Lasten Kaste Lappi ja Kuusamo

Transkriptio

1 Lasten Kaste Lappi ja Kuusamo Seija Saalismaa, hankekoordinaattori, Lasten Kaste Rovaniemen kehittämistehtävät ovat edenneet seuraavasti: Tehtävä 1: TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KANSSA TYÖSKENTELYSSÄ Rovaniemen pilotti keskittyy työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ryhmämuotoisessa työskentelyssä lasten ja perheiden kanssa moniammatillisesti toimien. Rovaniemen pilotin tavoitteena on edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta ryhmätoiminnoin keinoin. Toimenpiteinä ovat 1) Ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tulevien perhevalmennus ryhmien muuttaminen pienryhmätoiminnaksi Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmäohjausmallia soveltaen. Ensimmäistä lastaan odottaville perheille tarkoitettu perhevalmennus on uudistettu toimintamalli, Perheeksi ryhmä. Rakenne on muotoutunut neuvola asetuksen velvoittaman ryhmätyön ajankäytön mukaisesti. Toisena asiana on ollut laajentaa sisältöjen teemaa moniammatillisesti toimien perheiden hyväksi. Tapaamiskertojen sisällöt on rakennettu perheryhmästä kiinnostuneiden kumppanien kanssa yhdessä. Kumppaneita ovat Ensi ja turvakodin miestyö, Ensi ja turvakodin avopalveluohjaajat, Lapin keskussairaalan kätilöt, ennaltaehkäisevä perhetyöntekijät, varhaiskasvatus. Perheeksi ryhmä on 10 kerran prosessi, joista tapaamiset jakaantuvat 4 kertaan (rvko 28 36) ennen synnytystä ja 6 kertaa (vauva 1½ kk 6 kk) synnytyksen jälkeen. Kaksi kertaa tapaamisista ovat Lapin keskussairaalan synnytysosastolla. Perheeksi ryhmän prosessin kokonaiskesto on 9 kuukautta. Perhevalmennuksen uudistetun toimintamallin kokeilu on aloitettu käytännössä maaliskuussa kahtena erityyppisenä ryhmänä. Ensimmäisessä ryhmässä vastuu terveydenhoitaja koordinoi koko prosessin ja on vetäjänä joka tapaamisessa. Vetäjänkumppanina on lapsiperheiden eri työntekijöitä vahvistaen ja laajentaen tapaamiskerran teemaa. Lisäksi tapaamisessa tehdään tutuksi kumppanin työtä ja annettavia palveluja lapsiperheille. Toisessa ryhmässä vetäjäpari on sama koko ajan, terveydenhoitaja ja perhetyön sosiaalityöntekijä. 1

2 Vahvuutta vanhemmuuteen koulutus on toteutunut , , Koulutuksessa olevien ryhmänohjauksen reflektiopäivät ovat syksyllä , ja Vahvuutta vanhemmuuteen koulutuksen tavoitteena on antaa työntekijöille valmiuksia pienryhmäohjaukseen reflektiivisen työotteeseen ja vanhemmuuden tuen työmenetelmä. Kehittäjätyöntekijä on koordinoinut koulutuksen suunnittelua ja järjestämiskäytäntöjä. 2) Käytöshäiriöisten lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden osaamisen vahvistaminen Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä toimintamallin koulutus järjestyi Rovaniemen kaupungin koordinoimana omakustannushintaan. Koulutuksen tavoite on antaa keinoja työntekijälle tukea vanhempia myönteiseen toimintatapaan lapsen kanssa haasteellisissa arjentilanteissa. Koulutus toteutuu suunnitelman mukaan Kehittäjätyöntekijä on koordinoinut koulutuksen suunnittelua ja järjestämiskäytäntöjä kevään aikana. 3) Ryhmätyön menetelmäosaajien kartoitus lasten ja perheiden palveluissa sekä koordinointimallin luominen Kehittäjätyöntekijä on käynnistänyt kartoituksen Rovaniemen kaupungin lasten ja perheiden palvelujen eri ryhmätyönmenetelmien osaajista yksiköittäin ja selvitellyt erilaisia koordinointi mahdollisuuksia mm. virtu.fi sähköisen palvelun hyödyntämistä. Tehtävä 2: LASTEN JA PERHEIDEN KUULEMISEN JA OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmiin osallistuneiden kokemuksia, merkityksiä vertaistuen näkökulmasta toteutetaan haastattelututkimuksena kesäkuussa sosiaalityön opiskelija Eveliina Ojaniemen gradutyönä. Neuvola asiakkaista muodostettiin asiakaskehittäjätyöryhmä, joilla on kokemusta nykyisestä perhevalmennuksesta ja vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmään osallistumisesta. Työryhmä esitti sisältöjä kokemustensa pohjalta ja otti kantaa Perheeksi ryhmän sisältöihin. Nykyisen perhevalmennuksen kokemuksista kartoitettiin kyselylomakkeella neljässä neuvolassa Rovaniemellä Kyselyn koonnin työsti sosiaalityön opiskelija Pauliina Posio harjoittelujaksolla huhtikuun alussa Poskessa. Pilottiryhmien jäseniltä on kerätty palaute kokemuksista Perheeksi ryhmän ennen synnytystä (4 kertaa) olevista tapaamisista. 2

3 Luoteis Lapin kehittämistehtävät ovat edenneet seuraavasti: Luoteis Lapin osalta työskentely kuntien kanssa on edennyt vaihtelevasti. Kittilän osalta keskityttiin alkuvuodesta työskentelyyn moniammatillisen tiimin kanssa. Tavoitteena oli yhteistyön selkeyttäminen eri toimijoiden kesken sekä erilaisten näkökulmien tuottaminen yhteisen lastensuojelun prosessimallin kehittämiseen. Myöhemmin keväällä Kittilässä aloitettiin työskentely kehittäjäasiakkaiden kanssa. Ensimmäisessä tapaamisessa nousi erityisesti esille erotilanteisiin liittyvä työskentely. Kolarissa on alkuvuoden ja kevään aikana siirrytty kehittämään perhetyötä osana lastensuojelua ja laajemminkin osana lapsiperheiden palvelua. Kehittämistyöhön on osallistunut 4 5 perhetyön asiakkaana olevaa perhettä yhdessä työntekijöiden kanssa ja ryhmän tapaamisia on ollut kevään aikana yhteensä 3. Muoniossa työskentely on keskittynyt moniammatilliseen tiimiin ja sitä kautta eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Erityisenä painopistealueena on ollut lastensuojeluilmoituskäytännöt ja alkuvaiheen työskentely lastensuojeluasiakkuuksissa. Tapaamisia Muonion tiimin kanssa on ollut n. kuukausittain. Pellossa kehittämistyö on sujunut hitaammin ja yhteistä kehittämisen kohdetta on ollut haasteellista löytää. Pellossa on kuitenkin kevään aikana tavattu sosiaalityöntekijöitä sekä kerran myös nuorten asioissa työskentelevää moniammatillista tiimiä. Pellossa on myös tavattu kahta asiakasta loppuvuodesta 2014 ja keskusteltu heidän kanssaan lastensuojeluun liittyvistä kehittämistarpeista. Nuorten ryhmät jatkuivat sekä Hiekkarinteellä että Kallinpesässä. Kallinpesän ryhmä tosin päätettiin ainakin väliaikaisesti keskeyttää ryhmän levottomuuden vuoksi. Hiekkarinteen ryhmässä on keskitytty lastensuojeluprosessiin sijaishuollossa olevien nuorten näkökulmasta ja erityisesti nuoren ja sosiaalityöntekijän väliseen yhteistyöhön. Oppilaitosyhteistyötä on toteutettu usealla eri tavalla. Lasten Kasteen yhteydessä toimii Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen graduryhmä. Reilu 10 opiskelijaa on tekemässä gradua hankkeeseen liittyvistä aineista. Kehittäjäsosiaalityöntekijä on myös mukana ylempää AMK tutkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyön aineistonkeruussa. Opiskelija tutkii lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuudessa olevien asiakasperheiden kokemuksia lastenpsykiatrian ja lastensuojelun välisestä yhteistyöstä. Perheiden haastattelut ovat myös hankkeen käytössä ja niistä saadaan arvokasta tietoa erityispalveluiden paikasta lastensuojeluprosessissa. Oppilaitosyhteistyötä on tehty myös Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisen lastensuojelun opintokokonaisuuden suunnittelussa ja osittain myös toteuttamisessa. Kehittäjätyöntekijä oli puhumassa opintokokonaisuuteen kuuluvassa Lastensuojelun asiakkuuksien moninaisuus seminaarissa Muuta: Osallistuminen Lapin Sosiaali ja terveysturvayhdistyksen koordinoimaan maakunnallisen tiedontuotannon ryhmän toimintaan. Alkuvuoden ja kevään aikana kehittäjäsosiaalityöntekijä on toiminut ohjaajana kahdelle sosiaalityön opiskelijalle heidän käytännön jaksoillaan. 3

4 Kehittäjäsosiaalityöntekijä on toiminut työparina lastensuojeluprosesseissa Pellossa ja Ranualla. Kehittäjäsosiaalityöntekijä on ollut mukana TLP koulutukseen liittyvässä infotilaisuudessa johtajille ja päättäjille Kemijärvellä TLP koulutukseen liittyvään infotilaisuuteen oli pyydetty mukaan johtavia viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä. Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esille TLP menetelmien merkitystä lasten ja nuorten palveluissa sekä sitouttaa johtavia viranhaltijoita TLP menetelmien käyttöönottoon. Samalla tuotiin esille TLP menetelmien roolia osana Lasten Kaste hankkeen kokonaisuutta. Kolpeneen kehittämistehtävä on edennyt seuraavasti: Lasten Kaste hankkeen Kolpeneen pilotin vuosi 2015 lähti käyntiin Kemin Selkäsaarikabinetissa työkokouksella. Paikalle kutsuttiin Länsi Pohjan alueen kuntien sekä sairaanhoitopiirin erityispoliklinikan työntekijöitä monitahoisesti sekä moniammatillisesti. Työkokouksessa tuotiin julki syksyn 2015 aikana tapahtuneiden kuntakäyntien sekä alueen erityislapsiperheiden tuottamia tarpeita, joiden pohjalta lähdettiin pohtimaan miten edistää erityislasten ja nuorten sekä perheiden osallisuutta ja tuen saantia jokainen osaltamme ja minkälainen verkostoyhteistyö olisi hyödykästä sekä mahdollista järjestää. Mikä jo toimii ja mihin olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Samoja pohdintoja jatkettiin myös Kolpeneen palvelukeskuksen kuukausittain kokoontuvassa moniammatillisessa kuntoutustyöryhmässä. Kolpeneen palvelukeskuksen autismikuntoutusohjaaja on tehnyt kotiohjauskäyntejä yhdessä lastensuojelun perhetyöntekijän kanssa avaten neuropsykiatrisen oireyhtymän omaavan nuoren arjen haasteiden tukemisen käytänteitä sekä kommunikatiivisten että toiminnanohjauksellisten apuvälineiden käytön ohjausta myös lastensuojelun perhetyöntekijöille. Lasten Kaste hankkeen Kolpeneen pilotin osalta on myös pyritty lisäämään Länsi Pohjan alueen erikoissairaanhoidon sekä Kolpeneen moniammatillisten tiimien yhteistyötä siten, että mahdollinen päällekkäinen työ ehkäistyisi sekä konsultaatiokynnys eri toimijoiden välillä madaltuisi. Länsi Pohjan alueen neuropsykiatrisen nuoren palvelupolkujen selkiyttämisen osalta on pidetty tukitiimitapaamisia, joissa todettu tarve selkiyttää kuntoutuspolkua myös visuaalisin keinoin. Prosessimallinnus kehittämistehtävän osalta aloitetaan elokuussa Kevään aikana on myös saatettu Länsi Pohjan alueen yhdelle normaali ja yhdelle erityiskouluille kyselyt miten he kokevat saavansa tukea neuropsykiatristen nuorten osalta koulutyön sekä arjen käyttäytymisen ja oppimisen sekä nivelvaiheiden huomioonottamisen tukemisessa. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen koetaan tärkeäksi. Syyskuussa 2015 järjestetäänkin Kemissä koulutuspäivä neuropsykiatristen nuorten kohtaamisen ja arjen tukemisen osalta. Koulutusta on valmisteltu kevään aikana. Kuusamon kehittämistehtävät ovat edenneet seuraavasti: Kuusamossa toimintaan on kevään aikana vaikuttanut kehittäjätyöntekijän vaihtuminen ja siltä osin kehittämistyössä on ollut hieman viivettä. Alkuvuodesta kehittämistyössä on koottu 4

5 materiaalia itsenäistyvän nuoren kanssa työskentelyyn. Kansion kokoamisessa on hyödynnetty Umbrella kansiota. Osiota on päivitetty ja muokattu sekä lisätty uusia osioita mukaan. Kansio toimii työskentelyn pohjana vahvaa tukea tarvitsevan nuoren kanssa joka on muuttanut tai muuttamassa omaan asuntoon. Kansiota koostettu siten, että siinä käydään läpi laajasti itsenäistyvän nuoren elämään liittyviä asioita. Kansio alkaa menetelmillä, joiden avulla työntekijä ja nuori pääsevät tutustumaan toisiinsa. Tämän jälkeen jatketaan pohdintaa nuoren verkostoista ja vapaa ajasta. Lopuissa osioissa käydään läpi, asumiseen, kouluun, työhön ja talouteen sekä hygieniaan ja puhtauteen liittyvät asiat. Kansion voi käydä läpi kokonaisuudessaan tai hyödyntää siitä itsenäisiä osioita. Kansioita on testattu niin, että nuorelle on annettu kerralla kaikki materiaali kopioituna tutustuttavaksi ja tapaamisilla on käyty siten tehtäviä läpi yhdessä. Kokeileminen jäi kesken, kun nuori ilmoitti, että ei halua enää jälkihuoltoa. Kokeilun aikana kuitenkin kävi ilmi, että nuorelle paras tapa etsiä tietoa oli internet ja siinä haasteena oli luotettavan tiedon löytäminen. Haasteeksi nuoren kanssa muodostuikin asioiden saattaminen rutiinitoiminnaksi. Toisen nuoren kanssa kansiota on testattu niin, että on annettu yhden osion tehtävät kerrallaan ja käyty niitä läpi. Nuorella on keskittymisvaikeuksia, joten yhden osion tehtäviä on käyty läpi useammalla tapaamisella. Nuori on asunut omassa asunnossaan jo hetken, joten asioita on käyty läpi sen mukaan miten niissä on ilmennyt haasteita. Jakson lopulla on Kuusamossa aloitettu kehittäjäasiakkaiden rekrytoiminen. Asian tiimoilta on käyty tutustumassa aikuissosiaalityön kehittäjäkahvilaan. Lisäksi on tavattu aikuissosiaalityössä kehittäjäasiakkaana toimiva henkilö joka on halukas lähtemään mukaan kehittämään lastensuojelun palveluita. Hänen kanssaan keskusteltiin kokemuksista toimia kehittäjäasiakkaana ja siitä miten kehittäjäasiakkaat voisivat olla mukana lastensuojelun kehittämisessä. Hanketiimissä pohdittiin asiakaspalautteen keräämistä asiakkailta ja etenkin nuorilta. Palautelomake laadittiin niin, että etsittiin valmiita lomakkeita joista muokattiin sopiva lomake. Palautelomake lähetettiin kahdellekymmenelle lastensuojelun palveluiden piirissä olevalle nuorelle. Kehittäjätyöntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin ja seminaareihin: Aikuissosiaalityön päivät Helsingissä Päivien teemana oli mm. asiakkaiden osallisuus ja yhdessä tekeminen työntekijöiden kanssa. Sosiaalihuoltolain koulutuspäivät, THL Rovaniemi Lapsen haastattelu rikosprosessissa 2/2015 Poske päivät Oulu Lastensuojelupäivä Rovaniemi Lasten Kasteen kuntien asiantuntijoiden työkokous Lastensuojelun edunvalvoja koulutus Toimijuuden ja osallisuuden tukeminen seminaari Rovaniemellä Vahvuutta vanhemmuuteen ja Lapsi mielessä perheryhmäohjaajien jatkokoulutuspäivä Oulu Lähisuhdeväkivallassa yksilöiden ja perheiden auttamisen prosessit ja verkoston yhteistyö Kuusamo Lastensuojelu opintokokonaisuus seminaaripäivä Rovaniemi/Lapin yliopisto lastensuojelun asiakkuuksien moninaisuus: puheenvuoro neuvolatyön näkökulmasta Kehittäjäfoorumi Rovaniemellä 5

6 Hätäkeskusyhteistyöryhmän työkokous Oulussa Lasten Kasteen kuntien asiantuntijoiden työkokous Rovaniemellä

7 Muu kehittämistyö: Lasten Kasteen Rovaniemen paikallinen projektiryhmä on kokoontunut kuukausittain. Koko Pohjoisen alueen projektiryhmä kokoontui Oulussa niin ikään kuukausittain. Kuntien yhdyshenkilöt/asiantuntijat kokoontuivat videopalaveriin 4 6 viikon välein. Yhdyshenkilökokoontumisissa on työstetty lastensuojelun prosessimallinnusta. Kahdella viimeisellä mallinnuskerralla keväällä on mukana ollut myös lakimies Kaisa Post. Sodankylän lastensuojeluasiakkuuden alku prosessimallinnusta on työstetty vuoden 2015 aikana siten, että malli valmistui maaliskuussa Kemin ja Tornion prosessimallinnuksia lastensuojelun ja aikuisten kanssa tehtävän sosiaalityön työpariudesta on työstetty vuoden 2015 aikana siten, että mallit valmistunevat alkusyksyllä. Lapin perheneuvolatyötä tekevien työkokous järjestettiin Keminmaassa tammikuussa Lastensuojelun edunvalvonnan viranomaisyhteistyökokous järjestettiin tammikuussa 2015 ja toistamiseen toukokuussa. Lapin yliopiston Lasten Kaste graduryhmä on kokoontunut kuukausittain ja seminaaripäivässä ovat olleet mukana hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijä, projektikoordinaattori sekä Posken kehittämispäällikkö. Gradujen aiheet liittyvät kiinteästi hankkeen kehittämistehtäviin. Sosiaalityö tulevassa sotessa työryhmä on kokoontunut kevään aikana 2 3 kertaa kuukaudessa ja hankekoordinaattorin tehtävänä on ollut lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokoaminen Lapin alueelta. Hankkeen järjestämät koulutukset: TLP koulutus Kemijärvellä 1 5/2015 Motivoiva työskentelytapa, videokoulutukset yhdeksällä paikkakunnalla 3 4/2015 Art koulutus Tervolassa Kiireellisyyden arviointi koulutus