Selvitys palveluvastaavan suunnitellusta koulutuksesta ja työkokemuksesta riittää.

Transkriptio

1 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINTAKESKUS Osallistumispyyntö H045-13/ HEL VASTAUKSET MIELENTERVEYSASIAKKAIDEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUKSEN TARKENTAVIIN KYSYMYKSIIN 1. Henkilöstölomake: Mikäli henkilöstöä ei ole vielä palkattu, voi ehdokas ilmoittaa sitovasti suunnitellun henkilöstön määrän. Riittääkö tässä palveluntuottajan itsensä tekemä vakuutus siitä, että henkilöstöä tulee olemaan tarjouspyynnön vaatimusten mukainen määrä koko sopimuskauden ajan? Henkilöstölomakkeelle tehty suunnitelma riittää (Osallistumispyynnön liite 2 vaatimus 4, Toimitettava selvitys kohta). 2. Liitteellä 2 vaatimus 3 pyydetään selvittämään palveluvastaavan koulutus ja työkokemus perustietolomakkeella. Mikäli kyseessä on uusi perustettava yksikkö, voimmeko tehdä perustietolomakkeeseen liitteen, jossa kuvaamme suunnitellun koulutuksen ja kokemuksen palveluvastaavan osalta? Tässä vaiheessa kilpailutusta uuden yksikön osalta, emme vielä tiedä tulevan palveluvastaavan tarkkaa koulutusta ja työkokemusta. Selvitys palveluvastaavan suunnitellusta koulutuksesta ja työkokemuksesta riittää. 3. Liite 4 henkilöstölomake. Lomakkeella pyydetään ilmoittamaan palveluvastaavan työaika, mikäli sitä käytetään tuki- ja kuntoutustyöhön. Onko teillä ohjeistus siitä, kuinka paljon palveluvastaavan työaikaa voidaan käyttää tuki- ja kuntoutustyöhön? Esim 50 % hallintoa ja 50 % kuntoutustyötä? Palvelujen vastaava työntekijä (lähiesimies) lasketaan hoitohenkilöstömitoitukseen enintään puolella kokoaikaisesta työpanoksesta sillä osuudella, kuin se on yksikön käytössä. 4. Jos tarjoaja tarjoaa montaa yksikköä, lähetetäänkö niistä erilliset tarjoukset vai yksi tarjous kaikkien yksiköiden osalta. Jos yksi tarjous, mitkä selvitykset/liitteet vaaditaan jokaisen yksikön osalta erikseen? Nyt riittää perustieto- ja henkilöstölomake kustakin yksiköstä erikseen. Lopullisessa tarjouspyynnössä määritellään, miten tarjoukset tulee tehdä. 5. Täytetäänkö jokaisesta asumispalvelujen hankinnan kohteesta erikseen oma lomake? -mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut -tuettu asuminen -palveluasuminen -tehostettu palveluasuminen 6. Liite 4 henkilöstölomake. Täytetäänkö henkilöstölomake palvelutuotteittain eli tehostetun, palveluasumisen ja tuetun asumisen osalta erikseen. Vaikka palveluntuottajalla on tehostettu yksikkö ja tarjoaa lisäksi tuettua palvelua, henkilökunta on näihin palveluihin erikseen nimetty.

2 2 7. Voiko yhdellä perustietolomakkeella tehdä osallistumispyynnön sekä palveluasumisen että tehostetun palveluasumisen kilpailutukseen, jos ko. palvelut tarjotaan samasta asumispalveluyksiköstä? 8. Voiko tarjoaja tarjota montaa hankinnan kohdetta (tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen) samassa yksikössä yhdellä tarjouksella? Jos voi, mitkä selvitykset/ liitteet vaaditaan jokaisen hankinnan kohteen osalta erikseen? Vastaus kysymyksiin 5,6,7 ja 8: Tarjoaja voi tarjota montaa hankinnan kohdetta samassa yksikössä. Tarjoaja täyttää yhden perustietolomakkeen, mutta jokaiselle palvelumuodolle tulee täyttää oma henkilöstölomake. 9. Henkilöstölomake: mitä eroa on kokoaikaisten ja kokopäiväisten määrällä? 10. Henkilöstölomaketaulukossa on käsitteet kokoaikaisten lukumäärä ja kokopäiväisten määrä. Miten nämä eroavat toisistaan? Vastaus kysymyksiin 9 ja 10: Kokoaikaiset lukumäärä sarakekohtaan merkitään kokoaikaisten työntekijöiden määrä (38,25 /vko). Kokopäiväisten määrällä tarkoitetaan lukumäärää, mikä saadaan laskemalla kokoaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden viikkotuntimäärä yhteen ja jakamalla tämä 38,25:llä. 11. Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen hankinnassa vastuuhenkilöltä edellytetään kolmen vuoden kokemusta mielenterveystyöstä. Katsotaanko riittäväksi kokemukseksi työskentely asumisyksikössä, jossa asukkaina on päihde- ja mielenterveysasiakkaita, vaikka yksikkö ei olekaan varsinaista mielenterveysasiakkaiden asumispalvelua? Palvelusta vastaavalta työntekijältä vaaditaan kolmen vuoden kokemus mielenterveysasiakkaiden parissa tehtävästä työstä (Osallistumispyynnön liite 2, vaatimus 3). Työskentely päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumisyksikössä katsotaan riittäväksi. 12. Mielenterveysasiakkaiden asumispalveluissa on asukkaina myös maahanmuuttajia, kuka vastaa tarvittaessa tulkkikustannuksista? Tulkkauspalvelut maksetaan sen toiminnan menoista, johon tulkkauspalvelua tarvitaan eli asumisyksikkö vastaa tulkkikustannuksista. 13. Liite 2: Koska sopimuskausi on pitkä ja kuntarakenteiden muutokset todennäköisiä, olisiko mahdollista laajentaa liitteen 2 vaatimusta 7 siten, että myös tietyn etäisyyden päässä olevat yksiköt hyväksyttäisiin vaikka ne eivät olekaan nykyisen Helsingin alueella? Näin esim. mahdollisen kuntaliitoksen myötä Helsinkiin liitettävien alueiden yksiköt voisivat tarjota palvelua. Lisäksi Helsingin alueelle on vaikea saada rakennettua uutta kuntouttavaa mielenterveyskuntoutuksen kapasiteettia, jossa voisi ottaa huomioon portaittaisen kuntoutumisen eri asumismuodot. Palvelun tulee sijaita Helsingissä. Tässä vaiheessa ei huomioida kuntaliitoksia. 14. Liite 1: Mitkä ovat arviolta osuudet 430 paikasta 1. tehostetulle palveluasumiselle, 2. palveluasumiselle ja 3. tukiasumiselle? Mikä on arviolta vuosittaisen uusien sijoitusten määrä kussakin ryhmässä? Koskeeko kilpailutus nykyisiä tehostetun palveluasumisen

3 3 piirissä olevia asiakkaita, eli siirretäänkö heidät kilpailutuksessa voittaneelle tuottajalle? Jos ei, niin kuinka suuri osuus tämä pitkäaikaisesti asuvien on tehostetun asumispalvelun paikoista? 15. Palvelukuvauksessa kerrotaan, että Helsingin kaupungin omana toimintana on kuntouttavassa asumisessa 144 paikkaa ja in-house toimintana (Niemikotisäätiö) 190 paikkaa. Ostetaanko kuntouttavaa asumispalvelua myös muilta palveluntuottajilta? Eikös se ole kasvava palvelumuoto? Ja eikö olisi hyvä saada myös muita palveluntuottajia kuntouttavaan asumiseen, koska heillä saattaisi olla resursseja paljon enemmän kuntoutuksen tuloksekkaaseen kehittämiseen. 16. Palvelukuvauksessa kerrotaan, että palveluasumisesta suurin osa on ympärivuorokautista palveluasumista ja nyt ko. palvelua ostetaan puitesopimuksilla 396 paikkaa. Onko jatkossakin näin suuri määrä ympärivuorokautisessa palvelussa vai onko tästä määrästä osa kenties sellaisia, jotka pärjäisivät sellaisessa palveluasumisessa, jossa ei ole yöllä henkilökuntaa paikalla (mutta päivystys on järjestetty)? 17. Onko arviota siitä, minkälaiset määrät sopimuskaudella olisi tuetussa asumisessa, palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa, jos kokonaismäärän on arvioitu olevan 430 paikkaa? Vastaus kysymyksiin 14,15,16 ja 17: Kilpailutus koskee myös nykyisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevia asiakkaita. Asiakkaita ei siirretä kilpailutuksessa voittaneelle tuottajalle. Helsingin palvelujärjestelmässä omana toimintana ja Niemikotisäätiön toimintana on järjestetty ns, kuntouttavaa asumista, mikä kohdentuu entistä enemmän nuorille kuntoutujille. Kuntouttavaa otetta edellytetään myös tehostetussa palveluasumisessa, palveluasumisessa ja tuetussa asumisessa. Tämän kilpailutuksen tavoitteena on löytää uusia toimintamalleja asumispalvelun järjestämiselle kehittämällä ns. kevyempiä asumismuotoja kuntoutuneille asiakkaille. Tavoitteena on, että kukin asiakas saa yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut mahdollisimman itsenäisen asumisen tueksi. Tällä hetkellä palvelujärjestelmä on pääosin ympärivuorokautista palvelua. Tavoitteena on keventää palvelurakennetta lisäämällä palveluasumisen osuutta ja kehittämällä tuettua asumista. Vuoden 2012 aikana palveluasumisen sijoittui 38 asiakasta, mikä paikkamäärä vapautui puitesopimuspaikoista. Suunniteltu kokonaispaikkamäärä on yhteensä noin 430 paikkaa. Vuosittaista määrää eri palvelumuodoissa on vaikea tässä vaiheessa arvioida. 18. Mitä tarkoitetaan sillä, että sairaanhoitajan palvelut ja asiantuntijuus tulee olla käytettävissä kaikkina päivinä? Riittääkö, että ko. palvelua ja asiantuntijuutta on tarvittaessa saatavilla esim. palveluasumisen osalta toisesta yksiköstä esim. viikonloppuisin ja ko. yksikkö voi sijaita esim. Vantaan puolella? Palveluasumisessa sairaanhoitaja on usein vain arkisin työvuorossa, koska silloin hänen työpanostaan tarvitaan eniten. 19. Liite 1: Tuleeko sairaanhoitajan palvelu olla käytettävissä myös viikonloppuisin? Vastaus kysymyksiin 18 ja 19: Sairaanhoitajan palvelut ja asiantuntijuus tulee olla käytettävissä kaikkina päivinä, myös viikonloppuisin. Tuottaja sitoutuu järjestämään sairaanhoitajan palvelut jokaisena

4 4 päivänä. Tilaaja ei määritä sitä, miten tämä vaatimus käytännössä järjestetään, vaan tuottaja vastaa siitä, että vaatimus toteutuu. 20. Mitä tarkoitetaan palveluasumisessa/ tehostetussa palveluasumisessa seuraavalla lauseella: Asiakkaan käytössä on päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat kodinkoneet ja laitteet. Mitä kaikkia kodinkoneita ja laitteita tällä tarkoitetaan? Ja pitääkö nämä laitteet olla asukkaan huoneessa vai yhteisissä tiloissa? Tarvittavia kodinkoneita ja laitteita ovat liedet, jääkaapit, pesukoneet, pölynimurit, kahvinkeittimet, vedenkeittimet, televisiot, radiot. Nämä tulee olla yhteistiloissa. Palveluasumisyksikössä itsenäisessä palveluasunnossa tulee olla liesi ja jääkaappi. 21. Mitä tarkoitetaan tuetun asumisen osalta seuraavalla lauseella: Tuetun asumisen asumisyksikössä asiakkailla on yhden hengen huoneet sekä riittävät hygienia- ja wc-tilat. Huonekoko on vähintään 13 M2 (ei sisällä wc- ja pesutilaa). Mitkä ovat tässä tarkoitetut riittävät hygienia- ja wc-tilat? Tuetun asumisen yksikössä tulee olla vastaavat hygienia- ja wc-tilat kuin mitä aluehallintoviranomaiset vaativat ympärivuorokautisessa palveluasumisyksikössä. 22. Hoidetaanko asiakkaiden lääkäripalvelut kaikilta osin julkisessa terveydenhuollossa? Eli palveluntuottajan vastuulla on vain huolehtia ajanvaraukset lääkäripalveluihin? 23. Mielenterveysasiakkaiden palvelukuvauksen kohdassa 5.9. Asiakkaan hyvinvoinnin ja kuntoutuksen tukeminen kohdassa 9. sanotaan, että sairaanhoitaja valmistelee lääkäriasiat ja on mukana yksikössä tapahtuvassa asiakkaan ja lääkärin tapaamisessa. Kuinka lääkäripalvelut on tarkoitus järjestää palveluissa? Neuvotteluissa käydään läpi lääkäripalvelujen järjestämistä ja tämä asia määritellään tarkemmin lopullisessa tarjouspyynnössä. 24. Mitä kaikkea luetaan henkilökohtaisiin hygienia- ja hoitotarvikkeisiin, jotka kuuluvat asiakkaan itsensä vastuulla? Henkilökohtaisiin hygienia- ja hoitotuotteisiin luetaan mm. shampoot, pesuaineet, ihovoiteet ym. Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen wc-paperit hankkii palveluntuottaja. 25. Osallistumispyyntö kohta 5, kohdassa 3. mainitaan, että soveltuvuusvaatimuksen vähimmäismäärän ylittävästä henkilöstömäärästä saa enemmän laatupisteitä, vertaillaanko hinnan laatupisteitä annettaessa kuitenkin kaikkien palvelutarjoajien hintaa samalla tavalla, jolloin enemmän laatupisteitä saanut saa vähemmän hintapisteitä tämän takia ja siten itse asiassa hinnan merkitys on selvästi voimakkaampi, koska sen osuus on %. Laatupisteet kompensoivat vähimmäisvaatimuksen ylittävän henkilöstömäärän kustannusvaikutusta hintaan. 26. Kysymys koskien uutta, perustettavaa yksikköä. Osallistumishakemuksen palvelukuvauksessa on kerrottu, että tehostetun asumispalvelun mitoitus pitää olla vähintään 0.4. Kokemuksemme mukaan nykyisin on vaikea saada uudelle yksikölle lupaa 0.4 mitoituksella. Yleinen Aluehallintoviraston ja Valviran hyväksytty mitoitus on 0.5. Tämä seikka tulee vaikuttamaan myös hinnoitteluun (hinta ei voi olla sama, jos

5 mitoitus on 0.4 tai 0.5). Olisiko mahdollista saada tarjouspyyntöön erillinen mahdollisuus hinnoitella tehostettu asumispalvelu 0.5 mitoitukselle. 27. Tehostetussa asumispalvelussa mitoitus on laitettu alhaiseksi eli 0,40. Tämähän tarkoittaa sitä, että tehostettu palveluasuminen eroaa palveluasumisesta vain siinä, että tehostetussa on yöllä hoitohenkilökuntaa. Käytännössä tehostetun palveluasumisen asiakkaat ovat usein niin huonokuntoisia, että he tarvitsevat päivälläkin selkeästi enemmän henkilökunnan apua kuin palveluasumisessa. Jos kilpailutus suoritetaan vain tasolla 0.4, niin jotta palveluntuottaja olisi kilpailukykyinen niin hinta täytyy laskea tuolle 0.4 mitoitukselle. Käytännössä tämä johtaa siihen, että asiakkaat eivät saa sellaista hoitoa kuin he tarvitsisivat ja heidän kuntoutumisensa ei etene, koska ei ole resursseja. Myös henkilökunta väsyy, jos resursseja ei ole tarpeeksi. Palveluntuottaja ei voi omalla kustannuksellaan hankkia lisää resursseja, jos sijoittajatahon maksusitoumukset perustuvat 0.4 mitoituksen hintaan. Myös AVI ottaa usein kantaa siihen, että mitoitus ei saa olla liian alhainen asiakkaiden hoidettavuuteen nähden. Vastaus kysymyksiin 26 ja 27: Mainittu mitoitus on vähimmäisvaatimus, mikä tulee täyttyä. Osallistumispyynnössä mainitaan, että laatua arvioidaan mm. soveltuvuusvaatimuksen vähimmäismitoituksen ylittävällä henkilöstömäärällä. Laatupisteet kompensoivat ylittävän henkilöstömäärän kustannusvaikutusta hintaan. Vrt. kysymys Mihin perustuu tuetun asumisen mitoitusvaade eli vähintään 0.1 henkilöä per asiakas. Jos esim. tuetun asumisen piirissä on 10 asukasta, joilla kullakin on tuen tarve esim. 1 h 2 kertaa viikossa eli 2 h/viikko per asiakas eli 2 h x 10 asiakasta on 20 viikkotuntia. Tällöin tuon mitoitusvaateen mukaan tarvittaisiin 0.1 x 10 asiakasta eli 1 henkilö. Kuitenkin hänelle olisi vain 20 tuntia työtä tarjolla. Millä kustannetaan ko. työntekijän lopputyöaika, jos hänen täytyy olla kuitenkin kokoaikainen työntekijä? Eikö olisi parempi arvioida resurssit sen mukaan, mikä on ostetun palvelun määrä tunteina/ käynteinä? 29. Tuetussa asumisessa jos on vain 1 työntekijä, niin miten toteutetaan määritelmä, että 1/3 tuetun asumisen henkilökunnasta pitäisi olla AMK- tai opistotasoisen koulutuksen käynyt? Pitäisikö tähän lisätä, että jos tuetussa asumisessa on vähintään 3 työntekijää, niin silloin 1/3 AMK- tai opistotasoinen vaade toteutuisi. Vastaus kysymyksiin 28 ja 29: Mitoitus 0.10 on vähimmäismitoitus. Vähimmäismitoitusvaade perustuu omana toimintana olevaan asumisyksikön mitoitukseen ja kokemukseen toiminnasta. Mielenterveysasiakkaiden tuetun asumisen tarjoaminen edellyttää myös muiden kohteiden tarjoamista. Tuetun asumisen tuottajan on järjestettävä myös palveluasumista ja /tai tehostettua palveluasumista. Tuettu asuminen on palveluasumisesta tai tehostetusta palveluasumisesta kuntoutuvalle asiakkaalle tarjottava, vähemmän tuettu asumisvaihtoehto. Tarjottaessa näitä eri palvelumuotoja, henkilökuntaa voi käyttää joustavasti, kunhan vähimmäismitoitukset ja koulutusvaatimukset toteutuvat. 30. Pitääkö osallistumishakemuksessa määritellä palvelulle hinta tehostetun, palveluasumisen ja tuetun asumisen osalta? Erillistä liitettä tähän osallistumishakemuksessa ei ollut. Tässä vaiheessa ei hintaa vielä kysytä, vaan se tulee määritellä lopulliseen tarjouspyyntöön vastattaessa. 5