SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS OJOISTEN LASTENTALO; UUSI JA VANHA OSA MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA AP14_

2 YHTEENVETO Ojoisten lastentalon uudisosa on valmistunut päiväkoti- ja alakoulukäyttöön vuonna Liikuntasali- ja ruokalaosa on rakennettu 1970-luvulla. Rakennuksen sisäilmasto- ja kosteusteknistä selvitystyötä jatkettiin tilojen käyttöön liitettyjen käyttäjäkokemusten sekä kohteessa syksyllä 2015 tehtyjen lattiamateriaalien kosteus- ja materiaaliemissioselvitysten pohjalta. VANHA OSA 1. kerroksen alapohjarakenteissa ja välipohjarakenteissa ei havaittu kohonneita kosteuslukemia. Liikuntasalin puukorokelattian alla ei ole kapillaarikatkoa, mikä altistaa rakenteen kosteudelle. Puurungossa havaittiin mikrobiperäinen haju, mutta materiaalinäytteen perusteella siinä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvua. Ulkoseinärakenteet olivat kunnossa, eikä rakenteissa havaittu viitteitä kosteus- tai mikrobivaurioista. Ilmatiiveystutkimusten perusteella ilmavuotoja havaittiin alapohjan rakenneliittymistä, mitä kautta maaperän epäpuhtaudet voivat kulkeutua isäilmaan ja aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. Myös ulkoseinärakenteessa sekä välipohjarakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia. Ilmanvaihto oli paine-eroseurantamittausten mukaan keittäjien pukuhuoneessa päiväaikaan selvästi alipaineinen. Yöaikaan ja viikonloppuisin tilan alipaineisuus vähentyi. Alipaineisuus lisää rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavirtausten määrää. 1. kerros oli kellarikerrokseen nähden koko seurantajakson ajan alipaineinen, jolloin kellarikerroksessa olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä 1. kerrokseen. Sisäilman laatu oli sisäilman mikrobien osalta tutkituissa tiloissa normaali Rakennuksen vanhan osan tuloilmakoneiden TK01, TK02 ja TK03 ulkoilmakammioihin ja -kanaviin pääsee lunta talviaikaan. Havaintojen mukaan ulkoilmakammiosta lumi ei kulkeudu tuloilmakoneiden TK01 ja TK03 suodattimiin. Sen sijaan tuloilmakoneessa TK02 ulkoilmapellille asti tullut lumi ja tuloilmasuodattimen jälkeisellä konekotelon pohjalla olevat vanhat kosteusjäljet viittaavat siihen, että lunta kertyy ajoittain koneen TK02 suodattimeen. Suodattimessa sulava lumi muodostaa kosteutta suodattimeen, minkä seurauksena voi olla mikrobikasvua. Vanhan osan tuloilmakoneiden TK01, TK02 ja TK03 suodattimien suodatustaso on riittävä. Tarkastetuilta osin tulo- ja poistoilmakoneiden sisäpintojen pölyn määrä on vähäinen. Tulo- ja poistoilmakoneissa ei ole näkyvissä mineraalivillaa. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Alapohjan ja välipohjan rakenneliittymien tiivistäminen ilmatiiviiksi - Ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen ilmatiiviiksi - Suositellaan uusimaan liikuntasalin puukorokelattia - Ulkoilmasäleikkö suositellaan muutettavaksi sellaiseksi, että lumen pääsy ulkoilmakammioihin voidaan estää mahdollisimman hyvin. - Ulkoilmakammioiden viemäröinnin toiminta suositellaan tarkistettavaksi. 2 (38) - Ilmanvaihtokoneiden suodattimet suositellaan vaihdettavaksi vähintään kaksi kertaa vuodessa TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

3 - Ilmanvaihdon käyntiaikojen säätäminen siten, että sisätila on lähes tasapainossa ulkoilmaan nähden kaikkina vuorokauden aikoina. Kellarikerroksen poistoilmanvaihtoa suositellaan tehostettavan siten, että kellarikerros on alipaineinen suhteessa 1. kerrokseen. UUSI OSA Alapohjarakenteissa havaittiin paikoin kohonneita kosteuslukuarvoja. Tilassa 003 muovimaton alla suhteellinen kosteus oli edelleen kohonnut (RH 87 %) verrattaessa syyskuussa 2015 tehtyihin mittauksiin. Betonilaatan kosteus oli rakenteessa tasaantunut edellisen mittauksen jälkeen siten, että laatan keskiosassa mitattiin hieman alempia kosteuslukemia tammikuussa 2016 verrattaessa syyskuussa 2015 tehtyihin mittauksiin. Ulkoseinä- tai väliseinärakenteissa ei havaittu kohonneita kosteuslukemia tai viitteitä kosteus- tai mikrobivaurioista. Ulkoseinärakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia, joista epäpuhtaudet voivat siirtyä sisätiloihin. Tasopinnoilla oli aistinvaraisesti arvioituna paljon pölyä. Pöly koostumus oli normaali. Rakennuksen uuden osan ulkoilmasäleikön kautta tulee talviaikaan lunta tuloilmakoneiden TK11, TK12, TK13 ja TK14 ulkoilmakammioihin ja -kanaviin. Tuloja poistoilmakoneissa TK11/PK11 ja TK14/PK14 suodattimet on asennettu oikein ja suodattimien suodatustaso on riittävä. Tulo- ja poistoilmakoneissa TK12/PK12 ja TK13/PK13 on tulo- ja poistoilmasuodattimet asennettu toistensa paikalle. Uuden osan tulo- ja poistoilmakoneiden sisäpintojen pölyn määrä on vähäinen, joten koneiden sisäosat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Tulo- ja poistoilmakoneissa ei ole näkyvissä mineraalivillaa. Tulo- ja poistoilmakanavat sekä tuloilmalaitteet eivät ole puhdistuksen tarpeessa sisäpintojen pölykertymistä tehtyjen aistinvaraisten arvioiden perusteella. Ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilla ja tuloilmalaitteiden sisällä ei ole mineraalivillaa. Tuloilmakoneen TK11 alueella mitattujen tilojen tilakohtainen tuloilmavirta oli poistoilmavirtaa pienempi. Lisäksi kahdessa tilassa tuloilmavirta oli D2-ohjearvoa suurempi ja yhdessä tilassa tuloilmavirta oli D2-ohjearvoa pienempi. Tulosten mukaan tuloilmakoneen TK11 alueella tulisi tasapainottaa tilakohtaisia tulo- ja poistoilmavirtoja. Tuloilmakoneen TK13 alueella tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat ovat likimain tasapainossa pistokokein tehtyjen mittausten mukaan. Lisäksi tuloilmavirrat ovat suurempia kuin D2-ohjearvot. Tulosten mukaan ilmanvaihto on riittävää tuloilmakoneen TK13 alueella TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Tilan 003 lattiapinnoite ja sen alapuoliset liima- ja tasoiteaineet tulee poistaa. Betonirakenne tulee kuivattaa ennen uuden lattiapinnoitteen asentamista. Myös muiden tilojen lattiapinnoitteiden alapuolisen rakenteen kosteutta suositellaan seurattavan. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattian kosteus nousee, pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista tai sisäilman materiaaliemissiot kohoavat. 3 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

4 - Ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen ilmatiiviiksi. - Tasopintojen siivous suositellaan tehtäväksi noin kerran kuussa, jolloin pyyhitään sähkökoteloiden ja korkeiden kaappien päälliset - Ulkoilmasäleikkö suositellaan muutettavaksi sellaiseksi, että lumen pääsy ulkoilmakammioihin voidaan estää mahdollisimman hyvin. - Ulkoilmakammioiden viemäröinnin toiminta suositellaan tarkistettavaksi. - Tuloilmakoneen TK11 alueella suositellaan tasapainotettavaksi tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat. - TK12/PK12 ja TK13/PK13 on tulo- ja poistoilmasuodattimet tulisi asentaa takaisin oikeille paikoilleen. 4 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

5 Sisältö 1 YLEISTIEDOT 7 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 7 OSA I, VANHA OSA (LIIKUNTASALI JA RUOKALAOSA) 8 3 ALAPOHJAT RAKENNE PINTAKOSTEUSKARTOITUS RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 10 4 ULKOSEINÄT RAKENNE PINTAKOSTEUSKARTOITUS RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-ERO RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 13 5 VÄLISEINÄT PINTAKOSTEUSKARTOITUS MUUT HAVAINNOT 14 6 VÄLIPOHJAT PINTAKOSTEUSKARTOITUS RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS POHJAKERROKSEN JA 1. KERROKSEN VÄLINEN PAINE-ERO JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 16 7 SISÄILMAN LAATU SISÄILMAN MIKROBIT JOHTOPÄÄTÖKSET ILMANVAIHTOLAITTEET PERUSTIEDOT ILMANVAIHTOKONEIDEN PUHTAUS JOHTOPÄÄTÖKSET 20 5 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

6 7.7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 20 OSA II, UUSI OSA 21 8 ALAPOHJAT RAKENNE RAKENTEIDEN KOSTEUS ILMATIIVEYDEN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 23 9 ULKOSEINÄT RAKENNE PINTAKOSTEUSKARTOITUS RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-ERO JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VÄLISEINÄT RAKENNE JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTO JOHTOPÄÄTÖKSET YLÄPOHJAT LÄPIVIENTIEN ILMATIIVEYS SISÄILMAN LAATU PINNOILLE LASKEUTUNUT PÖLY JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ILMANVAIHTOLAITTEET PERUSTIEDOT ILMANVAIHTOKONEIDEN PUHTAUS ILMANVAIHTOKANAVIEN JA TULOILMAPÄÄTELAITTEIDEN PUHTAUS TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIITTEET 38 6 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Ojoisten lastentalo Mäyräntie 3, Hämeenlinna Lähtötiedot: Tutkimuskohteena on Ojoisten lastentalo, jonka uudisosa on valmistunut päiväkotija alakoulukäyttöön vuonna Liikuntasali- ja ruokalaosa on rakennettu luvulla. Rakennuksen sisäilmasto- ja kosteusteknistä selvitystyötä jatkettiin tilojen käyttöön liitettyjen käyttäjäkokemusten sekä kohteessa syksyllä 2015 tehtyjen lattiamateriaalien kosteus- ja materiaaliemissioselvitysten pohjalta (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy raportti AP14_ , ). Tilaaja: Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho PL Hämeenlinna Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Hanna Kuitunen, Elina Kuitunen ja Sanna Pohjola. Jarkko Lesonen suoritti ilmanvaihtotekniset tutkimukset. Tutkimukset kohteessa tehtiin Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Ojoisten lastentalossa. Piirustukset: Ojoisten kansakoulu, leikkaukset ja rakennepiirustukset, Insinööritoimisto Pentti Suonkari , , Lattiakaavio, arkkitehti SAFA, Leikkaukset, arkkitehti SAFA, Muut käytössä olleet tutkimukset ja lähtötiedot: Tutkimusraportit, ilmanäyte ja FLEC, Tarkett, Kaouache. L Tutkimusraportti, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-erologgeri Vaisala HM40, anturi HMP110 TSI Airflow PVM610, Tinytag Dwyer-paineeromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä 7 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

8 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari Vaisala HMP41 ja HM40, mittapäät HMP42 ja HMP44 Merkkiainelaitteisto WIKA Gir-10 Ilmavirtamittari SwemaFlow 125D Alipaineistaja Blowerdoor OSA I, VANHA OSA (LIIKUNTASALI JA RUOKALAOSA) 3 ALAPOHJAT 3.1 RAKENNE Vanhan osan ensimmäisessä kerroksessa on liikuntasali aputiloineen, ruokasali, keittiö sekä pääaula. Vanhan osan alla on osittain pohjakerros, jossa sijaitsee pukutiloja ja teknisiä tiloja. Pohjakerroksen pukutilat on poistettu käytöstä. Rakenteet rakenneavausten mukaan: AP1, liikuntasalin varasto (poraus) 120 mm betonilaatta maatäyttö AP2, liikuntasali 20 mm puu 15 mm puu 70 mm mineraalivillaeriste (MR 3) 15 mm puu 10 mm ilmarako, puukoolaus 40 mm runkopuu (MR 2) 70 mm betonilaatta 13 mm lecaharkko maatäyttö Kuva 1. AP2 rakenneavaus liikuntasalissa. Betonia vasten olevassa runkopuussa havaittiin poikkeavaa hajua. Tästä otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyä varten (MR 2). Puukoolausten alla ei havaittu bitumihuopaa tai muuta kapillaarikatkoa. 8 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

9 3.2 PINTAKOSTEUSKARTOITUS Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin tutkittavissa tiloissa pintakosteudenilmaisimella 1. kerroksen tiloissa. Kohonneita kosteuslukuarvoja ei havaittu. Pintakosteuskartoituksen tulokset on esitetty liitteessä RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Alapohjarakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla liikuntasalin varastossa (AP1) ja liikuntasalissa (AP2). Merkkikaasu laskettiin betonilaatan alapuoliseen maatäyttöön ja kaasun leviämistä seurattiin analysaattorin avulla. Merkkiainetutkimustulokset on esitetty liitteessä Liikuntasalin varaston puolella ilmavuotoja havaittiin ulkoseinän ja lattian liittymistä, sekä väliseinän ja lattian liittymästä (liite 4.5). Liikuntasalissa ilmavuotoja havaittiin ulkoseinän ja lattian liittymistä, sekä väliseinän ja lattian liittymästä (liite 4.6). 3.4 RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Liikuntasalin rakenneavauksesta tutkittiin kahdesta materiaalinäytteestä, mineraalivillaeristeestä (MR3) sekä betonin päällä olevasta runkopuusta (MR2), rakennusmateriaalien mikrobipitoisuutta. Runkopuussa havaittiin mikrobivaurioon viittaavaa, maakellarimaista hajua. Mineraalivillaeristeessä hajua ei havaittu. Näytteet analysoitiin Metropolilab Oy:n laboratoriossa laimennossarjamenetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Runkopuussa sekä mineraalivillaeristeessä havaittiin ohjearvoihin verrattuna vähäisiä määriä bakteereita, homesieniä ja aktinomykeettejä. Mineraalivillaeristeestä oetussa näytteessä esiintyi vähäisiä määriä ns. kosteusvaurioindikaattorilajeja (Acremonium sp. ja Aspergillus versicolor). Viljelytulosten perusteella näytteissä ei ole mikrobivauriota, vaikka runkopuussa havaittiin poikkeavaa hajua. 3.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - 1. kerroksen alapohjarakenteiden pinnoilta ei havaittu kohonneita kosteuslukemia. - Ilmatiiveystutkimusten perusteella ilmavuotoja havaittiin liikuntasalin varaston ja liikuntasalin alapohjan ja ulkoseinien sekä alapohjan ja väliseiniä liittymissä. Ilmavuotokohtien kautta maaperän epäpuhtaudet voivat kulkeutua alapohjalaatan alta sisäilmaan ja aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. - Liikuntasalin puukorokelattia on rakennettu osin maanvastaisen betonilattian päälle. Runkopuut on asennettu suoraan betonilaatan päälle. Puurakenne vaurioituu mikäli betonirakenne pääsee kastumaan. Materiaalinäytteen perusteella runkopuussa ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvua. Puussa havaittiin kuitenkin mikrobivaurioon viittaavaa, maakellarimaista hajua, mikä viittaa rakenteen vaurioitumiseen. 9 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

10 3.6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4 ULKOSEINÄT 4.1 RAKENNE - Liikuntasalin ja varaston alapohjan rakenneliittymät suositellaan tiivistettävän ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten onnistuminen suositellaan varmistamaan merkkiainetutkimuksen avulla ennen pintarakenteiden asentamista. - Suositellaan uusimaan liikuntasalin puukorokelattia (vaatii korjaussuunnittelua). US3 US2 US1 US4 Kuva 2. Rakenneavausten paikat Rakenteet rakenneavausten mukaan sisältä ulospäin: US1, liikuntasalin varaston seinä 130 mm tiili 110 mm mineraalivilla (MR1) tiili 10 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

11 Kuva 3. Liikuntasalin varaston seinän rakenneavaus US2, liikuntasalin pitkä sivu 10 mm kivilevy 20 mm puulevy 100 mm mineraalivilla (MR4) tuulensuojalevy tiili Kuva 4. Liikuntasalin pitkän ulkoseinän rakenneavaus US3, liikuntasalin lyhyt sivu 20 mm puurimoitus sitkoteippi rautaverkko 60 mm mineraalivillaeriste betonisokkeli US4, ruokasali 100 mm betoni 110 mm mineraalivillaeriste (MR5) betoni 11 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

12 Kuva 5. Ruokasalin ulkoseinän rakenneavaus. 4.2 PINTAKOSTEUSKARTOITUS Ulkoseinäpinnoille tehtiin kaikissa tutkituissa tiloissa pintakosteuskartoitus. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. 4.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteiden sisäkuoren ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla liikuntasalin pitkällä ja lyhyella sivulla (US2), ruokalassa (US4) ja keittäjien pukuhuoneessa (US1). Merkkiainetutkimustulokset on esitetty liitteissä Ulkoseinärakenteissa havaittiin ilmavuotokohtia kaikissa tutkituissa tiloissa ulkoseinän ja lattian rajasta. Liikuntasalin lyhyellä sivulla havaittiin ilmavuotokohtia myös pistorasian kohdalta ja liikuntasalin pitkällä sivulla ilmavuotokohtia havaittiin myös kivilevyn ja puurimojen liittymässä. Ruokasalissa ilmavuotokohtia havaittiin ikkunan ja ikkunalaudan liittymissä, levyssä ikkunoiden välissä, vanhassa pistorasiassa, patterinkannakkeissa sekä välipohjan ja ulkoseinän liittymässä. Keittäjien pukuhuoneessa ilmavuotokohtia havaittiin ikkunan liittymissä, korvausilmaventtiileissä sekä pistorasiassa. 12 (38) Kuva 6. Ruokasalin ikkunoiden väli. 4.4 SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-ERO Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin rakennuksen eri puolilla kahdesta mittauspisteestä. Painesuhteiden seurantamittauskäyrät on esitetty liitteessä 5.1. TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

13 Rakennuksen painesuhteet ulkoilmaan nähden vaihtelivat 25,1 Pa alipaineesta 4,6 Pa ylipaineeseen. Keskimäärin tilat olivat ulkoilmaan nähden alipaineisia (4-10 Pa). Keittäjien pukuhuoneessa tilan alipaineisuus lisääntyi päiväaikaan (klo 6:00-16:00). Yöaikaan ja viikonloppuisin tilat olivat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. Toisessa mittauspisteessä, aulassa, yö- ja päiväaikaan paine-erossa ei nähdä merkittävää eroa. 4.5 RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Liikuntasalin pitkän sivun ulkoseinän, ruokalan ulkoseinän, liikuntasalin varaston ulkoseinän rakenneavauksista tutkittiin mineraalivillaeristeen materiaalinäytteistä rakennusmateriaalien mikrobipitoisuuksia. Rakennusmateriaaleissa ei havaittu poikkeavaa hajua tai muuta viitettä kosteusvauriosta. Näytteet analysoitiin Metropolib Oy:n laboratoriossa viljelymenetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteissä havaittiin ohjearvoihin nähden alhaisia pitoisuuksia homesieniitiöitä, bakteereja ja aktinomykeettejä. Homesienilajisto oli näytteissä normaali. Mineraalivillaeristeissä ei ole viitettä kosteus- tai mikrobivauriosta. 4.6 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet olivat kunnossa, eikä niissä havaittu viitteitä kosteus- tai mikrobivaurioista - Ulkoseinärakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia. - Ilmanvaihto oli paine-eroseurantamittausten mukaan keittäjien pukuhuoneessa päiväaikaan selvästi alipaineinen, yöaikaan ja viikonloppuisin tilan alipaineisuus vähentyi. Huoneen alipaineisuuden seurauksena rakenteen läpi virtaa ilmaa huonetilaan. Rakenteen läpi virtaavan ilman mukana huonetilaan voi kulkeutua epäpuhtauksia. 4.7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten onnistuminen suositellaan varmistamaan merkkiainetutkimuksen avulla ennen pintarakenteiden asentamista. - Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmamäärien säätäminen siten, että sisätila on lähes tasapainossa ulkoilmaan nähden kaikkina vuorokauden aikoina. 13 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

14 5 VÄLISEINÄT 5.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS Väliseinäpinnoille tehtiin kaikissa tutkituissa tiloissa pintakosteuskartoitus. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. 5.2 MUUT HAVAINNOT Vanhan ja uuden osan välisen väliseinän epäiltiin olevan vanha ulkoseinä, jolloin sen sisällä voisi olla eristemateriaaleja. Rakenteen läpiporauksen perusteella seinä on massiivi betoniseinä. 6 VÄLIPOHJAT Kuva 7. Uuden ja vanhan osan välinen väliseinä. 6.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS Välipohjaan tehtiin kaikissa tutkituissa tiloissa pintakosteuskartoitus. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. 6.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Välipohjan ilmatiiveyttä ruokalan ja pohjakerroksen välillä tutkittiin keittiön, ruokalan ja aulan alueella. Merkkiainetutkimustulokset on esitetty liitteessä 4.7. Välipohjarakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia vanhojen ja uusien patteriputkien läpivientien kohdalla, sähköjohtojen ja putkien läpivienneissä sekä varastotilan ilmatilassa. 14 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

15 Ku Kuva 8. Sähköputkien läpivienti sähkökaapissa ja vanha patteriputkiläpivienti. Kuva 9. Varastotilaan menevät portaat ja siivouskomeron katto varastotilasta katsottuna 6.3 POHJAKERROKSEN JA 1. KERROKSEN VÄLINEN PAINE-ERO Pohja- ja 1. kerroksen välistä paine-eroa seurattiin ruokalasta yhdestä mittauspisteestä. Painesuhteiden seurantamittauskäyrät on esitetty liitteessä 5.2. Ensimmäinen kerros oli koko seurantajakson ajan alipaineinen kellarikerrokseen nähden (0,3-12 Pa), jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä kellarikerroksesta ensimmäiseen kerrokseen. Keskimäärin 1. kerros oli pohjakerrokseen nähden -3,3 Pa alipaineinen. Noin kello 16:00 20:30 ja noin kello 4:30 6:00 alipaineisuus lisääntyi. Viikonloppuisin ja muina aikoina alipaineisuus oli vähäisempää. Tiettynä kellonaikana tapahtuvat painesuhteiden vaihtelut johtuvat todennäköisesti ilmanvaihtolaitteistojen aikakytkennöistä. Pohjakerroksessa havaittiin tutkimusten yhteydessä mikrobiperäinen haju pääaulan alapuolella olevassa käytävätilassa sekä näyttämön alapuolella olevissa varastotiloissa. 15 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

16 6.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Välipohjarakenteessa ei havaittu kohonneita kosteuslukuarvoja. - Välipohjarakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia, joista pohjakerroksen epäpuhtaudet voivat siirtyä 1. kerrokseen kerros oli kellarikerrokseen nähden koko seurantajakson ajan alipaineinen, jolloin kellarikerroksessa olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä 1. kerrokseen. 6.5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Välipohjan rakenneliittymien tiivistäminen ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten onnistuminen suositellaan varmistamaan merkkiainetutkimuksen avulla ennen pintarakenteiden asentamista. - Ilmanvaihto suositellaan säädettävän siten, että kellarikerros on alipaineinen suhteessa 1. kerrokseen. 7 SISÄILMAN LAATU 7.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobinäytteet otettiin vanhasta osasta liikuntasalista, ruokalasta ja aulasta sekä vertailunäyte uudesta osasta taukotilasta 005 kahtena eri näytteenottopäivänä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tutkimustuloksia verrataan samanaikaisiin ulkoilman mikrobipitoisuuksiin ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobikoostumuksessa mahdollisesti todettavia eroja. Talviaikana, kuun maa on roudassa, tuloksia verrataan myös Kansanterveyslaitoksen julkaisemaan Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot oppaaseen sekä Asumisterveysohjeen ja oppaan (STM 2009) ohje-arvoihin. Sisäilman homesieni-itiöpitoisuudet olivat alhaisia ja lajisto oli tavanomainen. Sisäilmanäytteissä ei analysoitu yhtään aktinomykeettejä. Bakteeripitoisuudet olivat normaalit. 7.2 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli sisäilman mikrobien osalta tutkituissa tiloissa normaali 16 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

17 7.3 ILMANVAIHTOLAITTEET 7.4 PERUSTIEDOT Rakennuksen vanhassa osassa olevaa keittiötä palvelee tuloilmakone TK01, keittiön poistoilmakoneina on useampi erillinen huippuimuri. Vanhassa osassa ovat myös tulo- ja poistoilmakoneet TK02/PK02 (liikuntasalin koneet), TK03/PK03 (ruokasali) ja TK05/PK05 (pääaula). Koneet sijaitsevat vesikatolla olevassa IV-konehuoneissa. Koneissa TK02/PK02 ja TK05/PK05 on lämmöntalteenotto ja muissa ei. Jäähdytyspattereita ei ole. Tuloilma jaetaan tiloihin katto- tai seinäpintaan asennettujen tuloilmalaitteiden kautta. IV-konehuoneessa olevat koneet on otettu käyttöön vuoden 2008 vaiheilla. 7.5 ILMANVAIHTOKONEIDEN PUHTAUS Tuloilmakone TK01 Ulkoilmakammiossa ja ulkoilmakanavassa oli lunta. Ulkoilmakammio on viemäröity. Tuloilmasuodattimessa ei lunta ollut. Tuloilmakoneessa oli G4-tasoinen esisuodatus ja F7-tasoinen suodatus. Kummankin suodattimen kehys oli tiivis. Pölyn määrä oli vähäinen lämmityspatterin pinnoilla ja tuloilmakoneen kotelon sisäpinnoilla. Mineraalivillaa ei ollut näkyvissä. Lämmöntalteenottoa ei ole. TK01: ulkoilmakammio TK01: kotelon pohja suodattimen jälkeen TK01 17 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

18 Tulo- ja poistoilmakone TK02/PK02 Ulkoilmakammiosta on tullut lunta tuloilmakoneen TK02 ulkoilmapellille asti. Ulkoilmakammio on viemäröity lähellä ulkoilmasäleikköä, mutta ei ulkoilmapellin lähellä. Tuloilmakoneessa oli F7-tasoinen suodatin, jonka kehys oli tiivis. Tuloilmasuodattimessa ei tarkasteluhetkellä ollut lunta, mutta suodattimen jälkeen konekotelon pohjalla oli vanhoja kosteusjälkiä. Poistoilmasuodatinta ei tarkistettu. Pölyn määrä oli vähäinen lämmöntalteenottokiekon ja lämmityspatterin pinnoilla sekä tuloilmakoneen kotelon sisäpinnoilla. Mineraalivillaa ei ollut näkyvissä. TK02: ulkoilmapellin takana lunta ulkoilmakammiossa TK02: kotelon pohja suodattimen jälkeen TK02: lämmityspatteri ja tuloilmapuhallin 18 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

19 Tuloilmakone TK03 Ulkoilmakammiossa ja ulkoilmakanavassa oli lunta. Ulkoilmakammio on viemäröity. Tuloilmasuodattimessa ei lunta ollut. Tuloilmakoneessa oli F7-tasoinen suodatin, jonka kehys oli tiivis. Pölyn määrä oli vähäinen lämmityspatterin pinnoilla ja tuloilmakoneen kotelon sisäpinnoilla. Mineraalivillaa ei ollut näkyvissä. Lämmöntalteenottoa ei ole. TK03: ulkoilmakanava TK03 TK03: kotelonpohja suodattimen jälkeen ja lämmityspatteri TK03: äänenvaimennuselementti puhaltimen jälkeen 19 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

20 Tulo- ja poistoilmakone TK05/PK05 Koneeseen ei ollut pääsyä. Kiinteistönhoitajalla ei ollut tietoa, miten kone sammutetaan. 7.6 JOHTOPÄÄTÖKSET Rakennuksen vanhan osan tuloilmakoneiden TK01, TK02 ja TK03 ulkoilmakammioihin ja -kanaviin tulee lunta talviaikaan. Ulkoilmasäleikkö ei estä kokonaan lumen tulemista. Ulkoilmakammioiden viemäröinnin toimivuutta ei tiedetä, mutta kammioissa sulaneen lumen ja sadeveden tulisi poistua viemäröinnin kautta IV-konehuoneen lattiakaivoon. Havaintojen mukaan ulkoilmakammiosta lumi ei kulkeudu tuloilmakoneiden TK01 ja TK03 suodattimiin. Sen sijaan tuloilmakoneessa TK02 ulkoilmapellille asti tullut lumi ja tuloilmasuodattimen jälkeisellä konekotelon pohjalla olevat vanhat kosteusjäljet viittaavat siihen, että lunta kertyy ajoittain koneen TK02 suodattimeen. Suodattimessa sulava lumi muodostaa kosteutta suodattimeen, minkä seurauksena voi olla mikrobikasvua. Vanhan osan tuloilmakoneiden TK01, TK02 ja TK03 suodattimien suodatustaso on riittävä. Tarkastetuilta osin tulo- ja poistoilmakoneiden sisäpintojen pölyn määrä on vähäinen. Tulo- ja poistoilmakoneissa ei ole näkyvissä mineraalivillaa. 7.7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ulkoilmasäleikkö suositellaan muutettavaksi sellaiseksi, että lumen pääsy ulkoilmakammioihin voidaan estää mahdollisimman hyvin. Ulkoilmakammioiden viemäröinnin toiminta suositellaan tarkistettavaksi. Ilmanvaihtokoneiden suodattimet suositellaan vaihdettavaksi vähintään kaksi kertaa vuodessa. 20 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

21 OSA II, UUSI OSA 8 ALAPOHJAT 8.1 RAKENNE Rakenteet piirustusten mukaan ylhäältä alaspäin: AP1 pintamateriaali 100 mm teräsbetonilaatta sitkeä suojapaperi x 100 solupolystyreeni >300 salaojitussora perusmaa kosteissa tiloissa vesieristys AP2, väestönsuoja pintamateriaali 150 mm teräsbetonilaatta sitkeä suojapaperi solupolystyreeni >300 salaojitussora suodatinkangas perusmaa kosteissa tiloissa vesieristys 8.2 RAKENTEIDEN KOSTEUS Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin tutkittavissa tiloissa pintakosteudenilmaisimella. Tulokset on esitetty liitteessä Pintakosteudenilmaisimella havaittiin kohonneita kosteuslukemia useissa tiloissa. Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus tarkastettiin tilassa 003 kahdesta pisteestä ns. viiltomittausmenetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Suhteellinen kosteus vaihteli välillä 87,1 87,5 %, lämpötilan ollessa 22,8 22,9 astetta. Lattiapinnoitteen alla rakenteen kosteus oli likimäärin sama kuin syyskuussa 2015 (85,0-86,1%). Rakenteiden suhteellista kosteutta tutkittiin tilassa 003 porareikämenetelmän ja näytepalamenetelmän avulla. Porareikiä tehtiin betonilaattaan kahteen eri syvyyteen (20 mm ja 55 mm) sekä laatan alapuoliseen eristeeseen (130 mm syvyydelle). Vesikiertoinen lattialämmitys oli poissa päältä ennen mittausten suorittamista ). Tulokset on esitetty liitteessä 1. Betonilaatan pintaosassa suhteellinen kosteus oli 70,8 % ja keskellä rakennetta 83 %. Betonilaatan alapuolisessa eristetilassa suhteellinen kosteus oli 79,3 %. Verrattaessa syyskuussa 2015 tehtyyn mittaukseen betonilaatan suhteellinen kosteus oli hieman laskenut. 21 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

22 Näytepalamenetelmällä mitattuna betonin suhteellinen kosteus oli betonilaatan pinnassa keskimäärin 69 %, 20 mm syvyydellä keskimäärin 81,9 % ja 55 mm syvyydellä keskimäärin 82,9 %. 8.3 ILMATIIVEYDEN ARVIOINTI Rakennuksen ulkoseinissä muovimatto on nostettu ulkoseinälle noin 10 cm matkalta. Alapohja näyttää näissä kohdin tiiviiltä, muovimatoissa ei havaittu silmämääräisen tarkastelun pohjalta halkeamia nostokohdissa. Kuva 10. Lattialämmitysputkien venttiilien tarkastusluukku Lattialämmitysputket on asennettu betonilaatan sisälle ja nousevat ylös tarkastusluukkujen kohdalta, joista lämmitysputkien venttiileitä voi säätää. Ilmavuotoja voi esiintyä näistä kohdin, jos putkien läpivientejä ei ole kunnolla tiivistetty. 8.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Betonirakenteiden päällystämisen ohjeen 2007 mukaan suhteellinen kosteus betonirakenteen ja muovimaton välissä ei saisi nousta yli 85 %: n. Tilassa 003 muovimaton alla suhteellinen kosteus ylitti tämän ohjeellisen arvon. Kosteus lattiapinnoitteen alla oli edelleen suurin piirtein sama verrattaessa syyskuussa 2015 tehtyihin mittauksiin. Lattiapinnoite tai sen alapuolisen liima- ja tasoiteaineet eivät tule pitkäkestoisesti kestämään yli 85 % kosteusarvoja ja tulevat ajan myötä vaurioitumaan. 22 (38) - Betonirakenteiden päällystämisen ohjeen 2007 mukaan suhteellinen kosteus tulisi olla arvostelusyvyydessä alle 85 % ennen tiiviiden muovimattojen päällystystyöhön ryhtymistä. Porareikä- ja näytepalamenetelmällä mitattuna ohjeellinen arvo alittui. Betonilaatan kosteus oli rakenteessa tasaantunut edellisen mittauksen jälkeen siten, että laatan keskiosassa mitattiin hieman TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

23 alempia kosteuslukemia tammikuussa 2016 verrattaessa syyskuussa 2015 tehtyihin mittauksiin. 8.5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9 ULKOSEINÄT 9.1 RAKENNE - Tilan 003 lattiapinnoite ja sen alapuoliset liima- ja tasoiteaineet suositellaan poistettavaksi. Betonirakenne tulee kuivattaa ennen uuden lattiapinnoitteen asentamista. Myös muiden tilojen lattiapinnoitteiden alapuolisen rakenteen kosteutta suositellaan seurattavan. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattian kosteus nousee, pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista tai sisäilman materiaaliemissiot kohoavat. Rakenteet ulkoa sisällepäin piirustusten mukaan: US1 23 mm laudoitus tai levy 22 mm koolaus 9 mm tuulensuojalevy 170 mm runko+mv KL33 0,2 mm höyrynsulku 50 mm vaakakoolaus + MV KL33 13 mm kipsilevy pintakäsittely US2, pitkät sivut 22 mm laudoitus 22 mm koolaus 9 mm tuulensuojalevy 170 mm runko+mv KL mm teräsbetoni US3 23 mm laudoitus tai levy 22 mm koolaus 9 mm tuulensuojalevy 170 mm runko+mv KL ,2 mm höyrynsulku 50 mm vaakakoolaus + MV KL33 13 mm kipsilevy pintakäsittely 23 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

24 9.2 PINTAKOSTEUSKARTOITUS Ulkoseinäpinnoille tehtiin kaikissa tutkituissa tiloissa pintakosteuskartoitus. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. 9.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteiden sisäkuoren ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla luokissa 701 ja 805. Tilat alipaineistettiin tutkimuksen ajaksi alipaineistajan avulla. Merkkiainetutkimustulokset on esitetty liitteessä Ulkoseinärakenteissa havaittiin ilmavuotokohtia molemmissa tutkituissa tiloissa ulkoseinän ja lattian rajasta sekä ikkunan ja ulkoseinän liittymistä. 9.4 SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE-ERO Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin rakennuksen eri puolilla ja eri ilmanvaihtolaitteiden toiminta-alueille. Painesuhteiden seurantamittauskäyrät on esitetty liitteessä Rakennuksen painesuhteet ulkoilmaan nähden vaihtelivat 9,1 Pa alipaineesta 39 Pa ylipaineeseen. Keskimäärin kaikki tilat olivat ulkoilmaan nähden lievästi alipaineisia (0,3-3 Pa) lukuun ottamatta tilaa 302, joka oli ulkoilmaan nähden keskimäärin 0,3 Pa ylipaineinen. Painesuhteissa ei nähdä merkittävää vaihtelua päivä- ja yöajan tai arkipäivän ja viikonlopun välillä. 9.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteissa ei havaittu kohonneita kosteuslukemia - Ulkoseinärakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia, joista epäpuhtaudet voivat siirtyä sisätiloihin. - Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa 9.6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten onnistuminen suositellaan varmistamaan merkkiainetutkimuksen avulla ennen pintarakenteiden asentamista. 24 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

25 10 VÄLISEINÄT 10.1 RAKENNE JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTO Väliseinät ovat levyrakenteiset ja koolaukset ovat puurakenteiset. Väliseinien kosteustekninen kunto tarkastettiin tilasta 003 ja 005. Väliseinien alaosiin tehtiin rakenneavaukset ja rakenteiden kunto arvioitiin aistinvaraisesti sekä puunkosteusmittarilla. Kuva 11. Väliseinien rakenneavaukset tilassa 003 (vasemmalla) ja 005 (oikealla). Rakenteissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Tilassa 003 alajuoksupuuna on liimapuu ja tilassa 005 höylätty puu. Alajuoksupuun alle ei ole asennettu bitumikaistaa tai muutakaan kapillaarikatkoa. Puunkosteusmittarilla mitattaessa alajuoksupuussa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Rakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kipsilevyn kartongista otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. Näytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Näytteissä ei havaittu mikrobikasvua JOHTOPÄÄTÖKSET - Väliseinien alajuoksupuiden alle ei ole asennettu kapillaarikatkoa, jolloin betonilaatassa oleva kosteus pääsee nousemaan puurakenteeseen. Kahteen väliseinään tehtyjen rakenneavausten perusteella väliseinien alaosissa ei havaittu kosteus- tai mikrobivaurioita. 25 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

26 11 YLÄPOHJAT 11.1 LÄPIVIENTIEN ILMATIIVEYS Yläpohjan ilmatiiveyttä arvioitiin tarkastelemalla aistinvaraisesti yläpohjan rakenneliittymien ja läpivientien tiiveyttä pistokoeluonteisesti. Havaintojen mukaan ilmanvaihtokanavien läpiviennit sekä yläpohjan ja kiviseinien liittymät on tiivistetty. Kuvat 12. Näkymiä yläpohjan tiivistettyihin läpivienteihin ja rakenneliittymiin. 26 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

27 12 SISÄILMAN LAATU 12.1 PINNOILLE LASKEUTUNUT PÖLY Pinnoille laskeutuneen pölyn määrää arviointiin aistinvaraisesti tasopinnoilla tiloissa 005, 503/504, 601, 904, 302 ja 101. Pölyn kerääntymistä arvioitiin erilaisten hyllyjen ja tasojen päältä sekä sähkökoteloiden, ikkunalautojen, pöytätasojen ja käsipyyhetelineen päältä. Aistinvaraiset arviot on esitetty liitteessä 1. Kaikissa muissa mittauspisteissä pöly kerääntyi pyyhittäessä paitsi tilassa 005 hyllyn päältä, tilassa 601 pöytätason päältä ja tilassa 904 kaapin päältä. Kuva 13. Tilan 005 pölyn määrän arviointia sähkökotelon päältä ja tilan 904 pölyn määrän arviointia kaapin päältä. Tiloista 302 ja 601 otettiin pyyhintänäytteitä pölyn koostumuksen määrittämiseksi. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Näytteiden todettiin koostuvan tavanomaisista huonepölyhiukkasista; tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä, kiviaineshiukkasia yms. Näytteissä ei todettu mineraalivillakuituja (MMVF), asbestikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä raskasmetallihiukkasia JOHTOPÄÄTÖKSET - Tasopinnoilla oli aistinvaraisesti arvioituna paljon pölyä. - Pöly koostui normaaleista huonepölyhiukkasista, näytteissä ei todettu mineraalivillakuituja (MMVF), asbestikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä raskasmetallihiukkasia TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Tasopintojen siivous suositellaan tehtäväksi noin kerran kuussa, jolloin pyyhitään sähkökoteloiden ja korkeiden kaappien päälliset. 27 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

28 13 ILMANVAIHTOLAITTEET 13.1 PERUSTIEDOT Rakennuksen uutta osaa palvelevat tulo- ja poistoilmakoneet TK11/PK11, TK12/PK12, TK13/PK13 ja TK14/PK14, jotka sijaitsevat vesikatolla olevissa IVkonehuoneissa. Koneet on varustettu lämmöntalteenotolla. Jäähdytyspattereita ei ole. Tuloilma jaetaan tiloihin lasketun katon tasolle asennettujen hajottajien kautta. Ilmanvaihtolaitteet on otettu käyttöön vuonna ILMANVAIHTOKONEIDEN PUHTAUS Tulo- ja poistoilmakone TK11/PK11 Ulkoilmakammion pohjalla oli lunta. Ulkoilmakammio on viemäröity. Tuloilmasuodattimessa ei lunta ollut. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka oli F7 ja suodatinkehys oli tiivis. Poistoilmasuodattimen suodatusluokka oli M5 ja suodatinkehys oli tiivis. Lämmöntalteenottokiekon ja lämmityspatterin pintojen pölyn määrä oli vähäinen. Myös tulo- ja poistoilmakoneen koteloiden sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Mineraalivillaa ei ollut näkyvissä. TK11: ulkoilmakammio TK11: tuloilmasuodatin 28 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

29 Tulo- ja poistoilmakone TK12/PK12 Ulkoilmakammion pohjalla oli lunta. Ulkoilmakammio on viemäröity. Tuloilmasuodattimessa ei lunta ollut. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka oli M5 ja poistoilmasuodattimen suodatusluokka F7. Tulo- ja poistoilmasuodatin ovat siis vaihtaneet paikkaa keskenään. Kummankin suodattimen kehys oli tiivis. Pölyn määrä oli vähäinen lämmöntalteenottokuution ja lämmityspatterin pinnoilla sekä tulo- ja poistoilmakoneen koteloiden sisäpinnoilla. Ilmanvaihtokoneiden kotelo on viemäröity lämmöntalteenoton kohdalla. Mineraalivillaa ei ollut näkyvissä. TK12: tuloilmasuodatin TK12: ulkoilmakammio PK12: poistoilmasuodatin 29 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

30 Tulo- ja poistoilmakone TK13/PK13 Ulkoilmakammiossa oli lunta. Ulkoilmakammio on viemäröity. Tuloilmasuodattimessa ei ollut lunta. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka oli M5 ja poistoilmasuodattimen suodatusluokka F7, joten suodattimet ovat vaihtaneet paikkaa keskenään. Kummankin suodattimen kehys oli tiivis. Lämmöntalteenottokiekon, lämmityspatterin sekä tulo- ja poistoilmakoneen koteloiden sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Ilmanvaihtokoneiden kotelo on viemäröity lämmöntalteenoton kohdalla. Mineraalivillaa ei ollut näkyvissä. TK13: ulkoilmakammio TK13: tuloilmasuodatin TK13: tuloilmapuhallin ja lämmityspatteri 30 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

31 Tulo- ja poistoilmakone TK14/PK14 Ulkoilmakammiosta oli kulkeutunut lunta ulkoilmakanavaan. Ulkoilmakammio on viemäröity. Tuloilmasuodattimessa ei lunta ollut. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka oli F7 ja poistoilmasuodattimen suodatusluokka M5. Kummankin suodattimen kehys oli tiivis. Pölyn määrä oli vähäinen lämmöntalteenottokuution ja lämmityspatterin pinnoilla sekä tulo- ja poistoilmakoneen koteloiden sisäpinnoilla. Ilmanvaihtokoneiden kotelo on viemäröity lämmöntalteenoton kohdalla. Mineraalivillaa ei ollut näkyvissä. TK14: ulkoilmakanava TK14: tuloilmakoneen kotelo suodattimen jälkeen TK14: lämmöntalteenottokuution viemäröinti 31 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

32 13.3 ILMANVAIHTOKANAVIEN JA TULOILMAPÄÄTELAITTEIDEN PUHTAUS Tuloilmakanavat Tuloilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrää tutkittiin aistinvaraisten arvioiden avulla tuloilmakoneiden TK11, TK12, TK13 ja TK14 tuloilmakanavissa. Arviointipisteitä oli 7 kpl. Tuloilmakanavien kuudessa arviointipisteessä sisäpintojen pölykertymä oli alle 1 g/m 2 ja yhdessä arviointipisteessä alle 2 g/m 2. Lisäksi sisäpintojen pöly ei kasaantunut kanavapintaa sormella pyyhittäessä. Arvioidut pölykertymät ovat alhaisia. Pölykertymien perusteella tuloilmakanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Tutkitut käytössä olevat tuloilmakanavat ovat pölykertymien osalta ns. normaaleille rakennuksille käytettävän puhtausluokan P2 vaatimusten mukaisia; luokassa P2 pölykertymä saa olla korkeintaan 5 g/m 2. Tutkituissa tuloilmakanavissa täyttyivät myös parhaimman puhtausluokan P1 vaatimukset; luokassa P1 pölykertymä saa olla korkeintaan 2 g/m 2. Arviointipiste KP1, tuloilmakone TK11, ryhmähuone 601, sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Arviointipiste KP4, tuloilmakone TK12, aula 016, sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

33 Arviointipiste KP7, tuloilmakone TK13, kuvisverstas 908, sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Arviointipiste KP8, tuloilmakone TK14, IV-konehuone 040B, sisäpinnan pölykertymä alle 2 g/m 2. Tuloilmapäätelaitteet Tuloilmapäätelaitteiden sisäpinnalla olevan pölyn määrää tutkittiin aistinvaraisten arvioiden avulla tuloilmakoneiden TK11, TK12 ja TK14 alueilla. Arviointipisteitä oli 3 kpl ja ne olivat tuloilmalaitteiden tasauslaatikoita. Tutkittujen tasauslaatikoiden osalta todettiin, että sisäpinnan pölykertymät olivat alhaisia (alle 1 g/m 2 ). Lisäksi sisäpinnan pöly ei kasaantunut sormella pyyhittäessä. Tasauslaatikoiden äänenvaimennusmateriaalin pinnoite oli ehjä. Laatikoissa ei ole mineraalivillaa. 33 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

34 Arviointipiste KP2, tuloilmakone TK11, opetustila 905, sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Arviointipiste KP5, tuloilmakone TK12, eteinen 607, sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Arviointipiste KP10, tuloilmakone TK14, eteinen 307, sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

35 Poistoilmakanavat Poistoilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrää tutkittiin aistinvaraisten arvioiden avulla poistoilmakoneiden PK11, PK12, PK13 ja PK14 poistoilmakanavissa. Arviointipisteitä oli 4 kpl. Poistoilmakanavien yhdessä arviointipisteessä sisäpintojen pölykertymä oli alle 3 g/m 2 ja kolmessa arviointipisteessä alle 5 g/m 2. Kolmessa arviointipisteessä sisäpinnan pöly kasaantui pyyhittäessä kanavapintaa sormella. Poistoilmakanavia ei ole pölykertymien osalta puhtausluokiteltu kuten tuloilmakanavia. Todetut pölykertymät ovat normaalia tasoa päiväkoti- ja koulurakennuksen poistoilmakanaville. Poistoilmakanavilla on taipumus pölyyntyä tuloilmakanavia nopeammin. Tulosten perusteella poistoilmakanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Arviointipiste KP11, poistoilmakone PK11, ryhmähuone 601, sisäpinnan pölykertymä alle 5 g/m 2. Arviointipiste KP12, poistoilmakone PK12, IV-konehuone 040A, sisäpinnan pölykertymä alle 5 g/m 2. Arviointipiste KP13, poistoilmakone PK13, kuvis-verstas 908, sisäpinnan pölykertymä alle 3 g/m (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

36 Arviointipiste KP14, poistoilmakone PK14, IV-konehuone 040B, sisäpinnan pölykertymä alle 5 g/m TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS Tuloilmakoneen TK13 alueelta otettiin tuloilmakanavan sisäpinnoilta näyte pölyn koostumuksen määrittämiseksi. Näytteet otettiin keräämällä sisäpintojen pölyä kokoomanäytteenä. Tulos on esitetty liitteessä 1. Näytteessä todettiin kiviaineshiukkasia, sinkkipitoisia hiukkasia ja ruostehiukkasia. Lisäksi todettiin melko paljon vuorivillan ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtoja mitattiin pistokokein. Mitattuja ilmavirtoja verrataan uuden rakennuksen ilmanvaihtoa koskeviin Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin. D2-ohjearvot ovat ns. vähimmäisilmanvaihdon ohjearvoja tiloihin, joissa on käytetty vähäpäästöisiä materiaaleja ja joissa ei ole normaalista poikkeavaa epäpuhtaus- tai lämpökuormaa. Mitattuja tiloja oli 3 kpl koneen TK11 alueella ja 5 kpl koneen TK13 alueella. Tuloilmakoneen TK11 alueella jokaisen mitatun tilan 602, 701 ja 905 tilakohtainen tuloilmavirta oli poistoilmavirtaa pienempi. Näissä tiloissa tuloilmavirrat olivat arvoltaan % poistoilmavirtojen arvoista. Tiloissa 602 ja 701 mitatut tuloilmavirrat olivat suurempia kuin tilan lattiapinta-alaan perustuvat D2-ohjearvot. Tilan 905 tuloilmavirta oli pinta-alaperusteista D2-ohjearvoa pienempi. Tuloilmakoneen TK13 alueella jokaisen mitatun tilan 004, 101, 302, 502 ja 803 tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat olivat kokonaisuutena tarkasteltuna yhtä suuria. Jokaisessa mitatussa tilassa mitatut tuloilmavirrat olivat suurempia kuin lattiapintaalaan perustuvat D2-ohjearvot. Tutkittujen tilojen poistoilmavirroille ei ole D2-ohjearvoja. 36 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

37 13.6 JOHTOPÄÄTÖKSET Rakennuksen uuden osan ulkoilmasäleikön kautta tulee talviaikaan lunta tuloilmakoneiden TK11, TK12, TK13 ja TK14 ulkoilmakammioihin ja -kanaviin. Tarkasteluhetken aikaisissa oloissa lunta ei kuitenkaan ollut kulkeutunut tuloilmakoneiden suodattimille asti. Ulkoilmakammioiden viemäröinnin toimivuutta ei tiedetä, mutta kammioissa sulaneen lumen ja sadeveden tulisi poistua viemäröinnin kautta IV-konehuoneen lattiakaivoon. Tulo- ja poistoilmakoneissa TK11/PK11 ja TK14/PK14 suodattimet on asennettu oikein ja suodattimien suodatustaso on riittävä. Tulo- ja poistoilmakoneissa TK12/PK12 ja TK13/PK13 on tulo- ja poistoilmasuodattimet asennettu toistensa paikalle. Suodattimet tulisi asentaa takaisin oikeille paikoilleen. Uuden osan tulo- ja poistoilmakoneiden sisäpintojen pölyn määrä on vähäinen, joten koneiden sisäosat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Tulo- ja poistoilmakoneissa ei ole näkyvissä mineraalivillaa. Tulo- ja poistoilmakanavat sekä tuloilmalaitteet eivät ole puhdistuksen tarpeessa sisäpintojen pölykertymistä tehtyjen aistinvaraisten arvioiden perusteella. Ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilla ja tuloilmalaitteiden sisällä ei ole mineraalivillaa. Tuloilmakoneen TK13 kanavan sisäpinnan pölystä otetussa näytteessä todettiin mineraalivillakuituja. Mineraalivillakuituja ei kuitenkaan todettu pinnoille laskeutuneen pölyn näytteissä, jotka otettiin tuloilmakoneen TK13 alueella tilasta 302 ja tuloilmakoneen TK11 alueella tilasta 601. Pintapölynäytteiden tulokset viittaavat siihen, että tilojen pinnoille ei tule mineraalikuituja esim. tuloilmakanavista. Tuloilmakoneen TK11 alueella mitattujen tilojen tilakohtainen tuloilmavirta oli poistoilmavirtaa pienempi. Lisäksi kahdessa tilassa tuloilmavirta oli D2-ohjearvoa suurempi ja yhdessä tilassa tuloilmavirta oli D2-ohjearvoa pienempi. Tulosten mukaan tuloilmakoneen TK11 alueella tulisi tasapainottaa tilakohtaisia tulo- ja poistoilmavirtoja. Tuloilmakoneen TK13 alueella tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat ovat likimain tasapainossa pistokokein tehtyjen mittausten mukaan. Lisäksi tuloilmavirrat ovat suurempia kuin D2-ohjearvot. Tulosten mukaan ilmanvaihto on riittävää tuloilmakoneen TK13 alueella. 37 (38) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

38 13.7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ulkoilmasäleikkö suositellaan muutettavaksi sellaiseksi, että lumen pääsy ulkoilmakammioihin voidaan estää mahdollisimman hyvin. Ulkoilmakammioiden viemäröinnin toiminta suositellaan tarkistettavaksi. Ilmanvaihtokoneiden suodattimet vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tuloilmakoneen TK11 alueella suositellaan tasapainotettavaksi tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, yksikön päällikkö 14 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Pintakosteuskartoitus pohjakuvissa Merkkiainekokeet pohjakuvissa Painesuhteiden seurantakuvaajat 38 (38) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

39 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Osa I, Vanha osa Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä 1 Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Bakteerit, kpl/g Aktinomykeetit, kpl/g M2 MR1 Liikuntasalin varaston, ulkoseinä, mineraalivilla alle 100 alle 100 alle 100 MR2 Liikuntasalin lattia, runkopuu alle alle 100 MR3 Liikuntasalin lattia, mineraalivilla Acremonium sp. Aspergillus versicolor Cladosporium sp. MR4 Liikuntasalin pitkä sivu, ulkoseinä, mineraalivilla Penicillium sp. MR5 Ruokalan ulkoseinä, mineraalivilla Penicillium sp. * kosteusvaurioindikaattori 200 alle 100 alle 100 alle alle 100 Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaan rakennusmateriaalissa on - sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 kpl/g. Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Sisäilman mikrobit Tutkittujen huonetilojen seinä- ja lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 11. kerroksessa. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Tutkitussa kohteessa ei todettu kohonneita kosteuslukuarvoja. Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M1 Vanha osa, Aula Yhteensä alle Yhteensä Penicillium spp % Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

40 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M2 Vanha osa, Liikuntasali Yhteensä alle Yhteensä Penicillium sp. Mucor sp. M3 Vanha osa, Ruokala Yhteensä Penicillium sp. steriilit Yhteensä steriilit 7 50 % 50 % 7 50 % 50 % % M4 Uusi osa, Taukohuone Yhteensä alle Yhteensä alle Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % ,7 21,3 8, ,3 22,3 6,1 9, Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2008, Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008, Työterveyslaitos 2009) mukaan: Sieni-itiöt - pitoisuustaso cfu/m 3 on osoituksena kohonneesta pitoisuudesta asuinhuoneistossa talviaikana, mikäli näytteen mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava, - pitoisuustaso yli 500 cfu/m 3 talviaikana asuinhuoneistossa on kohonnut, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Bakteerit - pitoisuustaso yli 4500 cfu/m 3 on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3, Aktinomykeetit - pitoisuustaso yli 10 cfu/m 3 talviaikana on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta (mikäli yli 5 tai 10 cfu/m 3 ). Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

41 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Osa II, Uusi osa Rakennusmateriaalien mikrobit, suoraviljelymenetelmä 3 Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko epäillyistä rakenteista otettujen materiaalinäytteiden mikrobimäärät normaalista poikkeavia. Näytteistä tehtiin suoraviljelyt elatusalustoille, joista tutkittiin homesienien, bakteereiden ja aktinomykeettien (sädesienien) kasvu. Elatusalustat olivat 2 % mallasuuteagar (M2) ja dikloraaniglyseroli-18-agar (DG18) homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar bakteereille ja aktinomykeeteille. Suoraviljelynäytteissä todettiin mikrobeja seuraavasti. Pitoisuudet on esitetty kasvustojen (pesäkkeiden) määrinä elatusalustoilla käyttäen suhteellista asteikkoa, jossa: - = pesäkkeiden määrä = 0 + = pesäkkeiden määrä = = pesäkkeiden määrä = = pesäkkeiden määrä = = pesäkkeiden määrä = yli 200. Homesienien kohdalla on esitetty, mistä homesienisuvuista näytteissä oli kysymys. Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet Bakteerit Aktinomykeetit MR6 003 Rakenneavaus tilan väliseinään, näyte kipsilevyn pahvista, pinta villaa vasten MR7 005 Rakenneavaus tilan väliseinään, näyte kipsilevyn pahvista, pinta villaa vasten * kosteusvaurioindikaattori Yhteensä Yhteensä Materiaaleissa on normaalistikin todettavissa mikrobi-itiöitä ja rihmastoa. Materiaalien pintojen mikrobimääriä pidetään poikkeavina silloin, kun mikrobiviljelyssä todettujen pesäkkeiden määrä on selvästi tavanomaista suurempi tai kun mikrobien koostumus on poikkeava. Korkeina ja selvästi poikkeavina pidetään tasoa +++ tai ++++ olevia mikrobimääriä. Myös vähäisemmät mikrobimäärät (tasoa + tai ++) voidaan luokitella poikkeaviksi ja kohonneiksi silloin, kun kysymyksessä on ns. kosteusvaurioindikaattori (mm. Acremoniumsuku) tai aktinomykeetti (sädesieni). Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K1 003 Lattia, betoni 50 cm väliseinästä, 47 cm väliseinästä ,8 13,8 22,0 Lattia, betoni 50 cm väliseinästä, 40 cm väliseinästä ,0 16,7 22,6 Maatäyttö 50 cm väliseinästä, 40 cm väliseinästä ,3 16,5 23,2 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

42 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 4 Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C ,1 5,3 23,5 99,0-6, ,4 2,5 21,0 88,0-8,9 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41- näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspisteen sijainti Pvm Suhteellinen kosteus, % Mittauspiste Rakenneosa Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C VM1 003 Lattia 40 cm väliseinästä, 150 cm ulkoseinästä ,5 17,9 22,9 VM2 003 Lattia 40 cm väliseinästä, 50 cm väliseinästä ,1 17,8 22,8 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C ,1 5,3 23,5 99,0-6, ,4 2,5 21,0 88,0-8,9 Rakenteiden kosteudet, näytepalamenetelmä Rakenteisiin, joissa oli vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin mm piiri, jonka sisältä piikattiin betoni irti näytteenottosyvyyteen asti. Näytteenottopinnalta irrotettiin betonimurusia, jotka laitettiin välittömästi koeputkeen mittauspään kanssa ja koeputken pää tiivistettiin. Koeputket siirrettiin laboratoriossa vakiolämpötilaan tasaantumaan (20 C). Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C), on esitetty oheisessa taulukossa. Mittauspiste Tila Mittaussyvyys, mm Pvm Koeputki 1. Koeputki 2. Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, %, ka. KN1 003 pinta ,6 19,8 67,4 19,9 69,0 KN ,7 19,8 80,1 20,2 81,9 KN ,5 20,2 79,3 20,3 82,9 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

43 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Pinnoille laskeutuneen pölyn koostumus 5 Pinnoille laskeutunutta pölyä kerättiin pyyhintämenetelmän avulla minigrip-pussiin. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Pinnoille laskeutuvan pölyn todettiin sisältävän seuraavia hiukkasia: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus IV-kone Pvm Pölynäytteen koostumus PP1 601 Kaapin päältä TK Näytteen todettiin koostuvat tavanomaisista huonepölyhiukkasista; tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä, kiviaineshiukkasia yms. Näytteessä ei todettu mineraalivillakuituja (MMVF), asbestikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä raskasmetallihiukkasia. PP2 302 Sähkökourun päältä TK Näytteen todettiin koostuvat tavanomaisista huonepölyhiukkasista; tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä, kiviaineshiukkasia yms. Näytteessä ei todettu mineraalivillakuituja (MMVF), asbestikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä raskasmetallihiukkasia voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asbestikuitujen esiintymistä pinnoille laskeutuneessa pölyssä pidetään toimenpiderajan ylittymisenä. Pinnoille laskeutuvan pölyn määrä, aistinvarainen arvio Pinnoille laskeutuvan pölyn määrää arvioitiin aistinvaraisesti tasopinnoilta. Tulokset ovat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus IV-kone Pvm Pölyn kerääntymisen arviointi pyyhittäessä PPA1 005 Hyllyn päältä TK Ei keräänny pyyhittäessä PPA2 005 Sähkökotelon päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä PPA3 503/504 Käsipyyhetelineen päältä TK Kerääntyy vähäisesti PPA4 503/504 Sähkökotelon päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä PPA5 601 Ikkunalaudan päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä PPA6 601 Pöytätason päältä TK Ei keräänny pyyhittäessä PPA7 601 Sähkökotelon päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä PPA8 904 Tason päältä TK Ei keräänny pyyhittäessä PPA9 904 Kaapin päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä PPA Kaapin päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä PPA Alahyllyn päältä TK Kerääntyy hieman pyyhittäessä PPA Hyllyn päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä PPA Sähkökourun päältä TK Kerääntyy pyyhittäessä Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

44 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Ilmanvaihtokanavien ja tuloilmapäätelaitteiden sisäpintojen pölykertymä 6 Tulo- ja poistoilmakanavien sekä tuloilmapäätelaitteiden sisäpinnalla olevan pölyn määrää tutkittiin aistinvaraisten arvioiden avulla. Tulokset olivat seuraavat: Tuloilma Iv-kone Pvm Tila Arviointipisteen kuvaus Aistinvarainen arvio KP1 TK , ryhmähuone Tuloilmakanava Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP2 TK , opetustila Tuloilmalaitteen tasauslaatikko Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Laatikon äänenvaimennusmateriaalin pinnoite on ehjä. Laatikossa ei ole mineraalivillaa. KP3 TK A, IV-konehuone Tuloilmakanava tuloilmakoneen TK12 jälkeen Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP4 TK , aula Tuloilmakanava Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP5 TK , eteinen Tuloilmalaitteen tasauslaatikko Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Laatikon äänenvaimennusmateriaalin pinnoite on ehjä. Laatikossa ei ole mineraalivillaa. KP6 TK , ryhmähuone Tuloilmakanava Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP7 TK , kuvis-verstas Tuloilmakanava Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP8 TK B, IV-konehuone Tuloilmakanava tuloilmakoneen TK14 jälkeen Sisäpinnan pölykertymä alle 2 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP9 TK , eteinen Tuloilmakanava Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP10 TK , eteinen Tuloilmalaitteen tasauslaatikko Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Laatikon äänenvaimennusmateriaalin pinnoite on ehjä. Laatikossa ei ole mineraalivillaa. Poistoilma Arviointipiste Arviointipiste Iv-kone Pvm Tila Näytteenottopisteen kuvaus Aistinvarainen arvio KP11 PK , ryhmähuone Poistoilmakanava Sisäpinnan pölykertymä alle 5 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. KP12 PK A, IV-konehuone Poistoilmakanava ennen poistoilmakonetta PK12 Sisäpinnan pölykertymä alle 5 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. KP13 PK , kuvis-verstas Poistoilmakanava Sisäpinnan pölykertymä alle 3 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP14 PK B, IV-konehuone Poistoilmakanava ennen poistoilmakonetta PK14 Sisäpinnan pölykertymä alle 5 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. Sisäilmayhdistys ym. on vuonna 2008 esittänyt luokitustasot ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle, mm. tuloilmakanaviston sisäpintojen pölykertymälle: Käytössä oleva tuloilmakanavisto on puhdistettava, jos pölykertymä suodatinkeräysmenetelmällä mitattuna on suurempi kuin 2 g/m 2 (puhtausluokka P1) tai suurempi kuin 5 g/m 2 (puhtausluokka P2). Luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Puhtausluokassa P1 luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla korkeintaan 0,7 g/m 2 ja puhtausluokassa P2 korkeintaan 2,5 g/m 2 suodatinkeräysmenetelmällä mitattuna. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

45 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus Tuloilmakanaviston pölyn koostumus tutkittiin menetelmällä, jossa pölynäyte kerätään kokoomanäytteenä kanavan sisäpinnalta. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Näytteiden koostumus oli seuraava: Näytteenottopiste Pvm Iv-kone Tila Näytteenottopisteen kuvaus Materiaalinäytteen koostumus KPK TK13 908, kuvisverstas Tuloilmakanava Näyte koostuu kiviaineshiukkasista, sinkkipitoisista hiukkasista ja ruostehiukkasista. Lisäksi todettiin melko paljon vuorivillan ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja (MMVF). Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 125D -ilmavirtamittarilla. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2012 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Mittausten suurin mahdollinen kokonaismittausvirhe on 10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm Iv-kone Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), ulkoilmavirta, dm 3 /s Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), poistoilmavirta, dm 3 /s I TK11/PK11 602, lepohuone 33,8 31,2 26,5 27,1 yht. 119 I TK11/PK11 701, ryhmähuone 27,6 27,3 28,4 29,9 yht. 113 I TK11/PK11 905, opetustila 37,4 33,6 35,0 35,4 yht. 141 I TK13/PK13 004, neuvottelutila 33,1 39,0 yht. 72 I TK13/PK13 101, ryhmähuone 42,6 36,5 42,1 yht. 121 I TK13/PK13 302, lepohuone 29,1 31,9 36,0 33,5 yht. 131 I TK13/PK13 502, lepohuone 42,0 40,2 46,0 yht * 59,0 44,8 34,8 yht * 50,0 50,2 45,1 yht * 40,4 39,9 41,6 38,1 yht * 27,0 21,0 24,1 yht * 17,7 20,7 22,5 20,9 35,9 yht * 57,4 25,3 17,5 18,1 yht * 51,2 41,6 36,4 yht. 129 ei ole ei ole ei ole ei ole ei ole ei ole ei ole I TK13/PK13 803, kouluterveydenhoitaja 30,9 33,3 yht * 23,6 14,0** 20,1 yht. 58 * Ohjearvo perustuu tilan lattian pinta-alaan. ** Virheellinen liian pieni arvo, mittalaite ei asettunut kunnolla yhteen poistoilmaventtiiliin. ei ole Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

46 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Sääolosuhteet Sääolosuhteet tutkimusajankohtana ovat olleet seuraavat: Pvm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Tuulen suunta Tuulen nopeus, m/s Koillinen Luode 0 3 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

47 MR4 AV3 AV4 AV2 MR2 MR3 MR1 AV1 M2 PE PE M1 M3 MR5 AV5 PE PE PE MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : AV1 RAKENNEAVAUKSET M SISÄILMAN MIKROBIT MR PE RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT PAINE-EROJEN SEURANTAMITTAUKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Vanha osa AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.1

48 MR7 PPA2 PPA1 KP12 KP3 KPK7 KP7 KP8 KP14 M4 PE KP13 I7 K1 NPK1 VK1 I4 PE MR6 VK2 PPA3 PPA4 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : PP PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLYNÄYTE M SISÄILMAN MIKROBIT PPA PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLYN MÄÄRÄN AISTINVARAINEN ARVIOINTI MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT PE I KP KPK PAINE-EROJEN SEURANTAMITTAUKSET ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT ILMANVAIHTOKANAVIEN JA TULOILMAPÄÄTE- LAITTEIDEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS K VK NPK RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS, PORAREIKÄMENETELMÄ RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS, VIILTOMITTAUS RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS, NÄYTEPALAMENETELMÄ Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Uusi osa AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.2

49 PPA5 KP1 KP5 PP1 PPA6 KP11 PPA7 I1 PE I2 PE MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : KP4 PP PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLYNÄYTE PPA PE I PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLYN MÄÄRÄN AISTINVARAINEN ARVIOINTI PAINE-EROJEN SEURANTAMITTAUKSET ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT I3 PPA8 KP2 PPA9 KP ILMANVAIHTOKANAVIEN JA TULOILMAPÄÄTE- LAITTEIDEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Uusi osa AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.3

50 I8 PP2 PPA10 I6 KP10 PE KP6 PPA11 KP9 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : PP PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLYNÄYTE PPA PINNOILLE LASKEUTUVA PÖLYN MÄÄRÄN AISTINVARAINEN ARVIOINTI PPA12 PE PAINE-EROJEN SEURANTAMITTAUKSET PE I KP ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT ILMANVAIHTOKANAVIEN JA TULOILMAPÄÄTE- LAITTEIDEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ I5 PPA13 Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Uusi osa AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.4

51 PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. VINYYLILAATTA KERAAMINEN LAATTA MOSAIIKKIBETONI-LAATTA MUOVIMATTO Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.1

52 PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA Koko keskus aula MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Uusi osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.2

53 PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA Koko eteinen MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta Uusi osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.3

54 PINTAKOSTEUSKARTOITUS POHJAKUVISSA MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : PINTAKOSTEUSMITTARIN NÄYTTÄMÄ LUKUARVO. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta Uusi osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.4

55 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOPUOLELTA PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LATTIAN JA SEINÄN LIITTYMÄ 2 PISTORASIA Pa Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.1

56 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOPUOLELTA PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LATTIAN JA SEINÄN LIITTYMÄ 2 KIVILEVYN JA PUURIMOJEN LIITTYMÄ Pa Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.2

57 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 SEINÄN JA VÄLIPOHJAN LIITTYMÄ LEVY IKKUNOIDEN VÄLISSÄ 3 IKKUNAN JA IKKUNALAUDAN LIITTYMÄ 4 PATTERIN KANNAKE 5 VANHA PISTORASIA 6-7 Pa Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.3

58 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOPUOLELTA PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 SEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ 2 KORVAUSILMAVENTTIILIT 3 IKKUNAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAN JA PALKIN LIITTYMÄ 1 5 PISTORASIA 6 IKKUNAN JA IKKUNALAUDAN LIITTYMÄ 6-7 Pa Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.4

59 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 1 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ 2 HAVAINTOJA VÄLISEINÄN MOLEMMIN PUOLIN 2 VÄLISEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ Pa Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.5

60 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU MAATÄYTTÖÖN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ, LATTIAN ALTA 2 ULKOSEINÄN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ, LATTIAN PÄÄLTÄ 1 Pa Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.6

61 VÄLIPOHJAN MERKKIAINEKOE, MERKINTÖJEN SELITYKSET: 0-1 Pa MERKKIAINEKAASU POHJAKERROKSEN ILMATILAAN PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 VANHA PATTERIPUTKILÄPIVIENTI 1 Pa 2 UUSI PATTERIPUTKILÄPIVIENTI 3 SÄHKÖJOHTOJEN TAI PUTKIEN LÄPIVIENTI 4 ILMATILA Vanha osa, Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Hämeenlinna 1. kerros AP14_ Pa LIITE 4.7