Valtiosääntöoikeus Syksy 2014

Transkriptio

1 Heidi Poikonen Oikeustieteiden laitos Valtiosääntöoikeus Syksy 2014

2 Valtiosääntöoikeus opintojakso Opintojakson laajuus on 5op Opintojakson sisältö: Julkisen vallan päälohkot (lainsäädäntövalta, hallitusvalta, tuomiovalta) ja niiden keskinäissuhteet. Oikeudenalan yleiset opit (käsitteet, yleiset periaatteet, teoriat). Valtiosääntöoikeuden yhteydet muihin oikeudenaloihin sekä kansainväliseen oikeuteen ja Euroopan unioniin. Perus- ja ihmisoikeusjärjestelmien perusteet ja sisältöjen pääpiirteet. Valtiosääntöoikeus Syksy

3 Opintojakson suorittaminen Arvosana määräytyy tenttisuorituksen perusteella, luennot ovat vapaaehtoiset Tentti arvostellaan asteikolla 0-5. Luennot Heidi Poikosen luennot vko 37: ti 9.9 klo 9-12 (AU100), ke 10.9 klo (E100), to 11.9 klo 9-12 (AU100) Suvianna Hakalehto-Wainion luennot vko 38: ma klo (C2), ti 16.9 klo 8-12 (AU100) Tentti Syksyn tentit: ma 22.8 ja pe 7.11 Ilmoittautuminen, kevään tenttien ajankohdat ja lisätietoja: ks. Weboodi Valtiosääntöoikeus Syksy

4 Opintojakson suorittaminen Tenttialue Jyränki Husa. Valtiosääntöoikeus, 2012, s Hallberg et al. Perusoikeudet, 2. uudistettu painos, Luvut I II (Johdanto-osa ja Yleinen osa, s ). Teos löytyy Talentumin Juridiikkafokus-palvelusta. Pellonpää et al. Euroopan ihmisoikeussopimus, Luvut I IV, s Säädökset: Teos löytyy Suomenlaki.com-palvelusta. Suomen perustuslaki (731/1999). Vaalilaki (714/1998). Eduskunnan työjärjestys (40/2000). Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä (196/2000). Laki valtioneuvostosta (175/2003). Valtiosääntöoikeus Syksy

5 Opintojakson suorittaminen - tenttiin vastaaminen Lue tehtävänanto huolella ja noudata tarkasti annettuja ohjeita Vastaa vain esitettyyn kysymykseen älä rönsyile ja selosta epäolennaisuuksia Esitä asiat loogisessa järjestyksessä hyvin perustellen Älä kirjoita ristiriitaisia lausumia tai väittämiä virheellisistä väittämistä vähennetään pisteitä Kirjoita tenttivastaus selkeällä käsialalla Käytä hyvää suomen kieltä Ei ranskalaisia viivoja tai luetteloita Valtiosääntöoikeus Syksy

6 Peruskäsitteet

7 Peruskäsitteet valtio Lähtökohta: oikeusjärjestys on valtiollinen järjestys Valtio: Rajattu alue Ihmisyhdyskunta Valtamonopoli Kansallisen oikeuden subjekti Kansainvälisen oikeuden subjekti Valtiosääntöoikeus Syksy

8 Peruskäsitteet valtio Laajassa mielessä: käsittää myös itsehallinnolliset ja välillisen valtionhallinnon yksiköt Suppeassa mielessä: valtio oikeushenkilönä Perustuslaillinen ja perustuslain takainen käsite perustuslain ideaa on hankala hahmottaa ilman valtiota Oikeudellisessa maailmassa valtio ei ole valtio ilman perustuslakia EU-jäsenyys uhkana valtiolle? Rajoittaa kyllä suvereenisuutta, mutta rajatusti Jäsenyys valtion suvereenisuuden ilmauksena? Valtiosääntöoikeus Syksy

9 Peruskäsitteet perustuslaki Perustuslaki on valtion oikeudellinen perusta kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta Perustuslain muodolliset tunnusmerkit: laki nimeää itsensä perustuslaiksi sitä voidaan muuttaa vain vaikeutetussa järjestyksessä Perustuslainsäätämisjärjestys vaikeampi säätää, muuttaa ja kumota kuin tavallinen laki Suomessa on vain yksi perustuslaki vuodesta 2000 lähtien. Sisältää suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet. Valtiosääntöoikeus Syksy

10 Peruskäsitteet perustuslaki Perustuslain oikeudellinen päätehtävä on organisoida valtiokoneisto niin, että kansantahto hallitsee lain muodossa valtiota Perustuslaki määrittää yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet. Sisältää säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista. Sisältää keskeisen valtiojärjestystä koskevan normiston. EU:n perussopimukset eivät ole perustuslakeihin rinnastettavissa Toisaalta EU:lla voidaan katsoa olevan konstituutio perussopimukset luovat oikeudellisen perustan unionin ja sen toimielinten toiminnalle Jäsenvaltioiden kannalta merkittävintä perussopimuksissa on toimivallan siirtäminen unionille lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan suhteen Valtiosääntöoikeus Syksy

11 Peruskäsitteet valtiosääntö Suppeassa mielessä: perustuslaki = valtiosääntö Laajassa mielessä: tarkoitetaan niiden oikeussääntöjen kokonaisuutta, jotka sääntelevät valtiojärjestystä Valtiosääntöön kuuluvilla normeilla on tietty substanssi Kansainväliset ihmisoikeussopimukset voidaan lukea Suomen aineelliseen valtiosääntöön oikeudellisen merkityksensä vuoksi Valtiosääntöoikeus Syksy

12 Peruskäsitteet valtiosääntö Keskeiset perusnormit: Valtiomuoto (PL 1. luku) Valtion alue (PL 4, Aluevalvontalaki 755/2000) Kansalaisuus (PL 5, Kansalaisuuslaki 359/2003) Yksilöiden oikeusaseman perusteet (PL 2. luku) Julkisen vallan perusta ja ylimmät valtioelimet (PL 3 ) Perustuslainmukaisuuden valvonta Valtiosääntönormien kolme keskeistä yhteiskunnallista funktiota: 1. Organisatorinen 2. Legitimoiva 3. Ohjaava Valtiosääntöoikeus Syksy

13 Peruskäsitteet - valtiosääntöoikeus Oikeudenala, joka on osa julkisoikeutta Valtiosääntönormiston ympärille muodostunut systemaattinen kokonaisuus Suhteet muihin oikeudenaloihin EU-oikeuden merkitys KV-oikeuden merkitys Läheinen suhde hallinto-oikeuteen Valtiosääntöoikeus Syksy

14 Normihierarkia

15 Normihierarkia Valtiosääntöoikeudessa on keskeistä oppi oikeussääntöjen hierarkiasta Oikeussäännöt asetetaan niiden keskinäistä järjestystä kuvastavalle portaikolle Ideaalimalli, jonka tehtävänä on pitää yllä oikeusjärjestelmän ykseys ja luoda teoreettinen perusta PL:n määräävälle asemalle Pääfunktio: järjestää normien ja säädösten keskinäiset suhteet normiristiriitojen ratkaisu Taustalla oppi valtion oikeudellisesta itsesidonnasta: Oikeusnormien tuottaminen itsessään on oikeudellisesti sidottua toimintaa Oikeus sitoo myös niiden tuottajaa Valtiosääntöoikeus Syksy

16 Normihierarkia Oppi oikeussääntöjen hierarkiasta näkyy kahdella tasolla: Oikeussääntöjen tuottamisen yhteydessä Oikeussääntöjen soveltamisen yhteydessä Perustuslakia muutetaan ensisijaisesti vain toisella perustuslailla. Pääsääntönä on, että tavallista lakia muutetaan toisella lailla. Normiristiriitojen ratkaiseminen: Lex posterior: myöhemmin annettu laki syrjäyttää aiemmin säädetyn lain Lex specialis: erityislaki syrjäyttää tavallisen lain Lex superior: hierarkkisesti ylempi laki syrjäyttää hierarkkisesti alemman tasoisen lain Valtiosääntöoikeus Syksy

17 Normihierakia kv-oikeus Kv-velvoitteet voivat rajoittaa valtion suvereenisuutta koskettaessaan perustuslakia Kv-velvoite tulee kansainvälisesti voimaan Dualistinen käsitys kv-oikeuden ja kansallisen oikeuden yhteydestä jakaa oikeudellisen maailman kahtia Ihmisoikeussopimuksia: KP-sopimus (SopS 7 8/1976), TSS-sopimus (SopS 6/1976) ja EIS (SopS 18 19/1990) Valtiosääntöoikeus Syksy

18 Normihierakia EU-oikeus EU-oikeus on itsenäinen ja erillinen oikeusjärjestys Jäsenyys rajoittaa Suomen sisäistä ja ulkoista suvereenisuutta EU:n perussopimukset on Suomessa on saatettu lainsäädäntötoimin voimaan, mutta niitä ei ole kansallisella tasolla nostettu perustuslain säädöshierarkkiseen asemaan EU-oikeuden soveltaminen Vilpittömän yhteistyön periaate Välittämän oikeusvaikutuksen periaate EU-oikeuden etusijaperiaate Annetun toimivallan periaate Valtiosääntöoikeus Syksy

19 Normihierarkia Ahvenanmaan itsehallinto Poikkeuksellinen sääntelykokonaisuus Itsehallinnon oikeudellinen perusta: Ahvenenmaan itsehallintolaki (1144/1991) Ahvenanmaan maanhankintalaki (3/1975) Säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja maakunnallisen orgaanin myötävaikutuksella Voidaan muuttaa vain samaisessa järjestyksessä Valtiosääntöoikeus Syksy

20 Valtiosäännön perusperiaatteet

21 Perusperiaatteet PL 1 luku Valtiosääntöiset perusratkaisut, valtiosäännön perusteet Voivat heijastua valtiosäännön lisäksi koko oikeusjärjestykseen koherenssia lisäävä vaikutus Perusperiaatteilla voi olla erilaisia oikeudellisia tehtäviä Valtiosääntöoikeus Syksy

22 Perusperiaatteet Liberaalinen periaate Sosiaalinen periaate Ihmisarvon loukkaamattomuus Valtionsuvereenisuus PL 1.1 : Suomi on täysivaltainen tasavalta. Sisäinen suvereenisuus: valtiovalta on korkein oikeudellinen valta Ulkoinen suvereenisuus: valtion tasa-arvoisuus muihin valtioihin nähden sekä vapaus päättää oikeudellisista suhteistaan muihin valtioihin ja kansainvälisen oikeuden subjekteihin Valtiosääntöoikeus Syksy

23 Perusperiaatteet Kansanvalta PL 2 : Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Demokratia Poliittinen järjestelmä, jossa enemmistön tahdolla on ratkaiseva vaikutus valtion hallitsemiseen ja ylimmän julkisen vallan käyttöön Välillinen eli edustuksellinen demokratia Parlamentarismi Kansan valitsema eduskunta käyttää kansalle kuuluvaa valtiovaltaa PL 3.2 : Valtioneuvoston tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Kansalaisten on voitava valvoa myös hallitus- ja hallintotoiminnan tarkoituksenmukaisuutta Valtiosääntöoikeus Syksy

24 Perusperiaatteet Oikeusvaltioperiaate PL 2.3 : Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Yksilön oikeusasemaan voidaan vaikuttaa vain edustuksellisen demokratian keinoin eli eduskunnan säätämien lakien kautta Yksilöt sekä vallankäytön subjekteina että objekteina EU-jäsenyys PL 1.3 : Suomi on Euroopan unionin jäsen. Syvällisesti Suomen valtiosääntöön vaikuttava valtiollinen perusratkaisu PL 1.3 :ssä annetaan tiedoksi, että valtiossa on voimassa kansallisen oikeusjärjestyksen rinnalla toinen oikeusjärjestys, jolla on vaikutuksia Rajoittaa perustuslain ja sen perusperiaatteiden soveltamista Valtiosääntöoikeus Syksy

25 Perusperiaatteet Vallanjakoperiaate valtion perustehtävien erottelu Vallan kolmijako-opin esitteli ensimmäistä kertaa valistusfilosofi Montesquieu teoksessaan Lakien henki vuonna Vallan kolmijako-opin mukaisen teoreettisen järjestelmän ideaalinen käytännön toteutuminen on kuitenkin vaikeata. Perustuslain lähtökohtana on perinteinen vallan kolmijako, mutta valtiollisia perustehtäviä ei pyritä täydellisesti ja puhtaasti erottelemaan. PL 3 : Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta eduskunnan ensisijaisuus Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta parlamentaarinen hallitustapa Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus tuomioistuinten riippumattomuus Valtiosääntöoikeus Syksy

26 Valtio-orgaanit

27 Eduskunta asema ja tehtävät Kompetenssi-kompetenssi Luonteeltaan ohjaava ja valvova orgaani Poliittinen ja oikeudellinen valvonta Lainsäädäntövalta ja finanssivalta Parlamentaarinen hallitustapa eduskunnan vaikutusmahdollisuudet etukäteen ja jälkikäteinen valvonta Toimenpidealoitteiden ja perustelulauselmien mahdollisuus periaatteellinen merkitys Valtiosääntöoikeus Syksy

28 Eduskunta - valitsemisprosessi Välittömät, suhteelliset ja salaiset vaalit Edustajainvaalin ydinasiat PL:ssa, tarkemmat säädökset annettu tavallisella lailla (vaalilaki ( 714/1998) Vaalioikeus ja oikeus olla ehdokkaana ovat perusoikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle Valtiosääntöoikeus Syksy

29 Eduskunta kansanedustajan asema Kansanedustajan riippumattomuus PL 29 : Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Kansanedustajan koskemattomuus (PL 30 ) Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen (PL 31 ) Kansanedustajan esteellisyys (PL 32 ) Valtiosääntöoikeus Syksy

30 Eduskunta - toiminta Vaalikausi 4 vuotta Ennenaikaisten vaalien määräämisen mahdollisuus Vuosittainen työskentelykausi eli valtiopäivät Vaalikauden päättymisen vaikutukset Keskeiset eduskunnan asettamat orgaanit: Puhemies ja puhemiesneuvosto Valiokunnat Valtiosääntöoikeus Syksy

31 Eduskunta toiminta Kansanedustajan aloitemahdollisuudet (PL 39 ): Lakialoite Budjettialoite Toimenpidealoite Käytännössä hallituksen esitys on asioiden keskeinen vireillepanotapa Kansanedustajalla yhdenvertainen aloiteoikeus, mutta sen käytännöllinen merkitys vähäinen periaatteellinen arvo suuri Eduskunnan tiedonsaantioikeus tarkoituksena turvata eduskunnan mahdollisuudet hoitaa tehtäviään mahdollisimman hyvin Valtiosääntöoikeus Syksy

32 Tasavallan presidentti asema ja tehtävät Yksijäseninen valtionorgaani Valtionpäämies, jonka rooli pitkälti symbolinen? Arvojohtajuus Ulkopoliittinen edustus Tehtäviään hoitaessa tasavallan presidentti toimii yhteistyössä ministeristön kanssa ja tekee useimmat päätöksensä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta Valtiosääntöoikeus Syksy

33 Tasavallan presidentti - valitsemisprosessi Välittömät vaalit Vaalikausi 6 vuotta Oikeus äänestää jokaisella täysi-ikäisellä Suomen kansalaisella Sama henkilö voidaan valita vain kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi Enemmistövaali viimeistään toisella kierroksella Valtiosääntöoikeus Syksy

34 Valtioneuvosto asema ja tehtävät Monijäseninen valtionorgaani, joka käyttää julkistaa valtaa hallinnon ylimmällä tasolla Hallitusvalta jaettu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kesken PL 3.2 : Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Hallinnon yleisviranomainen Valtioneuvostolle kuuluvat asiat (PL 65 ): Perustuslaissa valtioneuvostolle määrätyt erityistehtävät Hallitus- ja hallintoasiat, jotka muissa säädöksissä on säädetty valtioneuvoston tai ministeriön päätettäväksi Hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole osoitettu tasavallan presidentin tai muun viranomaisen toimivaltaan Valtiosääntöoikeus Syksy

35 Valtioneuvosto - muodostaminen Ministerin kelpoisuusehdot: Rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu Suomen kansalainen Hallitus muodostetaan eduskunnan johdolla enemmistön tuki hallitustoiminnalle Muodostamisprosessi alkaa eduskuntaryhmien välisillä hallitusneuvotteluilla Eduskunta valitsee pääministerin tasavallan presidentti nimittää hänet tehtäväänsä samoin pääministerin ehdotuksesta muut ministerit Valtiosääntöoikeus Syksy

36 Valtioneuvosto - pääministeri PL 66 : pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden ja valmistelun yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa. Edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja muussa EU:n toiminnassa, jossa edellytetään valtion ylimmän johdon edustusta Valtioneuvoston kanslian tärkeimpänä tehtävänä avustaa pääministeriä Valtiosääntöoikeus Syksy

37 Kunnallinen itsehallinto

38 Kunnallinen itsehallinto PL : Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. PL:n suojaama paikallisen itsehallinnon muoto Kunnallishallinto ei ole varsinaista valtionhallintoa, vaikka kunnille on annettukin valtionhallinnon tehtäviä Kunnat kuuluvat laajassa mielessä osana valtioon julkisen vallan käyttö Valtiosääntöoikeus Syksy

39 Kunnallinen itsehallinto Perustuslaki estää kajoamasta kunnallisen itsehallinnon keskeisiin elementteihin tavalla, joka tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi Keskeisiä kajoamiskiellon alaisia itsehallinnon elementtejä/ominaispiirteitä ovat: 1) kuntien valtionhallinnosta riippumaton päätösvalta 2) kunnallinen demokratia 3) kuntien oma tehtäväpiiri 4) taloudellinen itsenäisyys Joustavia, mutta niissä on kova ydinalue, jota ei saa tehdä tyhjäksi Valtiosääntöoikeus Syksy

40 Kunnallinen itsehallinto tehtävien hoito Yleinen toimiala: kunta voi huolehtia asioista sen mukaan kuin pystyvät kokoamaan varoja : Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. kunta voi ottaa hoitaakseen tehtäviä, joita se pitää kuntalaisille hyödyllisinä Erityinen toimiala: valtiolla on oikeus antaa kunnille tehtäviä, joita sen täytyy hoitaa : Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunta voi hoitaa sille säädetyt tehtävät joko itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa Valtiosääntöoikeus Syksy

41 Kunnallinen itsehallinto - kunnallisvaalit Yleinen vaaleilla valittu edustuselin paikallinen tahdonmuodostus Kansanvaltaisuus Äänestysoikeus ei sidottu kansalaisuuteen, vaan kunnan jäsenyyteen Valtiosääntöoikeus Syksy

42 Lainsäädäntövalta

43 Lainsäädäntövalta Oikeusvaltioperiaate vaatii, että luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden käyttäytymistä ja heidän välisiä suhteitaan säännellään yleisin abstraktien sääntöjen avulla Tärkein hallitsemisen väline on sääntöjä sisältävä asiakirja eli säännös Edustukselliseen demokratiaan kuuluu, että säädösvaltaa käyttää kansan valitsema eduskunta tavoitteena demokraattinen oikeusvaltio Pääsääntöisesti yksilön oikeusasemaan olennaisesti vaikuttavista asioista säädettävä laintasoisella säädöksellä Lainsäädäntö operoi yleisellä, abstraktilla tasolla ei yksittäistapauksia koskevia lainsäädäntötoimia Ahvenanmaa poikkeus eduskunnan kansalliseen lainsäädäntömonopoliin Valtiosääntöoikeus Syksy

44 EU:n ylikansallinen lainsäädäntövalta Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti käyttävät ylikansallista lainsäädäntövaltaa koko unionin alueella Tuottavat suoraan sovellettavia oikeussääntöjä tai oikeussääntöjä, jotka on kansallisin lainsäädäntötoimin saatettava jäsenvaltiossa sovellettavaksi EU-asetus välitön oikeusvaikutus Direktiivi edellyttää kansallista implementointia Valtiosääntöoikeus Syksy

45 Kansainväliset velvoitteet Ulkoperäisten säädösten antaminen perustuu kv-velvoitteen täyttämiseen Blankettilait eduskunta joko hyväksyy tai hylkää Blankettilailla ei varsinaisesti ole omaa sisältöä ne viittaavat asianomaisiin sopimuksiin ja saavat sisältönsä niistä Jos kv-velvoitteen voimaansaattamislaki kajoaa perustuslakiin, se hyväksytään supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä Valtiosääntöoikeus Syksy

46 Kansallinen lainsäädäntömenettely Lainvalmistelua valvoo ja johtaa parlamentaarisesti vastuunalainen ministeristö Hallitusohjelma on ensisijaisesti lainsäädäntöohjelma määrää pitkälti vaalikauden tärkeimmät lainsäädäntöhankkeet ja niiden päälinjat Lakien sisältö määräytyy pitkälti valtioneuvoston johtamassa lainvalmistelussa Valiokuntien rooli lainvalmistelussa Valmistelevan valiokunnan mietintö on eduskunnan täysistunnon käsittelyn pohjana Valmisteleva valiokunta on voinut pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta Ensimmäisen käsittelyn aikana eduskunta voi pyytää asiasta vielä lausunnon joltain valiokunnalta Valtiosääntöoikeus Syksy

47 Kansallinen lainsäädäntömenettely Hallituksen väliintulokeinot Täydentäminen Peruuttaminen Lain vahvistaminen ja vahvistamatta jättäminen Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin muodollisesti hyväksyttäväksi Tasavallan presidentti vahvistaa tai jättää vahvistamatta vahvistamaton laki otetaan viipymättä uuteen käsittelyyn eduskunnassa EK voi hyväksyä lain ilman tasavallan presidentin vahvistamista Laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa Julkaisematon laki ei voi tulla voimaan Kielet: suomi ja ruotsi Valtiosääntöoikeus Syksy

48 Perustuslain säätäminen ja muuttaminen Perustuslain merkitys ja asema näkyy sen kvalifioidussa säätämisjärjestyksessä Perustuslainmuutoksen sisältö määrätään eduskunnassa tavallisella enemmistöllä tehdyin päätöksin lopullinen päätös siirtyy vaalien yli tehtäväksi 2/3 enemmistöllä Poikkeuksena kiireelliseksi julistaminen 5/6 enemmistöllä, jolloin lopullinen päätös voidaan tehdä heti Perustuslakia ei voida muuttaa hätiköidysti erityinen säätämisjärjestys antaa suojaa jyrkkiä lainsäädännöllisiä muutoksia vastaan, koska se vaatii poliittista yhteisymmärrystä ja vakaata poliittista tahtotilaa Valtiosääntöoikeus Syksy

49 Poikkeuslaki Poikkeuslaki syrjäyttävät asiallisesti joltain osin PL:n sääntelyn kuitenkaan kajoamatta sen tekstiin Sisällöllinen ristiriita jää olemaan, mutta muodollinen ristiriita PL:n kanssa voitetaan käyttämällä perustuslainsäätämisjärjestystä Poikkeuslain säätämiseen on suhtauduttava torjuvasti ja niiden käyttöä vältettävä Poikkeuksien tulee olla rajattuja, mahdollisimman vähäisiä, mahdollisuuksien mukaan määräaikaisia, eivätkä ne saa koskea PL:n keskeisiin ratkaisuihin Poikkeuslaki rinnastuu säädöshierarkiassa tavalliseen lakiin. Voidaan kumota tavallisella lailla. Voidaan muuttaa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jollei muutos laajenna perustuslakiin alun perin tehtyä poikkeusta. Valtiosääntöoikeus Syksy

50 Finanssivalta

51 Finanssivalta Parlamentaarinen finanssivalta muodostaa valtion sisäisen finanssisuvereniteetin ytimen Valtiontalous on jaettavissa 1) budjettitalouteen ja 2) budjetin ulkopuoliseen talouteen Finanssisuvereniteetin keskeinen ilmentymä on finanssivalta 1) budjettivalta 2) verotusvalta 3) valvontavalta Valtiosääntöoikeus Syksy

52 Finanssivalta Muodollinen finanssivalta ja tosiasiallinen finanssivallan käyttö? Finanssivallan painopiste on siirtynyt valtioneuvostolle ja valtiovarainministeriölle, jotka vastaavat talousarvion valmistelusta ja toimeenpanosta. Eduskunnan toimivalta on painottunut entistä enemmän valvontavallan puolelle. Valtiosääntöoikeus Syksy

53 Finanssivalta Globaalin markkinatalouden vaikutukset kansalliseen finanssisuvereniteettiin Rajoituksia Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyydestä Kansallisten orgaanien finanssivaltaa on luovutettu ylikansallisille orgaaneille Seuraukset? EU-tason päätösten seuraukset kansallisesti myös ongelmatilanteisiin reagointi budjettipoliittisesti voi olla rajoitettua ylikansallisten normien toimesta Tulee välttää valtiontalouden liiallista alijäämää ja alistuttava erityisen sanktio- ja valvontajärjestelmän toimintaan Yksittäisten jäsenvaltioiden taloudellisten vaikeuksien heijastuminen myös toisten jäsenvaltioiden toimintaan Valtiosääntöoikeus Syksy

54 Tuomiovalta

55 Tuomioistuinten riippumattomuus Lainkäytön riippumattomuus muusta julkisesta vallasta on yksi valtiosäännön perusperiaatteista PL 3.3 : Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Riippumattomuutta ilmentää pyrkimys järjestää tuomareille mahdollisimman vahva pysyvyys virassa Lainsäätäjä (tai muu taho) ei saa pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen yksittäistapaukselliseen ratkaisuun Valtiosääntöoikeus Syksy

56 Tuomioistuinlaitos Tuomioistuinlaitos sekä lainkäytön tukijärjestelminä toimivat poliisi, syyttäjälaitos ja täytäntöönpanoviranomaiset Tuomioistuinten jako yleisiin tuomioistuimiin ja yleisiin hallintotuomioistuimiin (PL 98 ) Erityistuomioistuimet Valtiosääntöoikeus Syksy

57 Tuomioistuinratkaisujen oikeusvaikutus Ennakkopäätöksillä ohjaava merkitys, mutta ei välitöntä oikeudellista sitovuutta EU:n tuomioistuimen vaikutus Antaa autenttisia ja sitovia tulkintoja EU-oikeuden sisällöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksillä tosiasiallinen ennakkopäätösvaikutus Suomessa sekä KHO että KKO ovat käyttäneet ratkaisukäytäntöä oikeuslähteenä Valtiosääntöoikeus Syksy

58 Perustuslainmukaisuuden valvonta ja laillisuusvalvonta

59 Perustuslainmukaisuuden valvonta Preventiivisellä perustuslainmukaisuuden kontrollilla pyritään estämään perustuslainvastaisten säännösten voimaantulo. Normihierarkian koherenttisuus säilytetään varmistamalla etukäteen, ettei perustuslainvastaisia säädöksiä päädy viranomaisten ja tuomioistuinten sovellettavaksi. Keskeiseen asemaan nousee perustuslakivaliokunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntonsa käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden täyttymisestä (PL 74 ) Valtiosääntöoikeus Syksy

60 Perustuslainmukaisuuden valvonta Repressiivinen perustuslainmukaisuuden valvonta tuomioistuimilla PL 106 : Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. Tuomioistuinten tulkinta rajoittuu yksittäistapaukselliseen ratkaisemiseen. Valtiosääntöoikeus Syksy

61 Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonta kohdistuu virkatoiminnan laillisuuteen, ei tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin PL 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen on merkittävä osa laillisuusvalvontaa. Ylimmät laillisuusvalvojat: VN:n oikeuskansleri EK:n oikeusasiamies Tehtävänä julkisen koneiston toiminnan lainmukaisuuden valvonta Valtiosääntöoikeus Syksy

62 Tsemppiä opintoihin!