Julkisen vallan lohkot. Julkisen vallan lohkot. Julkisen vallan lohkot

Transkriptio

1 HALLITUSVALTA - PeL 3.2 : Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. - PeL 5. luku: Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto HALLITUSVALTA Käytetään synonyyminä myös käsitettä toimeenpanovalta Hallitusvallan käytössä on kyse tehtävästä panna toimeen eduskunnan säätämät lait Hallitusvalta käyttää yksityisiin kohdistuvaa julkista valtaa laissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi HALLITUSVALTA Suomessa voimassa eräänlainen puoliparlamentaarinen tai semipresidentialistinen järjestelmä: Hallitusvalta jakautunut kahdelle elimelle: (a) valtioneuvostolle; ja (b) tasavallan presidentille Hallitusvallan käyttö perustuu parlamentarismiin, eli ajatukseen jonka mukaan hallitusvaltaa käyttävien elinten tulee nauttia lakeja säätävän elimen luottamusta 1

2 HALLITUSVALTA Presidentin asema Suomessa ollut historiallisesti merkittävä, mutta nykyisellään suhteellisen vähäinen Parlamentarismin vahvistuminen Ei kuitenkaan puhtaasti edustuksellinen instituutio, vaan yhä merkittäviä tehtäviä Kuten esim. ulkopolitiikan johto yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa HALLITUSVALTA Käytännössä hallitusvallan käyttäjiltä, erityisesti valtioneuvostolla merkittävä rooli myös lainsäädännössä: Hallituksen esitykset lainsäädännön keskeisimpänä syntymisväylänä Tasavallan presidentin valinta (PeL 54 ) Syntyperäinen Suomen kansalainen Valitaan välittömillä vaalilla: 1. kierroksella enemmän kuin puolet annetuista äänistä; 2. kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas Kuuden vuoden toimikausi Sama henkilö enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi Oikeus asettaa: rekisteröityneellä puolueella (jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa EK-vaaleissa valittu vähintään yksi edustaja) äänioikeutetulla 2

3 Tasavallan presidentin tehtävät - PeL 57 : Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. Tasavallan presidentin tehtävät (PeL 57 ) 1. Ulkopolitiikka 2. Sisäpolitiikka 3. Säädösvalta 4. Puolustusvoimien ylipäällikkö 5. Virkanimitykset Tasavallan presidentin päätöksenteko (PeL 58 ) Tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta (presidentin esittely) Jos presidentti ei päätä asiasta VN:n ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu VN:n valmisteltavaksi VN voi tällöin antaa EK:lle asiasta selonteon Asiasta päätetään EK:n selonteon johdosta hyväksymän kannanoton mukaisesti, jos VN tätä ehdottaa Ei koske lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä 3

4 Tasavallan presidentin päätöksenteko (PeL 58 ) Päättää kuitenkin ilman VN:n ratkaisuehdotusta: VN:n ja sen jäsenen nimittämisestä ja eron myöntämisestä VN:lle tai sen jäsenelle Ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä Armahduksesta sekä sellaisista muissa laeissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskettavat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä VN:n yleisistunnon käsittelyä Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista VN:n ratkaistavissa sotilaskäskyasioissa ja presidentin kansliaa koskevissa asioissa Tasavallan presidentin tehtävät 1. Ulkopolitiikka johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa (PeL 93.1 ) Päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta Jos VN ja TAP ovat eri mieltä ulkopoliittisesta päätöksestä, asia viedään EK:n äänestykseen, jonka kanta ratkaisee toimintatavan Nimittää diplomaatit sekä tapaa valtionpäämiehiä Tasavallan presidentin tehtävät 1. Ulkopolitiikka Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisasetukset Ei lailla säätämistä edellyttäviä kv-velvoitteita Sodasta ja rauhasta presidentti päättää EK:n suostumuksella 4

5 Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka presidentille kuuluu sisäpolitiisesti lähinnä muodollisia, mutta sinänsä merkittäviä tehtäviä näistä useimmista presidentti päättää ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta Koskevat nimenomaan valtioneuvostoa Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka Valtioneuvoston muodostaminen eduskuntavaalien jälkeen tai hallituksen muutoin erottua TAP ilmoittaa EK:lle pääministeriehdokkaan eduskuntaryhmien neuvottelujen tuloksen perusteella ja eduskunnan puhemiestä kuultuaan EK valitsee tämän jälkeen pääministerin, jonka presidentti nimittää tähän tehtävään muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka Ennenaikaiset eduskuntavaalit voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettaviksi 5

6 Tasavallan presidentin tehtävät 2. Sisäpolitiikka Valtioneuvoston jäsenen vapauttaminen: voi vapauttaa koko ministeristön tehtävistään pääministerin esitettyä hallituksen eronpyynnön yksittäisen ministerin tämän omasta pyynnöstä tai pääministerin aloitteesta eronpyyntö voi johtua EK:n ilmaisemasta epäluottamuksesta tai hallitusyhteistyön jatkumisedellytysten päättymisestä vapauttaa hallituksen tai yksittäinen ministeri tehtävistään ilman eronpyyntöä tai PM:n aloitetta EK:n ilmaistua, ettei hallitus tai asianomainen ministeri nauti eduskunnan luottamusta Tasavallan presidentin tehtävät 3. Säädösvalta Vahvistaa lait ja on käytössä lykkäävä veto-oikeus laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta Asetuksenantovalta Tasavallan presidentin tehtävät 4. Puolustusvoimien ylipäällikkö päättää keskeisimmät Suomen puolustuspoliittiset päätökset ja linjavedot päättää esimerkiksi sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista nimittää puolustusvoimain komentajan sekä päättää muista sotilaallisista nimitysasioista Ns. kabinettiesittely: ei VN:n ratkaisuehdotusta (puolustusvoiman komentajan esittelystä pää- ja puolustusministerien myötävaikutuksella) 6

7 Tasavallan presidentin tehtävät 5. Virkanimitykset presidentin kanslian kansliapäällikön ja esittelijät oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän edustustojen päälliköt Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajat Suomen Pankin pääjohtajan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerit KKO:n ja KHO:n presidentit ja jäsenet hovioikeuksien presidentit ja jäsenet muut vakinaiset tuomarit Valtioneuvosto = on presidentin ohella toinen Suomessa hallitusvaltaa käyttävä taho 1. Pääministeri ja muut ministerit eli valtioneuvoston yleisistunto (= hallitus) 2. Valtioneuvoston yleisistunto ja ministeriöiden muodostama kokonaisuus Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti (muodollisesti) nimittää 7

8 Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) Hallitusneuvotteluissa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja VN:n kokoonpanosta hallitusneuvotteluissa pyritään löytämään pääministeriehdokas presidentti antaa neuvotteluiden tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, eduskunnnalle tiedon pääministeriehdokkaasta, josta äänestetään eduskunnassa Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) jos pääministeriehdokas ei saa eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi ehdokas jos tämäkään ei tuota pääministeriä, suoritetaan avoin äänestys eli vaali, jossa eniten ääniä saanut valitaan pääministeriksi Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) muut ministerit tasavallan presidentti nimittää pääministerin esityksestä ministerin kelpoisuusedellytyksenä rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu ja Suomen kansalaisuus (PeL 60.1 ) kun hallitus on muodostettu, annetaan eduskunnalle tiedonanto hallitusohjelmasta, ja tämän jälkeen suoritetaan eduskunnassa äänestys hallituksen luottamuksesta (PeL 62 ) 8

9 Valtioneuvoston muodostaminen (PeL 61 ) Ministerin sidonnaisuudet (PeL 63 ) ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä annettava EK:lle selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä Valtioneuvoston tai ministerin ero parlamentaarinen luottamus on hallintovallan toiminnan edellytys = eduskunnan enemmistön luottamuksen nauttiminen presidentti myöntää eron niin koko valtioneuvostolle kuin yksittäiselle ministerille Valtioneuvoston tai ministerin ero epäluottamuslause voidaan esittää eri yhteyksissä Erityisesti: a) Välikysymyksen (PeL 43 ) TAI b) Hallituksen tiedonannon (PeL 44 ) yhteydessä poikkeuksellisesti selontekomenettelyn (PeL 44 ) kohdalla luottamuksesta ei kuitenkaan voida äänestää 9

10 Valtioneuvoston tehtävät 1. Perustuslaissa tai muussa laissa säädetyt tehtävät 2. Yleistoimivalta PeL 65.1 :n nojalla 3. Presidentin päätösten täytäntöönpano (PeL 65.2 ) 4. Presidentin päätösten valmistelu ja ratkaisuehdotusten tekeminen presidentille (PeL 58 ) 5. Asetuksenantovalta (PeL 80 ) 6. Ulkopoliittiset tehtävät 7. EU:ssa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu 8. Valtioneuvoston alaisen hallinnon valvonta (PeL 68 ) 9. Virkanimityksiä koskeva yleistoimivalta (PeL ) 10. Yhteydenpito eduskuntaan ja eduskunnan informointi Valtioneuvoston tehtävät 1. Perustuslaissa tai muussa laissa säädetyt tehtävät 2. Yleistoimivalta PeL 65.1 :n nojalla 3. Presidentin päätösten täytäntöönpano (PeL 65.2 ) PeL 65 Valtioneuvoston tehtävät Valtioneuvostolle kuuluvat tässä perustuslaissa erikseen säädetyt tehtävät sekä ne muut hallitus- ja hallintoasiat, jotka on säädetty valtioneuvoston tai ministeriön päätettäväksi tai joita ei ole osoitettu tasavallan presidentin taikka muun viranomaisen toimivaltaan. Valtioneuvosto panee täytäntöön presidentin päätökset. Valtioneuvoston tehtävät 4. Presidentin päätösten valmistelu ja ratkaisuehdotusten tekeminen presidentille (PeL 58 ) Presidentti on sidottu valtioneuvoston esitykseen 10

11 Valtioneuvoston tehtävät 5. Asetuksenantovalta (PeL 80 ) Valtioneuvoston yleisistunnolla yleistoimivalta Teknisluontoiset asiat voidaan siirtää ministeriöiden asetuksenantovaltaan Presidentin asetuksenantovalta kv-asioissa Valtioneuvoston tehtävät 6. Ulkopoliittiset tehtävät (PeL 93 ) yhteistoimintavelvoite suhteessa presidenttiin Ulkoasiainministeriö huom. EU -asiat kuuluvat valtioneuvostolle muodostettaessa kantaa Eurooppa-neuvostossa esille tuleviin merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin unioniasioihin VN toimii läheisessä yhteistyössä TAP:n kanssa (UTVA) + TAP Valtioneuvoston tehtävät 7. EU:ssa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu (PeL 93.2 ) Perustuslakivaliokunnan määrittelemä linja toimivallasta unioniasioissa (PeVM 10/1994vp) 1. VN määrää kansallisesta valmistelusta asioissa, joista päättäminen kuuluu EU:n toimielimille, yleensä Euroopan unionin neuvostolle 2. VN:n valmisteluvallasta ei erotu mitään asiaryhmää - huom. myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka 3. VN määrittelee Suomen kannan, määrää Suomen edustajien toiminnasta ja osallistumisesta EU:n lopulliseen päätöksentekoon ja sitä edeltäviin valmisteluvaiheisiin 11

12 Valtioneuvoston tehtävät 8. Valtioneuvoston alaisen hallinnon valvonta (PeL 68 ) sisältää myös laillisuusvalvonnan kuuluu kullekin ministeriölle kunnallinen itsehallinto rajoittaa kuntien itsenäisen päätöksenteon kontrollointia Valtioneuvoston tehtävät 9. Virkanimityksiä koskeva yleistoimivalta (PeL ) Valtioneuvosto nimittää valtion virkoihin, jollei nimittämistä ole säädetty tasavallan presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi. Valtioneuvoston tehtävät 10. Yhteydenpito eduskuntaan ja eduskunnan informointi a) Valtioneuvoston tiedonanto (PeL 44 ) b) Selonteko (PeL 44 ) c) Pääministerin ilmoitus (PeL 45 ) d) Hallituksen toimenpidekertomus e) Välikysymys (PeL 43 ) f) Kysymykset (PeL 45 ) 12

13 Valtioneuvoston päätöksenteko toimivalta jaettu valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken Yleisistunto laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii (PeL 67.1 ) muodollinen päätöksentekofoorum: iltakoulu epävirallinen valmistelu- ja neuvotteluforum pienempiä valiokuntia tiettyjen asioiden valmistelussa Ministeriöt asioiden valmistelu päällikkönä ministeri Muu hallinto lähtökohtana ministeriöhallinto: kunkin ministeriön tehtävänä vastata toimialallaan hallinnon asianmukaisesta toiminnasta (PeL 68 ) muuten perustuslaki asettaa varsin väljät puitteet hallinnon järjestämiselle valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista säädettävä lailla, jos tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä Kunnallinen itsehallinto hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon: demokraattisuus luottamusmieshallinto (PeL ) joka järjestetty kunnissa kunnanvaltuuston muodossa kunnallinen äänioikeus on perusoikeus (PeL 14.2 ) kunnan hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille asetettavista tehtävistä säädetään lailla (PeL ) => uusia tehtäviä vain lailla! verotusoikeus (PeL ) kuntajaon perusteista säädetään lailla (PeL ) 13

14 Muu hallinto Ahvenanmaan itsehallinto (PeL 120 ) Ahvenanmaan itsehallintolailla ja maanhankintalailla on erityinen valtiosääntöoikeudellinen status Ahvenanmaan oma lainsäädäntökompetenssi: jaettu valtakunnan ja maakunnan välillä Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto (PeL ) Lailla säädetään itsehallinnosta kuntia suuremmille alueille (PeL ) Läänit, maakunnat Hallintotehtävien siirto muille kuin viranomaisille (PeL 124 ) kyse siis yksityistämisestä tai ns. välillisestä julkishallinnosta lähtökohtana viranomais- tai virkamieshallinto julkinen hallintotehtävä voidaan kuitenkin lailla tai lain nojalla siirtää muulle kuin viranomaiselle a) jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi EIKÄ b) se vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai hyvän hallinnon vaatimuksia merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle TUOMIOVALTA tuomiovallan erillisyydellä pyritään takaamaan sen riippumattomuus: a) Lainsäätäjästä b) Hallintovallasta c) Viranomaisista ja oikeusjutun osapuolista d) Muista tuomioistuimista yksittäisessä oikeusjutussa riippumattomuutta turvaavat esimerkiksi tuomarin esteellisyyssäännökset, ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset 14

15 TUOMIOVALTA rakenteellista riippumattomuutta turvataan: a) organisaatioiden riippumattomuudella b) tuomarien nimitysmenettelyn ja aseman riippumattomuudella Korotettu virassapysymisoikeus (PeL 103 ): vain tuomioistuimen tuomiolla tapauskohtainen riippumattomuus satunnaisten tuomioistuinten kielto (PeL 98.4 ) TUOMIOVALTA tuomiovalta ei saa toimia lainsäädäntövallan tai hallintovallan alueella tuomarivaltio tuomiovalta on lain käyttäjä (lainkäyttö), ei sen säätäjä ennakkopäätösten merkitys tietyllä tavalla supistaa riippumattomuutta muista tuomioistumista muita lainkäyttäjiä ohjaava päätös uudesta tai epäselvästä oikeuskysymyksestä tapauksissa, joissa lain tulkinta on epäselvää tai ei anna suoraa vastausta TUOMIOVALTA Tuomiovalta jakautuu Suomessa: a. Yleisiin tuomioistuimiin KKO Hovioikeudet Käräjäoikeudet JA b. Hallintotuomioistuimiin KHO Hallinto-oikeudet 15

16 Ylimmät laillisuusvalvojat: Valtioneuvoston oikeuskansleri (Oka) Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) Hallinnosta riippumattomia toimielimiä Yksilöiden tekemät kantelut Tärkeä tehtävä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnassa Ylimmät laillisuusvalvojat Molemmat: valvovat, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa valvovat perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi Oka: valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta antaa pyydettäessä presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta Seuraavassa osiossa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miksi lakien perustuslainmukaisuutta valvotaan? Kuka perustuslainmukaisuutta valvoo? Missä tilanteissa ja millä edellytyksin perustuslainmukaisuutta valvotaan? 16

17 Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta Puhutaan myös normikontrollista tai perustuslakikontrollista Pyritään normien yhdenmukaisuuteen perustuslain kanssa NORMIHIERARKIA Jakautuu Suomessa: a. Ennakolliseen: ennen normin säätämistä b. Jälkikäteiseen: normia sovellettaessa Lakien perustuslainmukaisuuden ennakollinen valvonta säädettävien lakien perustuslainmukaisuutta valvotaan osana lainsäädäntöprosessia PeL 74 Perustuslainmukaisuuden valvonta Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. perustuslakivaliokunnan lausunto sitoo käytännössä eduskuntaa ja muita valiokuntia: ei nimenomaista muodollis-oikeudellista sitovuutta Lakien perustuslainmukaisuuden ennakollinen valvonta keskeinen tavoite on estää normiristiriitojen syntyminen säädettävän lain ja perustuslain välillä eli säädettävä laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa JOS näin on, on lakiehdotusta muutettava vastaamaan perustuslain vaatimuksia tai luovuttava lainsäädäntöhankkeesta Poikkeuslaki yleisesti lainsäätäjän tulisi myös pyrkiä purkamaan ristiriitoja jo säädettyjen lakien ja perustuslain välillä Lakia muutettava tai kumottava 17

18 Lakien perustuslainmukaisuuden ennakollinen valvonta ennakollinen valvonta perustuslakivaliokunnassa asiantuntijavetoista Lähinnä valtiosääntöoikeuden tutkijat sen esittämien arvioiden oikeudellisen luonteen takia valiokunnan rivijäsenten rooli jää tosiasiassa suhteellisen vähäiseksi toisaalta taas perustuslakivaliokunta on voinut poliittisesti erityisen tärkeiksi koettujen hankkeiden kohdalla myös sivuuttaa asiantuntijoiden näkemykset Lex Nokia Poikkeuslaki -instituutio Poikkeuslaki poikkeuslailla tarkoitetaan lakia, jolla poiketaan perustuslaista (PeL 73 ) säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä rinnastuu siinä mielessä tavalliseen lakiin, että sitä voidaan muuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Poikkeuslaki -instituutio Poikkeuslaki hyväksytään: a. hyväksytään äänten enemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin b. hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä Vaihtoehtoisesti kiireellisenä: a. julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä b. ei jätetä lepäämään, vaan voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä 18

19 Poikkeuslaki -instituutio Poikkeuslaki ennen poikkeuslakien käyttö Suomessa varsin yleistä nykyään lähtökohtana poikkeuslakien välttämisen periaate: siihen tulisi turvautua vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavasta syystä vain rajattu poikkeus erityisesti puhtaasti kansallisia poikkeuksia syytä välttää Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta jälkikäteisellä valvonnalla viitataan perustuslain merkitykseen oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa eli ennen kaikkea tuomioistuimissa sekä viranomaisissa oikeudellisen ratkaisutoiminnan kannalta perustuslain säännöksistä erityistä merkitystä omaavat erityisesti 2.luvun perusoikeudet Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta tuomioistuinten ja viranomaisten oikeus jälkikäteiseen valvontaan perustuu ennen kaikkea PeL 106 ja 107 :iin 106 Perustuslain etusija Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. 107 Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. 19

20 Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta 106 soveltuu vain tuomioistuimiin: vain ne voivat arvioida lain suhdetta perustuslakiin 107 soveltuu niin tuomioistuimiin kuin muihin viranomaisiin: näiden kaikkien tulee arvioida asetuksen suhdetta perustuslakiin 106 :n osalta edellytetään ilmeistä ristiriitaa, kun taas 107 :n kohdalla riittää pelkkä ristiriita Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta tuomioistuimen on siis ilmeisen ristiriidan ollessa käsillä syrjäytettävä laissa oleva säännös perustuslain säännöksellä Ilmeisyysvaatimus tarkoittaa sitä, että lain säännöksen ristiriita PeL:n kanssa on selvä ja riidaton, ja siksi helposti havaittavissa, eikä esimerkiksi oikeudellisena kysymyksenä tulkinnanvarainen (PeVM 10/1998) ilmeisen ristiriidan vaatimus asettaa korkean kynnyksen: ainakin jos perustuslakivaliokunta on katsonut lain olevan perustuslain mukainen PeV:n säätämisvaiheen kannanotoilla tässä mielessä keskeinen merkitys Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta tuomioistuimen rooliin lakien perustuslainmukaisuuden valvojana voi herättää kysymyksen vallanjaosta: Käyttääkö tuomioistuin lainsäädäntövaltaa? kyseessä on yksittäistapauksellinen valvonta: yhden oikeusjutun yhteydessä tuomioistuin ei valvo perustuslainmukaisuutta yleisesti PeV arvioi perustuslainmukaisuutta abstraktisti, tuomioistuin konkreettisessa tilanteessa: tästä syystä PeV:n arvioille ei voi myöskään antaa liikaa painoa 20

21 Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteinen valvonta PeL 106 :ää sovellettu käytännössä muutamia kertoja: soveltaminen liittyy ennen kaikkea perusoikeussäännöksiin perusoikeuksienkin osalta lähtökohtana perusoikeusmyönteinen laintulkinta KKO 2004:26, VakO 6254:2005, KHO 2008:25, KHO 2012:11 Tenttiin vastaaminen Laita vastauspapereihin marginaalit Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla ja esitä asiat loogisessa järjestyksessä hyvin perustellen (ELI: mieti ennen kuin kirjoitat!) Vastaa vain kysymykseen (ELI: vastaa vain siihen, mitä kysytään!) Virheellisistä väittämistä vähennetään pisteitä Tentti Tentti koostuu kolmesta tehtäväosiosta Normaalisti ensimmäinen tehtäväosio koostuu lyhyemmistä kysymyksistä (kuten käsitemäärittelyistä) Kaksi laajempaa esseetehtävää, joista toinen usein soveltava esseetehtävä Maksimipisteet 30 p (läpimenoon vaaditaan 15 p) 21

22 Tenttiin vastaaminen Älä kirjoita ristiriitaisia lausumia tai väittämiä Kiinnitä huomiota käsitteisiin: mitä peruskäsitteet tarkoittavat (esim. oikeusvaltioperiaate, poikkeuslaki) Käytä hyvää suomen kieltä: vitsit, sutkautukset, murre ja asiattomuudet eivät kuulu hyvään tenttivastaukseen Tenttiin vastaaminen Hyvä vastaus: Sisältää oikean tiedon Vastaa vain kysyttyyn On hyvää asiakieltä Tekstillä on selkeä alku ja loppu Käsialasta saa helposti selvää Vastaus ei sisällä ranskalaisia viivoja/luetteloita 22