Laajempi raportti: Löytyy osoitteesta:
|
|
- Mika Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pakka-toimintamallin käyttöönotto Hanke: PAKKA-toimintamallin käyttöönotto Tarkasteluajanjakso: Vastuututkija(t): Mikko Nykänen, Sara Lindström Aineistot: Pakka-koordinaattorien haastattelut (n=6), Pakka-toiminnan kehittämisessä olleiden henkilöiden haastattelut (n=3), Ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreille kohdistetut sähköpostikyselyt (n=75 vastausta) Tarkastelukulma Toimintamallin käyttöönottajat Innovaatiotyyppi/- Tuote-, palvelu-, prosessi-innovaatio, hallinnollinen ja paradigma tyypit: Laajempi raportti: Löytyy osoitteesta: 1. Tapauksen johdanto Osatutkimuksemme pureutuu uusien käytäntöjen leviämiseen suomalaisella sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksen kohteena on Pakka-toimintamalli (Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy), jonka kulmakiviin kuuluu yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. THL:n kehittämän toimintamallin painopiste on alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen puuttumisessa. Mallissa yhdistyy virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn alkoholijuominen välittämisen estämiseksi ja vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja haittojen minimoimiseksi (Holder, 1998). Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tukea lainsäädännön toteuttamista paikallisesti. Toimintamallin kohteena on näin ollen koko yhteisö ei niinkään yksilöt. Toimintamallin keskeinen osa on yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä ehkäisevässä päihdetyössä. Toimivaksi havaittua mallia on kokeiltu ja otettu käyttöön kunnissa vuodesta 2004 lähtien. Osatutkimuksen tavoite on kaksiosainen. Ensiksi kuvaamme Pakka-toimintamallin leviämismekanismia Suomessa. Tarkastelemme erityisesti poliittisen ohjauksen ja vaikuttavuuden tavoittelun merkitystä Pakka-toimintamallin leviämisessä. Toiseksi osoitamme miten Pakka-toimintamallin käyttöönottoa ja käytön jatkuvuutta legitimoidaan kunnissa rationalisoimalla ja auktorisoimalla sen käyttöä. Erityisesti rationalisointi osoittaa uudentyyppisen, julkis-yksityisen yhteistyön keskeisyyden Pakka-toiminnassa. Vuonna 2015 koottu aineisto koostuu kyselytuloksista, haastatteluista ja asiakirjoista. Haastattelimme kuusi Pakka-toiminnasta vastaavaa henkilöä (ns. Pakkakoordinaattoria) kuudessa eri kunnassa sekä kolme henkilöä. jotka ovat olleet aktiivisia Pakka-toiminnan kehittämisessä ja levittämisessä. Puolistrukturoiduissa teemahaastatteluissa keskustelimme Pakka-toiminnan alkamisesta ja sen paikallisesta muovautumisesta kunnissa. Nämä haastattelut ovat tarkemman analyysin kohteena, jossa tarkastelemme sitä millä keinoin Pakka-toimintaa oikeutetaan kunnissa.
2 Ehkäisevän päihdetyön koordinaattoreille kohdistetut sähköpostikyselyt lähetettiin Suomessa vuonna 2015 toimiviin kuntiin, poislukien ahvenanmaan kunnat (n=301). Vastauksia saatiin yhteensä 75 kunnasta, jolloin vastausprosentti oli ~ 25 %. Kyselyn vastausten perusteella toimintamalli on jollain muotoa käytössä 24 kunnassa. Kyselyn avulla selvitettiin käsityksiä käyttöönottoon vaikuttaneista asioista. Käyttöönottoon vaikuttaneet asiat jaettiin institutionaalisiin paineisiin ja ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden tavoitteluun liittyviin tekijöihin. Niiden kuntien osalta (n=39), joissa Pakka-toimintamallia ei ollut käytössä tai kokeiltu sitä koettiin estävän tai vaikeuttavan esimerkiksi resurssien riittämättömyys tai toimintamallin yhteensopimattomuus olemassa oleviin ehkäisevän päihdetyön rakenteisiin. Tutkimus lisää ymmärrystä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden väliseen yhteistyöhön perustuvan yhteisöintervention käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää jatkossa suunniteltaessa keinoja vastaavien toimintamallien levittämiseen kunnissa. 2. Julkisen ja yksityisen kanssakäyminen: julkisyksityinen yhteistoiminta ja sen muotoilut tässä tapauksessa Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Sen tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Työtä tehdään esimerkiksi osana kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja, kouluissa, nuorisotoiminnassa ja muussa vapaa-ajantoiminnassa (THL www-sivut, luettu ) Pakka-toimintamalli antaa nimen pyrkimyksille vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä ehkäisevässä päihdetyössä. Sen voidaan nähdä luovan agendaa, joka edistää julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kohtaamista ja yhteisten päämäärien tunnistamista ehkäisevässä päihdetyössä. Pakka-toimintamalli osallistaa yksityisen sektorin elinkeinonharjoittajia kuten yökerhoja ja baareja ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden tukemiseen. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistoimintaa on toteutunut Pakka-toimintamallin osana esimerkiksi vastuullisen anniskelun koulutuksiin tai kampanjoihin osallistumisena, poliisin, alkoholihallinnon ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden yhteisiin foorumeihin osallistumisena. Osassa kunnista Pakka-toimintamalliin on kuulunut ns. tarjontatyöryhmien järjestäminen, joihin on osallistunut elinkeinonharjoittajia, viranomaisia ja oppilaitosten edustajia. Käytännössä tarjontatyöryhmässä on suunniteltu ja toteutettu yhdessä elinkeinon ja viranomaisten kanssa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on alkoholia, tupakkaa ja rahapelejä ohjaavan lainsäädännön toteutuminen ja haittojen minimointi. Toimintamallissa on kyse yhteisöinterventiosta, joka nojaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaan.
3 3. Innovaatioiden/verkoston synty ja leviäminen Uuden toimintatavan käyttöönottoa organisaatioissa on selitetty kahdesta lähtökohdasta. Ensimmäinen nojaa käsitykseen rationalistisesta toiminnasta, jossa taustalla on tehokkuuden tai vaikuttavuuden tavoittelu, josta loppupelissä seuraa korkeampaa taloudellinen tuloksellisuus (Katz & Shapiro 1987). Toinen lähtökohta on esittää päätösten taustalla organisaatioiden tahto näyttäytyä legitiimeinä toimijoina muiden organisaatioiden ja sidosryhmien edessä sekä yhteiskunnassa laajemmin (DiMaggio & Powell 1983). Kennedy ja Fiss (2009) kuitenkin osoittavat, että tehokkuuden ja sosiaalisen legitimiteetin tavoitteet käyttöönoton perustana esiintyvät samanaikaisesti ja täydentävät toisiaan. Kennedy ja Fiss (2009) korostavat tutkimuksen tarvetta, jossa käyttöönottoa tutkitaan tarkastelemalla niitä perusteita, jonka mukaan käyttöönottopäätös tehdään. Pakka-toimintamallia ajatellen institutionaalista painetta sen käyttöönottoon voivat luoda esimerkiksi erilaiset ministeriön koordinoimat ohjelmat, ehkäisevää päihdetyötä koskevat lait, alueelliset kehittämisohjelmat tai aluehallintovirastojen ohjaus. Useat kansalliset ohjelmat Suomessa ohjeistavat kuntia Pakka-toimintamallin käyttöönottoon (esim. Kaste, Sisäisen turvallisuuden ohjelma) Myös vuonna 2015 voimaanastuvaan lakiin ehkäisevästä päihdetyöstä on kirjattu myös Pakka-toimintamalliin sisältyviä elementtejä. Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholi-ohjelmassa Pakka-toimintamalli puolestaan on puolestaan mainittu yhtenä ohjelman toteuttamisen osana. Pakka-toimintamallin omaksuneiden kuntien kohdalla tarkasteltiin erilaisten institutionaalisten tekijöiden koettua vaikutusta Pakka-toimintamallin käyttöönottoon. Verrattuna muihin poliittisiin ohjelmiin ja institutionaalisiin paineisiin Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelmalla koettiin olevan muihin verrattuna eniten vaikutusta toimintamallin käynnistämiseen kunnassa. STM Alkoholiohjelma Sisäisen turvallisuuden ohjelma Aluehallintoviraston ohjaus Lakien toteuttaminen kunnassa Alueellinen hyvinvointiohjelma Ei lainkaan Vähän Jossain määrin Melko paljon Erittäin paljon En osaa sanoa Kaste ohjelman toteuttaminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% % Kuvio 1. Käsitykset käyttöönottoon vaikuttaneista institutionaalisista tekijöistä
4 Institutionaalisten vaikutteiden lisäksi arvioitiin toimintamallin käyttöönottoon vaikuttaneita asioita ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden vahvistamisen näkökulmasta. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden tai kehittämisen osa-alueiden välillä ei havaittu merkittävää eroa. Alaikäisille anniskelun ja myynnin vähentäminen erottui hiukan muista osa-alueista. Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen kunnassa Alaikäisille anniskelun ja myynnin vähentäminen Päihteiden aiheuttamien sosiaalisten haittojen vähentäminen Päihteiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen Humalahakuisen juomisen vähentäminen kunnassa Yleisen turvallisuuden kehittäminen kunnassa Ei lainkaan Vähän Jossain määrin Melko paljon 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 2. Käsitykset käyttöönottoon liittyvästä vaikuttavuuden tavoittelusta % Tutkimusaineiston perusteella kunnissa toimintamallin käyttöönottoon koetaan vaikuttaneen sekä institutionaaliset tekijät että pyrkimykset vahvistaa ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta. Aiempien tutkimusten mukaan uusien toimintamallien käyttöönottoon organisaatioissa vaikuttavat samanaikaisesti sekä institutionaalisiin paineisiin vastaaminen että taloudellisten hyötyjen tavoittelu (Kennedy & Fiss 2009). Pakka-toimintamallin kohdalla mahdolliset taloudelliset hyödyt syntyvät pääasiassa sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisen kautta. 3,15 3,83 Institutionaaliset tekijät Kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen n=27
5 Kuvio 3. Yhteenveto käyttöönottoon vaikuttaneista tekijöistä. Kaikkien vastaajien keskiarvo. 1=Ei lainkaan vaikutusta 5=erittäin paljon vaikutusta Kyselyaineiston mukaan kunnissa Pakka-toimintamallin käyttöönottoon on koettu vaikuttaneen melko tasapuolisesti toiminnan kehittäminen, terveydellisten ja sosiaalisten hyötyjen tavoittelu sekä institutionaaliset tekijät. Kuntakohtaisten haastattelujen avulla tarkasteltiin tarkemmin miten nämä asiat ovat vaikuttaneet toimintamallin käyttöönottoon. Organisaation sosiaalinen järjestelmä ja institutionaalinen toimintaympäristö muovaavat aina jossain määrin uusien toimintamallien implementaatioprosessia (May 2013). Uusien toimintamallien käyttöönottoon ja mahdolliseen käytön jatkuvuuteen liittyy niiden olemassaolon oikeuttaminen (legitimaatio). Legitimoinnissa on kyse siitä, että tietty toiminta nähdään toivottavana, oikeana ja asianmukaisena suhteessa määrättyihin arvoihin, normeihin ja uskomuksiin sosiaalisessa järjestelmässä (McAdam 2005; Suchman 1995). Uusien käytäntöjen omaksumiseen organisaatioissa liittyy aina muutoksia. Muutoksen legitimaatio voi ankkuroitua organisaation sisäiseen toimintaan, toimintaympäristöön liittyviin trendeihin tai institutionaalisiin tekijöihin. Organisaation sisäisesti tekijöistä esimerkiksi strategia voi olla oikeuttamisen taustalla. Ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvistä tekijöistä esimerkiksi lainsäädäntö tai poliittinen ohjaus voivat vaikuttaa uusien toimintamallien käyttöönoton legitimointiin organisaatioissa. Legitimoinnin keinoja kielenkäytössä ovat muun muassa auktorisointi (authorization) ja rationalisointi (rationalization) Auktorisoinnissa oikeutetaan jotain toimintaa nojaamalla perinteisiin, tapoihin tai lakeihin. Rationalisointi taas on oikeutusta, joka perustuu toiminnan hyödyllisyyteen eli rationaalisuuteen (Vaara & Tienari 2008; van Leeuwen 2008). Haastatteluissa Pakan käyttöä rationalisoidaan kuvaamalla sitä uutena, aikaisempaa tehokkaampana tapana toteuttaa päihdetyötä kunnissa. Tehokkuusarvona pidetään erityisesti Pakan ydinajatusta julkis-yksityisestä yhteistyöstä kuntakentän ja elinkeinoelämän välillä. Tutkimusaineiston perusteella toimintamallin käyttöä koettiin oikeuttavan myös institutionaaliset tekijät joihin kuului Kaste-ohjelman toteuttaminen, aluehallintoviraston ohjaus, ehkäisevän päihdetyön laki voimaantulo ja alkoholiohjelman agendaan vastaaminen. 4. Verkostotoiminnan vaikutukset, vaikuttavuus ja hyödyt Toimintamallin myötä syntyneiden tai vahvistuneiden verkostojen myötä anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkojen sekä valvontaviranmaisten kanssa yhteistyö on lisääntynyt ja tullut entistä oikeutetummaksi.
6 LÄHTEET DiMaggio, P. J., & Powell, W. W The iron cage revisited: Institutional isomorphism and collective rationality in organizational fields. American Sociological Review, 48, Holder, Harold (1998) Alcohol and the Community: A Systems Approach to Prevention. Cambridge: Cambridge University Press. Katz, M. L., & Shapiro, C R&D rivalry with licensing or imitation. American Economic Review, 77, Kennedy, M., and Fiss, P. C. (2009) Institutionalization, Framing, and Diffusion: The Logic of TQM Adoption and Implementation Decisions among U.S. Hospitals, Academy of Management Journal, 52, May, Carl (2013) Agency and implementation: Understanding the embedding of healthcare innovations in practice. Social science & Medicine, 78, McAdam, Rodney (2005) A Multi-level theory of innovation implementation. Normative evaluation, legitimization and conflict. European journal of innovation management, 8, Suchman, M. (1995) Managing legitimacy: Strategic and institutional approaches. Academy of Management Review, 20, Vaara, E. & Tienari, J. (2008) A discursive perspective on legitimation strategies in multinational corporations. Academy of Management Review, 33, Van Leeuwen, T. (2008) Discourse and practice: New tools for critical discourse analysis. Oxford: Oxford University Press
Pakka-toimintamallin leviäminen Suomessa
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.2015 Työryhmä: Julkisyksityinen yhteistoiminta ja hybridit työelämää muuttamassa Mikko Nykänen Työterveyslaitos mikko.nykanen@ttl.fi Sara Lindström Työterveyslaitos sara.lindstrom@ttl.fi
LisätiedotYHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja
YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN LAKI JA TOIMINTAOHJELMA TIETOA KUNTAPÄÄTTÄJÄLLE www.thl.fi/ ehkaisevapaihdetyo Tehoa haittojen ehkäisyyn,
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö nyt ja tulevaisuudessa
Ehkäisevä päihdetyö nyt ja tulevaisuudessa Hyvinvointi hakusessa - riippuvuus riskinä -hanke Kainuun hankeosion seminaari 23.1.2014 23.1.2014 1 Sisältö Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Kainuussa laatu tulevaisuus
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 16.11.2015 16.11.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
LisätiedotPAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi
PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi Kuntamarkkinat 12.9.2012 aluekoordinaattori Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pakka-toimintamalli Paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
LisätiedotPAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä
PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä Rundi 2013 seminaari Tupakka, päihteet- ja rahapelit, varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 29.5.2013 OULU aluekoordinaattori
LisätiedotTavoitteena terveyttä ja hyvinvointia
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden edistämisen toimintamuodot Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Veikko Kujala Johtaja, Terveyden edistäminen 2 Tavoitteena terveyttä ja hyvinvointia Investointi
LisätiedotPakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI
Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä
Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013
PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka
LisätiedotKansainvälisiä käytäntöjä kasvuvyöhykkeiden kehittämisestä. Perttu Vartiainen
Kansainvälisiä käytäntöjä kasvuvyöhykkeiden kehittämisestä Perttu Vartiainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Johdanto Tarkastelun keskiössä on
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ. Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena. ETENEn, Lääkäriliiton, Talentian ja Tehyn seminaari 6.9.
ETIIKKA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖSSÄ Ylisosiaalineuvos i Aulikki Kananoja Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena ETENEn, Lääkäriliiton, Talentian ja Tehyn seminaari 6.9.2012
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2009:3 Jorma Posio 1 TAUSTAA 1 Hallitusohjelma
LisätiedotKuntien sote-menot 2012. 20,6 miljardia
1 Palveluseteli Kuntien sote-menot 2012 Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,38 mrd. eli 11,7 % 46 % kuntien menoista 20,6 miljardia Palveluseteli 0,08 mrd. eli noin 80 miljoonaa Julkisen sektorin oma
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
ProGlobal hankkeen esittely tutkijan kommenttipuheenvuoro Kari Kuulasmaa 14.4.2010 ProGlobal - tutkijan näkökulma / Kari Kuulasmaa 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Aloitti toimintansa Kansanterveyslaitoksen
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON LAITTEET OSANA OMAVALVONTAA. ohjauksella saatuja kokemuksia. Riitta Husso, LM, Valvira 6.5.2015
TERVEYDENHUOLLON LAITTEET OSANA OMAVALVONTAA ohjauksella saatuja kokemuksia Riitta Husso, LM, Valvira 6.5.2015 1 OMAVALVONTA SOS.HUOLLOSSA Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön kehittäminen
Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Huomioita ja kommentteja kehittämishankkeen näkökulmasta Minna Laitila 15.11.2010 Mieli 2009 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys-
LisätiedotPAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi
PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on
LisätiedotMe-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord 9.12.2015. me. säätiö 10.9.2015 2015 Me-säätiö
Me-säätiö Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen Ulla Nord 9.12.2015 ei ole olemassa meitä ja heitä. on vain me. Perustettu vuonna 2014 (virallisesti rekisteriin 2015) Säätiön taustalla peliyhtiö Supercellin
LisätiedotVIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja
VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 17.-18.3.2010 HÄMEENLINNA Kati Peltonen & Irmeli Parikka Lahden ammattikorkeakoulu/tekniikan ala/ Tekstiili- ja
LisätiedotTURVIS verkosto. VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015
TURVIS verkosto VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015 Tavattiin Opetusalan turvallisuusfoorumissa 2015 ja siitä se ajatus sitten lähti. Perustamiskokous
LisätiedotARENEn strategia 2010 2014. 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus
ARENEn strategia 2010 2014 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus ARENEn visio, toiminta-ajatus ja strategia VISIO SUOMALAISESTA AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja
LisätiedotPakka-toimintamallin kuvaus
Pakka-toimintamallin kuvaus Rovaniemi 2.9.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen@avi.fi Paikallisen
LisätiedotKehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen
LisätiedotEtelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen
Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen Yrittäjyysosaamista kasvualoille SOTE-palvelut kartalla Paikkatiedon hyödyntäminen terveydenhuollossa 27.11.2015 Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija,
LisätiedotLaki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä
LisätiedotMiksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?
Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta? Asiakaslähtöinen kehittäminen Valtion ja kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden yhteen sovittamista Viranomaisammattilaisten ja kansalaisasiakkaiden jaettua asiantuntijuutta
LisätiedotTietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle
Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle HanselForum ICT-päivä 2013 26.9.2013 Avoin menetelmä on turvallinen valinta Tietohallintomalli, ICT Standard for Management on tietohallinnon johtamisen
LisätiedotKuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma
Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa Mitä on laatu? Laatu on esim. asian, asiantilan, tuotteen, toiminnan ominaisuus, jolla kuvataan sitä, MISSÄ MÄÄRIN arvioinnin
LisätiedotAvaimia työpajojen vaikuttamistyöhön
Avaimia työpajojen vaikuttamistyöhön Verkkokoulutus 2.6.2016 Mari Ahonen-Walker, TPY Esityksen rakenne 1. Valtakunnallisen vaikuttamistyön näkökulmat & ajankohtaiset painopisteet 2. Vaikuttamistyön hyvät
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden
LisätiedotMuutos on mahdollisuus
Muutos on mahdollisuus Tarja Honkalampi, sh, TtM, yrittäjä Tictum Oy www.tictum.fi www.tictum.fi Twitter: @thonkalampi LinkedIn: tarja.honkalampi@tictum.fi Tictum Oy: sosiaali- ja terveysalan asiantuntijapalveluita,
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotVanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue
Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue Vanhusneuvosto uusi mahdollisuus ja mahdollistaja Innoittaja: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely
Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä
LisätiedotJohdatus päivän teemaan: miksi Pakka kannattaa?
Johdatus päivän teemaan: miksi Pakka kannattaa? Pakka-koulutus 27.11.2013 Kehittämispäällikkö Jaana Markkula, Alkoholiohjelma 27.11.2013 Markkula 1 Esityksen punainen lanka Pakka yhteisöllistä preventiota
LisätiedotPakka-toimintamalli savuttomuuden edistäjänä. Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto
Pakka-toimintamalli savuttomuuden edistäjänä Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-, tupakka-
LisätiedotHelsinki. Kuntaraportti
Helsinki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotJärjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012
Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön
LisätiedotPakka-toimintamalli käytännössä
Pakka-toimintamalli käytännössä ROAD SHOW moniammatilliset toimintamallit tutuiksi 26.11.2014, Oulu Ylitarkastaja Raija Fors Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotPAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä
PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä Rundi 2013 seminaari Tupakka, päihteet- ja rahapelit, varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 HELSINKI aluekoordinaattori
LisätiedotProsessit etyön kehittämisessä
Prosessit etyön kehittämisessä Hanna Alila, Oulun yliopisto 15.4.2011 Hanke lyhyesti eprosessit-hankkeen päätavoitteena on tutkia empiirisesti vuorovaikutus- ja etäteknologoita caseorganisaatioiden johtamisessa
LisätiedotVantaa. Kuntaraportti
Vantaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotOKM:n CSC:tä koskeva omistajastrategia
OKM:n CSC:tä koskeva omistajastrategia Korkeakoulujohdon ICT-kokous 27.5.2015 Esko Pyykkönen, OKM:n omistajaohjaus Tarve omistajastrategialle Yhtiökohtainen omistajastrategia on keskeinen ohjausväline,
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotHankkeen esittely ja virittäytyminen seminaaripäivän teemoihin
Hankkeen esittely ja virittäytyminen seminaaripäivän teemoihin Elina Harju Aluekoordinaattori EPSHP 13.9.2011 1 Hankkeen taustaa Liikenne terveeksi -esiselvitys (Roine, M. & Mattila, I. 2008) onnettomuuksien
LisätiedotROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere
Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotYmpäristövallankäytön oikeutus
Ympäristövallankäytön oikeutus Tieteen päivät 11.1.2007 Simo Kyllönen Valtiotieteellinen tiedekunta Ympäristövallankäytön oikeutusperustan muutos Perinteinen : Nykyinen : Yksityiset Yksilölliset arvostukset
LisätiedotKuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.
Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.2012 1. Taustaa Esityksen rakenne 2. Kuntien erityisliikunnan lainsäädäntö
LisätiedotYleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,
Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, muutoksessa mukana Anneli Louhenperä Ma. kehittämispäällikkö 25.11.2015 1 Esityksen sisältö Kertausta: Mikä on standardi ja miksi sitä tarvitaan Diat 3 7 Muutokset:
LisätiedotSOTE-UUDISTUS SOSIAALIHUOLLON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMA
SOTE-UUDISTUS SOSIAALIHUOLLON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMA Sosiaaliala, sote ja erva Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus-hankkeen loppuseminaari 28.11.2013 Aulikki Kananoja
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotKirkkonummen kunnan tietohallintostrategia 2015-2018. Tiivistelmä
Kirkkonummen kunnan tietohallintostrategia 2015-2018 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kirkkonummen tietohallintostrategian tiivistelmä ja koskee strategiakautta 2015-2018. Kirkkonummen kunnan tietohallintostrategian
LisätiedotTohmajärvi. Kuntaraportti
Tohmajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotArjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla
Arjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla Lapin kuntapäivät 25.9.2015 Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin hyvinvointi-
LisätiedotSavonlinna. Kuntaraportti
Savonlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen
Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa - Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi
LisätiedotMillainen voimavara verkosto meille on?
Aikuisohjausta paikallisesti Keski-Suomen Opin oven verkostovalmennus Joutsassa 17.5.2010 Millainen voimavara verkosto meille on? Hannele Torvinen, lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotVisio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014
LIITTOUMAKORKEAKOULUT JA LAINSÄÄDÄNTÖ Liittoumakorkeakouluseminaari, Laurea 1.2.2012 Kommentit,Timo Luopajärvi Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014 Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen
LisätiedotHoitotyön koulutuksen kehittämisestä Kajaanin ammattikorkeakoulussa
Hoitotyön koulutuksen kehittämisestä Kajaanin ammattikorkeakoulussa 6.9.2012 Eija Heikkinen, TtT, osaamisaluejohtaja Kajaanin ammattikorkeakoulu 5.9.2012 1 KAMK:n organisaatiorakenne 1.1.2013 alkaen Kajaanin
LisätiedotEkoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto
Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto Esityksen sisältö Teollinen ekologia Ekoteollisuuspuiston käsite Ekoteollisuuspuiston syntyminen Ekoteollisuuspuistojen
LisätiedotYlitarkastaja Heli Heimala ESAVI. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue, ESAVI, Heli Heimala
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Ylitarkastaja Heli Heimala ESAVI 1 ESITYKSEN
LisätiedotKuopio. Kuntaraportti
Kuopio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotUudistuvan lainsäädännön vaikutukset pähkinän kuoressa ja Lappian organisaatiomuotojen selvitystyön tulokset. Lapin koulutusfoorumi 14.1.
Uudistuvan lainsäädännön vaikutukset pähkinän kuoressa ja Lappian organisaatiomuotojen selvitystyön tulokset Lapin koulutusfoorumi 14.1.2015 UUDISTUVAN LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUKSET PÄHKINÄN KUORESSA Muuttuvaa
LisätiedotLapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä
Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä 11.05.2016 / Porin perusturva, sosiaali- ja perhepalvelut /aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen Haluatko onnelliseksi porilaiseksi?
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotValintakokeilut sote-palveluissa: Tampereen kokeilut
Valintakokeilut sote-palveluissa: Tampereen kokeilut Taru Kuosmanen, Johtaja 14.6.2016 Vapriikki Tampere 1 Valinnanvapauden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Osana sote- ja maakuntauudistusta
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotLaki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Seinäjoki kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Seinäjoki 30.9.2015 kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen Irmeli Tamminen 6.10.2015 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka
LisätiedotAvoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020
Avoimesti ja yhteisymmärryksessä Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020 Ylläs 8.9.2014 Kaj Kostiander Lapin korkeakoulukonserni (LUC) Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
LisätiedotYhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015
Yhdessä erilainen Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Pedastrategiaa koostavat museolehtorit Raija Manninen, Suomen Käsityön museo Tuula Vuolio-Vallenius, Keski-Suomen
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin merkitys ICT-palvelujen kehittämisessä. JHS-seminaari 24.11.2009 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT
Kokonaisarkkitehtuurin merkitys ICT-palvelujen kehittämisessä JHS-seminaari 24.11.2009 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Esityksen sisältö Mitä kokonaisarkkitehtuuri on? Miten kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotSosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta
Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus
LisätiedotAlajärvi. Kuntaraportti
Alajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotLuonnontieteellisten museoiden rakenteellinen kehittäminen. Tutkimusvararehtoritapaaminen 29.10.10 Erja Heikkinen
Luonnontieteellisten museoiden rakenteellinen kehittäminen Tutkimusvararehtoritapaaminen 29.10.10 Erja Heikkinen Korkeakoulut ja sektoritutkimuslaitokset: laatu ja vaikuttavuus kasvuun Sivistyspoliittisen
LisätiedotINVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA
INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 30.10.2008 Paasitorni, Helsinki Maire Ahopelto Perusturvajohtaja, Utajärven ja Vaalan kunnat 18.5.2008 saakka,
LisätiedotLASTENSUOJELUN PRAKSIS
LASTENSUOJELUN PRAKSIS vastaa lastensuojelun haasteisiin Kehrä Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Kehittävä sosiaalityöntekijä 30.9.2011 Tiina Muukkonen Lastensuojelun haasteet niistä on runsaudenpula
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotSamanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotKuopion kaupungin poikkihallinnollinen toimivuus
Kuopion kaupungin poikkihallinnollinen toimivuus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Kuopion seutuseminaari liittyen Ikäinnovaatio 2012 2014 hankkeeseen Uudistuksen lähtökohtia Asiakkaan ja yhteiskunnallisen
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN Kehittämistyön suunnittelu- ja työkokous /Etelä-Suomi 14.3.2013 Etelä-Suomen nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja syrjään jäämisen ehkäisemiseksi
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK ATH-tutkimus
LisätiedotSeppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys
Seppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys seppo.soine-rajanummi@cancer.fi Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen hanke 2015-2018 Hankkeen kohderyhmänä alle 25 vuotiaat työelämän ja opiskelun ulkopuolella
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015
Sisällys YLEISTÄ... 1 YHTEISTYÖ... 1 Pakka (Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy)... 1 Seututyö... 2 Verkostot... 2 VARHAINEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSIOTTO... 2 Meidän talon tavat
LisätiedotKriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme
Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisiauttamisen lähtökohdat Ensimmäinen suomalaisen kriisikeskuksen SOS-kriisikeskus aloitti toimintansa
LisätiedotIkäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen
Lisätiedot