistyppeä (ka. N = 395 ) ja kokonaisfosforia (ka. P = 2,7 ) päällysvedessä oli Selkämatalan länsipuolisella tarkkailupisteellä RE7. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hieman laskeneet edellisestä vuodesta. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin osa-alue I:n pisteillä korkeimmillaan maaliskuussa (kuva 6-4). Keskimäärin vähiten typpeä ja fosforia oli päällysvedessä viime vuoden tapaan Pohjois-Lukkarilan edustan pisteellä RE5. Ravinnepitoisuuksien perusteella osa-alue I:n alueellisen tarkkailun pisteillä vesi oli kaikilla syvyyksillä karua. (Liite 2b, Kuva 6-4). Kasvukaudella fosfaattifosforia oli terästehtaan edustan merialueella vähän, joten ilmeisesti fosfori rajoitti levätuotantoa alueella. Kesäkuussa planktonlevämäärää kuvaava a-klorofylli-pitoisuus oli korkeimmillaan kaikilla alueen pisteillä ja ilmaisi tuolloin lievästi rehevää vesistön tilaa (6,5 8,8). Heinä-elokuussa planktonlevän pitoisuus oli kaikilla pisteillä alhaisempi ja ilmaisi lievästi rehevän tilaa (ka 3,5 ) (Kuva 6-4). Bakteerimäärät olivat alhaiset kaikilla pisteillä, ja veden hygieeninen laatu oli pääsääntöisesti erinomainen. Korkein mitattu bakteeripitoisuus pisteellä RE3 elokuussa ilmaisi sekin hyvää tilaa (0 mpy/00ml). (Liite 2b). 9

23 Raahen edustan velvoitetarkkailu Kuva 6-3. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE3, RE5, RE7) päällysveden ( m) sameusja väriluvut sekä ph ja sähkönjohtavuus vuonna 206. Kuva 6-4. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE3, RE5, RE7) päällysveden ( m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 206.

24 Raahen edustan velvoitetarkkailu Raahen kaupungin edusta Sameusluvut olivat korkeimmillaan Raahen kaupungin edustan pintavedessä (osa-alue II) tarkkailupisteillä RE3, RE4 ja RE9 elokuun tarkkailukierroksella (ka. 2,6 FTU). Kaikilla tarkkailu syvyyksillä veden sameus vaihteli osa-alueella II 0,84-3,3 FTU:n välillä. Korkein yksittäinen sameusluku (FTU 3,3) mitattiin Raahen kaupungin edustan pisteen RE9 pintavedestä. Veden väri oli selvästi tummempaa maaliskuun ja toukokuun tarkkailukierroksella kaikilla kolmella pisteellä kaikissa syvyyksissä kuin myöhemmin heinä-elokuussa. Kaikissa vesikerroksissa tumminta vesi oli toukokuun näytteenottokierroksella (väri ka. 45, mgpt/l). Tummimmat yksittäiset väriarvot mitattiin Toukokuussa Preiskarin pohjois- ja koillispuolisilta pisteilta (RE3 ja RE4) pintavedestä (44 mgpt/l). Veden värilukuun vaikuttava rautapitoisuus oli kaikilla osa-alueen II pisteillä korkeimmillaan maaliskuussa (ka 280 ) (kuva 6-4). Rautapitoisin vesinäyte otettiin Raahen kaupungin edustan pisteeltä RE8 maaliskuussa (493 ). Happitilanne eri keskimäärin kaikilla pisteillä ja kaikilla syvyyksillä erinomainen (92 %). Matalin hapen kyllästysprosentti (69 %) mitattiin Preiskarin koillispuolisella pisteen RE3 pintavedestä maaliskuun näytekerralla. Veden ph oli selvästi emäksen puolella koko tarkkailujakson ajan. Korkeimmillaan ph oli kaikilla pisteillä toukokuussa ja matalimmillaan maaliskuussa (kuva 6-4). Korkein ph (8,) mitattiin elokuussa pisteeltä RE9 ja matalin (7,5) pisteeltä RE3. Sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan kaupungin edustan merialueella maaliskuussa (ka. 530 ms/m), mutta kokonaisuudessaan sähkönjohtavuudessa ei havaittu suuria eroja tarkkailuajankohtien, tarkkailusyvyyden tai tarkkailupisteiden väleillä. (Liite 2b, Kuva 6-5). Päällysveden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmat pisteellä RE9 (ka. N = 445, ka. P = 9 ) (kuva 6-6). Yksittäisen näytekerran korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat typen osalta pisteellä RE4 ja RE9 maaliskuussa (N = 640,) ja fosforin osalta pisteellä RE3 maaliskuulta ja pisteeltä RE9 heinäkuulta (P = 24 ). Ammoniumtyppeä mitattiin päällysvedessä olleen keskimäärin eniten pisteellä RE4 (ka. 39,5 ). Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaiset perustuotantokaudella kaikilla näytepisteillä. Typpipitoisuuksien perusteella kaikilla kolmella pisteellä pintavesi oli keskimäärin lievästi rehevää. Fosforipitoisuuksien perusteella pintavesi oli karua uloimmalla osa-alueen II pisteellä RE4 ja lievästi rehevää pisteillä RE3 ja RE9. Planktonlevä määrää kuvaava klorofylli-a:n keskimääräinen pitoisuus pintavedessä ilmensi pisteillä RE3 ja RE 4 lievästi rehevää tilaa ja pisteellä RE9 rehevää tilaa. Korkein levämäärä mitattiin toukokuussa pisteellä RE9 (0 ). Keskimääräinen klorofylli-a:n pitoisuus Raahen kaupungin edustan vesinäytteissä oli 6,0, joka kuvastaa lievästi rehevää vedenlaatua (kuva 6-6). (Liite 2b) Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat yleisesti alhaiset ja veden hygieeninen laatu oli keskimäärin erinomainen kaikilla näytepisteillä ja kaikilla näytekerroilla. Suurin lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä (24 kpl/00ml) mitattiin pisteeltä RE4 maaliskuussa (Liite 2b).

25 Raahen edustan velvoitetarkkailu Kuva 6-5. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden ( m) sameus- ja väriluvut sekä ph ja sähkönjohtavuus vuonna 206. Kuva 6-6. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden ( m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 206.

26 Raahen edustan velvoitetarkkailu Pattijoen edusta Pattijoen edustan osa-alueelle (osa-alue III) kuuluu vain piste RE7. Keskimäärin näkösyvyys (ka 2,0 m) oli hyvä ja vesi oli läpi tarkkailukauden silminnähden kirkasta. Korkeimmat sameus- (FTU,5) ja väriarvot (46 mgpt/l) mitattiin päällysvedestä maaliskuun tarkkailukerralla. Sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan maaliskuussa (530 ms/m) ja alhaisimmillaan heinäkuussa (430 ms/m). Keskimääräinen sähkönjohtavuus oli 478 ms/m. Kokonaistyppipitoisuudet ( ka. 393 ) Pattijoen edustalla vaihtelivat karun ja lievästi rehevän vedentilan välillä ollen keskiarvona tarkasteltuna karun puolella. Korkein kokonaisfosforipitoisuus mitattiin pohjan läheisestä vesikerroksesta elokuussa (5 ). Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (,4 ) ilmensi karua tilaa. Planktonlevämäärä eli klorofylli-a-pitoisuus ilmensi lievästi rehevää veden laatua ollen keskimäärin 4,9. Bakteerimäärät olivat hyvin alhaiset, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b) Saariston ulkopuolinen alue Raahen edustan saariston ulkopuolisella alueella (osa-alue IV, piste RE2) veden sameusluvut olivat alhaiset (ka.,0 FTU) ja ph-arvot lievästi emäksisiä (ka. ph 7,7). Happitilanne oli kaikilla tarkkailukerroilla kaikissa vesikerroksissa keskimäärin erinomainen (ka 93 %). Matalin hapen kyllästysprosentti (8 %) mitattiin 0 metrin syvyydestä heinäkuun lopussa. Veden sähkönjohtavuus (ka. 504 ms/m) oli läpi tarkkailukauden samaa tasoa kuin rannikon läheisillä pisteillä. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli Kallan pohjoispuolisella alueella keskimäärin karua (ka. N = 325, ka. P = 8,4 ). Epäorgaanisista ravinteista eniten oli nitraatti-nitriittityppeä (ka. 68,6 ). Rautapitoisuus oli kaikissa vesikerroksissa korkeimmillaan toukokuussa (ka. 5 ), kuten myös Raahen terästehtaan edustalla sijaitsevilla alueellisen tarkkailun pisteillä. Rautapitoisuudet olivat keskimäärin hieman alhaisemmat kuin rannikon läheisyydessä. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b).

27 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Taulukko 6-3. Veden keskimääräinen laatu päällysvedessä ( m) Raahen edustalla eri osa-alueilla (I = terästehtaan edusta, II = Raahen kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue) vuonna 206 näytteenottokuukausina. Alue I Sameus Väri O 2 O 2 ph Sähkö Chl-a Kok.N Nh 4 -N NO 23 -N Kok.P PO4-P FTU mg/pt/l mg/l Kyll % Lämpök. kolif.bakt. ms/m pmy/00ml Maaliskuu 0, , , ,0 4, Toukokuu, , ,4 69 2,7 2, Heinäkuu, , ,3 9,6, Elokuu, , ,0 3 2,3,8 7 4 Alue II Maaliskuu 2, , ,7 23 7,3 0, Toukokuu, , , ,7 69 6,0 2, Heinäkuu, , , ,2 3 2,0, Elokuu 2, , , ,0 27 4,7 2, Alue III Maaliskuu, , , ,0 9, Toukokuu, , ,9 87 2,0 2, Heinäkuu 0, , , ,5 3 7,9, Elokuu, , ,3 30 7,9 23 2,0 2, Alue IV Maaliskuu 0, , ,0 40,0 3,6 3 Toukokuu, , , ,3 88 0,0,0 62 Heinäkuu 0, ,8 430, ,5 5 7,2,0 2 0 Elokuu, , ,5 9 8,2, Fe 6.4 Veden laadun kehitys Veden laadun kehitystä Raahen edustalla on tarkasteltu neljällä osa-alueella talvella (maalishuhtikuu) ja kesällä (kesä-elokuu) viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ). Päällysveden sähkönjohtavuudet, klorofylli-a:n, raudan, veden värin sekä kokonaistyppi ja kokoniasfosforin osaaluekohtaiset keskiarvotulokset viimeiseltä kymmeneltä vuodelta on esitetty kuvassa 6-7. Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE3 ja RE5, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE7. Osa-alueeseen II kuuluu Raahen kaupungin edustan pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Vuodesta 2008 lähtien tuloksia ei voida suoraan verrata edellisiin vuosiin, koska joidenkin näytteenottopisteiden sijainnit ovat muuttuneet (RE5, RE7, RE3) ja näytteenottokertoja on yksi enemmän (heinäkuu). Lisäksi kuvaajia ei voi suoraan verrata edellisten vuosiraporttien kuvaajiin, koska osa-alue jaottelu on ollut erilainen ja näytteenottopisteiden määrä on vähentynyt. Vuodesta

28 Raahen edustan velvoitetarkkailu lähtien raporteissa Pattijoen edusta on erotettu omaksi osa-alueekseen (III) ja tämän osaalueen tulokset perustuvat vain yhden pisteen tuloksiin. Kokonaisuudessaan vedenlaadun kehityksessä tarkasteltavalla kymmenen vuoden vertailukaudella ( ) ei Raahen edustan merialueen tilassa ole havaittavissa selvää suuntaan. Merialueen vedenlaadussa on tapahtunut runsasta vuosien välistä vaihtelua. Seuraavaksi talvi- ja kesäkauden tuloksia käsitellään hieman tarkemmin. Talvi Raahen edustan merialueella veden laadun vaihtelu on suurempaa talvella kuin kesällä (kuva 6-7), koska vesien sekoittuminen on heikompaa talvella jääpeitteestä johtuen. Päällysveden talviaikainen sähkönjohtavuus oli tarkkailujaksolle tyypillisellä tasolla vuonna 206. Näytteenottoaikaan maaliskuussa merivedenkorkeus oli hieman keskimääräistä korkeampi, joten makeaveden vaikutus on ollut keskimääräistä voimakkaampi. Vuonna 20 mitattiin kaikilla osa-alueilla alhaisia sähkönjohtavuuksia Raahen edustalla. Rautapitoisuudet ja väriluvut olivat vuonna 20 korkeimmillaan oletettavasti voimakkaammasta jokivesivaikutuksesta johtuen. Vuonna 206 Raahen edustan merialueen rautapitoisuus ja veden väri olivat tarkastelujakson ( ) keskimääräisellä tasolla. Talviaikaiset väriluvut noudattavat selvästi rautapitoisuuden muutoksia, joten rautapitoisuus vaikuttaa oleellisesti Raahen edustan merialueen värilukuun. Myös ravinnepitoisuudet olivat talvella 206 keskimääräisellä tasolla tarkasteltaessa koko 0-vuotista tarkkailujaksoa. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet nousivat kuitenkin kaikilla osaalueilla hieman vuosista Vuonna 204 mitattiin yleisesti hyvin matalia ravinnepitoisuuksia. Vertailukauden korkeimmat typpipitoisuudet on mitattu vuonna 2007 lukuun ottamatta saariston ulkopuolista aluetta, jossa typpipitoisuudet olivat vuonna 20 korkeimmat. Fosforipitoisuudet olivat talvella 2008 koko 0-vuotisen tarkkailujakson korkeimmat. Pattijoen edustalta mitattiin osa-alueelle poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus vuonna (Kuva 6-7) Kesä Vuonna 206 kesäaikaiset veden sähkönjohtavuudet olivat kaikilla osa-alueilla hyvin tavanomaisella tasolla tarkastellessa 0-vuotista seurantajaksoa. Korkein sähkönjohtavuus kesällä 206 mitattiin Kallan edustalla (500 ms/m, osa-alue IV toukokuu). Rautapitoisuus, väriluku ja ravinnepitoisuudet olivat kaikki nousseet vuoden 205 tuloksissa verrattuna edelliseen vuoteen 204, jolloin mitattiin vuosien tarkastelujaksolla hyvin matalia pitoisuuksia. Klorofylli-a, kokonaisfosfori ja veden väriarvo olivat keksimäärin laskeneet vuonna 206 verrattuna vuoden 205 tuloksiin. Kokonaistypen ja raudan keskimääräiset pitoisuudet Raahen edustan merialueilla olivat hyvin tavanomaisella tasolla tarkasteltuna viimeisen 0 vuoden tuloksia. Raahen kaupungin edustan tarkkailupisteillä (osa-alue II) keskimääräinen rautapitoisuus (28 ) oli tosin toiseksi korkein kesäaikainen pitoisuus vuoden 2006 jälkeen. 25

29 Raahen edustan velvoitetarkkailu Kuva 6-7. Veden laadun kehitys päällysvedessä ( m) Raahen edustan merialueen neljällä osaalueella talvella ja kesällä vuosina (I = terästehtaan edusta, II = kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue).

30 Raahen edustan velvoitetarkkailu Laivakaivoksen merialuetarkkailun tulokset vuonna 206 Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen merialuetarkkailun tulokset vuodelta 206 on kuvattu kattavasti kaivoksen omassa merialuetarkkailuraportissa (Ahma ympäristö Oy 207b). Kaikki Laiva-kaivoksen merialuetarkkailutulokset löytyvät liitteestä 3b. Alla on tiivistetty keskeisimmät tulokset sanallisesti. Happitilanne oli Laiva-kaivoksen merialuetarkkailupisteillä vuonna 206 pääosin erinomainen tai hyvä vaihdellen välillä 73-0 % Happitilanne oli näin ollen hyvin vuoden 205 kaltainen. Sähkönjohtavuudet ( ms/m), sulfaattipitoisuudet ( mg/l) ja ph-arvot (6,9-8,0) olivat pisteillä merivedelle tyypillisellä tasolla. Kiintoainetta merivedessä havaittiin ajoittain jonkin verran (-3 mg/l). Meriveden rautapitoisuudet vaihtelivat jonkin verran ( ) ja väriarvot olivat välillä 5-54 mg Pt/l. Keskimääräisten väriarvojen perusteella merivesi voitiin luokitella lähinnä lievästi humuspitoiseksi. Ravinnepitoisuudet olivat edellisvuosien tapaan vuonna 206 merivedelle tyypillisiä. Meriveden kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä Typpipitoisuudet olivat keskimäärin hyvin edellisvuoden kaltaisia, kun taas merivesi sisälsi hieman vähemmän fosforia kuin vuonna 205. Kesän keskimääräisen pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella merivesi voitiin luokitella lähinnä karuksi (Forsberg ja Ryding 978). WAD- syanidia ei havaittu meripisteillä vuonna 206 erästä poikkeusta lukuun ottamatta. Pisteellä LaivaMe8 (RE5) havaittiin näytekerralla WAD- syanidia 5. Kaivoksen purkuveden WAD- syanidipitoisuudet olivat koko 206 vuoden ajan erittäin matalalla tasolla (määritysrajalla 0 ug/l), eikä kohonnutta pitoisuutta voida selittää kaivoksen purkuveden pitoisuuksilla. Merialueelle johdetaan vesiä muidenkin sellaisten toimijoiden toimesta, joiden purkuvesissä saattaa esiintyä WAD- syanidia. Koska kyseessä oli kertaluontoinen pitoisuusnousu, joka ei tarkkailutulosten perusteella johtunut kaivostoiminnasta, ei kaivoksen tarkkailun osana toteutettu viranomaisten hyväksynnällä erillistä kalojen tai rapujen syanidipitoisuuden määritystä. Myös arseenipitoisuudet olivat meripisteillä alhaisia ollen alle määritysrajan. Merivedestä tutkittiin vuonna 206 myös vaarallisten aineiden asetukseen 022/2006 (VnA vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista) liittyvät liukoiset Ni, Cd ja Pb. Vuonna 206 kyseisten metallien liukoiset pitoisuudet eivät ylittäneet kyseisille aineille määriteltyjä ympäristölaatunormeja. Uraanipitoisuus oli merivedessä myös alhainen (< ). Kaivostoiminnassa muodostuvia vesiä alettiin johtaa mereen vuoden 202 lokakuussa. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei merkittävästi eronnut vuonna 206 näytteiden kesken, jotka oli otettu ennen ja jälkeen kaivoksen vesien johtamista mereen YHTEENVETO Raahen edustan merialueen vuoden 206 vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisena suppeana katsauksena alueen vedenlaatuun. Vuosi 206 oli Siikajoen Revonlahdessa normaalia hieman sateisempi ja lämpimämpi. Vuonna 206 kylmin kuukausi oli tammikuu, sateisin heinäkuu ja kuivinta oli lokakuussa. Vuoden 206 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin 4 cm alempi kuin vertailukeskiarvo vuosilta Erityisesti tammikuun puolivälissä sekä loppusyksystä loka-marraskuussa merivesi oli tavanomaista selvästi matalammalla. Korkeimmillaan merivedenpinta oli joulukuussa.

31 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 206 hieman suurempi kuin vuonna 205. Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Biologinen hapenkulutus oli edellisvuoden tasolla. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellisvuotta pienempi. SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan typen nettokuormitus oli edellisvuotta pienempi. Vuonna 205 typpikuormitus oli koko tarkkailukauden korkeimmalla tasolla. Raudan nettokuormitus oli edellisvuoden tasolla ja fosforin nettokuormitus noussut vuodesta 205 ollen kuitenkin selvästi pienempi kuin tarkkailukaudella keskimäärin. Öljykuormituksen luparaja ylittyi 4 kertaa vuonna 206. Kuukausikeskiarvoina laskettavat raakaveden, kiintoaineen, sinkin ja kokonaistypen lupaehdot eivät ylittyneet terästehtaalta vuonna 206. Lämpökuorma mereen oli 496 TJ/kk vuonna 206. Tehtaan saniteettijätevesien vesimäärä pienentyi selvästi edellisvuodesta 205, jolloin se oli korkeimmalla tasolla vuosien tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen osalta. Tarkkailuvelvollisten kuormittajien lisäksi Raahen edustan merialueen tilaan vaikuttavat lähivalumaalueen hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma sekä ilmalaskeuma, myös merivirtauksilla on vaikutusta pitoisuuksiin. Yleisesti makeanveden vaikutus on Raahen edustan merialueella kuitenkin vähäistä. Raahen edustan merialueen vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Kerrostuneisuudesta huolimatta happitilanne säilyi pääosin erinomaisena pinnasta pohjaan. Vuonna 206 näkösyvyys oli intensiivisen tarkkailun pisteellä RE7 keskimäärin 2,2 m ja paras näkösyvyys 3,3 m mitattiin helmikuussa. Päällysveden sameusluvut intensiivisen tarkkailun tulosten mukaan olivat alimmillaan heinäkuussa, kun taas korkeimmillaan ne olivat lokakuussa. Intensiivisten tarkkailutulosten perusteella kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat odotetusti korkeimmillaan päällysvedessä keväällä helmi-huhtikuussa. Kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n keskimääräisen pitoisuuden perusteella pintavesi Raahen edustalla vuonna 206 voidaan luokitella lievästi reheväksi ja kokonaistypen perusteella karuksi. Epäorgaanisten ravinteiden suhteen (DIN:DIP) perusteella perustuotantoa alueella rajoitti fosfori. Alueellisesti tuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta: terästehtaan ja sataman edusta, Raahen kaupungin edusta, Pattijoen edusta ja saariston ulkopuolinen alue. Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta kaupungin jätevesien purkualueella lieviä vaikutuksia oli havaittavissa ajoittain pisteen RE9 keskimäärin hieman muita alueen pisteitä korkeampina ravinne- ja klorofylli-a:n pitoisuuksina. Saariston ulkopuolella oli tyypillisesti keskimäärin korkein sähkönjohtavuus, joten meriveden vaikutus oli siellä voimakkainta. Avovesiaikaan vuonna 206 Raahen kaupungin edustan alueella vesi oli keskimäärin sameinta, väriltään tumminta, rautapitoisinta, ravinnepitoisinta ja sisälsi eniten levistä peräisin olevaa klorofylli a:ta. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla osa-alueilla erinomainen. Vuosien vedenlaatutuloksien perusteella Raahen edustan merialueella veden laadun vaihtelu on suurempaa talvella kuin kesällä, koska vesien sekoittuminen on heikompaa talvella jääpeitteestä johtuen. Tarkkailujakson talviaikaiset väriluvut noudattavat selvästi rautapitoisuuden muutoksia, joten rautapitoisuus vaikuttaa oleellisesti Raahen edustan merialueen värilukuun. Ravinnepitoisuudet olivat talvella 206 pääasiassa keskimääräisellä tasolla tarkasteltaessa koko 0- vuotista tarkkailujaksoa. Tarkkailukauden säätilan ei havaittu merkittävästi vaikuttaneen Raahen merialueen vedenlaatutuloksiin verrattuna tarkkailukauden keskimääräisiin tuloksiin. Kesäaikainen väriluku, klorofylli a:n pitoisuus ja fosforipitoisuus olivat laskeneet vuodesta 205. Laiva-kaivoksen merialuetarkkailutulosten mukaan merivesi oli kaivoksen purkuputken ympäristössä merialueelle tyypillisellä tasolla hapen- ravinnepitoisuuksien ja tutkittujen metallien osalta. WAD- syanidia havaittiin pitoisuus pisteellä Re5. 28

32 Raahen edustan velvoitetarkkailu 206 Kohonnut pitoisuus ei selity kaivoksen purkuveden vastaavalla pitoisuudella, joten kertaluonteiselle pitoisuuspiikille ei löydetty selitystä. VIITTEET Ahma ympäristö Oy 207a. SSAB Europe Raahen tehtaan saniteettivesien puhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 206. Käyttö- ja päästötarkkailu. Rovaniemi. 8 s. + liitteet. Ahma ympäristö Oy 207b. Nordic Mines Oy Laiva-kaivoksen merialueen tarkkailu vuonna s. + liitteet. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 26. Forsberg, C., Ryding, S. -O., Claesson, A. & Forsberg, Å Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Internat. Verain. Limnol. 2: Nordic Mines Oy 204. Laiva-kaivoksen tarkkailuohjelma tuotannon tilapäisen keskeyttämisen ajalle, lähtien. Moniste, 30 s. Pöyry Environment Oy Raahen edustan vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelma v Oulu. 8 s. + liitteet. 29

33 Liite a. RAAHEN EDUSTAN OSA-ALUEJAKO Osa-alue Selite Pisteet Terästehtaan ja sataman edusta RE3, RE5, RE7 2 Raahen kaupungin edusta RE3, RE4, RE9 3 Pattijoen edusta RE7 4 Saariston ulkopuolinen alue RE2

34 Liite b

35 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Raahen edustan yhteistarkkailu VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO LIITE 2a Raahen edustan intensiivinen tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 4645 Selkämatalan länsipuoli RE7 RE7, RE7a, RE7b Analyysit *ph kyllästysaste liuennut *Sameus *Väri *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi Arvioitu kokonaissyvyys 2 m *Fosfori *Fosfaattifosfori *Rauta, Fe Kokonaissyv yys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottajan mittaama) SFS 302:979 / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / 7027:2000 / 7887:202(C ) / SFS 5772:993 / 905- :998 / 3395:997 / 732:2005 / 568-2:2005 / 568-2:2005 / :2005 / R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 0% <: ± 30% >: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% >2: ± 8% <00: ± 20% >00: ± 5% <20: ± 25% 20-50: ± 5% >50: ± 2% <20: ± 45% 20-50: ± 5% >50: ± 0% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% <0: ± 30% 0-30: ± 5% >30: ± 0% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0%,0,0 0 0,5 5,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 50 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. ms/m % mg O2/l FTU mg Pt/l m m C RE7,00 7, , ,5 3, RE7,00 7, , ,0 56 2,5 0, RE7,00 7, , ,6 2, 0, RE7,00 7, ,8 56 4, ,7 2,0 7, RE7,00 7, ,5 5 8, ,6 24 2,6 9, RE7,00 8, , <5,0 <5,0 5 <2,0, RE7,00 7, ,7 8,2 300 <5,0 <5,0 8,2 <2,0 83 3,0 6, RE7,00 7, ,5 2, <5,0 5,6 9,3 <2,0 57,4,9 7, RE7,00 7, ,9 0,85 9 2, ,8 <2,0 98, 3,0 20, RE7,00 7, ,6 3,5 7 4, ,4 29 2,0 8, RE7,00 7, ,4 2,5 <5 5, ,4 43 2,0 5, RE7,00 7, ,5 33 6, <5,0 5 2,2,00,3 3, RE7,00 7, ,8 23 4, ,0 5 <2,0 2,0, RE7,00 7, ,7 0 5, <5,0 <2,0,5 6, RE7,00 7, , <5,0 8,7 <2,0 3,0 0, RE7a 5,75 7, , ,7 0, RE7a 5,75 7, , ,3 4, 08 0, RE7a 5,30 7, , ,4 0, RE7a 5,50 7, , ,9 5, RE7a 5,00 7, , , 2 2,3 23 9, RE7a 5,50 8, , <5,0 5,3 <2,0, RE7a 5,50 7, ,9,9 30 <5,0 <5,0 <2,0 33 5, RE7a 6,00 7, ,5, <5,0 8,3 4 <2,0 <50 5, RE7a 6,00 7, ,6 0, <2, , RE7a 6,00 6, ,4 3, , , RE7a 5,50 7, ,2 2, < <2,0 4 5, RE7a 5,50 7, ,9 3, <5,0 5 2,9 3, RE7a 5,90 7, , <5,0 2 <2,0, RE7a 5,75 7, , <5,0 <2,0 6, RE7a 5,50 7, , <5,0 9,3 <2,0 0, RE7b,00 7, , , RE7b 0,50 7, , ,3 3,3 82,7 0, RE7b 0,75 7, , ,6, RE7b 0,00 7, , ,5 5 2,9 5, RE7b 0 7, , ,7 2 2,8 8 6, RE7b 0,00 7, , ,8 4 2,5 8, RE7b 0,00 7, ,7 2, ,3 <2,0 77 2, RE7b 0,00 7, ,,9 < ,6 <2,0 <50 2, RE7b,00 7, ,5, ,0 <2,0 23 3, RE7b,00 7, ,4 3, , , RE7b 0,50 7, ,3,3 < <2,0 85,0 5, RE7b 0,00 7, ,7 4, ,8 7 4,0 3, RE7b 0,80 7, , <5,0 0 <2,0, RE7b 0,50 7, , <5,0 9,6 <2,0 6, RE7b 0,00 7, , ,2 4 <2,0 0, Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. viittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

36 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Raahen edustan yhteistarkkailu LIITE 2b Raahen edustan alueellinen tarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 4646 Kallan edusta RE2 RE2, RE2a, RE2b, RE2c Arvioitu kokonaissyvyys 6,5 m 4647 Preiskari RE3 RE3, RE3a n. 0,5 km koilliseen, arvioitu kokonaissyvyys 4,5 m 4648 Preiskari RE4 RE4, RE4a, RE4b n.,3 km pohjoiseen, arvioitu kokonaissyvyys 8,5 m 4649 Pattijoen edusta RE7 RE7, RE7a Arvioitu kokonaissyvyys 4,5 m 4650 Raahen kaupungin edusta RE9 RE9, RE9a Arvioitu kokonaissyvyys 4 m 465 Terästehtaan ja sataman edusta RE3 RE3 (LaivaMe0), RE3a (LaivaMe0), RE3b (LaivaMe0) Arvioitu kokonaissyvyys 0 m 4652 Pohjois-Lukkarilan edusta RE5 RE5 (LaivaMe8), RE5a (LaivaMe8), RE5b (LaivaMe8) Arvioitu kokonaissyvyys 9 m Analyysit *ph *Lämpökestoiset koliformiset bakteerit kyllästysaste liuennut *Sulfaatti *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Sähkönjohtavuus *WADsyanidi *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Arseeni, As *Kadmium, Cd *Rauta, Fe *Rauta, Fe *Elohopea, Hg *Nikkeli, Ni *Nikkeli, Ni SFS 4088:200 / SFS 302:979 / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / DIN D3-2 / AEUF :2009 / 7027:2000 / 7887:202(C ) / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905- :998 / 3395:997 / 732:2005 / ± ph yks, <2: ± 0% <2: ± 20% <2: ± 5% <: ± 30% <25: ± 35% <0: ± 25% <00: ± 20% <20: ± 25% <20: ± 45% <20: ± 35% <0: ± 30% <: ± 30% <0: ± <200: ± <0,5: ± 25% <0,5: ± 25% <0: ± 25% >2: ± 4% >2: ± 0% >2: ± 0% >: ± 20% >25: ± 20% >0: ± 5% >2: ± 8% >00: ± 5% 20-50: ± 5% >50: ± 2% 20-50: ± 5% >50: ± 0% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 0-30: ± 5% >30: ± 0% 25% -: ± 5% -2: ± 5% >2: ± 0% 25% 0-25: ± 5% 25% : ± >0,5: ± 0% 0,5-2: ± 5% >2: ± 0% 0-40: ± 5% >40: ± 0%,0, ,5 5 0,50,0 50 5,0 5,0 3,0 2,0 0,05 0,02 2,5 50 0, 0, 2 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/00ml ms/m % mg O2/l mg/l FTU mg Pt/l mg/l R RE2,00 7, , ,6 3 R RE2,00 7, , 43 6, ,3 0 <2,0 62 R RE2,00 2 7, ,8 0,85, ,2 6,5 7,2 <2,0 0 R RE2,00 2 7, ,4,5 2 4, <5,0 8,2 <2,0 70,5 R RE2a 5,00 7, , ,5 9,5 3,5 97,9 R RE2a 5,00 7, , <5,0 9,6 <2,0 38 R RE2a 5,00 7, ,8 0, ,3 5,7 5,5 <2,0 R RE2a 5,00 7, ,4, ,6 7, <2,0 65,8 R RE2b 0,00 7, , <5,0 7,9 2,7 68,2 R RE2b 0,00 7, , <5,0 0 2, 62 R RE2b 0,00 7, ,5 0, ,8 <2,0 65,4 R RE2b 0,00 7, ,3, ,0 <2,0 <50 R RE2c 6,00 7, , <5,0 8,4 2,7 56,9 R RE2c 4,20 7, , <5,0 2,3 43 R RE2c 5,00 7, ,5, ,6 <2,0 08 R RE2c 5,00 7, ,5, ,0 <2,0 5,9 R RE3,00 4 7, ,9, ,6 302 R RE3,00 5 7, ,5 44 5, ,2 78 R RE3,00 6 7, ,2,4 2 4,9 330 <5,0 7,6 8,3 <2,0 02 R RE3,00 0 7, ,6 3, 9 6, , 336 R RE3a 2,70 7, , ,5 74 R RE3a 3,50 7, , ,6 86 R RE3a 3,30 7, ,8, ,8 <2,0 5 R RE3a 3,70 7, ,3 2, ,0 336 R RE4, , , ,8 264 R RE4,00 0 7, ,3 44 5, <5,0 3 2, 79 R RE4,00 2 7, ,0 0,98 0 2,6 320 <5,0 <5,0 6,7 <2,0 05 R RE4,00 4 7, ,4 2,5 9 5, <2,0 0 R RE4a 4,00 7, , , 77 R RE4a 5,00 7, , <5,0 5 2,2 74 R RE4a 4,00 7, ,8 0, <5,0 5,9 8,3 <2,0 94,9 R RE4a 5,00 7, ,3 2, , 53 R RE4b 7,00 7, , , 86 R RE4b 7,70 7, , <5,0 3 2,0 76 R RE4b 7,20 7, ,2 2, <2,0 44 R RE4b 7,00 7, ,4 2, ,0 3 <2,0 43 R RE7,00 4 7, , ,0 329 R RE7,00 0 7, ,3 43 8, ,9 2 2,2 74 R RE7,00 0 7, ,8 0,82 0 2,3 300 <5,0 <5,0 7,9 <2,0 06 R RE7,00 4 7, ,4,8 5 4, ,9 2 2,2 28 R RE7a 3,00 7, , ,7 89 R RE7a 4,00 7, , ,7 3 2, 77 R RE7a 3,80 7, ,7 0, ,4 8,4 6,0 <2,0 0 R RE7a 3,50 7, ,3 2,4 < ,5 23 R RE9, , ,5 3, R RE9,00 0 8, , <5,0 20 3,0 344 R RE9,00 9 7, ,9 3,3 7 8,9 470 <5,0 <5,0 2 3,8 352 R RE9,00 0 7, ,7 2,3 0 4, ,3 254 R RE9a 2,20 7, , R RE9a 2,70 7, , ,6 273 R RE9a 2,60 7, ,8 2, ,3 8 <2,0 95 R RE9a 3,00 7, ,8 2, <2,0 99 R RE3,00 4 7, < , , , 0,73 <0,02 4 <0, 0,82 R RE3,00 7, ,7 0,98 4 2, <2,0 06 R RE3,00 0 7, ,0 <5 230,7 2 4,6 4, <2,0 0,62 <0,02 78,5 <0, 0,79 R RE3a 3,00 7, <5 260,0 29 2, ,6 0,73 <0,02 70 <0, 0,90 R RE3a 4,50 7, ,7, <2,0 05 R RE3a 5,00 7, ,4 < ,95 3, <2,0 0,66 <0,02 06 <0, 0,78 R RE3b 5,00 7, <5 250,6 30 4, ,7 0,76 <0, <0, 0,94 R RE3b 8,00 7, ,0 2, , 25 R RE3b 9,00 7, ,2 <5 20,5 8 3, <2,0 0,64 <0,02 96, <0, 0,76 R RE5,00 0 7, < ,8 26 4, ,7 0,74 <0,02 64 <0, 0,92 R RE5,00 3 7, ,8,2 7 2, , <2,0 23 R RE5,00 4 7, ,3 <5 20, 9 4,4 5, , 0,65 <0,02 20 <0, 0,78 R RE5a 2,00 7, < , , ,8 4,0 0,72 <0,02 4 <0, 0,83 R RE5a 3,00 7, ,6, ,0 <2,0 3 R RE5a 3,00 7, ,2 <5 240,6 5 4, , 0,65 <0,02 4 <0, 0,76 <2 R RE5b 3,00 7, < , , ,6 3,3 0,72 <0,02 00 <0, 0,90 R RE5b 5,00 7, ,5, ,7 <2,0 56 R RE5b 5,00 7, ,5 < ,86 7 4, <2,0 0,63 <0,02 6 <0, 0,82 ISO 568-2:2005 / 568-2:2005 / ISO :2005 / <: ± :2005 / ISO :2005 / ISO :2005 / :2005 / :2005 / :2005 /

37 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO LIITE 2b Analyysit *Lyijy, Pb *Uraani, U *Uraani, U *Kadmium, Cd Kokonaissyv yys Näkösyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottajan mittaama) R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R <0,5: ± 25% >0,5: ± 0% :2005 / :2005 / <0,: ± 30% 0,-: ± 5% 2-20: ± 5% >: ± 0% 2-20: ± 5% 0,05 0,0 Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. m m m C RE2,00 2,7 0, RE2,00 5,20 2,9 8, RE2,00 3,0 20, RE2,00 2,5 5, RE2a 5,00 0, RE2a 5,00 8, RE2a 5,00 20, RE2a 5,00 5, RE2b 0,00 0, RE2b 0,00 7, RE2b 0,00 2, RE2b 0,00 5, RE2c 6,00 0, RE2c 4,20 6, RE2c 5,00 8, RE2c 5,00 5, RE3,00,2 0, RE3,00 4,50 2,3 0, RE3,00 2,5 2, RE3,00,5 5, RE3a 2,70 0, RE3a 3,50 0, RE3a 3,30 9, RE3a 3,70 5, RE4,00, RE4,00 8,70 2, 9, RE4,00 2,5 2, RE4,00,8 5, RE4a 4,00 0, RE4a 5,00 9, RE4a 4,00 20, RE4a 5,00 5, RE4b 7,00 0, RE4b 7,70 9, RE4b 7,20 5, RE4b 7,00 5, RE7,00, RE7,00 5,00 2,3 9, RE7,00 2, RE7,00 2,0 5, RE7a 3,00 0, RE7a 4,00 9, RE7a 3,80 20, RE7a 3,50 5, RE9,00,5 0, RE9,00 3,70,5 3, RE9,00 4,5 22, RE9,00,5 5, RE9a 2,20, RE9a 2,70, RE9a 2, RE9a 3,00 5, RE3,00 <0,05 0,42 2,8 0, RE3,00 2,5 2, RE3,00 <0,05 0,35 5, RE3a 3,00 <0,05 0,40 0, RE3a 4,50 20, RE3a 5,00 <0,05 0,33 5, RE3b 5,00 <0,05 0,39 2, RE3b 8,00 8, RE3b 9,00 <0,05 0,34 5, RE5,00 <0,05 0,42 2,0 0, RE5,00 2,5 2, RE5,00 <0,05 0,34 < 5, RE5a 2,00 <0,05 0,4 0, RE5a 3,00 20, RE5a 3,00 <0,05 0,34 5, RE5b 3,00 <0,05 0,42 0, RE5b 5,00 9, RE5b 5,00 <0,05 0,34 7 5,6 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. viittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: AEUF = Alihankinta, Eurofins Scientific Finland Oy = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

38 VESISTÖTUTKIMUS () TESTAUSSELOSTE Ahma ympäristö Oy PL 96, 960 Rovaniemi puh Havaintopiste Näyte Koordinaatit (YK) Meripiste RE5 (LaivaMe8) Meripiste RE3 LaivaMe Määritykset Lämpötila Syvyys *Happi Happi *ph *Sähkön- *Väri *Sameus *Lämpökestoiset *Klorofylli-a *Kiintoaine *Kokonais- *Ammonium- *Ammonium- *Kokonais- *Kokonais- *Fosfaatti- *Fosfaatti- *WAD-syanidi *Nitraatti - *Nitraatti - *Rauta, Fe *Sulfaatti *Uraani, *Arseeni, As *Liukoinen *Liukoinen *Liukoinen *Liukoinen johtavuus koliformiset (GF/C) typpi typpi typpi fosfori fosfori fosfori fosfori nitriittitypen nitriittitypen U nikkeli, Ni elohopea, Hg kadmium, Cd lyijy, Pb bakteerit summa summa SFS 3040 SFS 3040 SFS 302: : : :2000 SFS 4088:200 SFS SFS 3032 Sisäinen menetelmä, Sisäinen Sisäinen menetelmä, Sisäinen Sisäinen menetelmä, Alihankinta Eurofins Sisäinen menetelmä, Ahma ympäristö Oy SFS EN-ISO Ahma ympäristö Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Ahma ympäristö Oy Oy Oulu, ICP-MS Oulu, ICP-MS Oulu, ICP-MS muunneltu automaattinen muunneltu automaattinen 905- CFA-tekniikka, perustuu menetelmä CFA-tekniikka, perustuu menetelmä CFA-tekniikka, perustuu Scientific Finland Oy 0304:2007 CFA-tekniikka, perustuu Oulu, ICP-MS 0304:2007 Oulu, ICP-MS Oulu, ICP-MS Oulu, ICP-MS menetelmä menetelmä muunneltu 732: : :2005 DIN D :2005 0,0 0,0,0 5 0,5 8% 50 3,0 5,0 2,0 3,0 2,0 2,0 20 5,0 2,5 0 4% 4% 4% 4% (,0-2,0 ms/m) 30% (<30 mg Pt/l) 3 % 26% (<25mg/l) 8% 28% (3,0-33) 2-35% 6% (2,0-24) 0-30% 9% (2,0-26) 0-25% 23%(20-20) 2-20% 25% (<0 ) % 5% (0-25 ) 4% (>2,0 ms/m) 3% (>30 mg Pt/l) 3% (>25mg/l) 7% (>33) 8% (>24) 5% (>26) 5%(>20) 0% (>25 ) Hav.piste Pvm Työnro oc m mgo2/l % ms/m mg Pt/l FTU pmy/00ml mg/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l µgp/l µgp/l µgn/l µgn/l mg/l LaivaMeripiste 8 (RE5) R ,4, , ,4 2 6,5 4,0 360 < 5 2 2, ,32 <,0 < 2,0 <,0 < 0 <,0 LaivaMeripiste 8a (RE5) R , , ,3 5, ,3 3 2,2 < ,32 <,0 < 2,0 <,0 < 0 <,0 LaivaMeripiste 8b (RE5) R ,5 00 7, ,3 5,2 360 < 5 7, < 2,0 < ,30 <,0 < 2,0 <,0 < 0 <,0 LaivaMeripiste 0 (RE3) R ,5, , ,4 5,9 6, ,6 3 2,5 < ,3 <,0 < 2,0 <,0 < 0 <,0 LaivaMeripiste 0a (RE3) R , 2,3 00 7, , 5, ,0 2 2, < ,33 <,0 < 2,0 <,0 < 0 <,0 LaivaMeripiste 0b (RE3) R ,8 4, , ,5 3, ,7 < ,30 <,0 < 2,0 <,0 < 0 <,0 Vesistö- ja jätevesitestausselosteiden yleiset huomiot: Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Järvipisteiltä klorofyllinäyte otetaan 0-2 m kokoomana ja merialueella kokoomana kaksi kertaa näkösyvyyden paksuisesta vesikerroksesta. Maastossa tarvittaessa suoritettavat mittaukset: lämpötila, syvyys, kokonaissyvyys, näkösyvyys, virtaama, kemikaalinsyöttö, veden korkeus sekä jään- ja lumen paksuus pvm Huomiot: R : Näytteenotosta vastasi Ari Oinonen (Ahma ympäristö Oy). FM, kemisti Tarja Ollin psta Tarja Mettänen Akkreditointi: Laboratorio on FINAS -akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:in sivulta tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. Menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta. Tutkimustulokset: C = varmistettu tulos. Tutkimustulokset koskevat vain tätä näytettä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, PL 96, 960 Rovaniemi, tel ,

39 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Liite Testausseloste Raporttinumero 0204 () Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m 9327 Laiva Meripiste 6 LaivaMe6, LaivaMe6a, LaivaMe6b Purkupisteestä länteen 700 m 9328 Laiva Meripiste 7 LaivaMe7, LaivaMe7a, LaivaMe7b Purkupisteestä lounaaseen 800 m 9329 Laiva Meripiste 8 LaivaMe8 (RE5), LaivaMe8a (RE5), LaivaMe8b (RE5) Purkupisteestä itään 560 m 9330 Laiva Meripiste 9 LaivaMe9, LaivaMe9a, LaivaMe9b Purkupisteestä luoteeseen 030 m 933 Laiva Meripiste 0 LaivaMe0 (RE3), LaivaMe0a (RE3), LaivaMe0b (RE3) Purkupisteestä koilliseen 00 m Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Kiintoaine GF/C *Kiintoaine GF/C *Typpi *Fosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) SFS 302:979 / 27888:994 / SFS 3040:990SFS 3040:990 DIN kumottu / kumottu / D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 872:2005 / 872:2005 / 905-:998 / 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. ± 4% <2: ± 4% >2: ± 4%,0 ms/m,0 % ± 4% 0 mg O2/l 5 ± % 0 mg/l <25: ± 26% >25: ± 3% 0,50 mg/l R ,0 7, < , < 07 <2 < 0,36 < < 0,0 R ,0 7, < , < 02 <2 < 0,35 < < 0,0 R ,0 7, <5 240 <, < 00 <2 < 0,35 < < 0,0 R ,0 7, < , < 94, <2 < 0,35 < < 0,0 R ,5 7, < , < 93,5 <2 < 0,38 < < 0,0 R ,0 7, < , < 0 <2 < 0,35 < < 0,0 R ,0 7, < , < 90,4 <2 < 0,35 < < 0,0 R ,0 7, < , < 90,3 <2 < 0,36 < < 0,0 R ,8 7, < , < 90, <2 < 0,34 < < 0,0 R ,0 7, < , < 25 <2 < 0,35 < < R ,0 7, < , < 6 <2 < 0,37 < < R ,0 7, < , < 32 <2 < 0,35 < < R ,0 7, < ,5 380 < 0 <2 < 0,35 < < 0, R ,0 7, < , < 9 <2 < 0,34 < < 0, R ,0 7, < , < 3 <2 < 0,36 < < 0, R ,0 7, < , < 8 <2 < 0,35 < < R ,0 7, < , < 53 <2 < 0,37 < < 0,7 R ,0 7, < , < 76 <2 < 0,37 < <, <25: ± 26% >25: ± 3% mg/l ± 8% 50 <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 3,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Tarja Mettänen Jakelu Lahtinen, Kimmo Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. viittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p AEUF = Alihankinta, Eurofins Scientific Finland Oy = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

40 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero (3) Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m 9327 Laiva Meripiste 6 LaivaMe6, LaivaMe6a, LaivaMe6b Purkupisteestä länteen 700 m 9328 Laiva Meripiste 7 LaivaMe7, LaivaMe7a, LaivaMe7b Purkupisteestä lounaaseen 800 m 9329 Laiva Meripiste 8 LaivaMe8 (RE5), LaivaMe8a (RE5), LaivaMe8b (RE5) Purkupisteestä itään 560 m 9330 Laiva Meripiste 9 LaivaMe9, LaivaMe9a, LaivaMe9b Purkupisteestä luoteeseen 030 m 933 Laiva Meripiste 0 LaivaMe0 (RE3), LaivaMe0a (RE3), LaivaMe0b (RE3) Purkupisteestä koilliseen 00 m Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa SFS 4088:200SFS 302:979 SFS 3040:990SFS 3040:990 DIN / / 27888:994 / kumottu / kumottu / D3-2 / AEUF *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori 0304-:2009 / 7027:2000 / 7887:202(C) / 872:2005 / 905-:998 / 3395:997 / 732:2005 / 568-2:2005 / 568-2:2005 / ± 4% <2: ± 4% >2: ± 4% ± 4% ± % ± 3% <30: ± 30% >30: ± 3% <25: ± 26% >25: ± 3% ± 8% <20: ± 25% 20-50: ± 5% >50: ± 2% <20: ± 45% 20-50: ± 5% >50: ± 0% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% <0: ± 30% 0-30: ± 5% >30: ± 0% Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/00ml,0 ms/m,0 % 0 mg O2/l R ,0 7, < ,3 50 9,6 R ,0 7, < , ,9 R ,0 7, < , R ,0 7, < , , R ,0 7, < , ,7 R ,0 7, < , R ,5 7, < , ,3 R ,0 7, < , ,5 R ,0 0 7, < ,8 26 4, ,7 R ,0 7, < , , ,8 4,0 R ,0 7, < , , ,6 3,3 R ,0 7, < , ,9 R ,3 7, < , ,7 R ,5 7, < ,0 450 R ,0 4 7, < , , , R ,0 7, <5 260,0 29 2, ,6 R ,0 7, <5 250,6 30 4, ,7 5 0 mg/l 0,5 FTU 5 mg Pt/l 0,50 mg/l 50 5,0 5,0 3,0 2,0 Analyysit *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Näytteenottosyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% R ,0 < 45 <2 < 0,4 < <,00 0, m C

41 Analyysit *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb VESISTÖTUTKIMUS *Uraani, U *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Näytteenottosyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Testausseloste Raporttinumero (3) Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% R ,0 < 05 <2 < 0,40 < < 3,00 0, R ,0 < 35 <2 < 0,43 < <,00 0,0 R ,0 < 95,0 <2 < 0,4 < < 5,00 0,0 R ,0 < 0 <2 < 0,40 < < 9,00 R ,0 < 37 <2 < 0,40 < <,00 0, R ,5 < 26 <2 < 0,4 < < 3,50 0, R ,0 < 8, <2 < 0,42 < < 6,00 0, R ,0 < 64 <2 < 0,42 < <,00 0, R ,0 < 4 <2 < 0,4 < < 2,00 0, R ,0 < 00 <2 < 0,42 < < 3,00 0, R ,0 < 34 <2 < 0,42 < <,00 0, R ,3 < 23 <2 < 0,40 < < 4,25 R ,5 < 40 <2 < 0,44 < < 8,50 0,0 R ,0 < 4 <2 < 0,42 < <,00 0,3 R ,0 < 70 <2 < 0,40 < < 3,00 0,5 R ,0 < 202 <2 < 0,39 < < 5,00 2,2 m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Laivapiste Me5: Näytepisteelle ei päästy turvallisesti. Näyte otettu koordinaattien osoittamasta kohdasta; : Piia Hiltunen Jakelu Yhteyshenkilöt Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. viittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p AEUF = Alihankinta, Eurofins Scientific Finland Oy = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

42 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero (2) Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Kiintoaine GF/C *Typpi *Fosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U *Elohopea, Hg SFS 302:979 / 27888:994 / SFS 3040:990SFS 3040:990 DIN kumottu / kumottu / D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 872:2005 / 905-:998 / 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. ± 4% <2: ± 4% >2: ± 4%,0 ms/m,0 % ± 4% 0 mg O2/l 5 R ,0 7, < , < 276 <2 < 0,37 < R ,8 7, < , < 74 <2 < 0,37 < R ,8 7, < , < 02 <2 < 0,38 < ± % 0 mg/l <25: ± 26% >25: ± 3% 0,50 mg/l ± 8% 50 <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 3,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% Analyysit *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) 2-20: ± 5% Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. R ,0 < 0,8 R ,8 < 0,5 R ,8 < 0,5 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Kommentti R : Ei päästy pisteelle laivaväylän takia. Otettiin näyte paikasta : Piia Hiltunen Jakelu Lahtinen, Kimmo Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com

43 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero (2) Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Fosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U SFS 302:979 / 27888:994 / SFS 3040:990SFS 3040:990 DIN kumottu / kumottu / D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905-:998 / 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4%,0 ms/m,0 % <2: ± 20% >2: ± 0% 0 mg O2/l 5 <2: ± 5% >2: ± 0% R ,00 7, < ,2 4, < 306 <2 < 6 LaivaMe5 R ,00 7, <5 20 5, < 292 <2 < 7 LaivaMe5a R LaivaMe5b 9,00 7, <5 20 4, < 296 <2 < 7 0 mg/l <0: ± 25% >0: ± 5% 0,50 mg/l >2: ± 8%,0 <00: ± 20% >00: ± 5% 50 <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 3,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% Analyysit *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) R ,00 < < 7,6 LaivaMe5 R ,00 < < 6,8 LaivaMe5a R LaivaMe5b 9,00 < < 6,3 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

44 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero (2) Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m 9327 Laiva Meripiste 6 LaivaMe6, LaivaMe6a, LaivaMe6b Purkupisteestä länteen 700 m 9328 Laiva Meripiste 7 LaivaMe7, LaivaMe7a, LaivaMe7b Purkupisteestä lounaaseen 800 m 9329 Laiva Meripiste 8 LaivaMe8 (RE5), LaivaMe8a (RE5), LaivaMe8b (RE5) Purkupisteestä itään 560 m 9330 Laiva Meripiste 9 LaivaMe9, LaivaMe9a, LaivaMe9b Purkupisteestä luoteeseen 030 m 933 Laiva Meripiste 0 LaivaMe0 (RE3), LaivaMe0a (RE3), LaivaMe0b (RE3) Purkupisteestä koilliseen 00 m Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori *Fosfaattifosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd SFS 4088:200SFS 302:979 / / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / DIN D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 7027:2000 / 7887:202(C) / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905-:998 / 3395:997 / 732:2005 / 568-2:2005 / 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/00ml ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4%,0 ms/m,0 % <2: ± 20% >2: ± 0% 0 mg O2/l 5 <2: ± 5% >2: ± 0% 0 mg/l <: ± 30% >: ± 20% 0,5 FTU <25: ± 35% >25: ± 20% 5 mg Pt/l <0: ± 25% >0: ± 5% R ,00 7, <5 20 7,2 6, < 25 <2 < 0,30 < < LaivaMe5 R ,70 7, < , < 236 <2 < 0,30 < < LaivaMe5a R ,50 7, < ,0 380 < 223 <2 < 0,30 < < LaivaMe5b R ,00 7, < ,4 6, < 96 <2 < 0,3 < < LaivaMe6 R ,50 7, < ,8 360 < 98 <2 < 0,32 < < LaivaMe6a R ,60 7, < , < 80 <2 < 0,32 < < LaivaMe6b R ,00 7, < ,4 6, < 228 <2 < 0,3 < < LaivaMe7 R ,50 7, < ,4 360 < 263 <2 < 0,30 < < LaivaMe7a R ,0 7, < , < 25 <2 < 0,32 < < LaivaMe7b R ,00 2 7, ,4 54 4,0 6, <5,0 2 2,3 < 249 <2 < 0,32 < < LaivaMe8 (RE5) R ,70 7, <5 220,3 53 5, ,3 3 2,2 < 278 <2 < 0,32 < < LaivaMe8a (RE5) R ,50 7, <5 220,3 5 5, <5,0 7, <2,0 < 240 <2 < 0,30 < < LaivaMe8b (RE5) R ,00 7, < ,6 6, < 76 <2 < 8 < < LaivaMe9 R ,00 7, < , < 200 <2 < 0,3 < < LaivaMe9a R ,0 7, < , < 200 <2 < 0,30 < < LaivaMe9b R ,00 7, <5 220,4 52 6,4 5, ,6 3 2,5 < 224 <2 < 0,3 < < LaivaMe0 (RE3) R ,30 7, <5 220, 5 5, ,0 2 2, < 207 <2 < 0,33 < < LaivaMe0a (RE3) R LaivaMe0b (RE3) 4,60 7, <5 220,5 50 3, ,7 < 229 <2 < 0,30 < < 0,50 mg/l >2: ± 8%,0 <00: ± 20% >00: ± 5% 50 <20: ± 25% 20-50: ± 5% >50: ± 2% 5,0 <20: ± 45% 20-50: ± 5% >50: ± 0% 5,0 <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 3,0 <0: ± 30% 0-30: ± 5% >30: ± 0% 2,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% Analyysit Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) R ,00 9,5 LaivaMe5 R ,70 8,0 LaivaMe5a R ,50 7, LaivaMe5b R ,00 9,0 LaivaMe6 R ,50 7,8 LaivaMe6a R LaivaMe6b,60 6,8 C

45 Analyysit Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) VESISTÖTUTKIMUS Testausseloste Raporttinumero (2) Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) R ,00 9, LaivaMe7 R ,50 9,0 LaivaMe7a R ,0 8,8 LaivaMe7b R ,00 0,4 LaivaMe8 (RE5) R ,70 LaivaMe8a (RE5) R ,50 LaivaMe8b (RE5) R ,00 9, LaivaMe9 R ,00 8,5 LaivaMe9a R ,0 7,7 LaivaMe9b R ,00 0,5 LaivaMe0 (RE3) R ,30 0, LaivaMe0a (RE3) R LaivaMe0b (RE3) 4,60 9,8 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Piia Hiltunen Jakelu Lahtinen, Kimmo Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. viittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p AEUF = Alihankinta, Eurofins Scientific Finland Oy = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

46 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero (2) Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Fosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U SFS 302:979 / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / DIN D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905-:998 / 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4%,0 ms/m,0 % <2: ± 20% >2: ± 0% 0 mg O2/l 5 <2: ± 5% >2: ± 0% R ,00 7, < , < 263 <2 < 6 LaivaMe5 R ,00 7, < < 245 <2 < 5 LaivaMe5a R LaivaMe5b 9,00 7, < < 280 <2 < 7 0 mg/l <0: ± 25% >0: ± 5% 0,50 mg/l >2: ± 8%,0 <00: ± 20% >00: ± 5% 50 <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 3,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% Analyysit *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) R ,00 < <,0 LaivaMe5 R ,00 < < 0,9 LaivaMe5a R LaivaMe5b 9,00 < < 0,5 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

47 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero () Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Fosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) SFS 302:979 / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / DIN D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905-:998 / 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4%,0 ms/m,0 % <2: ± 20% >2: ± 0% 0 mg O2/l 5 <2: ± 5% >2: ± 0% 0 mg/l <0: ± 25% >0: ± 5% 0,50 mg/l R ,00 7, ,9 < , < 5,4 <2 < 0 < < 7,5 LaivaMe5 R ,00 7, ,3 <5 20 4, ,3 < <50 <2 < < < 5,3 LaivaMe5a R LaivaMe5b 9,00 7, ,4 <5 20 4, < <50 <2 < 2 < < 3,7 >2: ± 8%,0 <00: ± 20% >00: ± 5% 50 <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 3,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Tarja Mettänen Jakelu Lahtinen, Kimmo Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. viittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: AEUF = Alihankinta, Eurofins Scientific Finland Oy = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

48 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero 0365 (2) Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m Analyysit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Fosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U SFS 302:979 / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / DIN D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905-:998 / 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4%,0 ms/m,0 % <2: ± 20% >2: ± 0% 0 mg O2/l 5 <2: ± 5% >2: ± 0% R ,00 7, ,4 < ,4 4, < 282 <2 < 8 LaivaMe5 R ,00 7, ,6 <5 20 8, < 277 <2 < 7 LaivaMe5a R LaivaMe5b 9,00 7, ,7 < < 436 <2 < 8 0 mg/l <0: ± 25% >0: ± 5% 0,50 mg/l >2: ± 8%,0 <00: ± 20% >00: ± 5% 50 <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% 3,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% Analyysit *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) R ,00 < < 7,8 LaivaMe5 R ,00 < < 7,8 LaivaMe5a R LaivaMe5b 9,00 < < 7,8 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

49 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: VESISTÖTUTKIMUS Nordic Mines Oy Laivakankaantie MATTILANPERÄ Testausseloste Raporttinumero (3) Laivakangas, tuotannon tilapäisen keskeyttämisen tarkkailu, pintavesitarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 9326 Laiva Meripiste 5 (purkualue) LaivaMe5, LaivaMe5a, LaivaMe5b Purkupisteen suun alue, 80 m 9327 Laiva Meripiste 6 LaivaMe6, LaivaMe6a, LaivaMe6b Purkupisteestä länteen 700 m 9328 Laiva Meripiste 7 LaivaMe7, LaivaMe7a, LaivaMe7b Purkupisteestä lounaaseen 800 m 9329 Laiva Meripiste 8 LaivaMe8 (RE5), LaivaMe8a (RE5), LaivaMe8b (RE5) Purkupisteestä itään 560 m 9330 Laiva Meripiste 9 LaivaMe9, LaivaMe9a, LaivaMe9b Purkupisteestä luoteeseen 030 m 933 Laiva Meripiste 0 LaivaMe0 (RE3), LaivaMe0a (RE3), LaivaMe0b (RE3) Purkupisteestä koilliseen 00 m Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Ammoniumtyppi *Fosfori SFS 4088:200SFS 302:979 / / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / DIN D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 7027:2000 / 7887:202(C) / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905-:998 / 3395:997 / 732:2005 / 568-2:2005 / ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 0% <2: ± 5% >2: ± 0% <: ± 30% >: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <0: ± 25% >0: ± 5% >2: ± 8% <00: ± 20% >00: ± 5% <20: ± 25% 20-50: ± 5% >50: ± 2% <20: ± 45% 20-50: ± 5% >50: ± 0% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/00ml,0 ms/m,0 % 0 mg O2/l R ,00 6, ,3 < ,0 4, LaivaMe5 R ,00 6, ,3 < , ,8 LaivaMe5a R ,00 7, ,3 <5 20 4, ,4 LaivaMe5b R ,00 7, ,5 < ,4 3, LaivaMe6 R ,00 7, ,3 <5 20 3, LaivaMe6a R ,00 7, ,3 < , ,8 LaivaMe6b R ,00 7, ,3 < ,8 4,3 30 LaivaMe7 R ,50 7, ,4 < , LaivaMe7a R ,00 7, ,2 <5 20 5,0 280 LaivaMe7b R ,00 4 7, ,3 <5 20, 9 4,4 5, LaivaMe8 (RE5) R ,00 7, ,2 <5 240,6 5 4, LaivaMe8a (RE5) R ,00 7, ,5 < ,86 7 4, LaivaMe8b (RE5) R ,00 7, ,5 < ,6 4, LaivaMe9 R ,50 7, ,2 < , ,0 LaivaMe9a R ,00 7, ,5 < , LaivaMe9b R ,00 0 7, ,0 <5 230,7 2 4,6 4, LaivaMe0 (RE3) R LaivaMe0a (RE3) 5,00 7, ,4 < ,95 2, mg/l 0,5 FTU 5 mg Pt/l 0,50 mg/l,0 50 5,0 5,0 3,0

50 Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Sähkönjohtavuus kyllästysaste VESISTÖTUTKIMUS liuennut *WAD-syanidi *Sulfaatti *Sameus *Väri *Kiintoaine GF/C *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa Testausseloste Raporttinumero *Ammoniumtyppi 2 (3) *Fosfori SFS 4088:200SFS 302:979 / / 27888:994 / 2583:993 / 2583:993 / DIN D3-2 / AEUF 0304-:2009 / 7027:2000 / 7887:202(C) / 872:2005 / SFS 5772:993 / 905-:998 / 3395:997 / 732:2005 / 568-2:2005 / ± ph yks, <2: ± 0% >2: ± 4% <2: ± 20% >2: ± 0% <2: ± 5% >2: ± 0% <: ± 30% >: ± 20% <25: ± 35% >25: ± 20% <0: ± 25% >0: ± 5% >2: ± 8% <00: ± 20% >00: ± 5% <20: ± 25% 20-50: ± 5% >50: ± 2% <20: ± 45% 20-50: ± 5% >50: ± 0% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 0% Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) pmy/00ml,0 ms/m,0 % 0 mg O2/l R ,00 7, , <5 20,5 8 3, LaivaMe0b (RE3) 5 0 mg/l 0,5 FTU 5 mg Pt/l 0,50 mg/l,0 50 5,0 5,0 3,0 Analyysit *Fosfaattifosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni *Lyijy, Pb *Uraani, U *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) <0: ± 30% 0-30: ± 5% >30: ± 0% 2,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% R ,00 < 04 <2 < 8 < < 5,5 LaivaMe5 R ,00 < 92,4 <2 < 7 < < 5,5 LaivaMe5a R ,00 < 02 <2 < 7 < < 5,5 LaivaMe5b R ,00 < 9,0 <2 < 9 < < 5,5 LaivaMe6 R ,00 < 05 <2 < 8 < < 5,5 LaivaMe6a R ,00 < 9,3 <2 < 7 < < 5,5 LaivaMe6b R ,00 < 90 <2 < 8 < < 5,6 LaivaMe7 R ,50 < 00 <2 < 6 < < 5,6 LaivaMe7a R ,00 < 43 <2 < 8 < < 5,6 LaivaMe7b R ,00 2, < 30 <2 < 5 < < 5,6 LaivaMe8 (RE5) R ,00 2, < 35 <2 < 8 < < 5,6 LaivaMe8a (RE5) R ,00 <2,0 < 37 <2 < 7 < < 5,6 LaivaMe8b (RE5) R ,00 < 99,8 <2 < 8 < < 5,3 LaivaMe9 R ,50 < 80,6 <2 < 8 < < 5,4 LaivaMe9a R LaivaMe9b 0,00 < 85,8 <2 < 8 < < 5,4 C

51 Analyysit *Fosfaattifosfori *Arseeni, As *Rauta, Fe *Nikkeli, Ni VESISTÖTUTKIMUS *Lyijy, Pb *Uraani, U *Elohopea, Hg *Kadmium, Cd Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Testausseloste Raporttinumero (3) 568-2:2005 / Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. (m) <0: ± 30% 0-30: ± 5% >30: ± 0% 2,0 <4: ± 25% 4-20: ± 5% <200: ± 25% : ± 5% >500: ± 0% 50 <0: ± 25% 0-40: ± 5% >40: ± 0% 2 <0: ± 25% >0: ± 0% 2-20: ± 5% <5: ± 25% >5: ± 0% 2-20: ± 5% R ,00 <2,0 < 99,4 <2 < 6 < < 5,8 LaivaMe0 (RE3) R ,00 <2,0 < 55 <2 < 6 < < 5,8 LaivaMe0a (RE3) R LaivaMe0b (RE3) 9,00 <2,0 < 22 <2 < 8 < < 5,6 C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä Piia Hiltunen, Kemisti Jakelu Lahtinen, Kimmo Yhteyshenkilöt Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , ilkka.valimaki@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , piia.hiltunen@ahmagroup.com Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T3. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. t: * = on akkreditoitu. viittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: AEUF = Alihankinta, Eurofins Scientific Finland Oy = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, Oulu, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA Osa I. Vesistötarkkailu

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA Osa I. Vesistötarkkailu SSAB Europe Oy, Raahen tehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10661 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA I. VESISTÖTARKKAILU 27.5.2016

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017 1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019 1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016 HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-

Lisätiedot

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 11/2016, 23.11.2016 (5kanka). Kankaanpään jvp:lle tulevan jäteveden tulovirtaama oli kasvanut lokakuun tarkkailukertaan (27.10.2016) verrattuna 90%, mutta oli

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta.

Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta. TAIVASSALON UNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2/2017, 3.5.2017 (taiva8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana hyvin. Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) POMARKUN KUNTA, JVP Tutkimus: 2/2018, 18.4.2018 (5POMAR). Pomarkun jvp:n tarkkailunäytteenotto epäonnistui tulevan veden näytteenottimen toimintahäiriön vuoksi. Puhdistamolta kuitenkin otettiin

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta 1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 11/2018, 5.6.2018 (5FORSS). Tarkkailuajankohtana puhdistustulos täytti ympäristöluvan tason lukuun ottamatta lievästi luparajan ylittänyttä orgaanisen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot