VMI-TOIMINTAMALLI: VERTAILEVA TAPAUSTUTKIMUS
|
|
- Pirjo Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto Teollisuustalouden laboratorio Jouni Kauremaa VMI-TOIMINTAMALLI: VERTAILEVA TAPAUSTUTKIMUS Lisensiaatintyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten 15. marraskuuta Työn valvoja: Professori Kari Tanskanen Työn ohjaaja: Dosentti Jan Holmström, TkT
2
3 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotalouden osasto LISENSIAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Jouni Kauremaa Työn nimi: VMI-toimintamalli: vertaileva tapaustutkimus Sivumäärä: 78 + liitteet 5 s. Päiväys: Työn sijainti: TU Professuuri: Logistiikka Koodi: TU-22 Logistiikka Työn valvoja: Professori Kari Tanskanen Työn ohjaaja: Dosentti Jan Holmström, TkT VMI-mallilla tarkoitetaan toimintatavan muutosta perinteiseen tilaus-toimitus transaktioon. Asiakkaan tekemien tilausten sijaan toimittaja vastaa asiakkaan varaston täydentämisestä ja saa asiakkaalta tai kerää itse täydennyspäätöksissä tarvitsemaansa tietoa, tyypillisesti tietoja täydennettävän varaston tasosta. VMI-malli nähdään tehokkaana vaihtoehtona perinteiselle tilauspohjaiselle tilaus-toimitus transaktion järjestämisen tavalle. Keskeisenä ajatuksena on se, että toimittaja pystyy saatuaan näkyvyyden asiakkaan kysyntään VMI-mallin kautta, suunnittelemaan omaa tuotantoaan tehokkaammin ja pitämään varastossaan oikeampaa tavaraa. Asiakas hyötyy tilaustyön säästössä, saa tiheämmät toimitukset ja alemmat varastotasot. Varastoinnin pitäisi alentua koko ketjun tasolla, sillä varmuusvarastoa ei teoriassa tarvitse pitää enää kahdessa paikassa. Huolimatta VMI-mallin yleisesti hyväksytystä asemasta ja moninaisista potentiaalisista hyödyistä, systemaattisia empiirisiä tutkimuksia ja tilastointia aiheesta on vähän; on myös viitteitä siitä että VMI ei olisi aina kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu. Tässä työssä on tutkittu VMI-toimintamallia vertailevan tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena oli viisi erilaista VMI:tä käyttävää asiakas-toimittajaparia. Työlle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Kuvata millä tavoin tutkitut viisi VMI-toimintamallia on toteutettu ja laatia viitekehys, jolla VMI-toteutuksia voidaan yleisesti arvioida 2. Arvioida ja vertailla VMI:n vaikutuksia valikoiduissa viidessä VMI-toteutuksessa 3. Arvioida VMI:n positiivisia vaikutuksia tukevia ja estäviä tekijöistä 4. Arvioida VMI:n tarjoaman kysyntänäkyvyyden hyödyntämisen tapoja toimittajalla 5. Laatia viitekehys keskeisistä syistä toteuttaa VMI-toimintamalli Työn tuloksena on saatu joukko kuvailevia VMI-toimintamalliin liittyviä havaintoja. Tämän lisäksi on laadittu viitekehys VMI:n toteutustavoista, jossa erotellaan palvelukeskeinen ja yhteistyökeskeinen VMI. Edelleen on rikastettu kuvaa syistä tehdä VMI-toimintaa: VMI:llä on niin operatiivisia, lisääntyneeseen kysynnän näkyvyyteen liittyviä ja liiketoimintasuhteiden tasolla näkyviä vaikutuksia. Havaitaan myös että hieman yllättäen, VMI ei näytä tämän tutkimuksen valossa olevan tapa toimittaa toimittajille tarkempaa kysyntäsignaalia, sillä kaikki tutkimuksen VMI-toteutukset on toteutettu verrattain ennustettavasti käyttäytyvien tuotteiden tapauksessa. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan tarkentavaa tutkimusta VMI-toimintamallista jatkuvan kysynnän tilanteissa, joissa kysyntäsignaali kuitenkin selvästi vääristyy ylävirtaan päin mentäessä sekä tutkimuksen tuloksia hyväksikäyttävää laajempaa tilastollista selvitystä. Avainsanat: Toimitusketjun hallinta, VMI, toimittajan Julkaisu kieli: Suomi hallinnoima varasto
4 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Industrial Engineering and Management ABSTRACT OF THE LICENTIATE S THESIS Author: Jouni Kauremaa Subject of the study: VMI-operating model: a comparative study Number of pages: 78 + appendices 5 p. Chair: Logistics Date: Location: TU Code: TU-22 Logistics Supervisor: Professor Kari Tanskanen Instructor: Docent Jan Holmström, Doctor of Technology VMI-model implies a change in operating model in the traditional order-delivery transaction. Instead the customer placing orders, the supplier is responsible for replenishments and receives or collects information typically on inventory levels needed to make the replenishment decisions. The VMImodel is seen as an efficient alternative to the traditional order-delivery transaction. The central idea is that the supplier can, having better visibility to the customer demand, plan its own production more efficiently and keep more accurate inventory positions. The customer benefits from reduced ordering work, receives more frequent deliveries, and obtains lower inventory levels. Inventory holding should decrease at total supply chain level, since safety stock is not needed in two separate places anymore. Despite the prominent status and various potential benefits of the VMI-model, there is a lack of systematic empirical studies and statistics on the topic. There are also claims that VMI would not benefit all parties involved. This study has examined the VMI-operating model using a multiple crosscase study approach. Data is collected from five different supplier-customer dyads using the VMImodel. The objectives of this study have been: 1. To describe how the five VMI-models have been realized and formulate a framework to characterize VMI-models in general 2. To evaluate and compare the impacts of the VMI-model in the selected five VMI-cases 3. Evaluate the supporting and inhibiting factors of the positive impacts of VMI 4. Evaluate the ways the suppliers utilize the demand visibility through VMI 5. Formulate a framework on the key reasons to implement a VMI-model The study has provided a range of descriptive observations on VMI-models. In addition, a framework separating service-centric and collaboration-centric VMI-models is proposed. Moreover, the study has enriched the view on reasons to implement VMI: VMI has impacts on operational, informational, and business relationship levels. A surprising observation is that VMI, in the light of this study, does not seem to be a tool to provide the suppliers with more accurate downstream demand information, since all of the five studied VMI-cases have been implemented with products with relatively predictable demand. Further studies should examine the role of VMI-models in cases of continuous and distorted demand. It is also proposed that further works utilize the findings of this case study for large-sample hypothetico-deductive inquiry. Key words: Supply chain management, VMI, vendor Language: Finnish managed inventory
5 3 ALKUSANAT Tämän lisensiaatintyön tutkimusaineistot on kerätty osana TEKESin ELOteknologiaohjelman täysin rahoittaman ELOCORE-hankkeen VMI-tutkimusta, joka toteutettiin tammi-kesäkuussa Haluan kiittää TEKESin ELO-teknologiaohjelmaa ja ELOCORE-hankkeen johtoryhmää riippumattoman tutkimusympäristön tarjoamisesta. Lisensiaatintyön valmistumista ovat merkittävällä tavalla tukeneet neljä henkilöä: professori Kari Tanskanen, tämän työn valvoja, dosentti Jan Holmström, tämän työn ohjaaja, sekä tutkijakollegani TkT Johanna Småros ja TkL Riikka Kaipia. He muodostivat kanssani VMItutkimuksen ohjausryhmän, osallistuivat tutkimuksen suunnitteluun, tarjosivat tukea tutkimuksen toteutuksessa sekä antoivat arvokkaita kommentteja työn raportoinnin eri vaiheissa. Holmströmin ja Smårosin rooli on ollut erityisen vahva, sillä he ovat merkittävästi myötävaikuttaneet ajatukseen tehdä empiirinen VMI-tutkimus; Småros vastasi myös tutkimuksen esivalmisteluvaiheessa sen suunnittelusta ennen kuin itse otin vetovastuun tutkimuksesta joulukuussa Kiitän lämpimästi kaikkia neljää. Samalla haluan kiittää muita Teknillisen korkeakoulun Logistiikan tutkimusryhmän jäseniä lämminhenkisestä toimintaympäristöstä sekä TkT Ulla Tapanista toimimisesta työn toisena tarkastajana. Työ ei olisi ollut mahdollinen ilman yhdeksän tutkimukseen osallistuneen suomalaisen yrityksen aktiivista osallistumista. Kiitän sydämellisesti heitä kaikkia. Kiitokseni kuuluvat myös Emil Aaltosen säätiölle taloudellisesta tuesta työn käsikirjoituksen valmistumiseen. Otaniemessä, 15. marraskuuta 2006 Jouni Kauremaa
6 4 VMI-TOIMINTAMALLI: VERTAILEVA TAPAUSTUTKIMUS TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO LISTA TAULUKOISTA LISTA KUVISTA LISTA LIITTEISTÄ 1 JOHDANTO Yleiskatsaus Työn rakenne KIRJALLISUUSKATSAUS Toimitusketjujen hallinta Käsite ja keskeiset kontribuutiot Kysynnän piiskavaikutus Yhteenveto VMI-toimintamalli Yleiskatsaus Tutkimustieto VMI-toimintamallista ja kysyntätiedon jakamisesta Käytännön haasteet VMI:n hyödyntämisessä Yhteenveto Viitekehys VMI:n vaikutusten arviointiin TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Tutkimusote Aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET VMI-toteutusten kuvaus Tutkimuksen yritykset Yleiskatsaus VMI-toteutuksiin VMI-toteutusten kuvaukset... 39
7 5 4.2 VMI-toteutusten vertailu Taustatilanteet Toteutustavat Vaihdetut tiedot VMI-toteutusten vaikutukset Operatiiviset vaikutukset Kysyntänäkyvyyden hyödyntäminen Liiketoimintasuhdevaikutukset Yhteenveto VMI:n vaikutuksista JOHTOPÄÄTÖKSET VMI:n operatiivisten vaikutusten tilannetekijät Taustatekijät asiakkaan tilaustyömäärän muutoksiin Positiivisia operatiivisia vaikutuksia estävät tekijät Palvelu- ja yhteistyökeskeinen VMI Kysyntänäkyvyystietojen hyödyntäminen Syyt VMI:n käyttämiseen YHTEENVETO Käytännön kontribuutio Teoreettinen kontribuutio Tutkimuksen virhelähteet ja rajoitukset Jatkotutkimus...71 LÄHDEVIITTEET LIITTEET
8 6 LISTA TAULUKOISTA Taulukko 3-1: Tutkimuksen haastattelut Taulukko 4-1: Tutkimuksen yritykset Taulukko 4-2: Tutkimuksen VMI-toteutukset Taulukko 4-3: VMI-toteutusten taustatilanteet Taulukko 4-4: Perustiedot VMI-toteutuksista Taulukko 4-5: VMI-mallissa systemaattisesti vaihdetut tiedot Taulukko 4-6: VMI:n operatiiviset vaikutukset Taulukko 4-7: Arviot tilaustyömäärän muutoksesta VMI-mallissa Taulukko 4-8: VMI:n kautta saatavan kysyntänäkyvyyden hyödyntäminen Taulukko 4-9: VMI:n liiketoimintasuhdevaikutukset LISTA KUVISTA Kuva 2-1: Tilaus-toimitustransaktion uudelleenjärjestäminen VMI-toimintamallilla Kuva 2-2: Perusvaihtoehdot toimitusketjuyhteistyöhön (tiivistetty lähteestä Holweg ym. 2005) Kuva 2-3: Viitekehys VMI:n vaikutusten arviointiin Kuva 4-1: VMI-toteutusten kuvauksessa käytetyt merkinnät Kuva 4-2: VMI-toteutus 1 (Erikoistavaratukku-Käyttölaboratorio) Kuva 4-3: VMI-toteutus 2 (Elintarvikevalmistaja-Jakeluyritys) Kuva 4-4: VMI-toteutus 3 (Kuluttajatavaravalmistaja-Jakeluyritys) Kuva 4-5: VMI-toteutus 4 (Raakapaperin valmistaja-paperin jalostaja) Kuva 4-6: VMI-toteutus 5 (Kemikaalivalmistaja-Rakennustarvikevalmistaja) Kuva 5-1: Asiakkaan tilaustyön ulkoistusvaikutus Kuva 5-2: Viitekehys VMI:n toteutustavan arviointiin: tutkimusten VMI-toteutusten sijoittuminen yhteistyökeskeisyys-palvelukeskeisyys jatkumolla Kuva 5-3: Syyt VMI:n käyttämiseen LISTA LIITTEISTÄ Liite 1: Yhteenveto tutkimuksen tiedonkeruupohjista
9 7 1 JOHDANTO 1.1 Yleiskatsaus On esitetty että yrityksen materiaali-, informaatio-, ja rahavirtojen hallinta tulisi ulottaa yksittäisten yritysten sisältä yritysten välille (Stevens 1989) ja että kilpailu tapahtuu nykypäivänä yhä kasvavassa määrin yksittäisten yritysten sijasta useampien yritysten muodostamien toimitusketjujen tai verkostojen välillä (Christopher 2005). Valitettavasti tutkimus tämän ilmiön ympärillä, jota on yleisesti päädytty nimittämään toimitusketjujen hallinnaksi (SCM, supply chain management [Houlihan 1985]) on hajanaista ja ilman selkeää tieteelliset mitat täyttävää diskurssia. Tuore kirjallisuusanalyysi kertoo yhtenäisten määrittelyiden ja ohjelmallisuuden puutteesta (Burgess ym. 2006). Eräät viimeaikaiset yritykset kodifioida teoriapohjaa (Chen ja Paulraj 2004, Mentzer ym. 2004) ovat mielenkiintoinen askel, joskin näidenkin yritysten haasteena on pyrkimys kaikenkattavaan yleisyyteen toimitusketjujen hallinta on ilmiönä niin laaja ja moniulotteinen että sitä on vaikea kahlita yksittäiseen teoriaviitekehykseen. Yksi mahdollinen tapa kehittää teoriaa tällä alueella, joka kiistämättä on merkittävässä ja yhä kasvavassa roolissa kokemassamme verkostotaloudessa, on keskittyminen rajatumpiin ilmiöihin toimintakentän sisällä. Yksi tämänkaltainen tutkimuskohde on VMI-toimintamalli. VMI-mallilla tarkoitetaan yksinkertaista toimintatavan muutosta perinteiseen tilaus-toimitus transaktioon. VMI-mallissa asiakkaan tilausten sijaan toimittaja vastaa asiakkaansa varaston täydentämisestä ja saa asiakkaalta tai kerää itse täydennyspäätöksissä tarvitsemaansa tietoa, tyypillisesti tietoja täydennettävän varaston tasosta (Chopra ja Meindl 2001, 247, 370). Lyhennys VMI tulee englanninkielisistä termeistä vendor managed inventory ja se merkitsee vapaasti suomeksi käännettynä toimittajan hallinnoimaa varastoa ; vakiintunutta suomennosta termille ei ole. VMI-toimintatapaan viitataan useilla eri termeillä. Näitä ovat esimerkiksi ARP ( automatic replenishment program [Daugherty et al. 1999]), CRP ( continuous replenishment program [Clark ja Stoddard 1996]), CPR ( continuous product replenishment [Clark ja McKenney 1994]), SMI ( supplier managed inventory [Pohlen ja Goldsby 2003]), CMI ( co-managed inventory [Winters ja Lunn 1996]). Vaikka näennäinen käsitteiden määrä on suuri, käytännössä kyse on aste-eroista. Esimerkiksi Pohlen ja Goldsby (2003) määrittelevät VMI:ksi tuotevalmistajan ja vähittäiskaupan välisen toiminnan kun taas SMI:ksi he nimittävät tuotevalmistajan ja tämän toimittajan välistä toimintaa. Vaikka
10 8 periaatteellisella tasolla näin määriteltynä VMI ja SMI eroavat esimerkiksi vaihdettujen tiettyjen nimenomaisten tietojen osalta niin käsitteellisellä tasolla kyse on yhdestä ja samasta ilmiöstä. Tässä työssä viitataan termillä VMI kaikkiin sellaisiin toimitusketjun toimintamalleihin, jossa täyttyy kaksi ehtoa: (1) toimittaja vastaa asiakkaan varaston täydentämisestä ja (2) toimittaja saa asiakkaalta tai kerää itse täydennyspäätöksissä tarvittavaa tietoa. Tyypillisesti toimittajan käytettävissä ovat ainakin asiakkaan varastotasotiedot. VMI-malli nähdään tehokkaana vaihtoehtona perinteiselle tilauspohjaiselle tilaus-toimitus transaktion järjestämisen tavalle. Lee ym. (1997b) esittävät VMI:n yhdeksi tavaksi hallita kysynnän vaihtelun voimistumista toimitusketjuissa ylävirtaan päin. Vergin ja Barr (1999) listaavat joukon VMI-mallista koituvia hyötyjä asiakkaalle ja toimittajalle. Keskeisenä ajatuksena on se, että toimittaja pystyy saatuaan näkyvyyden asiakkaan kysyntään VMImallin kautta, suunnittelemaan omaa tuotantoaan tehokkaammin ja pitämään varastossaan oikeampaa tavaraa. Asiakas hyötyy tilaustyön säästössä, saa tiheämmät toimitukset ja alemmat varastotasot. Varastoinnin pitäisi alentua koko ketjun tasolla, sillä varmuusvarastoa ei teoriassa tarvitse pitää enää kahdessa paikassa. Matemaattisen mallinnustutkimuksen keinoin on voitu osoittaa VMI:n ja kysyntätiedon jaon olevan hyödyllistä koko toimitusketjun tasolla (Gavirneni ym. 1999, Chen ym. 2000, Li ym. 2005), joskin osa tutkijoista on asianmukaisesti havainnut myös että näin ei kaikissa tapauksissa ole (Cachon ja Fisher 2000, Raghunathan 2001). Huolimatta VMI-mallin yleisesti hyväksytystä asemasta ja moninaisista potentiaalisista hyödyistä, systemaattisia empiirisiä tutkimuksia ja tilastointia aiheesta on vähän; on myös viitteitä siitä että VMI ei olisi aina kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu (Cooke 1998, Vergin ja Barr 1999, Lapide 2001, Holweg ym. 2005, Zhao ym. 2006). Paljon siitä, mitä tiedämme VMI:stä perustuu moneen kertaan toistettuihin näkyviin tapausesimerkkeihin, joiden kautta VMI nousi yleiseen tietoisuuteen 1990-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa vähittäiskaupassa ja sille toimittavassa teollisuudessa; etunenässä olivat sellaiset vähittäiskaupan valmistajat kuten Campbell Soup ja Procter & Gamble ja sellaiset vähittäiskaupan ketjut kuten Wal-Mart ja Kmart (Clark ja Stoddard 1996, Bowersox ym. 2002, Simchi-Levi ym. 2003). Näiden ja muiden raportoitujen menestystapausten ohella on esitetty ristiriitaisia havaintoja VMI:n hyödyllisyydestä. Joidenkin lähteiden mukaan VMI ei olisikaan aina hyödyllinen (Cooke 1998, Zhao ym. 2006) ja että toimittajien on käytännössä
11 9 haastavaa hyödyntää VMI:n kautta tarjolla olevaa tietoa sisäisessä toiminnassa (Lapide 2001, Holweg ym. 2005). Olemassa olevan tietämyksen pohjalta jää epäselväksi, miltä osin ja missä tilanteissa VMI on hyödyllinen sekä miten hyödyt jakautuvat asiakkaan ja toimittajan kesken. Herää myös kysymys hyötyjen luonteesta: jos VMI:llä ei aina olisikaan selvästi osoitettavissa olevia mitattavia hyötyjä esimerkiksi varastopääomaan ja tuotesaatavuuteen, missä määrin VMI:n käyttämiseen liittyvät muut edut, kuten toimittajan ja asiakkaan välisen suhteen tiivistyminen? Tämä tutkimuksen pääasiallinen tavoite on kehittää tietämystä toimitusketjun hallinnan alueella tuomalla VMI-toimintamalliin lisävaloa yleisesti hyväksytyn tieteellisen tutkimusmenetelmän, tapaustutkimuksen keinoin. Työssä kerätään ja analysoidaan aineisto viidestä erilaisesta kaupan ja teollisuuden piirissä toimivasta VMI-toimintamallista. 1.2 Työn rakenne Työllä on seuraava rakenne. Luvussa kaksi luodaan katsaus kirjallisuuteen toimitusketjujen hallinnasta ja VMI-toimintamalleista sekä esitetään tutkimuksessa käytettävä VMItoimintamallien vaikutusten arvioinnin viitekehys. Luvussa kolme kuvataan tutkimuksen toteutus ja luvussa neljä tutkimuksen tulokset. Johtopäätökset tehdään luvussa viisi. Tutkimuksen merkittävyyttä teoriaan ja käytäntöön arvioidaan jatkotutkimustarpeiden ohella luvussa kuusi.
12 10 2 KIRJALLISUUSKATSAUS VMI-toimintamallia on vaikea ymmärtää ilman viittausta toimitusketjujen hallinnaksi kutsuttuun kirjallisuusalueeseen. Seuraavassa luodaan ensin katsaus toimitusketjun hallintaan ja tähän keskeisesti liittyvään kysynnän piiskavaikutukseen. Tämän jälkeen keskitytään tarkempaan katsauksen VMI-toimintamallista. 2.1 Toimitusketjujen hallinta Toimitusketjulla tarkoitetaan tyypillisesti loppuasiakkaaseen päättyvää moniportaista vaiheittaista mallia, joka alkaa raaka-aine toimittajasta ja käsittää ne toimijat, jotka osallistuvat tarkasteltavan hyödykkeen muuntamiseen lopputuotteeksi ja edelleen valmiiden tuotteiden toimittamiseen loppuasiakkaalle asti. Klassisessa näkökulmassa toimitusketjuun kuuluu tuotannollisia ja ei-tuotannollisia yrityksiä; tuotannolliset yritykset sijaitsevat toimitusketjun alkupäässä ja ei-tuotannolliset yritykset, kuten tukku ja vähittäiskauppa loppupäässä lähellä asiakasta (esimerkiksi Stevens 1989). Toisaalta nähdään kuitenkin myös se että tällainen yksinkertainen lineaarinen käsitys tarvitsee rinnalleen rikkaamman käsitekuvauksen. Toimitusketjuihin kuuluu monenlaisia toimijoita, mukaan lukien erilaiset palveluntarjoajat kuten logistiikkapalveluiden tarjoajat, hyödykkeet virtaavat joskus monimutkaistenkin verkostojen läpi ja hyödykevirtoja on sekä alavirtaan asiakkaisiin ja ylävirtaan toimittajiin päin. Tällaisessa monimutkaisessa tilanteessa osuvampi käsite olisi monien mielestä toimitusverkko (katso esimerkiksi Choi ym. 2001, Kemppainen ja Vepsäläinen 2003 ja Simchi-Levi ym. 2003). Tässä työssä viitataan käsitteellä toimitusketju niihin relevantteihin yrityksiin, jotka liittyvät tarkasteltavan hyödykkeen toimittamiseen riippumatta siitä millaiseen muodostelmaan nämä yksiköt ovat järjestyneet Käsite ja keskeiset kontribuutiot Kopzackin ja Johnsonin (2003) näkemyksen mukaan toimitusketjujen hallinnassa peruskysymyksenä on pyrkiä toimittamaan tuotteita kysyntätarpeeseen monimutkaisessa ja epävarmassa maailmassa, huomioiden koko toimitusketju. Toimitusketjun hallinnan perustavanlaatuisena tavoitteena on viime kädessä lisätä tehokkuutta ja tuotettua arvoa koko ketjun tasolla (Simchi-Levi ym. 2003). Kopzackin ja Johnsonin (2003) näkökulmaa tiivistää kaksi olennaista asiaa: (1) kysynnän täyttäminen ja (2) holistinen, yli yritysrajat ylittävä näkökulma tarjontaprosessiin. Kopzackin ja Johnsonin mukaan 1990-luvun liiketoiminnan virtaukset, kuten voimakas globalisaatio ja kilpailun kiihtyminen, loivat tarpeen tehdä
13 11 toimitusketjun hallintaa ja informaatioteknologia mahdollisuuden toteuttaa sitä. Keskeisinä toimitusketjun hallintaa ilmentäviä muutostrendejä ovat olleet sisäisestä ulkoiseen, tarjonnasta kysyntään, kustannuksista arvoon ja massatuotteista räätälöityihin tuotteisiin. Kopzackin ja Johnsonin tärkeitä huomioita on myös informaatioteknologian roolin esiintuonti. Informaatioteknologiat näyttelevät merkittävää roolia nykyaikaisessa toimitusketjun hallinnassa. Ilman niitä tieto ei liiku ja transaktiot tehtäisiin paljon hitaammin. Informaatioteknologian keskeistä roolia toimitusketjun hallinnassa ovat tarkemmin luodanneet Gunasekaran ja Ngai (2004) kattavassa kirjallisuuskatsauksessaan. Ganeshan ym. (1998) esittävät kattavan kirjallisuuskatsauksen toimitusketjun hallinnan käsitteestä. He tarjoavat historiallisen näkökulman käsitteen syntyyn ja onnistuvat tiivistämään toimitusketjun hallinnan näkökulman yhä pätevät keskeiset periaatteet. Perustavanlaatuisia ensimmäisiä kontribuutioita Ganeshan ym. (mt.) mukaan ovat olleet Forresterin (1958) toimitusketjudynamiikan simuloinnit, Bowersoxin (1969) integroidun logistiikan käsite, Heskettin (1977) logistiikan strategisen roolin korostaminen ja Houlihanin (1985) työ, jossa ensi kerran tuotiin esille käsite toimitusketjujen hallinta. Ganeshan ym. tiivistävät lopuksi että toimitusketjun hallinnan keskeinen periaate on tarkastella koko toimitusketjua yhtenä kokonaisuutena. Hallintaa toteuttaa määräävä peluri, joka käyttää hyväkseen erilaisia yhteistyömalleja. Onnistuminen toimitusketjun hallinnassa vaatii toimintojen integrointia, yhteistyötä, koordinointia ja tiedon jakamista. On syytä tarkentaa Ganeshanin ym. (1998) esitystä kolmella viimeaikaisella, keskeisesti toimitusketjun hallinnan ilmiöön yhdistetyllä kontribuutiolla. Nämä ovat Lee ym. (1997a, b) kysynnän piiskavaikutuksen uudelleen löytäminen ja nimeäminen, Fisherin (1997) tuotetoimitusketju matriisi ja Douglas Lambertiin yhdistetty toimitusketjuprosessin kuvailu (Cooper 1997, Lambert ja Cooper 2000, Croxton ym. 2001). Lee ym. (1997a, b) uudelleen löysivät Forresterin (1958) alun perin keksimän ilmiön, nimesivät sen kysynnän piiskavaikutukseksi ( bullwhip effect ) ja palauttivat ilmiön voimakkaan akateemisen mielenkiinnon kohteeksi. Lee ym. työt ovat omalta osaltaan tiivistäneet olennaisesti sitä näkökulmaa, jonka mukaan kysyntävaihteluiden kasvaminen ylävirtaan päin mentäessä on yksi keskeisimmistä ellei keskeisin toimitusketjujen toimintaan liittyvä ilmiö.
14 12 Fisherin (1997) käänteentekevä havainto oli esittää, että erilaiset tuotteet vaativat erilaisen toimitusketjun hallinnan logiikan. Funktionaaliset, pitkien tuote-elinkaarien ja alhaisten katteiden tuotteet vaativat ennen muuta tehokkaan, kustannukset minimoivan toimitusketjun kun taas innovatiiviset, lyhyiden elinkaarien ja korkeiden katteiden tuotteet vaativat ensisijaisesti vastekykyisen toimitusketjun, jossa maksimoidaan tuotesaatavuus loppukäyttäjille. Lambert ja kumppanit ovat avanneet tarkemmin mitä toimitusketjun hallinta käytännössä tarkoittaa. Lambert ja Cooper (2000) esittävät toimitusketjun hallinnan kolmena valintana: (1) ketkä ovat tarkasteltavan toimitusketjun keskeiset toimijat, (2) mitä prosesseja integroidaan (lähinnä merkityksessä: yhdistetään) näiden yritysten välillä ja (3) kuinka tiivisti integrointi eri yritysten välillä tehdään. Olennaista on huomioida, että kaikkea ei kannata integroida mahdollisimman tiiviisti, vaan integrointia eri yritysten välillä on syytä tehdä vain siellä missä siitä on todella hyötyä. Cooper ym. (1997) konseptualisoivat toimitusketjun hallinnan koostuvan kahdeksasta eri prosessista. Näitä ovat esimerkiksi asiakassuhteen hallinta, toimittajasuhteen hallinta, kysynnän hallinta ja tuotekehitys. Croxton ym. (2001) tarkentavat tätä viitekehystä kuvailemalla hyvinkin tarkalla tasolla mitä eri toimintoja kuhunkin prosessiin kuuluu. Lambertin koulukunnan ansio on ollut konkretisoida yleiskäsitettä toimitusketjun hallinta nimenomaisiksi liikkeenjohtamista vaativiksi aktiviteeteiksi Kysynnän piiskavaikutus Kysynnän piiskavaikutus on nykytietämyksen valossa keskeisin yleisesti tunnettu toimitusketjujärjestelmien toimintaa koskeva ilmiö. Vaikka ilmiö on ollut tieteellisen yhteisön tiedossa jo 1950-luvulta lähtien, ei sen merkitys tieteelle ja käytännölle ole tällä hetkellä ole yhtään sen vähäisempi kuin sen löytämisen aikoihin päinvastoin. Ilmiö on ollut kasvaneen mielenkiinnon kohteena 1990-luvun loppupuolelta lähtien toimitusketju-ajattelun yleistyttyä voimakkaasti. Seuraavassa tiivistetään eräitä olennaisia tuloksia ilmiön olemassaolosta, sen hallinnasta ja mittaamisesta. Forrester (1958) havaitsi klassisessa simulointitutkimuksissaan miten kysyntäsignaalin vaihtelu voimistui kolmiportaisessa, vähittäiskaupan, jakelijan ja valmistajan muodostamassa toimitusketjussa ylävirtaan päin mentäessä. Pieni muutos vähittäiskaupan kokemassa kuluttajien kysynnässä heijastui voimakkaina vaihteluina valmistajan tuotanto-ohjelmassa. Forresterin esittämät keskeiset syyt ilmiöille ovat tietovirran viiveet, toimijoiden ennakoivat varastonhallintapolitiikat ja rajoitettu tieto. Kukin toimija perustaa päätöksensä omista
15 13 hankinnoistaan tai tuotannostaan vain omilta asiakkailta saamiinsa tilauksiin. Vaihtelun kasvamista voimistavat Forresterin tarkastelussa kapasiteettirajoitteet, mainonta ja tilausten kasaantuminen. Forrester myös esitti ilmiön hallintaan parannuskeinoja, jotka yhä ovat keskeisesti mukana nykykäsityksen mukaisissa ilmiön hallinnan tavoissa. Forrester ehdotti nopeampaa tilausten käsittelyä (ja siten nopeampaa tiedonvälitystä), yhden portaan eliminointia, kuluttajakysyntätiedon välittämistä kaikille ketjun toimijoille ja vähemmän herkkää kysyntäennusteiden päivittämistä kysynnän muutoksen tilanteissa. MIT:ssa kehitetty olutpeli ( beer game ) on tunnettu koeasetelma kysynnän piiskavaikutuksen olemassaolon osoittamiseen. Peli noudattaa Forresterin tutkimaa tilannetta laajennettuna neliportaiseen toimitusketjuun. Olutpeli on saanut yleisen suosion pelinä, jossa pahaa-aavistamattomille pelaajille osoitetaan yksi pelaaja vastaa aina yhden portaan tilauksista ylävirtaan ja toimituksista alavirtaan miten helposti pieni loppukysynnän nousu voimistuu merkittävästi ylävirrassa ja aiheuttaa ensin mittavat varastopuutteet ja lopulta ylireagoinnista seuraat suuret ylivarastot. Sterman (1989) tutki 11 ryhmän käyttäytymistä pelissä ja totesi pelin asetelman itsessään lisäävän vaihtelun voimistumista. Stermanin keskeinen päätelmä koski kuitenkin pelaajien käyttäytymistä: nämä eivät toimineet täysin rationaalisesti, vaan jättivät tyypillisesti huomiotta jo tehdyt, mutta vielä toimittamatta olevat tilaukset. Stermanin havainto siirtää Carnegien organisaatiotutkimuksen koulukunnan rajoitetun rationaalisuuden käsitteen (March ja Simon 1993) toimitusketjuihin: ketjun eri toimijat pyrkivät olemaan rationaalisia mutta ovat vain rajoitetusti sitä. Tämä ihmisluonteelle niin keskeinen piirre vaikuttaa omalta osaltaan toimitusketjusysteemin dynamiikkaan. Modernin kysyntävaihteluiden tutkimuksen voidaan tulkita alkaneen Lee ym (a, b) töistä. Lee ym. (1997a) osoittavat neljän yksinkertaisen analyyttisen mallin kautta neljä keskeistä syytä kysyntävaihtelun voimistumiselle, ilmiölle, jonka he nimeävät kysynnän piiskavaikutukseksi ( bullwhip effect ): edelliseen portaan tilauksiin pohjautuva kysyntäsignaalin prosessointi ja tätä seuraava varmuusvarastojen päivitys, joka ilmentää suurempaa epävarmuuspuskuria mitä tosiasiallinen loppukysynnän vaihtelu edellyttäisi ( kysyntäsignaalin prosessointi ), saatavuus pelailu, jossa toimijat asettavat puutetilanteessa tarvettaan suurempia tilausmääriä pyrkimyksenään kasvattaa suhteellista osuuttaan rajoitetusta tarjonnasta ( puutepelit ), tilauskustannusten säästämisestä johtuvan tilausten keskittämisen tietyille päiville ( tilausten kasaantuminen ) ja
16 14 hintavaihteluista johtuva tosiasiallista tarvetta suurempi tai pienempi tilausmäärien asettaminen ( hintavaihtelut ). Lee ym. (1997b) täydentävät Forresterin (1958) esitystä tarjoamalla listan keinoista joilla kysynnän piiskavaikutusta voidaan välttää. Keskeisessä roolissa ovat loppuasiakkaan kysyntä- eli POS-tiedon ( point-of-sales ) jakaminen ylävirran jäsenille, informaatio- ja materiaalivirtaviiveiden vähentämiseen tähtäävä operatiivinen tehokkuus ja kanavan yhteensovittamiseen tähtäävät toimintamallit kuten kysyntäsignaalin vääristymistä estävä VMI-toimintamalli ja hintavaihtelut eliminoiva EDLP-malli ( every day low price ). Geary ym. (2006) tekevät kirjallisuuteen pohjautuen oman tuoreen yhteenvetonsa kysynnän piiskavaikutuksen syistä. Esitys nojautuu vahvasti yllä mainittuihin Forresterin (1958) ja Lee ym. (mt.) ajatuksiin. On vielä tarpeen täydentää kysynnän piiskavaikutuksen tarkastelua kahdella empiirisellä työllä, jotka tuovat tarkentavia näkökulmia ilmiön mittaamiseen ja sen olemassaoloon yleisesti. Fransoo ja Wouters (2000) tarkastelevat kysynnän piiskavaikutuksen mittaamista käytännössä. He esittävät ilmiön mittariksi kullekin portaalle sen tekemien tilausten variaatiokertoimen (keskihajonnan ja keskiarvon suhde) ja sen kokeman kokemaan kysynnän (seuraavan alavirran portaan tekemät tilaukset) variaatiokertoimen suhteen. Fransoo ja Wouters (mt.) huomauttavat myös, että kysynnän piiskavaikutuksen mittari voi saada merkittävästi eritasoisia arvoja riippuen siitä minkä kokonaisuuden osalta luku lasketaan: onko kyseessä esimerkiksi yksi tuote ja yksi varastopiste vai yksi tuoteperhe yhden toimitusketjuportaan tasolla (huomioiden kaikki varastopisteet tuossa toimitusketjuportaassa). Cachon ym. (2005) puolestaan kyseenalaistavat kansantaloudellisten tilastoaineistojen pohjalta kysynnän piiskavaikutuksen yleisen olemassaolon. Cachon ym. (mt.) käyttävät analyyseihinsa kahdesta eri Yhdysvaltalaisesta tilastolähteestä (US Census Bureau ja Bureau of Economic Analysis) kerättyjä toimiala- ja kuukausitason tuotanto-, varasto-, toimitus- ja hintatasoaineistoja. Aineistot ovat yhteensä 74 eri toimialalta jotka on jaettu valmistaviin toimialoihin, tukkukaupan toimialoihin ja vähittäiskaupan toimialoihin. Työn keskeiset tulokset ovat: Kysynnän piiskavaikutusta havaitaan tukkukaupan toimialoilla, mutta ei niinkään vähittäiskaupan tai valmistuksen toimialoilla. Toisin sanoen, tukkukaupan toimialoilla kysynnänvaihtelu voimistuu, mutta valmistuksen
17 15 ja vähittäiskaupan toimialat hillitsevät vaihtelun voimistumista. Tämä on selvästi kysynnän piiskavaikutuksen teoreettisia havaintoja vastainen havainto. Kysynnän piiskavaikutus liittyy käänteisesti ennustettavaan kausivaihteluun, eli säännönmukaisesti toistuvat kysyntävaihtelut ovat tilastollisesti yhdistettävissä kussakin toimialaryhmässä etukäteiseen varautumiseen hankinnoissa tai valmistamisessa, mikä tasaa tuon toimialaryhmän tilauksia verrattuna kysynnän vaihteluun. Kysynnän piiskavaikutus liittyy positiivisesti hintavaihteluihin, eli mitä suurempi hintavaihtelu, sitä suurempi kysyntävaihtelun voimistuminen. Tämä havainto puolestaan tukee vahvasti aiempia tutkimustuloksia kysynnän piiskavaikutuksista. Vuosina kysynnän piiskavaikutus on vähentynyt vähittäiskaupan ja tukkukaupan toimialoilla mutta pysynyt samana valmistuksen toimialoilla. Yksi mahdollinen optimistinen tulkinta tästä on se, että akateeminen ja käytännön kiinnostus aiheeseen on tuottanut tulosta. Cachon ym. (2005) selittävät keskeistä ristiriitaansa, kysyntävaihtelun voimistumisen puutetta monissa tilanteissa, klassisella ekonomistien tutkimalla ilmiöllä tuotannon tasaaminen ( production smoothing ). Cachon ym. (mt.) väittävät että ennustettava kausivaihtelu yhdistettynä kasvaviin tuotannon tai hankintojen rajakustannuksiin saa aikaan sen, että yritykset pyrkivät omassa toiminnassaan ennemminkin tasaiseen toimintaan. Tämä tulos on intuitiivisesti järkevä jos ajatellaan esimerkiksi tuotantolaitosta jolla on kiinteä kapasiteetti, ja vuosittain selvä korkean kysynnän jakso, jolloin kapasiteetti ei riitä kysynnän täyttämiseen. Jos olisi hyvin kallista investoida väliaikaiseen lisäkapasiteettiin, vuositasolla tuotantokapasiteetti riittäisi kuitenkin kysynnän täyttämiseen ja lopputuotteiden varastointi olisi taloudellisesti ja käytännöllisesti mahdollista, olisi luonnollinen vaihtoehto valmistaa osa tai kaikki sesonkiajan tuotteet etukäteen varastoon, josta tuotteet voidaan sitten sesongin aikana toimittaa. Tällaisella tuotannon tasoituksen logiikalla tuotantomäärät yli ajan vaihtelisivat vähemmän kuin kysyntämäärät. Kysyntävaihtelun voimistuminen eli kysynnän piiskavaikutus on jo pitkään tunnettu perustavanlaatuinen, toimitusketjujen dynamiikkaan liittyvä ilmiö. Cachon ym. (2005) tulokset ovat mielenkiintoinen lisä kysynnän piiskavaikutuksen tutkimukseen. Heidän tuloksiinsa on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Ensinnäkin karkea jako kolmeen toimialaryhmään (vähittäiskauppa, tukkukauppa, valmistajat) voi johtaa harhaan, eikä tämä tarkastelu tarkkaan ottaen heijasta oikeaa, yksittäistä toimitusketjua. Erityisesti ryhmä valmistajat pitää sisällään monenlaista, eri jalostusasteen tuotteisiin liittyvää valmistustoimintaa. Toisaalta Cachon ym. (mt.) kuukausi- ja toimialatason yleinen aineisto ei
18 16 pysty huomioimaan yksittäisen yrityksen tilannetta. Kun vielä huomioidaan Fransoon ja Woutersin (2000) tulokset aggregointitason merkityksellisyydestä kysynnän piiskavaikutuksen mittaamisessa voidaan helposti kyseenalaistaa Cachonin ym. (mt.) johtopäätökset kysynnän piiskavaikutuksen rajoitetusta olemassaolosta. Ilmiön olemassaoloa he eivät voi kiistää, mutta heidän esityksensä tuo aiheeseen yksittäisten yritystapausten ja matemaattisten mallinnustutkimusten rinnalle mielenkiintoisen, laajoihin tilastoaineistoihin pohjautuvan uuden näkökulman Yhteenveto Yllä esitetty katsaus toimitusketjun hallintaan on väistämättä kapea. Tehtyjen valintojen taustalla on ollut pyrkimys esittää valikoituja yleisesti tunnettuja kontribuutioita alueelta, ja käsittelemällä erityisesti kysynnän piiskavaikutusta, luoda pohjaa VMI-toimintamallin tarkastelulle. On huomattava että toimitusketjun hallinta ei kirjallisuudessa näyttäydy läheskään yhtä kauniissa diskursiivisessa muodossa miten yllä on annettu ymmärtää. Aavistuksen tutkimuskentän hajanaisuudesta saa Burgess ym. (2006) tuoreesta kirjallisuuskatsauksesta, jossa tutkijat ovat tilastollisia otantamenetelmiä hyväksikäyttäen valinneet tarkasteluun 100 vuosina aihealueelta julkaistua artikkelia. Kirjallisuuskatsauksen keskeisiä tuloksia on se että jo itse käsitteen toimitusketjun hallinta määrittelystä on epäyhtenäinen näkemys ja että valtaosa alueen tutkimuksista on pääasiassa kuvailevaa (verrattuna teorian kehittämisen ja testaamiseen) ja siten luonteeltaan esiparadigmaattista. On myös huomionarvoista, että 100 tarkastellusta artikkelista 39 on puhtaasti käsitteellisiä (konseptuaalisia), eli ideoita esittäviä. Burgess ym. (mt.) peräänkuuluttavatkin ohjelmallisuutta mukaan toimitusketjujen hallinnan tutkimukseen. Joskin konseptuaalisiakin kontribuutioita tarvitaan, olisi syytä myös empiirisesti koetella ideoita ja edelleen, muokata ideoita selvimmin kodifioiduiksi teoriarakenteiksi (Bacharach 1989). Pelkkä konseptuaalinen kehittely jättää tieteenalan testaamattomien ehdotelmien asteelle. Chen ja Paulraj (2004) tarjoavat yhden yrityksen kehittää teoriaa toimitusketjujen hallinnan laajalla alueella. Heidän esittämä malli tiivistää tyypillisesti esitettyjä näkökulmia kuten epävarmuus ajurina, informaatioteknologioiden rooli mahdollistajana, valikoitujen asiakastoimittajasuhteiden syvyys käytännön toimintatapana ja toimitusketjun hallinnasta seuraava parempi suorituskyky lopputulemana ja testattuja mittareita näille. On kuitenkin kyseenalaista, mitä hyödymme tieteellisenä yhteisönä tämänkaltaisista yleisistä malleista.
19 17 Toimitusketjut ja niiden hallinta universaalina nykymaailman ilmiönä voidaan nähdä niin monelta kannalta vaikkapa markkinoiden ja hierarkioiden välisenä hybridinä transaktion hallintamuotona transaktiokustannusteoriassa (Elram 1991, Rindfleisch ja Heide 1997) tai strategisena työkaluna, jonka kautta kukin toimitusverkoston jäsen keskittyy niihin toiminnan osa-alueisiin, jotka osaavat parhaiten (Hamel ja Pralahad 1990). Yksi mahdollinen vaihtoehto teorian kehittämiseen alueella onkin Chen ja Paulrajn (mt.) kaltaisten yleisten mallien sijasta keskittyä valikoituihin osa-alueisiin toimintakentän sisällä. Tällainen on esimerkiksi VMItoimintamalli, nimenomainen, formaali käytäntö, jolla pyritään useamman yrityksen saavuttaman tehokkuuden ja niiden tuottaman arvon lisäämiseen. 2.2 VMI-toimintamalli VMI-toimintamalli on yksi konkreettinen tapa toteuttaa toimitusketjun hallintaa. Seuraavassa katsauksessa tarkastellaan VMI:tä käsitteellisellä tasolla sekä arvioidaan millaisin lähestymistavoin VMI:tä on tutkittu ja mitä tuloksia näillä tutkimuksilla on saatu. Huolimatta systemaattisen tilastoinnin puutteesta voimme olettaa että VMI ilmiönä on verrattain tavanomainen tähän viittaavat VMI-toimintamallin yleinen esiintyvyys populäärijulkaisuissa ja näissä tehdyt viitteet lukuisiin käytännön toteutuksiin (katso esimerkiksi EIU Zimmerman 2000, ViewsWire 2003, Richardson 2004, Harris 2005, Cowman 2006, Nelson ja Shister 2006). Akateemisesti VMI:n yleisyyttä ei ole juurikaan tutkittu. Erään poikkeuksen muodostaa Bagchi ja Skjoett-Larsenin (2005) hiljattain raportoitu Euroopan laajuinen joskin verrattain pienen otoskoon ja alhaisen vastausasteen kyselytutkimus. Bagchi ja Skjoett-Larsen (2005) osoittavat että noin puolet vastaajista teki yhteistyötä varaston hallinnassa joko korkealla tai keskivahvalla tasolla asiakkaiden ja toimittajien suuntaan. VMI:n ollessa yksi tunnetuimmista yli yritysrajojen ulottuvista varaston hallinnan keinoista, voidaan näitä lukuja haluttaessa tulkita erittäin karkeina suuntaa-antavina lukuina sellaisten toimintatapojen yleisyydestä, joihin ainakin osittain liittyvät VMI:n periaatteet Yleiskatsaus VMI-mallilla tarkoitetaan toimintatavan muutosta perinteiseen tilaus-toimitus transaktioon. Lyhennys VMI tulee englanninkielisistä termeistä vendor managed inventory ja se merkitsee vapaasti suomeksi käännettynä toimittajan hallinnoimaa varastoa; vakiintunutta suomennosta termille ei ole. VMI-mallissa asiakkaan tilausten sijaan toimittaja vastaa asiakkaansa varaston täydentämisestä ja saa asiakkaalta tai kerää itse täydennyspäätöksissä
20 18 tarvitsemaansa tietoa, tyypillisesti tietoja täydennettävän varaston tasosta (Chopra ja Meindl 2001, 247, 370). Kuvassa 2-1 esitetään tiivistetysti VMI-toimintamallin keskeinen toimintaperiaate rinnastettuna tavanomaiseen tilaus-toimitustransaktion järjestämisen tapaan. Asiakkaan tekemä tilaus poistuu Toimittaja Tilaus Toimitus Asiakas Tilaus Toimitus Asiakkaan asiakas Toimittajan määräämä toimitus Toimittajan näkyvyys asiakkaan varastotasoon ja kysyntään (voi toteutua myös ilman VMI:tä, mutta tarvitaan aina VMI:ssä) Kuva 2-1: Tilaus-toimitustransaktion uudelleenjärjestäminen VMI-toimintamallilla Käsitteellisesti VMI-mallissa on kyse arvon tarjontapisteen (VOP, value offering point [Holmström ym. 1999]) siirtämisestä alavirtaan. Yleisesti ottaen, VOP-malli tarkastelee asiakkaan ja toimittajan välistä suhdetta erottaen tässä rajapinnassa toimitusketjun (toimittajan prosessi valmistuksesta toimitukseen) ja kysyntäketjun (asiakkaan prosessi hankintojen yleisestä suunnittelusta tilauksiin). Holmström ym. (mt.) esittävät kaksi perusstrategiaa. Ensimmäinen on arvon tarjontapisteen siirto, jossa toimittaja ei jää tavanomaiseksi tuotteiden toimittajaksi, vaan osallistuu asiakkaan kysyntäketjuun tarjoamalla tätä helpottavia palveluja. Toinen strategia on tilauksen katkaisupisteen (OPP, order penetration point ) siirto, jossa toimittaja siirtää pistettä, jossa tuote kiinnitetään tietylle nimenomaiselle asiakkaalle. Esimerkkinä tällaisesta siirrosta on aiempaa tilausohjautuvampi tuotanto: asiakastilauksia ei tehdä ennakoivasti varastoon, vaan tuotteiden valmistus aloitetaan vasta asiakastilauksen saavuttua. Holmström ym. (mt.) esittävät, että suurimpia etuja saavutetaan kun siirretään samanaikaisesti arvon tarjontapistettä ja tilauksen katkaisupistettä: saadessaan paremman näkyvyyden asiakkaan prosessiin, toimittaja voi suunnitella omaa prosessiaan ennakoivammin ja siirtää tilauksen katkaisupistettä kauemmaksi ylävirtaan.
VMI - palvelua vai toimitusketjuyhteistyötä?
VMI - palvelua vai toimitusketjuyhteistyötä? VMI toimittajan hallinnoima varasto esitetään usein tyypillisenä esimerkkinä toimitusketjuyhteistyöstä (katso esimerkiksi Marja Blomqvistin artikkeli taannoisessa
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotTEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?
TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotELO-Seminaari 24.11.2005
H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotSairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus
Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat
LisätiedotToimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu
Japanin malli Suomeen ja internetiin Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu SCM-Scorecard 25.5.2005 Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab Perustettu
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotFrom selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer
From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen
LisätiedotLUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa
YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan
LisätiedotPohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet
LisätiedotKANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
LisätiedotPARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I
Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden
LisätiedotVerkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
LisätiedotSupply Chain Module 1
2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)
LisätiedotBIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotPalvelullistaminen ja ratkaisut
Palvelullistaminen ja ratkaisut -tehokkuutta tuotantoketjun alkupäähän?, TkT Academy of Finland Postdoctoral Researcher Department of Industrial Engineering and Management Aalto University, School of Science
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki
Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen
LisätiedotDOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli
DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli 29.3.2017 Klo 12-16 Outi Kinnunen, Laurea Jaakko Porokuokka, Laurea Jyrki Koskinen, COSS cc
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotKatetta kumppanuudelle
JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotCanon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen
Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.
LisätiedotStr at Mar k : Str at e g i n e n
Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta
Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta 6.6.2019 Tiedolla johtaminen on tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena tiedon johtaminen
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotHyvän digiasiakassuhteen rakentaminen
Hyvän digiasiakassuhteen rakentaminen digimensa hanke Menestyvät suomalaiset asiakasviisaat organisaatiot Asiakasarvon johtaminen ja mittaaminen digitaalisen ajan liiketoimintamalleissa Osallistamalla
LisätiedotToiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa
Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotJulkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen
Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotKANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN
KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA
LisätiedotRahastosalkun faktorimallin rakentaminen
Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen
LisätiedotNollasummapelit ja bayesilaiset pelit
Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotVirheraportoijien virhemäärien jakaumat virhetietokannassa
Virheraportoijien virhemäärien jakaumat virhetietokannassa (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: TkT Mika Mäntylä Valvoja: prof. Harri Ehtamo Yleistä ohjelmistoissa virheitä, jotka estävät ohjelmistojen
LisätiedotHCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.
HCM Master Data tehoa laaja-alaisesti Matti Manninen / Arc Technology Oy Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.2009 PEOPLE ARE AT THE SOUL OF ANY BUSINESS 9:40-10:15
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)
LisätiedotKaupan tulos kuntoon tehokkaammalla toimitusketjulla! Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, RELEX Oy 26.1.2010
Kaupan tulos kuntoon tehokkaammalla toimitusketjulla! Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, RELEX Oy 26.1.2010 RELEX Oy RELEX toimittaa ratkaisuja kysynnän ennustamisen ja täydennystilaamisen automatisoimiseen
LisätiedotSCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy
SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotCALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!
CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/
LisätiedotTietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään?
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään? Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan
LisätiedotYhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi
Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi LIITE I Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohteluun oikeuttava alkuperäasema ILMOITUS Hankkijan
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
..1 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Ahlsell Oy Best Friend Group Oy Dermoshop Oy Hytar Oy Machinery Oy Makita Oy Motonet Oy Onninen Oy Orbis Oy Penope Oy Würth
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotToimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015
1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotVERKOSTOANALYYSI raportti
Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston
Lisätiedot1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)
Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotYhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi
1 (8) Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1) LÄHETYSKOHTAINEN HANKKIJAN ILMOITUS ALKUPERÄTUOTTEILLE (suomenkielinen malli) Hankkijan ilmoitus,
LisätiedotPalvelukonsepti suurasiakkaille
Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus
LisätiedotTiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä
Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median
LisätiedotToimittajan Osaamisen Kehittäminen
Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan
LisätiedotIT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen
IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen Diplomityöseminaari, 16.2.2010 Kaisa Vuorensola Ohjaaja: KTM Minna Metsänvuori Valvoja: Dos. Kalevi Kilkki Esityksen sisältö Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuskysymys
LisätiedotLiiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta
Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation
LisätiedotTuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.
Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.2013 Ilari Vaalavirta, toimitusjohtaja Mediq Suomi Oy Esityksen sisältö
LisätiedotOptimoitko osasia vai kokonaisuutta? Kumpaa asiakas mahtaa haluta?
Optimoitko osasia vai kokonaisuutta? Kumpaa asiakas mahtaa haluta? Hannu Vierimaa Oy hannu.vierimaa@processman.com 0400-622 711 1 Mikä ydinprosessi on? Ylittää funktiorajat Keskittyy tuloksiin Prosessit
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotToimitusketjuyhteistyö CPFR-innostuksen jälkimainingeissa. Johanna Småros Logistiikan tutkimusryhmä, TKK 15.2.2005
Toimitusketjuyhteistyö CPFR-innostuksen jälkimainingeissa Johanna Småros Logistiikan tutkimusryhmä, TKK 15.2.2005 Toimitusketjun ohjauksen haaste 1000 800 600 400 1000 200 800 0 0 10 20 30 40 50 60 70
LisätiedotSähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely)
Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) 24.1.2011 Ohjaaja: DI Tommi Kemppainen Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn tausta Asiakas on tilannut ohjelmiston, jolla pkyrittäjät
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Gigantti Oy Ab Ikea Oy Kokkolan Halpa-Halli Oy (Konserni) Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö (Konserni) Isojoen Konehalli
LisätiedotMitä mahdollisuuksia pelillisyys avaa vakavahenkisessä toiminnassa?
Mitä mahdollisuuksia pelillisyys avaa vakavahenkisessä toiminnassa? Antti Villberg Semantum Oy 22.5.2014 MOSAIC Pelityöpaja Ongelmanasettelu koulutus ja kehittäminen työelämässä Työympäristöt muuttuvat
LisätiedotVAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori
VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:
LisätiedotKorkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä
Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää
LisätiedotKansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias. Kauppa
1 Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias Kauppa 2014 26.9.2013 Suomalaisella teknisellä kaupalla on hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä kansainvälisesti 2 3 Tarjoamme päämiehillemme jakelukanavan
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 14 2,1=1 135 13 125 12 115 11 15 1 95 Suomi / Finland EU27-maat / EU 25- countries USA Japani / Japan 9 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi,
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotAika Vaihe Lopputulos
Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus
LisätiedotRikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus
Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus Harri Haapasalo Tuotantotalouden professori Tuotannollisen yrityksen johtaminen, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta harri.haapasalo@oulu.fi
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotEnglanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008
Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotDesignerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO
Designerin rooli tuotteistamisessa Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Muotoilutyön taustaa Muotoilun laatu on kilpailukyvyn avain Se joka osaa parhaiten muotoilun, hallitsee koko tuotantoketjua. Siksi
LisätiedotSeuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa
2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA
JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe
LisätiedotTietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja
Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä
LisätiedotTaito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta
Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se
LisätiedotHELSINGIN MASSAT 7.9.2015
HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön
LisätiedotAsiakkuudet ja tavoitteet kirkkaiksi. Sote-tietopohja-hankkeen työpajat
Asiakkuudet ja tavoitteet kirkkaiksi Sote-tietopohja-hankkeen työpajat 14.6.2017 26.10.2015 1 Kevään workshopit Sote-tietopohjan läpileikkaavia teemoja ja keskeisiä sisältöjä työstetään yhteisillä työpajoilla,
LisätiedotTIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry
TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen
LisätiedotSopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt
Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotPotilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus
Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa
Lisätiedot