Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (61/2012)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (61/2012) Asia: Portugalin parlamentin perusteltu lausunto ehdotuksesta neuvoston asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen (COM(2012) /0064(APP)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. Parlamentin jäsenille lähetetään tiedoksi Portugalin parlamentin perusteltu lausunto edellä mainitusta ehdotuksesta. CM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 LIITE Portugalin kansalliskokouksen päätöslauselma Kansalliskokous hyväksyy perustellun lausunnon työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen annettuun neuvoston asetusehdotukseen [COM(2012)130] liittyvästä toissijaisuusperiaatteen rikkomisesta. Portugalin kansalliskokous on päättänyt antaa Portugalin tasavallan perustuslain 166 pykälän 5 momentin ja 25. elokuuta 2006 annetun lain nro 43/ pykälän 1 momentin mukaisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä komission ja neuvoston puheenjohtajille seuraavan perustellun lausunnon työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen annettuun neuvoston asetusehdotukseen [COM(2012)130] liittyvästä toissijaisuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä: Ehdotus neuvoston asetukseksi on toissijaisuusperiaatteen vastainen, koska kyseessä olevaa tavoitetta ei saavuteta tehokkaammin tämän unionin toimen avulla. Hyväksytty 18. toukokuuta Portugalin kansalliskokouksen puhemies (Maria da Assunção A. Esteves) Perusteltu lausunto COM(2012)130 Asetus neuvoston asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen Osa I alkuhuomautus EU-asioiden valiokunta vastaanotti ehdotuksen neuvoston asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen [COM(2012)130] Portugalin kansalliskokouksen harjoittamasta Euroopan unionin rakentamiseen liittyvästä seurannasta, arvioinnista ja lausuntojen antamisesta 25. elokuuta 2006 annetun lain 6 ja 7 pykälän sekä 20. tammikuuta 2010 hyväksyttyjen EU:n aloitteiden tutkimista koskevien menetelmien mukaisesti. Edellä mainittu aloite toimitettiin sen tavoitteen perusteella perustuslakia, oikeuksia, vapauksia ja takeita käsittelevälle valiokunnalle ja sosiaali-turva- ja työasiainvaliokunnalle, jotka arvioivat aloitteen ja antoivat tähän lausuntoon liitetyt ja siitä olennaisen osan muodostavat kertomukset. PE v /5 CM\ doc

3 Osa II tausta 1. Tämän aloitteen perustana on Euroopan unionin oikeuskäytäntö, jossa on tunnustettu asiassa Viking-Line 1 ja asiassa Laval 2 julistetuissa tuomioissa, että oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin, mukaan luettuna lakko-oikeuden käyttäminen, ovat perusoikeuksia, jotka muodostavat olennaisen osan Euroopan unionin oikeuden pääperiaatteista 3. Tuomioissa todettiin myös, että oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin työntekijöiden suojelemiseksi on sellainen oikeutettu intressi, jonka vuoksi perussopimuksessa taattujen perusvapauksien rajoittaminen voi lähtökohtaisesti olla perusteltua. Tuomioistuin totesi kuitenkin myös, että lakko-oikeus ei ole absoluuttinen ja että sen harjoittamiseen voidaan soveltaa tiettyjä ehtoja ja rajoituksia, jotka voivat olla seurausta myös kansallisen tason perustuslaista, säädöksistä ja käytännöistä. 2. Tuomioistuin katsoi, että sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus kuuluvat Euroopan unionin oikeuden perusperiaatteisiin, minkä vuoksi näiden vapauksien rajoittaminen on hyväksyttävää vain, jos kyseessä on jonkin perussopimuksen kanssa sopusoinnussa olevan tavoitteen saavuttaminen ja jos se voidaan perustella pakottavilla yleiseen etuun liittyvillä syillä. 3. Lisäksi tuomioistuin katsoi, että työtaisteluoikeuden harjoittaminen mukaan luettuna lakko-oikeus ja sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjonta on sovitettava yhteen, koska kyseessä ovat juridisesti samanarvoiset oikeudet ja vapaudet. 4. Tuomioistuimen oikeuskäytäntö on herättänyt unionissa monia eri tulkintoja, ja eurooppalaiseen keskusteluun on osallistunut laaja-alainen joukko asianosaisia, erityisesti työmarkkinaosapuolia, poliitikkoja, asianajajia ja akateemikkoja Näin ollen tämän aloitteen taustalla on tavoite "selkeyttää perussopimukseen kirjattujen sosiaalisten oikeuksien harjoittamisen sekä sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden välisiä yhteisvaikutuksia EU:ssa ottaen huomioon erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden kehittämistavoitteen, joka on yksi perussopimuksen avaintavoitteista, ja rikkomatta tuomioistuimen oikeuskäytäntöä". Ehdotuksen säännösten perusteella on tarkasteltava seuraavia asioita: a) Oikeusperusta Euroopan komissio mainitsee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan tämän aloitteen oikeusperustaksi ja toteaa, että tämä artikla on "varattu sellaisia tapauksia varten, joiden osalta perussopimukset eivät anna tarvittavaa toimivaltaa panna täytäntöön toimia, jotka ovat perussopimuksissa määriteltyjen politiikkojen mukaisesti tarpeen jonkin perussopimusten tavoitteen saavuttamiseksi". 1 Tuomiostuimen tuomio asiassa C-438/05, Tuomiostuimen tuomio asiassa C-341/05, Kohdat 44 (Viking Line) ja 91 (Laval). 4 Aloitteen konteksti on esitetty laajasti lausunnon kohteena olevan asetusehdotuksen perusteluiden 1 kohdassa, minkä vuoksi emme käsittele sitä tässä yhteydessä. CM\ doc 3/5 PE v01-00

4 Tähän artiklaan sisältyy niin sanottu "joustavuuslauseke", jonka mukaan "jos jokin unionin toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi perussopimuksissa määritellyillä politiikan aloilla eikä niissä ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan", joka on doktriinin mukaan unionin implisiittisen toimivallan perusta. Jotta Euroopan komissio voisi vedota tähän artiklaan, sen olisi kuitenkin perusteltava, mitä sellaisia perussopimuksessa asetettuja tavoitteita tällä aloitteella pyritään saavuttamaan, joiden osalta sillä ei ole "tarvittava toimintavaltuuksia". Euroopan komissio ei kuitenkaan esitä näitä perusteluita. Lisäksi on otettava huomioon, että vaikka Euroopan komissio pyrkii saavuttamaan tällä aloitteella tavoitteet, jotka on asetettu SEUT-sopimuksen 151 artiklassa, jossa säädetään, että sosiaalipolitiikkaan liittyvät ja yleisesti ottaen muut tavoitteet edistävät sellaisten sisämarkkinoiden toteutumista, jotka perustuvat SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa säädettyyn palvelujen tarjoamisen vapauteen ja sijoittautumisvapauteen, sen perusteella ei pidä sivuuttaa 153 artiklan 3 kohdassa säädettyä negatiivista rajoitusta. Euroopan unionin toimivalta määräytyy pääasiassa sellaisen annetun toimivallan periaatteen 5 mukaisesti, jonka mukaan unioni "toimii jäsenvaltioiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa". SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdassa suljetaan kuitenkin nimenomaisesti lakko-oikeus sellaisten alojen ulkopuolelle, joilla SEUT-sopimuksen 151 artiklassa asetettuja sosiaalipolitiikan tavoitteita on tavoiteltava. Näin ollen Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa säätää tähän alaan liittyvää lainsäädäntöä, ja tietyn asian tässä tapauksessa lakko-oikeuden sulkeminen nimenomaisesti unionin toimivallan ulkopuolelle estää turvautumisen SEUT-sopimuksen 352 artiklaan tämän negatiivisen rajoituksen kiertämiseksi. b) Toissijaisuusperiaate Seuraavaksi arvioimme toissijaisuusperiaatetta erillään edellisessä kohdassa arvioiduista toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä. SEU-sopimuksen 5 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan unioni harjoittaa toimivaltaansa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Komissio katsoo, että tämän periaatteen toteutuminen on täysin taattu, koska aloitteen tavoitteena oleva "rajat ylittävien tilanteiden yhteensovittaminen käytännössä edellyttää Euroopan unionin tason toimia, eikä sen saavuttaminen ole mahdollista jäsenvaltioiden toimiessa erikseen". Vaikka katsottaisiin, että unioni voi olla toimivaltainen tässä asiassa (josta tämän lausunnon antajat eivät ole yhtä mieltä), on kuitenkin todettava, että tämä aloite ei ole myöskään toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sosiaaliturva- ja työasiainvaliokunnan mietinnössä todetun mukaisesti "arvioitava asetusehdotus rajoittaa nykymuodossaan työtaisteluoikeutta, eikä se takaa taloudellisten vapauksien ja sosiaalisten perusoikeuksien yhteensovittamista, ja asetus vahvistaa riitatilanteessa suhteellisuustestejä ja jättää päätöksen tekemisen 5 SEU-sopimuksen 5 artiklan 1 ja 2 kohta. PE v /5 CM\ doc

5 työtaistelutoimien tarpeellisuudesta kansallisille tuomioistuimille ja viime kädessä unionin tuomioistuimelle." 6 Tältä osin on arvioitava kahta eri ehdotettuun asetukseen liittyvää seikkaa: toisaalta yleisiin periaatteisiin liittyviä säännöksiä ja toisaalta riidanratkaisumekanismeja koskevia säännöksiä. Tämän asetusehdotuksen 2 artiklan säännösten osalta katsotaan, että koska kyseessä on unionin sijasta jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluva asia, tässä aloitteessa puollettu perusoikeuksiin liittyvä sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien rinnastaminen on ristiriidassa Portugalin perustuslaillisen perinteen ja Portugalin perustuslakituomioistuimen noudattaman oikeuskäytännön sekä yleisesti ottaen koko doktriinin kanssa. Portugalin perustuslaillisen oikeusjärjestelmän kannalta ei ole merkityksetöntä suorittaa oikeudellista arviointia, jossa sosiaalisia oikeuksia verrataan taloudellisiin oikeuksiin, kuten ei ole myöskään henkilökohtaisten oikeuksien ja poliittista osallistumista koskevien oikeuksien välillä ja näiden edellä mainittujen oikeuksien välillä. Monia epäilyksiä herättää myös riidanratkaisumekanismeja koskeva 3 artiklan säännös, koska vaikuttaa siltä, että tässä puututaan tarpeettomasti kansalliseen oikeusprosessiin. Näin ollen vaikuttaa siltä, että EU:n ei tarvitse säädellä työtaisteluoikeuteen liittyviä riidanratkaisumekanismeja tai että tällaiselle säätelylle ei ole perusteita. Tämän vuoksi katsotaan, että toissijaisuusperiaatetta ei ole noudatettu, sillä työtaisteluoikeutta ja myös lakko-oikeutta on säädeltävä jatkossakin kansallisella tasolla. Tämän aloitteen tavoitteet eivät ole riittäviä perustelemaan Lissabonin sopimuksessa säädetyn jäsenvaltioiden ja unionin välisen toimivallan tasapainon muuttamista. Osa III lausunto Edellä esitetyn taustan ja toimivaltaisten valiokuntien esittämien kertomusten ja lausuntojen perusteella EU-asioiden valiokunta antaa seuraavan lausunnon: 1. Kyseessä oleva aloite rikkoo toissijaisuusperiaatetta, minkä vuoksi tämän lausunnon liitteessä oleva päätöslauselmaluonnos on toimitettava 25. elokuuta 2006 annetun lain nro 43/ pykälän 1 momentin nojalla täysistunnolle. 2. Perusteluissa esitettyjen kysymysten ja sosiaaliturva- ja työasiainvaliokunnan lausunnon perusteella Portugalin kansalliskokous seuraa tähän aloitteeseen liittyvää lainsäädäntömenettelyä erityisesti vaihtamalla tietoja hallituksen kanssa. Palácio de S. Bento, 15. toukokuuta 2012 Lausunnon laatinut kansalliskokouksen jäsen (Maria Ester Vargas) Valiokunnan puheenjohtaja (Paulo Mota Pinto) 6 Liitteessä olevan edellä mainitun kertomuksen sivu 8. CM\ doc 5/5 PE v01-00