SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991
|
|
- Emilia Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 4/1991
2 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 4/1991
3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 TUTKITUT JÄRVET... 4 MITÄ JÄRVIVESISTÄ MITATTIIN? 5 TULOKSET 7 Isokankaanjärvi 7 Kuivasj ärvi 8 Ly1yjärvi 10 Lämsänjärvi 12 Nii1esjärvi 13 Pyykösjärvi 14 Valkiaisjärvi 15 MINKÄLAISIA JÄRVET OLIVAT? 17 LIITTEET 18
4 2 JOHDANTO Voiko tässä vedessä uida? Sairastuvatko eläimet juotuaan tätä vettä? Voiko tätä vettä käyttää pesuvetenä? Entä kasteluvetenä? Kuolevatko kalat tässä vedessä? Mistä nyt on kysymys? Kysymys on sinilevistä ja sinileväkukintojen yleistymisestä. Sinilevät itsessään eivät ole mikään uusi ilmiö. Niitä on ollut kautta aikojen ja kaikkialla: vesissä, kivillä, kasveilla, maassa, hampaiden pinnalla. Viime vuosien sinileväongelma on ollut ja on edelleen vesistöissä, joiden sinilevämäärät ja sinileväkukinnat ovat lisääntyneet. Sinileväkukinnalla tarkoitetaan veden pintaan noussutta runsasta sinilevämassaa. Vaarallisimpana ominaisuutena pidetään niiden kykyä tuottaa veteen ihmisten ja eläinten hermostoon ja/tai maksaan vaikuttavia myrkkyjä. Vaikka sinilevät ovat tulleet tunnetuksi nimenomaan myrkyllisyytensä vuoksi, on olemassa myös karuissa vesissä viihtyviä ja haitattomia sinileviä. Suora ja epäsuora vaikutus Ongelmallisinta runsastuneissa sinileväkukinnoissa on niiden suorat ja epäsuorat vaikutukset muuhun luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa veden laadun huononeminen ja veden pieneliöstön tuhoutuminen sekä sen seurauksena pieneliöstöä ravintonaan käyttävien kalojen ja lintujen ravinnon muutokset. Sinilevämyrkyt saattavat estää muiden levien kasvua ja täten vaikuttaa järven tai vesistön peruseliöstöön. Paksu sinileväkukinta veden pinnalla estää auringon valoa pääsemästä veden alempiin kerroksiin, mikä vaikuttaa vesikasvien toimintaan ja kasvuun. Miksi sinileväkukintoja? Vesistöjen rehevöitymistä eli lisääntynyttä ravinnekuormitusta pidetään yleisesti syynä sinileväkukintojen runsastumiseen. Korkeat typpi- ja fosforipitoisuudet antanevat sinileville otolliset kasvuolosuhteet. Voimakkaan perustuotannon aikana hiilidioksidin puutteen on todettu antavan kaasurakkulallisille sinileville vahvemman aseman muihin leviin verrattuna. Ravinteiden pääsyn estäminen vesistöön lannoitteiden ja jätevesien muodossa on ensimmäisiä tehtäviä palautettaessa vesistön tilaa ennalleen.
5 3 Satunnaistako? Sinileväkukintoja ei voida pitää ohimenevänä ilmiönä, vaan mitä todennäköisimmin niitä esiintyy seuraavinakin vuosina. Lisääntyneet sinileväkukinnat kertovat olemassaolollaan siitä, että vesistön tila on muuttunut. Tämän vuoksi on ryhdyttävä tutkimaan, miksi sinilevät lisääntyvät entistä herkemmin siinä määrin, että ne muodostavat kukintoja veden pinnalle. On tutkittava, mitkä ovat ne olosuhteet, jotka ovat suotuisia sinileville. Löytyykö esimerkiksi veden laadusta yhteisiä tekijöitä niille vesistöille, joissa esiintyy myrkyllisiä sinileväkukintoja? Seurantatutkimus Oulun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto on tehnyt vuonna 1991 seurantatutkimuksen Oulun kaupungin alueella olevien järvien veden tilasta. Seurannassa oli mukana seitsemän järveä. Tutkimuksessa on mitattu säännöllisin väliajoin järvivesien kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia sekä määritetty järvivesien sinileväesiintymät ja kasviplanktonin valtalajit. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää näiden järvivesien nykyinen tila ja etsiä yhtymäkohtia veden kemiallisten ominaisuuksien ja sinileväkukintojen esiintymisen välillä. Seurantatutkimus on tehty yhteistyössä Oulun kaupungin rakennusviraston vesilaitoksen ja Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kanssa, jotka ovat suorittaneet tutkimukseen kuuluvat analyysit sekä opastaneet näytteenotossa ja leväanalyysin teossa.
6 4 TUTKITUT JARVET Tutkitut järvet sijaitsevat enintään 15 km:n etäisyydellä Oulun kaupungin keskustasta. Kaikkien järvien rannoilla on joko kesäaikaisessa tai kokovuotisessa käytössä olevia asuntoja. Kaikki tutkitut järvet ovat verraten matalia, noin 0,5-3 m:n syvyisiä. Järvet poikkeavat toisistaan sekä maaperäitään, ympäristöitään että käyttötarkoitukseltaan. Kuivasjärvellä, Lämsänjärvellä, Pyykösjärvellä ja Valkiaisjärvellä on yleinen kaupungin valvoma uimaranta. Niilesjärvellä on erityisesti vapaa-ajanasutusta ja sen ympäristössä on suoalueita. Isokankaanjärvi sijaitsee Isokankaan luonnonsuojelualueella. Lylyjärvi on luonnonravintolammikko, jossa kasvatetaan siianpoikasia. Kalojen poissiirron vuoksi Lylyjärven veden pintaa lasketaan syksyisin juoksuttamalla vettä Lylyojaa pitkin Sanginjokeen. Sekä Isokankaanjärvellä että Lylyjärvellä on yksi osa-aikaisesti käytössä oleva asunto. Allaolevasta Oulun kartasta käy ilmi tutkittujen järvien sijainti ja pinta-alat. KUiVa5j~ 0 o L..'...' 5 km ~kösj.rvi valkiaietrvi,. NiileSjar~ o Isokankaanjärvi Kuivasjärvi Lylyjärvi Lämsänjärvi Niilesjärvi Pyykösjärvi Valkiaisjärvi 8,4 83,0 13,9 4,4 72,7 148,5 31,1 ~ ~L.- ~ ~. =~ c '-,... ~. ) \. / il/ l' ~.
7 5 MITÄ JÄRVIVESISTÄ MITATTIIN? Järvien tilaa ja järvivesien laatua seurattiin mittaamalla niistä seuraavia tekijöitä: lämpötila, e ph johtokyky, ms/m - kuvaa vedessä olevien sähköä johtavien yhdisteiden ns. elektrolyyttien määrää sameus, FTU - määrityksessä tulevat mukaan kaikki vedessä sameutta aiheuttavat sekä kiinteät että liukoiset aineet kokonaisfosforipitoisuus, ug/l = 0,001 mg/l tärkeimpiä vesien rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä, käsittää sekä liuenneen epäorgaanisen että sitoutuneen orgaanisen fosforin fosfaattifosforipitoisuus (fosfaatti-p), ug/1 liuenneen epäorgaanisen fosfaattifosforin pitoisuus kokonaistyppipitoisuus, ug/l - tärkeimpiä vesien rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä, käsittää sekä liuenneen epäorgaanisen että sitoutuneen orgaanisen typen nitraattityppipitoisuus (nitraatti-n), ug/l liuenneen epäorgaanisen nitraattitypen pitoisuus ammoniumtyppipitoisuus (ammonium-n), ug/l liuenneen epäorgaanisen ammoniumtypen pitoisuus alkaliniteetti, mval/l - haponsitomiskyky - kuvaa veden puskurikykyä eli sitä, kuinka hyvin vesi kestää ulkoapäin tulevia muutoksia niin, ettei veden laatu huomattavasti muutu happipitoisuus, mg/l - määrä veteen liuenneen hapen hapen kyllästysprosentti, kyll.% - hapen prosenttiosuus siitä määrästä, kuinka paljon happea voi ko. lämpötilassa liueta veteen klorofylli-a -pitoisuus, ug/l - epäsuora menetelmä arvioitaessa kasviplanktonin biomassaa sinilevät sekä kasviplanktonin valtalajit - %, prosenttiosuudet on laskettu valtalajeina esiintyneiden levien lukumäärästä
8 6 Näytteet otettiin toukokuun ja syyskuun välisenä aikana vähintään kerran kuukaudessa. Levänäytteitä otettiin heinäja elokuussa useammin eli kahden viikon välein järvien virkistyskäyttöalueelta eli läheltä rantaa. Muita analyysejä varten näytteet otettiin järven ulapaita. Lämpötila mitattiin näytteenoton yhteydessä. Oulun vesija ympäristöpiiri määritti klorofylli-a -pitoisuuden ja opasti leväanalyysin teossa. Oulun kaupungin vesilaitoksen jätevedenpuhdistamon laboratorio teki muut analyysit. Määritykset on tehty käyttäen Suomen Standardisoimisliiton hyväksymiä määritysohjeita lukuunottamatta alkaliniteettia ja fosforimäärityksiä. Näytteenotossa on noudatettu vesija ympäristöhallituksen hyväksymiä näytteenottomenetelmiä.
9 7 TULOKSET Seuraavassa esitetään tulokset ja tulosten tarkastelu järvikohtaisesti. Kemiallisten ja fysikaalisten analyysien mittaustulokset on esitetty kunkin järven yhteydessä taulukkona. Kunkin järven kasviplanktonin valtalajiston koostumus on esitetty liitteissä 1 ja 2. Lämsänjärven kasviplanktonin koostumusta ei ole esitetty liitteissä, koska sen levälajien ja levien määrä on hyvin vähäinen. Liitteessä 3 on esitetty klorofylli-a:n, kokonaistypen ja kokonaisfosforin vaihtelut tutkituissa järvissä seuranta-aikana. ISOKANKAANJÄRVI Isokankaanjärven veden fysikaalis-kemialliset arvot pysyivät lähes muuttumattomina koko seuranta-ajan. Heinä-elokuussa happipitoisuus on ollut alhaisempi (8,6 mg/l) kuin alku- ja loppukesästä (10,5 mg/l). Sameus on pysynyt lähes muuttumattomana koko kesän «1,0 FTU). Vesi on happaman puolella ph:n vaihdellessa 5,2-5,4. Isokankaanjärven ympäristössä on suoalueita, jotka luontaisesti ovat happamia sisältämiensä orgaanisten happojen vuoksi. Toisaalta 1sokankaanjärven valuma-alueella on myös hiekkapohjaista kangasmetsää, jossa happamien sadevesien neutraloituminen jää vähäiseksi. Järvessä on runsaasti kelluslehtisiä uposkasveja, kuten ulpukka ja pohjanlumme, jotka sietävät hyvin happamia vesiä LÄMPÖTILA C , HAPPI mg 0 /l ,5 2 HAPPI kyll ,9 SAMEUS FTU O JOHTOKYKY ms/m ph ' 5.' ALKALINITEETTI m valli ROK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l 2 2, AHMONIUM-N ug/l KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l ' '.5 2.' Alkaliniteetti on ollut 0 mval/l, mikä kertoo sen, että vedellä ei ole puskurikykyä ph-vaihteluja vastaan. Vesi ei tällöin pysty neutraloimaan siihen tulleita happolisäyksiä. Veden johtokyky oli alhainen, noin 1,7 ms/m.
10 8 Ravinnepitoisuudet vaihtelivat hyvin vähän koko seurantaaikana. Kokonaistypen pitoisuus vaihteli ug/l ja kokonaisfosforipitoisuus vaihteli ug/l. Nitraattitypen pitoisuus oli hyvin alhainen «5 ug/l) samoin kuin ammoniumtypen pitoisuus «10 ug/l), jotka molemmat pysyivät jokseenkin muuttumattomina seuranta-aikana. Fosfaattifosforia ei ollut mitattavia määriä. Klorofylli-a -pitoisuus Isokankaanjärvessä oli alle 5 ug/l, mikä kertoo vähäisestä kasviplanktonin määrästä. Happamissa järvissä kasviplanktonin pääryhmänä ovat usein panssarilevät, mutta kulta- ja viherleviä esiintyy myös runsaasti. Oligotrofisten eli niukkatuottoisten vesien vallitsevina leväryhminä ovat tavallisesti nielulevät ja siimalliset kultalevät. Isokankaan järven vedessä esiintyi pääasiassa viherlevää, kultalevää ja nielulevää. Viherlevä oli hallitsevana alkukesästä aina elokuun alkuun saakka. Tällöin valtalajeina olivat Oocystis sp. ja Pediastrum privum viherlevät. Elokuun puolen välin jälkeen viherlevien osuus väheni ja siimalliset kultalevät tulivat hallitseviksi. Tällöin valtalajeja olivat Uroglena sp. ja Chromulina nebulosa. Nielulevien osuus kasviplanktonissa kasvoi syksyä kohti. Sinileviä Isokankaan järvivedessä ei esiintynyt. KUIVASJÄRVI Kuivasjärven happipitoisuus on talvisin alhainen. Maaliskuussa 1991 happipitoisuus oli < 1,0 mg/l Oulun kaupungin rakennusviraston teettämien mittausten mukaan. Toukokuussa happipitoisuus oli jo 10,8 mg/l, mitä pidetään normaalina kesäaikaisena arvona. Happipitoisuus laski hieman keskikesällä (8,2 mg/l) nousten jälleen syyskuussa toukokuun arvoon LÄMPÖTILA C , , HAPPI mg 0 /1 10,8 9, ,7 10,8 2 HAPPI kyll SAl1EUS FTU 5,8 4, ,0 6,7 JOHTOKYKY ms/m , ph 7,3 7,4 7,3 7,5 7,6 ALKALIHITEETTI m valli KOH.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug!l AMMONIUH-N ug/l , 1 3 KOK.FOSF'ORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 18, ,
11 9 Kuivasjärven vesi on väriltään tummaa, mikä johtuu korkeasta humuspitoisuudesta. Humukselle tyypillinen ruskea väri johtuu sekä orgaanisista hapoista että humukseen sitoutuneesta raudasta. Humushapot alentavat ph:ta, mutta humuksen emäksiset ryhmät antavat vedelle puskurikykyä happokuormitusta vastaan. Veden happamuus eli ph oli keskimäärin 7,4 eli lähellä neutraalia. Alkaliniteetti (0,49 0,62 mval/l) oli korkeahko, joten vedessä on puskurikykyä ph-vaihteluja vastaan. Sameus on vaihdellut 4-7 FTU. Sameuden suurimmat arvot ovat esiintyneet alku- ja loppukesästä. Johtokyky oli suuri ja se on kohonnut toukokuun arvosta, 18,8 ms/m, loppukesän 20,7 ms/m:iin. Kokonaistypen ( ug/l) ja kokonaisfosforin (55 70 ug/l) pitoisuudet ovat hyvin korkeita. Molempien pitoisuudet hieman laskivat loppukesää kohti. Nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuudet laskivat hyvin alhaisiksi elo- ja syyskuussa, mikä johtuu liukoisten typpiravinteiden sitoutumisesta planktontuotantoon. Myös fosfaattifosforin pitoisuus aleni elokuussa noin neljännekseen alkukesän arvosta. Kuivasjärven humuspitoisuus ilmenee myös järven planktonkoostumuksessa. Järven kasviplanktonien lajimäärä on suuri, mikä on tyypillistä humusvesille. Suuri lajimäärä on ominaista myös runsastuottoisille eli eutrofisille järvivesille, jolloin vallitsevina levinä ovat yleensä suuret levät, kuten piilevät ja sinilevät. Kuivasjärvessä esiintyy piileviä, nieluleviä, viherleviä, kultaleviä, sinileviä ja silmäleviä sekä vihreisiin leviin kuuluvia yhtymäleviä, joita ei lueta kuuluvaksi kasviplanktoniin. Sinileviä esiintyi heinä-elokuussa vähäisessä määrin, mutta sinileväkukintaa ei ollut havaittavissa koko kesänä. Runsasravinteisuutta osoittavat piilevät, ja niistä erityisesti Melosira islandica, olivat hallitsevina lähes koko seuranta-ajan. Loppukesää kohti piilevien suhteellinen osuus kasvoi hiukan. Nieluleviä oli yleensä noin neljännes valtalajeina esiintyneiden levien lukumäärästä lukuunottamatta kesäkuuta, jolloin nielulevien suhteellinen osuus oli yli 80%. Klorofylli-a:n pitoisuus oli korkea koko seuranta-ajan (noin 20 ug/l). Heinä- ja elokuussa klorofylli-a -pitoisuus nousi vielä jonkin verran. Tällöin myös liukoiset typpi- ja fosforiravinteet loppuivat lähes kokonaan, mikä viittaa runsaaseen planktontuotantoon heinä-elokuussa.
12 10 LYLYJÄRVI Lylyjärvi on erittäin matala, siianpoikasten kasvattamiseen käytetty luonnonravintolammikko. Kalanpoikaset tuodaan Lylyjärveen toukokuussa. Kalat siirretään pois Lylyjärvestä syksyllä, mitä varten veden pintaa lasketaan juoksuttamalla vettä Lylyojan kautta Sanginjokeen. Järvi täyttyy jälleen metsäojien ja lähteiden vesistä LÄMPÖTILA C HAPPI C1g 0 / HAPPI kyll , , SAMEUS FTU ' JOHTOKYKY ldsjlll ' 7.' ph ' ALKALINITEETTI ld val/l ,20 KOK.TYPPI ug/l 1146 " NITRAATTI-N ug/l, AMMONIUM-N ugjl KOK.FOSFORI ug!1 " FOSFAATTI-P ug/l 26,. 6 22,.0 KLOROf'YLLI ug/l , Lylyjärven happipitoisuus on ollut hivenen korkeampi kuin muissa tutkituissa järvissä aina elokuun loppupuolelle asti. Happipitoisuus nousi elokuussa arvoon 12,6 mg/l, kun se kesä-heinäkuussa oli 10,4 mg/l. Tämä nousu johtunee loppukesällä räjähdysmäisesti vilkastuneesta ja runsastuneesta sinileväkasvusta, mikä tuottaa veteen happea. Lylyjärvessä oli erityisesti sinileviä, mutta myös piileviä, koko seuranta-ajan. Nämä molemmat ovat yleisiä rehevissä vesissä. Elokuun puolessa välissä alkanut sinilevien massaesiintyminen eli sinileväkukinta kesti noin kaksi ja puoli viikkoa, minkä jälkeen sinilevät vähenivät nopeasti säiden kylmetessä. Vesi on ollut koko seuranta-ajan ylikyllästynyttä hapen suhteen lukuunottamatta syyskuuta, jolloin kyllästysprosentti laski 69,3 %:iin. Suurin kyllästysprosentti (133,2%) oli elokuussa. Kyllästysprosentin aleneminen syyskuussa johtuu siitä, että happipitoisuus on alentunut runsaan levämassan hajoamisen seurauksena. Lisäksi siihen vaikuttaa säiden kylmeneminen, koska kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään. Vesi on hyvin sameaa, 6-60 FTU, ja väriltään vaalean ruskeaa. Yleensä vesien sameus johtuu savimineraaleista ja veden tumma väri humusaineista. Lylyjärvessä on hiesusavipohja ja järven valuma-alue on suoaluetta.
13 11 Johtokyky on ollut suuri koko seuranta-ajan ja se on vaihdellut välillä 6,5-7,7 ms/m. ph on ollut korkea aina elokuuhun asti vaihdellen välillä 8-9. Keväällä suoritettu järven kalkitseminen nostaa ph:ta toukokuussa. Kesällä voimakas kasvip1anktontuotanto kuluttaa runsaasti veden hii1idioksidia yhteyttäessään ja tuottaa samalla happea veteen. Myös tästä on seurauksena veden ph:n nousua. On esitetty, että hiilidioksidin puute antaisi kaasurakkulallisille sinilevilie kilpailuetua muihin leviin verrattuna. ph:n aleneminen normaalille tasolle (6,8) tapahtui syyskuussa, jolloin leväkukintoja ei enää esiintynyt ja levien happeakuluttava hajoaminen oli jo alkanut. Alkaliniteetti eli hapon neutralointikyky oli korkeimmillaan elokuussa (0,55 mval/l), jolloin myös ph oli korkea. Syyskuussa hapen kulumisen myötä myös hydroksidien ja karbonaattien määrä vähenee, mikä omalta osaltaan lienee vaikuttanut alkaliniteetin laskuun (0,20 mval/l). Kokonaistypen pitoisuus Lylyjärven vedessä on erittäin korkea ( ug/l) samoin kuin kokonaisfosforipitoisuus ( ug/l). Oma osuutensa runsaisiin ravinnepitoisuuksiin lienee myös kalankasvatustoiminnalla. Nitraattija ammoniumtypen pitoisuudet laskivat hyvin alhaisiksi (4 ug/l) heinä- ja elokuussa. Tämä johtuu siitä, että runsas leväkasvu kuluttaa liukoisessa muodossa olevat typpiyhdisteet lähes loppuun. Myös liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus laski alhaiseksi heinä-elokuussa, koska kasviplankton ottaa tarvitsemansa fosforin tässä muodossa. Syyskuussa taas fosfaattifosforin pitoisuus nousi erittäin korkeaksi (140 ug/l) johtuen osaksi muun muassa vilkkaasta hajotustoiminnasta vapautuneesta fosforista. Lylyjärven vettä alettiin laskea pois syyskuussa, mistä johtuva tilavuuden pieneneminen lisää jäljelle jääneen veden pitoisuuksia, vaikka valuma-alueelta tuleva kuormitus pysyy samana. Sinilevät olivat valtalajistona koko seuranta-ajan. Kesäkuussa suurin osa sinilevistä oli Anabaena inaegualis -lajia. Heinäkuun alussa hallitsevana lajina oli Microcystis reinboldii ja heinäkuun puolesta välistä lähtien Anabaena circinalis, joka voi muodostaa myrkyl1isiä yhdisteitä aineenvaihdunnassaan. Klorofylli-a -pitoisuudet olivat korkeita koko seurantaajan saavuttaen suurimman arvonsa, 730,3 ug/l, elokuun lopulla. Klorofyllipitoisuuden mukaan järvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi.
14 12 LÄMSÄNJÄRVI Lämsänjärvi on pinta-alaltaan pienin tutkituista järvistä. Järvi on kunnostettu vuonna 1989, jolloin sen ruoppauksessa pohjasta poistettiin liejua ja mutaa. Järven normaali vesipinta palautettiin järven valuma-alueen vesillä ja vesijohtovedellä. Vesijohtoveden ph on normaalisti lähes 8, minkä vuoksi järven ph pysyi kesällä 1990 jokseenkin neutraalina (ph 6,9) LÄHPÖTILA C HAPPI m.g 0 /1 10, ,0 2 HAPPI kyll ,6 9AHEU9 FTU JOHTOJ(YKY msjlll ph '.2 ALKALINITEETTI m valli 0 U KOK.TYPPl ug/l ' NITRAATTI-N ug/l ' AMMONIUM-N ug!l KOK.F09FORI ug/l " F09FAATTI-P ug/ KLOROFYLLI ug/l 1.1 2,' 0,' 0.6 1,3 1.' 3.2 Vesi on ollut kesällä 1991 happaman puolella ph:n ollessa keskimäärin 4,4. Happamuus johtuu valuma-alueen pienuudesta, jolloin järvivesi on lähes yksinomaan sadevettä (ph noin 4,5). Edelliskesän vesijohtoveden vaikutus ph-arvoon lakkasi lumensulamisvaiheessa. Veden alkaliniteetti oli 0 mval/l eli vedellä ei ole puskurikykyä happamuuden muutoksia vastaan. Johtokyky oli korkeahko (noin ms/ml, mikä saattaa johtua järveen johdetusta korkean johtokyvyn omaavasta vesijohtovedestä. Järven happitilanne on pysynyt lähes samanlaisena koko seuranta-ajan, joskin pientä nousua happipitoisuudessa tapahtui syksyä kohti. Vesi on ollut erittäin kirkasta ja väritöntä. Sameus on ollut pääsääntöisesti alle 1 FTU:n lukuunottamatta elokuuta, jolloin sameus oli 1,1 FTU. Typpiravinteiden pitoisuudet olivat alhaisia alkukesästä, mutta loppukesää kohti pitoisuudet nousivat selvästi. Elosyyskuussa kokonaistyppipitoisuus oli noin 1000 ug/l ja ammoniumtypen pitoisuus alkoi nousta jo heinäkuussa ollen elosyyskuussa noin 1000 ug/l. Typpiravinnepitoisuuksien jyrkkään nousuun keski- ja loppukesällä vaikuttanee omalta osaltaan se, että järven uimaranta on suosituimpia uimapaikkoja Oulussa. Lisäksi siihen vaikuttaa se, että järvi on pieni kooltaan eikä vesi pääse vaihtumaan. Fosforiravinteiden pitoisuudet olivat erittäin alhaisia.
15 13 Alhainen klorofy11i-a -pitoisuus, keskimäärin 1,6 ug/1, viittaa oligotrofiseen eli niukkatuottoiseen järveen. Johtuen veden alhaisesta ph:sta Lämsänjärvessä viihtyy vain harvoja kasvip1ankton1ajeja. NIILESJÄRVI Niilesjärven rannoilla on useita 10ma-asutuspaikkoja ja järven arvo virkistyskäytön kannalta on suuri. Veden fysikaa1is-kemia11iset arvot ovat muuttuneet hyvin vähän seuranta-aikana LÄMPÖTILA C HAPPI HAPPI kyll. 90, SAMEUS FTU JOHTOKYKY ms/m '.5 '.5 '.3 '.2 ph ALKALINITEETTI m val/l 0, ,06 0,08 0,05 ROK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ugll < AMMONIUM-N ug/l KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/ KLOROFYLLI ug/1 7.' , Nii1esjärven happipitoisuus on vaihdellut välillä 7,8 10,8 mg/1. Lievää happipitoisuuden ja hapen ky11ästysprosentin nousua oli havaittavissa heinäkuussa, mikä johtunee voimakkaasta kasviplanktonin muodostumisesta. Vesi on ollut kirkasta koko seuranta-ajan sameuden vaihdellessa välillä 1-3 FTU. Johtokyky oli suhteellisen alhainen (keskimäärin 4,4 ms/ml ja se on pysynyt lähes muuttumattomana koko seuranta-ajan. Lievästi happamassa vedessä on runsaasti puskurikykyä ph-vaihteluja vastaan. ph oli keskimäärin 6,5 ja alka1initeetti vaihteli välillä 0,04-0,08 mval/1. Kokonaistypen ( ug/l) ja kokonaisfosforin (25-50 ug/l) pitoisuudet nousivat loppukesää kohti kaksinkertaisiksi alkukesään verrattuna. Molempien ravinteiden pitoisuudet olivat alkukesästä suhteellisen alhaisia, mutta loppukesällä pitoisuudet olivat korkeita. Nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuuksissa oli havaittavissa selvä minimikohta heinä-elokuussa, jolloin leväkasvu ja ravinteiden kulutus olivat kiivaimmillaan. Fosfaattifosforia ei ollut mitattavia määriä.
16 14 Niilesjärvessä on esiintynyt vuonna 1990 sinileväkukintoja. Vuonna 1991 vesi oli kirkasta ja hyvälaatuista aina elokuulle asti. Vähäravinteisissa järvissä vallitsevina leväryhminä ovat yleensä nielulevät ja siimalliset kultalevät. Alkukesästä Niilesjärven valtalajeina olivat siimalliset kultalevät, joista erityisesti Uroglena sp. oli hallitsevana. Kesäkuussa esiintyi jonkin verran myös viherlevää ja piilevää. Ravinteisuutta suosivia levälajeja on piilevissä, sinilevissä ja myös yksisoluisissa viherlevissä. Loppukesästä, jolloin ravinnepitoisuudet olivat kohonneet, Niilesjärven kasviplanktonin valtalajistoon kuului piileviä, nieluleviä, viherleviä, sinileviä sekä vihreisiin leviin kuuluvia yhtymäleviä. Sinileväkukinta havaittiin elokuun loppupuolella ja se kesti noin 1,5 viikkoa. Sinilevälaji oli Anabaena flos-aquae, jonka on todettu tuottavan veteen myrkyllisiä yhdisteitä. Kasviplanktonin määrään verrannollinen klorofylli-a -pitoisuus oli suhteellisen korkea (20-40 ug/l) koko seurantaajan. PYYKÖSJÄRVI Pyykösjärven happipitoisuus on kevättalvisin alhainen, mistä saattaa olla seurauksena kalojen kuolemien ohella kasviravinteiden liukenemista järven pohjasta veteen. Tämä taas johtaa lisääntyneeseen perustuotantoon kesäaikana. Pyykösjärvessä esiintyi kesällä 1991 hapen ylikyllästystä, mihin osaltaan vaikuttaa voimakas leväkasvu. Järvessä on lisäksi runsaasti uposkasvillisuutta, kuten palpakot LÄMPÖTILA C ',6 HAPPI mg o /1 11, ',1 '.8 11,4 2 HAPPI kyll. 105, SAMEUS FTU JOHTOKYKY ms/m ,5 17,2 'ph 7, ' 7,. 7.2 ALKALINITEETTI m valli , ,12 KOH.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l < 1 3 AHHONIUH-N ug/l KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P mg/l KLOROFYLLI ug/l 3,5 1.' 1.7 7,5 5,' 5.5 3,2
17 15 Vesi on kirkasta sameuden ollessa alle 2 FTU. Johtokyky oli korkea, keskimäärin 16 ms/m. Veden ph oli lähellä neutraalia ja loppukesästä hieman yli 7. Alkaliniteetti oli suuri vaihdellen välillä 0,12-0,18 mval/l, mikä aiheuttaa puskurikykyä happamuusasteen vaihteluja vastaan. Kokonaistyppipitoisuus oli korkea ja se on pysynyt koko seuranta-ajan lähes muuttumattomana vaihdellen välillä ug/l. Myös kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut vain vähän (15-27 ug/l). Pitoisuudet eivät ole sanottavasti nousseet loppukesää kohti. Liukoisten typpiravinteiden, nitraatti- ja ammoniumtypen, pitoisuudet laskivat hyvin alhaisiksi elokuussa, jolloin leväkasvu oli suurimmillaan. Pitoisuudet olivat alhaisia vielä syyskuussa. Fosfaattifosforia ei ollut mitattavia määriä. Pyykösjärvessä kasviplanktonin valtalajistoon kuului koko seuranta-ajan nieluleviä sekä piileviä ja sinileviä, jotka ovat tyypillisiä suhteellisen ravinnepitoisten järvien leviä. Nielulevistä yleisiä olivat pienet nielulevät ( Chroomonas sp., Rhodomonas sp.) ja Cryptomonas sp. Nielulevät esiintyivät hallitsevana koko kasvukauden ajan. Sinileviä esiintyi Pyykösjärvessä heinä- ja elokuun aikana. Pääasiallinen laji oli Microcystis aeruginosa, joka saattaa erittää myrkyllisiä yhdisteitä veteen. Elokuun puolen välin jälkeen oli myös uimarannan vedessä sinilevää, mutta sinileväkukintaa ei ollut havaittavissa. Pyykösjärven luoteisrannalla havaittiin sinileväkukintaa elokuun puolesta välistä lähtien ja se kesti noin kolme viikkoa. VALKIAISJÄRVI Valkiaisjärvi tinen järvi. esiintyi vain on pääosin hiekkamaalla sijaitseva kirkasve Veden fysikaalis-kemiallisissa mittauksissa vähän vaihtelua koko seuranta-aikana LÄMPÖTILA C 9, ,7 HAPPI mg 0 / ,' 8, HAPPI kyll '; SAMEUS FTU 0,5 0,5 0,7 0,. 0,5 JOHTOKYKY msjm 2,0 2, ,0 2,1 ph.,8 7,0. 8.,9.,7 ALKALINITEETTI m valli 0, KOK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l, 1 12, 1, 1 3 AMMONIUM-N ug/l 0 5, 1 2 KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 5, ,9 2, ,8
18 16 Vesi oli erittäin kirkasta sameuden ollessa alle 1 FTU koko kesän. Johtokyky oli alhainen, keskiarvoltaan noin 2 ms/m. Veden ph oli lähellä neutraalia pysytellen koko ajan hieman alle 7. Vedessä on puskurikykyä happamuuden vaihteluja vastaan alkaliniteetin ollessa keskimäärin 0,06 mval/l. Myös ravinnepitoisuuksissa esiintyi hyvin vähän vaihtelua kesän edetessä. Kokonaistypen pitoisuus oli alhainen vaihdellen välillä ug/l. Liukoisia typpiravinteita oli vedessä joko hyvin vähän tai alle mittausrajan. Mittausraja oli 1 ug/l. Ammoniumtypen pitoisuus vaihteli välillä 0-6 ug/l. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan 11 ug/l eli sen pitoisuus oli myös alhainen. Fosfaattifosforia ei ollut mitattavia määriä. Valkiaisjärven kasviplanktonin valtalajeja olivat kultaleviin kuuluvat Uroglena sp. ja Dinobryon sp., jotka ovat tyypillisiä niukkaravinteisen järven leviä. Vaikka ravinnepitoisuudet olivat alhaisia, esiintyi rantavedessä myös ravinteisuutta suosivia viherlevälajeja. Sinilevälaji, joka esiintyi Valkiaisjärven vedessä runsaslukuisena heinä- ja elokuussa, on karujen vesien planktonissa tyypillinen ja myrkytön pieni Merismopedia tenuissimao Heinäkuussa runsaslukuisena esiintyneen sinileviin kuuluvan Aphanizomenon flos-aquae f. gracilen ei myöskään ole nykytietämyksen mukaan todettu olevan haitallinen tai myrkyllinen. Sinileväkukintaa Valkiaisjärvellä ei ollut havaittavissa koko seuranta-aikana.
19 17 MINKÄLAISIA JARVET OLIVAT? Järvien veden laadussa on melko huomattavia eroavaisuuksia niin happamuudessa, ravinnepitoisuuksissa kuin p1anktonkoostumuksessakin. Veden laatuun vaikuttavat maaperä, järven käyttötarkoitus ja erilaiset järveä kuormittavat tekijät. Veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet liittyvät toinen toiseensa ja eroavuus yhdessä ominaisuudessa vaikuttaa yleensä joko välillisesti tai välittömästi myös muihin ominaisuuksiin. Päätelmät järvivesien laadusta ja sen vaikutuksista myrkkyä tuottavien sinileväkukintojen esiintymiseen on tehtävä varovaisuutta noudattaen. Sinileväkukintoja havaittiin Pyykösjärvessä, Niilesjärvessä ja Lylyjärvessä. Pyykösjärven kukinta havaittiin elokuun puolen välin jälkeen ja se kesti noin kolme viikkoa. Niilesjärven kukinta havaittiin elokuun lopulla ja se kesti alle kaksi viikkoa. Lylyjärven kukinta alkoi elokuun puolessa välissä kestäen kolme viikkoa. Kukinnat ajoittuivat lämpimimpään ajanjaksoon. Lämmin sää yhdessä kohonneiden ravinnepitoisuuksien ja korkean ph:n kanssa luo kukinnoille suosiolliset olosuhteet. Kukintoja muodostaneet sini1evät kuuluivat niihin lajeihin, jotka saattavat muodostaa ihmisille ja eläimille myrkyllisiä yhdisteitä veteen. Ne järvet, joissa sini1eväkukintoja havaittiin, ovat kaikki suhteellisen runsasravinteisia. Selvästi runsasravinteisin on Lylyjärvi. Lylyjärvessä on korkea fosforipitoisuus ja matala typen ja fosforin suhde (N/P-suhde). Nämä molemmat ovat sinileväkukintoja suosivia tekijöitä samoin kuin yli kuuden oleva ph. Lylyjärven ph oli korkea (> B) koko seuranta-ajan. Alkaliniteetti eli hapan neutralointikyky oli korkea Pyykösjärven ja Lylyjärven ohella myös Kuivasjärvessä, jossa myös ravinnepitoisuudet olivat korkeat. Runsaista typpi- ja fosforipitoisuuksista huolimatta sinileväkukintoja ei Kuivasjärvessä havaittu. Korkeiden klorofyllipitoisuuksien perusteella Kuivasjärvi, Pyykösjärvi, Lylyjärvi ja Niilesjärvi ovat luokiteltavissa reheviksi tai erittäin reheviksi. Lämsänjärvi, Isokankaanjärvi ja Valkiaisjärvi ovat luokiteltavissa klorofyllipitoisuuksiensa puolesta karuksi tai lievästi rehevöityneeksi. Lämsänjärvessä ja Isokankaanjärvessä oli niukasti levälajeja eikä sinileviä esiintynyt kummassakaan järvessä. Näiden järvien vesien ravinnepitoisuudet ovat alhaisia samoin kuin ph, eli vesi on happaman puolella. Valkiaisjärven vesi on lähes neutraalia. Siinä on puskurikykyä happamuuden muutoksia vastaan toisin kuin Lämsänjärvessä ja Isokankaanjärvessä, joista puskurikyky puuttuu. Niukkaravinteisessa Valkiaisjärven vedessä poikkeuksellisen runsaslukuisena esiintyneet sinilevät kuuluvat niihin sinilevälajeihin, jotka tähänastisten tutkimusten mukaan ovat myrkyttömiä ja haitattomia.
20 &\~""'~ I NIELULEVIIT PIILEVIIT VIHERLEVIIT MUUT w//iqff//«1l II! I! III! KULTALEVIIT SINILEVIIT YHTYMIILEVIIT LIITE 1. Valtalajeina esiintyneiden 1eväryhmien prosenttiosuudet 1evien lukumäärästä laskettuna Isokankaanjärvessä, Kuivasjärvessä ja Va1kiaisjärvessä. Ryhmä MUUT käsittää pääasiassa koristeleviin, panssarileviin, silmäleviin ja tarttumaleviin kuuluvia leviä.
21 19 LYLYJ~RVI ' Nl 1LESJ~RV ' PYYKtlSJ~RVI EM""%'\'t I NIELULEVlIT PIILEVlIT VIHERLEVlIT MUUT tw//m/u/4 II I II! j I I KULTALEVlIT SINILEVlIT YHTYMlILEVlIT LIITE 2. Valtalajeina esiintyneiden leväryhmien prosenttiosuudet levien lukumäärästä laskettuna Lylyjärvessä, Niilesjärvessä ja Pyykösjärvessä. Ryhmä MUUT käsittää pääasiassa koristeleviin, panssarileviin, silmäleviin ja tarttumaleviin kuuluvia leviä.
22 20 150U KLOROFYLLI-A / --~7~--=:;;;;==--=='-,-.;:;7~ " / ',-... ' ';,«/ "'- ----' / "-/ ---, ~ ~[.~E;;:~-~:':'!~'====~~~~--~~~~~=:::~~= ~t ===:::L: J UQI l KOKONA 1SFOSFOR 1 255~ / 1351=- - / ==-=-===-==:-_'- 10f : f _ ~ -- 20~ ;;;;::===~::=::;:;;:; ~~===;:===~=::==;:::::::::::==~ o '1'" i I T I I T U 1 l KOKONAISTYPPI ""'"".-'-'-'-'-'-' ::- -.:-~ ><--- -/~_..--=---=--.=-==--= =.;:: = ~ m <9 O"---;-;;-'_:::_--7"'=;--- :_~,---- ;:_.I.;;_---;-;;-'_:::_- :;_::::L,, - :_::f_::,. J rsok~nk~~nj~rvi LYLYJ~RVI G e> NIILESJ~RVI V~LKI~ISJ~RVI ~UIV~SJ~RVI L~MS~NJ~RVI PYYKöSJ~RVI LIITE 3. Klorofylli-a:n, kokonaisfosforipitoisuuden ja kokonaistyppipitoisuuden vaihtelut tutkituissa järvissä. Pystyakselin skaalan muuttumiskohta on merkitty poikittaisella katkoviivalla ( ).
23 Oulun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston julkaisuja 1/1988 2/1988 3/1988 1/1989 2/1989 3/1989 4/1989 5/1989 6/1989 1/1990 2/1990 1/1991 2/1991 3/1991 Oulun ilmanlaatu. Päästökartoitus Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 1. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 1. Ympäristön tila. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun suuret ja erikoiset puut. Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 2. Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Oulun ilmanlaatu. Neulasten rikkipitoisuus-ja vauriokartoitus Ympäristönsuojelutietoa oululaisille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1989 Oulun ympäristömeluselvitys. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus 1991.
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ. Järviseurannan viisivuotiskatsaus 1991-1995
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ Järviseurannan viisivuotiskatsaus 1991-1995 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1996 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ Järviseurannan viisivuotiskatsaus
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotRisto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4
Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 1 Merikeskus /Suomen Ympäristökeskus, 2 Ympäristöekologian laitos / Helsingin yliopisto, 3 Lounais-Suomen ympäristökeskus
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotPURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39
PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotLyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta
Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotVesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin
Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet
LisätiedotSinileväkukinnasta ja Salmijärven, Tyystiön sekä Kaiturin tilasta
Sinileväkukinnasta ja Salmijärven, Tyystiön sekä Kaiturin tilasta Sinileväkukinnasta Sinileväkukinnalla tarkoitetaan sinilevien massaesiintymää. Varsinaisesta kukinnasta ei ole kysymys, sillä levät eivät
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotItämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen
Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen kasviplanktonin monimuotoisuus Itämeressä noin 2000 planktista levälajia sitovat aurinkoenergiaa
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotSaarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi
Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit
LisätiedotItämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät
Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVeden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot
Tiedote 28.3.218, julkaisuvapaa klo 12. Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Virtaamat ja kuormitus Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
Lisätiedot