KESKI-SUOMEN SOTE HANKE ESITTÄYTYY

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOTE HANKE ESITTÄYTYY Hankepäällikkö Marja Heikkilä Peurunka

2 TAUSTAA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys (Keski-Suomen liitto) Hankkeen esiselvitys 2013 Hankesuunnitelma 2013 Uusi Sairaala hanke Muiden alueiden selvitykset ja työ Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistustyö Lukuisia työryhmiä vuodesta x ja y Paras-lainsäädntö

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus. Tilanne 12/2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma Mieli hanke Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Lakihankkeita: potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli yksityinen th ja sh päivähoitolaki th.ammattihenkilölaki HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 VOS-uudistus HE: kevät 2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009

4

5 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke selvittää Kunnat päättävät KUNNAT Hyvinvointivastuu

6 KASTE-HANKEPÄÄTÖS Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaalija terveydenhuollon palvelukonsepti Rahoituksen saajana on Jyväskylän kaupunki. Kokonaisrahoitus on 1,3 milj. euroa, STM:n osuus Kuntarahoitus : rahoittajina puoliksi Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen kesto Hankealueena Keski-Suomen 21 kuntaa, Jämsän seutu ohjausryhmässä

7 HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

8 1. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PERUSPALVELUJEN VAHVISTAMINEN PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMÄÄ UUDELLEENORGANISOIMALLA Laajojen asiakaslähtöisten ydinprosessien uudistaminen 1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon intergaatio (sote-integraatio) 2. Vanhuspalvelut 3. Monialainen kuntoutus 4. Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu Tiedonkeruu, verkostojen koonti ja perkaaminen meneillään

9 2. VARMISTETAAN LÄHIPALVELUIDEN TOIMIVUUS USEILLA ERI TAVOILLA Lähipalvelujen turvaamisen suunnitelman laadinta ja pilotointi sekä palveluverkon uudelleenorganisointi Lähipalveluiden määrittely -> yhteistyö ja pilotointi Kuntaliiton Vaikuttavat lähipalvelut hankkeen kanssa Liikkuvat asiantuntijat, etäpalvelumallit, sähköiset palvelut (nettipohjaisia neuvonta- ja tukimuodot, etäkonsultaatio, pyörillä kulkevat palvelut) Vahva yhteys ja yhteistyö sote-palveluiden ja kuntien itse järjestämien palveluiden välillä Paikallisyhteisöjen voimavarat ja niiden tukeminen Nykyisen palveluverkon analysointi Uuden palvelustrategian luominen yhteistyössä Keski-Suomen uuden palvelumallin

10 3. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JOHTAMIS-OSAAMISEN PARANTAMINEN KAIKILLA TASOILLA Johtaminen on hankkeessa sekä kehittämisen kohde että keino Palveluja ja johtamista parannetaan samoissa tilaisuuksissa Uuden tuotanto-organisaation luominen on massiivinen tehtävä Siihen on tulossa noin 9000 työntekijää Erityisesti lähijohtajien merkitys on keskeinen uudistusten toimeenpanossa Keskeiset johtamisen kehittämisalueet hankkeessa: Uuden palvelukulttuurin luominen Tietojohtaminen Palvelumuotoilun ja muiden asaikaslähtöisten työskentelytapojen hyödyntäminen (myös muussa kehittämisessä, mm. prosessit, lähipalvelut)

11 4. UUDEN ALUEELLISEN KEHITTÄMIS-, KOULUTUS- JA TUTKIMUS-RAKENTEEN LUOMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN LAADUN JA KEHITTYMISEN VARMISTAMISEKSI Visio: Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikkö

12 KEHITTÄMISEN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yli sektorirajojen Osallisuus ja yhteisöjen voimavarojen huomioiminen palvelujen kehittämisessä Palveluohjaus Kustannusten hallinnan erityisen tärkeitä! kannalta

13 HANKKEEN ODOTETUT TULOKSET 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitujen ydinprosessien mallintamisella on voitu turvata ennaltaehkäisevät, peruspalveluihin panostavat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit, jotka aikaa myöten säästävät kustannuksia. 2. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoalueella on päästy yhteisymmärrykseen siitä, mitä ovat lähipalvelut, miten niitä tuotetaan ja millainen on palveluverkko. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen parantaminen tulee säästämään resursseja osaoptimoinnin lopettamisen, tiedon hyödyntämisen, asiakasymmärryksen parantamisen ja henkilöstön voimavarojen paremman hyödyntämisen myötä. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden alueellisen kehittämis-, tutkimus- ja koulutusrakenteen synnyttäminen tulee parantamaan palveluiden laatua, koska kehitystyön ja tutkimuksen hyödyntäminen arkityössä saadaan systemaattiseksi. 5. Kaiken tämän pohjalta Keski-Suomeen on luotu asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne- ja toimintamalli, joka integroimalla resursseja ja kohdentamalla palvelut oikeisiin asiakastarpeisiin hillitsee kustannusten kasvua.

14 HANKEORGANISAATIO Hankkeen ohjausryhmänä toimii Keski-Suomen Sote koordinaatiotyöryhmä aloitti Työryhmät, mm: (suhde jo olemassa oleviin ryhmiin!!), Prosesseihin Lähipalveluihin ja palveluverkkoon Tuotantomalliin (aloitti ) -> uudelleenorganisoituminen Tutkimus, koulutus, kehittäminen Tarvittavat alatyöryhmät, työpajat ja yhteiskokoontumiset Tutkimuksen, rinnakkaisprojektien ja koulutuksen organisointi

15 OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO Ahonen Timo, Professori, Jyväskylän yliopisto Astikainen Anne, Erityisasiantuntija, SOSTE ry Haaki Raili, Kehittämispäällikkö, Koske Haavisto Kari, Neuvotteleva virkamies, STM Hakkarainen Pirjo, Toiminnanjohtaja, Perhehoitajaliitto Heikura Kaija, Hallintoylihoitaja, K-S sairaanhoitopiiri Hiljanen Vuokko, Osastopäällikkö, perusturvajohtaja, Laukaan kunta Järvinen Sari, Osastonhoitaja, tohtorikoulutettava, Joutsan kunta Kataja Vesa, johtajaylilääkäri, K-S sairaanhoitopiiri Kinnunen Juha, Sairaanhoitopiirin johtaja, K-S sairaanhoitopiiri Kinnunen Risto, Johtaja, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kolehmainen Raija, Perusturvajohtaja, Äänekosken kaupunki Korhonen Hannu, Kehittämisjohtaja, Keski-Suomen Liitto Liehu Tuula, Sosiaali- ja terveysjohtaja, Jämsän kaupunki Kuittu Ulla, Sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja, Jyväskylän kaupunki

16 JATKUU Laurila Marja, va perusturvajohtaja, Wiitaunioni Miettinen Jouko, Ohjelmapäällikkö, Kaste Itä- ja Keski-Suomi Norvapalo Kare, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Palola Mikael, Yhtymäjohtaja, Perusturvaliikelaitos Saarikka Ritala Sakari, Vastuualuejohtaja, Jyväskylän kaupunki Rytkönen Asko, Kehittämispäällikkö, K-S sairaanhoitopiiri Räsänen Reijo, Toimitusjohtaja, K-S seututerveyskeskus Suojasalmi Jussi, Toimitusjohtaja, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö Utriainen Pekka, Apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki, pj. Vanhala Mauno, Professori, K-S sairaanhoitopiiri Vanhanen Riitta, Perusturvajohtaja, Keuruun kaupunki Ässämäki Silja, Kehittämisjohtaja, Jyväskylän kaupunki, vpj. Esittelijä: Marja Heikkilä, sihteeri: Riitta Pylvänen, tiedottaja: Emmi Hyvönen

17 HANKETTA OHJAA LISÄKSI Maakunnallinen seurantaryhmä, Aloitti työskentelyn Toimii yhteistyöfoorumina Keski-Suomen sote-asioissa. Ryhmä on linjannut tavoitteekseen muodostaa yhteistä tahtotilaa Keski- Suomen sote-asioissa Päätökset tehdään kunkin kunnan virallisissa elimissä Ryhmä koostuu kaupunkien ja kuntien kunnanvaltuustojen ja hallitusten sekä perusturvalautakuntien edustajista, kunnan/kaupunginjohtajista ja perusturvajohtajista Ryhmän puheenjohtajana toimii Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen ja varapuheenjohtajana Jyväskylän kaupunginvaltuuston pj. Pauli Partanen Ryhmän sihteerinä toimii kehitysjohtaja Silja Ässämäki, Jyväskylän kaupunki

18 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT 1. Lähipalvelut ja palveluverkot: Riitta Pylvänen 2. Palveluohjaus: Anu Pihl 3. Vanhustyön prosessi: Tuija Koivisto 4. Monialainen kuntoutus: Minna Mård 5. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio: Päivi Koikkalainen 6. Lapset, perheet ja lastensuojelu: Petri Oinonen 7. Asiantuntijaostona Koskelta: Tanja Hänninen 8. Asiantuntijalääkäri: Markku Puro 9. Hankepäällikkö: Marja Heikkilä

19 Arjessa pärjääminen Avoimuus Asiakaslähtöisyys Yhteisöjen voimavarat käyttöön Kunnioitus Yhdessä tekeminen Rehellisyys Tasapuolisuus Vuorovaikutus/dialogi Oikeudenmukaisuus Sitkeys Osaaminen Rohkeus Määrätietoisuus Jaksaminen Tasapuolisuus Ratkaisukeskeisyys, luovuus, innovatiivisuus Vaikuttavuus Ammatillisuus Kustannustehokkuus Talous Tietoperusteisuus

20 Kommentti Jyväskylän kaupungin sivuilta:vierailija :54 No voi mitä helkatin näpertelyä taas on luvassa. Sote 2020 hanke. Siinä taas moni on palkkansa tienannut sunnitellessaan sitä :( Ette varmaan saa mitään OIKEITA säästöjä vaikka mitä yritätte. Kaikki sairaat tai oireilevat asiakkaat PITÄÄ hoitaaedelleenkin. Vaikka miten yritätte KETKUTELLA vastuusta pois. EI se vaan niin mene. Pistää OIKEESTI vihaksi miksi NYT ei voi hoitaa asioita. Kaikkea luvataan vasta tulevaisuudessa. Sitten kaikki on paremmin kuin nyt. PERKELE. Homma toimisi jo nyt jos vaan haluttaisi. MIKÄ MAKSAA???

21 KYSYMYKSIÄ Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin, hankebyrokratiaan ja lainsäädännön sekavuuteen? Vahvat professiot, eri tieteenalat, perinteiset toimintakulttuurit ja hierarkiat tavoitteena monitieteisyys moniammatillisuus, monitoimijaisuus, asiakkaan/asukkaan paras Hankkeen tulee luoda yhteiset tavoitteet, yhteinen kieli, uusi palvelukulttuuri, joka yhdistää MITEN SE TEHDÄÄN? ASIA KERRALLAAN YHTEINEN ISO PÄÄMÄÄRÄ MIELESSÄ PITÄEN!

22 KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKEKOKONAISUUS Sote-lainsäädännön uudistus Sotepalvelumallit Johtaminen ja viestintä Sote-alueen järjestäytyminen Keski-Suomen tuotantomallin rakentaminen Uusi palveluverkko Palveluohjaus Uudet palveluprosessit Uudet toimintatavat Monituottajamalli Asukkaiden osallisuus Tutkimus, koulutus, kehittäminen Luottamuksen rakentaminen Tietojohtaminen Uusi palvelukulttuuri Asiakaslähtöisyys

23 Sotelainsäädännön uudistus Sotepalvelumallit Johtaminen ja viestintä Tutkimus, koulutus, kehittäminen Tukipalvelut Tuotantomallin hiominen Työryhmät Kuntaneuvottelut Hankesuunnitt elijat 1.6. alk. Prosessia siantuntijat 1.9.alk. Työryhmä- ja asiantuntijatyö Lähipalvelut Palveluohjaus Työryhmä alk Lainsäädännön mukaisen ja alueelle sopivan mallin käyttöönoton valmistelu kuntien, sote-alueen ja hankkeen yhteistyönä. Kuntien tarvittavat päätökset. Maakunnan uusi palveluverkko Uudet palveluprosessit 1. PTH:n ja ESH:n integraatio 2. Monialainen kuntoutus 3. Vanhustenhuolto 4. Lapset, perheet, lastensuojelu Tietojohtaminen, viestintä, työhyvinvointi, henkilöstörakenteen kehittäminen Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenteen luominen tuotanto- ja sote-alueelle Yhdessä kuntien ja ky:ien osaajien kanssa

24

25 KIITOS! Hankkeen kotisivut: