Koskelan Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös

Transkriptio

1 Koskelan Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

2 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, ). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino Lievestuoreen Setlementti

3 Toiminnanjohtajan tervehdys Koskelan Setlementti on ollut Äänekoskella jo lähes seitsemänkymmentä vuotta monipuolinen toimija ja palvelujen tuottaja. Koskelan toiminnan ytimenä on ollut järjestää sivistyksellistä, kasvatuksellista ja sosiaalista toimintaa kulloisenkin paikallisen tarpeen mukaan. Alusta asti Koskelan toimintamuotoina ovat olleet kansalaisopistotoiminta ja nuorten kerhotoiminta, myöhemmin ovat tulleet koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, mielenterveyskuntoutujien Klubitalo ja muu hanketoiminta. Meidän toimintamme olennaisin tulos ei ole osoitettavissa taloudellisin mittarein. Vaikka haluamme hoitaa myös taloutemme vastuullisesti, toimintamme perimmäinen tavoite on muu kuin raha. Tämän asian muistaminen ja esiintuominen on olennaisen tärkeää. Punaisena lankana toiminnassa on ollut sitoutuminen setlementtityön perusarvoihin: yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen, ihonväristä, sukupuolesta tai uskonnosta riippumaton tasa-arvoisuus, luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmiaan sekä sitoutuminen heikoilla olevien ihmisten tukemiseen. Nämä asiat ovat tuttuja monille, mutta vielä useammalle vähemmän tuttuja. Haasteena onkin ollut, miten kertoa toiminnastamme, tehdä näkymätöntä näkyväksi, kuitenkin niin, että se olisi realistista, monipuolista ja uskottavaa. Tähän saumaan syntyi meidän näkökulmastamme enemmän kuin tilauksesta Sosiaalisen tilinpidon verkostohanke NÄKY. Ensimmäisen sosiaalisen tilinpidon budjetin laadinta on ollut tietysti harjoittelua, mutta oikeasti taidamme olla itsekin vähän hämmästyneitä siitä, miten moninaisia asioita olemme saaneet Koskelasta esille asetettuamme tavoitteemme näkyville, ja sitten puntaroituamme sitä, miten niiden toteutumista todistaisimme. Aika ajoin on enemmän kuin tarpeellista miettiä, mikä on toimintamme perimmäinen tarkoitus. Mitä varten tätä kaikkea toimintaa pyöritämme, mitä tavoittelemme. Uskon, että myös sidosryhmämme ja yhteistyökumppanimme ovat kiinnostuneet siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi ja miten sen osoitamme. Sosiaalinen tilinpito on mahdollistanut myös uusia, luoviakin tapoja osoittaa toiminnan tulosta. Tästä meillä on hyvänä esimerkkinä tunnelma-asteikko, joka varta vasten kehitettiin mittamaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tunnelmaa. Kysyimme koululaisilta tunnelmamittarin avulla (värit punainen, valkoinen, sininen) miltä tuntuu olla Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana. Tavoitteemme oli, että toimintamme olisi lämminhenkistä ja sen osoittaisi se, että lapsista selkeä enemmistö valitsisi lämpimän värin, punaisen. Lapsista yli 74 % valitsi punaisen värin. Loput 26 % valkoisen, sinistä ei kukaan. Tältä osin tavoitteemme ainakin toteutui. Jos minulta kysyttäisiin nyt tuolla tunnelmaasteikolla, miltä tuntuu olla mukana sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutuksessa, valitsisin punaisen värin. Paula Nieminen-Lehto Koskelan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja 3

4 Koskelan Setlementti ry Koskelan Setlementti ry on rekisteröity yhdistys, joka on perustettu vuonna Se kuuluu jäsenenä Suomen Setlementtiliittoon, ja on sitä kautta osa kansainvälistä setlementtiliikettä. Koskela on Äänekoskella toimiva setlementti. Sääntöjensä mukaan yhdistys järjestää sivistyksellistä, kasvatuksellista ja sosiaalista toimintaa Äänekosken ja seutukunnan asukkaille. Koskelan Setlementti ylläpitää Äänekosken kansalaisopistoa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kaupungin keskusta-alueella, hallinnoi Kosken Klubitaloa ja tukee yhteistyösopimuksen mukaan Koskelan Nuorten harjoittamaa nuorisotyötä ja käynnistää toimialaansa kuuluvia tarpeellisiksi koettuja kokeilu- ja kehittämishankkeita. Koskelan Setlementti ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yleishyödyllinen yhdistys, joka on toiminnassaan sitoutunut setlementtityön perusarvoihin. Koskela on setlementtien tapaan ns. elämänkaarijärjestö, joka haluaa olla mukana äänekoskelaisten arjessa kaikissa elämänvaiheissa, elinikäisessä oppimisessa ja kasvussa, niin myötä- kuin vastamäessäkin. Koskelan toimitalo on vuodelta 1964 ja se sijaitsee Äänekosken keskustassa. Toimitalo peruskorjataan vuonna Koskelan Setlementti ry:n hallitus Ville Härtsiä, puheenjohtaja Pentti Hämäläinen, jäsen Hannu Javanainen, jäsen Leena Jutila, jäsen Marja Levänen, jäsen Erkki Leppänen, jäsen Timo Niskanen, jäsen Eila Nurmi, varapuheenjohtaja Leena Raatikainen, jäsen Sirpa Saarela, jäsen Seija Savolainen, jäsen Henkilöstö Vakituista kokopäiväistä henkilöstöä Koskelassa on 11, mutta heidän lisäkseen Koskelassa työskentelee erimittaisissa työsuhteissa yli 140 henkilöä vuosittain. Äänekosken kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka opetus on kaikille avointa. Opetusta järjestetään kaikissa Äänekosken kaupungin taajamissa, sekä myös joillakin kyläkunnilla. Kansalaisopisto järjestää myös taiteen perusopetusta tanssin ja kuvataiteen alalla. Kansalaisopiston tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdollisimman monipuolinen opetusohjelma, jossa myös alueellinen tavoitettavuus on huomioitu. Opisto pyrkii huomioimaan kulloinkin heikommassa asemassa olevien tarpeita, ja on käyttänyt mm. vuonna 2009 Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta maahanmuuttajien, työttömien ja eläkeläisten opintojen tukemiseen. Vuonna 2009 kansalaisopistossa toteutui opetustunteja yhteensä Opiskelijoita (nettolukuna) opistossa oli Koskelan Tanssi on Keski- Suomen vanhin, edelleen toimiva tanssikoulu. Toiminta alkoi tammikuussa Koskelan Tanssi antaa tanssitaiteen perusopetusta, joka on tavoitteellista ja vuosittain etenevää opetusta. Perusopetus on pääasiassa suunnattu lapsille ja nuorille. Oppilas voi suorittaa joko yleisen tai laajan oppimäärän valitsemassaan tanssilajissa. Aikuisosastossa voi opiskella yli 18-vuotias oman taitotasonsa mukaan eri tanssilajien tunneilla. Kukkulan kuvataidekoulu tarjoaa kuvataiteen perusopintoja äänekoskelaisille lapsille ja nuorille. Kuvataideopetuksessa painotetaan opintojen vuosittaista etenemistä ja tavoitteellisuutta, kuitenkin niin, että kaikessa

5 säilyy mukana tekemisen, kokeilun ja ilmaisun ilo. Kevätnäyttely järjestetään vuorovuosin Suolahdessa ja Äänekoskella. Koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa Koskelan Setlementti järjestää Äänekosken ja Suolahden taajamassa. Lukuvuosittain toimintaan osallistuu n. 90 koululaista. Koululaisten päivätoiminnan lähtökohta on tarjota I-II lk. koululaisille heidän tarpeistaan lähtevää monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä mahdollisuutta lepoon ja rentoutumiseen. Tärkeänä tavoitteena on koululaisten itsetunnon ja omatoimisuuden tukeminen ja sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden oppiminen ja hallinta sekä tarjota turvallinen ja kodinomainen jatkumo koulupäivän alkua edeltävälle ja koulun jälkeiselle ajalle. Toimintana vapaamuotoinen ohjaus askarteluissa, leikeissä, läksyjen teossa, ulkoilussa ja sisäliikunnassa. Koululaisille tarjotaan toiminnan aikana myös välipala. Kosken Klubitalo Kosken Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilöstön yhdessä muodostama yhteisö, joka tukee kuntoutujien selviämistä elämässä eteenpäin. Klubitalo tarjoaa jäsenilleen heidän omista tarpeistaan lähtevää työpainotteista toimintaa ja tärkeä osa sitä on suunniteltu päiväohjelma. Klubitalon yksi tärkeimmistä osa-alueista on jäsenten tukeminen takaisin työelämään. Tämä tapahtuu ns. siirtymätyöpaikkojen avulla. Siirtymätyöpaikat ovat työkokeilupaikkoja, jotka Klubitalo hankkii jäsenilleen. Siirtymätyö on perustason työtä, eikä vaadi erityisosaamista, joten ne ovat kaikkien opittavissa ja jäsenellä on halutessaan mahdollisuus kuntoutua työelämään. Raha-automaattiyhdistys tukee Kosken Klubitalon toimintaa. Kosken Klubitalo on jäsenenä kansainvälisessä kattojärjestössä (International Center for Clubhouse Development, ICCD). Kotitalousneuvonta Kotitalousneuvonta on toiminut vuoden 2008 alusta alkaen Koskelan Setlementti ry:n alaisuudessa kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Kotitalousneuvonnan tavoitteena Äänekoskella on lisätä kaupunkilaisten tietotaitoa kotitalouden hoitoon liittyvissä asioissa, opastaa ympäristöystävällisiin kulutustottumuksiin ja kehittää heidän käsityötaitojaan. Kotitalousneuvonnan kutomo tarjoaa työskentelymahdollisuuden ja asiantuntevaa opastusta kudonnan harrastukseen. Asiakaskunnan muodostavat pienituloiset eläkeläiset, työttömät ja pienten koululaisten kotona olevat äidit. Harrastus tarjoaa naisille hengähdystauon arjesta, onnistumisen elämyksiä ja samanhenkistä seuraa mielekkään tekemisen merkeissä, mikä lisää asiakkaiden henkistä hyvinvointia ja viihtymistä. Koskelan Nuoret ry toimii kiinteässä yhteistyössä Koskelan Setlementin kanssa, järjestäen erilaista kerhotoimintaa lapsille ja nuorille. 5

6 Sosiaalinen tilinpito SoT työkaluna tulosten ja vaikutusten arvioinnissa Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten tehtäväkentän laajentuminen sekä myös yritysten ja julkisten organisaatioiden kiinnostus ottaa vastuuta sosiaalisista tuloksista tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalinen tilinpito SoT tarkoittaa tietylle ajanjaksolle määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua raportointia. Se on työkalu niille organisaatioille tai yhteisöille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa sosiaaliset hyödyt, tulokset ja vaikutukset säännöllisesti. SoT -mallin juuret ovat Skotlannissa ja sen kehittäjät ovat Håkan Björk ja Tytti Siltanen, jotka ovat myös käytännössä soveltaneet sitä organisaatioiden tulosten mittaamiseen Suomessa vuodesta 2004 alkaen. Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on vielä melko vähän käytetty Suomessa, toistaiseksi sitä on soveltanut noin 30 eri organisaatiota. Sosiaalinen tilinpito keskittyy tarkastelemaan vaikuttavuutta asioissa, joita ei ole totuttu aiemmin paljoakaan mittaamaan. Se on siksi tärkeä ja kehittyvä sosiaalisen vastuun seurannan väline. Sosiaalisen tilinpidon prosessi Kuten taloudellinenkin kirjanpito, sosiaalinen tilinpito alkaa budjetin laadinnalla. Myös sosiaalisessa tilinpidossa tositteet kirjataan säännöllisesti kirjanpitoon. Tositemateriaali analysoidaan ja kootaan tilinpäätök- 6 seksi, joka tarkastetaan ulkoisen tilintarkastuksen avulla. Sosiaalinen budjetti sisältää sosiaaliset tavoitteet (101 00, jne.) ja niiden tunnusmerkit eli indikaattorit (101 01, jne.). Tavoitteet on ryhmitelty tililuokkiin (100 00, jne.) Kirjanpito muodostuu tilikauden aikana säännöllisesti ja suunnitelmallisesti toteutettavista mittauksista ja muusta tiedonkeruusta. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta tosite eli todiste indikaattorin toteumasta. Tilinpäätös on tilikauden aikana saavutettujen tulosten raportti, joka viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus on riippumaton tarkastus kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, jossa tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja varmistaa esitetyn tiedon. Sosiaalinen tilinpito SoT muodostaa menetelmällisen kokonaisuuden, joka suunnittelee (sosiaaliset tavoitteet ja niiden tunnusmerkit), osallistaa (organisaation toimijat ja sidosryhmät), dokumentoi (mittausmenetelmät ja tietolähteiden tositteet), raportoi (tilinpäätös), varmistaa (tilintarkastus) ja antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa saatujen tulosten perusteella. Vertaan mielelläni sosiaalista budjettia ja tilinpäätöstä yhdistyksissä tuttuihin dokumentteihin toimintasuunnitelman rinnalle SoT -prosessissa laaditaan syksyisin tulossuunnitelma (sosiaalinen budjetti) ja toimintakertomuksen rinnalle tuloskertomus (sosiaalinen tilinpäätös). Yhdistys näyttäytyy kokonaisuutena, kun toiminnan suunnittelun ja raportoinnin rinnalla ollaan yhtä aikaa kiinnostuneita myös toiminnan tuloksista. Tavoitteellista yhdessä tekemistä Sosiaalinen tilinpito edellyttää organisaation toimijoiden ja sen sidosryhmien kiinnostusta, mukana olemista ja sitoutumista: vapaaehtoista kiinnostusta panna itsensä likoon ilman ulkoista pakotetta tai houkutinta. Rahoittaja on kiinnostunut oman panoksensa merkityksestä ja vaikutuksesta. Organisaation henkilöstö haluaa tietää omat tuloksensa ja johtajan tulee koordinoida kokonaisuus niin, että organisaatio pääsee tuloksiinsa ja voi kehittää toimintaansa. Sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tuloksia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja niiden tunnusmerkit, koska vasta silloin tavoitteilla on selkeää ohjausvaikutusta työtapoihin ja johtamiseen ja vasta silloin voidaan seurata sosiaalisten tulosten saavuttamista. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden kokea tavoitteellista yhdessä tekemisen iloa ja saattaa näkymättömiksi jäävät tulokset näkyvämmiksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on osallistavaa arviointia: kokemusten ja näkemysten vaihtoa ruokkiva kehittävä tulosten seurannan ja arvioinnin työkalu. Tytti Siltanen, Develooppi Oy Håkan Björk, CB Support Nordic

7 Koskelan Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpito Sosiaalisen tilinpidon menetelmä on tarjonnut Koskelalle mahdollisuuden lähteä jäntevöittämään ja selkeyttämään omaa perustoimintaamme. Sanoittamaan sitä mitä teemme ja miksi teemme, ja miten sen kaiken teemme. Kun hanke alkoi, piti päättää, millä laajuudella lähdemme koulutukseen mukaan, mitkä toimialat ja ketkä toimihenkilöt pystyvät lähtemään ensimmäiseen aaltoon. Halusimme tehdä budjetista riittävän kompaktin ja hallittavan kokonaisuuden, sellaisen, joka ei jo ensimmäisenä vuonna saisi vannomaan ettei ikinä enää. Jotta olisimme kunnialla selvinneet ensimmäisestä budjetista, rajasimme budjetointimme tiettyihin kokonaisuuksiin, ja ajattelimme, että pikkuhiljaa laajennamme budjetoinnin koskettamaan kaikkia toimialoja. Alusta alkaen myös Koskelan hallitus on ollut mukana sosiaalisen tilinpidon hankkeessa: se on ideoinut useammassakin kokouksessa sosiaalisen tilinpidon budjettia ja seurannut aktiivisena sen edistymistä. Hallituksen kannustava asenne on tukenut erityisesti toiminnanjohtajaa hankkeen eteenpäin viemisessä. Koskela on suhteellisen pieni ja matalahierakkinen organisaatio. Se tekee myös haasteelliseksi sen, että useampi työyhteisön jäsen voi osallistua yhtä aikaa pitkäkestoiseen koulutukseen. Koskelan henkilöstöstä Sot koulutukseen osallistuivat Klubitalon johtaja Tarja Savela, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja Ritva Hytönen, toimistonhoitaja Marja-Liisa Taipale sekä rehtori/ toiminnanjohtaja Paula Nieminen-Lehto. Näin myös budjettiin valittiin tarkasteltaviksi toimialueiksi mielenterveyskuntoutujien Klubitalo, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopistotoiminta. Tässä vaiheessa kokonaan ulkopuolelle jäivät Kotitalousneuvonta sekä Koskelan Nuorten toiminta. Ensimmäinen budjetoitu tilikausi oli vuosi Budjetti hyväksyttiin elokuussa Olimme siis kovasti takapainoitteisia, kun vuosi oli ehtinyt jo yli puolen välin ennen kuin saimme budjetin valmiiksi. Tulevina vuosina tähtäämmekin siihen, että saamme aikataulut kurottua umpeen ja pääsemme hyväksymään sosiaalisen tilinpidon samassa aikataulussa kuin talousarvion. Ennen kuin aloimme työstää omaa budjettiamme, olimme tutustuneet Jyvälän ensimmäiseen budjettiin, ja se antoi myös meidän työllemme suuntaviivat niin hyvässä kuin pahassa. Lähtökohtaisesti koimme sen meille luontevaksi ja käyttökelpoiseksi malliksi, josta voimme lähteä liikkeelle ja muokata sitä pikkuhiljaa aina enemmän oman näköisemmäksemme. Ydinsidosryhmiksemme valitsimme ensimmäiseen budjettiin toimintaamme osallistujat, Koskelan hallituksen sekä Äänekosken kunnan. Halusimme ensimmäisenä vuonna tarkastella erityisesti Koskelan paikallista roolia sekä Koskelaa työnantajana. Lähtökohta-ajatteluna oli, että jos on setlementtinä asettanut yleviä tavoitteita toiminnalleen, pitäisi myös oma kotipesä olla kunnossa ja suhteet tärkeisiin yhteistyökumppaneihin ja palveluidemme käyttäjiin toimia. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on ollut perinteisesti hyvin organisoitua ja suunnitelmallista, mutta erityisesti halusimme tavoittaa toiminnan hengen: olisiko Koskelan toiminnassa jotain erityisen lämminhenkistä ja kotoista, ainakin itse niin kuvittelimme ja se asetettiin myös tavoitteeksi. Klubitalon toiminnan keskeisenä tavoitteena on, että mielenterveyskuntoutujat eli jäsenet palaavat työelämään. Tähän heitä ohjaa Klubitalon työpainotteinen päivä, ja siirtymätyöpaikat. Klubitalolla työskentelyn tulisi vahvistaa jäsenten elämänhallintaa ja luottamusta heidän kykyynsä tehdä työtä. Kansalaisopisto on suurin toimiala Koskelassa. Sen lonkerot ulottuvat koko Äänekosken alueelle. Tavoitteemme lähtivät alueellisesta tasa-arvosta, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista ja monipuolisesta ja muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntarpeiden huomioimisesta opetusohjelman suunnittelussa. Mittausmenetelminä käytimme kyselyjä, tilastoja, kuvauksia ja ehkä erikoisimpana myös tunneilmaston mittausta värien avulla. Työyhteisön toimivuutta mitattiin Työyhteisöindeksillä kyselyllä henkilökunnalle. 7

8 Koskelan Setlementti ry:n tililuokat ja tavoitteet Koskela on merkittävä toimija ja luotettava yhteistyökumppani Äänekoskella Koskela toimii yhteistyökumppanina luotettavasti ja vastuullisesti Koskela tuottaa lisäarvoa paikalliselle yhteisölle järjestämällä kysyttyjä palveluja Koskela on merkittävä työllistäjä Koskela on vastuullinen työnantaja Yhteisesti sovitut ja hyväksytyt arvot toiminnassa Hyvin toimiva työyhteisö Koskela tarjoaa mahdollisuuden elämänkestävään oppimiseen - kansalaisopisto Monipuolinen opetusohjelma Uudistuva opetusohjelma Opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet Alueellinen tasavertaisuus opetustarjonnassa Muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntilanteiden aiheuttamien oppimistarpeiden huomioiminen: erityisryhmien opetustarjonta Tavoitteellista tanssitaiteen opetusta Tavoitteellista kuvataiteen perusopetusta

9 Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminta Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on turvallista Koskela tarjoaa toiminnalle lämminhenkisen ympäristön Koskelan tarjoama ap-ip-toiminta on laadukasta Koskela tekee hyvää yhteistyötä kodin kanssa Koskela järjestää laadukasta klubitalotoimintaa mielenterveyskuntoutujille Klubitalo Klubitalotoiminta on laadukasta Kävijämäärä vuonna 2009 on korkeampi kuin v Jäsenet palaavat työelämään Klubitalolla käynti vaikuttaa jäseniin niin että he voivat paremmin ja elämänlaatu on parantunut Luottamus jäsenten kykyyn tehdä työtä Mielenterveyskuntoutujille on tarjottu aktiivisen arkipäivän mahdollisuus

10 Koskela on merkittävä toimija ja luotettava yhteistyökumppani Äänekoskella Koskela toimii yhteistyökumppanina luotettavasti ja vastuullisesti % vastaajista (merkittävimmille yhteistyökumppaneille) - kunnan edustajat ja opetus- ja sosiaalitoimesta - muiden organisaatioiden edustajat vastaavat erittäin vahvasti luotettava tai luotettava kysymykseen: Koskela on luotettava yhteistyökumppani Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1. erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa % Kaikkien yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneiden mielestä Koskela on luotettava yhteistyökumppani (7-6). (n= 17/20) % vastaajista (merkittävimmille yhteistyökumppaneille) esim - kunnan edustajat, opetus- ja sosiaalitoimesta - muiden organisaatioiden edustajat vastaavat erittäin vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä kysymykseen: Koskela on vastuullinen yhteistyökumppani Asteikko: 7. erittäin vahvasti samaa mieltä 6. samaa mieltä 5. osittain samaa mieltä 4. ei samaa eikä eri mieltä 3. osittain eri mieltä 2. eri mieltä 1. erittäin vahvasti eri mieltä en osaa sanoa Kaikkien yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneiden mielestä Koskela on vastuullinen yhteistyökumppani (7-6). (n= 17/20) % 10

11 Koskela tuottaa lisäarvoa paikalliselle yhteisölle järjestämällä kysyttyjä palveluja Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnassa on lukuvuosittain mukana 90 lasta 89 lasta osallistuu koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan Opiston netto-opiskelijamäärä on 5 % kunnan väestöstä (vuoden alun väestöluku) Opiston netto-opiskelijamäärä on 14 % kunnan väestöstä Klubitalon päivittäinen kävijämäärä (mielenterveyskuntoutujia) on 15 Klubitalossa käy päivittäin 11,4 henkilöä Koskela on merkittävä työllistäjä Koskelassa työskentelee 15 vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa Koskelassa on 11 henkilöä vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa Koskelassa on vuosittain 100 tuntiopettajaa ja muita lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa Koskelassa on yhteensä 147 tuntiopettajaa ja muita lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä Koskelassa on vuosittain tukityöllistettynä 4 henkiloä Koskelassa on 5 henkilöä tukityöllistettynä Koskelassa maksetaan vuosittain tuntiopettajille ja muille lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville palkkaa yhteensä Koskelassa maksetut palkat yhteensä

12 Koskela on vastuullinen työnantaja Yhteisesti sovitut ja hyväksytyt arvot toiminnassa Käydyssä arvokeskustelussa henkilöstön kanssa sovitaan ja kirjataan yhteiset arvot toiminnalle Prosessi kesken. 12

13 Hyvin toimiva työyhteisö Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin. Alaindeksin keskiarvo on 32. (työyhteisön toimivuus) Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatio-viestintä ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisön toimivuus - alaindeksin keskiarvo on Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat yhtä hyvää kuin organisaatioissa keskimäärin. Alaindeksin keskiarvo on 33. (työyhteisön yksilövoimavarat) Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat parempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisön yksilövoimavarat - alaindeksin keskiarvo on Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin eli 65 Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organisaatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo

14 Koskela tarjoaa mahdollisuuden elämänkestävään oppimiseen - kansalaisopisto Monipuolinen opetusohjelma Opetusohjelmassa eri opetustarjonnan kattavuus: Kielet, kädentaidot, kuvataide, musiikki, tietotekniikka, yhteiskunnalliset aineet, liikunta ja tanssi Kaikissa mainituissa aineissa on opetustarjontaa Uudistuva opetusohjelma Vuosittain opetusohjelmassa on tarjolla vähintään 10 uutta kurssia edelliseen vuoteen verrattuna Tarjottu 29 uutta kurssia. 14

15 Opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet Opisto huomioi kuntalaisten oppimistarpeet Pienoismallikurssi Kotiseutuihmiset olivat jo pitempään suunnitelleet hanketta, jossa Äänekosken keskusta 1930-luvulla rakennettaisiin pienoismallina. Hanke tulee olemaan monivuotinen, ja tarvitsee monelta taholta mm. taloudellista tukea. He ottivat kansalaisopiston rehtoriin yhteyttä ja kysyivät, voisiko opisto olla hankkeessa jollakin tavoin mukana. Pohdinnan jälkeen sovittiin, että ensimmäinen askel hankkeen toteutumiseen on kansalaisopistoon perustettu pienoismallinrakentamiskurssi, jossa harjoitellaan ensin pienemmällä työllä varsinaisen hankkeen toteuttamista. Mielenterveyskuntoutujien atk-kurssit: alkeet ja jatko Mielenterveyskuntoutujien Klubitalon jäsenkokouksessa (jäsenet mielenterveyskuntoutujia) tuli ilmi, että tarvittaisiin atk-opetusta, ja jäsenet halusivat oman ryhmän, jossa eteneminen olisi sopivan verkkaista ja arimmatkin uskaltautuisivat mukaan. He ottivat yhteyttä kansalaisopistoon ja tietotekniikan perusteet mielenterveyskuntoutujille järjestettiin syksyllä 2008 ja jatkokurssi keväällä Osallistujia oli kymmenen. Konginkankaan jumppa Konginkankaan taajaman asukkaita (naisia) otti yhteyttä kansalaisopiston toimistoon marraskuussa 2009, ja esitti, että kansalaisopisto voisi järjestää naisten jumppaa Konginkankaalle, koska kyseisessä taajamassa ei ollut sillä hetkellä mitään liikuntaryhmätarjontaa naisille. Sovittiin, että naisten jumpparyhmä aloittaa kansalaisopistotoimintana. Ryhmässä aloitti 18 opiskelijaa. Kreikkalainen kansantanssi Paikallisen Kreikka-seuran jäsenet ottivat yhteyttä kesäkuussa 2009, ja ehdottivat, että kansalaisopisto järjestäisi yhdessä Kreikka seuran kanssa kreikkalaisen kansantanssikurssin, yhteistyöllä opettajaksi saataisiin kreikkalaisen kansantanssin asiantuntija pääkaupunkiseudulta. Kurssi järjestettiin elokuussa Djembekurssi Äänekoskella on innokkaita djemberummun soittajia. Djemberumpujen soitonopetus sai alkunsa kansalaisopistossa asiasta innostuneiden otettua yhteyttä rehtoriin, ensimmäinen djembekurssi järjestettiin jo vuonna Mutta tarve syventää opittua on saanut heidät ottamaan yhteyttä vuosittain, ja viimeisin heidän aloitteestaan pidetty kurssi järjestettiin kevätlukukaudella

16 Alueellinen tasavertaisuus opetustarjonnassa Kunnan eri taajamissa (Konginkangas, Suolahti, Sumiainen ja Äänekosken keskusta) asukkaista osallistuu 5 prosenttia opiston toimintaan Konginkangas: 11,7 % Suolahti: 17,7 % Sumiainen: 24,1 % Äänekoski: 20,6 % Muuttuvan yhteiskunnan ja elämäntilanteiden aiheuttamien oppimistarpeiden huomioiminen: erityisryhmien opetustarjonta Maahanmuuttajia opiskelijoina 20 (tilastojen mukaan maahanmuuttajia Äänekoskella n. 230) vuonna maahanmuuttajaa on opiskelijoina Äänekoskella Mielenterveyskuntoutujille on kaksi heille suunnattua kurssia. Kurssin nimi ja osanottajamäärä Mielenterveyskuntoutujien teatteriryhmä: 17 osallistujaa. Tietotekniikan jatkokurssi mielenterveyskuntoutujille: 9 osallistujaa Työttömiä opiskelijoina 50 henkilöä 59 henkilöä opiskelijoista on työttömiä Kehitysvammaisille omia virikeryhmiä saman verran (4) kuin vuonna 2008 Kehitysvammaisten omia virikeryhmiä on neljä. 16

17 Tavoitteellista tanssitaiteen opetusta Opetusohjelmassa tarjolla opetusta kaikissa tasoryhmissä: oppilaita valmentavissa (oppilasmäärä), perus- sekä syventävissä opinnoissa Opisto tarjoaa tanssitaiteen opetusta kaikissa tasoryhmissä: -Valmentavissa opinnoissa: 47 oppilasta -Perusopinnoissa: 323 oppilasta -Syventävissä opinnoissa: 112 oppilasta Tavoitteellista kuvataiteen perusopetusta Opetusohjelmassa tarjolla opetusta kaikissa tasoryhmissä: oppilaita valmentavissa (oppilasmäärä), perus- sekä syventävissä opinnoissa Opisto tarjoaa kuvataiteen opetusta kaikissa tasoryhmissä: - Valmentavissa: 7 oppilasta -Perusopinnoissa: 38 oppilasta -Syventävissä: 4 oppilasta 17

18 Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminta Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on turvallista Vanhemmista 75 % vastaa kysymykseen Oletteko tyytyväinen lapsenne turvallisuuteen ap-ip-toiminnassa että ovat erittäin tyytyväisiä tai melko tyyväisiä Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään 98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä lapsensa turvallisuuteen ap-ip- toiminnassa. (n=54/77 ) % lasta / ohjaaja Äänekoskella on 8,2 lasta / ohjaaja. Suolahdella on 6,5 lasta / ohjaaja Kirjallinen esimerkkikuvaus siitä, kuinka lapset haetaan ja viedään ohjatusti vaarallisista tienylityspaikoista Päivittäin syyskauden ajan koululaiset viedään ja haetaan ohjatusti vaarallisista tienylityspaikoista. Tavoitteena turvallisuus ja liikennekasvatus. 18

19 Koskela tarjoaa toiminnalle lämminhenkisen ympäristön Kuvaus mahdollisuudesta lepoon, leikkiin ja läksyjentekoon 19

20 Lapset kokevat ympäristön lämminhenkiseksi Tunnelma-asteikko: Punainen: kerhossa on mukavaa Valkoinen: ei tiedä onko mukavaa Sininen: ei ole mukavaa Otos 47 koululaista Äänekoski 23 punaista palloa 6 valkoista palloa 0 sinistä palloa Suolahti 12 punaista palloa 6 valkoista palloa 0 sinistä palloa Yhteistulos 35 punaista palloa 12 valkoista palloa 0 sinistä palloa 74,5 % lapsista kokee ympäristön lämminhenkiseksi 25,5 % lapsista ei tiedä Koskelan tarjoama ap-ip- toiminta on laadukasta Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään 98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä toimintaan. (n=54/77) Arviointipalautteessa vähintään 75 % vanhemmista on erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen toimintaan %

21 Arviointipalautteessa vähintään 75 % lapsista viihtyy hyvin ap-ip-toiminnassa Asteikko: hyvin, ei hyvin eikä huonosti, huonosti 94 % arviointipalautteeseen vastanneista lapsista viihtyy hyvin ap-ip toiminnassa. (n=47. Keskimäärin 46 kävijää / päivä) % Koululaiset käyvät säännöllisesti ap-ip toiminnassa Kevätkaudella 2009 käyntikerrat kuukausittain vaihtelivat seuraavasti: Äänekoski , Suolahti Ap-ip toiminta on suunnitelmallista. On olemassa lukuvuosi-, kuukausi- ja viikkosuunnitelmat ja päivittäiset suunnittelupalaverit Käytössä ovat erilliset viikko-, kuukausi- ja lukukausisuunnitelmat. Päivittäin pidetään suunnittelupalaveri Koskela tekee hyvää yhteistyötä kodin kanssa Vanhemmista vähintään 75 % vastaa, että on erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen mahdollisuuteensa keskustella ohjaajan kanssa lapseen liittyvistä asioista Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään 98 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa keskustella ohjaajan kanssa lapseen liittyvistä asioista. (n=54/77) % Arviointipalautteessa vähintään 75 % vastanneista on erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä ap-ip-toimintaan tukena kodin kasvatustyölle Asteikko: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, en ole tyytyväinen mutta en tyytymätönkään 96 % arviointipalautteeseen vastanneista vanhemmista on erittäin tai melko tyytyväisiä ap-ip-toimintaan tukena kodin kasvatustyölle. (n=54 /77) % 21