Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Transkriptio

1 Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

2 Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta SUOMEN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET KIELET JA KULTTUURIT VALINTAKOE/SIVUAINEKOE Kokeessa on kolme tehtävää. Vastaa tehtäviin lyhyesti ja ytimekkäästi suomen kielellä. Kirjoita vastaukset niille varatuille viivoille. Jos vastaukselle on ilmoitettu enimmäispituus, älä ylitä sitä. Arvostelija jättää enimmäispituuden ylittävän tekstin huomioimatta. Kirjoita selkeällä käsialalla. Arvostelija jättää epäselvästi kirjoitetun tekstin huomioimatta. Palauta kokeen valvojalle valkoiset paperiarkit. Värillisille arkeille ei kirjoiteta vastauksia, joten voit pitää värilliset arkit itselläsi tai jättää ne paperinkeräyslaatikkoon. Voit käyttää värillisten arkkien tyhjää tilaa vastaustesi luonnostelemiseen. Vastauksista saatava enimmäispistemäärä on mainittu kunkin tehtävän kohdalla. Voit saada kokeesta yhteensä enintään 100 pistettä. Olet suorittanut kokeen hyväksyttävästi, jos saat kokeesta yhteensä vähintään 50 pistettä. Jos teet tämän kokeen sivuainekokeena, näet tuloksesi suomen kielen oppiaineen ilmoitustaululla klo

3 Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): Tehtävä 1 (30 p.) Kirjoita koetta varten lukemasi kirjallisuuden perusteella essee aiheesta Merkitys. Millaisia merkityksiä on, miten merkitykset elävät (liikkuvat ja muuttuvat), millä on merkitys? Esseen on oltava vähintään 150 sanan pituinen. Essee saa olla enintään 200 sanan pituinen. Esseetä arvosteltaessa kiinnitetään huomiota jäsentelyyn ja kielenkäyttöön sekä tietysti sisältöön. Merkitys Sivu 1 / 10

4 Sivu 2 / 10

5 Sivu 3 / 10

6 Tehtävä 2 (35 p.) Tehtävän 2 kysymykset koskevat alla olevaa katkelmaa Helsingin Sanomissa julkaistusta mielipidekirjoituksesta Sote-uudistus tuntuu viimein tuovan tasa-arvon palveluihin ainakin viiden suuralueen sisällä, missä palvelun tarvitsijoita ei erotella asuinkunnan mukaan. Uudistukseen liittyvä kapitaatioperiaate merkinnee kuitenkin, että epätasa-arvo palvelujen kustannusten jakautumisessa jatkuu. Onko niin, että meidän tulisi maksaa terveyspalveluista asuinkuntamme tulotason, ikäjakauman ja sairastavuuden mukaan vai sen mukaan, miten yksilöinä ylipäätään osallistumme yhteisiin kustannuksiin verotuksen kautta valtakunnan tasolla? Olemmeko siis ensisijaisesti kuntalaisia vai kansalaisia? Kantani on selvä: palvelut perustuvat eduskunnan meille suomiin subjektiivisiin oikeuksiin asuinkunnasta riippumatta, joten palvelujen saatavuuden ja niistä maksamisen tulee olla tasattu tasa-arvoisesti yli veronmaksajakunnan. Nykyisin maksamme terveyspalveluista ensisijaisesti kuntaveron ja Kelan sairaanhoitomaksun kautta ja välillisesti valtionapujen ja kuntien verontasauksen kautta. Tämä järjestelmä on epähavainnollinen ja epätasa-arvoinen ja olisi helposti korvattavissa tasa-arvoisella järjestelmällä. Tasa-arvoinen järjestelmä voisi perustua nykyiseen Kelan sairaanhoitomaksuun, jota peritään kuntaveron tapaan mutta samansuuruisena koko maassa. Jos sote-alueiden kustannukset perittäisiin kuntaveron sijaan Kela-maksuna, keskimääräinen veronmaksaja ei huomaisi eroa. Sen sijaan kauniiden ja rikkaiden kunnissa verotus hieman kiristyisi, ja niissä kunnissa, joissa on totuttu kantamaan ikääntyvien ja työttömien taakkaa, verotus kevenisi. Yhtä paljon ansaitsevat maksaisivat sotesta yhtä paljon. Olisiko tämä jonkun mielestä väärin? Sivu 4 / 10

7 Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): 2 (a) Mihin sanaluokkaan seuraavat sanat kuuluvat? Kirjoita sanaluokka viivalle. Jos kyseessä on nomini tai partikkeli, älä käytä yläkäsitettä vaan kerro tarkemmin, minkälaisesta nominista tai partikkelista on kyse. viiden (rivillä 1) kuitenkin (rivillä 3) tasa-arvoisesti (rivillä 11) kautta (rivillä 13) tasa-arvoisella (rivillä 15) 2 (b) Alleviivaa seuraavan lauseen predikaattiverbi. Laita lausekkeet hakasulkuihin ja kirjoita rivin alle lausekkeen nimi. Jätä partikkelit merkitsemättä. jos sote-alueiden kustannukset perittäisiin kuntaveron sijaan Kela-maksuna 2 (c) Alleviivaa subjektina toimivat lausekkeet seuraavassa katkelmassa. Tasa-arvoinen järjestelmä voisi perustua nykyiseen Kelan sairaanhoitomaksuun, jota peritään kuntaveron tapaan mutta samansuuruisena koko maassa. Jos sote-alueiden kustannukset perittäisiin kuntaveron sijaan Kela-maksuna, keskimääräinen veronmaksaja ei huomaisi eroa. Sen sijaan kauniiden ja rikkaiden kunnissa verotus hieman kiristyisi. Sivu 5 / 10

8 2 (d) Etsi tekstistä yksi esimerkki seuraavista, ja kirjoita se viivalle. verbiliitto totaaliobjekti allatiivisijainen nomini pronomini, joka toimii tarkenteena 2 (e) Etsi tekstistä potentiaalimuoto, ja kirjoita se viivalle. Mitä potentiaali ilmaisee kyseisessä lauseessa? Sivu 6 / 10

9 Tehtävä 3 (35 p.) Seuraava aineisto sisältää neljä lausetta suomen (S), mokšan (M) ja unkarin (U) kielellä. Suomenkieliset ja unkarinkieliset lauseet on käännetty mokšankielisestä alkuperäistekstistä. Sanat on jaettu vartaloihin ja morfeemeihin väliviivalla. Kunkin mokšan- ja unkarinkielisen sanan osalta on lisäksi kerrottu vartalon ja morfeemien merkitykset. Merkityksiä ilmaistaan seuraavilla lyhenteillä: ABL ACC DEF DEF.GEN GEN INDEF INF PREF PRS.3SG PRS.3SG>3SG PST.3SG PX.3SG SG.ACC ablatiivi akkusatiivi definiittinen definiittinen genetiivi genetiivi indefiniittinen infinitiivi prefiksi preesens ja yksikön kolmas persoona preesens; subjekti on yksikön kolmannessa persoonassa ja objekti on yksikön kolmannessa persoonassa mennyt aika ja yksikön kolmas persoona yksikön kolmannen persoonan possessiivisuffiksi yksikön akkusatiivi Jos sana on nominatiivissa, tämä on ilmaistu merkinnällä ".NOM". Tutki aineistoa ja vastaa kysymyksiin. Kysymyksiin vastaaminen ei edellytä mokšan tai unkarin kielen taitoa. Sivu 7 / 10

10 Lause 1 (S) Ukko ja kettu (M) At ä-ś i kelaź-ś ukko.nom-def ja kettu.nom-def (U) Az öregember és a róka DEF ukko.nom ja DEF kettu.nom Lause 2 (S) Eräs ukko läht-i kala-a pyytä-mään. (M) Fkä at ä-ś jaka-ś kalə-ń kunda-mə. yksi ukko.nom-def lähteä-pst.3sg kala-gen pyytää-inf (U) Egy öregember elmen-t halász-ni. INDEF ukko.nom lähteä-pst.3sg kalastaa-inf Lause 3 (S) Hän sa-i täyde-n kuorma-n kala-a. (M) Kunda-ś päškśə ulav kal. saada-pst.3sg täysi kuorma.nom kala.nom (U) Fogo-tt egy teli szánderék hala-t. saada-pst.3sg INDEF täysi kuorma.nom kala-acc Lause 4 (S) Kettu halua-a huija-ta uko-lta tämä-n kala-t. (M) Kelaź-ś jora-j at ä-t kalə-nzə-n kängəl ə-ms. kettu.nom-def haluta-prs.3sg ukko-def.gen kala-px.3sg-gen huijata-inf (U) A róka meg akar-ja DEF kettu.nom PREF haluta-prs.3sg>3sg szerez-ni az öreg-töl a hala-t. hankkia-inf DEF ukko-abl DEF kala-sg.acc Sivu 8 / 10

11 Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): Vastaa seuraaviin kysymyksiin nasevasti. Perustele vastauksesi annetulla aineistolla, ja anna esimerkkejä aineistosta. Kunkin kohdan vastaus saa olla enintään 50 sanan pituinen. 3 (a) Millaisia eroja definiittisyyden ja indefiniittisyyden merkinnässä on suomessa, mokšassa ja unkarissa? Sivu 9 / 10

12 3 (b) Miten objektia merkitään aineiston perusteella suomessa, mokšassa ja unkarissa? 3 (c) Mistä ylipäänsä voimme tietää, että suomi, mokša ja unkari ovat sukulaiskieliä, vaikka aineistoa katsomalla siltä ei vaikuttaisikaan? Sivu 10 / 10