SINILEVAT JA REHEVOITVMINEN OULUN JARVISSA
|
|
- Aune Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SINILEVAT JA REHEVOITVMINEN OULUN JARVISSA ~~ -... ~...;::;:; ~c;..- ~ ~ 'l ,- / / Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 3/1994
2 ... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1993 ~Oulun kaupunki Ympäristövirasto ~ Julkaisu 3/1994
3 SISÄLLYSLUETTELO SEURANTATUTKIMUS MITÄ JÄRVIVESISTÄ MITATTIIN? TULOKSET 5 Isoli:ankaanjärvi _... 5 Kuivasjärvi. 6 Lämsänjärvi Niilesjärvi Pyykösjärvi Valkiaisjärvi YHTEENVETO
4 2 SEURANTATUTKIMUS Oulun kaupungin ympäristövirasto on jatkanut vuonna 1991 aloitettua Oulun järvivesien seurantatutkimusta. Nyt kolmatta vuotta jatkuneessa seurannassa on mukana kuusi Oulun kaupungissa sijaitsevaa järveä: Isokankaanjärvi, Kuivasjärvi, Lämsänjärvi, Niilesjärvi, Pyykösjärvi ja Valkiaisjärvi. Ne sijaitsevat enintään 15 km:n etäisyydellä Oulun kaupungin keskustasta ja ovat kaikki tärkeitä erityisesti virkistyskäytön kannalta. Kuivasjärvellä, Lämsänjärvellä, Pyykösjärvellä ja Valkiaisjärvellä on kaupungin valvoma uimaranta sekä asutusta. Niilesjärvellä on loma-asutusta ja virkistyskäyttöä. Isokankaanjärvi sijaitsee luonnonsuojelualueella. Sivulla 4 on kartta, josta käy ilmi tutkittujen järvien sijainnit ja pintaalat. Seurantatutkimusta toteutetaan siten, että järvivesistä mitataan tiettyjä fysikaalisia tekijöitä sekä ravinnepitoisuuksia kesä- ja syyskuun välisenä aikana kerran kuukaudessa. Lisäksi mitataan vähintään kerran kuukaudessa veden klorofyllipitoisuus, mikä on epäsuora mitta vedessä olevalle kasviplanktonin eli levästön määrälle. Järvissä mahdollisesti esiintyvät sinileväkukinnat pyritään toteamaan ja tunnistamaan niissä esiintyvä valtalaji. Vuonna 1991 tehtiin näiden järvien kasviplanktonin tarkempi valtalajimääritys (Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1991). Seurantatutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa näiden järvien veden laadun nykyisestä tilasta ja siinä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista vuosi vuodelta. Lisäksi tarkoituksena on etsiä mahdollista sinileväkukintojen ennustettavuutta vedessä esiintyvien tiettyjen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Seurantatutkimusta on tehty yhteistyössä Oulun kaupungin teknisen palvelukeskuksen kunnallisteknisen suunnitteluosaston maastotutkimusryhmän, Oulun kaupungin vesihuoltolaitoksen ja Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kanssa.
5 3 MITÄ JÄRVIVESISTÄ MITATTIIN? Järvien tilaa ja järvivesien laatua seurattiin mittaamalla niistä seuraavia tekijöitä: lämpötila, e ph johtokyky, ms/m - kuvaa vedessä olevien sähköä johtavien yhdisteiden ns. elektrolyyttien määrää väri, mg Pt/l - kuvaa vedessä olevien väriä antavien yhdisteiden (humus, metallit jne.) määrää kokonaisfosforipitoisuus, ug/l - 0,001 mg/l - tärkeimpiä vesien rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä, käsittää sekä liuenneen epäorgaanisen että sitoutuneen orgaanisen fosforin liuen fosfaattifosforipitoisuus (fosfaatti-p), ug/l - neen epäorgaanisen fosfaattifosforin pitoisuus kokonaistyppipitoisuus, ug/l - tärkeimpiä vesien rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä, käsittää sekä liuenneen epäorgaanisen että sitoutuneen orgaanisen typen nitraattityppipitoisuus (nitraatti-n), ug/l - epäorgaanisen nitraattitypen pitoisuus liuenneen ammoniumtyppipitoisuus (ammonium-n), ug/l - liuenneen epäorgaanisen ammoniumtypen pitoisuus alkaliniteetti, mmol/l - haponsitomiskyky - kuvaa veden puskurikykyä eli sitä, kuinka hyvin vesi kestää ulkoapäin tulevia muutoksia niin, ettei veden laatu huomattavasti muutu happipitoisuus, mg/l - veteen liuenneen hapen määrä hapen kyllästysprosentti, kyll. % - hapen prosenttiosuus siitä määrästä, kuinka paljon happea voi ko. lämpötilassa liueta veteen klorofylli-a -pitoisuus, ug/l - epäsuora menetelmä arvioitaessa kasviplanktonin biomassaa sinilevät, sinileväkukinnoissa esiintyvät sinilevälajit
6 4 Näytteet on otettu kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana vähintään kerran kuukaudessa järvien ulapoilta. Sinilevätilannetta on seurattu tiheämmin ja levänäytteitä on otettu järvien virkistyskäyttöalueelta eli läheltä rantaa. Levänäytteistä on selvitetty vain mahdollisessa kukinnassa esiintyvä sinilevälaji. Määritykset on tehty käyttäen Suomen Standardisoimisliiton hyväksymiä määritysohjeita ja näytteenotossa on noudatettu vesi- ja ympäristöhallituksen hyväksymiä näytteenottomenetelmiä. Alla olevasta Oulun kartasta käy ilmi tutkittujen järvien sijainnit ja pinta-alat. KUiVaSj~ o c:3'kös j.rvi o 5 km '-,---...' valkiai~ärvi o ' Niile5jär~ Isokankaanjärvi Kuivasjärvi Lylyjärvi Lämsänjärvi Niilesjärvi Pyykösjärvi Valkiaisjärvi 8,4 83,0 13,9 4,4 72,7 148,5 31,1 =
7 5 TULOKSET Seuraavassa esitetään tulokset, tulosten tarkastelu ja vertailu edellisvuosiin järvikohtaisesti. ISOKANKAANJÄRVI Isokankaanjärvi sijaitsee Isokankaan luonnonsuojelualueella. Järven välittömässä läheisyydessä on suoalueita, mikä antaa leimansa järven veden laadulle: vesi on tummaa ja lievästi hapanta_ johtuen suolta kulkeutuvista väriä antavista humusaineista ja orgaanisista hapoista. Vuonna 1993 veden väriluku oli korkea, Z60 mg/l, ja se oli jopa korkeampi kuin edellisvuosina, jolloin se vaihteli välillä lzo - ZOO mg/l. Veden ph oli edellisvuosien kaltainen vaihdellen välillä 5,0-6,0. Isokankaanjärvessä on vain vähän kasviplanktonia, mihin lienee yhtenä syynä veden happamuus eli alhainen ph. Klorofyllipitoisuus oli edellisvuosien tapaan hyvin alhainen «5 ug/l) lukuunottamatta vuonna 1993 heinäkuussa todettuja pitoisuuksia, 8,7 ug/l ja 5,4 ug/l. Niin typpi- kuin fosforiravinteet olivat kuitenkin alhaisia koko kesän ajan ja samaa suuruusluokkaa kuin kahtena edellisvuonnakino Isokankaanjärven veden laatu on pysynyt ennallaan edellisvuosiin verrattuna niin ravinteiltaan kuin fysikaalisilta ominaisuuksiltaan. Sinileväkukintoja järvessä ei ole todettu Z LÄMPÖTILA e 10,8 16,8 17,7 14,8 6,7 HAPPI mg 0Z/l 9,0 8,3 8,8 10,5 HAPPI kyll. % 81,Z 85,5 86,9 85,9 VÄRI mg Pt/l Z60 ZOO ZOO 180 JOHTOKYKY ms/m 1,5 1,5 1,4 1,3 ph 5,0 5,9 6,0 5,9 ALKALITEETTI mmol/l O,OZ 0,04 0,03 KOK.TYPPI ug/l Z1 NITRAATTI-N ug/l lz 5 7 lz AMMONIUM-N ug/l <10 KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l Z ZO 7 3 KLOROFYLLI ug/l Z,l 8,7 5,4 4,3 3,Z
8 6 KUIVASJÄRVI Kuivasjärvi sijaitsee Kuivasjärven kaupunginosassa asutuksen keskellä ja siihen laskee kaksi ojaa, Ahvenoja ja Laholaisoja. Kuivasjärvi on erittäin rehevä järvi ja sen vesi on tummaa väriltään. Humusaineista ja raudasta johtuva väri oli pysynyt edellisvuosien kaltaisena väriluvun vaihdellessa välillä mg/l. Kuivasjärven veden ph oli lähellä neutraalia vaihdellen välillä 6,7-7,1. Veden alkaliteetti oli korkeahko, 0,50-0,69 mmol/l, mikä on merkki siitä, että vedellä on kykyä neutraloida veteen tulevia happolisäyksiä. Typpi- ja fosforipitoisuudet Kuivasjärven vedessä olivat korkeat kuten kahtena edellisvuotenakin. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä ug/l ja kokonaisfosforipitoisuus välillä ug/l, mitkä molemmat ovat tunnusomaisia pitoisuuksia erittäin rehevälie järvelle. Niin typen kuin fosforinkin kohdalla suurimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa. Kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran alhaisempi kuin vuonna 1992, mutta lähes saman suuruinen kuin vuonna Nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat alkukesästä edellisvuosien suuruusluokkaa. Elokuussa näiden pitoisuudet olivat alhaisimmillaan, mikä kertoo voimakkaasta levätuotannosta. Leväkasvu sitoo liukoisia typpi- ja fosforiyhdisteitä. Klorofyllipitoisuus oli Kuivasjärvessä koko kesän ajan korkea saavuttaen suurimman arvonsa, 31 ug/l, heinäkuussa. Syyskuussa klorofyllin määrä oli jo laskenut puoleen kasviplanktonin hajoamisen myötä, jolloin veteen alkoi ilmestyä myös liukoisia typpi- ja fosforiyhdisteitä enemmän kuin elokuussa. Elokuussa 1993 todettiin Kuivasjärvessä Anabaena flos-aquaen aiheuttamaa sinileväkukintaa. Kukintaa kesti noin viikon ajan. Muutoin niin ravinne- kuin fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaankin Kuivasjärven veden laatu on pysynyt edellisvuosien kaltaisena LÄMPÖTILA e 11,0 17,0 18,2 14,9 7,5 HAPPI mg 02/1 9,7 7,6 8,6 9,8 HAPPI kyll. % 87,9 78,7 85,1 81,7 VÄRI mg Pt/l JOHTOKYKY ms/m 13,5 14,9 15,6 15,5 ph 7,1 7,0 6,8 6,7 ALKALITEETTI mmol/l 0,50 0,69 0,58 0,62 KOK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l AMMONIUM-N ug/l KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 22,6 25,3 31,0 17,8 13,8
9 7 LÄMSÄNJÄRVI Lämsänjärvi on tässä seurantatutkimuksessa mukana olevista järvistä pienin kooltaan. Se on kunnostettu ruoppaamalla vuonna 1989, minkä jälkeen järvivesi on ollut erittäin kirkasta ja hyvälaatuista. Järvi lienee suosituimpia uimapaikkoja Oulussa, sillä pienen kokonsa sekä veden vaihtumattomuuden takia vesi lämpenee nopeasti uimakelpoiseksi ilmojen 1ämmettyä. Lämsänjärvelle ominaista on sen veden suuri happamuus. Veden ph on noin 4,3. Veden alhaisesta ph:sta johtuen alkaliteetti oli 0 mmol/1 eikä vedellä näin ollen ole puskurointikykyä happolisäyksiä vastaan. Veden sähkönjohtokyvyssä oli havaittavissa pientä laskua vuosi vuodelta näiden kolmen seurantavuoden aikana: vuonna 1991 sähkönjohtavuus oli keskimäärin 15,0 ms/m, vuonna 1992 keskimäärin 13,7 ms/m ja vuonna 1993 keskimäärin 10,3 ms/m. Vuoden 1989 ruoppauksen jälkeen järvialue täytettiin osaksi Oulun vesijohtovedellä, jossa on korkeahko sähkönjohtokyky ja tämän vaikutus alkanee vähentyä järvessä. Lämsänjärven typpiravinnepitoisuudet ovat olleet koko seuranta-ajan suhteellisen korkeat. Ammoniumyhdisteiden pitoisuus on vuosina 1991 ja 1992 noussut kesän edetessä ug/l:aan. Kokonaistyppipitoisuus on samoina vuosina noussut jopa 1000 ug/l:aan. Nitraattityppipitoisuus ja fosforiyhdisteiden pitoisuudet sen sijaan ovat olleet alhaisia. Vuonna 1993 kokonaistyppipitoisuus oli ug/l, mikä on selvästi alhaisempi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös ammoniumyhdisteiden pitoisuus oli alhainen, < ug/l. Klorofyllipitoisuus oli edellisvuosien suuruusluokkaa, alle 3 ug/l. Niukasti kasviplanktonia sisältävässä Lämsänjärvessä ei ole esiintynyt sini1eväkukintoja koko kolmen vuoden seuranta-aikana LÄMPÖTILA e 12,2 18,2 18,8 15,3 7,8 HAPPI mg O /1 11,0 9,4 9,5 11,7 2 HAPPI kyll. % 102,5 99,7 94,8 98,3 VÄRI mg Pt/l <5 JOHTOKYKY ms/m 9,2 10,1 10,7 11,3 ph 4,3 4,3 4,8 4,2 ALKALITEETTI mmol/l KOK.TYPPI ug/ NITRAATTI-N ug/ AMMONIUM-N ug/1 <10 < KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 0,2 1,0 0,6 1,9 2,5
10 8 NIILESJÄRVI Niilesjärven ravinnepitoisuudet nlln typen kuin fosforinkin osalta ovat pysyneet lähestulkoon kahden edellisvuoden suuruisina. Niilesjärvi on runsasravinteinen: kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä ug/l ja kokonaisfosforipitoisuus välillä ug/l (vuonna 1992 välillä ug/l). Klorofyllipitoisuus oli heinäkuun lopulla poikkeuksellisen korkea, 28,0 ug/l. Tällöin myös veden lämpötila oli korkeimmillaan. Muuna aikana klorofyllipitoisuus oli edellisvuoden suuruusluokkaa, noin 10 ug/l. Niilesjärvessä ei todettu vuonna 1993 sinileväkukintoja, sen sljaan sinileväsamentumaa havaittiin heinäkuun lopulla. Sinileväkukintoja on Niilesjärvessä todettu vuonna 1991, jolloin oli pitkä lämmin kausi. Elokuussa 1993 lämpötila alkoi laskea suhteellisen nopeasti, jolloin sinileväkukinnalle ei tarjoutunut tarpeeksi pitkää lämmintä kautta. Joissakin fysikaalisissa ominaisuuksissa Niilesjärven vedessä oli havaittavissa muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Veden ph nousi lievästi ja myös alkaliteetti, mikä kuvastaa veden kykyä neutra10ida veteen tulevia happolisäyksiä, nousi hiukan. Sähkönjohtokyvyltään ja väriltään vesi oli edellisvuoden kaltainen. Niilesjärven vesi on ruskehtavaa väriluvun vaihdellessa välillä mg/l LÄMPÖTILA e 11,2 15,8 18,6 14,9 6,5 HAPPI mg O 2 /1 10,4 9,4 7,5 10,9 HAPPI ky11. % 94,7 94,9 74,2 88,7 VÄRI mg Pt/l JOHTOKYKY ms/m 3,1 3,3 4,1 3,7 ph 7,5 6,7 6,6 6,5 ALKALITEETTI mmol/l 0,2 0,20 0,29 0,30 KOK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l <0,002 AMMONIUM-N ug/l < KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 4,9 9,3 28,0 11,2 7,9
11 9 PYYKÖSJÄRVI Pyykösjärven veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita, mistä syystä Pyykösjärvi luokitellaan erittäin reheväksi järveksi. Kokonaistyppipitoisuus on vuonna 1993 vaihdellut välillä ug/l ja vuonna 1992 välillä ug/l. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut vuonna 1993 välillä ug/l ja se on pysynyt edellisvuosien tasolla. Nitraatti- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet alhaisimmillaan heinäkuun alussa, jolloin myös levien määrää kuvastava klorofyllipitoisuus on ollut korkeimmillaan, 13,9 ug/l. Tällöin liukoisten ravinteiden kulutus on ollut Pyykösjärvessä suurimmillaan ja leväkasvu kiivaimmillaan. Pyykösjärven luoteispäädyssä tavattiin sinileväkukintaa aikavälillä Pääasiallinen laji oli Anabaena flosaquae. Myös kahtena aikaisempana vuonna todettiin samalla alueella sinileväkukintoja. Pyykösjärven uimarannalla ei ole todettu sinileväkukintoja koko kolmen vuoden seuranta-aikana. Muilta fysikaalis-kemial1isilta ominaisuuksiltaan Pyykösjärven vesi on pysynyt edellisvuosiin verrattuna muuttumattomana: vesi on lähes neutraalia (ph 6,9-7,0), sähkönjohtokyky noin 13 ms/m, alkaliteetti 0,23-0,38 mmol/l. Vesi on suhteellisen kirkasta väriluvun vaihdellessa välillä mg/l LÄMPÖTILA e 11, 16,8 18,0 14,7 7,6 HAPPI mg 2/1 11,6 9,0 9,0 12,2 HAPPI ky11. % 105,2 92,7 88,7 102,0 VÄRI mg Pt/l JOHTOKYKY ms/m 13,6 12,8 12,7 13,0 ph 8,0 6,9 6,9 7,0 ALKALITEETTI mmol/l 0,30 0,38 0,28 0,23 KOK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l AMMONIUM-N ug/l 10 < KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l - 13,9 13,2 12,5 9,8
12 10 VALKIAISJÄRVI Valkiaisjärven veden laatu on pysynyt edellisiin VUOSlln verrattuna lähes muuttumattomana. Valkiaisjärvi on niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järvi. Järven ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa vaihtelua kesän mittaan. Veden ph sen sijaan on hiukan laskenut elo-syyskuuta kohti mentäessä. Valkiaisjärvessä ei ole havaittu sinileväkukintoja ja kasviplanktonin määrää kasvuston klorofylli-a -pitoisuus on ollut alhainen (alle 5 ug/l) koko kolmivuotisseuranta-aikana _ LÄMPÖTILA e 11,7 16,7 19,2 15,8 8,4 HAPPI mg 2/1 10,7 9,8 7,8 10,9 HAPPI ky11. % 98,6 100,7 78,7 92,9 VÄRI mg Pt/l JOHTOKYKY ms/m 1,8 1,8 1,8 2,0 ph 7,4 6,8 6,1 6,0 ALKALITEETTI mmol/l 0,10 0,09 0,13 0,11 KOK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l AMMONIUM-N ug/l <10 <10 <10 10 KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 1,7 2,4 2,4 3,7 3,6
13 11 YHTEENVETO Vuonna 1993 kolmatta vuotta jatkuneesta järvivesien seurantatutkimuksesta käy ilmi se, että tutkittujen järvien veden fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa ei juurikaan tapahdu muutoksia vuosittain. Niin ravinnepitoisuudet, kasviplanktonin määrää kuvastava klorofyl1ipitoisuus kuin fysikaa1isetkin ominaisuudet pysyvät järvikohtaisesti lähes samansuuruisina. Lähes ainoa vaihtelu, mikä on havaittavissa vuosittain on se ajankohta, jolloin 1eväkasvu on kiivaimmillaan. Tuolloin klorofyl1ipitoisuus on suurimmillaan ja liukoisten ravinteiden (nitraatti-, ammonium- ja fosfaattiyhdisteet) pitoisuudet pienimmillään. Vuonna 1993 lämpimin ajanjakso vedessä oli heinäkuussa ja nimenomaan sen loppuosassa. Elokuussa veden lämpötila laski nopeasti ja syyskuussa kaikkien järvivesien lämpötila jo oli alle + 10 e. Suurimmat klorofyl1imäärät jokaisessa järvessä mitattiin heinäkuussa. Sini1eväkukintoja todettiin Pyykösjärvessä ja Kuivasjärvessä, jotka luokitellaan korkeiden ravinne- ja klorofyllipitoisuuksiensa vuoksi erittäin reheviksi järviksi. Myös Niilesjärvi luokitellaan reheväksi, vaikkakaan vuonna 1993 siellä ei havaittu sinileväkukintoja. Pyykösjärven, Kuivasjärven ja Nii1esjärven vesi on happamuudeltaan neutraalia tai lievästi emäksistä. Pyykösjärvessä sini1eväkukinnat järven luoteiskulmalta alkoivat noin kaksi viikkoa aikaisemmin ja kestivät lyhemmän aikaa kuin aikaisempina vuosina. Kuivasjärven sini1eväkukinnat havaittiin nyt tutkimusvuonna ensimmäisen kerran. Isokankaanjärvi, Lämsänjärvi ja Va1kiaisjärvi ovat niukkaravinteisia järviä. Näiden järvien vesi on lievästi hapan. Niissä ei ole todettu sini1eväkukintoja ja myös kasvip1anktonin määrä niissä on vähäinen.
14 1/1988 2/1988 3/1988 1/1989 2/1989 3/1989 4/1989 5/1989 6/1989 1/1990 2/1990 1/1991 2/1991 3/1991 4/1991 5/1991 6/1991 1/1992 2/1992 3/1992 4/1992 1/1993 2/1993 3/1993 4/1993 5/1993 1/1994 2/1994 3/1994 Oulun ilmanlaatu. Päästökartoitus Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 1. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 1. Ympäristön tila. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun suuret ja erikoiset puut. Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 2. Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Oulun ilmanlaatu. Neulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus1989. Ympäristönsuojelutietoa oululaisille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ympäristömeluselvitys. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä Oulun kaupungin maisema- ja maa-ainesselvitys. Oulun ilmanlaadun kehitys Pilpasuon alueen luonto. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet Hietasaaren alueen maankäyttö. Ympäristövaikutusten arviointi. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä Oulun ympäristön tila Tölkkisäilykkeiden raskasmetallitutkimus Uppopaistorasvatutkimus Ympäristötietoa Oulun seudun asukkaille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä ISSN
SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN OULUN JARVISSA 1994
SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN OULUN JARVISSA 1994 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 3/1995 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1994 Oulun kaupunki II I _ Ympäristövirasto ~ Julkaisu
LisätiedotSINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu
LisätiedotSINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ. Järviseurannan viisivuotiskatsaus 1991-1995
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ Järviseurannan viisivuotiskatsaus 1991-1995 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1996 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ Järviseurannan viisivuotiskatsaus
LisätiedotPITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 6.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Nummen Pitkäjärven pohjoisosan runsaan 8 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotLOHJAN SÄRKILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin tutkimusvuosiin
LUVY/19 21.8.215 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu LOHJAN SÄRKILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin tutkimusvuosiin Lohjan Varolassa sijaitsevasta Särkilammesta otettiin vesinäytteet
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen 24.11.2011 Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Huittinen 24.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Heli Perttula 24.11.211 1 Satakunnan päävesistöt
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2014 loppukesän tulokset
LUVY/119.9.1 Puujärven VSY Olli Kilpinen PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 1 loppukesän tulokset Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta ja Tesvärin keskiosasta otettiin Puujärven VSY:n toimeksiannosta.
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 4/1991 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI VALKIAISJÄRVI, OULU
päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI VALKIAISJÄRVI, OULU SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotEspoon vesistötutkimus 2009
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotSELVITYS RUOSTEJÄRVEEN LASKEVISTA OJAVESISTÄ
1 SELVITYS RUOSTEJÄRVEEN LASKEVISTA OJAVESISTÄ Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 7.12.2015 1. Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Ruostejärven suojeluyhdistyksen toimesta
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotYmpäristön tila alkuvuonna 2013
NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotSyksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,
Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.
LisätiedotEnsimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)
Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto Milla Johansson, Ilmatieteen laitos 5.3.2012 Osa 1: Kylmien ja lämpimien kuukausien
LisätiedotVedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen
1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN VEDEN LAATU ELOKUUSSA 2015 JA VERTAILU VUOSIEN 2004-2010 MITTAUS- TULOKSIIN
24.9.215 Kettulan järvien ystävät ry kettulanjarvet@kettula.org KETTULAN JÄRVIEN VEDEN LAATU ELOKUUSSA 215 JA VERTAILU VUOSIEN 24-21 MITTAUS- TULOKSIIN Vesinäytteet Salon Kettulan alueen viidestä järvestä
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotPien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotPURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39
PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy
KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys 2018-2019 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 15.6.2019 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotEspoon vesistötutkimukset vuonna 2017
Tutkimusraportti 1 / 1 Espoon vesistötutkimukset vuonna 17 Eurofins Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 JOHDANTO... 1 TUTKIMUSALUE JA HAVAINTOPAIKAT... 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 VUODEN 17 SÄÄ- JA VESIOLOT....1
LisätiedotKynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017
8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan
LisätiedotLIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista
LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla
Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
Lisätiedot