Nokia sai vuoden vaihteen tienoilla

Transkriptio

1 Nokian HYVÄ kaupungin tiedotusehti 1 / 2008 ASUKAS Mikä mies? sivu 7 Nokiaainen versio komiotteusta sivu 6 Tarkoitus on, että areena paveisi mahdoisimman aajaa käyttäjäjoukkoa Arviointimenetemien kehittäjät saivat presidentitä Arjen turvaaja -pakinnon HALI ja KEHU vahvistavat apsen oikeaa kehitystä Nokia sai vuoden vaihteen tienoia vatakunnaista jukisuutta muustakin kuin vesiasioistaan, kun presidentti Tarja Haonen antoi terveyskeskuspsykoogi Kirsi Järnefetie ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Koskimäee arvostetun Arjen turvaaja -pakinnon. Arjen turvaaja -pakinnoia Kunnaisaan kehittämissäätiö (KAKS) nostaa esie kuntatyön kannata innovatiivisia ja esimerkiisiä tekijöitä. Näitä paveun ja hainnon ryhmiä edustavia henkiöitä tai tahoja pakitaan tunnustuspakinnoia. Pakintoja jaetaan vuosittain viisi kappaetta. Järnefet ja Koskimäki ovat keskeisinä tekijöinä oeet mukana kehittämässä asten kehitysarviointimenetemiä, jotka ovat evinneet aajati Nokiata muuaekin Suomeen. Työpari on myös kysytty kouuttajakaksikko ympäri maata. Heiä on takanaan noin 30 vuoden työurat. Nokiaa kaikki 3-vuotiaat arvioidaan HALI- ja 5-vuotiaat KEHU- menetemiä yhteistyössä neuvooiden kanssa. Lapsee tehdään kehitysarviointi hoitopaikassa, jonka jäkeen apsi tuee neuvoaan terveystarkastukseen. Arviointien tarkoituksena on vahvistaa apsen ikätasoista kehitystä ja toisaata öytää varhaisessa vaiheessa kehityksen pumakohtiin nivoutuvia, oikein suunnattuja ja asten eriarvoisuutta vähentäviä tukitoimia. Koska niin HALI kuin KEHUKIN tehdään eikinomaisesti ja myönteisesti, tarjoavat moemmat menetemät uotettavaa tietoa apsen kehityksestä ja niistä asioista, jotka vaatisivat tukea varhaisessa kehitysvaiheessa, sanoo Kirsi Järnefet. Vanhemmita vain hyvää paautetta Kotona hoidettavien asten arviointi tehdään neuvoassa, hoidossa oevien arviointi tehdään hoitopaikassa. Jos apsi on päivähoidossa, saadaan arvioinnin avua päivähoidon työnteki- jät sitoutettua tarvittaviin tukitoimiin. Vaikka kotonahan apsi tunnetaan parhaiten, voidaan arvioinnin jäkeen antaa päivähoitopaikasta vanhemmie arvokasta isätietoa apsen kehityksestä. Jos on tarvetta joihinkin tukitoimiin, voidaan niihin ryhtyä tämän arviointimenetemän ansiosta väittömästi ja hyvin varhaisessa vaiheessa, Leena Koskimäki toteaa. Kirsi Järnefet painottaa, että ei sen koommin HALIN kuin KEHUNKAAN varsinaisena tarkoituksena oe poimia ap- Lapsia ei todeakaan aiteta paremmuusjärjestykseen, vaan päinvastoin pyritään antamaan heie tasaveroiset ähtökohdat tasapainoiseen apsuuteen ja nuoruuteen. sia erityisasiantuntijoiden tutkimuksiin. Tarkoitus on antaa apsesta seaista tietoa, jonka avua apsen kehitystä voidaan päivittäin tukea niin hoitopaikassa kuin kotonakin. Eikä arviointia tehdä arvioinnin tai tiastojen vuoksi. Moemmat arviointimenetemät eivät oe meitä työntekijöitä tai hoitopaikkaa varten, vaan asta ja hänen vanhempiaan. Lapsia ei todeakaan aiteta paremmuusjärjestykseen, vaan päinvastoin pyritään antamaan heie tasaveroiset ähtökohdat tasapainoiseen apsuuteen ja nuoruuteen. Niin Koskimäki kuin Järnefetkin vakuuttavat, että vanhemmita on tuut HALISTA ja KEHUSTA yksinomaan hyvää paautetta. Etenkin hijattain vamistuneessa HALISSAa otetaan huomioon myös avioeroapset, siä apsen muuaa asuvae vanhemmae on kehitetty oma omake, ja hautessaan moemmat vanhemmat saavat tiedot arvioinnin tuoksesta. Kasvatuskumppanuutta mitä parhaimmiaan Käytäntö on osoittanut, että arviointimenetemien tuoksista on varsinkin nuorie pariskunnie pajon apua. Monet vanhemmat ovat hyvinkin nuoria saadessaan ensimmäisen apsensa, joten heiä ei oe vanhemmuudesta vieä pajoa kokemusta. Siksi HA- LIN ja KEHUN arviointituokset antavat heie pajon eväitä hyvään vanhemmuuteen ja apsen tukemiseen, Järnefet sanoo. Moempien menetemien arviointi tapahtuu siten, että neuvoan tai hoitopaikan työntekijä tekee apsen kanssa pieniä, ikätasoisia tehtäviä. Toisessa osassa työntekijät havainnoivat apsen Leena Koskimäki (vas.) ja Kirsi Järnefet näyttävät, miten HALI- ja KEHU -arviointimenetemiä toteutetaan käytännössä. päivittäisiä toimintoja, kuten sosiaaista toimintaa ryhmässä, keskittymistä, tunneimaisua sekä eikkitaitoja. Tämän isäksi vanhemmita kysytään apsen päivittäistoiminnoista, apsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta sekä asta koskevista huoista. Tätä pohjata syntyy arvioitsijan ja vanhempien yhteinen näkemys apsesta. Tärkeintä on arvioitsijan ja apsen vanhempien väiä käytävä keskusteu. Se on kasvatuskumppanuutta parhaimmiaan sanoo Leena Koskimäki. KEHU-arviointimenetemä sai akunsa vuonna 1990, ja sitä kehitettiin monessa vaiheessa. HALIN kehittäminen akoi viisi vuotta sitten. Järnefetin ja Koskimäen rooi on out eräänainen moottorin ja kehittäjän työ. Työryhmään on kuuunut isäksi terveydenhoitajia, astentarhanopettajia sekä puheterapeutteja.

2 2 HYVÄ ASUK AS Nokian kaupungin tiedotusehti 1 / 2008 Hyvä asukas, Nokian kaupungin juhavuosi päättyi murheeisesti vesikatastrofiin, kun inhimiisen erehdyksen kautta pääsi puhdistettua jätevettä vesijohtoverkostoon. Sen seurauksena moni nokiaainen sairastui ja suuri joukko ihmisiä jäi iman puhdasta vettä pitkäksi aikaa. Se aiheutti ymmärrettävästi suuttumusta ja kärsimystä. Yksittäisten kuntaaisten isäksi vesiongemasta sai osansa useat yrittäjät, jotka kuitenkin suhtautuivat ongemiin hyvin asiaisesti ja matiisesti. Tätä kirjoittaessani vesikatastrofi on maksanut kaupungie oman toiminnan isäkustannuksina kome mijoonaa euroa. Tähän pääe tuee kaupungin maksettavaksi vahingonkorvaukset, joiden määrää on vieä vaikea arvioida. Inhimiisessä eämässä vahinkoja sattuu, ja yhteiskunta on haavoittuvainen. Vesikriisi opetti meie kaikie, kuinka toiminta kriisin aikana on täysin eriaista kuin normaaiooissa. Oemme saaneet arvokasta oppia tiedotuksessa, vedenjakeussa, terveydenhuoossa, päätöksenteossa, varautumissuunnitteussa, vesijohtoverkoston puhdistamisessa. Varsinkin nyky-yhteiskunnassa korostuneeseen asemaan nousseessa tiedottamisessa oemme saaneet pajon uutta oppia. Nyt tiedämme kantapään kautta oppineiena, miten tiedottaminen vaikuttaa ihmisten eämään, päätöksentekoon, ja miaisia haasteita on saada tieto kukemaan poikkeusooissa. Jos nyt jo uskataa nähdä jotain myönteistä, tuee ensimmäisenä mieeen, että perusteeisen puhdistuksen tuoksensa Nokiaa on puhdasta vettä. Toisekseen Nokian vesikriisi toi parannusta vatakunnaisesti kuntien vesihuotoon: veden aatuun ja vesihuoon toimintavarmuuteen. Pyydän vieä kerran anteeksi nokiaaisita tapahtunutta, ja hauan samaa kiittää kaupungin asukkaita ja yrityksiä ymmärryksestä ja pitkämieisyydestä vesikriisin aikana. Kiitoksen ansaitsevat myös kaupungin henkiökunta väsymättömästä uurastuksesta kriisin aikana. Samoin kiitoksen ansaitsevat kaupungin uottamushenkiöt, jotka yhdessä henkiökunnan kanssa tekivät parhaansa, jotta tianne saataisiin mahdoisimman pian normaaiksi. Sain oman surutyöni aikana hyvin runsaasti myönteistä paautetta ja kannustusta siitäkin ämmin kiitos. Nokian tuevaisuus näyttää hyvätä. Kaupunkimme jatkaa edeeen vetovoimaista kehitystään, siä viime vuonna asukasukumme kasvoi ähes 800 asukkaaa. Se on kaikkien aikojen ennätys. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin moni kokee Nokian houkutteevana asuinpaikkana. Täaisessa kasvussa on uonnoisesti ongemansa, mutta meie tämä ongema on suuri haaste tuottaa asukkaidemme tarvitsemia paveuja aadukkaasti ja oikeaan aikaan. Nokia kasvaa positiivisesti myös yksityiseä puoea iike-eämässä, jossa paveutarjonta isääntyy ja monipuoistuu. Se näkyy uusina paveuina ja kauppoina; yksikertaisesti sanoen paveutason paranemisena. Uusien iikkeiden ja paveuiden tuo tarkoittaa kipaiun tervettä isääntymistä, ja siitä seuraa kohtuuinen hintataso ja paveun paraneminen tämä kaikki kuuttajan eduksi. Enää ei nokiaaisen tarvitse ähteä kaupoie Tampereee. Jätetään siis eurot Nokiae nyt kun vesijohdotkin on perusteeisesti puhdistettu. MARKKU RAHIKKALA, Kaupunginjohtaja Kotimaisen kevyen musiikin juhaa Nokiaa 22. Tapsan Tahdit Keskiviikko Tahtikatu: Ykköstanssit ko Katri Heena & Petoman Vapaa pääsy. Torstai Tahtikatu: Katutanssit ko Anniina Mattia & Avenue Juha Metsäperä & Hurmio K-18. Liput 5, S-Etukortia 4,20 Nokian jäähai: Iskemä- Finandia-konsertti ja juhatanssit ko Iskemä-Finandia-ehdokkaat, Eino Grön Liput 35 /25, S-Etukortia 21,20 /29,70 Perjantai Tahtikatu: Katutanssit ko Eini & Boogie, Tommi Soidinmäki K-18. Liput 7, S-Etukortia 5,90 Nokian jäähai: Jamit ko Mamba, Annika Ekund Jani & Jetsetters K-18. Liput 30, S-Etukortia 25,50 Lauantai Tahtikatu: Katutanssit ko Hei Ruotsaainen Danny & D Voices & Isanders K-18. Liput 7, S-Etukortia 5,90 Nokian kirkko: Kirkkokonsertti ko Fredi & Antti Hyvärinen Ohjema 7, S-Etukortia 5,90 Sunnuntai Poutunpuisto: Koko perheen puistokonsertti ko Katri Yander, Topi Sorsakoski, Dingo Riitta Korpea & Ti-Ti Naet Liput 12, S-Etukortia 10,20. Ae 12. v asten iput tarjoaa Ikaaisten Säästöpankki. Pirkkaaistorin Lauutetassa ohjemaa päivittäin ko : Matti Lepänhaara, Trubaduuri Ensti Yeisökaraokea ja yhteisauua Liput ko jäkeen 2, S-Etukortia 1,70. Kesän konserttien ennakkoiput nyt myynnissä! Katso koko ohjema osoitteessa Lippuvaraukset: Tapsan Tahdit, Harjukatu 23 p. (03) S-Etu koskee vain ennakkoon ostettuja ippuja. Oikeudet ohjeman muutoksiin pidätetään. Nokia-viikko Yi 100 tapaa viettää rattoisa keväinen viikko Nokiaa! Katso ohjema osoitteesta: Nokian kaupunki yhteistyössä paikaisten toimijoiden kanssa. Tiedusteut p. (03) TThyvaasu0408.indd :13:28 HYVÄ ASUKAS Nokian kaupungin tiedotusehti ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkoehti) Jukaisija: Nokian kaupunki, Harjukatu 23, NOKIA Päätoimittaja: tiedottaja Tarja Luukko, p. (03) , tarja.uukko@nokiankaupunki.fi Toimitus: Kuvateksti Teemu Järventie Oy, p , teemu.jarventie@koumbus.fi Ukoasu ja taitto: Jari Mattia Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Painos: kp Imestymispäivä: Seuraava ehti: Marraskuu vuosikerta

3 HYVÄ ASUKAS Nokian kaupungin tiedotusehti 1 / Verotoimiston tiat tyhjenivät kuin tiauksesta perusturvan tarpeisiin Toriasema kokoaa yhteen vanhusten ja nuorten paveuita Nokian voimakkaasti kasvanut asukasuku isää myös paveuiden kysyntää. Kaupungin paveukeskuksista suurimman, perusturvakeskuksen, tiat virastotaoa, aasairaaassa ja terveyskeskuksessa ovat jo jonkin aikaa oeet riittämättömät kysynnän kasvun vuoksi. Siksi verotoimiston tyhjeneminen tui enemmän kuin tarpeeseen. Entisen verotoimiston ensimmäiseen kerrok- Lija (vas.), Aiisa, Johanna sekä Leo Ahvenvaara öysivät Toriasemae pienen etsiskeyn jäkeen. seen muutti teoisuusaseman tioista perhekeskus, jossa työskenteee psykoogeja, sosiaaityöntekijöitä ja puheterapeutteja. Tämän vuoden taousarviossa on varattu rahat kahteen uuteen vakanssiin. Psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykoogin muodostama työpari aoitti työnsä huhtikuun aussa. Sosiaaityön johtaja Erja Kovaaisen mukaan nuorisopsykiatrisee tiimie Eteä-Nokian kotipaveun ohjaaja Pirjo Moisio (istumassa), Kesk- Nokian kotipaveun ohjaaja Paua Mäkinen sekä osastonhoitaja Riitta Sernoa viihtyvät uusissa toimitioissa hyvin. on jo pitempään out sevä tarve. Nuorison pahoinvointi ei oe viime vuosina erityisesti isääntynyt, vaan meidän ongemamme on out pitkät jonot. Pahimmiaan nuoret ovat joutuneet jonottamaan psykiatriseen apuun jopa viisi kuukautta. Kahden uuden työntekijän saaminen hepottaa tiannetta huomattavasti, Kovaainen sanoo. Nuoret ja heidän vanhempansa voivat hakea Toriasemata apua muun muassa eriaisiin kriisitianteisiin, vuorovaikutusongemiin, masennukseen ja pekotioihin. Monet nuorten ongemat ovat suhteeisen pieneäkin avua hoidettavissa, kun apua saadaan oikeaan aikaan. Siksi ongemiin pitää pystyä tarttumaan mahdoisimman nopeasti ja nuorie pitäisi oa tarjoa mataan kynnyksen paveuja, Kovaainen toteaa. Perusturvajohtaja Tarja Marjamäen mieestä uusista tioista on pajon hyötyä. Tavoitteenamme onkin out koota asten ja nuorten paveuja tuottavat tahot yhteen ähee toisiaan. Seainen parantaa työntekijöiden yhteistyötä ja tiedon kukua, Marjamäki ioitsee. Seuraava tavoite on saada samoihin tioihin asten ja nuorten asioihin perehtynyt perusterveydenhuoon ääkäri. Ikävinkki paveee senioreiden asioita Entisen verotoimiston toiseen kerrokseen muutti osa vanhuspaveuista. Tioista öytyy kotihoidon ohjaajat sekä Keski-Nokian työntekijät. Toiseen kerrokseen on pystytetty Tampereea jo käytössä oeva ikääntyneemmän väestön paveupiste. Tampereea paveun nimi on Ikäpiste, Nokian paveun nimi on Ikävinkki. Täaista paveua on kaivattu Nokiae jo pitkään. Se on out jo vuosia toivomusistaa ja siitä on tehty useampia vatuusaoitteita. Lisäksi eri eäkeäisjärjestöt ovat kyseeet seaisen paveun perään. Ei oemme kyä tiedostaneet tarpeen, mutta meiä ei oe out tioja eikä henkiöstöä, Tarja Marjamäki sanoo. Ikävinkkiin on tarkoitus uoda vanhusten paveupiste, joka tarjoaa paveuihin iittyvää neuvontaa Tampereen Ikäpisteen main mukaisesti. Paveupisteeseen tuee vanhusten asioita hyvin tunteva työntekijä, joka paveee osa-aikaisesti ja tekee muun ajan muita töitä. Ei Ikävinkki tuee oemaan tietyn ajan viikosta auki. Ikävinkin työntekijä ei päätä paveuista, vaan antaa neuvoja tarjoa oevista eri paveuista niin yksityiseä kuin jukiseakin puoea, Marjamäki vaaisee. Vanhustenhuoon kumakivi on pitkään kotona asuminen on out aika aitosvatainen vanhustenhuoon Suomessa kuttuuri. Onneksi se on viimein tiedostettu ja myönnetty ja aettu etsiä muita vaihtoehtoja siten, että aitoksessa vietetty aika oisi oputa mahdoisimman yhyt, sanoo hemikuussa vanhustyön johtajana aoittanut Katja Uitus-Mäntyä. Nuoresta iästään huoimatta Uitus- Mäntyä on vanha nokiaainen, vaikka hän työskenteikin aikaisemmin Vammaan kaupungin paveuksessa sosiaaipaveupääikkönä. Työnsä parhaita puoia hän kuvaa kahdea sanaa: monipuoisuus ja sekeä kokonaisuus. Vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntyä poikkesi vanhainkodia ja vaihtoi muutaman sanasen Kyikki Järvisen kanssa. Komanneksi voisi nimetä haasteeisuuden. Kaikista suurimmat haasteet ovat vanhushuoossa työskenteevien eäköityminen ja uusien vakanssien täyttäminen sekä työssä oevien jaksaminen. Ihan oma haasteensa on koko maata koskeva ikääntyvien määrän (hurja)nousu, ei se tarkoittaa paveua tarvitsevien määrän kasvamista kunnissa. Henkiöstökysymys ja ikääntyvien määrän nousu ovat paha yhtäö. Siksi ennakointi on tärkeää, jotta pystymme uomaan rakenteita, joia ratkaisemme ongemat. Vanhuksista täytyy pitää hyvä huoi jatkossakin. Uitus-Mäntyä työskentei opiskeuaikoinaan vanhusten kotiavustajana sekä vanhainkodissa Nokiaa ja sai tuntuman aan töihin. Työ oi sioin ja on edeeen raskasta, mutta vanhusten kanssa toimiminen on niin kovin pakitsevaa. Heiä kun on pajon kokemusta ja muistoja mitä jakaa muiden kanssa. Tein väissä muun muassa astensuojeua huomatakseni, että se ei oe minun aaani. Oen pajon enemmän kotonani vanhustyössä. Vapaa-aikanaan vanhustyön johtaja harrastaa iikuntaa hyvin monipuoisesti. Nuorempana hän peasi joukkueessa mitäs muuta kuin koripaoa. Nuorisopsykiatrisen työparin ovea on oematon kynnys Psykoogi Marja Rautioa (vas.) sekä psykiatrisea sairaanhoitaja Paua Mäenpäää on psykoterapeutin kouutus. Moemmat auttavat vuotiaita nokiaaisnuoria eämänhaintaan iittyvissä ongemissa. Toriaseman Perhekeskuksessa huhtikuun aussa aoittaneea nuorisopsykiatrisea työparia, psykoogi Marja Rautioa ja psykiatrisea sairaanhoitaja Paua Mäenpäää on pitkä ja vankka kokemus aata. Rautio on työskenneyt muun muassa terveyskeskuksessa ja perhekeskuksessa asten, nuorten ja perheiden kanssa. Mäenpäää on takanaan 20 vuoden ura Taysin nuorisopsykiatrisea osastoa ja nuorisopsykatrian poikinikaa. Päätös hakea uutta vakanssia Toriasemata ei out vaikea. Hain, koska oen perusnokiaainen ja sitoutunut kotikaupunkiini. Oen seurannut nuorie suunnattujen mieenterveyspaveujen kehittämisprosessia Nokiaa, joka käynnistyi ns. ympäristökuntien hankkeena vuonna Kun tarjoutui mahdoisuus työskenneä nuorisopsykiatrisessa työssä kotikaupungissani, otin mieuusti työn vastaan. Marja Rautiokin tui hyvin motivoituneena uuteen työpaikkaansa. Oen out kaupungin paveuksessa viitisen vuotta ja sain siinä tuntuman nuorten ja perheiden asioihin. Hain tänne, koska oen näistä asioista kiinnostunut. Haastatteuhetkeä työparin toimenkuva on vieä hakemassa muotoaan, siä aika ja nuorten tarpeet muokkaavat työn uonteen avun tarvitsijoita parhaiten paveevaksi. Osa työstä on asiantuntija-apua ja konsutaatiota nuorten kanssa työskenteevie, kuten kouukuraattoreie ja kouuterveydenhoitajie. Toinen pääpaino työssä on itse nuorten ja heidän äheistensä kanssa työskentey. Tarkoituksenamme on uoda toimiva systeemi, jonka avua nuorten tai heidän äheisensä oisi heppo ottaa yhteyttä meihin. Meie voi siis soittaa suoraan tai tänne voi tua kouuterveydenhoitajan kautta tai ääkärin ähetteeä eriaisissa nuorten mieenterveyteen ja tunne-eämään iittyvissä ongematianteissa. Yksi tehtävämme on myös toimia ns. porttina tai väiportaana erikoissairaanhoitoon, Paua Mäenpää sanoo.

4 4 HYVÄ ASUK AS Nokian kaupungin tiedotusehti 1 / TARINAA SELVIYTYMIS- Isojen ja pienten juttu Puupaikoista on rakennettu attiae pari kerrostaoa ja hevosaitaus. Pieni muovinen esine ähiön keskeä pajastuu eäinten vesipisteeksi. Tiivis yhteydenpito ja huoeisuus auttoivat päiväkotia seviytymään. Jenni Kantanen ja Joonas Kaio pärjäävät taas iman käsidesiä Koskenmäen päiväkodissa. Oscar Anero, 7, ja Heidi Ahoainen, 6, vastaavat kysymykseen pään pudistuksea ja eveää hymyä ja jatkavat keskittyneinä toimiaan eikkimatoa. He eivät muista taakse jätetystä vesikriisistä mitään merkittävää. Ja niin asian kuuuukin oa. Kaikki päivittäiset käytännöt menivät uusiksi, mutta apset suhtautuivat puoveden käyttämiseen ja käsien ahkeraan desinfioimiseen hyvin. He eävät niin hetkessä, etteivät huomioi muutosta siä tavaa kuin aikuiset, toteaa Koskenmäen päiväkodin varajohtaja Tiina Mattia. Lapsista ja työntekijöistä noin yhdeksänkymmentä prosenttia sairastui jossain vaiheessa, mutta siti ovet sujettiin vain yhtenä päivänä, kertoo Mattia. Vesiongeman kriittiseä aueea sijainneessa päiväkodissa reagoitiin nopeasti uutisiin marras-jouukuun vaihteessa. Varsinaista faktatietoa tapahtuneesta meiä ei out auksi sen koommin kuin muuaakaan, mutta pyrimme väittämään viestiä asten koteihin, jotta tuevaan osattaisiin varautua, Mattia jatkaa. Puhtaan veden puute asetti ison haasteen henkiökunnae ja noin 120 apsee, mutta päivittäiset toimet hoidettiin kunniakkaasti myös vaikeimpina aikoina. Kokonaisuudessaan se oi poikkeustianne meie kaikie, niin perheie kuin päiväkodin arjee. Ruuan vamistuksessa ja jakamisessa oi otava erityisen tarkkaavainen, eikä pikkuapsiakaan voinut pestä vesijohtovedeä, kertaa varajohtaja. Jopa päiväkotiaisten tärkeimpien työkaujen, eujen, käyttöä oi rajoitettava hygienian vuoksi. Tärkein päämäärä oi koko ajan kuitenkin tarjota perushoito ja turvaisuus oosuhteista riippumatta. Sentään jotain positiivistakin Päiväkoti sai puotetun käyttövetensä kaupungita, ja ahjoituksena ähdevesiautomaatin kriisiajae. Hausimme toimia varman pääe, ja käytimme puoveden oppuun kraanaveden käyttörajoitusten poistumisesta huoimatta. Tammikuun aikana pahin oi jo ohi, ja aoimme pikkuhijaa siirtyä arkiseen rytmiin, sanoo Mattia. Päiväkodissa normaaitoimiin paaaminen on tapahtunut niin uontevasti, että epidemian aikaisten asioiden muistaminen vaatii pinnisteyä hänetäkin. Jotain positiivistakin Mattia taven tapahtumissa näkee. Kyä ne muistuttivat, ettei kaikki oe aina itsestään sevää. Oi kuitenkin iahduttavaa, kuinka hyvin tästä asten kanssa oppujen opuksi sevittiin, hän opettaa. Vastaus on heppo uskoa. Leikkimatoa on hijaista kysyttäessä, mitä muistoja apsia vesikriisin ajata on. Kuusivuotias Joonas Kaio rikkoo hijaisuuden. Sioin me haettiin metsästä puita traktoria. Teksti ja kuva: Juho Heikkinen Puhdasta auttamisen ioa Vesikriisi muistutti Jaria ja Saaa, kuinka mikään ei korvaa auttavaa ähimmäistä. Nokian Harjuniityssä asuvat Jari Ansamaa ja Saa Heinisuo kuuivat vesikriisistä ensimmäisen kerran ystävitään. Harjuniityn kaupunginosassa vesi näytti täysin normaaita, mutta haisi pahae. Tammikuussa perheenisäystä saanut pari otti tianteen heti hatuunsa. Kaupungin tiedotus vaikutti hitaata ja köyhätä. Läheiseä kentää oi vedenjakeupiste, mutta Jari toi vettä töistä kanistereissa, Saa Heinisuo kertoo. Vesihuoon töppäiy näyttäytyi Ansamaae ensin täysin eri vaossa. Luuin, että juttu on ohi muutamassa päivässä, mutta siihen menikin hetken kauemmin hän hymyiee. Vaikka suihkun käyttö oikin saittua, pariskunta ei ottanut mitään riskejä, vaan he kävivät kavereidensa uona peseytymässä eri kaupunginosissa. Ystävät oivat suuri apu, Jari ja Saa kiitteevät. Heidän uona pesimme myös pyykkimme. Juuri asten vaatteie puhdas vesi oi tärkeää. Omiamme pyykkäsimme pari kertaa myös kotona. Esimerkiksi muuata muuttajia saattoi oa ongemia, jos eivät tunne ketään paikkakunnata, jatkaa Ansamaa. Arki ei oisi onnistunut iman ystävien apua Tammikuussa perheeseen syntynyt apsi ei tehnyt tiannetta enää hankaammaksi. Kaikki oi vamiina jo etukäteen. Perhe oi tottunut käyttämään puovettä, joten vauvan pesukaan ei tuottanut ongemia. Vauva kyvetettiin keitetyssä puovedessä ja peppu pyyhittiin kertakäyttöiinoia. Vamisruoka ja kertakäyttöastiat oivat arkipäivää. Koorinhaju ei ähtenyt astioista tiskikoneessakaan. Hausimme ottaa joka asian varman pääe, joten syöminenkin hoidettiin pahviautasita. Perhe sevisi koko hässäkän ajan iman minkäänaisia sairastumisia. Moemmat vanhemmat kävivät normaaisti töissä ja harrastuksissa. Kuusivuotias Sennikään ei sairastunut, vaikka esikouuryhmästä suurin osa oi kanveesissa. Ansamaan ja Heinisuon perheen tianne on hieno esimerkki ystävien tärkeydestä. Iman heidän apuaan pyykinpesu ja peseytyminen eivät oisi onnistuneet ja arki oisi tuottanut suuria ongemia. Nyt vedenkäyttö on kuitenkin jo normaisoitunut, ja käsienpesukanisterit heivattu pois tiskipöydätä. Teksti ja kuva: Juha Kartano Saa Heinisuon perheeseen syntyi tammikuussa vauva.

5 HYVÄ ASUKAS Nokian kaupungin tiedotusehti 1 / Kriisiapua kassata marraskuun 29. päivä ensimmäiset asiakkaat vaittivat huonoa ooaan, kassamyy- Torstaina jä Sirpa Mäkeä muisteee. Siwan työntekijät joutuivat vesikriisin aikana kovie. He joutuivat tekemään omien vuorojensa isäksi sijaisuuksia, jotta kauppa pysyisi auki. Asiakkaista oi kova huoi, yritimme auttaa kaikin mahdoisin tavoin, mutta siti tui avuton oo, Siwan myymääpääikkö Sari Lahtinen kuvaiee. Jouukuun komantena tuin töihin ja kauppa oi myyty tyhjäksi, ei out vettä, ei mitään, Lahtinen kertoo. Jopa varastot oivat tyhjiään. Kriisiin ei otu osattu varautua ja tianne oi kaoottinen. Kaikki nestemäinen kävi kaupaksi. Ostosten isäksi jokainen asiakas hausi kertoa oman tarinansa ja me kuunteimme. Monenaisia kertomuksia oemme jakaneet yhdessä ihmisten kanssa, Mäkeä sanoo. Tämä on asiakaspaveuammatti ja toisten auttaminen tuntui tärkeätä, vaikka oimme itsekin puoikuntoisina töissä, hän isää, kaiken kaikkiaan se oi sekä fyysisesti että henkisesti raskasta aikaa. Maununkadun ähikauppa Siwa myi ennätysmäärät vettä ja tarjosi asiakkaieen okapäätä Eräät vanhemmat rouvat päivitteivät, että oivat keittäneet kahvia ja se maistui kummaiseta. Kävi imi, että puovesi oikin out Vichyä, kassamyyjä Anna Reinikainen hymyiee. Jos tästä jotakin positiivista pitäisi repiä irti, niin ainakin kaikki nokiaaiset oivat samassa veneessä. Löytyi kaikkia yhdistävä tekijä, Reinikainen miettii. Vesikriisi näkyi myös ruokaostoksissa. Tuntui, että ihmiset oisivat opettaneet ruuanaiton kokonaan. Liukuhihnaa näkyi enimmäkseen vain mikroaterioita, Lahtinen hymähtää. Kertakäyttöastiat ja mehukeitot vietiin käsistä, vettä me möimme kymmenkertaisen määrän normaaiin verrattuna, hän askeskeee. Vesikriisi näytti, että ähikaupan myyjä voi oa enemmän kuin pekkä tuttu kasvo kassaa. Maununkadun Siwan henkiökunta tuki asiakkaansa äpi kriisistä. Se oi enemmän kuin asiakaspaveua. Teksti: Anni Toonen Kuva: Juha Kartano Vettä riittää taas Maununkadun Siwassa. Ohjeita vahingonkorvauksen hakemiseen Nokian kaupungin vesihuoossa sattuneen vahingon johdosta vesijohtovesi on ikaantunut ja aiheuttanut eriaisia vahinkoja sekä yksityishenkiöie että yrityksie. Vahingoista on mahdoista hakea korvauksia. 1) Korvausperusteista: Nokian kaupungia on jukisyhteisön vastuuvakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä, joka korvaa väittömät saastuneesta vedestä johtuneet henkiövahingot, kuten: Sairaanhoitokuut. Akuperäiset tositteet / kuitit on iitettävä korvaushakemukseen. Ansionmenetys sairauspäivitä. Sevitys ansionmenetyksestä tai sairasoman ajata maksetusta pakasta on iitettävä hakemukseen; hakemukseen on iitettävä pakkatodistus, josta imenee menetetyn bruttopakan määrä. Kipu ja särky sekä muu tiapäinen haitta. Hakemuksessa on esitettävä sevitys haitan kestosta, sairauden aadusta ja sen vaatimasta hoidosta sekä sevitys yhteydenotosta ääkäriin, terveyskeskukseen tai työterveyshoitajaan. Mahdoinen pysyvä haitta. Haitta on arvioitavissa, kun sairaus tai vamma on ääketieteeisesti katsoen vakiintunut: korvausvaatimus voidaan tehdä aikaisintaan noin vuoden kuuttua vahinkotapahtumasta, iitteeksi ääkärinausunto. Lisäksi vastuuvakuutuksesta korvataan väittömät esinevahingot, kuten: Tuotteet, jotka ovat piaantuneet siksi, että niiden vamistuksessa on käytetty piaantunutta vettä. Lisäksi korvataan tuotteen piaantumisesta aiheutuneet väittömät kuut. Hakemuksessa on esitettävä sevitys tuotteisiin kuuneista kustannuksista ja piaantumisen ajankohdasta. Esineen korjauskustannukset tai tuhoutuneen esineen (päivän ei sen hetkinen) arvo (esimerkiksi pesukoneessa piae menneet tekstiiit). Hakemuksessa on esitettävä sevitys ajankohdasta, korjauskustannuksista, tuhoutuneesta esineestä ja sen arvosta. Vättämättömät desinfiointiaineet (sairastumisen yhteydessä). Akuperäiset kuitit on iitettävä hakemukseen. Kaupunginhaitus on päättänyt vesimaksujen hyvityksestä. Hyvityksen määrä yittää sen, mitä vesihuotoaki kaupungita vaatii. Tää menetteyä kaupunki pyrkii osataan korvaamaan mm. veden keittokehotuksesta johtuneita sähkökuuja ja veden juoksuttamista koskevista kehotuksista aiheutunutta veden käyttöä sekä muita vesikriisistä asiakkaie aiheutuneita kuuja. Nokian kaupungita voi hakea vahingonkorvausta seuraavista kustannuksista: Kohtuuiset matkakuut, joiden voidaan osoittaa iittyvän veden piaantumiseen: hakijan on esitettävä sevitys siitä, että vedenhakumatka on tehty käyttörajoitusten voimassaooaikana ja se on out tarkoituksenmukainen eriisenä muusta normaaista asioinnista. Muun asioinnin yhteydessä haettujen vesien osata ei makseta korvausta matkakuuista. sitä osin kuin matkakuut hyväksytään korvattaviksi, oman auton käytön korvausperusteena käytetään 0,22 euroa kiometritä, mikä perustuu korvauskäytäntöön vahingonkorvausasioissa (korvausmäärän on askettu kattavan auton käyttökuut ja auton kuumisen keskimääräisen kuuttajan osata). Lisääntyneet sähkö- ja muut energiakuut: Veden keittokehotuksen voimassaooaikana veden keittämisestä aiheutuneet isääntyneet sähkökuut, joista on esitetty perustetu sevitys tai arvio kuutuksen isäyksestä kyseisenä aikana. Veden juoksuttamisesta aiheutuneet energiakuut: - ämpimän veden juoksuttamisesta aiheutuneet, puhdistamiseen iittyvät isääntyneet energiakuut korvataan edeyttäen, että kysymys on toimenpiteestä, johon kaupunki on kehottanut tai korvauksen hakijaa on out perustetu aihe oettaa toimenpide vättämättömäksi - korvauksen hakijana voi oa asunto-osakeyhtiössä asuva yksityishenkiö sioin, kun hän maksaa sähköaskunsa yhteydessä myös hanasta juoksutettavan ämpimän veden ämmityskuut - vaihtoehtoisesti korvauksen hakijana voi oa asunto-osakeyhtiö sioin, kun yhtiö perii vedenämmityskuut hoitovastikkeessa; asunto-osakeyhtiön on imoitettava hakemuksessaan asukkaiden ukumäärä. Korvaushakemusten käsitteyä varten Nokian kaupunki / Asianajotoimisto Kingendah Oy on pyytänyt asiantuntija-arvion sähkön ja energian kuutuksen isäyksestä. Päivähoitomaksut: Kaupunki on jo hyvittänyt päivähoitomaksuja varhaiskasvatuspääikön tekemän viranhatijapäätöksen nojaa yhteismäärätään noin euroa. sitä osin kuin maksuja ei oe jo hyvitetty, korvausta voidaan hakea ajata, jooin apsi on out poissa päivähoidosta viranomaisen kehotuksen vuoksi tai poissaooe on out muu erityisen perustetu syy (perustetu varovaisuus tartunnan eviämisen ehkäisemiseksi) ja poissaoosta on imoitettu päivähoitoyksikköön hakemuksessa on esitettävä sevitys apsen poissaoosta, poissaoon syystä sekä siitä, että poissaoosta ja sen syystä on imoitettu päivähoitoyksikköön. Oennainen haitta (vedenhakumatkat vapaa-aikana): korvausta voidaan hakea oennaisesta haitasta, joka on aiheutunut vesihuoon paveuiden käyttöhyödyn menetyksestä niitä ajanjaksoita, jooin on out voimassa verkostoveden käyttökieto, ei sekä ko. aueea suoritetun tehokoorauksen aikana. korvauksenhakijan on esitettävä sevitys siitä, että käynti on out tarkoituksenmukainen eriisenä muusta normaaista asioinnista. Muun asioinnin yhteydessä haettujen vesien osata korvausta ei makseta. hakemuksessa on esitettävä sevitys vedenhakuun kuuneesta ajasta yhdeä hakukerraa. Kohtuuinen määrä vedenkujetusastioita ja kertakäyttöastioita sekä käsidesinfektiohuuhteita ja hygieniatuotteita (ei sairastumista): Nokian kaupunki on jakanut maksutta n kp veden kujettamiseen tarkoitettuja kanistereita ja n kp käsien desinfiointiaineita sisätäneitä pakkauksia. Kaupunki on kehottanut käsihygienian tehostamiseen ja desinfektiohuuhteiden tavanomaista aajempaan käyttämiseen. Vakuutusyhtiö on korvannut desinfiointiaineita sairaustapausten yhteydessä. hakemukseen on iitettävä akuperäiset ostokuitit edeä mainituista hankinnoista (sitä osin kuin niitä ei oe jo korvattu) veden käyttörajoitusaikana. Kodin ukopuoea peseytymisestä aiheutuneita kustannuksia ja muuaa asumisesta aiheutuvia kustannuksia koskevat vaatimukset: Muuaa asumisesta ja kodin ukopuoea peseytymisestä aiheutuneita kustannuksia ei korvata, eei siihen oe erityistä, ähinnä ääketieteeisesti perustetua syytä. Korvauksen saamiseksi on esitettävä ääkärintodistus ja sevitys siitä, miksi tämä on out vättämätöntä. Sevitys ja kuitit on esitettävä myös aiheutuneista kustannuksista ja siitä, että kustannukset ovat aiheutuneet käyttörajoitusten voimassaooaikana. 2) Yksityishenkiöiden korvaushakemukset: Yksityishenkiöiden tuee merkitä hakemukseensa ainakin seuraavat tiedot: 1) Vahinkoa kärsineen: Nimi, Syntymäaika (henkiötunnuksineen), Osoite, Puheinnumero ja Sähköpostiosoite 2) Tiinumero, joe korvaus voidaan maksaa 3) Vastuuvahinkotapauksen käsitteynumero: D ) Perheenjäsenten nimet (henkiötunnuksineen) 5) Asumismuoto: Omakotitao vai asunto-osakeyhtiö (asoy:n nimi); oma vai vuokra-asunto (vuokranantajan nimi) 6) Etäisyys kotoa kiometreinä ähimpään kiinteään vedenjakeupisteeseen 7) Jos haette korvausta isääntyneistä energiakuuista (ämpimän veden juoksutus): Asunnon (veden) ämmitysmuoto (kaukoämpö vai ämminvesivaraaja) 8) Sairastumistapauksissa on imoitettava: - Mioin sairaus akoi? - Lyhyt kuvaus tapahtuneesta, vaivoista ja hoidosta - Oetteko työeämässä? (työnantajan nimi) - Sairastuitteko työssä oessanne vai vapaa-aikana? - Mitä kustannuksia teie aiheutui? 9) Edeä korvausperusteiden kohdaa mainitut, vahingon aatuun ja määrään iittyvät sevitykset 10) Imoitus siitä, mikäi oette jo aikaisemmin tehnyt korvaushakemuksen 3) Hakemusten toimittaminen: Vapaamuotoiset, kirjaiset korvaushakemukset tuee ähettää: - postitse osoitteeseen: Vastuuvahingot, PL 2013, IF - sähköpostia osoitteeseen: vastuuvahingot@if.fi. Kaikki korvaushakemukset, sekä vakuutusyhtiön että kaupungin korvausvastuun piiriin kuuuvien vahinkojen osata, pyydetään toimittamaan edeä oevaan osoitteeseen. Vakuutusyhtiö ja kaupunki toivovat, että korvaushakemukset tehtäisiin vuoden 2008 aikana. HUOM! Mm. täydennyspyyntöjen tekemiseksi on erittäin tärkeää, että korvauksen hakija merkitsee yhteystietonsa hakemukseen sevästi ja yksityiskohtaisesti. 4) Lisätietoja: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:stä isäinformaatiota antavat: - VT Hikka Roiha-Lindberg puh VT Eija Pirinen puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@if.fi Nokian kaupungita isäinformaatiota antavat: - Einkeinopääikkö Henry Moisio puh (03) Haintojohtaja Pauiina Mäenpää puh (03) Taousjohtaja Pasi Virtanen puh (03) Sähköposti: etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi

6 6 HYVÄ ASUK AS Nokian kaupungin tiedotusehti 1 / 2008 Koskenmäen kouun 6A-uokan oppiaat kokeiivat, miten heitä sujuisi remonttireiskan työt: Martta Kytömäki (vas.), Heidi Nyander, Tommi Viitanen ja Topias Heikkiä. Kokeiua ihmetteee takana rakennusmies Asko Pasanen. Koskenmäen kouun perussaneeraus on yksi suurimmista tämän vuoden investoinneista. Kasvavan kaupungin investointitahti on hurja Voimakas muuttoiike pakottaa ennätysmäisiin investointeihin ja veanottoon. Vean määrä on yi tupaantunut kahdessa vuodessa. Kaupungin väkiuvun ennätysmäinen kasvu on saanut aikaan vättämättömiä investointitarpeita. Kyseessä ei oe kuitenkaan mitkään eintasoinvestoinnit. Kaikki ovat äpäisseet tiukan seuan ja ovat pakon saneemia, vakuuttaa taousjohtaja Pasi Virtanen. Tämän vuoden investointiohjema on peräti 25 mijoonaa euroa. Summa koostuu pääosin kouujen ja päiväkotien peruskorjauksista, aajennuksista ja uudisrakentamisesta sekä katurakentamisesta. Esimerkiksi Koskenmäen kouuun uppoaa yksin yi kymmenen mijoonaa euroa. Virtasen imeen vetää vakavaksi se, että kaupungin rahat eivät äheekään riitä tämän vuoden investointeihin. Kaupunki pystyy itse rahoittamaan vain komanneksen. Loput joudutaan ottamaan ainaa. Kaupungin veanotto merkitsee samaa kuin yksityistaouksissa: siirretään tämän hetken ongemia tuevaisuuteen, Virtanen toteaa. Lakisääteisestä on paha säästää Vekaantumisvauhti onkin mekoinen. Kaksi vuotta sitten kaupunki otti isää ainaa seitsemän mijoonaa euroa. Tänä vuonna sitä otetaan jopa 18 mijoonaa, ja ensi vuonna 19 mijoonaa euroa. Asukasta kohden vekaa oi kaksi vuotta sitten 682 euroa, kun se tämän vuoden ainanoton jäkeen on 1326 euroa asukasta kohden. Näiden ukujen kaunistamiseen ei oe kuin kome ääkettä. Mahdoisuuksia ovat paveuiden karsinta, toimintatapojen muuttaminen tehokkaammiksi tai veroprosentin nosto tai ne kaikki. Nokiaahan on out puhetta veroprosentin nostosta jo monena vuonna aikaisemmin, mutta vieä siihen ei oe out toistaiseksi tarvetta. Se on kuitenkin asia, jota pitää sevittää jatkossa vieä uudestaan, Virtanen sanoo. Suurimman osan kaupungin menoista muodostaa perusturva, ja toiseksi eniten kasvatus ja opetus. Perusturvasta on vaikea säästää, siä ähes kaikki sen menot ovat akisääteisiä, Virtanen toteaa. Kasvatuksesta ja opetuksestakaan on vaikea karsia, siä ne ovat juuri niitä menoja, joita asukasuvun kasvu isää. Koikoa on aina kaksi puota Uusien asukkaiden saaminen kaupunkiin on periaatteessa aina positiivinen asia, varsinkin verotuojen kannata. Muuttoiikkeen tuoma verotuojen kasvu tuee aina kuitenkin viipeeä. Uusista asukkaista on auksi enemmän kuua kuin tuottoa, kun pitää rakentaa uusia asuntoja varten kunnaistekniikkaa ja saada heidän apsensa päiväkoteihin ja kouuihin. Lisäksi Nokiaa on sama haaste kuin koko Suomea: väestö ikääntyy ja hoitokustannukset kohoavat koko ajan. Onneksi sentään tätä ongemaa voidaan ratkoa ja vieä hyvin ihmisäheiseä tavaa. Paras tapa pienentää kustannuksia on hiitä aitospaikkojen määrän kasvua tukemaa vanhusten kotona asumista mahdoisimman pitkäe. Oma koti on paras paikka vanhuksee. Vaikka edeä kuvaitu tianne on mekoisen synkkä, näkee taousjohtaja Virtanen asiassa pajon hyvääkin, mistä on pajon ioa kenee tahansa nokiaaisee. Mukava asiahan tässä on se, että Nokian paveut paranevat monea eri tahoa tuntuvasti. Oemmehan me Suomen parhaiten kehittyneeä aueea, jossa yksityisiä ja yrityksiä menee hyvin ja verotuo kasvaa koko ajan. Kouuaajennus vamistui etuajassa w Skanska Taonrakennus Oy ja aiurakoitsijat saivat Nokian Koskenmäen kouuaajennuksen vamiiksi kome ja puoi kuukautta etuajassa maaiskuun aussa. Laajennus käsittää uuden noin 700 neiöisen iikuntasain, musiikki-, tekstiii- ja ympäristötiedon uokat, muutamia kotiuokkia ja pienuokkia sekä hammashoitoan ja terveydenhoitajan vastaanottotiat. Laajennuksessa on myös uudet väestönsuojatiat. Tässä vaiheessa tuee kouuun myös hissi, joka hepottaa iikuntaesteisten kukemista. Koskenmäen 10,5 mijoonan euron taonrakennushanke on Nokian historian mittavin. Vanhan osan saneeraus saataneen vamiiksi jo vuoden 2009 toukokuun opussa, kun vamistumisajan piti oa vuoden 2009 opussa. n. a Nokiaainen versio komiotteusta: Saappaanheittoa, renkaanpyöritystä sekä tekstiviestin kirjoittamista Nokia-viikoa kunnia-arvoisa kaupunkimme näkee komiotteun nokiaaisversion maaimanensi-ian. Kaikki kouut ja eikkimieeä mukaan ähteneet nokiaaisyritykset kisaavat kaupungin teoisesta perinteestä kumpuavista ajeista. Ensimmäinen aji on kouuaisten tekstiviestin kirjoittaminen, joa ei mitata sitä, onko kirjoittajissa ukoministeriainesta, vaan sitä, kuinka nopeasti ja mahdoisimman vähin virhein joukkueet viestin kirjoittavat. Toisessa ajissa oaan jo keskusurheiukentää toukokuun 22:ntena päivänä keo 12, jooin kouuaisten joukkueet heittävät saapasta saappaanheiton viraisten sääntöjen mukaan. Ei kome heittoa, joista paras asketaan. Viimeiseksi pyöritetään autonrengengasta 5 x 200 metriä. Iaa keo 18 on vuorossa yritysten ja ammattijärjestöjen vastaava komiotteu. Idean isä, kouutoimenjohtaja Tuomas Erkkiä sanoo, että osaistumisinnostus on evinnyt voimaisesti Nokian rajojen ukopuoee, kun nokiaaisten opettajien ammattijärjestö saa vastaansa koegoita Tampereeta ja Yöjärvetä. Kyseessä on kasvatus- ja opetuskeskuksen sekä iikunta- ja nuorisokeskuksen yhteinen voimannäyttö. Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Jukka Nieminen on Erkkiän ideasta innoissaan. Tuomaksen idea on aivan oistava, siä tarvitsemme Nokiaa myös juuri täaisia, mahdoisimman suuria yhteisöjä yhdistäviä tapahtumia. Toivottavasti saamme tehtyä tästä perinteen, Nieminen hehkuttaa.

7 HYVÄ ASUKAS Nokian kaupungin tiedotusehti 1 / Kansainväiset mitat täyttävä, 70 mijoonan euron haihanke on hyvässä myötätuuessa: mahdoisuudet on jo jääkiekon ja painin MM-kisoihin yksittäisiä iikunnan harrastajia unohtamatta. Nokiareena Suurtapahtumahai Nokiareena vaatii toimiakseen kykeensä kunnon, vähintään komen tähden hotein. toisi satojatuhansia kävijöitä Nokiae Auksi se tuntuu iian hurjata oakseen totta, mutta hetken Esa Utriaista kuunnetuani siihen on pakko uskoa. Utriaisen idea kansainväiset mitat täyttävästä jättiareenasta on jo pitkää, vaikka keskusurheiukentän viereen ei oe tehty vieä kaavoitusta areenan tonttia varten. Hanke on oympiakomitean hankeistaa isona, kansainväisenä hankkeena. Pääsy kyseisee istae on jo saavutus sinänsä, ja se tarkoittaa myös sitä, että vation iikuntaneuvosto on hyväksynyt Oympiakomitean tekemän päätöksen. Samaa se tarkoittaa sitä, että vatio voisi osaistua kustannuksiin jopa 30 prosentin osuudea varsinkin jos hankkeen muu rahoitus on kunnossa. Utriasen mukaan on. Meiä on jo pitkäe neuvotetuja sopimuksia, mutta ähiaikoina ei oe tarkoitus tehdä suuria rahasiirtoja. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyt sopimukset reaisoituvat sitten, kun asiat menevät tarpeeksi pajon eteenpäin, hankkeen projektipääikkö Utriainen sanoo. Vaikka kansainväisessä jääkiekkoiitossa oaan hankkeesta tietoisia ja vääytety mahdoisuutta pitää jääkiekon MM-kisat Nokiaa vuonna 2012, ei projektipääikön mukaan Nokiareenaa rakenneta yhtä tiettyä tapahtumaa varten, kuten yeensä on tapana. Tarkoitus on, että areena paveisi mahdoisimman aajaa käyttäjäjoukkoa, Utriainen seventää. Avainsana on monikäyttöisyys, ei areenaa voi järjestää messuja, isoja kokouksia, kansainväisen tason urheiukipaiuja, konsertteja ja niin edeeen tavaista nokiaaista iikkujaa ja kouuaisia unohtamatta. Kyseessä on suurtapahtumahai. Suurhai toisi rutkasti euroja Hain monikäyttöisyyttä kuvaa se, että sisäe saadaan yhtä aikaa tehtyä kaksi isoa kenttää, joissa voidaan otea mitei ajia kuin ajia ja moemmie otteuie on useamman tuhannen hengen katsomo. Suunnitemiin kuuuu muun muassa toinen kiekkokaukao nykyisen jäähain viereen ja aakertaan 5-ratainen curing-hai, mahdoisesti keiarata, 1,4 kiometrin hiihto- ja juoksuputket, kuntosai, kuusi sisäiikuntakenttää, yeisurheiuhai sekä ampumakeskus. Konserttitapahtumia varten pystyttäisiin Nokiareenae arkkitehdin piirustusten mukaan saamaan aikaan jopa hengen katsomo. Vertaiun vuoksi todettakoon, että ammattikouun paoiuhaiin mahtuu vajaa tuhat katsojaa. Urheiuharrastuksiin ähdetään Suomessa heposti, jos ajomatka on ae tunnin. Jos Nokian ympärie vetää ympyrän, jonka sisätä on tänne tunnin ajomatka, on se mekoisen aaja ympyrä, jonka sisään jää reiut asukasta, Utriainen seittää. Hän kertoo saaneensa useasta suunnasta viestejä, että tämän kokouokan haie on kova paikainen, maakunnainen ja vatakunnainen tarve. Projektipääikkö on out jo yhteydessä urheiun eri ajiiittoihin, joissa on sekeästi imaistu kiinnostus Nokiareenan käyttöön. Eri ajiiitot käyttäisivät nykytiedoa Nokiareenaa peräti 40 viikonoppuna vuodessa eireihinsä, joiden pituus vaihteee pitkästä viikonopusta useampaan viikkoon. Utriainen hauaisikin kääntää keskusteun siihen, mitä kaikkea areena voisi Nokian kaupungie tuoda sen sijaan, että kritisoijat väittävät hankkeen vievän nokiaaisita jotain pois. Esimerkiksi jääkiekon MM-kisat 2005 toivat tutkimuksen mukaan vatioe ja Hesingin kaupungie vero- ym. tuoja kaikkiaan 20 mijoonaa euroa. Kyä Nokiareenan katainen suurtapahtumahai vikastuttaisi kaupunkia ja toisi mekoisen määrän euroja vuosittain, siä useat kävijät viipyvät kaupungissa pitempään ja käyttävät paikaisia paveuja. Tampereen hai ei haittaa yhtään Vaikka suunnitemat ovat rahoituksineen hyvinkin pitkää, ei Utriainen osaa sanoa, koska haihanke ottaa seuraavan, ison askeeen kohti rakentamista. Meidän pitää tehdä monea tasoa useaa asiaa yhtä aikaa eikä odottaa aina yhtä päätöstä, jotta pääsisimme tekemään seuraavaa asiaa. Muuten oisimme vamiita joskus vuoden 2050 tienoia. Areenayhtiö jätti tammikuussa kaupungie hankkeeseen iittyvän kaavoituspyynnön. Jos kaikki etenee sujuvasti ja suunnitemien mukaan, voitaisiin rakentaminen aoittaa jo ensi vuoden syksyä. 70 mijoonan euron hain rakentaminen veisi kuukautta. Mutta Utriainen hauaa pitää jaat maan pinnaa. Meiä ei oe mitään ehdotonta päivämäärää, mihin mennessä hain pitäisi vamistua. Jo pekän kaavan vamisteu voi venyttää hanketta. Kaupungin iikuntatoimenjohtaja Jukka Nieminen sanoo myös jo vuosia kuunneeensa puheita, joiden mukaan Suomesta puuttuu kunnon suurhai, jossa voi harjoitea ja järjestää eriaisia tapahtumia ympäri vuoden. Sen koommin Utriaista kuin Niemistäkään ei haittaa Tampereen suunnitemat rakentaa uusi suurjäähai jääkiekon MM-kisoja ajateen. Ei haittaa, vaikka Tampere rakentaisi viisi jäähaia, siä Nokiareena on ihan eri juttu kuin pekkä jäähai. Toisekseen Tampereen hai ei oe oympiakomitean istaa. Me oemme. Mikä mies? Esa Utriainen on vanha kettu urheiuympyröissä mitä tuee itse urheiemiseen, vamentamiseen ja urheiupaikkarakentamiseen. Ainakin keihäänheiton harrastajie Esa Utriainen on tuttu mies. Hän heitti itsensä historiaan voittamaa Suomen mestaruuden vuonna 1979 tuoksea 90,94 metriä. Tuos jää aikakirjoihin pysyvänä Kaevan kisojen ennätyksenä, siä sen jäkeen keihäsmai muuttui, eikä moisia kaaria oe sen jäkeen nähty. Työuraansa Utriainen aoitti Parkanossa iikuntasihteerinä 1980-uvun aussa, jonka jäkeen hän toimi Nokian kaupungin kouutoimen paveuksessa sekä Pirkanmaan ammattioppiaitoksessa iikunnanopettajana. Bisnespuoi tui tutuksi Suomen Urheiurakennus Oy:ssä, jossa Utriainen vastasi haitoimen johtajana käytännön toiminnoista. Hämeen seudun yeisurheiun vamennuspääikön hommissa vierähti viitisen vuotta. Vuosi 2006 kuui Eteä-Koreassa keihäänheiton ajivamentajana. Koko akanut vuosituhat on Utriaisea kuunut keihäänheiton vamennusympyröissä, kun hän on vastannut nuorempien heittäjien vamennuseirien toiminnasta. Lisäksi hän toimii edeeen suomaaisten keihäänheittäjien kakkosvamentajana. Keihäänheiton isäksi Utriainen vamensi yhdessä vaiheessa 90-uvua entopaoiijoita Isku Voeyn kakkosvamentajana. Meneekö kaupungin rahaa? Hyvän myötätuuen purjeisiinsa saanut Nokiareena-hanke on kirvoittanut nokiaaisten mieissä yhden jos toisenkin kysymyksen. Jotkut kuntaaiset ovat huoissaan siitä, tueeko Nokiareenasta kaupungie uusi, pohjaton rahareikä. Hankkeessa ei oe kaupungin rahaa mukana yhtään, vaan sen rahoitus tuee täysin ukopuoeta. Kaupunki ei oe hankkeen rahoituksessa mitenkään osaisena vaikka hanke on osa kaupungin organisaatiota, vakuuttaa taousjohtaja Pasi Virtanen. Nokiareena-hanke on ukopuoisen rahoituksen turvin kaupungin organisaatiossa siksi, että TE-keskuksen antama rahainen tuki sevityksiä varten pitää kanavoida jukisyhteisön, ei kaupungin, kautta. Jos joku suunnitteee kaupunkiin 70 mijoonan euron investointia, niin seainen hanke kannattaa ainakin sevittää, Virtanen sanoo. Sevitystyöhön on budjetoitu kaikkiaan euroa, josta kome nejäsosaa on peräisin TE-keskuksesta. Loput rahoittaa Nokiareenayhtiö yhteistyökumppaneineen.

8 8 HYVÄ ASUK AS Nokian kaupungin tiedotusehti 1 / 2008 Hattu kourassa nuorten pariin Mari Äijää käy avatansseissa joka perjantai. Ammattikouuainen Janne Väimäki tapaa kavereita nuorisotioissa. Guitar Hero -skabat ovat suosittuja! Petri Pätiää ja Mari Virtanen treenaavat itaa varten. on hyvä ottaa matseja, kehuu Petri Pätiää ja vetäisee Tässä kankaan pois bijardipöydän päätä. Täää riittää tekemistä nuorie. Pari nettikonetta, pingis, karaokea, diskoja. Hod`em -pokeriin öytyy peimerkit. Saatut Eämät katseaan yeensä porukaa tykistä seinäe ja Paystationissa öytyy Guitar Hero. Pätiää toimii viransijaisena vastaavana nuoriso-ohjaajana. Hän tekee nuorisotiatyötä ja toimii ohjaajien esimiehenä. Nuorten vapaa kokoontuminen on ohjaajae tärkeää. Keskustan tioissa on vuotiaie nejä avointa itaa viikossa, ja nuoremmie, 4 6-uokkaaisie, kaksi. Paikaa on aina kaksi kouutettua ohjaajaa. Sisään pääsee imaiseksi. Pääsymaksua peritään diskoista ja bänditapahtumista. Nokian kaupungin nuorisotiat ovat kattavat. Uimahain viereiset 400 neiötä, Koskenmäen Ruskeepäänkadun tiat, Linnavuoren kyätao ja Siuron vapaa-aikakeskus ovat täynnä aktiviteetteja. Keskustan tiojen aakertaan on suunnitteia 15-vuotiaie ja sitä vanhemmie nuorisokahvia. Moni on kertonut Petri Pätiääe akavansa itsekin nuoriso-ohjaajaksi isona, koska sioin ei tarvitse tehdä mitään. Kokenut mies pokaisee kuitenkin hieman jarrua. Oen out monea kesäeiriä ja vetänyt hiihtoomamatkoja. Töissä tuee vietettyä monta viikonoppua ja itoja. Kun on perhettä, niin tämä akaa tuntua jo ihan todeiseta työtä. Oikea asenne on tärkeää, hän hymyiee. Streets-hanke ei vieä kaikkien tiedossa Tää hetkeä Pätiään toimenkuvaan kuuuu myös Streets-hanketyöntekijän parina toimiminen. Streets-hanke on Opetusministeriön rahoittama. Tarkoituksenamme on kartoittaa missä nuoret iikkuvat itaisin ja kertoa heie mm. nuorisotiojen mahdoisuuksista. Emme kuitenkaan hyökkää sormea heristäen vaan hattu kourassa. Nuoria on oma reviirinsä, hän ynnäiee. Muutaman nuoren haastatteu kadua osoittaa, että isää pitää kyseä. Lukion ekauokkaaiset kaverukset Annika Huhdanpää ja Mari Äijää toteavat yhdessä, että nuorita pitäisi kyseä enemmän, mitä he hauavat. Kumpikaan tytöistä ei käy aktiivisesti nuorisotioissa. Viikonoppuisin oen kavereiden kanssa jäähaissa katsomassa ätkää, kertoo Annika. Mä käyn joka perjantai avatansseissa. Se on kyä aika ernua, nauraa Mari. Maaikoie tiedoksi, ernu tarkoittaa eriaista nuorta. Aktiivisempi tiojenkäyttäjä on ammattikouun ensimmäiseä uokaa ogistiikkaa opiskeeva Janne Väimäki. Väimäki harrastaa skeittausta, joten kesän tuen hän käy taas kaupun- Lukioainen Annika Huhdanpää viettää viikonoppuisin aikaa jäähaia. gin parkissa. Tapahtumista infotaan ihan hyvin ehdissä ja seiniä. Kaupungin tioissa peaan bijardia ja tapaan kavereita. Myös Väimäen mieestä kaupungin tuisi kysyä nuorita enemmän omia toiveita. Teksti ja kuva: Juha Kartano Mirja Kärnä toivottaa kaikki tervetueeksi Kerhoan toiseen kerrokseen. Kuttuurissa kaikki samaa viivaa Kuttuuriohjaajan virkaa hoitava, Savosta kotoisin oeva ioinen rastapää Mirja Kärnä säteiee ideoita. Tampereea jo vuodesta 1997 asunut, Tampereen taiteen- ja viestinnän oppiaitokseta tuottajaksi vamistunut Kärnä pitää työstään. Vastaan asten ja nuorten tapahtumista, joiden puitteissa teen yhteistyötä kouujen ja päiväkotien kanssa, hän kertoo. Ennen nykyistä työtään hän toimi muun muassa vastaavana tuottajana Vihan Päivät draamassa, joka oi osa Tampereen tuomiokirkon satavuotisjuhaa viime vuonna. Viransijaisena toimiva Kärnä täyttää vakituisen Pia Ketin paikan moitteettomasti. Piata jäi isot saappaat. Terveisiä vaan, hän nauraa. Kuttuurin tarkoitus on antaa yksiöe työväineitä, kokemuksia ja tiaa käsiteä koektiivisia tunteita. Kuttuuri avartaa ja yhdistää. Esimerkiksi teini-ikäiset voivat imaista itseään hepommin musiikin tai taiteen kautta, jos muuten on vaikeaa, hän höyryää ima innostuksesta käsiä täynnä. Kärnän mieestä Nokiaa on pajon aktiivisia yhdistyksiä, joiden kautta asukkaiden viihtyvyys isääntyy. Hän kertoo tukevansa kaikkea mahdoista kuttuuria. Eivät ne puitteet, vaan se yksiön kokemus! Kaikki mikä koskettaa yeisöä on tarpeeista. Vaikka jokin saa enemmän näkyvyyttä, se ei oe vähemmän arvokasta kuin joku toinen tapahtuma, joka ei oe vättämättä niin näkyvä, tiivistää hän. Seuraava suuri tapahtuma, jossa innokkaan kuttuurituottajan voi bongata, on Nokia-viikon Lasten festarit. Kaiken työn isäksi Keith Johnstonen anseeraamaa improvisaatioteatteria opettava Mirja Kärnä ähettää opuksi terveiset tuottajaksi hauavie: Pajon pitää muistaa ja sevittää. Täytyy oa yhteistyökykyinen, tuntea pajon hyviä ihmisiä ja kerätä hyvä porukka.