Liitemuistio

Transkriptio

1 Liitemuistio Koulupudokkaiden aktivointi perusopetuksessa ja toisen asteen nivelvaiheessa Ilman peruskoulun päättötodistusta jää vuosittain noin 330 nuorta ja toisen asteen koulutuksen jättää aloittamatta noin peruskoulun päättänyttä. Osalla näistä nuorista on vaara jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä sitä kautta myöhemmin myös työelämästä. Keskeyttämisvaara on suurin nuorilla, joilla on heikko sosiaalinen tausta, heikko koulumotivaatio ja jotka eivät ehkä saa koulunkäyntiinsä perheen tukea. Nuorten koulunkäynnin tukemiseksi jo vuonna 2006 jo käynnistettyä toimintaa laajennetaan vuonna siten, että koulupudokkaiden aktivointi-hankkeeseen ja joustavan perusopetuksen toimintaan saadaan mukaan uusia kuntia. Oppilaiden tukemiseksi kehitetään varhaisen puuttumisen keinoja, kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja sekä toiminnallisia ja/tai työpainotteisia opetus- ja työmuotoja. Lisäksi tehostetaan moniammatillista eri organisaatioiden yhteistyötä (peruskoulu, ammatillinen koulutus ja lukiot, työpajat, kuntien sosiaali- ja nuorisotoimi sekä terveystoimi). kehittämisessä hyödynnetään eräissä erillishankkeissa kehitettyjä toimintamalleja. tavoitteet Varhaiseen puuttumiseen tähtäävässä toiminnassa pyritään vaikuttamaan koulun toimintatapoihin ja laajemmin koulun toimintakulttuuriin. Tarkoituksena on kehittää perusopetuksessa sellaisia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan ns. haastavat nuoret. Opetuksessa kehitetään toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumuotoja ja oppimisympäristöjä. Tukipalveluissa painotetaan moniammatillista, hallintorajat ylittävää yhteistyötä, jonka tarkoituksena on tukea nuoren kasvua ja kehitystä ja toisaalta edistää koulunkäyntiä, päättötodistuksen saamista ja varmistaa opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa. Tavoitteita voidaan tarkastella nuoren, koulujen ja kunnan näkökulmasta seuraavasti: Nuorten kannalta tavoitteena on - ehkäistä ennakolta koulumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista sekä puuttua varhain havaittuihin ongelmiin - tukea peruskoulun loppuun saattamista, edistää toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella ja varmistaa jatko-opiskelupaikan saaminen Koulujen kannalta tavoitteena on - kehittää ja ottaa käyttöön yksilöllisiä opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyväksikäyttämiseen - vakiinnuttaa em. työ- ja opiskelumuodot osaksi peruskoulun toimintaa - edistää koulujen ja työelämän yhteistyötä

2 2 Opettajien kannalta tavoitteena on - edistää opettajien valmiuksia varhaisen puuttumiseen tähtäävien työmuotojen hallinnassa ja kehittämisessä - kehittää opettajien valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön oppilaiden tukemisessa Kunnissa tavoitteena on - edistää eri hallinnonalojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä oppilaiden kokonaistilanteiden hahmottamisessa ja hallinnassa Kohderyhmä Kohderyhmänä ovat ennaltaehkäisevän toiminnan periaatteen mukaisesti ensisijaisesti peruskoulun yläluokkien oppilaat, joilla havaitaan sosiaalisten ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien kasautumista. Toimintaan voi osallistua myös peruskoulun lisäopetuksen oppilaita. kuvaus Toiminta järjestetään peruskoulun yhteydessä toimivassa pienryhmässä, johon ohjataan luokan oppilaita. Ryhmän koko on noin 10 oppilasta. Ryhmä opiskelee yhdessä noin kaksi vuotta peruskoulun päättymiseen asti. Ryhmään voi kuulua myös lisäopetuksen (10. luokan) oppilaita. Opetuksessa noudatetaan normaalia perusopetuksen opetussuunnitelmaa, mutta opetusjärjestelyt poikkeavat perinteisestä. Ryhmän opetus järjestetään osaksi lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Muina oppimisympäristöinä voivat olla erimuotoiset leirikoulut. Opetussuunnitelman pohjalta muokataan koulussa ja työpaikoilla opiskeltavat oppimistehtävät ja sovitetaan niitä kullekin oppilaalle sopiviksi. Jokaiselle oppilaalle räätälöidään yksilöllinen opiskeluohjelma tai tarvittaessa HOJKS. Se rakentuu lähiopetuksesta ja oppilasta kiinnostavien alojen työpaikkaopinnoista. Työpaikkajaksoja, kestoltaan noin 4-6 viikkoa on kahden vuoden aikana noin Työpaikkajaksojen aikana on myös koulupäiviä. Oppilasta ohjataan oppimistehtävien kautta asteittain ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Ryhmän opetuksesta ja muusta toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluvat opettaja/ erityisopettaja sekä päätoiminen nuorisotyöntekijä tai sosiaalityöntekijä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä peruskoulun muiden opettajien ja työpaikoilla opiskelua ohjaavien kanssa. Nuorisotyöntekijän/sosiaalityöntekijän tehtävät keskittyvät erityisesti nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön. Työpaikoilla ohjauksesta vastaa työpaikan työntekijä, joka toimii oppilaan opastajana ja tukena, eräänlaisena lähiohjaajana oman työnsä ohessa. Koulu perehdyttää lähiohjaajat ohjaustehtävään. Työpaikalla suoritettavista oppimistehtävistä sovitaan työpaikan kanssa. Luokan opettaja ja nuorisotyöntekijä vierailevat työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Työpaikkajaksojen oppimistehtävät arvioidaan. Työpaikkojen kanssa tehdään sopimukset. Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan riittävästä oppilaanohjauksesta, erityisesti ammatinvalinnanohjauksesta, jolla varmistetaan toisen asteen jatko-opiskelupaikan saaminen. Nivelvaiheen tueksi kehitetään tukitoimia yhteistyössä paikkakunnan tai alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa.

3 3 Organisaatio ja hallinnolliset kysymykset Toiminta voidaan aloittaa vuoden aikana noin 30 paikkakunnalla. Toiminta voidaan järjestää yhden kunnan toimintana tai kuntien yhteistoimintana. Kunnan opetustoimi vastaa toiminnasta tiiviissä yhteistyössä kunnan nuorisotoimen ja/tai sosiaalitoimen kanssa. Kunta tai kunnat yhdessä osoittavat toimintaan päätoimisen nuorisotyöntekijän tai sosiaalityöntekijän. Yhteistyöverkostoja rakennetaan työpaikkojen ja muiden oppimisympäristöinä toimivien paikkojen (ammatilliset oppilaitokset, leirikoulut, kirjastot, kunnan vapaaehtoistyö jne.) kanssa. Toiminnalla tulee olla hallinnonalojen yhteinen ohjausryhmä. Oppilailla voi olla erityisoppilasstatus. Valtakunnallinen ohjaus ja seuranta on opetusministeriössä. suunnittelu, käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Koulupudokkaiden ehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen tähtäävän toiminnan suunnittelussa on kysymyksiä, jotka on otettava huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa ja erityisesti toiminnan vakiinnuttamisessa: 1 Nuori ja hänen elämäntilanteensa - miten nuori saa koulunkäyntiinsä riittävästi tukea - miten perhe saadaan mukaan koulunkäynnin tukemiseen - millaisia muita tukirakenteita tarvitaan ja kehitetään 2 Koulu ja muutokset koulun toiminnassa - toiminnan aloittaminen ja käytännön toimenpiteet - miten koko koulu saadaan mukaan, niin ettei toiminta jää irralliseksi, vaan integroituu koulun kokonaisuuteen ja vaikuttaa muuhunkin opetukseen sekä opettajien valmiuksiin ottaa käyttöön toiminnallisia työmuotoja - miten toiminnot vakiinnutetaan pysyviksi toimintatavoiksi 3 Yhteistyö opetuksessa - työpaikkaverkoston luominen ja valmentaminen ao. oppilaiden ohjaukseen. 10 oppilaan ryhmässä tarvitaan yhteensä noin työpaikkajaksoa kahden vuoden aikana. - muiden oppimisympäristöjen käyttö ja kehittäminen - yhteistyökäytäntöjen kehittäminen toisen asteen oppilaitosten kanssa työhön ja ammatteihin perehdyttämisessä ja jatko-opiskelupaikan varmistamisessa 4 Hallinnonalojen välinen yhteistyö - opetustoimen, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö, yhteisten hallintokysymysten ratkaiseminen, käytännön työnjohtokysymykset - moniammatillisten, eri ammattiryhmien yhteisten työmuotojen kehittäminen oppilaan tukemisessa, paikallisten tukirakenteiden varmistaminen vaikeuksissa oleville nuorille - yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa siirtymävaiheen ohjauksessa Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnan suunnittelu- ja käynnistämisvaiheen toimenpiteet pääpiirteissään vuoden osalta.

4 4 Toimenpiteet Tavoite tai tarkoitus Menetelmät Aika Hakumenettely Hakijoille suunnattu ennakkotiedottaminen Paikkakuntien valinta valmistelu/ OPM valmistelu/ paikkakunnat Henkilöstön koulutus käynnistäminen tukeminen/opm - alueellinen kattavuus - kokemusten saaminen ja tiedon levittäminen. - edellytetään, että kuntien opetustoimi ja nuorisotoimi/sosiaalitoimi ovat hyvässä yhteistyössä - kunta osoittaa nuorisotyöntekijän/ sosiaalityöntekijän koulupudokkaiden pienryhmän käyttöön - perehdytetään paikkakunnat toiminnan sisältöön - tarvittava sitoutuminen - vahvistetaan paikallisia hallinnonalojen yli ulottuvia verkostoja - valmistellaan toiminta kullakin paikkakunnalla tai alueella - etsitään koulu, tilat, henkilöstö: opettaja ja nuorisotyöntekijä, yritys/työpaikkaverkostojen rakentaminen - päätetään oppilaiden ohjaus- ja valintamenettelystä pienryhmään - opetussuunnitelman muokkaaminen ja toiminnallisten opetusjärjestelyjen kehittäminen - saada asiantuntevaa opetushenkilöstöä, käynnistää toiminnasta vastaavan tiimin toiminta (rehtori, opettaja ja nuorisotoimen/sosiaalitoimen työntekijä) - koulutukseen sisältyy mahdollisuus saada tarvittaessa kunta- tai koulukohtaista konsultaatiota kouluttajalta ja/tai hankkeen vetäjältä - oppilaiden valinta, perheiden valmennus - työpaikkaverkostojen rakentaminen - I ryhmän toiminta alkaa - II ryhmän toiminta alkaa - seurataan ja arvioidaan toiminnan kehittymistä - tuetaan paikkakuntien välistä tiedon ja kokemusten vaihtoa ja hyödynnetään hankkeen verkko-oppimisalustaa kokemusten vaihdossa - avoin haku - esim. jokaiseen maakuntaan vähintään yksi - valtakunnallinen informaatiotilaisuus hakijoille 10-11/ / päätökset 12/ koulutusohjelman käynnistäminen - mahdollisesti alueelliset tapaamiset - toimintasuunnitelma - toimintasuunnitelman toimeenpano - tiedottaminen - neuvottelut paikkakunnan yläasteiden rehtoreiden kanssa - valtakunnallinen ja alueellinen koulutus 1-5/ 1-5/ 1-12/ 4/ 5/ 8/- 8/ arviointiraportit - koulutus - neuvottelutilaisuudet 8/2008-

5 5 - vahvistetaan toiminnan edellyttämää osaamista arviointi ja vakiinnuttaminen - arvioida toiminnan tuloksellisuutta - saada toiminnasta peruskoulun käytäntöihin vaikuttavaa - sisällytetään jo paikalliseen toimintasuunnitelmaan - tiedottaminen valtakunnallisesti 8/- aloittamista tukeva koulutus aloittamista tuetaan täydennyskoulutuksella, joka alkaa vuoden alkupuolella ja se kestää koko vuoden. Koulutus vastaa noin 8-10 opintopistettä. Osa koulutuksesta järjestetään valtakunnallisena, osa alueellisesti. Koulutus on osanottajille maksuton. Koulutukseen osallistuvat koulun rehtori, pienryhmän opettaja ja nuorisotyöntekijä tai vastaava sekä mahdollisesti kunnan/kuntien opetustoimesta vastaavia henkilöitä. Kustannukset ja määrällisiä kysymyksiä Normaalin opetuksen valtionosuuden lisäksi myönnettävä avustus on lukuvuodeksi noin euroa aloittavaa ryhmää kohden. Avustusta saa kuitenkin käyttää toiminnan käynnistämiseen liittyviin kustannuksiin jo 1.1. alkaen. Opetusministeriö varautuu rahoittamaan toimintaa samansuuruisella summalla kutakin toiminnassa olevaa ryhmää kohden myös lukuvuonna edellyttäen, että eduskunta hyväksyy toiminnan kehittämiseen suunnitellun määrärahan. Määrärahaa voidaan käyttää toiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten työpaikkaverkoston luomiseen ja ohjaajien koulutukseen sekä pienryhmän opettajan ja nuorisotyöntekijän sekä koulun rehtorin koulutukseen, sijaiskustannuksiin, matkoihin, työnohjaukseen jne. sekä itse pienryhmän opetuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kuluihin. Kunnan opetustoimi vastaa ryhmän opetuksesta aiheutuvista kustannuksista. Kunnan nuorisotoimi tai sosiaalitoimi osoittaa päätoimisen nuorisotyöntekijänsä tai sosiaalityöntekijänsä pienryhmän käyttöön. Kunnat voivat tehdä tässä yhteistyötä.