rjestäjien jien mis- ja palvelutehtävän toimivuus ja vaikuttavuus Koulutuksen arviointineuvoston arviointihanke

Transkriptio

1 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestj rjestäjien jien työel elämän n kehittämis mis- ja palvelutehtävän toimivuus ja vaikuttavuus Koulutuksen arviointineuvoston arviointihanke Heikki Silvennoinen Hotelli Arthur

2

3 Suunnitteluryhmä Pj. Professori Päivi Tynjälä, Jyväskyl skylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Avdelningschef Kim Byholm, Korsnäs kurscenter Toimialajohtaja Auli Härkönen, Amiedu Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Seppo Hyppönen nen, Opetushallitus Professori emerita Annikki Järvinen, Tampereen yliopisto Projektipää äällikkö Kari-Matti Koittola, Porin ammattiopisto Opetusneuvos Merja Leinonen, Opetusministeriö Koulutuspoliittinen asiamies Petri Lempinen,, STTK Johtaja Seija Mahlamäki ki-kultanen,, HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Vararehtori Laila Mäkelä, Markkinointi-Instituutti Johtaja, rehtori Ari Orelma, Hyvinkää ään-riihimäen Seudun Ammattikoulutussää äätiö Rehtori Martti Santasalo, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Kehitysjohtaja Juha Vaso, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Yhtymäjohtaja Heikki Yli-Olli, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Asiantuntija Satu Ågren, Elinkeinoelämän Keskusliitto

4 Arviointiryhmä Pj. johtaja Seija Mahlamäki ki-kultanen,, HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, avdelningschef Kim Byholm, Yrkesakademin i Österbotten, johtaja, rehtori Ari Orelma, Hyvinkää ään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussää äätiö, kehitysjohtaja Juha Vaso, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, tiiminvetäjä Jorma Kärppä, Suomen ympärist ristöopisto SYKLI.

5 Arviointitehtävät missä määrin TYKE-järjestelm rjestelmä on suunnannut koulutuksen järjestj rjestäjien jien toimintaa kysyntä- ja asiakasläht htöisemmäksi ja mikä on myönnetyn työel elämän n kehittämis mis- ja palvelutehtävän n ohjausvaikutus koulutuksen järjestj rjestäjien jien toimintaan, sekä mitkä ovat ne rakenteelliset ja toiminnalliset tekijät, t, jotka parhaiten edistävät TYKE- tehtävän mukaisen toiminnan kehittymistä ja toteutumista.

6 Arviointitehtävä kaksitasoinen TYKE-teht tehtävän järjestelmätasoon tasoon kohdentuva arviointi Koulutuksen järjestäjätasoon tasoon kohdentuva arviointi

7 Aineistot Kysely (kaikille) ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille jille (informantteina( johto ja työel elämäpalveluja järjestj rjestävä henkilöst stö). Haastattelut: : opetusministeriö,, Opetushallitus, TYKE-avustusten myönt ntämiseen liittyvän ohjausryhmän n jäsenet j (EK, SAK, jne) Kuulemistilaisuus: : tulosten keskusteluttamiseksi raportin luonnosvaiheessa - > mukaan keskeiset tahot (mahdollisuus täydentää mahdollisia katvekohtia ja nostaa näkyville arvioinnissa puutteellisesti huomioon otettuja tausta tekijöit itä)

8

9 Uudistuksen käynnistk ynnistämisvaihe Arviointi kohdistuu TYKE-järjestelm rjestelmän alkuvaiheeseen. Ensimmäisen isenä TYKE-teht tehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät hakivat ensimmäiset iset kehittämisavustukset TYKE-hankkeisiin vuonna 2006 ja pääsivät varsinaisesti aloittamaan toiminnan vuonna Arviointi käynnistettiin vuonna 2008 ja aineistot TYKE- toiminnasta kerättiin alkuvuodesta Kun ensimmäiset iset hankkeet ajoittuvat pääosin vuodelle 2007, arvioitavana oleva hanketoiminta rajautuu vuosiin Uudistuksen vaikutusten arvioimiseksi aikaväli on lyhyt. Vaikutusten arvioinnin maltillista

10

11

12

13

14

15

16

17

18 Yleisiä arvioita Uudistuksella saatu lyhyessä ajassa suuri osa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä kehittämää ään suunnitelmallisemmin työel elämän kehittämis mis- ja palvelutoimintaa. TYKE-toimintaan mukaan tulleiden koulutuksen järjestäjienjien osuus on jopa suurempi kuin uudistusta käynnistettäessä oletettiin. Koulutuksen järjestäjät ovat reagoineet nopeasti. Koulutuksen järjestäjät pitävät uudistusta tarpeellisena ja suhtautuvat siihen pääasiassa myönteisesti nteisesti. Toisaalta monet koulutuksen järjestäjät näkevät koko olemassaolonsa tarkoituksen työel elämän palvelemisena.

19 Yleisiä arvioita TYKE-teht tehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjienjien toteuttama toiminta pääasiassa hyvää ja oikean suuntaista suhteessa asetettuihin kansallisiin tavoitteisiin. Alkuvaiheessa toiminta on paljolti keskittynyt kullekin koulutuksen järjestäjälle sopivan toimintamallin omaksumiseen ja henkilöst stön osaamisen kehittämiseen TYKE-toiminnan edellyttämää ään suuntaan. TYKE-teht tehtävän saaminen järjestämislupaan tuo koulutuksen järjestäjälle arvostusta ja on samalla merkki erityisestä paneutumisesta työel elämän kehittämiseen ja aiempaa asiakasläht htöisempään palvelutoimintaan.. TYKE-teht tehtävä on tavoiteltu asia.

20 TYKE-teht tehtävähakemustenhakemusten ja kehittämisavustushakemusten arviointia TYKE-hankkeet liittyvät varsin hyvin koulutuksen järjestäjän tehtävähakemuksissa hakemuksissa esittämiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin sekä järjestäjän kehittämisstrategioihin misstrategioihin. Koulutuksen järjestäjät voivat kehittyä TYKE- toiminnassaan nopeasti. Keskinkertaisen TYKE-teht tehtävähakemuksenhakemuksen laatinut koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa laadukasta hanketoimintaa.

21 Kehittämiskohtia: tehtävän n hakeminen TYKE-tehtävän myöntämisen kriteereistä tulee tiedottaa tehtävän hakijoille paremmin, jotta kriteerit ovat kaikille selvät. PalautteenantaminenTYKE-tehtävänhakemukseen annettavan päätöksen yhteydessä on perusteltua päätöksenteon läpinäkyvyyden ja koetun luotettavuuden kannalta. Lisäksi varsinkin pysyvän tehtävän sijaan määräaikaisen tehtävän saaneet ja haussa hylätyksi tulleet tarvitsevat yksityiskohtaista palautetta toimintansa kehittämiseksi. Kaksiportainen tehtävä (pysyvä ja määräaikainen) on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi, mutta myös pysyvän tehtävän saaneiden TYKE-toiminnan tasoa ja laatua pitäisi aika ajoin arvioida.

22 TYKE-hankkeissa pyritää ään sekä oppilaitosten oman osaamisen että asiakasorganisaatioiden toiminnan kehittämiseen miseen. Näyttö tuloksista on tässä vaiheessa vielä varsin ohutta. Tulosta arvioitaessa on otettava huomioon arvioinnin rajaus koulutuksen järjestäjienjien tasolle; työel elämässä mahdollisesti syntyneitä vaikutuksia ei arvioitu. Parhaiten tuloksellisuutta kuvaavat ehkä jotkut pitkäjänteiset nteiset, useina peräkk kkäisinä vuosina rahoitetut hankkeet. Niissä on päästy toimintamallia pidemmälle luomaan toimivia käytäntöjä yhteistyöss ssä yritysten kanssa.

23 Keittämisavustusmenettelyn arviointia Koulutuksen järjestäjät eivät saa oman toimintansa kehittämisen kannalta riittävästi tietoa rahoitushakemusten hyväksymisen ja hylkää äämisen perusteista, eivätk tkä sitä, millä perusteella hankkeiden kustannuksia on leikattu. Niissä hankkeissa, joiden rahoituspää äätökset ovat olleet arvioinnin käytössä, Opetushallituksen myönt ntämä kehittämisavustusrahoitus on selvästi sti alle puolet haetusta. Haettua pienempi rahoitus johtaa hankkeiden tavoitteiden ja toiminnan karsimiseen sekä omarahoitusosuuden kasvattamiseen. Vain seitsemän koulutuksen järjestäjääää 126 vastanneesta pitää asiaa ongelmattomana.

24 Keittämisavustusmenettelyn arviointia Koulutuksen järjestäjienjien kysyntä- ja asiakasläht htöisyys ja verkostoituminen ovat toteutuneet hankkeissa varsin hyvin. Koulutuksen järjestäjät ovat sovittaneet suunnittelemaansa TYKE-toimintaa jo tehtävän hakuvaiheessa paitsi omiin myös sidosryhmien ja keskeisten asiakkaiden strategioihin. Tämä on yksi merkki suunnitelmallisesta pyrkimyksestä asiakasläht htöiseen toimintaan. TYKE-teht tehtävä on vaikuttanut koulutuksen järjestäjän strategioihin. Vaikutukset ovat ulottuneet joissakin tapauksissa aina uudelleenorganisoitumiseen asti.

25 Keittämisavustusmenettelyn arviointia Tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota hanketoiminnan valtakunnallisen koordinaation kehittämiseen miseen. Tarve valtakunnallisesta koordinoinnista ajankohtaistuu uudella tavalla 2010, kun kehittämisavustusten myönt ntäminen siirtyy pois Opetushallituksesta alueellisille elyille.

26 TYKE-toimintaa ja sen rahoitusta tulisi kehittää niin, että koulutuksen järjestäjät voivat luoda pitkää ään vaikuttavia rakenteita ja vakinaistaa TYKE-henkil henkilöstöään. Hanketoiminnan aikajännettä syytä pidentää pitkänteisemmän toiminnan varmistamiseksi. Rahoituspäätösten aikataulu sovitettava paremmin koulutuksen järjestäjien toimintarytmiin.

27 TYKE-toiminnan vaikuttavuuden arviointia varten on tuotettava valtakunnallisia, laadullisia ja määrällisiä arviointikriteereitä, joita myös koulutuksen järjestäjät voivat käyttää oman toimintansa seuraamiseksi ja kehittämiseksi. TYKE-toiminnasta on tehtävä yksi tulospalkkiokriteeristön osa-alue opetuksen rinnalle.

28

29

30