Osa 3 PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA. Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009
|
|
- Sari Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osa 3 PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009 Kannen kuva: Marja Mönkkönen 2009
2 PALVELUT JA ALUEKEHITYS Palveluiden tarkasteleminen alueen kehittämisen yhteydessä on välttämätöntä. Palvelut ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa. Suomen valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa on mainittu muun muassa peruspalveluiden turvaaminen koko maassa. Aluepolitiikan keinoin pyritään vahvistamaan eri alueiden elinkeino ja palveluperustaa. Palveluiden kehittäminen ovat yksi aluepolitiikan tämänhetkisistä painopisteistä. (Sisäasiainministeriö 2007) Palveluihin on luettava kuuluvaksi sekä aineelliset palvelut (esim. tiettyjen tuotteiden myynti) sekä aineettomat palvelut (esim. päivähoito). Palvelut voidaan jakaa julkisiin ja yksityisiin palveluihin, samoin kuin henkilökohtaisiin palveluihin ja palvelutuotteisiin. Palveluita voidaan siis jaotella usein eri tavoin ja niin ikään tarkastella eri näkökulmista. Joka tapauksessa kaikkien palveluiden tuottaminen, järjestäminen ja tarjoaminen vaativat tarkoitukseen soveltuvat tilat, joiden on sijaittava sekä palvelun tarjoajan että palvelun käyttäjän kannalta mielekkäässä paikassa. Julkiset palvelut ovat palveluja, joita rahoittavat valtio ja kunnat pääasiassa verovaroin. Julkisten palveluiden tarkoituksena on taata kaikille ihmisille mahdollisuudet peruspalveluihin. Yleisesti ottaen palveluiden taso ja määrä alueella ovat kytköksissä alueen (kunnan) yleiseen kehityssuuntaan, mutta myös laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin. Tällä hetkellä ja lähivuosina vaikuttavia trendejä ovat muun muassa seuraavat: markkinavoimien valta palveluiden tuotannossa kasvaa hallinnollinen rakennemuutos jatkuu (näkyy jo nyt mm. palveluiden kilpailuttamisena ja ulkoistamisena) erilaisten hallinnollisten instituutioiden korvautuminen verkostoilla lisääntyy hallinnolliset hyvinvointijärjestelmän korvautuvat ainakin osin oman avun järjestelmillä vaihtoehtoiset palvelutuotantomallit ja palvelutuottajat lisääntyvät 2
3 palveluiden organisointitavoissa tapahtuu muutoksia (näkyy jo nyt mm. tulosyksiköiden, nettobudjetoitujen virastojen, liikelaitosten ja yhtiöittämisen muodossa) palvelut säilyttävät perusominaisuutensa, mutta niiden tuottamisessa ja jakelussa tapahtuu muutoksia (palvelukentän laajeneminen ja sisältöjen monipuolistuminen, tuotteistamisen lisääntyminen, kilpailun kiristyminen, itsekannattavuusperiaatteen soveltaminen tai ainakin maksutulo osuuksien lisääminen, palvelujen elinkaaren lyheneminen sekä eri palvelujen kehitysmekanismeissa tapahtuva erilaistuminen.) palvelut muuttuvat yhä enemmän teknologian välityksellä toimiviksi (trendi näkyy jo nyt esimerkiksi pankkiasioiden hoidossa, ostosten tekemisessä, kirjaston käytössä, terveydenhuollossa, opetuksessa ja matkailussa) ikärakenteen ja väestön määrän kehitys vaikuttaa kulutukseen ja palvelutarpeisiin (esim. Suomessa sosiaali ja terveyspalveluiden tarve on lisääntymässä, perusopetuksen tarpeen määrä vähentymässä alueelliset erot tämän trendin osalta ovat kuitenkin suuret.) (ks. esim. Anttiroiko 2000, Larjovuori 2004) Palvelut ovat kytköksissä myös alueen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Alueen asuin ja elinympäristöt muodostuvat useista osista, joita ovat fyysinen ympäristö, taloudellinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö sekä toiminnallinen ympäristö. Palvelut ja niiden saavutettavuus muodostavat olennaisen osan toiminnalliseen ympäristöön liittyvistä asuin ja elinympäristön kilpailukykytekijöistä. Korkealaatuinen asuin ja elinympäristö ei enää toimi ainoastaan paikallisen väestön tarpeiden tyydyttäjänä ja paikkaan sitouttajana, vaan entistä enemmän myös vetovoimatekijänä, joka houkuttelee alueelle uutta inhimillistä pääomaa eli elinkeinopolitiikan näkökulmasta osaavaa työvoimaa. (Raunio & Linnamaa 2000:28). Kilpailukykyyn ja asuinpaikan valintaan liittyviä tekijöitä tarkasteltaessa palveluista voidaan erottaa kaksi erilaista ryhmää: 1) päivittäin tarvittavat tai perusturvallisuuteen kuuluvat palvelut, sekä 2) niin kutsutut ylellisyyspalvelut tai vain pienen ryhmän käyttämät erikoispalvelut. Vaikka palvelut ja niiden saavutettavuus ovat osa alueen kilpailukykyä, ne eivät silti välttämättä muodosta alueelle kilpailuetua. Kilpailuetua tuottavat vain ne tekijät, jotka erottavat alueen selkeästi muista alueista, ovat tärkeitä asuinpaikan valinnassa ja vastaavat ihmisten niille asettamia vaatimuksia. Hyvä, hyvin toimiva tai korkealaatuinen eivät ole siis synonyymejä kilpailuedulle. (Raunio 2001) Kaikki ihmiset tarvitsevat tiettyjä peruspalveluita, mutta eroja on 3
4 siinä, millaisen välimatkan takaa he ovat valmiita palveluita hankkimaan. Osa haluaa asua mahdollisimman lähellä kaikkia käyttämiään palveluita. Osa taas haluaa omaa rauhaa, eikä kaipaa palveluita aivan lähietäisyydelle kodistaan. Asuinpaikan etäisyys palveluista on otettava huomioon myös arvioitaessa alueella asumiseen liittyviä kustannuksia. Kuntien kannalta paitsi palveluiden järjestäminen, myös niiden mielekäs sijoittaminen on olennaista toimivuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Aluekehitykseen kuuluvassa maankäytössä palvelut ja niiden sijoittaminen on huomioitava osana yhdyskuntarakennetta. Mahdolliset uudet asuinalueet on järkevää sijoittaa käytännöllisten yhteyksien päähän olemassa olevista palveluista. Muutokset alueen väestön määrässä ja/tai ikärakenteessa vaikuttavat usein myös siihen, millaisia palveluita kunnan täytyy asukkailleen järjestää, miten paljon palveluita on oltava ja mihin ne sijoitetaan. Alueen väestörakenteen muutosten aiheuttamat muutokset palveluiden tarpeessa on siis huomioitava sekä strategioissa että maankäytön suunnittelussa. Lisäksi muun muassa palveluksi luettava infrastruktuuri ja sen ylläpito kustannuksineen on huomioitava ja suunniteltava huolella käsi kädessä uusien asuinalueiden kanssa. Erityisesti voimakkaan kasvun alueilla syntyy usein ongelmia, kun infrastruktuurin rakentaminen laahaa asuinrakentamista jäljessä tai kun esimerkiksi päivähoitopalveluiden järjestämisessä ei ole varauduttu muuttovoiton mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun. Taantuvilla alueilla sen sijaan ongelmia aiheuttaa muun muassa vajaakäytöllä olevan infrastruktuurin ylläpito kustannuksineen (Raatikainen 2004). Kunnalle on Suomen laissa määrätty tiettyjä tehtäviä, joihin lukeutuu myös velvollisuus järjestää tiettyjä palveluita kunnan asukkaille. Kunnat voivat tuottaa nämä palvelut itse, ostaa ne ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tai esimerkiksi perustaa toisten kuntien kanssa säätiön, kuntayhtymän tai osakeyhtiön hoitamaan kyseisen palvelun tuottamisen. Kuntien vastuulla on tavalla tai toisella järjestää asukkailleen muun muassa: Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Päivähoito Peruskoulut Veden, lämmön ja sähkön jakelu 4
5 Viemäröinti ja puhtaanapito Palontorjunta Vapaa aika ja kulttuuripalveluita (liikuntapaikat, kirjastot; jne.) Kaikkien edellä lueteltujen palveluiden järjestämisvastuussa on olemassa tietyt rajoitukset kunnan ei siis esimerkiksi ole välttämätöntä rakentaa runkoviemäriverkkoa haja asutusalueelle. Asukkaiden kannalta tarkasteltuna kunnan tarjoamat palvelut eivät kuitenkaan kata kaikkea tarpeellista, vaan lisäksi tarvitaan muita palveluita. Tärkeitä palveluita ovat muun muassa huoltoasemat ja päivittäistavarakaupat, joita käytetään varsin usein. Muita suhteellisen usein käytettyjä palveluita ovat muun muassa pankit, postit ja apteekit. Henkilöstä ja kotitaloudesta riippuen tarvitaan aika ajoin myös erilaisia erikoisliikkeitä ja palveluita. Myös eri väestöryhmillä on toisistaan poikkeavia tarpeita palveluiden suhteen (ks. taulukko 1. ) Taulukko 1. Eri asukasryhmien kannalta olennaisia palveluita Lapset 0 12v. Liikuntapalvelut Liikuntatilat, uimahalli Pienimittakaavaiset kaupalliset palvelut Kirjasto Päivähoito Koulut Nuoret 13 17v. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet Monipuoliset kaupalliset palvelut Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Nuorisotilat Peruskoulut Toisen asteen oppilaitokset 5
6 Nuoret aikuiset 18 24v. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet Monipuoliset kaupalliset palvelut Pienyrityksille suunnatut palvelut Ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut Pienten lasten vanhemmat 25 39v. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhemmat 40 65v. Hyvät liikenneyhteydet suhteessa työpaikka alueisiin Lapsille suunnatut palvelut Virkistys ja vapaa ajan palvelut Hyvät liikenneyhteydet Palveluiden ja liikenneyhteyksien yhdistäminen Aikuiset parit ilman lapsia Yksinasuvat Tarpeet eri elämäntapoihin liittyviä Hyvät liikenneyhteydet (ml. julkinen liikenne) Monipuoliset lähipalvelut Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Ikääntyneet yli 65v. Hyvät liikenneyhteydet (ml. julkinen liikenne) Esteettömyys Harrastusmahdollisuudet Seniori ja palveluasunnot Liikkumis tai toimintaesteiset Räätälöity asuminen Hyvät, helppokäyttöiset liikenneyhteydet (ml. esteettömyys) Lähipalvelut Esteisyyden määrittämät erityispalvelut Monipuoliset, tasa arvoiset harrastusmahdollisuudet Taulukko Wiikiä (2005) mukaillen. Palveluita voidaan tarkastella kuntatasolla useasta eri näkökulmasta. On mahdollista jakaa palvelut julkisiin ja yksityisiin, ja tarkastella niiden määrää ja saatavuutta kunnassa. Toisaalta kunta voidaan 6
7 jakaa pienempiin alueyksiköihin ja tarkastella näiden yksiköiden palvelurakennetta ja palveluiden saatavuutta tietyillä kunnan osa alueilla. Lisäksi palveluita voidaan tarkastella jonkin tietyn kohderyhmän, esimerkiksi lapsiperheiden tai vanhusten näkökulmasta, sillä eri kohderyhmät tarvitsevat ja käyttävät erilaisia palveluita. KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN PALVELUT Tässä selvityksessä tarkastellaan Kuhmalahden ja Pälkäneen julkisia ja yksityisiä palveluita, jotka sijaitsevat tai ovat saatavissa kunnan alueella. Julkisiin palveluihin luetaan kunnan järjestämät tai sen ulkopuoliselta palvelutarjoajalta ostamat peruspalvelut. Muun muassa liikuntapalvelut on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Yksityisistä palveluista mukaan on otettu vain muutamia arkielämän kannalta tärkeimmiksi arvioituja palveluita. Tarkastelussa ovat vain yksityishenkilöille suunnatut palvelut yrityksille suunnatut palvelut (nk. business to business palvelut) on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Tarkastelussa mukana olevat palvelut on esitetty taulukossa 2. Palveluita ja palvelurakennetta tarkastellaan tässä sellaisena kuin ne ovat selvitystä tehtäessä (syksyllä 2008). On kuitenkin huomioitava, että palvelurakenne voi muuttua tulevaisuudessa sekä yksityisten että julkisten palveluiden osalta. Selvitys käsittää tiedot palveluiden määrästä ja sijainnista, mutta ei arvio tarkastelun kohteena olevien palveluiden laatua. Palveluiden laatua alueella on arvioitu muun muassa osana Länsi Suomen lääninhallituksen tekemää tutkimusta (Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä 2006). Tutkimusta ei kuitenkaan voida pitää kattavana laatuarviona Kuhmalahden tai Pälkäneen palveluiden osalta, mutta sen tulokset antanevat yleiskuvaa koko maakunnassa ilmi tulevista palveluiden vahvuuksista ja heikkouksista. Taulukko 2. Karttatarkastelussa mukana olevat julkiset ja yksityiset palvelut. Julkiset palvelut Kunnanviraston palvelut Kirjastot Peruskoulun ala asteet Peruskoulun yläasteet Lukiot Lasten päivähoito Terveyskeskuspalvelut Vanhustenhuolto Nuoriso ja kulttuuripalvelut Palvelu ja tukiasuminen Yksityiset palvelut Päivittäistavarakaupat Apteekit Huolto tai kylmäasemat Postit Pankit 7
8 Kuhmalahti ja Pälkäne kuuluvat Länsi Suomen lääniin, jossa lääninhallitus on tehnyt tutkimuksen palveluista. Tutkimuksen mukaan läänissä palveluilla on suhteellisen hyvä saavutettavuus. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria eikä kattavaa seurantajärjestelmää ole. Tyytymättömyyttä julkisten palveluiden osalta herättää koko läänissä mm. harveneva kouluverkko sekä koulukuljetusjärjestelyiden ongelmat. Kirjastopalveluissa ongelmana on koko läänin alueella se, että pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia kehittää erikoisryhmien palveluita vaikka halua siihen olisikin. Terveyspalveluissa eniten ongelmia on ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämisessä. Lisäksi ongelmana on joillakin alueilla myös ikääntyneiden terveyspalveluiden puutteellinen huomioiminen kuntien palvelustrategioissa. Parannettavaa oli myös julkisen liikenteen tarjonnassa. Hyvin oli järjestetty mm. kunnaneläinlääkärin palvelut. Pirkanmaalla muuta lääniä paremmin sujuvat myös peruskoulun päättäneiden jatkokoulutus sekä omalääkärijärjestelmän toimivuus. (Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä 2006; ks. myös Asukkaiden arviot kaupungin palveluista ) Jatkossa syytä olisi kiinnittää huomiota erityisesti terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen sekä työvoiman saatavuuteen sosiaali ja terveysalalla. Kuntien tulisi myös selkeyttää palvelu ja hankintastrategioitaan ja viestittää aikeistaan selkeästi aikeistaan alueen yrityskentälle. Kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi lisätä jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Tulevaisuudessa kuntarajat merkitsevät palveluiden tuottamisessa yhä vähemmän. (Larjovuori 2004).. Kaakkois Pirkanmaalla asuvat saavat tarvitsemansa palvelut osin kotikunnistaan ja osin naapurikunnista tai Tampereelta. Kuhmalahden palvelut ovat pienemmän asukasmäärän vuoksi suppeammat kuin Pälkäneen. Molemmat kunnat ostavat osan julkisista palveluista kunnan ulkopuolelta. Suuren alueellisen keskuksen, Tampereen, läheisyys vaikuttaa Kaakkois Pirkanmaan palveluihin. Tampereelta haetaan muun muassa erilaisia erikoispalveluita sekä tietyt valtionhallinnon palvelut. Lisäksi Kangasalla sijaitsevia palveluita käytetään paljon. Käynnissä olevan valtakunnallisen kunta ja palvelurakenneuudistuksen myötä molemmat kunnat ovat joutuneet tekemään joitakin muutoksia palveluiden järjestämiseen. Molemmat kunnat ovat esimerkiksi mukana perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävien hoitamiseksi muodostetussa, puitelain ehdot täyttävässä yhteistoiminta alueessa, jonka isäntäkuntana toimii Kangasala. Kuhmalahdella julkiset palvelut ovat jakautuneet kahteen kylään. Pohjassa sijaitsevat kunnanvirasto, terveyskeskus ja ala aste. Kunnanviraston yhteydessä on Kelan asiakaspalvelupiste. Ala asteella toimii myös koululaisten iltapäiväkerho. Kirkonkylällä sijaitsevat Pentorinteen 8
9 vanhainkoti sekä viikoittain avoinna oleva nuorisotila Kirkonkylän koululla. Kirkonkylän läheisyydessä on myös ryhmäperhepäiväkoti. Kuhmalahden yksityiset palvelut sijaitsevat niin ikään Pohjassa ja Kirkonkylällä. Pohjassa on päivittäistavarakauppa, apteekki, asiamiesposti ja pankki. Kirkonkylällä on niin ikään päivittäistavarakauppa, asiamiesposti, ja pankki, sekä lisäksi kylmäasema. Kuhmalahden palvelut ovat siis keskittyneet kahteen keskukseen, jotka ovat myös kunnan kaksi tiheintä asutuskeskittymää. Verrattaessa Kuhmalahden palveluita (ks. liite 1) aiemmin tässä selvityksessä esitettyyn luetteloon eri asukasryhmien kannalta olennaisista palveluista (ks. taulukko 1), on huomattavissa suuria eroja Kuhmalahden palvelurakenteen toimivuudesta suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten (0 12v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat varsin kattavat. Kuhmalahdella on suhteellisen paljon lapsille soveltuvia liikuntaharrastemahdollisuuksia ja näihin harrasteisiin soveltuvia tiloja. Kuhmalahden kaupalliset palvelut ovat pienimittakaavaisia ja siten lapsille soveltuvia. Pieni mittakaava on lapsen hahmotettavissa ja helpottaa siten lasten asioimista ja asioimisen opettelua. Kunnassa on myös toimiva kirjasto, päivähoito sekä ala aste. Koska suurin osa palveluista on keskittynyt Pohjaan ja Kirkonkylään, niiden saatavuus on Pohjan ja Kirkonkylän ulkopuolella asuvien lasten kannalta luonnollisesti heikompi. Nuorten (13 17v.) osalta Kuhmalahden palvelut eivät ole kata ikäryhmän tarpeita. Julkinen liikenne toimii koulumatkojen osalta melko hyvin, mutta ei ole saavutettavissa kaikkialta kunnasta. Vapaa ajan liikkumisen kannalta etenkään kunnan sisäinen julkinen liikenne ei ole erityisen toimiva. Kuhmalahden kaupalliset palvelut eivät myöskään ole niin monipuoliset kuin tämän ikäryhmän kannalta olisi toivottavinta. Harrastusmahdollisuuksia nuorille on melko vähän ja nuorisotilat ovat varsin rajallisesti käytettävissä. Yläaste ja kaikki peruskoulun jälkeiset oppilaitokset sijaitsevat kunnan ulkopuolella. Samat julkisen liikenteen ja kaupallisten palveluiden monipuolisuuden puutteet sekä opiskelumahdollisuuksien sijaitseminen kunnan ulkopuolella ovat puutteita myös nuorten aikuisten (18 24v.) osalta. Tätä ikäryhmää ajatellen olennaisia ovat edellä mainittujen lisäksi pienyrityksille suunnatut palvelut, joita on saatavilla osin oman kunnan alueelta ja osin sen ulkopuolelta. Pienten lasten vanhempien (25 39v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat suhteellisen toimivat, sillä heille olennaista on nimenomaan lapsille suunnattujen palveluiden kattavuus. Toinen tärkeä seikka tälle ryhmälle on liikenneyhteydet suhteessa työpaikka alueisiin. Kuhmalahden kunnan sisällä ei kuitenkaan voida sanoa olevan varsinaista työpaikka aluetta, vaan 9
10 kunnassa olevat työpaikat ovat melko hajallaan. Sen sijaan Kuhmalahdelta ulospäin kulkeva työpaikkaliikenne suuntautuu pääasiassa Sahalahden (Kangasalan ja Tampereen) suuntaan, jonne liikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Kuhmalahden palveluita voitaisiin ehkä kuvata keskinkertaisiksi. Virkistys ja vapaa ajanpalveluita sekä harrastusmahdollisuuksia on suhteellisen paljon. Joitakin puutteita on sen sijaan liikenneyhteyksissä. Sellaiset aikuiset pariskunnat, joilla ei ole lapsia, elävät hyvin erilaisten elämäntyylien mukaan. Sen vuoksi heidän palvelutarpeitaan tai jonkin tietyn alueen palveluiden kattavuutta tätä väestöryhmää ajatellen ei voida arvioida tässä yhteydessä. Yksinasuvien henkilöiden kannalta Kuhmalahden palveluissa on joitakin puutteita liikenneyhteyksien (ml. julkinen liikenne) sekä lähipalveluiden monipuolisuuden osalta. Sen sijaan Kuhmalahden harrastusmahdollisuuksia on pidettävä vähintään keskinkertaisina, joskin harrastusmahdollisuuksien kattavuus riippuu luonnollisesti henkilön omista intresseistä. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita. Harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Vanhusten asuntoja on Kirkonkylällä ja Vehkajärvellä. Myös vanhainkoti sijaitsee Kirkonkylällä. Kirkonkylää ja erityisesti Pohjaa lukuun ottamatta lähipalveluita ei ole tarjolla. Liikkumis tai toimintaesteisten asuminen on järjestetty tapauskohtaisesti. Esteettömyyden toteutumista kunnassa ei ole selvitetty. Pälkäneellä julkiset palvelut ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle, sillä nykyinen Pälkäne ja sen palveluverkosto muodostuu entisten Pälkäneen ja Luopioisten kuntien alueista ja palveluverkoista. Suurin palvelukeskus Pälkäneellä on Onkkaalan alue, jossa sijaitsee ainakin yksi palvelupiste jokaisesta tarkastellusta julkisen palvelun ryhmästä. Muut selkeät julkisten palveluiden keskittymät ovat Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä. Aitoossa julkisia palveluita edustavat peruskoulut, ryhmäperhepäiväkodit sekä kirjasto. Luopioisten kirkonkylällä on ala asteen ja kirjaston lisäksi myös terveyskeskus, nuorisotila, päiväkoti sekä tuetun palveluasumisen yksikkö. Edellä mainittujen lisäksi Rautajärvellä on pieni palvelukeskittymä ryhmäperhepäiväkoti, kirjasto sekä ala aste. Edellä mainittujen palvelukeskittymien lisäksi Pälkäneellä on yksittäisiä julkisia palveluita myös Laitikkalassa, Iltasmäessä, Epaalassa, Myttäälässä, Salmentaassa ja Sappeessa. Yksityiset palvelut ovat niin ikään jakautuneet pääasiassa Onkkaalan, Aitoon ja Luopioisten 10
11 Kirkonkylän alueille, jotka ovat myös kunnan suurimmat asutuskeskittymät. Yksittäisiä palveluita on myös muualla kunnan alueella pienempien asutuskeskittymien yhteydessä. Kuten Kuhmalahdellakin, myös verrattaessa Pälkäneen palveluita (ks. liite 2) aiemmin tässä selvityksessä esitettyyn taulukkoon eri asukasryhmien kannalta tärkeistä palveluista (taulukko 1), on Pälkäneenkin kyseessä ollessa löydettävissä eroja palvelurakenteen toimivuudessa suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten osalta Pälkäneen palvelut ovat kokonaisuutena tarkastellen varsin kattavat. Lasten liikunta ja harrastusmahdollisuuksia on tarjolla suhteellisen paljon. Kaupalliset palvelut ovat pienimittakaavaisia ja siten lasten kannalta toimivimpia. Pälkäneen kirjastoverkko on kattava. Lasten päivähoitopaikkoja on useita, samoin ala asteen kouluja. Palveluiden saavutettavuus haja alueilla on ymmärrettävästi heikompi kuin taajamissa, joihin palvelut ovat Pälkäneelläkin keskittyneet. Nuorten (13 17v.) osalta Pälkäneen palvelut eivät vastaa kaikkia ikäryhmän tarpeita, mutta ovat kunnan maaseutumaisuuden huomioiden suhteellisen hyvät. Harrastusmahdollisuudet ovat suhteellisen monipuoliset. Kunnassa on yläasteiden lisäksi oma lukio. Sen sijaan muut toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat kunnan ulkopuolella. Kaupalliset palvelut ovat ikäryhmän tarpeisiin nähden osin puutteelliset, samoin puutteita on julkisen liikenteen yhteyksissä. Kuten Kuhmalahdellakin, samat julkisen liikenteen ja kaupallisten palveluiden monipuolisuuden puutteet sekä opiskelumahdollisuuksien sijaitseminen kunnan ulkopuolella ovat puutteita myös Pälkäneellä asuvien nuorten aikuisten (18 24v.) osalta. Pälkäneellä on kuitenkin saatavilla tämän ikäryhmän kannalta olennaisia, pienyrityksille suunnattuja palveluita. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Pälkäneen palvelut ovat suhteellisen hyvät. Virkistys ja vapaa ajanpalveluita sekä harrastusmahdollisuuksia on suhteellisen paljon. Tietyillä alueilla on kuitenkin joitakin puutteita liikenneyhteyksissä. Sellaiset aikuiset pariskunnat, joilla ei ole lapsia, elävät hyvin erilaisten elämäntyylien mukaan. Sen vuoksi heidän palvelutarpeitaan tai jonkin tietyn alueen palveluiden kattavuutta tätä väestöryhmää ajatellen ei voida arvioida tässä yhteydessä myöskään Pälkäneen osalta. Yksinasuvien pälkäneläisten kannalta kunnan palveluissa on joitakin puutteita. Lähipalveluiden monipuolisuus toteutuu oikeastaan vain Onkkaalassa sekä Luopioisten kirkonkylällä, osin myös Aitoossa. Samoin liikenneyhteyksissä on joitakin puutteita. Harrastusmahdollisuuksia voidaan kuitenkin pitää melko hyvinä kunnan kokoon nähden. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita. 11
12 Harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Pälkäneellä ei ole varsinaisia senioriasuntoja, mutta ensisijaisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra asuntoja on tarjolla Onkkaalassa. Lisäksi vastaavia, yhdistysomisteisia vanhusten vuokra asuntoja on Luopioisissa ja Rautajärvellä. Onkkaalassa ja Luopioisissa sijaitsevat myös palvelutalot. Samoin Onkkaalassa ja Luopioisten kirkonkylällä on myös saatavilla tämän ikäryhmän kannalta tärkeät kattavat lähipalvelut. Liikkumis tai toimintaesteisten asuminen on järjestetty tapauskohtaisesti. Ensisijaisesti mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu kuntoutumiskoti sijaitsee Luopioisten kirkonkylällä, kun taas tuetun asumisen yksikkö on Onkkaalassa. Esteettömyyden toteutumista kunnassa ei ole selvitetty. Wiikin (2005) taulukkoa eri väestöryhmien palvelutarpeista voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Jokaiseen nimettyyn ryhmään kuuluu hyvin erilaisia henkilöitä, joilla on toisistaan poikkeavia tarpeita. Lisäksi taulukko sopii paremmin tukemaan palveluiden kattavuuden arviointia kaupungeissa kuin pienillä maaseutupaikkakunnilla, sillä esimerkiksi kaupallisten palveluiden monipuolisuus ei koskaan voi olla samanlaista pienillä maaseutupaikkakunnilla kuin kaupungeissa. Myös ihmisten odotukset maaseutupaikkakunnan palvelutasosta poikkeavat heidän odotuksistaan kaupunkien palvelutason suhteen. Nämä odotukset, samoin kuin paikkakunnan koko, maaseutumaisuus sekä sijainti suhteessa muihin palvelukeskuksiin tulee ottaa huomioon arvioitaessa palveluiden saatavuutta kunnissa. Wiikin taulukkoa lukuun ottamatta vastaavia suomalaisia vertailukohtia palvelutarjonnan tarkastelulle ei juuri ole olemassa. Edellä mainituista näkökohdista huolimatta Wiikin taulukko tarjoaa siten hyvän, suuntaa antavan lähtökohdan palvelutarjonnan tarkastelulle ja on siksi käyttökelpoinen tämän selvityksen yhteydessä. PALVELUIDEN MUUTOKSET TULEVAISUUDESSA Palveluiden muutosta tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Palveluihin luetaan kuuluvaksi hyvin erilaisia asioita en sekä julkisten että yksityisten toimijoiden tarjoamia palveluita, jotka voivat olla aineellisia tai aineettomia. Eri palveluiden tulevaisuudet ovat luultavasti keskenään hyvin 12
13 erilaisia. Palveluiden muutoksia onkin mahdollista pohtia tässä yhteydessä ainoastaan hyvin yleisellä tasolla. Julkisten palveluiden tulevaisuus niin Kaakkois Pirkanmaalla kuin muuallakin on kiinni sekä kunta, valtio, että kansainvälisellä tasolla tehtävistä poliittisista päätöksistä. Myös yleinen taloustilanne vaikuttaa julkisten palveluiden tarjontaan. Tälle hetkellä Euroopassa käydään laajaa väittelyä julkisten palveluiden tulevaisuudesta. Osa esitetyistä argumenteista puoltaa palveluiden yksityistämistä ainoana tienä valtion talouden tehostamiseen sekä kuluttajien palvelutarpeiden tyydyttämiseen. Vasta argumentit puolestaan esittävät, että yksityistäminen riistää yhteisöiltä mahdollisuuden valvoa verovarojen käyttöä demokratian keinoin ja muistuttavat, että kautta historian valtion takaamien, järjestämien tai suojaamien palveluiden yksityistämiseen on liittynyt suuria riskejä. Nämä argumentit saavat pontta muun muassa suurimman osan palveluista yksityistäneiden Italian ja Iso Britannian kokemuksista, jotka ovat olleet yllättävän negatiivisia. Tulevaisuudessa julkisten palveluiden kehittämisessä kamppailee kaksi näkökulmaa: tuottavuuslähtöinen ja vaikuttavuuslähtöinen. Tuottavuuslähtöisessä näkökulmassa palveluiden kehittäminen ja tuottaminen perustuvat kustannustehokkuuteen, ennakoitavuuteen ja kontrolliin. Mallilla saavutetaan lyhyen aikavälin kustannussäästöjä, mutta palvelun vaikuttavuus ja laatu kärsivät. Vaikuttavuuslähtöinen näkökulma palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa perustuu vaikuttavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, tilintekovastuuseen ja laatuun. Malli vahvistaa strategista otetta palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Mallilla saavutetaan parempi vaikuttavuus ja sen myötä pitkällä aikavälillä kohentuvat kustannustehokkuus. Yksityiset palvelut toimivat markkinatalouden ehdoilla. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että missä on kysyntää ja ostovoimaa, siellä yrityksen toiminta kannattaa. Alueellisesti tarkasteltuna tämä tarkoittaa sitä, että alueella on oltava riittävästi ostokykyistä väestöä, jotta yrityksen kannattaa tarjota siellä palveluita. Kuhmalahdella väestöennusteet povaavat pientä notkahdusta ennen nousua, Pälkäneellä ollaan nousuvaiheessa väestön määrän suhteen. Niinpä kummassakaan kunnassa ei tämän perusteella voida ajatella palveluiden vähentyvän väestön määrän vähentymisen vuoksi. Sen sijaan jos jompaakumpaa tai molempia kuntia kohtaa esimerkiksi laman vuoksi tilanne jossa väestön ostovoima merkittävästi heikkenee, se voi vaikuttaa myös alueella palveluita tarjoaviin yksityisyrityksiin. 13
14 Edellä esitetyt päälinjat ovat ne, jotka vaikuttavat myös Kaakkois Pirkanmaan alueen palveluissa tapahtuviin muutoksiin. Myös muita vaikuttavia tekijöitä on julkisten palveluiden osalta näistä tärkeimpänä mainittakoon kunnissa tehtävät valinnat ja päätökset. LÄHTEET Anttiroiko, Ari Veikko (2000). Julkishallinnon haasteet tietoyhteiskunnassa. Julkisen hallinnon verkkoasioinnin huippuseminaari, Lieksa Luettu Saatavana: Asukkaiden arviot kaupungin palveluista Efektia, Helsinki. Laakkonen Pöntys, K. (2006). Tupos Valtatie 4:n länsipuolen suunnittelusta. Julkaisussa Mönkkönen, M. & R. Mäntysalo toim. EkoSuKaT tutkimushankkeen väliraportti 4. Limingan Tupos. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, Julkaisu C 100, Saatavana myös sähköisessä muodossa: Larjovuori, R L. (2004). Ennakointitutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Pirkanmaalla. Pirkanmaan TE keskuksen julkaisuja 8. Pirkanmaan työvoima ja elinkeinokeskus ja Tampereen yliopisto Liiketaloudellinen tutkimus ja koulutuskeskus, Tampere. Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä Länsi Suomen lääninhallituksen julkaisu 1/2007. Raatikainen, S. (2004). Pienenevän infrastruktuurin suunnittelu ja hallinta. Acta Universitatis Ouluensis, Technica C 199. Oulun yliopisto, Oulu. Raunio, M. (2001). Asuin ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailuetuna. Teoksessa Sotarauta, M. & N. Mustikkamäki (toim. ) (2001). Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä, sivut Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Raunio, M. & R. Linnamaa (2000). Asuin ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente julkaisuja 9/2000. Simonen, M. (2006). Kaupungin läheinen maaseutu asuinpaikkana. Limingan Tupokseen muuttaneiden näkemykset asuinalueestaan. Julkaisussa Mönkkönen, M. & R. Mäntysalo toim. EkoSuKaTtutkimushankkeen väliraportti 4. Limingan Tupos. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, Julkaisu C 100, Saatavana myös sähköisessä muodossa: 14
15 Sisäasiainministeriö (2007).Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista Luettu Saatavana: misen_tavoitteet_2011.pdf Wiik, M. (2005). Asukasryhmät ja elinympäristö. Selvitys väestöryhmistä ja asukastarpeista. Suomen ympäristö 773. Ympäristöministeriö, Helsinki. 15
PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT
PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT LUETTELO PALVELUISTA Tähän luetteloon on listattu kunnalliset palvelut sekä niiden lisäksi arkielämässä päivittäin tai usein
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotAsumisen palveluiden konseptit - kehämalli
Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotVarsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen
Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
Lisätiedot- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi
- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotAlavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä
Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön
LisätiedotPirkanmaan kuntapäivä Tampere
Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotParasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1
Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on
LisätiedotARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta
ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotLähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014
Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 9.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky y Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, mitä ovat Nurmijärven kilpailukykytekijät
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotIkääntyvien palvelutarvekartoitus
Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi
LisätiedotLähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014
Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman
LisätiedotTeollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen
Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari 2.7. Jarkko Heinonen Keskeiset toimintaedellytykset Mitkä alueen toimintaympäristötekijät vaikuttavat yrityksen
LisätiedotHANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA
HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2010 PERUSTIEDOT HANKKEESTA NIMI Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla HALLINNOIJA Pomoottori
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotAlueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma
Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotKuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)
LisätiedotElinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat
Elinvoimaryhmä 9.10.2017 1) Maistiaisia kuntalaiskyselystä 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia 3) Teemat ja kokousajat 4) Elinkeinoasiahenkilön kuulumisia 1 Kuntalaiskysely: taustatiedot 2 Vetovoimatekijäprofiili
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotAsuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta
Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari Ira Verma Tutkija, arkkitehti Sotera-instituutti, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
LisätiedotKuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen
Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotPALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala
PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotPaimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE
Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 Inhimillisyyttä ja turvaa Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne.
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotLapsi muuttuvissa palvelurakenteissa
Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotKulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä
Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin
LisätiedotKansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila
Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotKorjausrakentamisen liiketoimintamallit
Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotKansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki
Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.
LisätiedotTulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma
Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotVihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón
Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta
LisätiedotTyövaliokunta Toimeksianto 2
Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden
Lisätiedotwww.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland
www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen
LisätiedotSuonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys
15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien
LisätiedotLäsnä ja poissa kaupungista. BEMINE Urban Forum V Kimmo Lapintie
Läsnä ja poissa kaupungista BEMINE Urban Forum V Kimmo Lapintie Kuviteltu kaupunki Asuminen Asumisen mielletään yhä pistemäisesti: ihminen valitsee preferenssiensä ja varojensa mukaisen asunnon (eli paljastaa
LisätiedotKiskontien aluetoimikunta 29.9.2011
Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys
LisätiedotKUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN VALTUUTETTUJEN SEMINAARI AITOOSSA 3.12.2008 KOOSTE RYHMÄTYÖT. Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hanke
KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN VALTUUTETTUJEN SEMINAARI AITOOSSA 3.12.2008 KOOSTE Aitoossa järjestytty nk. valtuutettujen seminaari oli toinen Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeessa järjestetyistä
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
Lisätiedot