Lääkintä- ja biooikeuden. kansainväliset instrumentit. Sääntelyn kehitys. Sääntelyviidakko. Euroopan unioni (2) Suomen Perustuslaki.

Transkriptio

1 Lääkintä- ja biooikeuden kansainväliset instrumentit Helsingin yliopisto Sääntelyn kehitys Hippokrateen vala 500 ekr Valistusaika luvun paikalliset eettiset ohjeet (mm. Preussi), Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynti 1947 Ihmisoikeuksien korostuminen Maailman lääkäriliitto (WMA) Eettisten toimikuntien synty Geenitiedon käyttöön liittyvät huolet (Asilomar Conference on rdna 1972) Sääntelyviidakko Suomen Perustuslaki Valtiosopimuksia, direktiivejä, julistuksia, suosituksia, suuntaviivoja, ohjeita, jne. Valtiosopimukset julkaistaan sopimussarjassa Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla valtiosopimukset sosiaaliturvapainotteisia Valtiosopimusten voimassaolosta - Wienin yleissopimus, SopS 33 Oikeusvaltioperiaate PL 2 3 Kv. suhteet PL 8 luku Dualismi PL 95 Euroopan unioni (Ei kv.oikeutta, vaan unionin oikeutta) Lissabonin sopimus (2007/C 306/01) voimaan (Konsolidoitu versio 2008/C 115/01) Artikla 5. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate. Osasto XIV. Kansanterveys. Artikla 168 (Ex. 152). - EU:n toimivalta täydentävä. -- Artikla 6.1. Perusoikeuskirjalla (2000) sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, Artikla 6.2. Liittyminen EIS:ään. Euroopan unioni (2) EU:n Perusoikeuskirja 2000 (Nizza) 2000/C 364/01 Artikla 1. Ihmisarvon loukkaamattomuus Artikla 2. Oikeus elämään Artikla 3. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Lääketieteen ja biologian alan vaatimukset ja kiellot. Artikla 51. Soveltamisala. Artikla Turvan kattavuus. Viittaus EIS:ään. Artikla 53. Suojan taso. 1

2 Keskeiset toimijat Yhdistyneet Kansakunnat YK Yhdistyneet kansakunnat UNESCO (IBC) WHO/Cioms Euroopan neuvosto (CDBI) WMA World Medical Association OECD Patentit - WTO (Trips, Doha) - EPC KP-sopimus (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissop. 1966), SopS 8, 1976 TSS-sopimus (taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä sopimuksia koskeva yleissop, 1966), SopS 6, 1976 Declaration on Human cloning Yleiskokous päätöslauselma 59/280 (2005) UNESCO Kolme keskeistä asiakirjaa: 1) Bioetiikan ja ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ) Ihmisen geenitietoa koskeva kansainvälinen julistus ) Ihmisen perimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus 1997 Muuten aktiivinen ks. Euroopan neuvosto 1950, SopS 19, Euroopan sosiaalinen peruskirja (Uud.1996), SopS 80, CDBI (ed. ) bioetiikan suosituksia Biolääketiedesopimus (1997) lisäpöytäkirjoineen 2 artikla: Oikeus elämään. 1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. 5 artikla. Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, 1.e) vapaudenriisto lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi; Artikla 8. Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. 2

3 8.2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Artikla 34: Yksilövalitukset - yksityishenkilö - kansalaisjärjestö - ryhmä Artikla Artikla 35: kansalliset tiet ensin loppuun Sisältö EIT:n ratkaisut! EIT: Evolutiivinen tulkinta EIT:n ratkaisuja m.m. Evans v. UK 6339/05 Dickson v. UK 44362/04 Tysiac v. Poland 5410/03 Pretty v. UK 2346/02 Vo v. France 53924/00 Glass v. UK 61827/00 Euroopan neuvosto ja bioetiikka Erityinen komitea CBDI Steering Committee on Bioethics ( ad hoc, CAHBI) Ministerikomitean suositukset (1978->) Parlamentaarisen yleiskokouksen suositukset (1976->) Keskeinen vuodelta 1997 Biolääketiedesopimus (alias Oviedo Convention, bioetiikkasopimus jne.) ja lisäpöytäkirjat biolääketiedesopimus (1) Tuli voimaan (Tanska, Kreikka, San Marino, Slovakia, Slovenia) Allekirjoitus- ja ratifiointitilanne TS164map.pdf HE 216/2008, SopS 23 ja 24/2010, voimaan Suomessa biolääketiedesopimus (2) Artikla 1 - tavoite: suojella kaikkien ihmisarvoa ja identiteettiä, turvata jokaiselle koskemattomuuden, muiden oikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen biologian ja lääketieteen alalla. Artikla 2 - keskeinen periaate: Ihmisen etu ja hyvinvointi ennen tutkimuksen ja yhteiskunnan etua. 3

4 biolääketiedesopimus (3) Artikla 3. Tasapuolinen pääsy tarkoituksenmukaiseen terveydenhuoltoon (tarve, resurssit) Artikla 4. Ammattistandardien noudattamisvelvollisuus Artikla 5 Yleisperiaate: vapaa ja tietoinen suostumus (free and informed consent) kaikkiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin biolääketiedesopimus (4) Biolääketiedesopimuksen lisäpöytäkirjat (Art perustuen): - Kloonauksen kieltäminen 1998 (ETS No. 168), - Ihmisalkuperää olevien elinten ja kudosten siirroista vuonna 2002 (ETS No. 186), - Biolääketieteellisestä tutkimus 2005 (CETS No. 195) - Geenitestaus 2008 (CETS 203) Maailman lääkäriliitto World Medical Association WMA Helsingin julistus 1964,.., 2008 Geneven julistus 1948 (1994) - Hippokrateen moderni versio Eettinen käsikirja 2005 CIOMS Council for International Organizations of Medical Sciences NGO WHO:n yhteydessä UNESCO ja WHO perustamassa 1949 Kansainväliset eettiset suuntaviivat koskien ihmisillä tehtävää biolääketieteellistä tutkimusta 2002 (päivitys 2008) Yhteenvetoa: Lääkintä- ja biooikeuden kv. instrumentit Pääosin Soft law -tyyppistä Suosituksia lainsäätäjälle Poliittis-moraalisia velvoitteita jäsenvaltioille (vrt. osapuoli, sopijapuoli) Toimiohjeita ammattilaisille Ei yksilölle suoraan oikeuksia tuovia Poikkeus: ihmisoikeussopimus, KP ja TSS. Yhteenvetoa:lääkintä- ja biooikeuden kv. instrumentit (2) Arvo monialaisessa tieteiden välisessä vuoropuhelussa! Pohjustaa tulevaa lainsäädäntötyötä Ristiviittaukset Viittaukset soft law-aineistoon EY direktiivien johdantolauseissa Huomioitu tuomioistuintoiminnassa (EYT) Biolääketiedesopimus 4 artikla velvoittaa huomioimaan ammatilliset koodit 4

5 Yhteenvetoa:lääkintä- ja biooikeuden kv. instrumentit (3) Yhteisiä periaatteita instrumenteissa - ihmisarvon ja ihmisoikeuksien korostuminen - autonomia - informed consent - suhteellisuus - erityisryhmien suojelu Yhteenvetoa (4) UNESCO kiinnittää huomiota myös: - Benefit sharing - Geneettisen materiaalin omistus, resurssien jako (human genome common heritage) - Future generations Kirjallisuutta mm. Lötjönen, Salla. Lääketieteellinen tutkimus ihmisillä, s HY/Oiktdk julk. Forum Iuris 2004 (verkkojulkaisuna) Nieminen, Liisa: Ihmisarvon loukkaamattomuus perus- ja ihmisoikeussuojan lähtökohtana. Lakimies 1/2005 s Scheinin, Martin: Ihmisoikeuksista ja muista ihmisoikeusasiakirjoista. Teoksessa Arto Haapea (toim.): Ihmisoikeudet 2000-luvulla - Sopimuksia ja asiakirjoja. Edita Biotechnology and International Law. Ed. Francesco Francioni adn Tullio Scovazzi. Hart Publ., Biotechnologies and International Human Rights. Ed. Francesco Francioni. Hart Publ.,