PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO 2010"

Transkriptio

1 1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO 2010 RAKENNUSTEN PINTAKÄSITTELYJEN KOULUTUSOHJELMA LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ MAALARI METALLITUOTTEIDEN PINTAKÄSITTELYJEN KOULUTUSOHJELMA PINTAKÄSITTELIJÄ PUUTUOTTEIDEN PINTAKÄSITTELYJEN KOULUTUSOHJELMA PINTAKÄSITTELIJÄ AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MÄÄRÄYS XX/XXX/2010

2 Sisältö 2 JOHDANTO PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet Pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Jatko-opintokelpoisuus PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Rakennusten korjausmaalaus Uudisrakennusmaalaus Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, lattianpäällystäjä Lattianpäällystyksen perustyöt Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Pintakäsittelyprosessien hoito Metallituotemaalaus Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Puutuotepintakäsittelyn perustyöt Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Pientalojen ulkomaalaus Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus Elementtisaumaus Kiviainesjulkisivujen pinnoitus Rakennuspintojen ruiskumaalaus Betonipintojen etuoikaisut Ruiskutasoitetyöt Massapäällystystyöt Rakennuspintojen entistäminen Tapetointi Lattianpäällysteiden uusiminen Rakenteiden korjaus Puupintojen pintakäsittelyt Rakennusmaalauksen perustyöt... 83

3 Mattotyöt Julkisten tilojen lattianpäällystys Märkätilojen muovimattotyöt Parkettityöt Kiinteän parketin asennus Puulattioiden pintakäsittelyt Lattialaatoitus Märkätilojen laatoitus Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus Pintakäsittelylinjan hoito Kuumaupotus Sähkökemialliset pintakäsittelyt Kemialliset pintakäsittelyt Hionta ja kiillotus Pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus Maalauslinjan hoito Suihkupuhdistus Korroosionestomaalaus Jauhemaalaus Puuteollisuuden pintakäsittelylinjan hoito Puutuotteiden pintakäsittely Kalvopinnoitus Puutuotteiden pintavirheiden korjaus Varastointi Koristemaalaus Mukailumaalaus Erikoismaalaus Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrittäjyys Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Lukio-opinnot Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISESSA KOULUTUKSESSA Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli

4 5.1.2 Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Arvosanasta päättäminen Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin oikaiseminen Todistukset Arviointi erityisopetuksessa Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Työssäoppiminen ja työturvallisuus Ammatillinen erityisopetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppisopimuskoulutus Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto LIITEOSA 9.1 Pintakäsittelyalan kuvaus ja arvoperusta Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit

5 JOHDANTO 5 Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet -asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa ammatillista peruskoulutusta (opetussuunnitelmaperusteista koulutusta) ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1 ja luku 4 sekä luvusta 9 ammattialan kuvaus ja arvoperusta ovat yhteisiä. Luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia perustutkintoja ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien/osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet ja tutkinnon osien osaamisen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen na. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

6 6 1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Pintakäsittelyalan perustutkinnon tavoitteet Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet erilaisiin pintakäsittelytehtäviin ja työllistymisen edellyttämä erikoisosaaminen jollakin tutkinnon osa-alueella. Pintakäsittelytöiden työvälineiden, työmenetelmien ja -prosessien hallinnan lisäksi hänellä on matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan pohjautuvat tiedot pintakäsittelymateriaaleista ja pinnoitettavista materiaaleista, pintakäsittelyprosesseista ja pintakäsittelyn onnistumisen edellyttämistä olosuhteista (lämpötila, kosteus, pinnan ja ympäristön puhtaus). Hän tietää, mitä vaaditaan pintakäsiteltävältä pinnalta, millaisissa olosuhteissa pintakäsittely voidaan suorittaa ja millaisia lämmitys-, ilmanvaihto- ja suojaustoimenpiteitä tarvitaan. Hänellä on sähkötekniikkaan, mekaniikkaan ja paineilmatekniikkaan liittyvää osaamista niin, että hän osaa käyttää pintakäsittelytöihin liittyviä koneita ja laitteita turvallisesti sekä tehdä niiden käyttöhuoltoon liittyvät työt. Hän osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hänellä on valmius osallistua työtehtäviin, joissa edellytetään työturvallisuuskortin ja tulityökortin mukaista ammattitaitoa, ja hänellä on SPR:n ensiavun peruskurssia EA 1 vastaavat valmiudet toimia oikein tapaturmatilanteissa. Pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä erilaisia pintakäsittelytyökokonaisuuksia ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän osaa tehdä työtään itsenäisesti, suunnitella työtään ja arvioida työnsä onnistumista. Pitkäaikaista harjaantumista vaativissa työkohteissa hän suoriutuu työstään ammattitaitoisen henkilön työparina. Hän toimii työyhteisössä joustavasti ja rakentavasti ammattitaitoaan ja työnsä tuloksellisuutta kehittäen. Hänellä on myös projektiosaamista ja hän osaa toimia aktiivisena jäsenenä työryhmissä ja tiimeissä. Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Pintakäsittelyn perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon haussa, viestinnässä ja raportoinnissa, ja hänellä on perustaidot tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Hän on kustannustietoinen, tekee työnsä taloudellisesti ja vastuuntuntoisesti, on täsmällinen ja noudattaa työaikoja. Hän tulee toimeen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja osaa käyttäytyä työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa. Pintakäsittelyn perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Seuraavat avaintaitojen tavoitteet on määritelty kohdan 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen mukaisesti niitä täydentäen ja täsmentäen niin, että ne kohdistuvat pintakäsittelyalan työpaikoilla vaadittavaan ammattitaitoon. Ne sisältyvät pintakäsittelyalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin kohdassa 4. Tutkinnon suorittanut osaa työssään soveltaa oppimaansa tietoa sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän toimii suunnitelmallisesti, mutta pystyy tarvittaessa käyttämään myös vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Hän osaa suunnitella työtään, tehdä valintoja ja ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia. Tarvittaessa hän osaa kysyä neuvoa. Hän osaa arvioida omaa osaamistaan, työn onnistumista ja sitä, mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Hän kehittää itseään ja työtään.

7 Tutkinnon suorittanut toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän toimii työelämän toimintatavoilla ja osaa käyttäytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän on yhteistyökykyinen ja hyödyntää saamansa palautteen toiminnassaan. Hän osaa ilmaista mielipiteitään selkeästi, rakentavasti ja luotettavasti. Tutkinnon suorittanut on sitoutunut työhönsä sekä tekee työtä sovitulla tavalla ja vastuuntuntoisesti. Hän työskentelee hyvien ammattikäytäntöjen mukaisesti ja työtään arvostaen. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja suvaitseva sekä noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa. Hän pyrkii edistämään toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua niitä ja suojautua niiltä. Hän osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Hän käyttää työtehtävän ja käyttöturvallisuustiedotteen mukaisia suojavaatteita, suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia. Aina tarvittaessa hän käyttää raitisilmalaitteita ja kuulonsuojaimia. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja turvalaitteita tarkoituksenmukaisesti ja huolehtii niiden kunnosta. Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä turvallisesti työtelineiltä ja henkilönnostimilta. Hän tuntee niiden työturvallisuusmääräykset ja varmistaa niiden tarkastusmerkinnät aina ennen käyttöä. Tutkinnon suorittanut huolehtii työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä. Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja asentoja sekä osaa käsitellä raskaitakin taakkoja. Hän huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii omaa ja muiden terveyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla. Tutkinnon suorittanut työskentelee taloudellisesti ja tuloksellisesti. Hän asennoituu työhönsä niin, että hän toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja pitää kiinni asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuottavuudesta. Hän toimii yritteliäästi ja on aktiivinen työyhteisön jäsen. Hän osaa laskea oman palkkansa ja arvioida palkan sivukulut sekä laskea ja arvioida materiaalikustannuksia ja yleiskustannuksia. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen. Tutkinnon suorittanut työskentelee siitä lähtökohdasta, että työ tehdään kerralla valmiiksi. Hän käyttää materiaaleja säästeliäästi ja hän työskentelee niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käsittelee jätteet tarkoituksenmukaisesti, tunnistaa ongelmajätteet ja toimii niiden kanssa säädösten edellyttämällä tavalla. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja sekä ympäristön kannalta sopivia ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä raaka-aineita. Hän osaa tehdä energiaa säästäviä valintoja, ottaa huomioon energiankulutuksen valaistus-, lämmitys- ja ilmastointilaitteiden käytössä eikä tarpeettomasti käytä koneita ja laitteita. Tutkinnon suorittanut työskentelee laatuvaatimusten lisäksi tietoisena esteettisten tekijöiden merkityksestä pintakäsittelytyön lopputuloksessa. Hän osaa värien käytön, niiden yhteensopivuuden ja tilan ja valaistuksen merkityksen. Hän tuntee kulttuurien monimuotoisuutta ja yleisten mieltymysten kehityssuuntauksia. Hän ylläpitää ja mahdollisuuksiensa mukaan edistää työympäristönsä viihtyisyyttä. Tutkinnon suorittanut viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän osaa käyttää informaatioteknologiaa tiedonhankintaan ja kommunikointiin työyhteisössä. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset, käyttää suhdelukuja ja laskea pinta-aloja sekä muita työssä vaadittavia laskutehtäviä, kuten esimerkiksi työkustannuksia urakkahinnoittelun perusteella. Hän pystyy lukemaan työtehtävissä esille tulevia matemaattisia lausekkeita, kuvaajia ja tilastoja. 7

8 Tutkinnon suorittanut osaa pintakäsiteltäviin materiaaleihin, pinnoitteisiin ja muihin pintakäsittelyaineisiin liittyvät kemialliset perusteet. Hän ymmärtää pintakäsittelytapahtumiin, -prosesseihin ja ympäristöolosuhteisiin liittyvien tapahtumien fysikaaliset perusteet. 8 Tutkinnon suorittanut osaa käyttää työtehtävissä ja työelämän yleisissä toiminnoissa käytössä olevaa teknologiaa ja hyödyntää monipuolisesti informaatiotekniikkaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja tuottamisessa sekä vastaanottaa, tallentaa ja siirtää tietoa. Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, maalari Tutkintonimikkeellä maalari tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä korjaus- ja uudisrakennusmaalaustöitä. Hän osaa myös tapetoinnin ja ruiskumaalauksen perusteet. Rakennusten sisäpuolisten pintojen maalauksen ja tapetoinnin lisäksi hänellä voi olla erikoisosaamisena julkisivujen pintakäsittelyt tai monipuolisten pientalokokonaisuuksien maalaustyöt. Lisäksi hän osaa maalata eri materiaaleista olevia rakennusosia ja kalusteita. Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, lattianpäällystäjä Tutkintonimikkeellä lattianpäällystäjä tutkinnon suorittanut henkilö osaa tehdä lattiapäällysteen pohjustustyöt monipuolisesti ja matto- ja laminaattipintojen asennukset. Erikoisosaamisalueina hänellä voi olla lattia- ja seinälaatoitukset, parkettiasennukset tai betonilattioiden pinnoitukset. Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, pintakäsittelijä Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä teollisen pintakäsittelyn tuotantolaitoksissa. Hän voi olla erikoistunut metallituotteiden ruiskumaalaukseen tai sähkökemiallisiin ja kemiallisiin pintakäsittelyihin ja kuumasinkitykseen. Metallituotemaalauksesta hän osaa joko korroosionestomaalauksen tai erittäin hyvää pinnanlaatua vaativien kohteiden kuten autojen ruiskumaalauksen. Lisäksi hän osaa erilaisten pintakäsittelylinjojen hoitoon kuuluvat tehtävät. Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma/osaamisala, pintakäsittelijä Tutkinnon suorittanut osaa maalata, petsata ja lakata erilaisia puuteollisuuden tuotteita, kuten rakennusosia ja huonekaluja. Hän osaa sivellinmaalauksen ja ruiskumaalauksen ja osaa hoitaa pintakäsittelylinjaa. Hän voi olla erikoistunut myös rakennusosien ja huonekalujen entisöintiin ja koristemaalaukseen. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ).

9 1.2 Pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen 9 Pintakäsittelyalan perustutkinnon osat muodostavat periaatteessa yhtenäisen tutkinnonosakentän, josta tutkinto voidaan muodostaa hyvin monella tavalla. Lähtökohdaksi on kuitenkin aina valittava yksi em. kolmesta koulutusohjelmasta tai osaamisalasta ja näiden mukaan määräytyvä/määräytyvät pakollinen/pakolliset osat. Näiden valintojen jälkeen mitkä tahansa jäljelle jääneistä tutkinnon osista (yli 40 vaihtoehtoa) voidaan vapaasti liittää osaksi tutkintoa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin eräät pienehköt osat (Rakennusmaalauksen perustyöt, Suihkupuhdistus, Ruiskumaalaus ja Puutuotemaalauksen perustyöt), joiden keskeisimmät osaamisvaatimukset ovat mukana jotakin suurempaa kokonaisuutta. PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Pakolliset tutkinnon osat Rakennusten korjausmaalaus, 30 ov Uudisrakennusmaalaus, 20 ov 4.2 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, lattianpäällystäjä Pakolliset tutkinnon osat Lattianpäällystyksen perustyöt, 30 ov Lisäksi on valittava vähintään yksi osista , tai Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Pakollinen tutkinnon osa Valittava vähintään toinen seuraavista osista: Pintakäsittelyprosessien hoito, 30 ov Metallituotemaalaus, 30 ov 4.4 Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Pakolliset tutkinnon osat Puutuotepintakäsittelyn perustyöt, 20 ov Lisäksi on valittava vähintään toinen osista tai Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osia on valittava seuraavasti: Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari: 40 ov Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, lattianpäällystäjä: 40 ov Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä: 60 ov Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä: 40 ov Pientalojen ulkomaalaus, 10 ov Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus, 10 ov Elementtisaumaus, 10 ov Kiviainesjulkisivujen pinnoitus, 20 ov Rakennuspintojen ruiskumaalaus, 10 ov Betonipintojen etuoikaisut, 10 ov Ruiskutasoitetyöt, 20 ov Massapäällystystyöt, 10 ov Rakennuspintojen entistäminen, 10 ov Tapetointi, 10 ov

10 Lattianpäällysteiden uusiminen, 10 ov Rakenteiden korjaus, 10 ov Puupintojen pintakäsittelyt, 10 ov Rakennusmaalauksen perustyöt, 10 ov (ei voi valita Korjausmaalauksen kanssa) Mattotyöt, 20 ov Julkisten tilojen lattianpäällystys, 10 ov Märkätilojen muovimattotyöt, 10 ov Parkettityöt, 20 ov Kiinteän parketin asennus, 10 ov Puulattioiden pintakäsittelyt, 10 ov Lattialaatoitus, 20 ov Märkätilojen laatoitus, 10 ov Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus, 10 ov Pintakäsittelylinjan hoito, 10 ov Kuumaupotus, 20 ov Sähkökemialliset pintakäsittelyt, 20 ov Kemialliset pintakäsittelyt, 20 ov Hionta ja kiillotus, 10 ov Pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus, 10 ov Maalauslinjan hoito, 20 ov Suihkupuhdistus, 10 ov Korroosionestomaalaus, 20 ov Jauhemaalaus, 10 ov Puuteollisuuden pintakäsittelylinjan hoito, 30 ov Puutuotteiden pintakäsittely, 30 ov Kalvopinnoitus, 10 ov Puutuotteiden pintavirheiden korjaus, 10 ov Varastointi, 10 ov Koristemaalaus, 10 ov Mukailumaalaus, 10 ov Erikoismaalaus, 10 ov Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista ( ) Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista* Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Tutkinnon osat ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata valinnaisia tutkinnon osia kokonaislaajuudeltaan 20 ov. * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon voidaan sisällyttää myös muita valinnaisia tutkinnon osia

11 4.6.1 Yrittäjyys, 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat, 5 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 0 10 ov Lukio-opinnot, 0 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Toinen kotimainen kieli, suomi 2 ov Vieras kieli 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitiatoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta ov 4 ov

12 Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. 12

13 13 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO, 120 OV NÄYTTÖTUTKINNOSSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat * 2 vastaa valinnaisena osana kahta ilman yläviitemerkintää olevaa valinnaista osaa * 3 vastaa valinnaisena osana kolmea ilman yläviitemerkintää olevaa valinnaista osaa * 4 vastaa valinnaisena osana neljää ilman yläviitemerkintää olevaa valinnaista osaa 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari Pakolliset tutkinnon osat Rakennusten korjausmaalaus* Uudisrakennusmaalaus* Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä Pakolliset tutkinnon osat Lattianpäällystyksen perustyöt* 3 Lisäksi on valittava vähintään yksi osista , tai Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala, pintakäsittelijä Pakollinen tutkinnon osa Valittava vähintään toinen seuraavista osista: Pintakäsittelyprosessien hoito* Metallituotemaalaus* Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala, pintakäsittelijä Pakolliset tutkinnon osat Puutuotepintakäsittelyn perustyöt* 2 Lisäksi on valittava vähintään toinen osista tai Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osia on valittava seuraavasti: Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, maalari: neljä tutkinnon osaa (huom. *- merkinnät) Rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala, lattianpäällystäjä: neljä tutkinnon osaa (huom. *- merkinnät) Metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala, pintakäsittelijä: kuusi tutkinnon osaa (huom. *-merkinnät) Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisala, pintakäsittelijä: neljä tutkinnon osaa (huom. *- merkinnät) Pientalojen ulkomaalaus Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus Elementtisaumaus Kiviainesjulkisivujen pinnoitus* Rakennuspintojen ruiskumaalaus Betonipintojen etuoikaisut Ruiskutasoitetyöt* Massapäällystystyöt Rakennuspintojen entistäminen Tapetointi Lattianpäällysteiden uusiminen Rakenteiden korjaus Puutuotemaalauksen perustyöt (ei voi valita Puupintojen pintakäsittelyn kanssa) Rakennusmaalauksen perustyöt (ei voi valita Korjausmaalauksen kanssa) Mattotyöt* Julkisten tilojen lattianpäällystys

14 Märkätilojen muovimattotyöt Parkettityöt* Kiinteän parketin asennus Puulattioiden pintakäsittelyt Lattialaatoitus* Märkätilojen laatoitus Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus Pintakäsittelylinjan hoito Kuumaupotus* Sähkökemialliset pintakäsittelyt* Kemialliset pintakäsittelyt* Hionta ja kiillotus Pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus Maalauslinjan hoito* Suihkupuhdistus Korroosionestomaalaus* Jauhemaalaus Puuteollisuuden pintakäsittelylinjan hoito* Puutuotteiden pintakäsittely * Kalvopinnoitus Puutuotteiden pintavirheiden korjaus Varastointi Koristemaalaus Mukailumaalaus Erikoismaalaus Tutkinnon osa koulutusohjelman/ osaamisalan pakollisista tutkinnon osista ( ) Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista* Kymmenen opintoviikon (10 ov) laajuus vastaa yhtä tutkinnon osaa Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osat ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata kaksi valinnaista tutkinnon osaa. 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia

15 tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä pintakäsittelyalan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. 15 voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja tai jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö

16 3. ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen

17 viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin perustutkinnon perusteisiin. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Opetussuunnitelma tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen koulutukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista ja opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana.

18 Opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää ainakin koulutuksen järjestämisen ammatillisena peruskoulutuksena, työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävänä koulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena (L 630/1998, 3, 15, 17 ) koulutuksen järjestämisen lähi-, etä-, monimuoto-opetuksena (L 630/1998, 15 ) ja verkkoopetuksena suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta luvun 7 mukaisesti luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen henkilöstön kehittämissuunnitelman. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opetussuunnitelmaan suunnitelmat koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa koulutuksen järjestämisessä huomioon myös muiden säädösten koulutusta koskevat velvoitteet Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat tutkinnon osat muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa perustutkintoa laajentavia tutkinnon osia (ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat) ja lisäksi toinen tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää ainakin tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen

19 vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan 19 suunnitelman ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien (perustutkintoa laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen -arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisten lisäosien tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3, 4, 12a ) opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta.

20 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen 20 Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 3.4 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien an ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin ammatillisessa peruskoulutuksessa tai

21 näyttötutkintona osoittanut ammattitaitonsa jossakin tämän tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Tarvittaessa tutkinnon suorittajan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto.

22 22 4 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelma, maalari Rakennusten korjausmaalaus (30 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaan työkokonaisuutena korjattavissa rakennuksissa tehtäviä sisämaalaustöitä. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja tehdä ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja valmistelut irrottaa työn suoritusta haittaavia listoituksia ja muita komponentteja (esim. ovien heloituksia, sähkökatkaisijoiden suojakilpiä, valaisimia jne.) tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut ja muut tartunnan varmistamiseksi tehtävät käsittelyt tehdä työvaiheiden välillä suoritettavat hionnat ja pölynpoistot käsin ja koneellisesti poistaa vanhoja maalipintoja tehdä työhön liittyvät tasoitukset, kittaukset ja silotukset maalata käsityövälineillä vesi- ja liuotinohenteisilla maalituotteilla käyttää tarpeen mukaan henkilökohtaisia suojavaatteita ja suojaimia käyttää ja huoltaa tarvitsemiaan työvälineitä kiinnittää helposti käsiteltäviä vapaakohdisteisia tapetteja normaalikorkuisiin asuinhuoneisiin poistaa maalaustyön valmistuttua työnaikaiset suojaukset asentaa paikoilleen työajaksi poistetut listoitukset ja muut rakennusosat keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan Maalaus RYL -käsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus osaa hahmottaa eri osaa suunnitella eri valitsee aloitus- ja

23 23 Työkokonaisuuden Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen vähäisellä ohjauksella pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen tekee työn niin, että lopputulos vaatii vähäisiä paikkauksia tiedostaa oman osaamisensa puutteet, kun tarvitsee apua kysyy neuvoa tarvittaessa. työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen etenee työssään järjestelmällisesti, jotta pintaan ei muodostu häiritseviä työsaumoja pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen tekee työn valmiiksi kohtuullisessa ajassa osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia. lopetuskohdat tarkoituksenmukaisesti pystyy korjaamaan työsuunnitelmaa työn kestäessä pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen tekee työn valmiiksi joutuisasti ja siten, että työn lopputulos vastaa sellaisenaan RYLmääritelmien mukaista laatutasoa korjaa työtapojaan työn kuluessa on oma-aloitteinen ja työskentelee vastuuntuntoisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Suojaukset ja muut valmistelutyöt Irrotus ja kiinnitys Pesut ja muut esikäsittelyt Maalinpoisto Kittaus, silotus, tasoitus kiinnittää oikein suojausmateriaaleja ja kykenee avustamaan teline- ja muissa valmistelutöissä osaa käyttää irrotus- ja kiinnitystyökaluja tarkoituksenmukaisesti suorittaa pesuja ja muita esikäsittelyjä annettujen ohjeiden mukaisesti suorittaa maalinpoistotyötä ohjeiden mukaisesti tekee työn niin, että tarvitaan vähäisiä lisäositteluita ja -hiontoja suoriutuu valmistelutöistä työvaiheittain annettavien ohjeiden mukaisesti suorittaa irrotukset ja kiinnitykset huolellisesti ja huolehtii irrotettujen osien merkkauksesta ja tallessapidosta tekee tarvittavat esikäsittelyt työselostuksen mukaan itsenäisesti suorittaa maalinpoistot työselostuksen perusteella itsenäisesti tekee työn niin, että se on sellaisenaan valmis seuraavaan käsittelyvaiheeseen tekee tarvittavat valmistelutyöt itsenäisesti ennakkoon annettuja ohjeita noudattaen osaa arvioida maalausta haittaavien osien irrotus- ja suojaustarvetta pystyy arvioimaan esikäsittelytarvetta itsenäisesti suorittaa maalinpoistot tehokkaasti pystyy valitsemaan kittaus- ja silotusmateriaalit tarpeen mukaan Hiontatyö tekee hiontatyöt osaa valita osaa arvioida

24 24 Maalausvälineiden käyttö Sively- ja telaussuunnat Rajaukset Lopullinen pinta Tapetointi annettujen ohjeiden mukaisesti käyttää oikeita käsiotteita siveltimistä ja muista työkaluista sekä säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina ottaa huomioon päävalon tulosuunnat tekee rajaukset oikeassa järjestyksessä ja oikealle etäisyydelle kulmista ja listoituksista tekee pinnan niin, ettei siihen jää harvoja kohtia, valumia tai kasautumia kiinnittää helposti käsiteltäviä perustapetteja ohjeiden mukaisesti. työselostuksen perusteella hiontamateriaalin karkeuden työskentelee siten, että nestemäiset materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön ottaa huomioon kohteen muodot ja materiaalin pintarakenteen tekee rajaukset suoriksi ja tasaisiksi, eikä niiden pintastruktuuri erotu häiritsevästi varsinaisesta pintakäsittelystä tekee pinnan riittävän paksuksi, tasaväriseksi ja kauttaaltaan samankiiltoiseksi käyttää työhön hyvin soveltuvia työvälineitä. hiomatarpeen ja suorittaa hiontatyön tehokkaasti valitsee parhaiten sopivan maalausvälineen kulloiseenkin työvaiheeseen viimeistelee työn huolellisesti pääasiassa yhdensuuntaisilla vedoilla tekee rajaukset teräväkulmaisiksi ja kauttaaltaan yhdenmukaisiksi tekee pinnan niin, että työmenetelmästä johtuva jälki on tasalaatuinen ja pinnalla ei ole häiritseviä epäpuhtauksia osaa kiinnittää perustapetteja itsenäisesti RYLohjekirjassa määriteltyjen laatuvaatimusten mukaisesti. 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous Työselostuksen ymmärtäminen Suunnittelu ja laskenta tuntee tavallisimpien korjausmaalauksessa käytettävien maalityyppien peruseroavaisuudet tarvitsee vähäistä apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä osaa arvioida materiaalien menekkiä. tuntee maalityyppien soveltuvuuden erilaisille alustoille ymmärtää ilman apua työselostuksessa mainitut käsitteet osaa arvioida työhön tarvittavaa työaikaa. osaa arvioida rasitusluokituksen (RYL) mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille ymmärtää työselostuksessa mahdollisia olevia puutteita ja pieniä virheellisyyksiä osaa laskea työkohteen pintaaloja.

25 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö havaitsee neuvottelee ja tekee ongelmatilanteet, ratkaisuehdotuksia mutta tarvitsee apua ongelmatilanteissa ratkaisuun toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä toimii joustavasti 25 osaa ratkaista ongelmia ja korjata työsuoritusta työn aikana keskustelee rakentavasti Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työtä saamiensa ohjeiden mukaan omaa työturvallisuuskortissa vaadittavat tiedot ja taidot on huolellinen suojautuu maaliroiskeilta ja liuotinaltistukselta huolellisesti tekee työtä siististi ja tarkasti pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. käsittelee liuotinmaaleja ja liuottimia paloturvallisesti käyttää hengityssuojainta tarvittaessa käyttää suojavaatteita ja käsineitä tarvittaessa omaa tulityökorttiin vaadittavat tiedot ja taidot osaa antaa ensiapua, mutta suorituksessa on puutteita. huolehtii liuotinaineista ja kuivuvista öljyistä osaa antaa ensiapua. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä jonkin korjausmaalaustyökokonaisuuden kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Ensiaputaidot sekä työturvallisuuskortin ja tulityökortin edellyttämät tiedot ja taidot osoitetaan erillisinä näyttöinä. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

26 Uudisrakennusmaalaus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennustyömailla tehtäviä laajojen pintojen sisämaalaustöitä työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja suorittaa ennen maalauksia tehtävät suojaukset ja muut valmistelutyöt tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten hionnat, puhdistukset ja pohjustuskäsittelyt tehdä kipsi- ym. levyjen saumauskäsittelyt suorittaa käsityömenetelmin tehtävät pienehköt hiekkatasoitetyöt tehdä kittaukset ja silotukset maalauskäsittelyjen väliin tarvittavat hionnat maalaustyöt teloilla ja siveltimillä uudisrakennusmaalauksessa käytettävillä maaleilla tehdä rajaustyöt käsityövälineillä kiinnittää maalattavia seinänpäällysteitä (lasikuitukankaita tms.) ruiskumaalauksen suoritustekniikan niin, että pystyy maalaamaan tasopintoja laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon, pestä laitteiston ja vaihtaa värin tehdä maalin tai pölynsidonta-aineen levityksen korkeapainelaitteilla toimia ammattihenkilön apuna ruiskutasoitetyössä niin, että hoitaa laitteiston käyttö- ja huoltotyöt sekä tasoitteen sekoittamisen ja annostelun laskea työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan MaalausRYLkäsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus osaa hahmottaa eri työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen osaa suunnitella eri työvaiheiden toteuttamisjärjestyksen vähäisellä ohjauksella etenee työssään järjestelmällisesti, pintaan ei muodostu häiritseviä työsaumoja Työkokonaisuuden valitsee aloitus- ja lopetuskohdat tarkoituksenmukaisesti pystyy korjaamaan työsuunnitelmaa työn kestäessä tarkastaa työkohteen ennen käsittelyä ja

27 27 Oman työn arviointi pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen tekee työn niin, että lopputulos vaatii vähäisiä paikkauksia tiedostaa oman osaamisensa puutteet, kun tarvitsee apua. pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen tekee työn valmiiksi kohtuullisessa ajassa osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin. ilmoittaa havaitsemistaan puutteista pääsee lähes itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen tekee työn valmiiksi joutuisasti, ja lopputulos vastaa sellaisenaan RYL -määritelmien mukaista laatutasoa korjaa työtapojaan työn kuluessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Valmistelutyöt kiinnittää oikein suojausmateriaaleja ja kykenee avustamaan muissakin valmistelutöissä suoriutuu valmistelutöistä työvaiheittain annettavien ohjeiden mukaisesti Esikäsittelyt osaa suoritustekniikat tekee esikäsittelyt saatuaan ohjeita Levyjen saumaustyöt Kittaus, silotus, tasoitus Ruiskutasoitus tekee saumauksia, mutta tarvitsee ohjausta ja joutuu tekemään korjauksia käyttää liippaa ja lastoja oikeilla käsiotteilla tekee työn niin, että tarvitaan lisähiontaa ja/tai osittaisia paikkauksia käynnistää ruiskutasoitelaitteiston oikeassa järjestyksessä puhdistaa laitteiston tarkoituksenmukaisesti käytön jälkeen tekee saumaukset valmiiksi jatkokäsittelyille osaa tasoituksen menetelmällisesti, mutta tarvitsee ohjausta aloituksessa tekee työn niin, että tarvitaan vähäisiä lisäositteluita ja -hiontoja valmistaa pohja- ja pintatasoitteet oikeaan vahvuuteen tekee tarvittavat valmistelutyöt itsenäisesti ennakkoon annettuja ohjeita noudattaen tekee esikäsittelyt työselostuksen mukaan itsenäisesti tekee saumattavista kulmista suoria osaa oma-aloitteisesti suorittaa vähäiset oikaisupaikkaukset ennen tasoitusta tekee työn niin, että se on sellaisenaan valmis seuraavaan käsittelyvaiheeseen osaa säätää ilmanpaineen ja vaihtaa suuttimen

28 28 Ruiskumaalaus laittaa ruiskumaalauslaitteen käyttökuntoon ja pystyy maalaamaan tasopintaa ruiskuttaa silmämääräisesti tasaisen maalikalvon levylle ruiskuttaa oikealla perustekniikalla peittävän ja valumattoman maalikalvon pystytasopinnalle Seinäpäällystys Maalaustyö tekee ruiskun käytön jälkeiset pesut ja puhdistukset osaa maalattavien seinänpäällysteiden kiinnitystekniikan, mutta tarvitsee ohjausta käyttää oikeita käsiotteita siveltimistä ja muista työkaluista sekä säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina. tekee ruiskun käytön jälkeiset pesut ja puhdistukset huolellisesti tekee työn saamiensa ohjeiden mukaisesti ilman jatkuvaa ohjausta tekee tarvittavat rajaukset ja telamaalaukset yleisten maalausperiaatteiden mukaisesti. tekee työn itsenäisesti työselityksen mukaan tekee työn niin, että maalaustyön laatu vastaa kokonaisuudessaan vaadittua lopputulosta. 3. Työn perustana olevan tiedon Maalimateriaalit Työselostuksen ymmärtäminen Rakennuspiirustusten Laitetuntemus Matematiikka ja luonnontieteet tuntee tavallisimpien uudismaalauksessa käytettävien maalityyppien eroavaisuudet tarvitsee apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä osaa tulkita oikein mittakaavamerkintöjä tietää eri ruiskumaalauslaitetyyp pien toiminnalliset erot osaa laskea työkohteen pinta-aloja. tuntee maalityyppien soveltuvuuden erilaisille alustoille ja tietää tuotteiden työaikaiselle varastoinnille asetetut vaatimukset tarvitsee vähäistä apua ammattiterminologiaan liittyvissä tulkinnoissa osaa oman työnsä kannalta merkitykselliset rakennuspiirustusmerki nnät tietää tasoiteruiskun toimintaperiaatteen osaa säätää hajotusilmaja suurpaineruiskua osaa arvioida työhön tarvittavaa työaikaa. osaa arvioida rasitusluokituksen (RYL) mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille ymmärtää ilman apua työselostuksessa tarkoitetut käsittelyvaiheet osaa tulkita oikein rakennusten pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirroksia tuntee tasoiteruiskun ja tavallisimpien ruiskumaalauslaitteiden teknisen rakenteen osaa säätää hajotusilma- ja suurpaineruiskua ruiskutustilanteen mukaan osaa arvioida materiaalien menekkiä.

29 29 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky havaitsee aikataulujen neuvottelee ja tekee osaa ratkaista toteutumista vaarantavat ratkaisuehdotuksia ongelmia ja korjata ongelmatilanteet ongelmatilanteissa työsuoritusta työn osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä ja selviytyy työtilanteista tarvittaessa myös vieraalla kielellä on täsmällinen työajoissa ja noudattaa työohjeita noudattaa työturvallisuusmääräyksiä käyttää tarvittaessa henkilökohtaisia suojaimia. ilmaisee mielipiteensä selkeästi on huolellinen ja tarkka käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja ja -asentoja. suojaa ihonsa huolellisesti maalialtistukselta. aikana toimii joustavasti työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä arvostaa ja kehittää omaa työtään pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa keskeisiltä osilta rakennuksilla tehtävissä sisämaalaustöissä. Ammattitaidon osoittamista voidaan tarvittaessa täydentää osanäytöillä mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Rakennuspintakäsittelyn koulutusohjelma tai osaamisala, lattianpäällystäjä Lattianpäällystyksen perustyöt (30 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä lattianpäällystykseen liittyvät tasoitus- ja muut pohjatyöt sekä vähäisellä harjaantumisella tehtävissä olevat lattianpäällystystyöt työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti.

30 30 Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä tarvittaessa pölyn kulkeutumisen estävät suojaukset tehdä vanhojen päällysteiden poistamisen irrottaa työn suoritusta haittaavia kynnyksiä ja listoituksia tehdä esikäsittelyt, kuten pesut ja pohjustuskäsittelyt valita käyttötarkoitukseen sopivat tasoitteet, pohjustuskäsittelyt ja liimat suorittaa alustalle tehtävät mittaukset ja tarkistukset tehdä työhön liittyvät oikaisut ja tasoitukset tehdä hiontatöitä käsin ja koneellisesti käyttää pohjatöihin tarkoitettuja sähkötyökaluja (esim. päällysteenpoistajat, hiomakoneet, imurit) turvallisesti tehdä pienehköjä asuinhuoneiden lattioiden päällystyksiä muovimatolla ja lukkoponttilaminaatilla tehdä tarvittavat saumaus- ja tiivistystyöt kiinnittää paikoilleen kynnyksiä ja jalkalistoja tehdä valmiiden pintojen suojaukset laatia työkokonaisuudesta työehtosopimukseen pohjautuvan urakkalaskelman tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä keskeisimmät maalaustöiden työsuojeluun liittyvät normit ja niistä aiheutuvat toimenpiteet tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan RYL-käsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi osaa lukea työselostusta osaa siirtyä ja etenee ohjauksen työvaiheesta toiseen avulla työvaiheesta ilman jatkuvaa ohjausta toiseen suunnitteluun pääsee ohjauksen avulla lopputulokseen, joka vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten pääsee vähäisen ohjauksen avulla hyväksyttävään lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten kykenee ammattihenkilön kanssa työvaiheiden pääsee itsenäisesti hyväksyttävään lopputulokseen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta

31 31 tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. mukaisesti. tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Suojaus Esikäsittelyt Tasoitukset tarvitsee neuvoja suojausmateriaalien kiinnittämisessä käsittelee esikäsittelymateriaaleja asianmukaisesti ja sekoittaa tarvittaessa nestemäiset materiaalit ennen käyttöä käyttää lähes oikeita työskentelytapoja ja osaa perusasiat työvälineiden säilyttämisestä käyttökuntoisina tekee suojaustyöt ennakkoon annetun ohjeen perusteella työskentelee siten, että materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön käyttää oikeita työskentelytapoja ja säilyttää työvälineet käyttökuntoisina osaa arvioida suojaustarvetta ja tehdä suojaukset itsenäisesti huolehtii työn jälkeen esikäsittelymateriaalien säilytyksestä siten, että ne pysyvät käyttökelpoisina tekee itsenäisesti käytön jälkeiset työvälineiden puhdistamiset ja huolehtii niiden säilytyksestä Kiinnitystyöt pääsee ohjauksen avulla laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen. pääsee vähäisen ohjauksen avulla laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen. pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen. 3. Työn perustana olevan tiedon Materiaalitietous Matematiikka Kestävä kehitys osaa lukea tuotteen etiketissä olevat tiedot ja noudattaa annettuja käyttöohjeita osaa laskea pituuksia ja pinta-aloja osaa vähäisellä ohjauksella laskea työkokonaisuuden urakkapalkan tunnistaa työstään mahdollisesti muodostuvat ongelmajätteet (esim. asbesti). osaa arvioida materiaalien mahdollisen ohennustarpeen osaa arvioida työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekkiä osaa laskea työkokonaisuuden urakkapalkan tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön. osaa arvioida päällystettävästä alustasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi.

32 32 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Yhteistyö ja vuorovaikutus Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä ja selviytyy työtilanteista myös vieraalla kielellä noudattaa sovittuja työaikoja ja saamiaan työohjeita noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita huomioi oikein liuotinaineisiin liittyvät palo- ja työturvallisuusasiat. toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin erimielisyyksiin tekee työtä vastuuntuntoisesti ja noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä osaa varoa työmaalla yhdessä todettuja vaaratekijöitä, kuten esim. tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia käyttää ja säilyttää huolellisesti teräviä työkaluja käsittelee taakkoja turvallisesti. osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja osaa oma-aloitteisesti suojautua työssä ilmeneviltä vaaratekijöiltä. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä erilaisia lattianpäällystysalan perustyötehtäviä sekä muovimaton tai lukkoponttilaminaatin asennuksen. Ammattitaito osoitetaan myös vanhojen päällysteiden poistossa ja päällystyksen alle tehtävissä tasoituksissa ja muissa esikäsittelyissä. Työt tehdään työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

33 Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Pintakäsittelyprosessien hoito (30 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajalla on fysiikkaan ja kemiaan pohjautuvat tiedot metallien ominaisuuksista ja metallien pintakäsittelystä sähkökemiallisesti, kemiallisesti ja kuumaupotusmenetelmällä sekä perustiedot sähkötekniikasta, pintakäsittelykylvyistä ja anodi- ja katodireaktioista niin, että hän pystyy hoitamaan ja valvomaan jotain kemiallista tai sähkökemiallista pintakäsittelyä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea koneenpiirustuksia lukea standardien mukaiset pintakäsittelymäärittelyt standardien mukaiset materiaalimerkinnät ja ymmärtää seosainekoostumukset käyttää alkuaineanalysaattoria ja määritellä seosainekoostumuksia pintakäsiteltävien materiaalien (metallien lisäksi tavallisimmat muovit) ominaisuuksia ja pintakäsittelytarpeita eri olosuhteissa tavallisimpien metallisten pinnoitemateriaalien ominaisuuksia, kuten sähkön- ja lämmönjohtavuus, kulumiskestävyys, korroosionkestävyys ja käyttäjäystävällisyys (hygieenisyys ja mahdolliset terveyshaitat)) tavallisimpien metallien sijoittumisen sähkökemiallisessa jännitesarjassa sähkötekniikan perusteet (tasa- ja vaihtovirta, jännite, vastus ja teho sekä Ohmin ja Faradayn lait) termodynaamiset peruskäsitteet hapettumis- ja pelkistysreaktiot valmistaa ionivaihdettua vettä ja tietää, miten se eroaa vesijohtovedestä ja miksi sitä käytetään ph-asteikon ja mitata liuoksen happamuuden tai emäksisyyden metallien käyttäytymisen eri ph-alueilla tavallisimmat korroosiomuodot ja korroosion sähkökemialliset perusteet oikeat pintakäsittelyn esikäsittelyt eri perusmetalleille rasvanpoistokäsittelyt ja peittaukset fosfatoida ja kromatoida tehdä alumiinin anodisointeja pinnoittamattomien pintojen erilaiset suojausmenetelmät pinnoitettavien kappaleiden ladonnan käsittelylaitteeseen säätää virran ja jännitteen pinnoitettavan pinta-alan ja pinnoitusprosessin mukaan ohjata sähkökemiallista pinnoitusprosessia lukea käyttöturvallisuustiedotteita laimentaa ja käsitellä turvallisesti happoja ja emäksiä huolehtia jäteaineiden käsittelystä kestävän kehityksen mukaisesti tehdä kemikaalilisäyksiä kylpyihin osaa näytteenoton kylvyistä tehdä kylpyjen pitoisuusmittauksia ja analyysejä sekä mittauspöytäkirjoja ja muita dokumentteja tehdä ominaispaino- ja lämpötilamittauksia

34 pintakäsittelyjätevesien käsittelyn perusteet ja tietää, miten käsitellään raskasmetalleja ja kuusiarvoista kromia sisältäviä jätevesiä sekä syanidipitoisia jätevesiä mitata pinnoitepaksuuksia magneetti- ja pyörrevirtamittareilla tehdä pinnanlaatumittauksia, kuten pinnankarheuden ja kiillon mittauksia laatia mittauspöytäkirjoja ja muita dokumentteja käsitellä sähkökaapeleita ja käyttökytkimiä turvallisesti käyttää hätäkatkaisijoita ja alkusammutuskalustoa käyttää hätäsuihkua ja silmänhuuhtelulaitetta tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä. 34 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys hallitsee prosessin niin, tarvitsee ohjausta että osaa kysyä neuvoa joissain tarvittaessa ongelmatilanteissa itsenäisesti huomaa tekemänsä menettelytapavirheet huomaa tekemänsä virheet prosessin ohjauksessa ja valvonnassa hoitaa työkokonaisuuden lähes korjaa työsuoritustaan tarvittaessa yrittää parhaansa. toimii yritteliäästi. on aloitteellinen. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Suojaus osaa suojaustavat osaa valita suojaustavan tekee tarkat ja siistit suojaukset Kappaleiden kiinnittäminen Pesut, puhdistukset ja peittaus kiinnittää kappaleen siten, että saa virran kulkemaan osaa menetelmät ja käyttää kemikaaleja ohjeiden mukaisesti tarvitsee joissain tapauksissa neuvoja parhaan mahdollisen virran kulun varmistamiseksi joutuu tekemään uusintakäsittelyjä kiinnittää kappaleet niin, että paras mahdollinen virran kulku varmistuu tekee pesut, puhdistukset ja peittaukset kerralla

35 35 Fosfatointi ja kromatointi Anodisointi osaa prosessien osaa peruskylpyjen perusteet annostelun osaa prosessin perusteet osaa säätää virtalähdettä valmiiksi osaa lopputuloksen säätelyn säätää virtalähdettä tilanteen mukaan Kylpyjen hoito Pinnoitusprosessin ohjaus Mittaaminen osaa näytteiden oton ja kemikaalien käsittelyn huomaa prosessissa mahdollisesti ilmenevät häiriötilanteet osaa käyttää mittalaitteita ja täyttää mittauspöytäkirjoja. osaa tehdä kemikaalien lisäykset ohjeiden mukaisesti suoriutuu prosessin ohjaukseen liittyvistä tehtävistä pienellä ohjauksella mittaa pinnoitteen paksuuden, kiillon ja pinnankarheuden erehdysten ja korjausten kautta lähes itsenäisesti. tekee kemikaalilisäykset tarpeen mukaan itsenäisesti ohjaa pinnoitusprosessia itsenäisesti tekee kaikki mittaukset itsenäisesti lähes yhdellä kerralla oikein käyttää alkuaineanalysaattoria niin, että tuloksena ovat oikeat pitoisuusarvot. 3. Työn perustana olevan tiedon Sähkötekniikka osaa sähkötekniikan perusteet ja ymmärtää tasa- ja vaihtovirran eron tarvitsee ohjausta sähkövirran ja jännitteen säädöissä tekee virran ja jännitteen säädöt itsenäisesti Kemia tuntee ph-asteikon tuntee anodi- ja katodireaktiot ymmärtää ionisoitumisen ja kemialliset sidokset Materiaalien tuntemus tietää tavallisimpien teräs- ja alumiinilaatujen standardien mukaiset merkinnät ja ominaisuuksien erot tietää perusaine- ja pinnoitemetallien sijoittumisen sähkökemiallisessa jännitesarjassa tietää suhteet ja suuruusluokat tavallisimpien perusaine- ja pinnoitemetallien sähkön- ja lämmönjohtavuudesta sekä kulumisen ja korroosion kestävyydestä Kestävä kehitys osaa kemikaalien ja jätteiden käsittelyn osaa jäteaineiden saostamisen sekä tietää, miten käsitellään raskasmetalleja ja

36 36 Matemaattiset taidot osaa liuoslaskennan perusteet. happojen ja emästen laimentamisen ja neutraloinnin osaa laskea kemikaalimäärät kylpyyn kemikaalitoimittajan ohjeen mukaan. kuusiarvoista kromia sisältäviä jätevesiä sekä syanidipitoisia jätevesiä osaa laskea lisättävät kemikaalimäärät kylpyyn analyysituloksen ja kemikaalitoimittajan ohjeen mukaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä toimii asianmukaisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä ja selviytyy työtilanteista myös vieraalla kielellä on täsmällinen ja pitää kiinni sovituista ajoista toimii kaikissa tilanteissa työturvallisuusmääräyst en ja -ohjeiden mukaisesti osaa laimentaa happoja turvallisesti osaa arvioida työssään esille tulevia ongelmia ja esittää niihin ratkaisuvaihtoehtoja toimii työssään joustavasti ja noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla tietää myrkylliset ja terveydelle haitalliset aineet sekä miten niiltä suojaudutaan ja miten niitä käsitellään käsittelee kaikissa tilanteissa happoja ja emäksiä turvallisesti osaa itsenäisesti ratkaista työssään esille tulevia ongelmia ilmaisee mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi työskentelee huolellisesti ja tarkasti huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä. käyttää tarvittaessa henkilönsuojaimia. suojautuu huolellisesti kemikaalialtistuksilta. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähkökemiallista pintakäsittelyä jonkin tuotantolaitoksen pinnoitusosastolla tai oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot.

37 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Metallituotemaalaus (30 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä metallituotteiden ruiskumaalausta annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä metallituotteiden ruiskumaalaustöitä työturvallisuusmääräysten mukaisesti lukea standardien mukaisia pintakäsittelyjärjestelmämerkintöjä suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä suorittaa ennen metallituotemaalauksia tehtävät valmistelut ja esikäsittelyt kuten pesut ja hionnat käsin sekä koneellisesti tehdä pintavirheiden korjauksia kittaamalla suojata käsittelemättä jäävät pinnat tehdä kappaleiden käsittelyyn ja kuljetukseen liittyviä töitä saattaa metallituotemaalauksessa tarvittavat maalit ja pesuohenteet turvallisesti käyttökuntoon ja käyttää niitä oikein käyttää hänelle työkohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia ruiskumaalauksen hajotusilmaruiskulla ja suurpaineruiskulla pitää hajotusilma- ja suurpaineruiskun toimintakuntoisina tarkastaa maalauksen lopputuloksen silmämääräisesti ja mitata kuivakalvon paksuuden ja tartunnan suorittaa valmiiden tuotteiden pakkaukseen ja siirtelyyn liittyviä töitä selvittää pintakäsittely-yhdistelmän tarkoituksen huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, että metallituotemaalaustyöstä ei aiheudu ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille laskea työkustannuksia ja tarvittavia maalimääriä tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin

38 Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys Oman työn arviointi tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen suorittaa maalaustyöt työselostuksissa määriteltyyn laatutasoon useiden korjauksien jälkeen asennoituu työhönsä siten että ei aiheuta yritykselle taloudellista vahinkoa osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella suorittaa maalaustyöt työselostuksissa määriteltyyn laatutasoon vähäisten korjauksien jälkeen toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta suorittaa maalaustyöt työselostuksissa määriteltyyn laatutasoon ilman korjausta on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi 38 arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Pesuvälineiden käyttö Pesumateriaalien valinta Hiontatekniikka Kittaustyöt Hajotusilmaruiskun käyttö Suurpaineruiskun käyttö käyttää pesuvälineitä saamansa ohjauksen mukaisesti käyttää välineiden puhdistuksessa oikeita pesuliuottimia käyttää hiomakoneita oikein ja hioo pintoja käsinhionnalla vaadittavaan kuntoon ohjeiden avulla käyttää oikein kittilastoja ja kittaa pienet pintavirheet itsenäisesti puhdistaa ja huoltaa hajotusilmaruiskun asianmukaisesti ja osaa maalata hajotusilmaruiskulla yksinkertaisen tuotteen itsenäisesti, kun laatuvaatimustaso ei ole korkea maalaa suurpaineruiskulla yksinkertaisia tuotteita käyttää pesuvälineitä itsenäisesti käyttää välineiden puhdistuksessa pesuliuottimia taloudellisesti hioo maalattavan pinnan hiomakoneella ja käsin vaadittavaan kuntoon itsenäisesti kittaa myös suuremmat pintavirheet itsenäisesti maalaa hajotusilmaruiskulla vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti, kun laatuvaatimustaso ei ole korkea maalaa suurpaineruiskulla huolehtii pesuvälineiden toimivuudesta suorittaa hiontatyöt vaadittavaan kuntoon itsenäisesti ja joutuisasti korjaa erilaisia pintavirheitä kittaamalla itsenäisesti ja joutuisasti maalaa hajotusilmaruiskulla vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti, kun laatuvaatimustaso on korkea maalaa suurpaineruiskulla

39 39 Valmiin pinnan tarkastus Metallituotemaalien käsittely Pesu Kestävä kehitys itsenäisesti, kun laatuvaatimustaso ei ole korkea, ja osaa puhdistaa ja huoltaa suurpaineruiskun, jossa ei ole apulaitteita suorittaa itsenäisesti oikein kuivakalvon paksuuden mittaukset aukaisee ja sulkee maalaustarvikepakkaukset asianmukaisesti ja saattaa tuotteen ohjeiden mukaisesti käyttökuntoon käyttää välineiden puhdistuksessa oikeita pesuliuottimia tunnistaa työstään muodostuvat ongelmajätteet ja tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön. myös vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti, kun laatuvaatimustaso ei ole korkea, ja vaihtaa suurpaineruiskuun sopivat suodattimet ja suuttimen käytettävän maalityypin mukaan kykenee mittaamaan itsenäisesti maalin tartunnan pintaan työskentelee siten, että nestemäiset materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön käyttää välineiden puhdistuksessa oikeita pesuliuottimia taloudellisesti kerää maali- ja ohennejätteet asianmukaisella tavalla ja osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. vaikean muotoisen tuotteen itsenäisesti, kun laatuvaatimustaso on korkea, ja osaa itsenäisesti huolehtia suurpaineruiskun kunnossapidosta huolehtii työn jälkeen materiaalien säilytyksestä ja työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän käyttää maaleja, ohenteita ja energiaa työhön nähden mahdollisimman vähän. 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot tunnistaa pintakäsiteltävät metallit ja ottaa työssään huomioon maalituotteen etiketissä olevat tiedot sekä noudattaa annettuja käyttöohjeita tuntee perusasiat tuotteiden koostumuksesta ja mahdollisesta ohentamisesta arvioi asianmukaisesti maalausalustasta johtuvia vaatimuksia maalivalinnoille suorittaa maali- tai maalausyhdistelmävali nnan maalattavaan tuotteeseen kohdistuvan rasituksen mukaan ottaa työssään huomioon työolosuhteiden mahdolliset vaikutukset pintakäsittelytyön lopputulokseen selvittää sopivan valitsee oikeat säädöt ja tulkitsee oikein

40 40 Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Esteettiset taidot maalausyhdistelmän maalattavaan kohteeseen maalin toimittajan avulla arvioi oikein esikäsittelyn laadun riittävyyden ennen maalausta tunnistaa hajotusilmaja suurpaineruiskun toimintahäiriöiden aiheuttajat arvioi aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa riittävällä tarkkuudella ja laskee lähes oikein yksinkertaisen muotoisen kappaleen pinta-alan ja muut työssä tarvittavat peruslaskutoimitukset tuntee värien näkemiseen ja sävyttämiseen liittyvät perusasiat. suuttimet maalattavan kohteen laatuvaatimusten mukaan valitsee hiontatyössä työvaiheen mukaisesti oikean hiontapaperikarkeuden korjaa hajotusilma- ja suurpaineruiskun toimintahäiriöt tarpeen mukaan arvioi oikein työsuorituksessa tarvittavan maalin menekkiä käyttämällä apuna vastaavanlaisista töistä tallennettuja materiaalitietoja pyrkii esteettisesti hyvään maalaustyöhön. standardien mukaisia esikäsittely- ja maalausohjeita valitsee oikeat hiontapaperikarkeudet työvaiheyhdistelmän mukaisesti tunnistaa ruiskumaalausvirheiden aiheuttajat ja osaa tehdä tarvittavat muutokset virheiden poistamiseksi laskee riittävällä tarkkuudella työsuorituksessa tarvittavan maalin menekin pintaalatiedon ja vaadittavan kalvonpaksuuden perusteella ja osaa arvioida tehtävän työsuorituksen kokonaiskustannuksia tekee perusteltuja ehdotuksia värien ja materiaalien yhteensopivuuden parantamiseksi. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä toimii asiallisesti työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä ja selviytyy työtilanteista myös vieraalla kielellä noudattaa sovittuja työaikoja noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja osaa arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista osallistuu eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen pintakäsittelijän kanssa tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja ja käyttää tiedostaa oppimistarpeensa oppimisprosessinsa ja -tyylinsä tulkitsee oikein työohjeet ja osallistuu eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa työskentelee metallituotemaalaamon hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräyk

41 käyttää hengityssuojaimia ja pölysuojaimia tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän putoamisvaaran ja tietää, miten siltä voidaan suojautua. tarkoituksenmukaisesti työkoneiden turvalaitteita tunnistaa työpaikalla mahdollisesti esiintyvän tulipalovaaran ja tietää miten se voidaan torjua. set ja noudattaa niitä 41 tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla monipuolisissa työtehtävissä metallituotemaalaamossa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.4 Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma, pintakäsittelijä Puutuotepintakäsittelyn perustyöt (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa maalata, lakata ja petsata rakenteeltaan yksinkertaisia puutuotteita sekä tehdä puutuotteen viimeistelyhionnat, pienet puupintojen korjaukset ja pintakäsittelyyn kuuluvat esikäsittelyt. Tutkinnon osan suorittaja osaa hioa käsin ja koneellisesti hioa kappaleet määrämittaan tehdä väli- ja viimeistelyhionnat tehdä pintakäsiteltyjen pintojen kiillotuksia tehdä pieniä puupintojen korjauksia ja paikkauksia tehdä kittaukset ja silotukset tehdä petsauksia, lakkauksia ja maalauksia käsityövälineillä tehdä petsauksia, lakkauksia ja maalauksia ruiskumaalauslaitteella laittaa petsit, maalit ja lakat käyttökuntoon ja huolehtia niiden säilytyksestä käyttää maalauskaappia

42 huolehtia työvälineiden säilymisestä käyttökuntoisina pestä työvälineet ja ruiskut maalien, lakkojen ja petsien ulkonäöllisen sopivuuden eri puupinnoille värien käytön ja värien yhteensopivuuden puutuotteissa tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen tiedollisesti ja taidollisesti EA 1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen laskea materiaali- ja työkustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet selviytyä työtilanteista englannin kielellä. 42 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Työn kokonaisuuden maalaus lakkaus petsaus Aloitekyky ja yrittäjyys Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työmenetelmien Käsityövälineiden Ruiskumaalauslaitte en tarvitsee ohjausta saa aikaan pääsee lähes esikäsittelytöissä, mutta pintakäsitellyn tuotteen, virheettömään sen jälkeen saa aikaan jossa on pintavirheitä, lopputulokseen pintakäsitellyn tuotteen, mutta ne eivät näy jossa on vain vähän haittaavia pintavirheitä pyrkii hyvään lopputulokseen huomaa tekemänsä virheen. pyrkii parantamaan työsuoritustaan osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn kuluessa arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa virheitään. osaa petsata, maalata ja lakata käsityövälineillä ja ruiskulla osaa käyttää käsityövälineitä osaa ruiskutustekniikan perusteet ja tehdä ruiskumaalauslaitteen huolehtii omaaloitteisesti maalauskaapin ja tuloilman säädöistä käyttää käsityövälineitä oikeilla käsiotteilla omaa hyvän ruiskutustekniikan ja osaa säätää laitetta hallitsee työn niin, että työskentely on sujuvaa ja työtila pysyy pölyttömänä käyttää käsityövälineitä niin, että jälki on kerralla siistiä säätää ruiskumaalauslaitetta ja maaliviuhkaa tilanteen

43 Materiaalien perussäädöt tilanteen mukaan mukaan niin, että ohiruiskutus on vähäistä poistaa nahoittumat, sekoittaa ja ohentaa maaleja, lakkoja ja petsejä. huolehtii pakkausten sulkemisista ja materiaalien säilytyksestä. 43 laittaa maalit, lakat ja petsit kerralla käyttökuntoon ja työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. 3. Työn perustana olevan tiedon Ruiskumaalauslaitteiden toiminta tunnistaa ulkonäön mukaan erilaiset ruiskumaalauslaitteet tietää erilaisten ruiskumaalauslaitteiden toimintaperiaatteet ja ruiskutuksen säätöperiaatteet osaa ruiskun ja maaliviuhkan säädön teoreettiset perusteet Materiaalituntemus Pintakäsittelyalustojen tuntemus osaa nimetä tavallisimmat puutuotteessa käytettävät petsi-, lakka- ja maalityypit arvioi ohjeistuksen mukaan oikein puutuotteen laadun valmiuden pintakäsittelylle tuntee tavallisimpien petsi-, lakka- ja maalityyppien keskeiset ominaisuudet arvioi oikein pintakäsittelyalustasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa petsi-, lakka- ja maalityyppien valintaperiaatteet yleisimmille puualustoille arvioi itsenäisesti laatuluokituksen mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille Estetiikka tietää, milloin tuotteelle ei sovi petsaus tai lakkaus ja tunnistaa värien yhteensopimattomuuden. osaa ehdottaa tuotteelle parhaiten sopivaksi petsausta, lakkausta tai maalausta. osaa tehdä ehdotuksia värien yhteensopivuuden parantamiseksi. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä sekä selviytyy työtilanteista myös vieraalla kielellä arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista kysyy neuvoa tarvittaessa Ammattietiikka yrittää parastaan tekee työtä vastuuntuntoisesti ja tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä toimii joustavasti työskentelee huolellisesti ja työtään

44 44 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusohjeita ja käyttää tarvittaessa hengityssuojainta ja suojakäsineitä. sovitulla tavalla huolehtii työtilan työsuojelusta ja henkilökohtaisten suojavarusteidensa kunnosta. arvostaen huolehtii kaikissa tilanteissa siitä, että maaliaineita ja hiontapölyjä ei pääse iholle. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa maalaamalla, lakkaamalla tai petsaamalla erilaisia puutuotteita käsityövälineillä ja muodoltaan yksinkertaisia puutuotteita ruiskumaalauslaitteella työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Pientalojen ulkomaalaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja kykenee työparina tai työryhmän jäsenenä tekemään omakoti-, rivi- tai paritalojen ulkomaalaustöitä. Tutkinnon osan suorittaja osaa huolehtia työkohteen siisteydestä ja suojauksista suunnitella työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia maalimääriä tehdä tarvittavat esikäsittelyt, kuten pesut, homeen- ja maalinpoistot sekä pohjustukset tehdä pientalon ulkopuolisten katto-, seinä-, ikkunanpuite-, ovi-, sokkeli- ja täydentävien rakenteiden suojakäsittely- ja maalaustöitä käyttää turvallisesti ulkomaalauskohteissa käytettäviä maaleja mitata ja valvoa työkohteen maalausolosuhteita käyttää ja huoltaa ulkomaalaustyössä tarvittavia työvälineitä käyttää henkilönostimia turvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti liikkua turvallisesti työmaaolosuhteissa sekä käyttää telineitä oikein ja määräyksiä noudattaen. Arviointi

45 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua arvioitaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna Maalaus-RYL-käsikirjassa kuvattuja yleisiä laatuvaatimuksia Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallisuus Oman työn arviointi Kestävä kehitys asennoituu työhönsä toimii yritteliäästi ja toimii aloitteellisesti ja yritteliäästi ja kysyy arvioi työnsä yritteliäästi työyhteisön neuvoa tarvittaessa kustannusvaikutuksia toimintaperiaatteiden tarvitsee ohjausta ulkomaalaustyön aloituksessa ja vaiheistuksessa tiedostaa omat puutteensa ja pyytää apua tarvittaessa tunnistaa työkohteen suojaustarpeet ja syntyvät jätteet. tarvitsee vähäistä ohjausta työn aloituksessa ja vaiheistuksessa arvioi omaa työtään suhteessa laatuvaatimuksiin tekee suojaustoimet ja jätteiden käsittelyn ohjeiden mukaisesti. mukaan etenee työssään itsenäisesti ohjeita noudattaen arvioi omaa työtään suhteessa laatuvaatimuksiin ja korjaa tarvittaessa toimintaansa pitää työkohteen siistinä ja järjestyksessä ja huolehtii jätteiden asianmukaisesta hävittämisestä. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Suojaukset ja esivalmistelut Esikäsittelyt Painepesulaitteen käyttö Ruosteenesto, oksalakkaus, kittaus, paikkaus tekee ohjattuna suojauksia ja asentaa telineen paikoilleen suorittaa ohjattuna tarvittavat pesut, homeenpoistot, harjaukset sekä maalinpoistot osaa käyttää painepesulaitetta suorittaa ohjattuna käsittely-yhdistelmän mukaiset käsittelyt tekee tarvittavat esivalmistelut vähäisin korjauksin tekee ohjeistuksen mukaiset esikäsittelyt työselostuksen mukaiseen laatutasoon käyttää pesuainetta tarkoituksenmukaisesti tekee työohjeiden mukaiset käsittelyt itsenäisesti Pohjustukset, hallitsee opastettuna tekee ulkomaalaustöitä pystyy tekee tarvittavat suojaukset ja esivalmistelut itsenäisesti tekee esikäsittelyt itsenäisesti ja tehokkaasti työselostuksen edellyttämään laatutasoon käyttää painepesulaitetta ja pesuainetta tehokkaasti toimii itsenäisesti siten, että työ on jatkokäsittelykelpoinen sellaisenaan

46 46 maalaustyö Työvälinehuolto ulkomaalaustyössä tarvittavat työmenetelmät huoltaa käyttämänsä välineet. ohjeiden mukaiseen laatutasoon huoltaa ja varastoi työvälineensä asianmukaisesti. ulkomaalaustöiden itsenäiseen suorittamiseen työselostuksessa määriteltyyn laatutasoon purkaa ja varastoi työvälineet, työpukit ja telineet. 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous Työselostuksen ymmärtäminen osaa nimetä tärkeimmät pientalojen ulkomaalauksessa käytetyt maalityypit tarvitsee opastusta ammattiterminologian tuntee maalityyppien soveltuvuuden erilaisille alustoille ymmärtää terminologiaa ja tarvittaessa pyytää apua ymmärtämiseen Matematiikka osaa laskea pinta-aloja osaa arvioida materiaalien menekkiä Työvälineiden tuntemus Kestävä kehitys tuntee tavallisimmat ulkomaalaustyössä käytetyt työvälineet siivoaa työympäristön maalijäämistä ja muista jätteistä. osaa valita soveltuvat työvälineet ulkomaalaustyössä tarvittaviin työsuorituksiin huolehtii jätteiden lajittelusta jäteastioihin. osaa valita ja käyttää erilaisia maalityyppejä työselityksen mukaisesti ymmärtää työselostuksen ilman apua osaa arvioida työsuorituksiin tarvittavaa työaikaa tuntee maalityyppien asettamat vaatimukset työvälinevalinnoille käyttää pesuaineita niin, että niitä ei tarpeettomasti imeydy maahan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö havaitsee ongelmatilanteet, mutta tarvitsee apua ratkaisuun pystyy suullisesti ilmaisemaan kehitystarpeensa osaa ratkaista ongelmia ja korjata tarvittaessa työsuoritustaan käyttäytyy asiallisesti kysyy neuvoa toimii joustavasti Ammattietiikka osaa toimia työyhteisössä työaikoja noudattaen noudattaa ohjeita ja ilmaisee itseään reippaasti ja selkeästi toimii joustavasti työelämän toimintatapoja noudattaen

47 47 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita noudattaa telinetyöskentelystä annettuja ohjeita käyttää henkilönostinta turvallisuusohjeiden mukaisesti. tietää hengitysilman ja ihon kautta elimistöön kulkeutuvien kemiallisten aineiden käyttöön liittyvät vaaratekijät tietää keskeisimmät kiinteitä ja siirrettäviä telineitä koskevat määräykset tekee henkilönostimen päivittäiset tarkastukset yleisten ohjeiden mukaisesti. noudattaa itsenäisesti työturvallisuusmääräyk siä ja käyttää ergonomisesta oikeita työtapoja osaa toimia oikein, mikäli havaitsee työmaan turvallisuutta vaarantavia tilanteita. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä pientalon ulkomaalaustöitä kokonaan työmaaolosuhteissa tai tarvittaessa osittain mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kiviainesjulkisivujen suihkupuhdistus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työryhmän jäsenenä julkisivujen hiekkapuhallustöitä. Tutkinnon osan suorittaja osaa ottaa työn vastaan asiakkaalta ja kirjata asianmukaisesti tehtävät toimenpiteet lukea työ- ja osapiirustuksia arvioida työhön käytettävää aikaa ja muita kustannuksia suunnitella oman työnsä niin, että pystyy käyttämään ergonomisesti tarkoituksenmukaisia työasentoja ja työkykyä ylläpitäviä työtapoja valmistella työympäristön suoritettavan työn mukaan sekä varata työssä tarvittavat materiaalit, työkalut ja laitteet arvioida työssä tarvittavan materiaalin määrän valmistella ja esikäsitellä hiekkapuhallustyön työkohteen

48 tehdä kiviainesjulkisivun hiekkapuhallustyötä työnjohtajan ohjeiden perusteella huolehtia työpaikkansa siisteydestä niin, että ei aiheuta tarpeetonta vaaraa itselleen tai kanssatyöntekijöilleen käyttää turvallisesti työssä tarvittavia työkaluja, koneita ja nostimia liikkua turvallisesti työmaalla ja rakennustelineillä merkitä työ- ja materiaalikustannukset laskutusta varten ottaa työssään huomioon maalausalan yleiset laatuvaatimukset huolehtia hiekkapuhallustyössä syntyvät jätteet niille varattuihin keräysastioihin. 48 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Työn vastaanotto Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työmenetelmät Suojaustyöt Korkeapainepesu asennoituu työhönsä toimii yritteliäästi ja vastuuntuntoisesti ja osaa arvioida oman kirjaa oikein tehtävät työnsä toimenpiteet kustannusvaikutuksia tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen valmistelee ja suorittaa kiviainesjulkisivun hiekkapuhallustyön siten, että suoritettu työ vaatii ehkä täydennyksiä, mutta suurin osa puhdistetusta pinnasta täyttää sille asetetut vaatimukset arvioi omaa työtään asianmukaisesti, vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella etenee työvaiheesta toiseen oikeassa järjestyksessä säilyttäen koko ajan tarpeellisen laatutason siten, että työn lopputulos vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia arvioi omaa työtään pintakäsittelyalalla yleisesti tunnustettujen laatuvaatimusten mukaisesti. osaa arvioida työnkustannuksia myös yrittäjän näkökulmasta etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta suunnittelee ja toteuttaa kiviainesjulkisivujen hiekkapuhallustyötä itsenäisesti ja laadukkaasti ja ratkoo omaa tietopohjaansa hyödyntäen työssä vastaantulevia ongelmia arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa laatutavoitteiden mukaiseksi. suorittaa ennakkosuojaus- ja loppusiivoustyöt ohjeet saatuaan itsenäisesti, suorittaa pesu- ja puhdistustyöt ennakkoon annettujen ohjeiden mukaisesti suorittaa työt työselostuksen perusteella itsenäisesti ja huolehtii ilman eri

49 49 Paineilmapuhallus Hiekkapuhallus Vesihiekkapuhdistus Loppusiivoukset Työvälineet Painepesurit Paineilmalaitteet Letkut ja suuttimet Hiekkapuhalluslaitte et Materiaalit Suojausmateriaalit Puhdistusrakeet tarvitsee pesu- ja puhdistustekniikassa vielä alkuohjausta ja väliohjeistusta tuntee eri työvaiheissa tarvittavat työvälineet, käyttää niitä turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti, mutta otteissa voi kuitenkin vielä ilmetä epävarmuutta käsittelee suojausmateriaaleja ja raepakkauksia ohjeiden mukaisesti. siten, että työn jälki vastaa asiakirjoissa annettuja määritelmiä ja työsuorituksen aikana tarvitaan vain vähäistä ohjausta valitsee kullekin työvaiheelle sopivan työvälineen, käyttää työvälineitä pääasiassa varmaotteisesti ja tuottavasti sekä hoitaa työvälineitä ohjeiden mukaisesti käsittelee hiekkapuhallusmateriaa leja varmaotteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. ohjeita myös työympäristön puhtaanapidosta käyttää työvälineitä varmaotteisesti ja tuottavasti, osaa arvioida eri työvälineiden vaikutusta lopputulokseen ja hoitaa työvälineitä itsenäisesti valitsee työselostuksen perusteella työvaiheeseen sopivan puhallusmateriaalin. 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous Työselostuksen ymmärtäminen Suunnittelu ja laskenta tuntee yleisesti kiviainesjulkisivujen hiekkapuhallustyössä käytettävät puhallusmateriaalit tuntee suojaustyöhön soveltuvat peittomateriaalit ja teipit tarvitsee vähäistä apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä merkitsee oikein tehdyt työtunnit ja käytetyt materiaalimäärät laskutusta varten. tuntee tavallisimpien hiekkapuhalluksessa käytettävien materiaalien peruseroavaisuudet tietää eri suojausmateriaalien käyttökohteet ja kierrätysmahdollisuudet ymmärtää ilman apua työselostuksessa mainitut käsitteet laskee oikein työkohteen pinta-aloja. tarkistaa ohjeiden mukaan oikein puhallusrakeiden käyttökelpoisuuden ottaen huomioon rasvattomuuden, suolattomuuden jne. tietää suojausmateriaalien tärkeimmät ominaisuudet ymmärtää työselostuksessa mahdollisia olevia puutteita ja pieniä virheellisyyksiä osaa arvioida työhön tarvittavaa työaikaa ja materiaalien menekkiä. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja soveltaa oppimaansa arvioi realistisesti omaa tiedostaa

50 50 ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tietoa työtehtävien suorittamiseen toimii asianmukaisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuuteen liittyviä annettuja ohjeita tunnistaa työhönsä yleisesti liittyvät vaarat, kuten putoamisvaaran ja silmiin kohdistuvien tapaturmien vaaran käyttää tarkoituksenmukaisesti työkoneiden turvalaitteita ja osaa käsitellä raskaita taakkoja turvallisesti. oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työssään joustavasti ja tekee asiallisia ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti osaa varoa melua ja hengitysilman epäpuhtauksia tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvät tapaturmavaarat ja tietää, miten niiltä voidaan suojautua käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja ja -asentoja. oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä ilmaisee mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen toimii kiviainesjulkisivujen hiekkapuhallustyössä yleisten työturvallisuusmääräyst en mukaisesti tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä kiviainesjulkisivujen hiekkapuhallustöitä työmaaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

51 4.5.3 Elementtisaumaus (10 ov) 51 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittajan osaa tehdä ulkoseinäelementtien elastiset saumaustyöt työselostusten ja työnjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tutkinnon osan suorittaja osaa poistaa korjauskohteissa vanhoja elementtisaumoja ja valmistaa saumat uudelleen käsittelyä varten selvittää ennen purkua mahdollisen asbestin esiintymisen sekä kosteus- ja homevauriot ja vanhojen sauma-aineiden haitat ympäristölle ja terveydelle valita oikeat käyttötarkoitukseen sopivat tarvikkeet ja tuntee niitä koskevat standardit ja ohjeet valita oikean sauma-aineen siten, että sauman lujuusvaatimukset täyttyvät tehdä saumaukseen liittyviä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä ennen saumaustöitä tarvittavat saumapintojen korjaukset, avarrukset ja puhdistukset tehdä saumojen pohjustuskäsittelyt saumaustarvikkeen valmistajan ohjeen mukaan suorittaa saumaukset ja tiivistykset saumausnauhalla, -vaahdolla tai -massalla käyttää oikein saumauksessa tarvittavia työvälineitä käyttää henkilönostimia ja ottaa työssään huomioon niiden turvallisen käytön periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia ottaen huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja muut työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät vaatimukset kuljettaa ja varastoida tarvikkeet vahingollisilta vaikutuksilta suojattuina niin, että ne pysyvät käyttökelpoisina ottaa huomioon saumausjätteiden käsittelyssä noudatettavat viranomaisten antamat vaatimukset ja ohjeet. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden omaa oikean työasenteen osaa toimia yritteliäästi on oma-aloitteinen ja ja laskea oman työnsä osaa toimia työyhteisön kustannusvaikutukset parhaaksi ja arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia tarvitsee ohjausta työn aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen tekee työn niin, että suoritettu työ vaatii tarvitsee ajoittain ohjausta mutta kykenee tekemään työnsä valmiiksi pääasiassa itsenäisesti tekee työn niin, että suoritettu työ vaatii osaa edetä työssään omaaloitteisesti ja suunnitelmallisesti ilman ohjausta tekee työn niin, että suoritettu työ vastaa

52 52 Oman työn arviointi melko paljon korjauksia arvioi omaa työtään asiallisesti, mutta tarvitsee apua laatuvaatimusten tulkinnassa. korkeintaan vähäisiä korjauksia arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. sellaisenaan määritelmien mukaista laatutasoa arvioi ja korjaa tarvittaessa työsuoritustaan työn kuluessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien Työmenetelmien Työvälineiden Materiaalien Kestävä kehitys 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen tarttuu työvälineisiin oikeilla käsiotteilla tarvitsee ohjausta materiaalien säilytykseen liittyvissä asioissa tunnistaa työstään muodostuvat ongelmajätteet ja tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön. pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina työskentelee siististi ja laatuvaatimusten mukaisesti työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen huolehtii työsuorituksen jälkeen itsenäisesti työvälineiden puhdistamisesta huolehtii työn jälkeen pakkausten sulkemisista ja materiaalien säilytyksestä osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. ottaa huomioon tuotteen tulkitsee oikein tuotteen etiketissä olevat tiedot ja etiketissä olevia tietoja noudattaa annettuja käyttöohjeita tietoja kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen saumaajan kanssa osaa arvioida aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa. osaa arvioida alustasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa arvioida työsuorituksessa tarvittavan ajan ja materiaalin menekin osaa työssä tarvittavat kykenee tulkitsemaan myös tuotteen etiketissä olevia vieraskielisiä osaa lukea työpiirustuksia ja työselostusta sekä kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa osaa itsenäisesti laskea työsuorituksessa tarvittavan ajan ja materiaalin menekin osaa omassa työssään

53 peruslaskutoimitukset. 53 tarvittavan perusmatematiikan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky soveltaa ohjauksen soveltaa oppimaansa soveltaa itsenäisesti jälkeen oppimaansa tietoa tietoa pääosin oppimaansa tietoa työtehtävissä itsenäisesti käytännön käytännön töissä toimii asianmukaisesti työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja työyhteisön käyttäytymissääntöjä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. töissä toimii työssään joustavasti ja tekee asiallisia ratkaisuehdotuksia työssä esiin tulevia ongelmiin tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla varmistaa turvallisuuden kaikissa työvaiheissa. toimii innovatiivisesti ja osaa itsenäisesti suorittaa ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen käyttää ergonomisesti oikeita työasentoja. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä ammattitaitovaatimuksissa määriteltyjä saumaustöitä työmaaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kiviainesjulkisivujen pinnoitus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennusten julkisivujen kiviainespintojen, kuten kevytbetoni-, kevytsorabetoni-, pesubetoni-, kuitusementtilevy-, tiili- ja rappauspintojen pintakäsittelyä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea rakennuspiirustuksia ja työselostusta

54 tehdä kiviainesjulkisivun pinnoitustyötä työselostuksen mukaan tehdä pinnoitustöitä käsityömenetelmillä ja ruiskulaitteilla tehdä kiviainespintojen impegrointia, tiivistyspinnoitusta, suojauspinnoitusta ja halkeamia silottavaa pinnoittamista valita maalin, pinnoitteen, rappauksen tai vastaavan pintamateriaalin tapauksen mukaan arvioida työssä tarvittavia materiaalimääriä valmistella työympäristön suoritettavan työn mukaan ja varata työpaikalle työssä tarvittavat materiaalit, työkalut ja laitteet valmistella ja esikäsitellä maalattavia ja pinnoitettavia seinä- ja lattiapintoja huolehtia työpaikan ja työympäristön siisteydestä huolehtia pinnoitustyössä syntyvät jätteet niille varattuihin keräysastioihin henkilönsuojainten käytön huolehtia telityön turvallisuudesta käyttää henkilönostinta turvallisesti. 54 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin pyrkii työskentelemään tehokkaasti tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen valmistelee ja pinnoittaa kiviainesjulkisivuja siten, että suoritettu työ vaatii jonkin verran korjauksia arvioi omaa työtään asianmukaisesti vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. toimii yritteliäästi ja kykenee arvioimaan oman työnsä kustannusvaikutuksia etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella etenee työvaiheesta toiseen oikeassa järjestyksessä tarpeellisen laatutason säilyttäen, työ vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia arvioi omaa työtään pintakäsittelyalan yleisten laatuvaatimusten mukaisesti. on aloitteellinen ja työskentelee joutuisasti etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta suunnittelee ja toteuttaa kiviainesjulkisivujen pinnoitustyötä itsenäisesti ja laatuvaatimusten mukaisesti arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa laatutavoitteiden mukaiseksi.

55 55 Työmenetelmien Työvaiheiden jälkeisen laadun varmistaminen Työvälineiden suoriutuu kiviainesjulkisivujen pinnoitustöistä ohjauksen alaisena tekee työnsä niin, että työvaiheiden jälkeinen laatu on sellainen, että työtä voidaan jatkaa pienin korjauksin tuntee eri työvaiheiden työvälineet ja käyttää välineitä niin, ettei aiheuta käytöllä vaaraa itselleen, lopputulokselle tai ympäristölle. suorittaa työryhmän jäsenenä itsenäisesti yleisimpiä kiviainesjulkisivujen pinnoitustöitä tekee työnsä niin, että työvaiheiden jälkeisessä laadussa on pientä huomautettavaa, mutta se ei aiheuta korjauksia valitsee tarkoituksenmukaiset työvälineet kullekin työvaiheelle, käyttää työvälineitä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi, hoitaa työvälineitä ohjatusti ja osaa kiinnittää erilaisia materiaaleja sopivin tavoin. valitsee itse pinnoitustyöhön parhaiten sopivat työmenetelmät, materiaalit ja välineet ennakoiden myös tulevia työvaiheita tekee työnsä niin, että työvaiheiden jälkeiseen laatuun ei ole huomauttamista osaa arvioida eri työvälineiden vaikutusta lopputulokseen ja hoitaa työvälineitä täysin itsenäisesti. 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Kestävä kehitys Matematiikan ja luonnontieteen taidot tuntee tavanomaisimmat pinnoitusmateriaalit ja osaa kiinnittää niitä tunnistaa työstään muodostuvat ongelmajätteet osaa arvioida riittävällä tarkkuudella työhönsä tarvittavia materiaalimääriä. tuntee kiviainesjulkisivujen pintakäsittelytyössä yleisesti käytettävät materiaalit ja niiden ominaisuudet tulkitsee oikein työselostuksia ja -piirustuksia tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön laskee lähes oikein materiaalin, kuten hiekan, sideaineen tai liuottimen menekkejä. tekee käyttökohteiden ja työstötapojen mukaisesti toteuttamiskelpoisia ehdotuksia kiviainesjulkisivujen pintakäsittelytyöhön liittyviksi materiaalivalinnoiksi tuntee julkisivujen pinnoitukseen liittyvät yleiset laatuvaatimukset kykenee suorittamaan urakkatarjousten perustaksi tarvittavia materiaalilaskelmia. 4. Elinikäisen

56 oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa toimia asiallisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuuteen liittyviä annettuja ohjeita käyttää tarkoituksenmukaisesti putoamissuojaimia ja muita suojavälineitä tunnistaa työhönsä yleisimmin liittyvät vaarat, kuten putoamisvaaran ja silmätapaturmien vaaran. hyödyntää omaa tietopohjaansa ratkoessaan työssä vastaantulevia ongelmia toimii työssään joustavasti noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti osaa varoa melua ja hengitysilman epäpuhtauksia käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja ja työasentoja tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän liuotinaineille tai pölyille altistumisen ja tietää, miten niiltä voidaan suojautua. 56 tiedostaa oppimistarpeensa ja toimii itsenäisesti etsien ratkaisuja ongelmakohtiin osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräyk set ja noudattaa niitä huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä kiviainespintojen, kuten kevytbetonin, kevytsorabetonin, pesubetonin, kuitusementtilevyn tai tiilen rappausten pintakäsittelyä ruiskuttamalla tai käsityövälineillä työmaaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Rakennuspintojen ruiskumaalaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset

57 Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennuspintojen ruiskumaalaustöitä työselostusten ja työohjeiden mukaisesti. 57 Tutkinnon osan suorittaja osaa esikäsitellä maalattavat pinnat ja tehdä työkohteeseen ja työympäristöön tarvittavat suojaukset ennen ruiskumaalausta laittaa ruiskumaalauslaitteiston käyttökuntoon valita työselostuksen mukaiset maalit ja muut materiaalit ruiskumaalauksen työkohteen laatuvaatimusten mukaan ottaa työsuunnittelussaan huomioon ruiskumaalauksen aikana vallitsevat olosuhteet säätää ruiskumaalauslaitteistoa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi pestä ruiskumaalauslaitteiston ja suorittaa työn päätyttyä ruiskumaalauslaitteistolle tehtävät toimenpiteet huolehtia ruiskumaalaukseen liittyvästä työsuojelusta ja ympäristönsuojelusta huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta, käyttää hengitysilmasuodatinta, suojavaatetusta ja suojakäsineitä huoltaa ja tehdä tarvittaessa pienimuotoisia korjaustöitä ruiskumaalauslaitteistoon huolehtia työpaikkansa ja työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä sekä siitä, että maalisumua ei pääse kulkeutumaan ympäristöön. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi asennoituu työhönsä yritteliäästi tarvitsee vähäistä ohjausta materiaalivalinnoissa ja työjärjestyksen suunnittelussa osaa ruiskumaalata kohteen ohjauksen alaisena osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia tarvitsee ohjausta työn aloitusvaiheessa, mutta etenee sen jälkeen työssään pääosin itsenäisesti osaa ruiskumaalata kohteen vaadittuun laatutasoon vähäisellä ohjauksella osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. on aloitteellinen ja työskentelee kokonaistaloudellisesti aloittaa ja etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta osaa ruiskumaalata kohteen itsenäisesti vaadittuun laatutasoon arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa.

58 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Ruiskumaalauslaitteist on käyttö osaa käyttää ruiskumaalauslaitteisto a tekee maalaustyön aikaiset ruiskumaalauslaitteisto n säädöt tarkoituksenmukaisesti 58 käyttää ruiskumaalauslaitteisto a koko ajan niin, että ohiruiskutus on vähäistä Ruiskumaalaus osaa ruiskumaalauksen niin, että saa korjausten jälkeen aikaiseksi peittävän maalipinnan Työvälineiden osaa käyttää käsityövälineitä Materiaalien osaa laittaa maalit käyttökuntoon Kestävä kehitys huolehtii jätteiden käsittelystä. osaa ruiskumaalauksen niin, että valumia ei synny, mutta joutuu korjaamaan harvoja kohtia pitää käsityövälineet järjestyksessä ei ohenna maalia tarpeettomasti huolehtii työympäristön suojauksesta niin, että maalijäämät on kerättävissä. ruiskuttaa kohteen kerralla laatuvaatimusten mukaiseksi pitää käsityövälineet puhtaina ohentaa maalin ottaen huomioon maalausolosuhteet ja maalin lämpötilan huolehtii siitä, että maalijäämiä ja muuta jätettä syntyy mahdollisimman vähän. 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Esteettiset taidot tietää rakennusten ruiskumaalaukseen soveltuvat maalityypit tunnistaa tavallisimmin ruiskulla maalattavat rakennusmateriaalit ymmärtää ruiskumaalauslaitteisto n toimintaperiaatteen osaa arvioida riittävällä tarkkuudella aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa ymmärtää ohjauksen jälkeen, mitkä seikat vaikuttavat lopputuloksen tuntee yleisimpien maalituotteiden tärkeimmät soveltuvuusominaisuu det tietää, minkälainen maalityyppi soveltuu millekin alustalle osaa ruiskumaalauslaitteisto n säädöt osaa arvioida riittävällä tarkkuudella suunniteltavan ruiskumaalaustyön materiaalimenekkiä osallistuu asiallisesti työkohteen esteettisistä arvoista käytävään keskusteluun. tietää erityyppisten maalituotteiden ruiskulevitykseen kohdistuvat yleiset vaatimukset, kuten esimerkiksi sopivat maalisuuttimet jne. tietää, miten maalausolosuhteet vaikuttavat materiaalivalintoihin osaa laskea lähes oikein suunniteltavan ruiskumaalaustyön materiaalitarpeen tietää, millä tavoilla työprosessin eri vaiheet vaikuttavat työn esteettiseen

59 tärkeimpiin kauneusarvoihin. lopputulokseen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky havaitsee työhönsä ratkaisee vähäisen liittyvät ongelmat ja ohjauksen avulla ymmärtää kysyä työssään esiintyviä tarvittaessa neuvoa ongelmia niiden ratkaisemiseksi osaa toimia asianmukaisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuusmääräy ksiä ja käyttää hengityssuojaimia ja suojavaatetusta kysyy tarpeen mukaan neuvoa työturvallisuuteen liittyvissä ongelmatilanteissa. toimii työssään joustavasti ja erimielisyyksistä neuvotellen noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja työnsä vastuuntuntoisesti ja sopimusten mukaisesti käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja ja työasentoja. ratkaisee työssään esiintyvät ongelmat pääosin itsenäisesti toimii innovatiivisesti ja yhteistyöhalukkaasti työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen käyttää suojavaatetusta niin huolellisesti, että maalia ei pääse missään tilanteessa iholle huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa ruiskumaalaamalla jonkin rakennuskohteen niin, että työhön kuuluu kaikki esivalmistelut ja jälkityöt. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Betonipintojen etuoikaisut (10 ov)

60 Ammattitaitovaatimukset 60 Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennusten sisä- ja ulkopinnoille ennen rappauksia tai tasoituksia tarvittavia etuoikaisutöitä työselostusten ja työohjeiden mukaisesti. Tutkinnon osan suorittaja osaa valita käyttötarkoitukseen sopivat tarvikkeet ja tuntee niitä koskevat standardit ja ohjeet valita oikean laastityypin siten, että valitun laastin lujuus sopii sekä oikaistavalle alustalle että päälle tulevalle pintakerrokselle, ja siten, että asiakirjoissa määrätyt oikaistun pinnan lujuus- ja tasaisuusvaatimukset täyttyvät kuljettaa ja varastoida tarvikkeet vahingollisilta vaikutuksilta suojattuina niin, että ne pysyvät käyttökelpoisina tehdä etuoikaisuun liittyviä materiaali- ja työmenekkilaskelmia käyttää etuoikaisussa käytettäviä työvälineitä tehdä betonipintojen etuoikaisut pintakäsittelykuntoon tehdä betonipintojen pintakäsittelyä varten tehtävät ylihionnat poistaa korjauskohteissa vaurioituneen tasoitteen tarvittavassa laajuudessa selvittää ennen purkua mahdollisen asbestin esiintymisen sekä kosteus- ja homevauriot suorittaa korjauskohteissa tarvittavat pohjustukset ja oikaisut oikaisulaastilla käyttää oikaisutöissä henkilökohtaisia suojaimia ja ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja muut työkyvyn ylläpitämisen kannalta tärkeät asiat noudattaa rakennusjätteen käsittelyssä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden omaa oikean työasenteen toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia parhaaksi tarvitsee ohjausta työn aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen saa työnsä suoritetuksi ohjauksen alaisena suorittaa työn niin, että se vaatii korjauksia, mutta niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset alittavat työn uusimisesta etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella tarvitsee ajoittain ohjausta mutta kykenee saamaan työnsä valmiiksi pääasiassa itsenäisesti suorittaa työn niin, että se vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia on oma-aloitteinen ja osaa toimia työyhteisön etenee työssään itsenäisesti ja suunnitelmallisesti ilman ohjausta tekee työnsä valmiiksi itsenäisesti ilman ohjausta suorittaa työn niin, että se vastaa sellaisenaan määritelmien mukaista laatutasoa

61 61 Oman työn arviointi aiheutuvat kustannukset arvioi omaa työtään realistisesti, mutta tarvitsee apua laatuvaatimusten tulkinnassa. arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ja kykenee korjaamaan virheensä neuvonnan jälkeen. korjaa tarvittaessa työsuoritustaan työn kuluessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien Työvälineiden Materiaalien Kestävä kehitys 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tarttuu työvälineisiin oikeilla käsiotteilla tarvitsee ohjausta materiaalien säilytykseen liittyvissä asioissa ei päästä viemäreihin sementtipitoisia jätteitä. säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina osaa työskennellä siististi ja laatuvaatimusten mukaisesti toimittaa työstä muodostuvat jätteet niille varattuihin keräilyastioihin. huolehtii itsenäisesti työvälineiden puhdistamisesta käytön jälkeen osaa huolehtia työn jälkeen pakkausten sulkemisista ja materiaalien säilytyksestä osaa tarvittaessa lajitella oikein työstään muodostuvat jätteet. ottaa työssään huomioon osaa tulkita oikein tuotteen etiketissä olevat tuotteen etiketissä olevat tiedot ja noudattaa annettuja käyttöohjeita osaa arvioida alustasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa arvioida riittävällä tarkkuudella aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa. kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen maalarin tai rapparin kanssa osaa arvioida riittävällä tarkkuudella suunnitteilla olevaan työsuoritukseen tarvittavan materiaalin määrän osaa työssä tarvittavat peruslaskutoimitukset. osaa tulkita myös tuotteen etiketissä olevia vieraskielisiä tietoja osaa lukea työpiirustuksia ja työselostusta sekä kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa osaa itsenäisesti laskea lähes oikein työsuorituksessa tarvittavan ajan ja materiaalin menekin osaa omassa työssään tarvittavan perusmatematiikan. 4. Elinikäisen

62 oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa ohjauksen jälkeen soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa toimia asianmukaisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita tietää työhön liittyvät silmätapaturmavaarat ja käyttää tarpeellisia suojaimia. osaa soveltaa oppimaansa tietoa käytännön töissä osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin erimielisyyksiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti ymmärtää terveellisten työtapojen ja työasentojen tärkeyden suojautuu omaaloitteisesti haitallisten aineiden hengitys- ja kosketusaltistumiselta. 62 osaa itsenäisesti soveltaa oppimaansa tietoa käytännön töissä osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen käyttää ergonomisesti oikeita työasentoja.. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä tasoitetöitä edeltäviä betonipintojen oikaisutöitä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Ruiskutasoitetyöt (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työselostuksen ja saamiensa ohjeiden mukaisesti rakennusten sisäpuolisten katto- ja seinäpintojen ruiskutasoitetöitä. Hän osaa suunnitella työkokonaisuuden työvaiheet ja ruiskutusjärjestyksen sekä arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä. Hän huolehtii tarvittavista suojauksista niin, että pöly ja tasoitteet eivät pääse leviämään ympäristöön.

63 Tutkinnon osan suorittaja osaa mitata betonialustan kosteuden sekä tasoitettavan pinnan suoruuden ja tasomaisuuden tehdä levyrakenteiden saumaukset tehdä kiviainesalustoille mahdollisesti tarvittavat esikäsittelyt ja betonipintojen täytöt tehdä etuoikaisut, pohja- ja osittaistasoitukset levittää ja tasoittaa tasoitemassoja käsityövälineillä tehdä tarvittavat välihionnat käyttää massasekoitinta ja massaruiskua suorittaa massan sekoituksen laittaa tasoiteruiskulaitteiston käyttökuntoon sekä tehdä sen puhdistus- ja huoltotoimenpiteet käytön jälkeen ja tarvittaessa myös käytön aikana levittää tasoitemassoja ruiskulaitteistolla ja tasoittaa pinnan ruiskuttaa kattojen pisararuiskutuksia huolehtia henkilökohtaisesta suojautumisesta ja suojainten käytöstä tarvittaessa. 63 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit arviointikohteittain kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus Työkokonaisuuden Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka tarvitsee ohjausta työn aloittaa itsenäisesti, vaiheistaa työn ja aloituksessa ja työn mutta tarvitsee vähäistä ratkaisee vaiheistuksessa ohjausta ruiskutusjärjestyksen tarvitsee ohjausta työvaiheiden aikana tiedostaa oman osaamisensa puutteet, kun tarvitsee apua kysyy neuvoa tarvittaessa tekee suojaustoimenpiteet tarkoituksenmukaisesti tarvitsee ohjausta ulkonäkövaatimuksissa. vaiheistuksessa tarvitsee vähäistä ohjausta työvaiheiden aikana tekee työn kohtuullisessa ajassa osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin huolehtii työvälineiden ja laitteiden säilymisestä toimintakuntoisina pyrkii käyttämään materiaaleja säästeliäästi tekee itsenäisesti peittävän pisararuiskutuksen. itsenäisesti työ etenee järjestelmällisesti ilman katkoksia selviytyy työkokonaisuudesta itsenäisesti ja joutuisasti korjaa työtapojaan työn kuluessa on oma-aloitteinen ja vastuuntuntoinen pitää työpaikan siistinä ja järjestyksessä osaa tehdä itsenäisesti hyvännäköisen pisararuiskutuspinnan.

64 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Mittaaminen Lastan ja muiden käsityövälineiden käyttö Pohjatasoitukset ja välihionnat Tasoitteen valmistus Massaruiskutuslaittei ston käyttö 3. Työn perustana olevan tiedon Työselostuksen ymmärtäminen Matematiikka ja luonnontieteet 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppimis- ja ongelmanratkaisutai osaa kosteusmittarin käytön perusteet tarvitsee ohjausta suoruus- ja tasomittauksissa käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti, mutta käsiotteissa virheitä tekee tasoitukset ja hionnat niin, että tarvitaan lisäositteluita käyttää massasekoitinta käyttöohjeen mukaisesti osaa käynnistämiseen ja pysäyttämiseen liittyvät toimenpiteet tarvitsee ohjausta ruiskutusvaiheessa. osaa mitata kosteuspitoisuuden selviytyy vähäisellä ohjauksella tasomittauksista käyttää työvälineitä niin, että käsiotteissa on pieniä työsuoritusta heikentäviä virheitä tekee tasoitukset ja hionnat niin, että tarvitaan vähäisiä lisäositteluita valmistaa massan ohjeen mukaisesti käyttää massaruiskua käyttöohjeen mukaisesti tarvitsee pientä ohjausta ruiskutusvaiheessa. 64 tekee suoruus- ja tasomittaukset tarkoituksenmukaisesti käyttää työvälineitä tehokkaasti tekee tasoitukset ja hionnat niin, että lopulliseen laatuluokkaan päästään pintatasoituksella osaa arvioida massalle työtehtävään sopivan paksuuden osaa toimia laitteiston tukkeutumisesta aiheutuvissa häiriötilanteissa toimii itsenäisesti myös ruiskutusvaiheessa. tarvitsee apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä osaa laskea pinta-aloja. ymmärtää työselostuksen, mutta tarvitsee joissain kohdin apua arvioi materiaalin menekin, mutta arvioinnissa tulee virheitä tietää tasoitealustan ja olosuhteiden vaatimukset työn onnistumiselle. ymmärtää ilman apua työselostuksen osaa arvioida materiaalimenekin tietää, miten mitataan ja tarkistetaan valmis pinta. havaitsee ongelmatilanteet, mutta osaa ratkaista ongelmia ja korjata työsuoritusta

65 65 dot Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot Ammattieettiset taidot Terveys, turvallisuus ja työkyky noudattaa työturvallisuusohjeita käyttää suojaimia. tarvitsee apua ratkaisuun ilmaisee mielipiteensä selkeästi tekee työtä saamiensa ohjeiden mukaan varoo tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia nostaa taakkoja oikein. työn aikana toimii joustavasti on huolellinen ja tarkka käyttää ergonomisesti oikeita työtapoja. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla tasoitetöissä työryhmän jäsenenä ja tasoittamalla jonkin rakennuskohdekokonaisuuden sekä ruiskuttamalla huonetilan katon tasoiteruiskulaitteistolla työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Massapäällystystyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennusten betonilattioiden pinnoituksia esimerkiksi epoksi-, akrylaatti- ja polyuretaanipinnoitteilla työselostusten mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä ennen pinnoituksia tehtävät suojaukset ja valmistelut tehdä sementtiliimanpoiston koneellisesti ja suolahappopeittauksena mitata lattian kosteuden mitata lattian suoruuden ottaa huomioon eri alustasta johtuvat vaatimukset ja valita pinnoitteen sen mukaisesti poistaa vanhat pinnoitukset tehdä työhön liittyvät tasoitukset ja täytöt sekä mahdolliset kaadot tehdä lattioiden pohjustuskäsittelyjä, lakkauksia, maalauksia ja pinnoituksia käsityövälineillä, kuten siveltimillä, teloilla ja lastoilla tehdä pinnoitteiden ilmanpoistot ja tasaukset tehdä liukuestepinnoituksia sekä värihiekka- ja mosaiikkipinnoitteita tehdä massapinnoitteella nurkkapyöristyksiä, jalkalistoja, saumauksia ja rajoituksia

66 käyttää turvallisesti pinnoitustuotteita ja huolehtii, että työmaan muut työntekijät eivät joudu alttiiksi esim. epoksihöyryille käyttää ja huoltaa työssä tarvitsemiaan työvälineitä. 66 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan Maalaus RYL -käsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessin Työn kokonaisuuden Työn laatu Itsenäinen työskentely Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työvälineiden kykenee osallistumaan kykenee aktiivisesti osaa suunnitella työnsä oman työnsä osallistumaan oman kulun ja etenee suunnitteluun, mutta työnsä suunnitteluun, työssään tarvitsee työprosessin mutta tarvitsee ohjausta suunnitelmallisesti aikana jatkuvaa aloituksessa ja ilman ohjausta ohjausta siirryttäessä tekee työnsä siten, että lopputulos vaatii vielä paikkauksia, mutta niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset alittavat työn uusimisesta aiheutuvat kustannukset pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. työvaiheesta toiseen tekee työnsä siten, että työn lopputulos vaatii korkeintaan vähäisiä paikkauksia pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. tekee työnsä siten, että työn lopputulos vastaa sellaisenaan Maalaus RYL -määritelmien mukaista laatutasoa pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. osaa käyttää lähes oikeita käsiotteita siveltimistä, teloista ja lastoista ja osaa käyttää oikeita käsiotteita siveltimistä, teloista huolehtii itsenäisesti työvälineiden puhdistamisesta käytön

67 67 Materiaalien Kestävä kehitys säilyttää käyttämänsä välineet käyttökuntoisina aukaisee ja sulkee pinnoitustarvikepakkaukset asianmukaisesti ja sekoittaa tarvittaessa pinnoitteen ennen käyttöä toimittaa työstään muodostuvat jätteet niille varattuihin astioihin. ja lastoista ja säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina työskentelee siten, että nestemäiset materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön osaa tarvittaessa lajitella jätteet asianmukaisesti. jälkeen ja varmistaa, että työkalut tulevat palautetuksi niille kuuluville paikoille huolehtii työn jälkeen pakkausten sulkemisista ja materiaalien säilytyksestä työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu ottaa huomioon pinnoitetuotteen etiketissä olevat tiedot ja noudattaa annettuja käyttöohjeita osaa nimetä tavallisimmat pinnoituksessa käytettävät pinnoitetuotteet osaa arvioida materiaalien mahdollisen ohennustarpeen osaa työssä tarvittavat peruslaskutoimitukset ja osaa arvioida aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa. kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen työntekijän kanssa tuntee yleisimmin käytettävät betonilattioiden pinnoitusmenetelmät tuntee lattian pinnoitetyyppien soveltuvuuden erilaisille alustoille osaa arvioida pinnoitusalustasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa arvioida työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekkiä. tulkitsee oikein työpiirustuksia ja työselostuksia ja kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa osaa selostaa sisä- ja ulkopuolisiin töihin soveltuvien lattiapinnoitustöiden valintaperiaatteet osaa arvioida rasitusluokituksen (RYL) mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin ja osaa käyttää suhdelukuja. osaa soveltaa oppimaansa tietoa osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä tiedostaa oppimistarpeensa,

68 Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky työtehtävissä onnistumista oppimisprosessinsa ja -tyylinsä osaa toimia toimii työssään ilmaisee mielipiteensä työyhteisössä ja joustavasti selkeästi ja osaa tehdä työryhmän jäsenenä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja käyttää henkilökohtaisia suojaimia ja työkoneiden turvalaitteita käsittelee raskaita taakkoja turvallisesti. noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti osaa oma-aloitteisesti suojautua esimerkiksi hengitysilman epäpuhtauksilta ja haitallisten aineiden ihokosketuksilta käyttää ergonomisesti suositeltavia työasentoja. ongelmiin työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen 68 tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräyk set ja noudattaa niitä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä betonilattioiden massapinnoitustöitä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Rakennuspintojen entistäminen (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä vanhojen rakennuspintojen entistämistöitä työselostusten ja ohjeiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa

69 tehdä erilaisia rakennuspintojen entistämistöitä (rakennusten pintakäsittelyiden palauttamista aikaisempaan asuunsa), kuten vanhojen rakennusten ulko- ja sisäpintojen maalaustyöt esikäsittely- ja tasoitustöineen perinteisillä maalityypeillä (esimerkiksi keittomaali, öljymaali, kalkkimaali, liimamaali, tempera jne.) maalata myös alkuperäisiä pintakäsittelyaineita vastaavilla, korjauskohteisiin soveltuvilla nykyaikaisilla maalityypeillä käyttää sekä perinteisiä että nykyaikaisia teloja, siveltimiä ja harjoja tehdä kipsitöitä ja pintaverhouksia vanhojen mallien mukaan ja korjata vaurioituneet alkuperäisiksi huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, että valmiit pinnat eivät vaurioidu selvittää vanhojen rakennusosien värejä ja dokumentoida ne käyttää ohjeiden mukaan värien tutkimiseen tarvittavia lastoja, veitsiä, värikarttoja, kameraa ja muita soveltuvia välineitä tietää rakennustyylit tietää perusasiat rakennussuojelulainsäädännöstä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien Oman työn suunnittelu Oman työn arviointi Oman toiminnan kehittäminen Työn kokonaisuuden tiedostaa työhönsä liittyvän suunnittelutarpeen, mutta työ ei edisty epämääräisten suunnitelmien vuoksi kertoo työstään suorituksen jälkeen kehittää omaa toimintaansa ohjattuna saa työnsä valmiiksi ohjattuna. osallistuu suunnitteluun ja työ etenee suunnitelmien mukaisesti arvioi työtään suorituksen jälkeen kehittää omaa toimintaansa etenee työssään ilman jatkuvaa ohjausta ja saa valmiiksi lähes itsenäisesti. 69 tekee itse työsuunnitelman ja työ valmistuu pääosin suunnitelman mukaisesti arvioi työnsä laatua ja vertaa sitä suunnitelmiin ja laatuvaatimuksiin kehittää omaa toimintaansa ja työn tulos paranee tekee työnsä itsenäisesti ja järjestelmällisesti, ja työ valmistuu aikataulun mukaisesti. ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Entistämismaalausm tekee ohjattuna tekee ohjeiden tekee itsenäisesti

70 70 enetelmien Entistämismaalausvä lineiden Entistämismaalausm ateriaalien tavallisimpia entistämismaalaustöitä selvittää yksittäisen vanhan rakennusosan värit ohjattuna (esim. yksivärinen väliovi) käyttää ohjattuna entistämismaalaustöiss ä tarvittavia perinteisiä ja nykyaikaisia työvälineitä käyttää ohjattuna värien tutkimiseen tarvittavia lastoja, värikarttoja ja muita soveltuvia välineitä käsittelee opastettuna entistämismaalauksessa tarvittavia maalaustarvikkeita asianmukaisesti varastoi maalipurkit ja huolehtii ongelmajätteistä opastettuna. mukaisesti erilaisia entistämismaalaustöitä selvittää monivärisen vanhan rakennusosan värit ohjeiden mukaan (esim. seinä- ja jalkalistavärin porrashuoneessa) ja dokumentoi tiedot käyttää ohjeiden mukaisesti entistämismaalaustöiss ä tarvittavia perinteisiä ja nykyaikaisia käsityövälineitä sekä huolehtii niistä käyttää ohjeiden mukaan värien tutkimiseen tarvittavia lastoja, veitsiä, värikarttoja, kameraa ja muita soveltuvia välineitä käsittelee annettujen ohjeiden mukaisesti entistämismaalauksessa tarvittavia maalaustarvikkeita varastoi maalipurkit asianmukaisesti ja huolehtii ongelmajätteistä annettujen ohjeiden mukaisesti. ohjeiden mukaisesti erilaisia entistämismaalaustöitä selvittää pienen kokonaisuuden värit ohjeiden mukaan (esim. huoneen eri rakennusosien värit) ja dokumentoi tiedot käyttää itsenäisesti ja monipuolisesti entistämismaalaustöiss ä tarvittavia käsityövälineitä käyttää ohjeiden mukaan värien tutkimiseen tarvittavia lastoja, veitsiä, värikarttoja, kameraa ja muita soveltuvia välineitä käsittelee entistämismaalauksessa käytettyjä maalaustarvikkeita asianmukaisesti, omaaloitteisesti ja itsenäisesti varastoi maalipurkit asianmukaisesti ja huolehtii ongelmajätteistä itsenäisesti. 3. Työn perustana olevan tiedon Arkkitehtuurin ja sisustamisen historia Rakennussuojelun perusteet tietää tärkeimmät rakennustyylit tietää rakennussuojelun perusperiaatteet. tunnistaa tärkeimmät rakennustyylit tuntee omaan työhönsä vaikuttavaa rakennussuojelulainsäädäntöä tunnistaa tärkeimmät rakennus- ja sisustustyylit ja soveltaa tietoa työssään tuntee rakennussuojelun perusteita ja niiden

71 Materiaalin tuntemus Rakenteiden tuntemus Kestävä kehitys erottaa vanhan pintamateriaalin uudesta tietää tietää vanhoja pintamateriaaleja tietää perinnemaalien perinnemaaleista reseptejä tietää perinneväreistä tietää eri aikakausien perinneväreistä erottaa vanhan rakenteen uudesta huolehtii jätteiden käsittelystä. tietää vanhoja rakenteita ymmärtää kestävän kehityksen tarpeellisuuden. merkityksen tekemälleen työlle tunnistaa vanhoja pintamateriaaleja 71 tietää perinnemaalien käytöstä tunnistaa eri aikakausien perinnevärejä ja soveltaa tietoa työssään tunnistaa vanhoja rakenteita toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelman ratkaisu toimii annettujen ohjeiden mukaan hakee tietoa ja osoittaa kiinnostusta oman oppimisensa kehittämiseen ratkaisee työssään ilmeneviä ongelmia ja etsii vaihtoehtoisia toimivia työtapoja Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhdessä muiden kanssa ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan merkityksen työskentelee asiakaslähtöisesti Ammattietiikka on täsmällinen toimii vastuuntuntoisesti asennoituu ammatillisesti Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusohjeita ja käyttää tarvittaessa henkilökohtaisia suojaimia. tietää työkyvyn merkityksen ja miten sitä ylläpidetään ja ymmärtää työhönsä liittyvät vaarat. suunnittelee ja järjestää itselleen ergonomisesti sopivan työympäristön. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä rakennuspintojen entistämistöitä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien

72 72 työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Tapetointi (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osa suorittaja osaa kiinnittää rakennuspinnoille paperi- ja kuitualustaisia seinänpäällysteitä työselostusten ja työohjeiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä tapetoitaville alustoille tehtävät mittaukset ja tarkistukset tehdä ennen tapetointia tehtävät valmistelut ja esikäsittelyt, kuten vanhan tapetin poistot tehdä tapetoimispohjatyöt, eristykset, tasoitukset ja alustapetoinnit levittää liisterin tai liiman käsin ja koneellisesti kiinnittää paperi- ja kuitualustaiset päällysteet puskusaumauksella käyttää ja huoltaa tapetoinnissa tarvittavia työvälineitä suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä nimetä tavallisimmat tapetointitöissä käytettävät tapetit ja materiaalit selostaa eri tapettimateriaalien soveltuvuuden erilaisille alustoille liikkua turvallisesti rakennustyömaalla ja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä käyttää hänelle työkohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia käyttää ergonomisesti tarkoituksenmukaisia ja toimintakykyä ylläpitäviä työtapoja huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, ettei tapetointityöstä aiheudu ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan MaalausRYLkäsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessien Oman työn suunnittelu tarvitsee ammattihenkilön tukea tarvitsee ohjausta materiaalimäärien laskemisessa tekee eri työvaiheisiin toteuttamiskelpoisia suoritussuunnitelmia määrittelee materiaalitarpeen riittävällä tarkkuudella tekee työsuunnitelman itsenäisesti ja osaa perustella saumakohtien sijoittelun määrittelee oikein materiaalitarpeen rakennuspiirustusten

73 73 Oman työn arviointi Työn kokonaisuuden esikäsittelyja pohjatöistä valmiiseen tapettipintaan arvioi omaa työtään, mutta ei tunne RYLkäsikirjan mukaisia yleisiä laatuvaatimuksia saa työnsä valmiiksi, mutta tarvitsee useimmissa työvaiheissa jotakin ohjausta. työkohteessa arvioi omaa työtään suhteessa RYL:n yleisiin laatuvaatimuksiin etenee työssään johdonmukaisesti ja tarvitsee vain pientä ohjausta työnsä loppuunsaattamiseen. perusteella arvioi oman työnsä onnistumista asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna tekee työnsä itsenäisesti ja järjestelmällisesti; työ valmistuu aikataulun mukaisesti ja vastaa ennakkoon määriteltyä RYLulkonäköluokkaa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Pohjatyöt Liisterin valmistus Liisteröinti ja leikkaukset Kuviokohdistus ja saumaus Siisteys ja huolellisuus irrottaa vanhoja paperitapetteja kostuttamalla ja valmistaa tapetoitavan alustan T3- ulkonäköluokituksen edellyttämällä tavalla valmistaa jauhemaisessa muodossa olevan tapettiliisterin käyttökuntoon käyttää vähäisen opastuksen jälkeen ohjeiden mukaisesti tapetointiin tarvittavia perustyövälineitä, mutta ei hallitse koneellisesti tehtävää liisteröintiä kiinnittää puskusaumausmenetelmällä vahvalaatuisia tapetteja, joissa ei vaadita tarkkaa kuvioiden kohdistamista kokoaa oma-aloitteisesti huoneeseen jääneet hukkapalat ja leikkuujätteet. suorittaa tapetoitavalle alustalle tehtäviä mittauksia ja valmistaa tapetoitavan alustan T2- luokituksen edellyttämällä tavalla ohentaa tarvittaessa liiman tai liisterin kiinnitettävälle päällysteelle sopivaksi suorittaa liisteröinnin oikein myös liisteröintikoneella ja tekee tarvittavat rajausleikkaukset siististi ja tasaisesti rajapintoja noudattaen RYL-käsikirjan ohjeiden mukaisesti kiinnittää oikein tasakohdistettavia kuviotapetteja puhdistaa mahdollisesti liisteriin tahrautuneet listoitukset ja muut valmiit rakennuspinnat. tekee työselostuksessa mainitut pohjatyöt itsenäisesti ja osaa perustella eri työvaiheiden tarpeellisuuden valmistaa liisterin, jossa ei ole liisteröintiä haittaavia paakkuja tai kasautumia käyttää tapetointitöissä tarvittavia työvälineitä itsenäisesti ja monipuolisesti ja huolehtii omaaloitteisesti niiden puhdistuksesta kiinnittää sileitä ja repeytymisherkkiä paperitapetteja tapetin valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti työskentelee siten, että työstä ei aiheudu tarpeetonta puhdistustarvetta ympäröiville pinnoille.

74 74 3. Työn perustana olevan tiedon Uuden tiedon soveltaminen Materiaalien tuntemus tietää tapettipakkauksissa olevien ohjesymbolien merkitykset; lukee tuote-etiketin suomenkieliset ohjeet ja suorittaa tapetoinnin näiden ohjeiden mukaisesti tunnistaa pinta- ja pohjamateriaalien mukaan tavanomaiset tapettityypit ja osaa ehdottaa näille sopivia kiinnitysaineita. tuntee tapetoimistyöhön liittyvän keskeisen ammattisanaston ja osaa keskustella kiinnitysohjeiden merkityksestä muiden ammattilaisten kanssa tietää tapetoitavasta alustasta johtuvat vaatimukset kiinnitysaineille ja kohteessa käytettäville tapettilaaduille. osaa selvittää tapettipakkauksen vieraskielisestä etiketistä tälle tapettilaadulle sopivat kiinnitysaineet, vettymisajat ja kuviokohdistukset valitsee itsenäisesti eri tapettilaaduille sopivat kiinnitysmateriaalit ja tietää niiden soveltuvuuden erilaisille alustoille. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky toimii annettujen ohjeiden mukaan toimii yhdessä muiden kanssa toimii annettujen ohjeiden mukaan noudattaa työturvallisuusohjeita ja ymmärtää työhönsä liittyvät vaarat käyttää turvallisia työmenetelmiä hakee tietoa ja osoittaa kiinnostusta oman oppimisensa kehittämiseen ja pyrkii ratkaisemaan ongelmat itse ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan merkityksen ja pyrkii ottamaan huomioon muiden työntekijöiden läsnäolon samassa työkohteessa toimii vastuuntuntoisesti huolehtii itsenäisesti työpaikkansa suojauksesta ja siisteydestä valitsee itselleen turvalliset ja sopivan ratkaisee työssään ilmeneviä ongelmia innovatiivisesti ja etsii vaihtoehtoisia toimivia työtapoja työskentelee asiakaslähtöisesti ja ottaa työssään huomioon muiden työntekijöiden läsnäolon samassa työkohteessa toimii vastuuntuntoisesti ja asennoituu työhönsä ammatillisesti suunnittelee ja järjestää itselleen ergonomisesti sopivan työympäristön käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja.

75 Ammattitaidon osoittamistavat huoltaa jätteet niille kuuluville paikoille ohjeiden mukaisesti. korkeat työpöydät ja -telineet lajittelee ja toimittaa jätteet oma-aloitteisesti niille kuuluville paikoille. 75 Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tapetoimalla huonetilakokonaisuuden. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Lattianpäällysteiden uusiminen (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa asentaa esimerkiksi tavanomaiseen asuinhuoneeseen muovi- tai laminaattipäällysteen niissä tapauksissa, joissa ei edellytetä aluslattian oikaisu- tai tasoitustöitä. Tutkinnon osan suorittaja osaa irrottaa ja kiinnittää paikoilleen työn suoritusta haittaavia kynnyksiä ja listoituksia päällystää asuinhuoneen lattian muovimatolla päällystää asuinhuoneen lattian lukkoponttilaminaatilla tehdä tarvittavat saumaus- ja kiinnitystyöt tehdä valmiiden pintojen suojaukset. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan RYL-käsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. 1. Työprosessin Oman työn suunnittelu tarvitsee ohjausta työn suunnittelee osaa arvioida oman aloituksessa ja toteutuskelpoisen työn työnsä

76 76 Suunnitelmallinen työskentely Työn lopputulos Oman työn arviointi asennussuunnan määrittelemisessä etenee vähäisen ohjauksen avulla työvaiheesta toiseen pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. itsenäisesti siirtyy työvaiheesta toiseen ilman jatkuvaa ohjausta pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. kustannusvaikutuksia toimii suunnitelmallisesti pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Listojen ja kynnysten irrotus Vanhojen päällysteiden poistaminen Muovipäällysteen asennus Liimaus tarvitsee ohjeita työmenetelmien ja välineiden valinnassa poistaa päällysteet ohjeiden mukaisesti asentaa muovipäällysteen siten, että seinärajaukset vaativat paikoin oikaisua tai kittauksia tekee saumaukset niin, että ne eivät ole täysin suoraviivaisia levittää liiman niin, että liimakampauksessa on epätasaisuuksia ja valmiissa työssä on joitakin ilmakuplia tekee irrotustyöt kohteita vaurioittamatta poistaa päällysteet järjestelmällisesti tekee seinärajaukset riittävän suoriksi ja sopivalle etäisyydelle seinistä tekee saumaukset pääosin suoriksi ja helposti tiivistettäviksi levittää liiman tasaisesti ja hiertää päällysteen ohjeen mukaan tekee irrotustyöt huolellisesti ja joutuisasti poistaa päällysteet tehokkaasti tekee rajaukset huolellisesti ja täsmällisesti tekee saumaustyön virheettömästi tekee liimauksen huolellisesti ja tarkasti ja hiertää päällysteen järjestelmällisesti Laminaattilattian asennus Viimeistelyt ja listoitukset asentaa laminaattilattian niin, että liikkumavaroissa on turhan suuria vaihteluja ja saumoissa on pieniä rakoja viimeistelee työnsä ohjeiden mukaisesti. asentaa sopivat liikkumavarat ja saumat pääosin tiiviiksi kiinnittää listat ja kynnykset kohteita vaurioittamatta. tekee työnsä joutuisasti ja huolellisesti huolehtii työympäristön siisteydestä ja puhtaudesta.

77 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon Materiaalit Työtekniikka Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelman ratkaisu ottaa työssään huomioon tuotteen etiketissä olevat tiedot ja noudattaa annettuja käyttöohjeita arvioi riittävällä tarkkuudella aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa. arvioi riittävällä tarkkuudella työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekkiä. osaa laskea lähes oikein työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin. toimii annettujen ohjeiden mukaan hakee tietoa ja osoittaa kiinnostusta oman oppimisensa kehittämiseen ratkaisee työssään ilmeneviä ongelmia ja etsii vaihtoehtoisia toimivia työtapoja 77 Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhdessä muiden kanssa ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan merkityksen työskentelee asiakaslähtöisesti Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla käyttää polvisuojaimia ja ergonomisesti suositeltavia työasentoja. tekee työtä vastuuntuntoisesti ja noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä käyttää ja säilyttää huolellisesti teräviä työkaluja. työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla pienehköön asuintilaan tai vastaavaan kuivaan huonetilaan leikattavan muovipäällysteen ja laminaattipäällysteen. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot.

78 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Rakenteiden korjaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä pieniä rakennusosien ja kalusteiden asennuksia ja korjaustöitä sekä tasoite- ja rappauspintojen korjauksia työselostusten ja annettujen ohjeiden mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä yksinkertaisia alustarakenteita työpiirustusten ja selitysten mukaisesti laskea tarvittavat alustarakennemateriaalit työpiirustuksista tunnistaa alustarakenteisiin sopivat materiaalit ja tarvikkeet käyttää materiaaleja ja tarvikkeita työselostusten mukaisesti käyttää koneita, laitteita ja työvälineitä turvallisesti suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä pitää huolta työvälineidensä kunnosta liikkua turvallisesti rakennustyömaalla ja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä käyttää hänelle työkohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia käyttää ergonomisesti tarkoituksenmukaisia ja toimintakykyä ylläpitäviä työtapoja huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, ettei korjaustöistä aiheudu ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden omaa oikean työasenteen omaa oikean työasenteen omaa oikean työasenteen tarvitsee ohjausta työn aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen saa työnsä suoritetuksi ohjauksen alaisena osaa toimia yritteliäästi ja laskea oman työnsä kustannusvaikutukset osaa edetä työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella tarvitsee ajoittain ohjausta mutta osaa tehdä työnsä valmiiksi on oma-aloitteinen ja osaa toimia työyhteisön parhaaksi ja laskea oman työnsä kustannusvaikutukset osaa edetä työssään omaaloitteisesti ja suunnitelmallisesti ilman ohjausta osaa tehdä työnsä valmiiksi itsenäisesti

79 79 Oman työn arviointi suorittaa työn niin, että se vaatii korjauksia arvioi omaa työtään realistisesti, mutta tarvitsee apua laatuvaatimusten tulkinnassa. pääasiassa itsenäisesti suorittaa työn niin, että se vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ja osaa korjata virheensä neuvonnan jälkeen. suorittaa työn niin, että se vastaa sellaisenaan määritelmien mukaista laatutasoa korjaa tarvittaessa työsuoritustaan työn kuluessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien Työmenetelmien Työvälineiden Materiaalien 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Estetiikka 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppimis- ja ongelmanratkaisutaidot pääsee ohjauksen alaisena tyydyttävään lopputulokseen tarttuu työvälineisiin oikeilla käsiotteilla tarvitsee ohjausta materiaalituntemuksessa ja säilytykseen liittyvissä asioissa. pääsee ohjauksen avulla työn laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen pitää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina tietää tavanomaiset työssään tarvitsemansa materiaalit työskentelee siististi ja laatuvaatimusten mukaisesti. saavuttaa itsenäisesti vaaditun laatutason huoltaa ja palauttaa omaaloitteisesti työvälineet käytön jälkeen omille paikoilleen tietää työssään tarvitsemansa materiaalit ja niiden ominaisuudet valitsee oikean tuotteen kohteen ja alustan mukaan. tunnistaa yleisimmät tunnistaa itsenäisesti korjaustuotteet ja yleisimmät alusmateriaalit korjaustuotteet ja ohjeistuksen jälkeen alusmateriaalit ymmärtää ohjauksen jälkeen, mitkä seikat vaikuttavat lopputuloksen esteettisyyteen. ymmärtää esteettisten tekijöiden merkityksen työn lopputuloksessa. osaa arvioida alustasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille tietää, mitkä seikat vaikuttavat lopputuloksen esteettisyyteen sekä osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan käytäntöön. ymmärtää työhönsä osaa yhteistyössä soveltaa osaa itsenäisesti soveltaa liittyvät ongelmat oppimaansa tietoa oppimaansa tietoa mutta tarvitsee käytännön töissä käytännön töissä

80 80 Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky ohjausta niiden ratkaisemiseksi osaa toimia työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa pääsääntöisesti sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa normaalin työssä annettavan ohjeistuksen jälkeen työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ymmärtää terveellisten työtapojen ja työasentojen tärkeyden. toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin erimielisyyksiin noudattaa sovittuja työaikoja ja työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työnsä vastuuntuntoisesti tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä ohjauksen jälkeen käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja. osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen noudattaa työturvallisuusmääräyksiä oma-aloitteisesti tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa pääasiassa suorittamalla ammattitaitovaatimuksissa määriteltyjä korjaustyötehtäviä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Puupintojen pintakäsittelyt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa maalata, lakata, öljytä, vahata, petsata ja kuultokäsitellä puupintoja. Tutkinnon osan suorittaja osaa perusasiat maalien, lakkojen, öljyjen, vahojen, petsien ja kuultokäsittelyaineiden ominaisuuksista ja käyttökohteista puutuotteen hionnat käsin ja koneellisesti

81 tehdä tarvittavat kittaukset, silotukset ja välihionnat maalata, lakata ja petsata puupintoja öljytä ja vahata puupintoja sekä tehdä puupintojen kuultokäsittelyjä tehdä pintakäsittelykiillotuksia huolehtia pintakäsittelytilan pölyttömyydestä ja pintakäsiteltyjen tuotteiden kuivumisesta pestä työvälineet ja huolehtia niiden kunnosta maalien, lakkojen, öljyjen, vahojen, petsien ja kuultokäsittelyjen ulkonäöllisen sopivuuden eri puupinnoille värien ja kuultopintojen käytön sekä värien yhteensopivuuden puutuotteissa. 81 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden maalaus lakkaus petsaus kuultokäsittely käsittely öljyllä vahakäsittely Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työmenetelmien tarvitsee ohjausta etenee työssään aloituksessa ja suunnitelmallisesti siirryttäessä työvaiheesta vähäisellä ohjauksella toiseen saa ohjeistettuna aikaan laatuvaatimukset täyttävän pintakäsitellyn pinnan osaa arvioida omaa työtään pyrkii hyvään lopputulokseen. saa aikaan pintakäsitellyn pinnan, joka täyttää laatuvaatimukset, vaikka siinä on joitain vähäisiä pintavirheitä osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti työskentelee omaaloitteisesti ja yritteliäästi. etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta pääsee lähes virheettömään lopputulokseen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa pyrkii koko ajan parantamaan työsuoritustaan. osaa maalata, lakata, petsata ja kuultokäsitellä sekä öljytä ja vahata käsityövälineillä maalaa, lakkaa, petsaa ja kuultokäsittelee sekä öljyää ja vahaa täyttävät pinnat ohjeiden mukaisilla maalaa, lakkaa, petsaa ja kuultokäsittelee sekä öljyää ja vahaa siistillä työjäljellä ja joutuisasti

82 82 Työvälineiden Kittaus, silotus ja hionta Materiaalien osaa käsityövälineiden käytön osaa kitata, silottaa ja hioa, mutta tarvitsee ohjeistusta kittaukseen aukaisee ja sulkee purkit asianmukaisesti ja tekee sekoitukset tarpeen mukaan. käsittelykerroilla käyttää oikeita käsiotteita osaa hioa, kitata ja silottaa työskentelee siten, että materiaalit eivät roisku tarpeettomasti ympäristöön. käyttää käsityövälineitä varmoin käsiottein osaa hioa, kitata ja silottaa joutuisasti, kerralla kuntoon huolehtii työn jälkeen materiaalien tarkoituksenmukaisesta säilytyksestä. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon Puupintojen pintakäsittelyn teoria Materiaalit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö tulkitsee oikein maalituotteen etiketissä olevat tiedot ja noudattaa annettuja käyttöohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteita tunnistaa puutuotteissa käytettävät maalit, lakat, öljyt, vahat, petsit ja kuultokäsittelyaineet. tietää eri puulajien puupinnan rakenteita tietää puutuotteissa käytettävien maalien, lakkojen, öljyjen, vahojen, petsien ja kuultokäsittelyaineiden ominaisuudet pintakäsittelyn aikana ja sen jälkeen. tulkitsee oikein työmääräyksiä ja kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun ja toteutukseen työnjohdon valvonnassa tietää puutuotteissa käytettävien maalien, lakkojen, öljyjen, vahojen, petsien ja kuultokäsittelyaineiden valintaperusteet ja osaa tehdä puupinnasta riippuvia käsittelytapavalintoja. soveltaa oppimaansa tietoa arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä kysyy neuvoa tarvittaessa toimii joustavasti on aktiivinen Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky pyrkii hyvään lopputulokseen noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja huolehtii tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla huolehtii työtilan työsuojelusta ja henkilökohtaisten työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen huolehtii kaikissa tilanteissa siitä, että maalia ei pääse iholle.

83 henkilökohtaisesta suojautumisesta käyttää tarvittaessa hengityssuojainta ja suojakäsineitä. suojavarusteiden kunnosta pitää työpaikan siistinä ja järjestyksessä. 83 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa maalaamalla, lakkaamalla, öljyämällä, vahaamalla, petsaamalla tai kuultokäsittelemällä puupintoja esikäsittelytöineen työmaaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sen voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Oppilaitosolosuhteissa työn laajuus voidaan korvata sillä, että käsitellään esikäsittelyineen puupintoja vähintään maalaamalla, petsaamalla, öljyämällä ja vahaamalla siinä laajuudessa, että työtapojen tulee esille. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Rakennusmaalauksen perustyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa suorittaa rakennuksissa tehtäviä helpohkoja maalaustöitä työnjohtajan antamia ohjeita noudattaen. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä ennen maalauksia tehtäviä suojauksia ja valmisteluja huomioida maalausolosuhteilta edellytettävät perusvaatimukset suorittaa maalin tarttuvuuden varmistamiseksi tehtäviä pesuja ja hiontoja tehdä turvallisuusohjeita noudattaen maalaustöihin liittyviä perustehtäviä kitata koloja ja halkeamia levittää maalia telalla ja siveltimellä tehdä listojen ja lautojen pintakäsittelyjä maaleilla ja puunsuoja-aineilla. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin

84 Oman työn suunnittelu ja arviointi Työn kokonaisuuden Taloudellisuus osallistuu työvaiheiden suunnitteluun ja osaa arvioida omat edellytyksensä tehtävistä suoriutumiseen pääsee ohjattuna lopputulokseen, joka vastaa annettuja ohjeita huolehtii käyttämistään työvälineistä. suunnittelee työtään itsenäisesti ja tekee tehtävän suorittamiseen liittyviä ehdotuksia suoriutuu tavallisimmista maalaustehtävistä lähes itsenäisesti suorittaa työnsä huolellisesti ja materiaaleja säästäen. 84 tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman ja arvioi omaa työsuoritustaan työn kestäessä tekee ns. perusmaalaustyöt yleisten laatuvaatimusten mukaisesti huolehtii työn päätyttyä materiaalitähteistä asianmukaisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Valmistelutyöt Kittaukset ja hionnat Kiinteiden rakennusosien maalaustyöt Listojen ja lautojen pintakäsittely Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon Materiaalien tuntemus kiinnittää suojaukset annettuja ohjeita noudattaen käyttää kittaus- ja hiontavälineitä ohjeiden mukaisesti suoriutuu maalaustöistä ammattilaisen työparina tai työryhmän jäsenenä osaa käsitellä irtonaista materiaalia siten, että pinnalle ei jää valumia, häiritseviä rajoja eikä vahingossa käsittelemättä jääneitä alueita. kiinnittää tehtävään määrätyt suojaukset itsenäisesti ja varmistaa ennakkoon työssä mahdollisesti tarvittavien telineiden käyttökelpoisuuden käyttää lähes oikeita käsiotteita työkaluista ja valmistaa pinnan maalauskuntoon työskentelee siten, että maalia ei roisku tarpeettomasti ympäristöön suorittaa käsittelyn siten, että pinta on puhdasta ja laadukasta ja työasennot ovat ergonomisesti suositeltavia. osaa arvioida suojaustarpeen ja tekee tarvittavat suojaukset omatoimisesti osaa arvioida oikein tarvittavat kittausmäärät ja välttää tarpeetonta hiontatyötä saavuttaa maalauskäsittelylle yleisesti asetetut laatuvaatimukset osaa pintakäsitellä listoja huolellisesti, mutta rationaalisesti, ja työn tuottavuus vastaa nuorelta ammattilaiselta edellytettävää laatua ja joutuisuutta. tuntee ammattiterminologiaa tietää yleisimpien materiaalien tietää liuotinpohjaisiin ja vesiohenteisiin tuotteisiin

85 85 Väritietous Kestävä kehitys siten, että osaa tulkita oikein pakkauksissa olevia käyttöohjeita tuntee värien kokemiseen liittyvät perusasiat tietää, miten tulee menetellä työssä muodostuvien jätteiden suhteen. soveltuvuuden erilaisiin käyttökohteisiin tuntee sisäpuolisten pintojen käsittelyn yleisimmät vaihtoehdot tietää värien sävyttämiseen liittyvät perusasiat tietää, mitkä jätteet ovat ympäristölle erityisen haitallisia. liittyvät peruseroavaisuudet tietää, millä menetelmillä voidaan poistaa maalitahroja tai vanhoja pintakäsittelyjä osaa värien yhdistelemiseen ja värisoinnutukseen liittyvät perusasiat huolehtii työympäristön puhtaudesta ja siisteydestä. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky soveltaa oppimaansa tietoa kysyy neuvoa tarvittaessa pyrkii hyvään lopputulokseen suhtautuu turvallisuusasioihin asianmukaisesti ja tuntee liuotinaineisiin liittyvät pahimmat vaaratekijät. arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii joustavasti tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla tuntee maalituotteiden käyttöön liittyvät yleiset vaaratekijät ja tietää, miten niiltä voidaan suojautua. tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä on aktiivinen työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen osaa omatoimisesti varmistua työn turvallisuuteen liittyvistä perusasioista. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suorittamalla vähäistä harjaantumista vaativia maalausalan perustehtäviä, kuten esimerkiksi piharakenteiden puunsuojauksia tai suhteellisen vaatimattomia laatuominaisuuksia edellyttäviä sisämaalauksia maalaustelalla ja siveltimellä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia joko kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot.

86 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Mattotyöt (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa lattiapinnoille asennettavien muovipäällysteiden kiinnitykseen ja viimeistelyyn liittyvät työt. Hän osaa tehdä myös työhön liittyvien listojen (muoviset jalkalistat, pesulistat, askelkulmat, käsijohdelistat tms.) ja kynnysten asennukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa määritellä työhön soveltuvat asennusolosuhteet valita oikean päällysteen käyttökohteen mukaan valita liimat ja liimausmenetelmät eri päällysteille valita oikeat asennustekniikat eri päällysteille valita työhön soveltuvat asennustyökalut huoltaa ja käyttää työvälineitä ja -laitteita turvallisesti asentaa ja kiinnittää muovipäällysteet yleisten laatuvaatimusten mukaisesti valita oikeat hitsaus- ja saumausmenetelmät eri päällysteille kiinnittää askelkulma-, kynnys-, jalka- ja pesulistat oikeaoppisesti. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua koskevan arvioinnin tulee perustua mahdollisuuksien mukaan MaalausRYLkäsikirjassa määriteltyihin yleisiin laatuvaatimuksiin. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin Suunnittelu Työkokonaisuus Sisäinen yrittäjyys osaa suunnitella osaa suunnitella toimii suunnitelmallisesti tarvittavat työvaiheet työvaiheiden ja muuttaa suunnitelmia osallistuu työkokonaisuuden suorittamiseen työparina, tarvitsee ohjausta toteuttamisaikataulun toteuttaa työkokonaisuuden työparina ilman erityistä ohjausta tarpeen mukaan toteuttaa työkokonaisuuden itsenäisesti on vastuuntuntoinen. on huolellinen. on aloitteellinen.

87 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Asennus ja leikkaus Liiman levitys Liimaus Hiertäminen Saumausleikkaus Läpiviennit Tiivistykset Listoitukset valitsee oikeat asennussuunnat, jättää raakaleikkauksiin riittävät siirtovarat, reunaleikkauksissa on jonkin verran epätasaisuutta levittää liiman oikealla tekniikalla, rajauksissa on hieman mutkia ja lastan reunalta muodostuu paikoin pieniä liimavalleja liimaa siten, että saumoissa on jonkin verran liimapursumia ja valmiilla pinnalla vähäisiä liimatahroja hiertää siten, että hiertotekniikka ei ole täysin järjestelmällistä ja mattoon jää joitakin ploosuja leikkaa niin, että päällekkäin leikattu sauma on pääosin tiivis, mutta leikkauksissa on vähäisiä mutkia, eikä päättöleikkaus ole täysin huomaamaton tekee lämpöjohtojen yms. läpiviennit niin, että ne vaativat ylimääräistä kittausta hitsaa siten, että hitsaustyö vaatii pieniä paikkauksia, juotoksissa on hieman mutkia ja nestettä paikoin liikaa tai liian vähän kiinnittää listoitukset pääosin asianmukaisesti, paikoitellen on kuitenkin turhia rakoja ja jiirit eivät ole täysin kohdakkoin. tekee raakaleikkaukset siten, että vältytään tarpeettomilta hukkapaloilta, leikatun maton liikkumavaroja joudutaan vielä lisäämään levittää liiman niin, että liima peittää alustan tasaisesti, mutta kampausjäljet ovat hieman erisuuntaisia liimaa siten, että saumoissa on vähäisiä liimapursumia hiertää siten, että hierto on riittävää ja päällyste on kauttaaltaan tasaisesti kiinnittynyt leikkaa niin, että päällekkäin leikattu sauma on tiivis, pieniä mutkia voi olla, mutta ne eivät erotu normaalilta katseluetäisyydeltä tekee läpiviennit asianmukaisesti, vaikka taustapuolilla on vähäisiä rakoja hitsaa siten, että hitsaus on tiivis, tasauksissa pieniä puutteita ja juotokset ovat tiiviitä, mutta hieman epätasaisia kiinnittää listoitukset tiiviisti paikoilleen. 87 tekee asennuksen siten, että matto riittää kauttaaltaan listojen alle, liikkumavarat ovat ohjeiden mukaiset ja työ etenee joutuisasti kampaa liiman tasaisesti ja tekee rajaukset suoriksi ja täsmällisiksi liimaa siten, että valmis pinta on kauttaaltaan puhdas liimatahroista hiertää järjestelmällisesti ja tehokkaasti, eikä päällystyksessä ole mitään huomautettavaa leikkaa niin, että päällekkäin leikattu sauma on kauttaaltaan tiivis, suora ja lähes huomaamaton tekee läpiviennit kaikilta osin huolellisesti ja tarkasti hitsaa ja juottaa tiiviisti ja tasaisesti kiinnittää listoitukset niin, että jiirit ovat tarkasti kohdakkoin ja työ etenee joutuisasti.

88 88 3. Työn perustana olevan tiedon Materiaalit Kiinnitysalustat ja -olosuhteet tunnistaa tavanomaiset muovipäällysteet tietää kiinnitysalustoille ja olosuhteille asetettavat yleiset vaatimukset Liimausmenetelmät tuntee kolme tärkeintä liimauksen perusmenetelmää. tuntee eri päällystetyyppien tärkeimmät ominaisuudet tietää alustan ja olosuhteiden tarkistamisessa käytettävät menetelmät tietää eri liimausmenetelmiin liittyvät tärkeimmät eroavaisuudet. osaa nimetä päällysteille sopivat käyttökohteet osaa varmistua kiinnitysalustan ja -olosuhteiden sopivuudesta asennustyön alkamiselle tietää, mikä liimausmenetelmä soveltuu parhaiten mihinkin kohteeseen. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä ja tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin toimii työssään joustavasti noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja työturvallisuuteen liittyviä työkohtaisia ohjeita osaa käsitellä leikkaustyövälineitä turvallisesti. huolehtii työsuojelusta osaa käsitellä raskaita taakkoja turvallisesti. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä osaa käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja.

89 Ammattitaidon osoittamistavat 89 Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla mattomaisia muovi- tms. päällysteitä esimerkiksi asuin-, toimisto-, liike- tai oppilaitostiloissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Julkisten tilojen lattianpäällystys (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä liike-, virasto-, laitos- yms. -tilojen lattiapintojen päällystystöitä. Tutkinnon osan suorittaja osaa tarkistaa asennuspohjien soveltuvuuden lattianpäällysteen asentamiselle tehdä ennen päällystystä tehtävät mittaukset ja tarkistukset, kuten esimerkiksi vuota- tai laattajako, pintojen suoruus, suorakulmaisuus, tasaleveys jne. tehdä työhön liittyvät mahdolliset tasoitetyöt pohjustuksineen tehdä päällystystyöt kvartsivinyyli- tai vastaavilla laatoilla, homogeenisella matolla, tekstiilimatolla tai muulla vastaavalla julkisen tilan matolla tehdä tarvittavat saumaukset ja hitsaukset tehdä tarvittavat jalkalistojen kiinnitykset käsitellä työssä tarvittavia materiaaleja ja koneita turvallisesti sekä laittaa ne käyttökuntoon. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Suunnittelu osaa suunnitella tarvittavat työvaiheet ja kysyy neuvoa tarvittaessa osaa suunnitella työvaiheiden toteuttamisaikataulun toimii suunnitelmallisesti ja muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan

90 90 Työn kokonaisuuden osallistuu hyväksyttävästi työkokonaisuuden suorittamiseen, mutta tarvitsee välillä ohjausta toteuttaa työkokonaisuuden ilman erityistä ohjausta toteuttaa työkokonaisuuden itsenäisesti Sisäinen yrittäjyys on vastuuntuntoinen on vastuuntuntoinen ja huolellinen on vastuuntuntoinen, huolellinen ja aloitteellinen Oman työn arviointi tiedostaa oman osaamisensa puutteet. arvioi omaa suoritustaan suhteessa yleisiin laatuvaatimuksiin. arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden, ja materiaalien Maton asennus ja leikkaus Liiman levitys Liimaus Hiertäminen Jyräys valitsee oikeat asennussuunnat ja jättää raakaleikkauksiin riittävät siirtovarat, mutta reunaleikkauksissa on jonkin verran epätasaisuutta levittää liiman oikealla tekniikalla, rajauksissa on hieman mutkia ja lastan reunalta muodostuu paikoin pieniä liimavalleja liimaa siten, että saumoissa on jonkin verran liimapurseita ja valmiilla pinnalla vähäisiä liimatahroja hiertää siten, että hiertotekniikka ei ole täysin järjestelmällistä ja mattoon jää joitakin ploosuja jyrää siten, että tekniikka ei ole täysin järjestelmällistä, lattiaan jää jyräämättömiä alueita ja laatat hammastavat tekee raakaleikkaukset siten, että vältytään tarpeettomilta hukkapaloilta levittää liiman siten, että liima peittää alustan tasaisesti, mutta kampausjäljet ovat hieman erisuuntaisia liimaa siten, että saumoissa on vähäisiä liimapurseita hiertää siten, että hierto on riittävää ja päällyste on kauttaaltaan tasaisesti kiinnittynyt jyrää riittävästi, päällyste on kauttaaltaan tasaisesti kiinnittynyt, eikä esiinny hammastusta tekee leikkauksen siten, että matto riittää kauttaaltaan listojen alle ja työ etenee joutuisasti kampaa liiman tasaisesti ja tekee rajaukset suoriksi ja täsmällisiksi liimaa siten, että valmis pinta on kauttaaltaan puhdas liimatahroista hiertää järjestelmällisesti ja joutuisasti, eikä valmiissa pinnassa ole huomautettavaa jyrää täysin järjestelmällisesti ja joutuisasti, valmiissa pinnassa ei ole huomautettavaa Saumausleikkaus leikkaa siten, että päällekkäin leikattu sauma on pääosin tiivis, mutta leikkauksissa on leikkaa siten, että päällekkäin leikattu sauma on tiivis, pieniä mutkia voi olla, mutta ne leikkaa siten, että päällekkäin leikattu sauma on kauttaaltaan tiivis, suora ja lähes

91 91 vähäisiä mutkia, päättöleikkaus ei ole täysin huomaamaton eivät erotu normaalilta katseluetäisyydeltä huomaamaton Läpiviennit Uraus Hitsaukset tekee lämpöputkien yms. läpiviennit niin, että ne vaativat ylimääräistä kittausta tekee urauksen niin, että urassa on syvyyseroja, leveys vaihtelee ja ura saattaa poiketa saumalinjasta hitsaa niin, että työ vaatii pieniä paikkauksia tekee läpiviennit asianmukaisesti, vaikka taustapuolilla on vähäisiä rakoja tekee uran pääsääntöisesti tasasyvyiseksi ja saumalinjan mukaiseksi hitsaa tiiviiksi, tasauksissa on pieniä puutteita, tekee läpiviennit kaikilta osin huolellisesti ja tarkasti tekee uran tasasyvyiseksi ja suoran saumalinjan mukaiseksi hitsaa tiiviiksi ja tasaisiksi Listoitukset kiinnittää listoitukset pääosin asianmukaisesti, mutta paikoitellen on kuitenkin turhia rakoja ja jiirit eivät ole täysin kohdakkoin. kiinnittää listoitukset tiiviisti paikoilleen. kiinnittää listoitukset niin, että jiirit ovat tarkasti kohdakkoin ja työ etenee joutuisasti. 3. Työn perustana olevan tiedon Materiaalit Kiinnitysalustat ja -olosuhteet Liimausmenetelmät tunnistaa tavanomaiset julkisten tilojen lattianpäällysteet tietää kiinnitysalustoille ja olosuhteille asetettavat yleiset vaatimukset tuntee kolme tärkeintä liimauksen perusmenetelmää. tuntee eri päällystetyyppien tärkeimmät ominaisuudet tietää alustan ja olosuhteiden tarkistamisessa käytettävät menetelmät tietää eri liimausmenetelmiin liittyvät tärkeimmät eroavaisuudet. osaa nimetä päällysteille sopivat käyttökohteet osaa varmistua kiinnitysalustan ja -olosuhteiden sopivuudesta asennustyön alkamiselle tietää, mikä liimausmenetelmä soveltuu parhaiten mihinkin kohteeseen. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot

92 92 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Ammattietiikka arvioi omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä ja tekee ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä toimii työssään joustavasti ilmaisee mielipiteensä selkeästi Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja työturvallisuuteen liittyviä työkohtaisia ohjeita käsittelee leikkaustyövälineitä turvallisesti. huolehtii työsuojelusta käsittelee raskaita taakkoja turvallisesti. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja ja -asentoja. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla itsenäisesti tai työparin kanssa lattianpäällysteen julkiseen tai sitä vastaavaan tilaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Märkätilojen muovimattotyöt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä märkätilojen muovipäällystyksiä valmiilla pintamateriaaleilla sekä vedeneristystöitä mattomaisilla vedeneristeillä sillä ammattitaidolla, joka vaaditaan näitä töitä koskeviin henkilösertifikaatteihin (VTT). Tutkinnon osan suorittaja osaa mitata materiaalien kosteuspitoisuudet

93 93 arvioida oikein alustan riittävän kuivuuden, lujuuden, jäykkyyden, pölyttömyyden ja puhtauden käyttäen arvioinnissa silmämääräistä havainnointia sekä raaputuskoputuskoetta mitata lattian suoruuksia ja kaltevuuksia ottaa huomioon, että laatoituksen alle tulevan muovipäällysteen tulee olla tähän tarkoitukseen sertifioitu päällyste varmistua lattiakaivon ja vedeneristeen yhteensopivuudesta varmistaa oikean työjärjestyksen toteutumisen työkohteessa arvioida laskennallisesti käytettävän materiaalin menekin huomioida työturvallisuusriskit työkohteessa käyttää työssä tarvittavia suojaimia asentaa muovipäällysteen vesieristeeksi oikealla työmenetelmällä asentaa muovipäällysteen valmiiksi pintamateriaaliksi yleisten laatuvaatimusten mukaisesti tehdä kaivoliitoksen ja läpivientien asennuksen ohjeiden mukaisesti täyttää märkätila-asentajan työkohdepäiväkirjan mitata vedeneristeen paksuuden ja tiiviyden. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua arvioitaessa käytetään apuna suoritushetkellä voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita (RakMK C2, RIL 107, VTT henkilösertifioinnin osaamisvaatimukset) 1. Työprosessien Työtehtävän suunnittelu-, arviointija kehittämisvalmiudet Työn kokonaisuuden kykenee osallistumaan oman työnsä suunnitteluun, mutta tarvitsee työprosessin aikana jatkuvaa ohjausta tekee työnsä siten, että lopputulos vaatii vielä paikkauksia, mutta niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset alittavat työn uusimisesta aiheutuvat kustannukset pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen kykenee aktiivisesti osallistumaan oman työnsä suunnitteluun, mutta tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen tekee työnsä siten, että työn lopputulos vaatii korkeintaan vähäisiä paikkauksia osaa suunnitella työnsä kulun ja etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta tekee työnsä siten, että työn lopputulos vastaa sellaisenaan ohjeiden mukaista laatutasoa pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen Elinikäisen oppimisen arvioi omaa työtään arvioi omaa työtään arvioi omaa työtään

94 94 valmiudet realistisesti, vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. laatuvaatimusten mukaisesti. työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työmenetelmät Työvälineet Materiaalit Kestävä kehitys 3. Työn perustana olevan tiedon Märkätilojen rakentamiseen liittyvät lait, määräykset ja ohjeet Rakennusfysiikka, lämpö- ja hoitaa työnsä turvallisesti alalle tulevalta nuorelta työntekijältä edellytettävällä joutuisuudella tuntee eristystyöhön tarvittavat työvälineet osaa valita käyttötarkoitukseen sopivan liiman, päällysteen ja hitsausnauhan ohjauksen jälkeen toimittaa jätteet niille kuuluviin astioihin opastuksen jälkeen. hoitaa työnsä siististi ja turvallisesti alalle tulevalta nuorelta työntekijältä edellytettävällä joutuisuudella osaa käyttää oikeita työvälineitä ja säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina osaa valita vähäisen ohjauksen jälkeen käyttötarkoitukseen sopivan liiman, päällysteen ja hitsausnauhan työskentelee siististi ja puhdistaa työvälineet käytön jälkeen toimittaa jätteet niille kuuluviin astioihin vähäisen opastuksen jälkeen. hoitaa työnsä itsenäisesti, siististi ja turvallisesti alalla toimivalta työntekijältä edellytettävällä joutuisuudella huolehtii itsenäisesti työvälineiden puhdistamisesta käytön jälkeen ja varmistaa, että työkalut tulevat palautetuksi niille kuuluville paikoille osaa valita käyttötarkoitukseen sopivan liiman, päällysteen ja hitsausnauhan työskentelee siististi ja puhdistaa työvälineet käytön jälkeen osaa lajitella jätteet omatoimisesti. osaa määritellä, mitkä tuntee tuntee märkätilan kohteet luetaan märkätilarakentamiseen rakenteisiin, kuuluviksi liittyvät perusohjeet rakenneratkaisuihin ja märkätiloihin rakennusmateriaalien tuntee kosteuden lähteet ja olomuodot pyytää nähtäväksi vedeneristysalustan kosteusmittauspöytäkirjan ja raportin tuntee kastumiseen ja kuivumiseen liittyvät käyttöön liittyvät ohjeet tuntee vedeneristykseen, putkituksiin, lattiakaivoja kalusteasennuksiin sekä ilmanvaihtoon liittyvät määräykset ja ohjeet tuntee materiaalien kriittiset

95 95 kosteustekniset perusteet Vedeneristysalustan rakennusmateriaalit Vedeneriste- ja pintarakennemateriaalit ja LVI-tarvikkeet Mittalaitteet, mittausten suoritus, mittaustulosten arviointi, dokumentointi ja raportointi tunnistaa märkätiloihin soveltuvat alusmateriaalit. tuntee lattiakaivoon liittyvät tärkeimmät osat ja niiden tehtävät osaa käyttää opastettuna vedeneristystyössä tarvittavia mittalaitteita. ilmiöt sekä niihin vaikuttavat tekijät rakenteissa ja materiaaleissa osaa lukea ja tulkita märkätiloihin liittyviä piirustuksia, työselostuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja osaa arvioida oikein työn aloitusedellytykset kuten vedeneristeen alusmateriaalin soveltuvuuden käyttötarkoitukseen, riittävän kuivuuden, lujuuden, jäykkyyden, tasaisuuden, pölyttömyyden ja puhtauden sekä mitata lattian kaltevuuden tuntee tavallisimmat märkätilojen muoviset vedeneristeet tuntee lattiakaivoon liittyvät tärkeimmät osat ja niiden tehtävät sekä seiniin kiinnitettävät hanakulmarasiat tuntee märkätilojen rakenteiden ja eri materiaalien kosteuspitoisuuden mittaukseen sekä märkätilojen vedeneristeen paksuuden ja tiiviyden mittaukseen sekä lattian kaltevuuden mittaamiseen soveltuvat mittalaitteet ja niiden käytön edellytykset ja rajoitukset. kosteuspitoisuudet ja kosteuskäyttäytymisen sekä ilmanvaihdon merkityksen märkätilan toiminnan kannalta tuntee märkätilojen tyypillisimmät rakenteet ja märkätilarakentamiseen soveltuvat rakennusmateriaalit sekä materiaalien ominaisuudet ja käyttö- ja asennustavat osaa reklamoida työn aloitusedellytysten puutteesta esimiehelleen tai tilaajalle tuntee märkätilojen muoviset vedeneriste- ja pintarakennemateriaalit ja -tarvikkeet sekä niiden ominaisuudet ja oikeat käyttö- ja asennustavat tuntee myös märkätiloissa käytettävät LVItarvikkeet pääpiirteittäin ja tuntee niiden oikean sijoittelun ja asennustavan tuntee suhteellisen kosteuden merkityksen materiaalien päällystettävyyttä arvioitaessa, suhteellisen kosteuden mittalaitteet ja mittauksen oikean suoritustavan tuntee pintakosteudenosoittimien käytön rajoitukset ja soveltumattomuuden

96 96 suhteellisen kosteuden mittaamiseen sekä vedeneristeen tiiviyden mittausmenetelmän (GVK-laite tai vastaava). 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Ammattietiikka arvioi omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä ja tekee ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti huolehtii jälkisuojauksesta tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen huolehtii siisteydestä Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja työturvallisuuteen liittyviä työkohtaisia ohjeita käsittelee leikkaustyövälineitä turvallisesti. toimii työssään joustavasti pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä käsittelee raskaita taakkoja turvallisesti. ilmaisee mielipiteensä selkeästi osaa arvioida asennusolosuhteita ja muita poikkeavuuksia työoloissa käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja ja -asentoja. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla märkätilaksi luokiteltavaan tilaan muovipäällysteen, joka toimii samalla tätä työtä koskevien määräysten mukaisena vedeneristeenä. Asennustyö suoritetaan kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

97 Parkettityöt (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä lattioiden lautaparketti- ja laminaattipäällystetyöt niihin liittyvine apu- ja valmistelutöineen. Tutkinnon osan suorittaja osaa arvioida alusrakenteen sopivuuden parketti - ja laminaattipäällysteelle tunnistaa mittalaitteita käyttäen alusrakenteiden kunnon tunnistaa yleisimmät parkettilattioissa käytetyt puulajit tehdä asennussuunnitelman parketti- ja laminaattipäällysteelle tehdä alustan vaatimat korjaustoimenpiteet tehdä tarvittaessa askelääneneristyksen käyttää työssä tarvittavia käsityökaluja turvallisesti asentaa parketti- ja laminaattipäällysteitä suunnitelman mukaisesti tehdä tarvittavat ovien ja karmien lyhennykset sekä listoitukset tehdä tarvittaessa valmiin pinnan pienimuotoiset korjaustyöt. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Suunnitelmallisuus Työkokonaisuuden Oman työn arviointi tarvitsee ohjausta työn tarvitsee ohjausta työn kykenee itsenäiseen aloituksessa ja työn aloituksessa, mutta työskentelyyn aikana etenee työssään sen tarvitsee ohjausta työvaiheiden aikana tiedostaa oman osaamisensa puutteet. jälkeen itsenäisesti tarvitsee vähäistä ohjausta tekee työn kohtuullisessa ajassa osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin. tekee työn järjestelmällisesti selviytyy työkokonaisuudesta itsenäisesti ja joutuisasti osaa korjata työtapoja työn kuluessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin

98 Mittaaminen Aluslattian korjaustoimenpiteet Asennustyökalujen käyttö osaa kosteusmittarin käytön perusteet tarvitsee ohjausta suoruus- ja tasomittauksissa tarvitsee ohjausta oikaisuissa tarvitsee ohjausta ja valvontaa työkalujen työturvallisessa käytössä Asennustyön tarvitsee ohjausta ja valvontaa asennustyössä saavuttaakseen hyväksyttävän lopputuloksen Materiaalien käsittelee päällystemateriaalia asianmukaisesti opastettuna. osaa mitata kosteuspitoisuuden selviytyy vähäisellä ohjauksella tasomittauksista selviytyy vähäisellä ohjauksella oikaisutöistä tarvitsee vähäistä ohjausta työkalujen työturvallisessa käytössä tarvitsee vähäistä ohjausta saavuttaakseen hyväksyttävän lopputuloksen käsittelee päällystemateriaalia asianmukaisesti ohjeiden mukaan. 98 osaa mitata kosteuspitoisuuden tekee suoruus- ja tasomittaukset tarkoituksenmukaisesti toimii itsenäisesti oikaisutöissä selviää itsenäisesti työkalujen työturvallisessa käytössä selviää itsenäisesti hyväksyttävään lopputulokseen käsittelee päällystemateriaalia asianmukaisesti ohjeiden mukaan ja asennuksessa ottaa huomioon taloudelliset näkökohdat. 3. Työn perustana olevan tiedon Työselostuksen ymmärtäminen tarvitsee apua ammattiterminologian ja käsitteiden ymmärtämisessä Rakennuspiirustukset osaa laskea pinta-aloja piirustuksista ohjattuna. ymmärtää mutta tarvitsee joissakin kohdin apua ammattiterminologian ymmärtämisessä tunnistaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea pinta-aloja. hallitsee ammattiterminologian ja työselostuksen tunnistaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea pinta-aloja sekä osaa arvioida materiaalimenekit. 4. Avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ongelmatilanteissa ohjausta havaitsee ongelmatilanteet, mutta tarvitsee vähäistä ohjausta ratkaisuun osaa ratkaista ongelmia ja osaa korjata työsuoritusta työn aikana Vuorovaikutus ja noudattaa työaikoja noudattaa työaikoja noudattaa työaikoja

99 99 yhteistyötaidot sekä ilmoittaa poissaoloistaan sekä ilmoittaa poissaoloistaan sekä ilmoittaa poissaoloistaan. Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky on täsmällinen ja noudattaa sovittuja aikoja noudattaa työturvallisuusohjeita ohjattuna. ilmaisee mielipiteensä selkeästi tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuusohjeita itsenäisesti. ilmaisee mielipiteensä selkeästi ja toimii joustavasti työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen käyttää ergonomisesti suositeltavia työtapoja. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suorakaiteen muotoisen huoneen lautaparketin tai laminaattilattian asennuksella. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kiinteän parketin asennus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä kiinteän parketin asennuksen hiontoineen ja pintakäsittelyineen. Tutkinnon osan suorittaja osaa arvioida alusrakenteen sopivuuden alustaan liimattaville kiinteille parketeille määritellä alusrakenteiden kunnon mittalaitteiden avulla tehdä alustan vaatimat korjaustoimenpiteet tunnistaa keskeisimmät parkettilattioissa käytetyt puulajit tehdä kiinteän parketin asennussuunnitelman tehdä tarvittavat ovien ja karmien lyhennykset sekä listoitukset tehdä tarvittaessa askelääneneristyksen asentaa parketin kiinteäksi rakenteeksi suunnitelman mukaisesti käyttää työssä tarvittavia parketinasennus- ja hiontatyökaluja työturvallisesti valita tarkoituksenmukaisen hiontamateriaalikarkeuden eri työvaiheille tehdä tarvittaessa valmiille pinnalle pienimuotoisia korjaustöitä

100 100 pintakäsitellä hiotun parkettilattian. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus Työkokonaisuuden Joutuisuus Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys osaa suunnitella tarvitsee ohjausta työn työvaiheet yhdessä aloituksessa, mutta osaa kokeneen siirtyä työvaiheesta parkettiasentajan kanssa toiseen ilman ohjausta valmistaa ohjauksen avulla laatuvaatimukset täyttävän valmiin parkettilattian tiedostaa oman osaamisensa puutteet käyttäytyy asiallisen kohteliaasti. valmistaa itsenäisesti parkettilattian, joka täyttää vähäisten korjausten jälkeen laatuvaatimukset tekee työn ennakkoon arvioidussa kohtuullisessa ajassa osaa arvioida omaa suoritustaan suhteessa laatuvaatimuksiin osaa keskustella työn laadusta asiakkaan kanssa. kykenee itsenäiseen työskentelyyn valmistaa itsenäisesti laatuvaatimukset täyttävän parkettilattian selviytyy työkokonaisuudesta joutuisasti osaa arvioida oman työnsä tuottavuutta osaa korjata työtapojaan työn kuluessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Kosteusmittaus Tasaisuuden ja lujuuden määrittely Aluslattian korjaustoimenpiteet Asennustyökalujen käyttö Asennustyön osaa kosteusmittarin käytön perusteet tarvitsee ohjausta suoruus- ja tasomittauksissa sekä lujuuden tarkastuksessa tarvitsee ohjausta alustan kunnostustoimenpiteissä tarvitsee ohjausta ja valvontaa asennus- ja hiontatyökalujen työturvallisessa käytössä tarvitsee ohjausta ja valvontaa asennus-, osaa mitata betonilattian kosteuspitoisuuden selviytyy vähäisellä ohjauksella tasomittauksista sekä lujuuden tarkastuksesta selviytyy vähäisellä ohjauksella alustan kunnostustoimenpiteissä tarvitsee vähäistä ohjausta asennus- ja hiontatyökalujen työturvallisessa käytössä tarvitsee vähäistä ohjausta asennus-, tekee suoruus-, lujuusja tasomittaukset tarkoituksenmukaisesti tekee itsenäisesti tarvittavat alustan kunnostustoimenpiteet käyttää asennus- ja hiontatyökaluja itsenäisesti ja turvallisesti saavuttaa itsenäisesti asennus-, hionta- ja

101 101 hionta- ja pintakäsittelytyössä saavuttaakseen hyväksyttävän lopputuloksen hionta- ja pintakäsittelytyössä saavuttaakseen hyväksyttävän lopputuloksen pintakäsittelytyössä yleiset laatuvaatimukset täyttävän lopputuloksen Materiaalien käsittelee päällystemateriaalia ja asennuksessa tarvittavia aineita asianmukaisesti opastettuna. käsittelee päällystemateriaalia ja asennuksessa tarvittavia aineita asianmukaisesti ohjeiden mukaan. käsittelee päällystemateriaalia ja asennuksessa tarvittavia aineita ohjeiden mukaan ja ottaa huomioon taloudelliset näkökohdat. 3. Työn perustana olevan tiedon Työselostuksen ymmärtäminen Rakennuspiirustukset tarvitsee apua ymmärtää, mutta hallitsee ammattiterminologian ja tarvitsee joissakin kohdin ammattiterminologian käsitteiden apua ja osaa tulkita oikein tulkitsemisessa ammattiterminologian työselostusta tunnistaa tavallisimmat parkettityypit osaa vähäisen ohjauksen avulla laskea pinta-aloja rakennusten pohjapiirroksista. tulkitsemisessa tietää eri parkettityyppien tärkeimmät ominaisuudet tunnistaa piirustusmerkinnät ja osaa laskea pinta-aloja. tietää erityyppisten parkettien soveltuvuuden erilaisiin alusrakenteisiin osaa laskea piirustuksista pintaaloja ja arvioida oikein materiaalimenekit. 4. Avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisut Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tarvitsee ohjausta ongelmatilanteiden havaitsemisessa ja ratkaisemisessa noudattaa sovittuja työaikoja sekä ilmoittaa ennakkoon mahdollisista poissaoloistaan on täsmällinen ja noudattaa sovittuja aikoja noudattaa työturvallisuusohjeita ohjattuna. havaitsee ongelmatilanteet itse, mutta tarvitsee vähäistä ohjausta niiden ratkaisemisessa ilmaisee mielipiteensä selkeästi tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuusohjeita. osaa ratkaista ongelmia ja korjata työsuoritustaan työn aikana toimii joustavasti työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen käyttää ergonomisesti oikeita työtapoja.

102 102 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa kiinteäksi asennettavan parketin kiinnitys-, hionta- ja pintakäsittelytöissä työryhmän jäsenenä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Puulattioiden pintakäsittelyt (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennusten sisäpuolisten puulattioiden pintakäsittelytöitä työselitysten ja työnjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tutkinnon osan suorittaja osaa suunnitella työkokonaisuuden työvaiheet sekä arvioida työssä tarvittavien materiaalien menekin tarkistaa puulattian pinnan laadun sekä mahdollisen kuluneisuuden tehdä tarvittavat hiontatyöt pintakäsiteltävälle puulattialle tarvittaessa sävyttää työssä käytettäviä pintakäsittelyaineita suorittaa puulattioiden väritystä petsi-tyyppisillä aineilla suorittaa puulattioiden lakkauksia tehdä puulattioiden pintakäsittelyjä öljyillä, vahoilla ja muilla vastaavilla pintakäsittelyaineilla tehdä pinnoitustyökaluille tarvittavat huolto- ja korjaustyöt käsitellä työssä tarvittavia materiaaleja ja koneita turvallisesti sekä laittaa ne käyttökuntoon. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin

103 103 Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely kysyy neuvoa tarvittaessa tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen työskentelee vastuuntuntoisesti etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi osallistuu työparina työkokonaisuuden suorittamiseen, mutta tarvitsee ohjausta valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävän pintakäsittelyn suorittamisessa osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. tarvitsee vähäistä ohjausta valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. pääsee itsenäisesti valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään pintakäsittelyn lopputulokseen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien Hiontatyöt Puupinnan värittäminen Sivelymenetelmien Maalipinta noudattaa oikeita hiomasuuntia hioo lattian niin, että siihen jää jonkin verran epätasaisuuksia, hiomajälkiä tai vanhoja pintakäsittelyaineita levittää väriainetta liian niukasti, työssä näkyy jatkoksia ja muita epätasaisuuksia, mutta työ on kuitenkin vielä korjattavissa käyttää vähäisellä ohjauksella oikeita käsiotteita työvälineistä, sivelyjäljissä erottuu joitakin jatkoksia ja kasautumia maalaa vaihtelevalla maalikerroksen paksuudella, pinnassa vaihtaa hiontamateriaalin tarpeen mukaan hioo lattian niin, että alueella on vähäisiä epätasaisuuksia tai heikkoja hiomajälkiä levittää väriainetta sopivan runsaasti, mutta tasatussa pinnassa on kuitenkin havaittavissa joitakin työvälineen jättämiä viiruja tai kasaumia käyttää hyviä työotteita, mutta sivelyjälki ei ole täysin moitteetonta maalaa hieman vaihtelevalla maalikerroksen valitsee hiontavaiheille sopivan hiontamateriaalin sirottelun ja karkeuden hioo lattian tasaiseksi ja puhtaaksi, eikä siinä esiinny häiritseviä hiomajälkiä suorittaa väritystyön huolellisesti ja järjestelmällisesti, väriä on imeytetty riittävästi ja valmis pinta on kauttaaltaan tasaisesti väritetty huolehtii työvälineistään hyvin työn kestäessä sekä sen päätyttyä, sivelyjäljessä ei ole moitittavia kohtia maalaa kauttaaltaan peittävästi sekä vahvuudeltaan ja

104 104 Lastojen käyttö kittauksissa ja lakkauksissa Materiaalien Kestävä kehitys on selviä kiiltoeroja tai peitto ei ole kattava, lattiassa esiintyy työsaumoja käyttää lastaa niin, että lastan kaltevuus ja aurauskulma eivät ole parhaat mahdolliset, ja työn jälki vaatii hiontoja tai muita korjauksia lakkaa niin, että lakkakerroksen paksuus vaihtelee, pinnassa esiintyy kiiltoeroja ja työsaumoja ohentaa ja sävyttää pintakäsittelyaineita ohjeiden mukaisesti tunnistaa työstään muodostuvat ongelmajätteet. vahvuudella tai siinä on vähäisiä kiiltoeroja tai työsaumoja käyttää lastaa asennoltaan ja liikeradaltaan pääosin hyvin, mutta jäljessä on kuitenkin vähän huomautettavaa lakkaa niin, että lakkakerroksen vahvuus vaihtelee hieman tai siinä on vähäisiä kiiltoeroja tai työsaumoja sävyttää pintakäsittelyaineen lähestulkoon värimallin mukaiseksi tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön. kiilloltaan tasalaatuisesti, pinnassa ei esiinny näkyviä työsaumoja käyttää lastoja huolellisesti ja tehokkaasti, jälki on yleisten laatuvaatimusten mukaista tekee lakkakerroksen vahvuudeltaan ja kiilloltaan tasalaatuiseksi, eikä lattiassa esiinny työsaumoja sävyttää pintakäsittelyaineen kohtuullisen nopeasti värimallin mukaiseksi osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. 3. Työn perustana olevan tiedon Pintakäsittelyaineet Käsiteltävät pinnat Käyttöolosuhteet osaa lukea pintakäsittelyaineiden etiketissä olevat tiedot ja noudattaa annettuja käyttöohjeita tunnistaa lattioissa yleisemmin käytetyt puulajit tuntee pintakäsiteltäville puulattioille ja olosuhteille asetettavat yleiset vaatimukset osaa arvioida käyttötarkoituksesta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille tietää käytettävien puulajien tärkeimmät ominaispiirteet tietää puulattian ja olosuhteiden tarkistamisessa käytettävät menetelmät tietää puulattioissa käytettävät eri pintakäsittelyaineet ja niiden ominaisuudet sekä osaa valita kohteeseen hyvin soveltuvat ainevaihtoehdot osaa arvioida eri puulajien soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin varmistaa puulattian ja -olosuhteiden sopivuuden pintakäsittelylle

105 105 Matematiikan taidot osaa laskea pinta-aloja ohjauksessa. osaa arvioida työsuorituksessa tarvittavan materiaalien menekkiä. osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalien menekin ja tietää, miten mitataan valmis pinta. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii annettujen havaitsee ongelman, ohjeiden mukaan mutta tarvitsee apua toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä ratkaisuun toimii työssään joustavasti ratkaisee työssään ilmeneviä ongelmia ilmaisee mielipiteensä selkeästi Ammattietiikka on täsmällinen ja noudattaa sovittuja aikoja tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja käyttää tarvittaessa henkilökohtaisia suojaimia tietää työkyvyn merkityksen ja miten sitä ylläpidetään ja ymmärtää työhönsä liittyvät vaarat osaa huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään ja käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia työtapoja huolehtii asianmukaisesti itsesyttymisvaaraa aiheuttavista hioma- ja muista jätteistä. huolehtii työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, että puulattioiden pintakäsittelytyöstä ei aiheudu ylimääräistä puhdistustarvetta kohdetta ympäröiville pinnoille. huolehtii työpaikan siisteydestä siten, että olosuhteet eivät vaaranna valmiin pinnan puhtautta. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa pintakäsittelemällä huoneen puulattian itsenäisesti tai työparin kanssa esimerkiksi petsillä, vahalla tai muulla vastaavalla pintakäsittelyaineella. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot.

106 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Lattialaatoitus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä kuivien lattiapintojen laatoitustyöt työselitysten ja työnjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tutkinnon osan suorittaja osaa tarkistaa asennuspohjien soveltuvuuden lattialaatoitukselle suunnitella työkokonaisuuden työvaiheet arvioida työssä tarvittavien materiaalien menekin tehdä työhön liittyvät tasoitukset pohjustuksineen tehdä laattajakoon tarvittavat mittaukset tehdä lattialaatoitustyöt saumauksineen rakennusten kuivissa tiloissa käyttäen työhön soveltuvia materiaaleja ja työmenetelmiä käsitellä työssä tarvittavia materiaaleja ja koneita turvallisesti sekä laittaa ne käyttökuntoon huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnittelu Työkokonaisuus osaa suunnitella tarvittavat työvaiheet osallistuu työkokonaisuuden suorittamiseen, mutta tarvitsee hieman ohjausta osaa suunnitella työvaiheiden toteuttamisaikataulun toteuttaa työkokonaisuuden ilman erityistä ohjausta Sisäinen yrittäjyys on vastuuntuntoinen. on vastuuntuntoinen ja huolellinen. toimii suunnitelmallisesti ja muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan toteuttaa työkokonaisuuden itsenäisesti on vastuuntuntoinen, huolellinen ja aloitteellinen. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien

107 107 Laattojen asennus ja leikkaus Kiinnityslaastin ja liiman levitys Ladonta Läpiviennit Listoitukset tuntee laattajaon linjoituksen periaatteet, reunaleikkauksissa on jonkin verran epätasaisuutta, laatoituksessa esiintyy porrastusta levittää laastin tai liiman oikealla tekniikalla, rajauksissa on hieman mutkia ja laasti- tai liimakerros on vajaa latoo laatat siten, että saumoissa on jonkin verran laasti- tai liimapurseita ja valmiilla pinnalla vähäisiä liimatahroja ja laastin tai liiman peitto laatoissa on puutteellinen kauttaaltaan tekee läpiviennit niin, että lämpöputkien yms. läpiviennit vaativat ylimääräistä saumausta tekee listoitukset, joissa on hammastusta ja jiirit eivät ole kohdakkoin. ottaa huomioon laattojen mahdollisen asennussuunnan, mutta linjoitusta voidaan joutua siirtämään levittää laastin tai liiman niin, että se peittää alustan tasaisesti, mutta kerrospaksuus vaihtelee latoo laatat siten, että saumoissa on vähäisiä laasti- tai liimapurseita ja laastin tai liiman peitto laatoissa on puutteellinen paikoin tekee läpiviennit asianmukaisesti, mutta vähäisiä rakoja saattaa esiintyä tekee listoituksia, joissa on vähäistä hammastusta ja jiirit eivät ole täysin kohdakkoin. osaa linjoittaa laattajaon siten. että laatat riittävät kauttaaltaan listojen alle ja työ etenee joutuisasti kampaa laastin tai liiman tasaisesti ja tekee rajaukset suoriksi ja täsmällisiksi latoo laatat siten, että valmis pinta on kauttaaltaan puhdas laasti- tai liimatahroista ja laastin tai liiman peitto laatoissa on riittävä tekee läpiviennit kaikilta osin huolellisesti ja tarkasti tekee listoituksia, joissa ei ole hammastusta ja jiirit ovat tarkasti kohdakkoin tekee työn joutuisasti. 3. Työn perustana olevan tiedon Materiaalit tuntee seinä- ja lattialaattojen erot tietää eri lattialaattatyypit tietää eri laattatyyppien ja -kokojen asennusvaatimukset Kiinnitysalustat ja -olosuhteet tietää kiinnitysalustoille ja olosuhteille asetettavat yleiset vaatimukset tietää alustan ja olosuhteiden tarkistamisessa käytettävät menetelmät varmistaa kiinnitysalustan ja -olosuhteiden sopivuuden asennustyön alkamiselle

108 108 Kiinnitysmenetelmät tuntee eri kiinnitysmenetelmät. tietää eri kiinnitysmenetelmiin liittyvät tärkeimmät eroavaisuudet. tietää, mikä kiinnitysmenetelmä soveltuu parhaiten mihinkin kohteeseen. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö arvioi omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä ja tekee ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin toimii työssään joustavasti tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä ilmaisee mielipiteensä selkeästi Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa sovittuja työaikoja noudattaa työturvallisuuteen liittyviä työkohtaisia ohjeita noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat käsittelee leikkaustyövälineitä turvallisesti. käsittelee raskaita taakkoja turvallisesti. käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa laatoittamalla itsenäisesti tai työparin kanssa kuivan tilan lattian työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

109 Märkätilojen laatoitus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä seinä- ja lattialaatoituksia tavanomaisissa asuinrakennuksissa oleviin kylpyhuoneisiin ja muihin märkätiloiksi luokiteltaviin tiloihin. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä laatoitussuunnitelman sekä suorittaa niihin liittyvät mittaukset tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmat suorittaa ennen laatoitusta tarvittavia pohja- ja esikäsittelytöitä suorittaa laatoitettavalle alustalle vaadittavat kosteusmittaukset arvioida oikein alustan riittävän lujuuden, jäykkyyden, pölyttömyyden ja puhtauden käyttäen arvioinnissa silmämääräistä havainnointia sekä raaputus- ja koputuskoetta suorittaa oikaisut ja kaadot tasoitemassoilla varmistaa vedeneristetuoteperheajattelun toteutumisen kohteessa kiinnittää kulma- ja kaivovahvikkeet ja levittää alustaan siveltävän vedeneristeen suunnitella saumajaon ja kiinnittää seinälaatoituksiin tarvittavat ohjauslaudat käyttää laastinsekoitusvispilää ja tarvittavia hiomakoneita käyttää rakennustyömaan normaalien käsityökalujen lisäksi käsikäyttöistä ja sähkötoimista laattaleikkuria kiinnittää seinä- ja lattialaattoja suorittaa laattapintojen saumauksia tehdä liikuntasaumat ja tiivistykset elastisilla massoilla suorittaa työkohteisiin liittyviä järjestely- ja viimeistelytöitä tehdä valmiin työn laadunvarmistukseen liittyvät mittaukset huoltaa käyttämiään työvälineitä märkätilojen rakentamiseen liittyvät laatuvaatimukset ja pystyy esittelemään ja arvioimaan omaa työtään. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Työn laatua arvioitaessa käytetään apuna suoritushetkellä voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita (RakMK C2, RIL 107). 1. Työprosessin Työtehtävän suunnittelu-, arviointija kehittämisvalmiudet tulkitsee oikein kykenee aktiivisesti tekee itsenäisesti työpiirustuksia ja osallistumaan laatoitussuunnitelman työselitystä, mutta laatoitustyön ja ottaa työssään tarvitsee vielä suunnitteluun ja osaa huomioon yleisten ammattilaisen ohjausta ehdottaa perusteltuja laatuvaatimusten

110 110 Työn kokonaisuuden Ohjaustarve Laatu ja tuottavuus Elinikäisen oppimisen valmiudet esimerkiksi saumajaon suunnittelussa sekä aloituslinjojen asetuksissa tekee laatoitustyön siten, että korkeintaan muutamia laattoja joudutaan vaihtamaan ja/tai niitä rikkoutuu työsuorituksen aikana pääsee ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen suoriutuu työtehtävistä alalle tulevalta nuorelta työntekijältä edellytettävällä joutuisuudella osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. vaihtoehtoja saumakohtien sijoitteluun ja työjärjestyksen valintaan tekee työnsä siten, että työn lopputulos vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pinnan laatuvaatimukset täyttävään käsittelyn lopputulokseen hoitaa työnsä siististi ja turvallisesti alalle tulevalta nuorelta työntekijältä edellytettävällä joutuisuudella arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. mukaiset ohjeet leikattujen laattojen minimikoosta ja leikattujen reunojen sijoituksista hoitaa itsenäisesti työnsä siten, että työ etenee ilman ylimääräisiä odotusaikoja tekee työn siten, että lopputulos vastaa sellaisenaan ohjeiden mukaista laatutasoa hoitaa työnsä itsenäisesti, siististi ja turvallisesti alalla toimivalta nuorelta työntekijältä edellytettävällä joutuisuudella arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Tasoitukset ja esikäsittelyt Mittaustyöt Vedeneristys osaa tasoituksen ja oikaisun työtavat osaa mitata pituuksia ja suoruuksia suorittaa vedeneristystöitä vaiheittain kokeneen työntekijän ohjauksessa osaa leikata keraamisia laattoja tekee oikaisut ja tasoitukset ohjeiden mukaisesti osaa mitata laatoitettavan alustan kosteuden suorittaa vedeneristystyöt ohjeiden mukaisesti itsenäisesti tekee oikaisut, tasoitukset ja kaadot itsenäisesti tekee tarpeelliset kosteusmittaukset ja asemointimittaukset huolellisesti ja tarkasti suorittaa vedeneristystyökokonaisuuden työselostuksen perusteella Laattojen käsittely osaa sahata laattoihin osaa työstää laattoja siististi ja reikiä ja kaarevia muotoja mittatarkasti, siten, ettei muodostu ylimääräisiä hukkapaloja Kiinnitys ja osaa laattojen tekee tasaista, tasavälistä tekee siistit liikuntasaumat ja

111 111 saumaus Työvälineet Materiaalit kiinnityksen ja saumauksen työtavat käyttää työvälineitä ja materiaaleja työkohteen mukaan tarkoituksenmukaisesti valmistaa kiinnitys- ja saumauslaastit ohjeiden mukaisesti. ja suoralinjaista laatoitusta osaa itsenäisesti valita kuhunkin työhön tarkoituksenmukaisimmat työvälineet ja säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina työskentelee siten, että laastit eivät tahraa ympäristöä, ja noudattaa laastien työskentelyaikoja. tiivistykset huolehtii itsenäisesti työvälineiden puhdistamisesta käytön jälkeen ja varmistaa, että työkalut tulevat palautetuksi niille kuuluville paikoille huolehtii työn jälkeen materiaalien säilytyksestä ja saumausten jälkikäsittelyistä. 3. Työn perustana olevan tiedon Märkätilojen rakentamiseen liittyvät lait, määräykset ja ohjeet Suunnittelu ja laskenta Saumajako Rakennusfysiikka, lämpö- ja kosteustekniset perusteet Laatoitettavaksi kelpaavat rakennusmateriaalit osaa määritellä, mitkä tuntee kohteet luetaan märkätilarakentamiseen kuuluviksi liittyvät perusohjeet märkätiloihin ohjeet osaa lukea piirustuksista laatoitettavat kohteet osaa tehdä saumajakosuunnitelmat vähäisen ohjauksen avulla tuntee kosteuden lähteet ja olomuodot tunnistaa märkätiloihin soveltuvat seinä- ja lattiamateriaalit ja osaa reklamoida työn aloitusedellytysten puutteista esimiehelleen tai tilaajalle laskee piirustusten pohjalta laatoitettavia pinta-aloja tekee saumajakosuunnittelun itsenäisesti tuntee kastumiseen ja kuivumiseen liittyvät ilmiöt ja niihin vaikuttavat tekijät rakenteissa ja materiaaleissa osaa arvioida oikein työn aloitusedellytykset kuten vedeneristeen alusmateriaalin soveltuvuuden käyttötarkoitukseen, riittävän lujuuden, jäykkyyden, tasaisuuden, pölyttömyyden ja puhtauden sekä mitata lattian kaltevuuden tuntee märkätilarakentamiseen liittyvät lait, määräykset ja osaa valita materiaalit ja laskea niiden menekit piirustusten ja työselityksen perusteella suunnittelee työn työpiirustusten ja/tai rakennetta koskevan työselostuksen avulla tuntee kosteuden liikkeen eri olomuodot ja niihin vaikuttavat tekijät sekä materiaalien kriittiset kosteuspitoisuudet ja kosteuskäyttäytymisen ja ilmanvaihdon merkityksen märkätilan toiminnan kannalta tuntee märkätilojen tyypillisimmät rakenteet ja märkätilarakentamiseen soveltuvat rakennusmateriaalit sekä materiaalien ominaisuudet ja käyttö- ja asennustavat Vedeneriste- ja tuntee lattiakaivoon tuntee tavallisimmat tuntee märkätilojen

112 112 pintarakennemateriaalit ja LVI-tarvikkeet Mittalaitteet, mittausten suoritus, mittaustulosten arviointi, dokumentointi ja raportointi liittyvät tärkeimmät osat ja niiden tehtävät osaa käyttää opastettuna vedeneristystyössä tarvittavia mittalaitteita. märkätilojen vedeneristemateriaalit ja seiniin kiinnitettävät hanakulmarasiat sekä suojaa ja varastoi materiaalit tarkoituksenmukaisesti tuntee märkätilojen rakenteiden ja eri materiaalien kosteuspitoisuuden mittaukseen sekä märkätilojen vedeneristeen paksuuden ja tiiviyden mittaukseen sekä lattian kaltevuuden mittaamiseen soveltuvat mittalaitteet ja niiden käytön edellytykset ja rajoitukset tuntee suhteellisen kosteuden mittalaitteet ja mittauksen oikean suoritustavan. erityyppiset vedeneristeja pintarakennemateriaalit ja -tarvikkeet sekä niiden ominaisuudet ja oikeat käyttö- ja asennustavat tuntee märkätiloissa käytettävät LVI-tarvikkeet pääpiirteittäin ja tuntee niiden oikean sijoittelun ja asennustavan tuntee pintakosteudenosoittimien käytön rajoitukset ja soveltumattomuuden suhteellisen kosteuden mittaamiseen ja hallitsee vedeneristeen tiiviyden mittausmenetelmän (GVK-laite tai vastaava). 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö arvioi omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työyhteisössä työryhmän jäsenenä soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin toimii työssään joustavasti tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä ilmaisee mielipiteensä selkeästi Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa sovittuja työaikoja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja työturvallisuuteen noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla tunnistaa märkätilojen rakentamisessa esiintyvät vaaratekijät, työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen osaa lukea ja tulkita oikein materiaalien käyttöturvallisuustiedotteita

113 liittyviä työkohtaisia ohjeita käyttää henkilökohtaisia suojaimia. osaa toimia oikein vaaratilanteissa ja ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista. 113 ja reklamoida työturvallisuuspuutteista esimiehelleen tai tilaajalle. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa asentamalla nestemuodossa levitettäviä vedeneristeitä ja vedeneristeen vahvikkeita sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla märkätilan lattiaja seinälaatoitustyön. Työ tehdään kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistella ja tehdä maakosteaa massaa kiinnitysaineena käyttäen kivi- ja mosaiikkibetonilattioiden asennuksia. Tutkinnon osan suorittaja osaa alustan esikäsittelyt alustan vaatimat linjaukset ja asennustyössä vaadittavat linjaukset maakostean massan käyttökuntoon saattamisen massan levitykset, tasaukset, tiivistykset ja viimeistelyt kivi- ja mosaiikkibetonilaattojen asennukset lattiapintojen viimeistely- ja jälkikäsittelytyöt käyttää ja huoltaa työssä tarvitsemiaan työvälineitä huolehtia työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö.

114 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Esivalmistelut Massan käsittely Ladonta Jälkikäsittelyt Työvälineiden Materiaalien Kestävä kehitys tarvitsee ohjausta etenee työssään aloituksessa ja suunnitelmallisesti siirryttäessä työvaiheesta vähäisellä ohjauksella toiseen pääsee ohjauksen avulla valmiin lattian mukaisen laatuvaatimuksen täyttävään lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin lattian mukaisen laatuvaatimuksen täyttävään lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. 114 etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta pääsee itsenäisesti valmiin lattian mukaisen laatuvaatimuksen täyttävään lopputulokseen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. tarvitsee ohjausta lattian esikäsittelyissä ja linjauksissa sekoittaa maakostean massan ohjeiden mukaisesti suorittaa ladontatyötä kokeneen työntekijän työparina tarvitsee ohjausta työn viimeistelyssä ja loppusuojauksessa käyttää ohjauksen saatuaan oikein linjaus-, massan levitys- ja laatan työstövälineitä valmistaa maakostean massan käyttökuntoon ohjatusti ja huomioi oikeat käsittelyajat tunnistaa työstään muodostuvat tekee ohjeiden mukaisesti lattian esikäsittelyt ja tarvittavat linjaukset levittää ja tiivistää massan työselostuksen mukaisesti suorittaa ladontatyötä ohjeiden mukaisesti suoriutuu viimeistely- ja loppusuojaustöistä ennakkosuunnitelman mukaisesti käyttää työvälineistä oikeita käsiotteita ja työskentelee tehokkaasti työskentelee siten, että maakostean massan ja pintamateriaalin menekki on kohtuullista tietää, miten estetään ongelmajätteiden tekee esivalmistelut järjestelmällisesti ja tarkasti ohjeita noudattaen käsittelee massaa tehokkaasti suorittaa työn joutuisasti ja osaa ratkaista ladontatyössä esiintyvät ongelmat itsenäisesti suoriutuu viimeistelyja loppusuojaustöistä itsenäisesti ja laadukkaasti ei kadota työvälineitä työn kestäessä ja huolehtii niiden jatkuvasta käyttökunnosta työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä

115 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot ongelmajätteet. joutuminen ympäristöön. muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. lukee pakkauksissa olevat tuotetiedot ja käyttöohjeet sekä noudattaa annettuja ohjeita osaa arvioida aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa osaa työssä tarvittavat peruslaskutoimitukset. kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen henkilön kanssa osaa arvioida työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekkiä. 115 kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin osaa käyttää suhdelukuja. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä noudattaa tehtyjä sopimuksia noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja käyttää hänelle määrättyjä henkilökohtaisia suojaimia osaa käsitellä raskaita taakkoja turvallisesti käyttää tarkoituksenmukaisesti työkoneiden osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työssään joustavasti ja noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia käyttää ergonomisesti oikeita työasentoja. toimii innovatiivisesti ja suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä osaa huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään.

116 turvalaitteita. 116 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla työparina tai isomman työryhmän jäsenenä tavanomaisissa työmaaolosuhteissa tehtävissä kivi- ja mosaiikkilattiatöissä. Työtä tehdään kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Pintakäsittelylinjan hoito (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää ja huoltaa teollisuuden pintakäsittelylinjaa, jossa suoritetaan esimerkiksi metalli- tai muovituotteiden sähkökemiallisia tai kemiallisia pintakäsittelyjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa pintakäsittelylinjan laitekokonaisuuksien toimintaperiaatteet pintakäsittelylinjan toimilaitteiden rakenteen ja toiminnan käyttää ja huolehtia pintakäsittelylinjan toiminnasta valvoa linjan toimintaa kokonaisuutena huolehtia linjan altaiden lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmasekoituksen toimivuudesta erilaisten pumppujen rakenteet ja niiden käyttöhuoltotoimenpiteet ja varaosahuollon tunnistaa toimilaitteiden vikaantumisen ja huollon tarpeen käyttää ja huoltaa kuljettimia tehdä altaiden tyhjennykset ja pesut pitää kunnossa kappaleiden ripustimet ja ripustustangot huolehtia sähkövirran viennin osien kunnosta valvoa virtalähteiden toimintaa huolehtia altaiden pesulaitteiden kunnosta ja toimivuudesta tehdä anodi- ja suodatinhuoltoa toimia oikein linjan toimintahäiriötilanteissa. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan sisältö.

117 Työprosessin Työn kokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys Oman työn arviointi hoitaa pintakäsittelylinjaa hoitaa pintakäsittelylinjaa käyttöohjeiden mukaan, käyttöohjeiden mukaisesti mutta tarvitsee ohjausta ongelmatilanteissa tehokkaasti tarvitsee ohjausta pintakäsittelylinjan huoltotoimenpiteiden toteutuksessa pyrkii hyvään työsuoritukseen tunnistaa oman osaamisen osaamattomuudesta työn aikana. tarvitsee vähäistä ohjausta pintakäsittelylinjan huoltotoimenpiteiden toteutuksessa toimii yritteliäästi arvioi oman osaamisensa kehitystarpeet. hoitaa pintakäsittelylinjaa itsenäisesti ja huoltaa itsenäisesti pintakäsittelylinjaa on aloitteellinen arvioi omaa työtään työn aikana korjaten itsenäisesti mahdolliset virheet. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Linjan lämmittimien, jäähdyttimien, ilmasekoituksen, pumppujen ja kuljettimen käyttö Huoltotyöt Sähkölaitteiden valvonta Suodatinhuolto Anodihuolto Työvälineiden Materiaalien Kestävä kehitys suorittaa pintakäsittelylinjan käynnistys- ja pysäytystoimenpiteet eri toimilaitteilla suorittaa ohjatusti pintakäsittelylinjan määräaikaishuoltoja valvoo virtalähteiden toimintaa ja sammuttaa ne ongelmatilanteessa tekee suodatinhuollon ohjatusti tekee anodihuollon ohjatusti käyttää ohjattuna työssään tarvittavia huoltotyövälineitä käyttää ohjattuna huolloissa tarvittavia kemikaaleja toimii työssään niin, että ei aiheuta vaaraa ympäristölle. ohjaa ja valvoo pintakäsittelylinjan toimintaa, mutta tarvitsee ohjausta ongelmatilanteissa suorittaa käyttöohjeiden avulla pintakäsittelylinjan määräaikaishuoltoja tekee suodatinhuollon työohjeen avulla tekee anodihuollon työohjeen avulla käyttää itsenäisesti työssään tarvittavia huoltotyövälineitä käyttää käyttöohjeiden avulla huolloissa tarvittavia kemikaaleja lajittelee työssä syntyvät jätteet oikein jälleenkäsittelyä varten. ohjaa ja valvoo pintakäsittelylinjan toimintaa lähes itsenäisesti suorittaa itsenäisesti pintakäsittelylinjan määräaikaishuoltoja tekee suodatinhuollon itsenäisesti tekee anodihuollon itsenäisesti huoltaa itsenäisesti työssään tarvittavia huoltotyövälineitä käyttää itsenäisesti huolloissa tarvittavia kemikaaleja toimii työssään niin, että työstä johtuvaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän ja energian kulutus on

118 118 mahdollisimman vähäistä. 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Tyydyttävä T1 3. Työn perustana olevan tiedon tunnistaa osaa selostaa pintakäsittelylinjan pintakäsittelylinjan toimilaitteet ja niiden toimilaitteiden oikean toiminnan käytön käyttötarkoituksen ja aikana huollon toteutuksen Ongelmanratkaisutaidot tunnistaa aistinvaraisesti tai mittaustulosten perusteella toimilaitteen vikaantumisen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Kemian ja sähkökemian tuntemus tulkitsee mittalaitteiden tuloksia oikein osaa selostaa phasteikon ja happojen ja emästen vaikutuksen yleisiin käyttömetalleihin. osaa itsenäisesti päättää toimilaitteen korjaus- tai huoltotarpeen kun laitteen toiminta ei ole normaali laskee oikein peruslaskutoimituksia joita tarvitaan kemikaalien käsittelyssä osaa selostaa sähkövastusta lisäävät tekijät galvaanisessa pinnoituksessa. Tyydyttävä T1 osaa selostaa pintakäsittelylinjan toimilaitteiden toimintaperiaatteet osaa itsenäisesti päättää toimilaitteiden korjaus- ja huoltotoimenpiteiden tekotavan ja tekijän selostaa pintakäsittelylinjan huollossa käytettävien kemikaalien ominaisuudet ja käyttötarkoituksen. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot soveltaa oppimaansa arvioi omaa oppimistaan tietoa työtehtävissä ja työnsä onnistumista toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita käyttää oikein työssä tarvittavia työkaluja ja toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tulevia ongelmiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä sekä tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja huolehtii työympäristön siisteydestä vähentäen Tyydyttävä T1 tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja - tyylinsä toimii innovatiivisesti ja suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän vaaran ja tietää miten siltä voidaan suojautua.

119 turvavälineitä. turvallisuusriskejä. 119 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla pintakäsittelylinjan käyttö- ja huoltotehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kuumaupotus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa työskennellä sulaan metalliin kastamalla tapahtuvia metallituotteiden pinnoituksia suorittavassa pintakäsittelylaitoksessa. Tutkinnon osan suorittaja osaa tarkastaa, soveltuvatko pinnoitettavaksi tulevat kappaleet kuumaupotukseen ratkaista kappaleiden epäpuhtauksien poistotavan arvioida sinkkireikien ja ilmanpoistoaukkojen tarpeen käsitellä pinnoitettavia kappaleita turvallisesti tarkastaa nostovälineen, ketjujen ja häkkien kunnon ripustaa kappaleet niin, että nostovaihe sujuu ongelmattomasti käyttää nostolaitteita turvallisesti valmistaa peittauskylpyjä ja lisäaineiden lisäyksiä suorittaa kappaleiden peittauksia valmistaa ja regeneroida juoksutekylpyjä suorittaa kylpyjen valvontaan liittyvät analyysimittaukset huolehtia kuumaupotuspadan toiminnasta arvioida kylpyihin ja laitteistoihin liittyvän huoltotarpeen suorittaa valmiiden tuotteiden laatutarkastukset suorittaa sinkkipinnoitteen paksuuden ja tarttuvuuden mittaukset merkitä ja varastoida syntyvät jätteet. Arviointi

120 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus kykenee työryhmän jäsenenä sinkkialtailla tarvitsee vähän ohjausta työn edetessä etenee työssään itsenäisesti tapahtuvaan työskentelyyn, mutta tarvitsee vielä melko paljon ohjausta Työn kokonaisuuden hoitaa kuumaupotuslinjaa vähäisen ohjauksen hoitaa kuumaupotuslinjaa käyttöohjeiden toimii oikein kuumaupotuslinjalla esiintyvissä Oman työn arviointi avulla arvioi työsuorituksen jälkeen realistisesti omaan osaamiseensa liittyviä kehittämistarpeita. mukaisesti havaitsee itse työsuoritukseensa liittyviä puutteita ja kysyy ohjeita niiden korjaamiseksi. 120 toimintahäiriöissä arvioi omaa työtään työn kestäessä ja pyrkii itsenäisesti kehittämään omaa työsuoritustaan. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Esivalmistelut Nosto- ja ripustustyöt Puhdistukset; lipeäpesu, huuhtelu Peittaus; suola- tai rikkihappokylpy, juoksutekylpy Sinkitys Tarkastukset Viimeistelyt ja varastoinnit tekee tarvittavat sinkkireiät ja ilmanpoistoaukot ohjeiden mukaisesti käyttää nostolaitteita ohjeiden mukaan suorittaa työt ohjauksen mukaisesti poistaa sinkkikylvyn pinnalle kertyvät kuonaaineet ohjeiden mukaisesti havaitsee valkoruosteen muodostumisen ja sinkin irtoamisen suorittaa hiontatyöt ohjauksen mukaisesti. tekee esivalmistelut ennakkosuunnitelman mukaisesti ripustaa kappaleet niin, että ei jää ilmataskuja suorittaa työt työohjeen avulla suorittaa analyysimittauksia ohjauksen mukaisesti huolehtii oikeasta lämpötilasta sekä raudan ja kovan sinkin poistosta mittaa oikein pinnoitteiden paksuuksia suorittaa tarvittavat viimeistelyt ennakkoon annettujen ohjeiden mukaisesti. tekee tarvittavat esivalmistelut itsenäisesti suorittaa työt itsenäisesti suorittaa oikein analyysimittauksia asiakirjojen perusteella pitää kappaleet sulassa niin, että saavutetaan riittävä pinnoitepaksuus osaa kalibroida mittalaitteita työskentelee järjestelmällisesti ja käsittelee valmiita tuotteita turhia kolhuja välttäen.

121 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Kemian tuntemus Peittaus Matemaattiset tiedot tietää sinkityksen perusteet osaa happoihin ja emäksiin liittyvää kemiaa tietää, mihin tarkoitukseen peittaushappoja käytetään osaa päätellä valkoruosteen muodostumisen ja sinkin irtoamisen syyt tulkitsee oikein mittalaitteiden osoittamat mittaustulokset. tietää, millaisia vetelyjä kuumuus aiheuttaa kappaleille tuntee kuumaupotukseen liittyvät standardit tuntee peittaushapon ominaisuudet tietää erilaisiin kylpyihin liittyvät peittausajat tietää, miten estetään valkoruosteen muodostuminen ja sinkin irtoaminen laskee riittävällä tarkkuudella kemikaalien käsittelyssä tarvittavia peruslaskutoimituksia osaa arvioida oikeat laskunopeudet. 121 pystyy ratkaisemaan, milloin kappaletta ei voi lämpötilavaihteluiden takia kuumaupottaa ymmärtää lisäaineiden käytön merkityksen osaa säädellä ja valmistaa peittaushappoja osaa arvioida tippahäviöitä ja kylpysiirtymiä laskee riittävällä tarkkuudella sinkin kulutuksen suhteessa sulassapitoaikaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita käyttää ergonomisesti suositeltavia työasentoja Ympäristönsuojelu huolehtii syntyvistä jätteistä ohjeiden mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat tuntee happoihin ja emäksiin liittyvät vaaratekijät tuntee kuumaupotuspadalla tehtäviin töihin liittyvät vaaratekijät käsittelee ja varastoi oikein kuumaupotuksessa käytettäviä aineita. huolehtii omaaloitteisesti työpaikan siisteydestä. pyrkii kehittämään työtapojaan ergonomista tietoa hyödyntäen lajittelee syntyvät jätteet tarpeen mukaan. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla kuumaupotustöissä työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavaan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin

122 122 työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Sähkökemialliset pintakäsittelyt (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää sähkökemiallista pintakäsittelylinjaa sekä ohjata ja valvoa sähkökemiallista pintakäsittelyprosessia (esim. sähkösinkitystä, kiiltokromausta, kovakromausta tai teknistä nikkelöintiä). Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea koneenpiirustuksia ja työohjeita standardien mukaiset materiaalimerkinnät ja ymmärtää seosainepitoisuudet työpiirustusten ja ohjeiden pintakäsittely-, pinnanlaatu- ja lämpökäsittelymerkinnät mitata ja laskea pinnoitettavia pinta-aloja laskea tarvittavan sähkövirran voimakkuuden ja säätää pinnoitusajan kerrosvahvuuden mukaan säätää sähkön virtaa ja jännitettä pinnoitusprosessin ja pinnoitettavien pinta-alojen mukaan tehdä käsittelemättömien pintojen suojaukset pintakäsiteltävien pintojen pesut ja puhdistukset mahdollisesti tarvittavat kappaleiden esihionnat ja tartuntapintojen hionnat tehdä kappaleiden kiinnitykset ja ripustukset asentaa varjostimia käyttää ja valita käyttötarkoitukseen sopivan tasasuuntaajan ohjata ja säätää pinnoitusprosessia näytteiden oton kylvyistä ja jätevesistä tehdä kylpyjen mittaukset ja analyysit sekä mittauspöytäkirjat ja muut dokumentit tehdä kylpyjen ylläpitoon liittyvät kemikaalilisäykset tarkkailla vedyn muodostusta ja toimia sen mukaan valvoa anodin kuntoa tehdä pintakäsitellyn kappaleen laadunvarmistusmittaukset käsitellä suojausmateriaalien ja huuhteluvesien jätteitä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin

123 123 Työkokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys Oman työn arviointi selviytyy työtehtävästä, mutta tarvitsee ajoittain ammattihenkilön ohjausta huomaa häiriötilanteet osaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti huomaa tekemänsä menettelytapavirheet. suoriutuu työtehtävästä vain joissain kohdissa neuvoa kysymällä havaitsee poikkeavuudet ja osaa tehdä korjaustoimenpiteitä työskentelee omaaloitteisesti, huolellisesti ja tarkasti huomaa epäonnistumisensa prosessin ohjauksessa ja valvonnassa. hoitaa työtehtävän itsenäisesti osaa toimia häiriötilanteissa on aloitteellinen ja yritteliäs korjaa työsuoritustaan tarvittaessa. 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Pesut ja puhdistukset osaa työmenetelmät valitsee oikeat menetelmät ja aineet puhdistaa pinnat kerralla valmiiksi Suojaustyöt suorittaa käsittelemättä jätettävien pintojen suojaukset ohjeiden mukaisesti osaa arvioida itse käsittelemättä jätettävien pintojen suojaustarvetta havaitsee suojauksissa mahdollisesti ilmenevät puutteet ja toimii oikein puutteen korjaamiseksi Kappaleiden kiinnittäminen osaa kiinnittää kappaleet niin, että sähkövirta kulkee asentaa kappaleet niin, että sähkövirran kulku on hyvä saa aikaan optimaalisen virran kulun ja osaa asentaa tarvittaessa varjostimia Sähkölaitteiden käyttö käyttää sähkölaitteita turvallisesti tekee säädöt suuruusluokat tuntien osaa valita käyttötarkoitukseen sopivan tasasuuntaajan Prosessin ohjaus ja valvonta tarkkailee vedyn muodostusta ohjeita noudattaen ja osaa toimia tilanteen mukaisesti valvoo ja ohjaa pinnoitusprosessia, mutta tarvitsee ohjausta prosessin vaatimissa säädöissä säätää prosessia tarpeen mukaan itsenäisesti Hionnat käyttää nauha-, taso- ja pyöröhiomakoneita tarkoituksenmukaisesti suorittaa tarvittaessa hiomakiven oikaisun ohjeiden mukaisesti suorittaa tahnakiillotuksen pinnankarheusarvoon Ra 0,01 Kestävä kehitys käsittelee suojausmateriaalien ja huuhteluvesien jätteitä ohjeiden mukaisesti. työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. huolehtii sähkölaitteista ja prosessin syöttövirroista tarkoituksena energiankulutuksen.

124 vähentäminen Työn perustana olevan tiedon Ammatillisten peruskäsitteiden halllinta tulkitsee oikein työpiirustuksista pinnanlaatu-, pintakäsittely- ja lämpökäsittelymerkinnät kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattilaisen tai työnjohdon kanssa ottaa huomioon tavallisimpien ruostumattomien ja haponkestävien terästen seosainekoostumukset Materiaalien tuntemus Matematiikka ja luonnontieteet Kylpyjen analysointi Laadunvalvontatyöt ja muut mittaukset tarvitsee ohjausta pinnoitettavien materiaalien tunnistamisessa osaa kemian ja fysiikan perustiedot sekä peruslaskutoimitukset erityisesti pinta-alat osaa tulkita oikein kylpyjen ylläpitoon liittyviä analysointiohjeita, mutta tarvitsee vielä ohjausta kylpyjen analysoinnissa suorittaa pintakäsiteltävän kappaleen tarkistusmittaukset. tunnistaa useimmin pinnoitettavien metallien kauppanimikkeet laskee riittävällä tarkkuudella työhön kuluvia materiaalimääriä tekee yleisimmät analysoinnit itsenäisesti kirjallisten ohjeiden perusteella suorittaa pintakäsitellyn kappaleen laadunvarmistusmittaukset. osaa valita pinnoitemateriaalit käyttökohteen mukaisesti ja annostella neohjeita noudattaen laskee oikein tarvittavan virran voimakkuuden ja osaa säätää pinnoitusajan kerrosvahvuuden mukaan tekee kylpyjen analyysit ja mittaukset sekä valvoo anodin kuntoa ohjeiden mukaisesti mittaa esimerkiksi teräksen molybdeenipitoisuuden alkuaineanalysaattorilla. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu osaa soveltaa oppimaansa ei tee samoja virheitä oppii tekemistään tietoa työtehtävissä toista kertaa virheistä ja osaa ratkaista ongelmatilanteita Vuorovaikutus- ja yhteistyö osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä toimii työssään joustavasti ilmaisee asiansa selkeästi käyttää ammatillisesti oikeita ilmaisuja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia ongelmatilanteissa Ammattietiikka on täsmällinen ja pitää kiinni sovituista ajoista tekee työtä vastuuntuntoisesti ja työskentelee hyvien ammattikäytänteiden

125 125 sovitulla tavalla mukaisesti ja työtään arvostaen Terveys turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita käsittelee kemikaaleja turvallisesti käsittelee kemikaaleja huolellisesti käyttää koneiden ja laitteiden turvalaitteita huolehtii sähkölaitteiden kunnosta. huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä. käyttää henkilönsuojaimia ja suojavaatteita. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä joidenkin tuotteiden sähkökemiallista pintakäsittelyä koko prosessin osalta kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kemialliset pintakäsittelyt (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa ohjata ja valvoa kemiallista pintakäsittelyprosessia (esim. autokatalyyttiset nikkeli- ja kuparipinnoitteet sekä immersiopinnoitteet, kuten elektroniikkateollisuuden tina-, hopea- ja kultapinnoitteet) ja käyttää siihen kuuluvia laitteistoja. Tutkinnon osan suorittaja osaa valita oikean esikäsittelyn ennen varsinaista kemiallista pinnoitusta tunnistaa eri metallit ja niiden pinnan tilan valita eri metalleille sopivan kemiallisen pintakäsittelyt esipuhdistaa ja suojata pintakäsiteltävät kappaleet ennen varsinaista kemiallista esikäsittelytyötä käsitellä pintakäsiteltäviä tuotteita oikein ennen pintakäsittelyä ja sen jälkeen

126 Arviointi ripustaa pintakäsiteltävät kappaleet oikein pinnoituksen kannalta ja kylpykulkeutuman ehkäisemisen kannalta huolehtia, että kemiallisen pintakäsittelyn aikana vallitsevat olosuhteet ovat oikeat huolehtia kemiallisessa pintakäsittelyssä käytettävien kemikaalien kunnosta ja oikeasta säilytyksestä valita oikeat käsittelyajat kylvyissä ja huuhteluissa käsiteltävän kohteen mukaan tehdä yksinkertaisia analyysejä, kuten ph-mittauksia, johtokykymittauksia ja titrauksia kylvyistä ja huuhteluvesistä ottaa näytteitä laboratoriota varten tarkastaa kemiallisen pintakäsittelyn onnistumisen tason silmämääräisesti ja mittaamalla huoltaa kemiallisen pintakäsittelyn kylpyjä analyysitulosten ja ohjeiden perusteella jälkikäsitellä likaantuneita huuhteluvesiä poistaa käytetyt kylvyt käytöstä turvallisesti ja ympäristösuojelumääräysten mukaisesti valmistaa uusia kylpyjä ohjeiden avulla valvoa laitteiden oikeaa toimintaa ja osaa toimia oikein ongelmatilanteissa huoltaa työssä käytettäviä laitteita ja apuvälineitä huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä niin, että ei aiheuta tarpeetonta vaaraa itselle, kanssa työntekijöille tai ympäristölle ottaa huomioon kemiallisiin pintakäsittelyihin liittyvät ympäristönsuojelumääräykset. Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi tarvitsee ohjausta kemiallisessa pintakäsittelyn materiaalivalinnoissa ja työjärjestyksessä pintakäsittelee tuotteita kemiallisesti ilman ohjausta arvioi omaa työtään realistisesti, vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. tarvitsee vähäistä ohjausta kemiallisessa pintakäsittelyn materiaali valinnoissa ja työjärjestyksessä käyttää kemiallisen pintakäsittelyn laitekokonaisuutta itsenäisesti osaa arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. 126 etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta huoltaa ja ylläpitää kemiallista pintakäsittelyä laitteiden ja kylpyjen osalta arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Kappaleen käsittely käsittelee suojaa oikein pinnat joita osaa tarvittaessa pakata

127 127 Esipuhdistus Esikäsittelyt Ripustus Prosessin valvonta Kylpyjen analysointi Prosessin laitteiden käyttäminen Analyysivälineiden hoito Materiaalien säilytys Materiaalien käsittely pintakäsiteltäviä kappaleita niin, että ei aiheuta niille vahinkoa päättelee tuotteen pinnan tilasta siihen liittyvän esipuhdistustarpeen tekee pintakäsittelyä edeltävän esikäsittelyn ohjeiden avulla ripustaa helposti ripustettavat tuotteet oikein ilman ohjausta ja vaikeammin ripustettavat tuotteet ohjauksen avulla valvoo prosessin toimintaa siten, että huomaa häiriötilanteen ja osaa keskeyttää prosessin toiminnan ottaa itsenäisesti oikein näytteitä kylvyistä ja huuhteluvesistä laborantin analyysejä varten käyttää kemiallisessa pintakäsittelyssä tarvittavaa laitekokonaisuutta itsenäisesti sillä edellytyksellä, että häiriötilanteita ei ole pitää itsenäisesti huolta näytteenottovälineistä säilyttää kemiallisessa pintakäsittelyssä käytettäviä kemikaaleja ohjeiden mukaan suorittaa kylpyihin tehtävät ei esikäsitellä poistaa pinnassa olevat epäpuhtaudet ohjattuna tekee pintakäsittelyä edeltävän esikäsittelyn itsenäisesti päättelee tuotteen muodon perusteella itsenäisesti minkälaiseen asentoon se tulisi ripustaa korjaa itsenäisesti prosessin ohjauskeinoin korjattavissa olevan häiriötilanteen suorittaa itsenäisesti ph:n ja veden johtokyvyn mittauksia, käyttää oikein mittalaitteita käyttää kemiallisen pintakäsittelyn yksittäisiä laitteita, kuten pumppuja, lämmittimiä, venttiileitä ja kuljetinta, itsenäisesti myös mahdollisissa häiriötilanteissa kalibroi mittausvälineitä, kuten ph-mittareita, vedenjohtokyvynmittareita ja muita mittalaitteita, itsenäisesti laitetoimittajien ohjeiden mukaan säilyttää kemiallisesti pintakäsiteltäviä tuotteita niin, että käsittelylaitoksen olosuhteet eivät vaaranna lopputulosta ennen ja jälkeen pintakäsittelyn käsittelee esikäsiteltäviä tuotteita niin, että oikein pintakäsitellyt tuotteet tunnistaa esipuhdistuksessa poistettavat epäpuhtaudet ja poistaa ne itsenäisesti valitsee oikeat esikäsittelyparametrit pintakäsittelyn laatuvaatimusten mukaan muotoilee tarvittaessa ripustimia niin, että niillä saadaan aikaan kappaleen oikea asento ripustuksessa korjaa itsenäisesti myös sellaisen häiriötilanteen, joka edellyttää laitekokonaisuuden huoltotoimenpiteen tekee itsenäisesti yksinkertaisia kylpyanalyysejä kemikaalitoimittajien ohjeiden mukaan pitää kemiallisen pintakäsittelyn laitteet toimintakykyisinä huoltaa ja puhdistaa analyyseissä käyttämiään työvälineitä itsenäisesti säilyttää kemiallisessa pintakäsittelyssä käytettäviä kemikaaleja itsenäisesti niin, että säilytys ei aiheuta vaaraa kemikaalien pilaantumiseksi säilyttää ja pakkaa kemiallisesti

128 128 Kestävä kehitys kemikaalilisäykset kylpyihin ohjeiden mukaisesti hoitaa jätevedet jälleenkäsittelyyn tai varastointiin vaarantamatta ympäristöä. käsittelylaitoksen olosuhteet eivät vaaranna lopputulosta ennen ja jälkeen pintakäsittelyn käsittelee ja kierrättää oikein erilaisia jätteitä ympäristömääräysten mukaisesti. pintakäsiteltyjä tuotteita niin, että ne ovat myöhemmin pinnoitettavissa. ripustaa kappaleet niin, että kemikaalikulkeuma vaiheesta toiseen on mahdollisimman vähäinen. 3. Työn perustana olevan tiedon Esikäsiteltävän materiaalin tunnistus Esikäsittelymenetelmän valinta Matematiikka Kemia 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppimis- ja ongelmanratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Ammattieettiset taidot tunnistaa yleisimmät kemiallisesti esikäsiteltävät metallit valitsee oikean kemiallisen pintakäsittelyn eri metalleille laskee oikein kemikaalimäärän uuteen kylpyyn allastilavuuden ja kemikaalitoimittajan ohjeen mukaan mittaa oikein liuosten ph-arvoja. tunnistaa esikäsiteltävän tuotteen pinnalla olevat epäpuhtaudet ja valitsee tiedon perusteella oikean esikäsittelyn ja käsittelyajat muuttaa oikein esikäsittelyn parametrejä siinä tapauksessa, että käsiteltävän tuotteen pinnalla olevat epäpuhtaudet edellyttävät muutosta laskee oikein lisättävän kemikaalimäärän kylpyyn analyysituloksen ja kemikaalitoimittajan ohjeen mukaan laskee oikein alkuaineen osuuden kemiallisesta yhdisteestä. muuttaa kemiallisen esikäsittelyn parametrejä oikein ongelmatilanteissa tai esikäsiteltäessä epätyypillisiä tuotteita muuttaa oikein esikäsittelyn parametrejä, siinä tapauksessa, että käsiteltävän tuotteen muoto edellyttää muutosta suorittaa oikein titrauksissa tarvittavat laskutoimitukset neutraloi liuoksia ohjeiden mukaisesti. soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä toimii asiallisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla arvioi asianmukaisesti omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tulevia ongelmiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja tyylinsä toimii innovatiivisesti ja suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen

129 129 Terveys turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän vaaran käsittelee taakkoja turvallisesti käyttää tarkoituksenmukaisesti työkoneiden turvalaitteita. osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän vaaran ja tietää miten siltä voidaan suojautua käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja. tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla kemiallisessa pintakäsittelyssä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Hionta ja kiillotus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä pintakäsiteltävien ja pintakäsiteltyjen pintojen hiontoja ja kiillotuksia. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea koneenpiirustuksia pinnanlaatu- ja toleranssimerkintöineen tehdä kappaleen pituusmittojen ja muotojen tarkistusmittauksia tehdä kappaleen pinnan pinnankarheuden ja kiillon mittauksia käyttää käsihiomakoneita erilaisilla laikoilla ja harjoilla käyttää erilaisia hionta-aineita käyttää nauha-, taso- ja pyöröhiomakoneita tehdä metallipintojen tasoitushiontoja, kiillotuksia ja harjauksia suorittaa tahnakiillotuksia asiakirjoissa määrättyihin karheusarvoihin

130 Arviointi oikaista hiomakiven tehdä pintakäsittelyä edeltävät hionnat, reunojen pyöristykset ja jäysteiden poistot hioa pintakäsitellyt pinnat määrämittaan tehdä hiontoja, kiillotusta ja reunojen pyöristystä sekä poistaa jäysteitä ja tuotantonaarmuja täryttimellä tai rummuttamalla. Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö Työprosessien Työn kokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Hionta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä ja työmenetelmällisiä neuvoja vaadittavaan lopputulokseen päästäkseen kysyy tarvittaessa neuvoa. tietää, millaisilla työvaiheilla päästään vaadittuun lopputulokseen, mutta tarvitsee joitain neuvoja päästäkseen laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen pyrkii työskentelemään joutuisasti. tekee itsenäisesti työn vaadittuun laatutasoon työskentelee omaaloitteisesti ja joutuisasti. osaa käyttää nauha-, taso- ja pyöröhiomakonetta osaa tahnakiillotuksen pinnankarheusarvoon Ra 0,01 osaa hioa, kiillottaa ja harjata pintoja eri pinnanlaatu- ja kiiltoasteisiin Käsihiomakoneen käyttö osaa käsihiomakoneen käytön ja tehdä esimerkiksi reunojen pyöristyksiä ja jäysteiden poistoja osaa käyttää tarkoituksenmukaisia kiillotuslaikkoja ja tehdä eriasteisia kiillotuksia osaa käyttää erilaisia harjalaikkoja ja tehdä pinnat haluttuun kiiltoasteeseen ja kuvioon Hiomakiven vaihtaminen ja kunnostaminen osaa tarkistaa, että hiomakivi on kunnossa tunnistaa hiomakiven materiaalin ja osaa valita hiottavalle materiaalille oikean tyyppisen hiomakiven osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa hiomakiven vaihtoon liittyvät toiminnot osaa vaihtaa ja tasapainottaa osaa tehdä hiomakiven oikaisun ohjeiden osaa säätää hiomakiven haluttuun kartioon

131 hiomakiven mukaisesti hiontavaran mukaan 131 Mittaaminen osaa käyttää mikrometriä. osaa käyttää mittapaloja ja mittakelloa. osaa mitata ympyrämäisyyden ja tasomaisuuden mittaukset. 3. Työn perustana olevan tiedon Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmaratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka osaa lukea osaa tulkita hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksia ja koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen hahmottaa piirustuksen projektioita ja niihin lukemisen ja mukaisen kappaleen liittyviä mitta- ja piirtämisen ja osaa eri geometrisia toleranssien tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. toleransseja tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. merkityksen osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. tarvitsee ohjausta ja etsii tietoa ja ratkaisee ratkaisee työhön esimerkkejä ongelmia avustettuna liittyvät ongelmat itsenäisesti ottaa huomioon toiset on joustava on aktiivinen työntekijät käyttää koneita ja työvälineitä huolellisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä työskentelee huolellisesti ja tarkasti Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita sekä käyttää henkilönsuojaimia. työskentelee ergonomisesti oikein. pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja tekee pintakäsiteltävien kappaleiden viimeistelytöitä (esimerkiksi pyöristyksiä, tuotantonaarmujen ja jäysteiden poistoa) ja mekaanisia pintakäsittelytöitä (esimerkiksi kuviointeja, kiillotuksia, mattapintoja) sekä ennen tai jälkeen pintakäsittelyn tehtäviä hiontoja ja

132 kiillotuksia (esim. pohja- ja välihiontoja ja hiontoja määrämittaan). Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa puhdistaa ja pinnoittaa esimerkiksi sähköpinnoitus- tai märkämaalauslinjoille tarvittavia ripustimia, pinnoitusta ohjaavia varjostimia tai muita erikoistyökaluja, joilta edellytetään sähkönjohtavuutta tai muita teknisiä erikoisominaisuuksia. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä pinnoitustyökalujen huoltoa ja korjausta työturvallisuusmääräysten mukaisesti ottaa huomioon pinnoitustyökalujen huoltoon ja korjaukseen liittyvät työturvallisuusja ympäristönsuojeluasiat esipuhdistaa ja suojata pinnoitustyökalut ennen varsinaista huolto- ja korjaustöitä ottaa huomioon pinnoituksen aikana vallitsevat olosuhteet valita oikeat materiaalit käsiteltävään kohteeseen huolehtia materiaalin ja työkohteiden vaatimusten mukaisesta käsittelystä huoltaa ja korjata pinnoitustyökaluja sekä muita työssä käytettäviä laitteita ja apuvälineitä kunnostaa pinnoitustyökaluja käytettävän materiaalin ja työkohteen vaatimusten mukaisesti huolehtia pinnoitustyökalujen korjauksessa käytettävien materiaalien laadusta puhdistaa laitekomponentit vaadittuun laatuasteeseen huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä niin, että ei aiheuta tarpeetonta vaaraa itselle tai kanssatyöntekijöille. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Aloitekyky ja asennoituu työhönsä toimii yritteliäästi ja on aloitteellinen ja

133 yrittäjyys vastuuntuntoisesti osaa arvioida oman työnsä kustannusvaikutuksia Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi tarvitsee ohjausta huoltotyökalujen valinnoissa ja työjärjestyksen suunnittelussa osaa yksinkertaisten pinnoitustyökalujen huoltoa ja korjausta ohjatusti osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. tarvitsee vähäistä ohjausta pinnoitustyökalujen materiaalivalinnoista ja työjärjestyksestä osaa pinnoitustyökalujen huoltoa ja korjausta ohjeistuksen jälkeen vaadittuun laatuun osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti. toimii työyhteisön parhaaksi etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta 133 osaa itsenäisesti pinnoitustyökalujen huoltoa ja korjausta työselostuksessa määriteltyyn laatuun arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työmenetelmien Työvälineiden Materiaalien Kestävä kehitys pääsee ohjauksen avulla pinnoitustyökalujen huollossa ja korjauksessa laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen tuntee käytettävät työvälineet ja osaa käyttää niitä ohjauksen jälkeen niin, ettei aiheuta käytöllä vaaraa itselleen, lopputulokselle tai ympäristölle tuntee yleisimmin käytettävät pinnoitustyökalujen materiaalit tunnistaa työstään muodostuvat jätteet. pääsee vähäisen ohjauksen avulla pinnoitustyökalujen huollossa ja korjauksessa laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen osaa valita oikean työvälineen erilaisille kappaleille, käyttää työvälineitä oikein sekä hoitaa työvälineitä ohjatusti tuntee yleisimmin käytettävät pinnoitustyökalujen materiaalit ja niiden ominaisuudet tietää, miten estetään jätteiden joutuminen ympäristöön. pääsee itsenäisesti pinnoitustyökalujen huollossa ja korjauksessa laatuvaatimukset täyttävään lopputulokseen osaa valita oikean työvälineen erilaisille kappaleille ja osaa analysoida eri työvälineiden vaikutusta lopputulokseen ja hoitaa työvälineitä itsenäisesti tuntee yleisimmin käytettävät pinnoitustyökalujen materiaalit ja niiden ominaisuudet sekä osaa valita materiaalin kappaleen mukaan työskentelee siten, että ympäristöön joutuvaa jätettä muodostuu

134 134 mahdollisimman vähän. 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Esteettiset taidot tietää yleisimmät pinnoitustyökalujen materiaalit osaa tehdä hänelle osoitetun ja ohjeistetun työn osaa arvioida aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa tietää, mitä on pinnan laatu ja mihin se vaikuttaa. tietää yleisimmät pinnoitustyökalujen materiaalit ja käyttökohteet omaa työsuorituksen tekemiseen tarvittavat tiedot osaa arvioida aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa ja materiaalimenekkiä tietää, miten pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus vaikuttavat pinnan ulkonäköön. tietää yleisesti käytettävät pinnoitustyökalujen materiaalit, käyttökohteet ja ominaisuudet osaa soveltaa tietojaan oma-aloitteisesti osaa laskea aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa ja materiaalimenekkiä tietää, miten pinnoitustyökalujen huolto ja korjaus vaikuttavat pinnan ulkonäköön ja osaa valita oikean käsittelyn esteettisesti miellyttävän pinnan saavuttamiseksi. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa soveltaa osaa arvioida omaa tiedostaa oppimaansa tietoa oppimistaan ja oppimistarpeensa, työtehtävissä työnsä onnistumista oppimisprosessinsa ja -tyylinsä ottaa huomioon toiset on joustava on aktiivinen työntekijät käyttää koneita ja työvälineitä huolellisesti noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä osaa varoa hengitysilman epäpuhtauksia tunnistaa työhönsä mahdollisesti työskentelee huolellisesti ja tarkasti tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät

135 vaaran Ammattitaidon osoittamistavat osaa käsitellä taakkoja turvallisesti käyttää tarkoituksenmukaisesti työkoneiden turvalaitteita. liittyvän vaaran ja tietää, miten siltä voidaan suojautua osaa käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja. 135 vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä osaa huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä pinnoitustyökalujen huoltotöitä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Maalauslinjan hoito (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa toimia työntekijänä metalliteollisuuden maalauslinjalla. Tutkinnon osan suorittaja osaa käsitellä ja laittaa käyttökuntoon sekä huolehtia esikäsittelyaineiden ja maalien käyttökuntoisuudesta esipuhdistaa ja suojata pintakäsiteltävät kappaleet ennen varsinaista maalauslinjaa tehdä ripustimia ja kappaleiden kiinnittimiä sekä asettaa kappaleet maalauslinjalle huolehtia ripustimien ja kiinnittimien kosketuspintojen kunnosta ja tehdä tarvittavat puhdistustoimenpiteet sähköstaattisen maalauksen teoreettiset perusteet ja osaa tehdä toimivuutta parantavia säätötoimenpiteitä ohjata ja valvoa maalauslinjan toimintaa käyttää maalauslinjan ohjelmointilaitteistoa ohjata esikäsittelyprosessia ja tehdä eri vaiheiden säädöt ohjata maalausvaiheiden toimintaa ja säätää suuttimia tehdä eri toimilaitteiden säätötoimenpiteitä tehdä värinvaihdot ja niihin liittyvät pesut ja puhdistukset

136 136 Arviointi tehdä maalauslinjan käyttöhuoltotoimenpiteet käyttää ja huoltaa maalauslinjan pumput ja paineilmalaitteet tehdä maalauskaappien ja suodattimien puhdistukset ja käyttöhuoltotoimenpiteet tarkastaa silmämääräisesti ja tehdä maalipinnan laadunvalvonta mittaukset pakata valmiit tuotteet tuotteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien Työn kokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys Oman työn arviointi ohjaa ja valvoo maalauslinjaa, mutta tarvitsee ohjausta muutostilanteissa tarvitsee ohjausta huoltotoimenpiteiden toteutuksessa ohjaa ja valvoo maalauslinjaa, mutta tarvitsee ohjausta ongelmatilanteissa tarvitsee vähäistä ohjausta huoltotoimenpiteiden toteutuksessa kysyy neuvoa tarvittaessa toimii yritteliäästi kustannuksia minimoiden osaa arvioida omaa työtään. osaa arvioida omaa työtään niin, että ei tee samaa virhettä kahta kertaa. hoitaa pintakäsittelylinjaa itsenäisesti tekee huoltotoimenpiteet itsenäisesti on aktiivinen ja tarvittaessa aloitteellinen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja muuttaa toimenpiteitään tarpeen mukaan. 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Säätötoimenpiteet Laitteiden puhdistukset, pesut ja huoltotoimenpiteet Teknologia ja tietotekniikka tietää miten säätötoimenpiteet tehdään, mutta tarvitsee ohjausta oikeiden säätötoimenpiteiden tekemisessä tietää laitteiden toiminnan ja huoltotoimenpiteet, mutta tarvitsee ohjausta niiden suorituksessa ja ajoituksessa tuntee linjan toiminnan ja säätötoimenpiteet, mutta tarvitsee ohjausta toiminnan ohjelmoinnissa tekee säätötoimenpiteet, mutta joutuu usein korjaamaan niitä tekee puhdistukset, pesut ja huoltotoimenpiteet lähes itsenäisesti osaa ohjelmoinnin ja tekee säätötoimenpiteitä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta tekee säätötoimenpiteet lähes kerralla oikein tekee puhdistukset, pesut ja huoltotoimenpiteet itsenäisesti tekee ohjaus- ja säätötoimenpiteet itsenäisesti

137 137 Materiaalien Kestävä kehitys käsittelee materiaaleja käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti osaa jätteiden käsittelyn toimenpiteet. osaa laittaa materiaalit käyttökuntoon ja huolehtia niiden käyttökuntoisuudesta vähäisellä ohjauksella tekee jätteiden käsittelyn tarkoituksenmukaisesti. käsittelee ja huolehtii materiaalien käyttökuntoisuudesta huolellisesti ja tarkasti tekee jätteiden käsittelyn huolellisesti ja tarkasti. 3. Työn perustana olevan tiedon Maalauslinjan toiminta Laitetuntemus Matematiikka ja luonnontieteet tuntee maalauslinjan osaa ohjata ja säätää osaa ohjata ja säätää rakenteen ja yksiköiden maalauslinjan toimintaa maalauslinjan toiminnan toimintaa kustannustehokkaasti ja laatuvaatimusten tuntee laitteiden toiminnan tietää maalin kalvonmuodostuksen perusteet tietää mihin sähköstatiikalla pyritään ja millaisiin pintoihin maalia on vaikea saada menemään. tuntee laitteiden rakenteen niin, että osaa tehdä tarvittavat purkuja kokoonpanotyöt tietää tavallisimpien maalipinnan virheiden syyt osaa säätää sähköstatiikkaa. mukaan osaa itsenäisesti tehdä säätötoimenpiteet osaa tehdä pintavirheiden korjaamiseen tarvittavia säätöjä osaa tehdä sähköstatiikan säädöt niin, että maalikalvosta tulee mahdollisimman tasainen. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa soveltaa oppimaansa osaa arvioida omaa tiedostaa tietoa työtehtävissä oppimistaan ja työnsä oppimistarpeensa toimii asianmukaisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä on täsmällinen ja pitää kiinni sovituista ajoista noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja työturvallisuuteen liittyviä ohjeita. onnistumista toimii työssään joustavasti tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla huolehtii työsuojelusta maalauslinjalla ja sen ympäristössä. on aktiivinen ja toimii vuorovaikutteisesti työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen huolehtii työsuojelusta, järjestyksestä ja siisteydestä myös puhdistus- ja huoltotoimenpiteissä.

138 138 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla maalauslinjan hoidossa kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Suihkupuhdistus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä teräsrakenteiden suihkupuhdistusta ja teräsharjausta työselostuksen ja työpiirustusten mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea korroosionestostandardeja ja ymmärtää esikäsittelymerkinnät tavallisimpien teräslaatujen merkinnät ja tietää niiden mukaan, millaista ko. teräs on osaa käyttää ilmastointi-, lämmitys- ja ilmankuivauslaitteita, niin että olosuhteet saadaan riittävän hyviksi tehdä tarvittavia teräsrakenteen muutostöitä, kuten viisteityksiä ja porauksia, rakenteellisen korroosion estämiseksi tehdä suihkupuhdistusmateriaalivalintoja käyttökohteen mukaan käyttää paineilmakompressoria ja erilaisia paineilmajärjestelmiä panna kokoon ja käyttökuntoon suihkupuhdistuslaitteiston valita suuttimen käytettävissä olevan paineilman ja työkohteen mukaan säätää suihkupuhdistuslaitteiston käytettävän suihkupuhdistusmateriaalin ja työkohteen vaatimusten mukaisesti käyttää suihkupuhdistuksessa tarvittavia suojavaatteita, henkilönsuojaimia ja raitisilmalaitteita huolehtia suihkupuhdistuksessa ja hengitysilmana käytettävän paineilman laadusta suojata käsittelemättä jäävät pinnat ja laitteet mekaaniset esipuhdistukset ja tarvittaessa pesut suurpainepesulaitteella tehdä teräsharjauksen käsin ja koneellisesti vaadittavaan puhdistusluokkaan (St 2, St 2,5 ja St 3) käyttää suihkupuhdistuslaitteistoa ja puhdistusrakeen talteenottolaitteistoa tehdä suihkupuhdistuksen vaadittavaan puhdistusluokkaan (Sa 2, Sa 2,5 ja Sa 3) työskennellä telineillä tai henkilönnostimella turvallisesti huoltaa ja tehdä pienimuotoisia korjauksia suihkupuhdistuslaitteistoon

139 139 kompressorin ja paineilmanlaitteiston käyttöhuoltotoimenpiteet. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta työn aloituskohta on oikea ja suihkupuhdistuksen aloituksessa ja työn työ etenee aloituskohta ja etenemisjärjestykseen suunnitelmallisesti etenemisjärjestys nopeuttaa työtä Työkokonaisuuden suorittaa työn, mutta joutuu paljon korjaamaan käsittelemättömiä pintoja suorittaa työn, mutta joutuu korjaamaan joitain vaikeasti havaittavia kolopaikkoja suorittaa työn lähes kerralla kuntoon joutuu korjaamaan paljon puhdistettua pintaa saavuttaakseen oikean puhdistusasteen joutuu korjaamaan johkin verran puhdistettua pintaa tai puhdistusaste menee yli saavuttaa oikean puhdistusasteen pienellä korjauksella Oman työn arviointi tietää laatuvaatimukset osaa arvioida omaa työtään suhteessa vaatimuksiin Aloitekyky ja yrittäjyys yrittää parastaan pyrkii tehokkaaseen toimintaan osaa korjata työsuoritustaan työn kuluessa työ etenee joutuisasti Kestävä kehitys tietää suihkupuhdistukseen liittyvät ympäristöhaitat, mutta tarvitsee jonkin verran ohjausta ympäristön suojaamisessa. huolehtii työpaikan ympäristön suojauksesta. huolehtii työpaikan jälkisiivouksesta ja jätteistä itsenäisesti. 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Teräsharjaus saavuttaa vaaditun puhdistusasteen hitaasti, useaan kertaan korjaamalla saavuttaa vaaditun puhdistusasteen korjaamalla teräsharjaa vaadittuun puhdistusasteeseen joutuisasti osaa valita työhön vaihtaa teräsharjaan ja vaihtaa teräsharjaa ja

140 140 sopivan teräsharjan työtapaa tilanteen muuttuessa työtapaa työn kuluessa parhaan mahdollisen tehokkuuden saavuttamiseksi Suihkupuhdistus osaa valita suihkupuhdistussuuttim en kompressorin paineilmantuoton mukaan käyttää tarkoituksenmukaista suihkupuhdistussuutinta osaa säätää paineet kustannustehokkuuden kannalta oikein tietää oikean suihkutusetäisyyden ja suihkutuskulman merkityksen, mutta ei osaa huolehtia niistä työn kuluessa osaa korjata suihkupuhdistuslaitteesee n mahdollisesti tulevan toimintahäiriön pitää suihkupuhdistusetäisyyd en ja suihkukulman tehokkuuden kannalta hyvänä Materiaalien Henkilönsuojainten käyttö tuntee yleisimmin käytettävät suihkupuhdistusmateria alit ja niiden sopivuuden erilaisiin suihkupuhdistuksiin käyttää henkilönsuojaimia tarkoituksenmukaisesti tuntee yleisimmin käytettävät suihkupuhdistusmateriaal it ja niiden ominaisuudet huolehtii henkilönsuojainten kunnosta tuntee yleisimmin käytettävät suihkupuhdistusmateriaa lit ja niiden ominaisuudet sekä osaa valita puhdistusmateriaalin kappaleen mukaan Raitisilmalaitteiston käyttö osaa käyttää raitisilmalaitteistoa. varmistaa raitisilmalaitteiston toimivuuden. käyttää raitisilmalaitteistoa huolellisesti ja tarkasti ja tekee havaintoja raitisilman kunnosta. 3 Työn perustana oleva tiedon Piirustusten ja työselostusten ymmärtäminen tuntee standardin osaa lukea mukaiset teräsrakennepiirustuksia esikäsittelymerkinnät ja osaa lukea työselostuksia Materiaalitietous tuntee perusasiat suihkupuhdistusmateria aleista tunnistaa teräslaadut merkinnöistä tuntee eri teräslaatujen ominaisuuksia ja käyttäytymistä pintakäsittelyn esikäsittelyssä

141 141 Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tietää yleisimmät suihkupuhdistusmateria alit osaa tarkistaa kastepisteen. tietää yleisesti käytettävät suihkupuhdistusmateriaal it osaa laskea teräsrakenteiden pintaaloja. tietää erilaisten suihkupuhdistusmateriaalien ominaisuudet ja käyttökohteet sekä rakeiden kierrätyslaitteiden toimintahäiriöiden syyt ja niiden korjaustavat tarkistaa kastepisteen, arvioi pintakäsittelyolosuhteita ja tietää, mitä niille pitäisi tehdä. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö osaa soveltaa oppimaansa tietoa osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tulevia ongelmiin toimii joustavasti työryhmän jäsenenä suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä on innovatiivinen Ammattietiikka on täsmällinen ajankäytössä tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita osaa estää suihkupuhdistusrakeiden aiheuttaman tapaturmavaaran käyttää henkilönsuojaimia. käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia huolehtii suojavaatetuksensa kunnosta. käyttää ergonomisesti oikeita työasentoja osaa huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään huolehtii vireydestään työsuorituksen aikana. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä metallipintojen suihkupuhdistustöitä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot.

142 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Korroosionestomaalaus (20 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä teräsrakenteiden korroosionestomaalauksia vaativiin rasitusolosuhteisiin työpiirustusten ja työselostusten mukaan. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea teräsrakenteiden työpiirustuksia ja niiden pintakäsittelymerkintöjä korroosionestostandardien rakenteen, pääkohdat sisällöistä ja vaatimusten määrittelytavat lukea korroosionestostandardeja ja ymmärtää maalausjärjestelmätunnukset ja rasitusolosuhteiden määrittelytavat tavallisimpien teräslaatujen merkinnät ja tietää niiden mukaan, millaista ko. teräs on käyttää lämpömittareita ja ilmankosteusmittaria sekä päätellä maalausolosuhteen hyvyyden käyttää ilmastointi-, lämmitys- ja ilmankuivauslaitteita, niin että maalausolosuhteet saadaan riittävän hyviksi käyttää riittäviä valaisinlaitteita käsitellä sähkökaapeleita tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti laskea pinta-aloja ja tarvittavia maalimääriä suojata käsittelemättä jäävät pinnat ja laitteet työskennellä telineillä tai henkilönnostimella turvallisesti käyttää paineilmakompressoria ja paineilmajärjestelmiä käyttää henkilönsuojaimia korroosionestomaalityypit ja laittaa maalit käyttökuntoon tehdä kalvonpaksuusvaatimusten saavuttamista helpottavat maalaustyöt käsityövälineillä käyttää suurpaineruiskumaalauslaitteistoa käyttää kaksikomponenttimaalauslaitteistoa maalata suurpaineruiskulla monimuotoisia pintoja vaadittuihin kalvonpaksuuksiin mitata maalin märkäkalvon paksuuden mitata maalin kuivakalvon paksuuden, suorittaa laadunvarmistusmittaukset ja laatia mittauspöytäkirjan käyttää työmaasiivouksessa käytettäviä imureita huolehtia työpaikan jälkisiivouksesta ja syntyvistä jätteistä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus tarvitsee ohjausta ruiskutusjärjestykseen tekee työn siten, että maalisumun leviäminen tekee työn suunnitelmallisesti

143 143 Työkokonaisuuden tekee vaaditun korroosionestomaalaustyön, mutta tarvitsee työn kuluessa jonkin verran ohjausta valmiille pinnoille on vähäistä tekee vaaditun korroosionestomaalaustyön, mutta tarvitsee työn kuluessa vähäistä ohjausta tekee vaaditun korroosionestomaalaustyön itsenäisesti Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys tekee työn niin, että syntyy suuret vaihtelut kalvonpaksuuksiin tietää laatuvaatimukset yrittää parastaan tarvitsee jonkin verran ohjausta ympäristön suojaamisessa. joutuu korjaamaan maalipintaa vaatimusten mukaiseksi osaa arvioida omaa työtään suhteessa vaatimuksiin pyrkii tehokkaaseen toimintaan huolehtii työpaikan ympäristön suojauksesta. saavuttaa vaaditun kalvonpaksuuden ilman korjausruiskutuksia osaa korjata työsuoritustaan työn kuluessa tekee työn joutuisasti huolehtii työpaikan jälkisiivouksesta ja jätteistä itsenäisesti. 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Suurpaineruiskutus käyttää ruiskutusetäisyyttä ja maaliviuhkaa, jotka ovat suurin piirtein oikeita käyttää sellaisia ruiskutusliikkeitä, että on mahdollisuus päästä tasaiseen maalikalvoon muuttaa ruiskutusliikkeitä, ruiskutusetäisyyttä ja maaliviuhkaa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi ruiskuttaa niin, että syntyy runsaasti ylikalvoa ja ohiruiskutusta on runsaasti ruiskuttaa tarpeettoman paljon ylikalvoa ja ohiruiskutusta on tarpeettomasti ruiskuttaa niin, että maalikalvosta tulee täyttävä, ylikalvoa on vähän ja ohiruiskutus on kohtuullista tekee työn niin, että valmiiseen maalipintaan tulee paljon ulkonäkövirheitä tekee työn niin, että valmiissa maalipinnassa on jonkin verran ohiruiskutussumua ja valumia tekee työn niin, että valmiissa maalipinnassa on vähän ohiruiskutussumua ja valumia Paineilmalaitteiston käyttö tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta häiriötilanteissa huolehtii laitteiston toimivuudesta ja selviytyy itsenäisesti häiriötilanteista Ruiskumaalauslaitteiston käyttö puhdistaa maalauslaitteen käytön jälkeen käyttää työkohteen kannalta tarkoituksenmukaista huolehtii koko ajan ruiskumaalauslaitteiston käyttökuntoisuudesta

144 144 suutinta Kaksikomponenttimaalauslaitteiston käyttö Maalien käyttö Mittaaminen Hengityssuojainten käyttö tarvitsee ohjausta huolehtii maalien käyttökelpoisuudesta (mm. sulkee kannet) sekoittaa kaksikomponenttiset maalit oikein osaa mitat maalin kuivakalvon paksuuden, lämpötilat ja ilman kosteuden käyttää hengitussuojaimia tarkoituksenmukaisesti. tarvitsee neuvoja joissain tilanteissa osaa arvioida mahdollisen ohennustarpeen huolehtii tyhjistä maaliastioista tarkoituksenmukaisesti tekee valmiin maalipinnan tarkastusmittaukset ja laatii pöytäkirjan itsenäisesti huolehtii hengityssuojainten kunnosta. osaa itsenäisesti käyttää kaksiokomponenttimaalauslaitteistoa tekee maalien ohennukset tarkoitukseen sopivasti käsittelee maaleja niin, että ei sotke paikkoja mittaa oma-aloitteisesti märkäkalvon paksuutta ja huolehtii maalausolosuhteista mittaamalla pesee hengityssuojaimen aina käytön jälkeen. 3. Työn perustana olevan tiedon Piirustusten ja työselostusten ymmärtäminen Materiaalit tuntee standardin osaa lukea mukaiset teräsrakennepiirustuksia pintakäsittelymerkinnät ja osaa lukea työselostuksia tuntee perusasiat korroosionestomaaleista tuntee eri maalityyppien kavonmuodostuksen osaa tarvittaessa nopeuttaa tai hidastaa kalvonmuodostusta tarkoituksenmukaisesti tunnistaa kohteen vanhan maalipinnan tuntee teräksen ominaisuuksia ja käyttäytymistä Matematiikka ja luonnontieteet osaa laskea tasomaisten ja lieriöpintojen pintaaloja osaa laskea teräsrakenteiden pintaaloja tuntee teräsrakenteiden ongelmakohdat korroosion kannalta tietää, miten toimitaan palovaarallisissa ja räjähdysvaarallisissa tiloissa tietää kastepisteen ja milloin teräs on maalattavissa tarkistaa kastepisteen, arvioi pintakäsittelyolosuhteita ja tietää, mitä niille pitäisi tehdä. huolehtii sähkölaitteiden ja kaapelien turvallisuudesta huolehtii laitteiden ja käsiteltävien rakenteiden maadoituksesta

145 145 Kestävä kehitys tietää korroosionestomaalauks een liittyvät ympäristöhaitat ja ongelmajätteiden käsittelyn määräykset. toimii täysin itsenäisesti jätteidenkäsittelyohjeid en mukaisesti. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelman ratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky oppii virheistä eikä tee samaa virhettä toistuvasti kysyy tarvittaessa neuvoa on täsmällinen työaikojen suhteen noudattaa työturvallisuusmääräyksiä käyttää työtilassa aina hengityssuojainta käyttää henkilönsuojaimia. parantaa työsuoritusta työn kuluessa toimii joustavasti työparinsa kanssa toimii vastuuntuntoisesti huolehtiin työvaatteittensa ja työympäristön siisteydestä nostaa taakkoja oikein huolehtii kaikissa tilanteissa suojavaatetuksesta niin, että maalia ei pääse iholle välttää altistumistaan allergisoiville aineille, melulle ja tärinälle. ratkaisee itsenäisesti ongelmatilanteita on aloitteellinen ja avulias työpariaan kohtaan työskentelee huolellisesti ja tarkasti osoittaa arvostavansa työtään ja ammattitaitoa käyttää ergonomisesti oikeita työasentoja huolehtii vireydestään työsuorituksen aikana. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä jonkin uuden tai uudelleen maalattavan ulkomitoiltaan melko suuren säiliön tai monimuotoisen teräsrakenteen korroosionestomaalaustyöt esikäsittelyineen maalaamossa tai jossain ulkona olevassa työkohteessa. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

146 Jauhemaalaus (10 ov) 146 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa jauhemaalauksen käsiruiskutuksen ja jauhemaalauslaitteistojen käytön. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea työselostuksia ja ymmärtää jauhemaalausmerkinnät tehdä suojaukset pinnoille joita ei maalata esikäsitellä jauhemaalattavat kappaleet valmistaa maalattaville kappaleille sopivat ripustimet ja huoltaa niitä ripustaa jauhemaalattavat tuotteet valita oikeat jauhemaalityypit ja laitteet työstettävän kohteen mukaan tarkastaa tuotteen pinnan kelvollisuuden jauhemaalaukseen valita esikäsittelyn ja jauhemaalityypin kappaleelle kohdistuvan rasituksen mukaan käyttää jauhemaalauksessa tarvittavia laitteita jauhemaalauksen käsiruiskutuksen tehdä jauhemaalauslaitteiston puhdistukset ja käyttöhuollot korjata jauhemaalauslaitteisiin liittyvät pienet viat vaihtaa värijauheen jauhemaalauslaitteistoon tunnistaa jauhemaalaukseen liittyvien laitteiden toimintahäiriöt huolehtia jauhemaalauksessa käytettävän paineilman laadusta ja maalausolosuhteista tarkastaa valmiit tuotteet visuaalisesti tehdä laadunvarmistamiseen liittyvät tartunta- ja kalvonpaksuusmittaukset pakata valmiit tuotteet vastaanottajan vaatimusten mukaisesti korjata jauhemaalausvirheitä toimia jauhemaalaamossa yleisten työturvallisuusmääräysten mukaan huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja järjestyksestä niin, että ei aiheuta tarpeetonta vaaraa itselleen tai kanssatyöntekijöilleen huolehtia jauhemaalauksessa syntyvien jätteiden lajittelusta suojautua oikein terveydelle haitallisilta aineilta käyttää työkykyä ylläpitäviä työskentelytapoja. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely asennoituu työhönsä toimii yritteliäästi ja siten että ei aiheuta osaa arvioida oman yritykselle taloudellista työnsä vahinkoa kustannusvaikutuksia tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta maalattaessa kaikenlaisia kappaleita

147 147 Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi jauhemaalaa helposti maalattavia tuotteita vaadittavaan laatutasoon korjaa itse maalausvaiheessa tehdyt virheet ohjatusti. Arvioi ohjatusti maalatun lopputuloksen laatuvaatimuksiin verrattuna. jauhemaalaa erimuotoisia tuotteita vaadittavaan laatutasoon korjaa itsenäisesti maalausvaiheessa tehdyt virheet. Arvioi itsenäisesti maalatun lopputuloksen laatuvaatimuksiin verrattuna. suunnittelee ja toteuttaa jauhemaalaustöitä itsenäisesti ja laadukkaasti arvioi oman toimintansa kustannustehokkuutta. 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Tuotteiden käsittely Ripustus Jauhemaalaus Työvälineiden Materiaalien Kestävä kehitys käsittelee tuotteita niin, että ei vahingoita niitä ennen maalausta tai sen jälkeen ripustaa oikein aikaisemmin tutut, helposti maalattavat kappaleet valmiilla ripustimilla. Osaa huomioida mahdollisen esikäsittelyn asettamat vaatimukset ripustukselle jauhemaalaa helposti maalattavia tuotteita itsenäisesti valitsee sopivan ruiskutuslaitteen ja säätää sen erilaisille kappaleille valvoo paineilman laatua ja maalausolosuhteita ei päästä jauhemaaleja sekoittumaan keskenään värinvaihtojen yhteydessä lajittelee työssä muodostuvat jätteet ja kierrättää niitä sekä tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön. tekee suojaukset pinnoille joita ei maalata ripustaa oikein itselleen aikaisemmin vieraat kappaleet valmiilla ripustimilla jauhemaalaa vaikean muotoisia tuotteita vähäisen ohjauksen avulla huoltaa ripustimet ja ripustaa kappaleet oikein hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi tekee tarvittaessa värinvaihdon käyttää pakkausmateriaaleja tarkoituksen mukaisesti työskentelee siten, että jauhemaalin hukka on vähäistä ja että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. tekee itse hyvin toimivia ripustuksia kappaleille joita ei ole ennen maalannut jauhemaalaa vaikean muotoisia maalattavia tuotteita itsenäisesti valitsee oikean ripustustavan erilaisille kappaleille huoltaa jauhemaalauslaitteita toimii niin, että työssä energian kulutus on mahdollisimman pieni maalattaviin kappaleisiin nähden.

148 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tunnistaa jauhemaalattavan tuotteen materiaalin ja riittävän puhtauden tuntee yleisesti jauhemaalaustyössä käytettävät jauhemaalit ja niiden ominaisuudet tietää tuotteen materiaalipaksuuden ja muodon vaikutuksen uunitusaikaan ja osaa välttää alipolttotilanteet osaa työssä tarvittavat peruslaskutoimitukset ja osaa arvioida aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa. tarkastaa esikäsittelyn riittävän tason ennen jauhemaalausta tuntee jauhemaalauksessa käytettävät jauhemaalit niin hyvin, että osaa niiden ominaisuuksien perusteella valita oikean jauhemaalin käyttökohteen mukaan tietää yleisimpien jauhemaalauslaitteiden toimintahäiriöt ja niiden korjaustavat osaa arvioida työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekkiä ja laskea kappaleiden materiaalipaksuuden perusteella oikeat uunitusajat. arvioi esikäsittelyn, jauhemaalauksen ja muiden tekijöiden vaikutuksen tulevan maalauksen korroosionestokykyyn 148 tuntee yleisesti käytettävät jauhemaalit ja niiden standardien mukaiset merkintätavat osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys turvallisuus ja toimintakyky soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä toimi asianmukaisesti työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja arvioi omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tulevia ongelmiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla osaa varoa tärinää, melua ja hengitysilman tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja tyylinsä toimii innovatiivisesti ja suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä ja osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset

149 Ammattitaidon osoittamistavat käyttää tarkoituksenmukaisesti työkoneiden turvalaitteita käsittelee taakkoja turvallisesti ripustaa tuotteet niin että ne eivät aiheuta putoamisvaaraa. epäpuhtauksia käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä. ja noudattaa niitä. osaa huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään. 149 Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla työntekijänä jauhemaalaamossa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Puuteollisuuden pintakäsittelylinjan hoito (30 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa työskennellä puuteollisuuden pintakäsittelylinjalla (esim. ruiskuautomaattilinja, tela/valukonelinja). Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistella käytettävät pintakäsittelymateriaalit käyttökuntoon tehdä koneiden ja laitteiden ja suuttimien säätöjä säätää syöttö- ja vastaanottolaitteet säätää hiomakoneet ja valita hiomakarkeudet käyttää haihdutus-, kuivaus- ja jäähdytyslaitteita määritellä ja säätää materiaalien levitysmääriä ohjata ja valvoa pintakäsittelylinjan toimintaa käyttää pintakäsittelylinjan numeerista ohjausta (NC -tekniikkaa) ja ohjelmoida tarvittavat säädöt valvoa pintakäsitellyn pinnan laatua tunnistaa tavallisimmat virheet ja niiden syyt kalvonmuodostuksessa ja osaa tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä linjan säätöihin

150 150 puhdistaa pintakäsittelylinjan ja käsitellä jätteet huomioiden ympäristö- ja työsuojelun pumppujen ja venttiilien toimintaperiaatteet tehdä värinvaihdot ja puhdistushuollot lämpösäteilijöiden (IR ja UV) toimintaperiaatteen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Työn kokonaisuuden Laadun Oman työn arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys tarvitsee ajoittain tarvitsee apua ohjaa ja valvoo linjan ohjausta ongelmatilanteissa toimintaa lähes tarvitsee ohjeistusta laadunan ja apua korjaussäätöjen tekemisessä huomaa, milloin tekee virheen kysyy neuvoa tarvittaessa. tietää laatuvaatimukset, mutta tarvitsee jossain määrin apua korjaussäätöjen tekemisessä tietää, mistä virhe johtui on aktiivinen. itsenäisesti tietää laatuvaatimukset ja osaa tehdä tavallisimmat korjaussäätötoimenpiteet korjaa oma-aloitteisesti työsuoritustaan on huolellinen ja tarkka. 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Laitteiden säätäminen Materiaalien valmistelut ja vaihtamiset Teknologia ja tietotekniikka tuntee työvaiheet ja laitteiston, mutta tarvitsee apua niiden säädöissä osaa ohjattuna laittaa materiaalit käyttökuntoon ja käsitellä niitä asianmukaisesti tuntee linjan teknologian ja osaa säätää ja valvoa laitteistoja, mutta tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta tuntee materiaalien ominaisuudet ja pystyy itsenäisesti laittamaan ne käyttökuntoon tuntee teknologian ja ohjelmoinnin, mutta osaa säätää laitteiston käyttökuntoon huomioiden mahdollisimman pienen materiaalihukan ja pystyy itsenäiseen toimintaan tuotantoprosessin aikana lisäksi pystyy prosessin aikana itsenäisesti suorittamaan materiaalien vaihdot suorittaa itsenäisesti linjalla tehtäviä säätöjä

151 151 Kestävä kehitys numeerisen ohjelmoinnin, mutta tarvitsee työssään lähes jatkuvaa ohjausta tunnistaa prosessista ja laitteiston puhdistuksesta syntyvät jätteet sekä osaa ohjattuna suorittaa laitteiston puhdistuksen ja käsitellä jätteet. tarvitsee ajoittain ohjausta osaa ohjeiden mukaan itsenäisesti puhdistaa laitteiston ja käsitellä jätteet. ja ohjelmointeja työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän ja osaa tarvittaessa perustella, mitkä työssä muodostuvat jätteet luokitellaan. ongelmajätteiksi. 3. Työn perustana olevan tiedon Pintakäsittelytekniikan Pintakäsittelylinjan toiminnan tunteminen tuntee tietää tavallisimpien osaa tehdä kalvonmuodostuksen pintavirheiden syyt pintavirheiden perusteet korjaamiseen tuntee pääpiirteittäin linjan rakenteen ja yksiköiden toiminnan tuntee linjan rakenteen ja yksiköiden ja laitteiden toiminnan Laitetuntemus tuntee laitteiden toiminnan tuntee laitteiden rakenteen niin, että osaa tehdä tarvittavat purku- ja kokoonpanotyöt Materiaalituntemus Matematiikka ja luonnontieteet tuntee tavallisimmat puutuotteessa käytettävät petsi-, lakka- ja maalityypit sekä noudattaa niistä annettuja käyttöohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteita osaa laskea levitysmäärät osaa sähkötekniikan perusteet. osaa arvioida pintakäsittelyalustasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa laskea materiaalin menekin osaa paineilmalaitteiden toiminnan fysikaaliset perusteet. tarvittavia säätöjä osaa ohjata yksiköiden ja laitteiden toimintaa kustannustehokkaasti ja laatuvaatimusten mukaan osaa itsenäisesti tehdä säätötoimenpiteet osaa arvioida laatuluokituksen mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa arvioida työhön kuluvaa aikaa. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu osaa arvioida oman työnsä onnistumista osaa tehdä ratkaisuehdotuksia osaa ratkaista työssä esiin tulevia ongelmia

152 152 Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita ja osaa käyttää työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä apu- ja turvalaitteita. työssä esiin tulevia ongelmiin toimii työssään joustavasti noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti osaa pitää huolta työsuojelusta koko pintakäsittelylinjaan kuuluvalla työskentelyalueella. toimii innovatiivisesti ja osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen osaa havainnoida mahdollisia työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä puutteita. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suorittamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt työtehtävät työmaaolosuhteissa puuteollisuuden pintakäsittelylinjalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Puutuotteiden pintakäsittely (30 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa petsata, lakata ja maalata kalusteita ja muita puutuotteita eri ruiskutusmenetelmillä. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä pohja- ja välihionnat käsin ja koneellisesti tehdä kittaukset ja silotukset ruiskumaalata hajoitusilmaruiskulla, ilmahajoitteisella paineruiskulla ja suurpainemaalauslaitteella käyttää sähköstatiikkalaiteistoa käyttää ruiskumaalaustilan tai kammion ilmanvaihto-, valaisin- ja lämmityslaitteita tehdä laadunvarmistuksen ja siihen kuuluvat mittaukset korjausmaalata ruiskumaalattuja maalipintavirheellisiä pintoja

153 153 suojata ja pakata valmiiksi maalatut kappaleet kuljetusta varten. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus Oman työn arviointi Työkokonaisuus Aloitekyky ja yrittäjyys etenee työssään etenee työssään osaa suunnitella työnsä annettuja ohjeita suunnitelmallisesti kulun ja etenee työssään noudattaen suunnitelmallisesti osaa arvioida omaa onnistumistaan työssä osaa työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta asennoituu työhönsä vastuuntuntoisesti. arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti pääsee laatuvaatimusten mukaiseen lopputulokseen itsenäisesti toimii yritteliäästi. ilman ohjausta arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa tekee työkokonaisuuden kerralla valmiiksi jouhevasti työvaiheesta toiseen siirtyen on aloitteellinen ja pyrkii kehittämään työsuoritustaan. 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Kittaus ja silotus osaa työmenetelmät tekee työn siististi tekee työn vähäisellä materiaalimenekillä Hionnat osaa hioa käsin ja koneella, mutta tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten suhteen tekee itsenäisesti riittävän hyvän hiomapinnan tekee hionnat joutuisasti laatuvaatimusten mukaisiksi Ruiskumaalaus Sähköstatiikkalaitteiston käyttö osaa maaliruiskun käytön ja ruiskutustekniikan osaa laittaa sähköstatiikkalaitteiston toimimaan ruiskumaalaa tuotteen laatuvaatimusten mukaiseksi osaa säätää sähköstatiikkalaitteistoa tilanteen mukaan ruiskumaalaa tuotteen laatuvaatimusten mukaiseksi niin, että ohiruiskutus on vähäistä ja maalikalvosta ei tule tarpeettoman paksu Maalaustilan käyttö osaa käyttää huolehtii siitä, että osaa säätää osa tarkkailla ja säätää sähköstatiikkalaitteiston toimivuutta koko ajan tilanteen mukaan

154 154 Materiaalien valmistelu ja vaihtaminen maalaustilan ilmastointi ja lämmityslaitteita osaa värinvaihdon ja maalien, lakkojen ja petsien käyttökuntoon laiton suoritusteknisesti. valaistus on riittävää ja kohdentuu oikein tekee värinvaihdon huolellisesti ja maalien, lakkojen ja petsien käyttökuntoon laiton itsenäisesti. ilmastointilaitteistoja tilanteen mukaan tekee värinvaihdot joutuisasti ja laittaa maalit, lakat ja petsit kerralla käyttökuntoon. 3. Työn perustana olevan tiedon Pintakäsittelyn perustiedot tuntee tavallisimmat puutuotteessa käytettävät petsi-, lakka- ja maalityypit sekä noudattaa niistä annettuja käyttöohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteita Materiaalituntemus tuntee tavallisimmat puutuotteissa käytettävät maali-, lakka- ja petsityypit Kestävä kehitys osaa käsitellä ja varastoida maaleja, lakkoja ja petsejä. osaa arvioida pintakäsittelyalustasta ja laitteiston teknologiasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille tuntee puutuotteissa käytettävien maali-, lakka- ja petsityyppien ominaisuuserot käsittelee materiaaleja huolellisesti. osaa arvioida laatuluokituksen mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa tehdä puupinnan ja laatuvaatimusten mukaisia materiaalivalintoja työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa toimia työyhteisössä työryhmän jäsenenä noudattaa sovittuja työaikoja ja tekee työnsä sovitulla tavalla tuntee ja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja käyttää tarvittaessa hengitysilmasuodatinta ja suojakäsineitä. osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tulevia ongelmiin noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti. huolehtii työsuojelusta työpaikalla ja ympäristössä. tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja tyylinsä toimii innovatiivisesti ja suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä sekä ilmaista mielipiteensä selkeästi työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen suojaa ihonsa kaikissa tilanteissa huolellisesti suojavaatteilla ja käsineillä.

155 155 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä puutuotteiden (esim. huonekalut ja rakennusosat) pintakäsittelyjä työpaikalla tai mahdollisimman aidoissa työmaaolosuhteissa oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kalvopinnoitus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee perustiedot ja -taidot puuainespohjaisten tuotteiden kalvopinnoituksesta. Tutkinnon osan suorittaja osaa hoitaa, säätää ja valvoa koneiden toimintaa säätää syöttö- ja vastaanottolaitteet valvoa valmiin pinnan laatua tunnistaa tavallisimmat virheet ja niiden syyt kalvon pinnalla ja tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä koneiden säätöihin puhdistaa linjan ja käsitellä jätteet huomioiden ympäristön- ja työsuojelun huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja turvallisuudesta. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus etenee työssään annettuja ohjeita noudattaen osallistuu oman työnsä suunnitteluun ja etenee työssään suunnitelmallisesti osaa suunnitella työnsä kulun ja etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta vähäisellä ohjauksella Työkokonaisuus tuntee hallitsee pystyy itsenäiseen

156 156 Oman työsuorituksen arviointi Aloitekyky ja yrittäjyys työkokonaisuuden, mutta tarvitsee jatkuvaa ohjausta osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa asennoituu työhönsä vastuuntuntoisesti. työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti toimii yritteliäästi ja osaa arvioida oman työnsä vaikutuksia. työskentelyyn valvonnan alla arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi. 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Laitteiston säätäminen Materiaalien valmistelu ja vaihtaminen Teknologia ja tietotekniikka Kestävä kehitys tuntee työvaiheet ja laitteiston, mutta tarvitsee niiden säädöissä ja valvonnassa jatkuvaa ohjausta osaa ohjattuna laittaa materiaalit käyttökuntoon ja käsitellä niitä asianmukaisesti tuntee linjan teknologian, mutta tarvitsee jatkuvaa ohjausta työtehtävän suorituksessa tunnistaa prosessista ja laitteiston puhdistuksesta syntyvät jätteet sekä osaa ohjattuna suorittaa laitteiston puhdistuksen ja käsitellä jätteet. osaa säätää ja valvoa laitteiston toimintaa, mutta tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta tuntee materiaalien ominaisuudet ja pystyy itsenäisesti laittamaan ne käyttökuntoon tarvitsee ajoittain ohjausta työtehtävän suorituksessa osaa ohjeiden mukaan itsenäisesti puhdistaa laitteiston ja käsitellä jätteet. osaa säätää laitteiston käyttökuntoon huomioiden mahdollisimman pienen materiaalihukan ja pystyy itsenäiseen toimintaan tuotantoprosessin aikana pystyy prosessin aikana itsenäisesti suorittamaan materiaalien vaihdot pystyy itsenäisesti säätämään koneita työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän ja osaa tarvittaessa perustella, mitkä työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. 3. Työn perustana olevan tiedon Kalvopinnoituksen perustiedot tuntee tavallisimmat pinnoitusmateriaalit ja liimat tuntee yleisimmin käytettävät pinnoitusteknologiat osaa arvioida laatuluokituksen mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille Työhön liittyvä tuntee linjan rakenteen tuntee pinnoitettavat osaa arvioida

157 157 erikoisosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet ja siinä käytettävät koneet ja laitteet sekä yksiköiden toiminnan ja niiden merkityksen valmiin tuotteen lopputulokselle osaa laskea työssä tarvittavan pinnoitusmateriaalin ja liiman määrän. materiaalit sekä käytettävät pinnoitusmateriaalit ja liimat osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin ottaen huomioon myös hukkaan menevän osuuden. pinnoitettavasta materiaalista ja laitteiston teknologiasta johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa arvioida työhön kuluvaa aikaa. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa toimia työyhteisössä työryhmän jäsenenä osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja tyylinsä toimii innovatiivisesti ja osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi Ammattietiikka on ajankäytössä täsmällinen ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita ja käyttää henkilönsuojaimia ja koneiden turvalaitteita. huolehtii työpaikan työsuojelusta. osaa havainnoida mahdollisia työsuojelupuutteita. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suorittamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt työtehtävät työmaaolosuhteissa kalvopinnoituslinjalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot.

158 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Puutuotteiden pintavirheiden korjaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä pienehköjä teollisesti valmistettavien puutuotteiden pintavirheiden korjauksia. Tutkinnon osan suorittaja osaa tunnistaa virheen laadun eli, onko se materiaalista, valmistusprosessista, pintakäsittelystä vai kappaleen käsittelystä johtuva pintakäsittelyn teoreettiset perusteet tunnistaa tavanomaisimmat puumateriaalit tunnistaa korjaus- ja pintakäsittelymateriaalit valita kohteeseen kulloinkin sopivan korjaustekniikan suorittaa oikein tarvittavat hionnat suorittaa pintakäsittelyaineiden sävytykset mallin mukaisesti suorittaa pintakäsittelyn ruiskulla ottaa huomioon tuotekohtaiset laatuvaatimukset huolehtia työpaikkansa siisteydestä ja turvallisuudesta. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallisuus etenee työssään annettuja ohjeita noudattaen osallistuu oman työnsä suunnitteluun ja etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella Työkokonaisuus Oman työsuorituksen arviointi tuntee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee jatkuvaa ohjausta osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti osaa suunnitella työnsä kulun ja etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta pystyy itsenäiseen työskentelyyn valvonnan alla arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa Aloitekyky ja asennoituu työhönsä toimii yritteliäästi ja on aloitteellinen ja

159 159 yrittäjyys siten, että ei aiheuta taloudellista tai muuta vahinkoa. osaa arvioida oman työnsä vaikutuksia. toimii työyhteisön parhaaksi. 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Kestävä kehitys tuntee työmenetelmät ja materiaalit, mutta tarvitsee jatkuvaa ohjausta tunnistaa työkalujen puhdistuksesta syntyvät jätteet osaa ohjattuna suorittaa työkalujen puhdistuksen ja käsitellä jätteet. tuntee työmenetelmät ja materiaalit sekä osaa käyttää niitä, mutta tarvitsee työssään ajoittain ohjausta osaa ohjeiden mukaan itsenäisesti puhdistaa työkalut ja käsitellä jätteet. tuntee työmenetelmät ja materiaalit, osaa sävyttää pintakäsittelyaineet ja pystyy itsenäiseen toimintaan työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän osaa tarvittaessa perustella, mitkä työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon tuntee tavallisimmat puuja pintakäsittelymateriaalit sekä tavallisimmat liimat tuntee korjaustekniikat osaa arvioida korjattavasta materiaalista ja virheestä johtuvia vaatimuksia materiaalivalinnoille osaa arvioida onko korjaus taloudellisesti järkevää osaa arvioida lopputulokseen vaikuttavia ulkonäöllisiä vaatimuksia materiaalivalinnoille Matematiikka ja luonnontieteet Estetiikka osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin työskentelee tietoisena esteettisten tekijöiden merkityksestä työn lopputulokseen. osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin ottaen huomioon hukkaan menevän osuuden tunnistaa esteettisiä riitasointuja aiheuttavat tekijät. osaa arvioida työhön kuluvan ajan osaa tehdä korjauksen niin ettei se erotu alkuperäisestä pinnasta. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot

160 160 Oppiminen ja ongelmanratkaisu osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista ei tee samaa virhettä toista kertaa ja parantaa työsuoritustaan työn kuluessa Vuorovaikutus ja yhteistyö osaa toimia työyhteisössä työryhmän jäsenenä toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia toimii innovatiivisesti ja osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky on ajankäytössä täsmällinen ja tekee työnsä sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita ja käyttää henkilönsuojaimia ja koneiden turvalaitteita. noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja tekee työtä vastuuntuntoisesti huolehtii työpaikan työsuojelusta. työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen osaa havainnoida mahdollisia työsuojelupuutteita. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suorittamalla puumateriaalista, tuotteen valmistusprosessista, pintakäsittelystä tai kappaleen käsittelystä johtuvien pintavirheiden korjauksia kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Varastointi (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa suorittaa teollisuusmaalaamossa pakkaukseen ja varastointiin liittyvät tehtävät. Tutkinnon osan suorittaja osaa materiaalin käsittelyä pakkauksiin valmiin pintakäsittelytuotteen pakkauksen ja rahdituksen ottaa huomioon laadun ja laatujärjestelmien merkityksen logistisen ketjun kaikissa vaiheissa varasto- ja kuljetusalan töihin liittyvän lainsäädännön perusasiat hoitaa oikein asiakaspalvelutilanteita

161 ottaa huomioon perusasiat varastotyöpaikkansa työ- ja ympäristönsuojelusta pitää ajan tasalla varastotiedostoja ja käyttää käyttöjärjestelmän yleisimpiä apuohjelmia ottaa huomioon tunnistejärjestelmän periaatteet, joita ovat esimerkiksi viivakooditekniikan ja saattomuistion perusasiat ja yleisimmät kuormauskirjat käyttää yleisimpiä kuormankäsittelylaitteita sekä vastapainotrukin - ja kuormankäsittelylaitteita ajaa trukkia niin, että hänellä on valmiudet työpaikkojen trukkitöihin käyttää pakkaamon apuvälineitä ja laitteita, kuten vannehtimis- ja kiristekalvolaitteita tehdessään pakkauksia tehdä pakkausten merkintöjä käyttäen apuna paino-, tilavuus- ja lavametriperusteista rahditusta. 161 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Oman työn arviointi Työturvallisuudesta huolehtiminen Aloitekyky ja yrittäjyys tarvitsee ohjausta etenee työssään aloituksessa ja suunnitelmallisesti siirryttäessä työvaiheesta vähäisellä ohjauksella toiseen pääsee ohjauksen avulla valmiin pakkauksen mukaisen laatuvaatimuksen täyttävään lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa noudattaa työturvallisuusohjeita asennoituu työhönsä vastuuntuntoisesti. pääsee vähäisen ohjauksen avulla valmiin pakkauksen mukaisen laatuvaatimuksen täyttävään lopputulokseen osaa arvioida omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä toimii yritteliäästi. etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta pääsee itsenäisesti valmiin pakkauksen mukaisen laatuvaatimuksen täyttävään lopputulokseen arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa käyttää ergonomisesti oikeita työasentoja toimii aloitteellisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Työmenetelmien suorittaa pakkauksen ja varastoinnin määriteltyyn suorittaa työnsä aloittelijalle sopivassa suorittaa työnsä lähes ammattilaistasoisessa

162 Työn laatu Työvälineiden Materiaalien Kestävä kehitys laatutasoon ajassa ajassa suorittaa pakkauksen niin, suorittaa pakkauksen että se vaatii ehkä niin, että se vaatii korjauksia, mutta on korkeintaan vähäisiä korjattavissa korjauksia osaa käyttää lähes oikein pakkauksessa tarvittavia työvälineitä osaa käsitellä kuormauskäsittelylaitteita asianmukaisesti käyttää pakkausmateriaaleja ohjatusti tunnistaa työstään muodostuvat ongelmajätteet. osaa käyttää pakkauksessa tarvittavia työvälineitä ja pystyy tekemään tarvittavat merkinnät pakkauksiin työskentelee siten, että pakkausmateriaalin menekki on kohtuullista tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön. 162 suorittaa pakkauksen niin, että se vastaa sellaisenaan ennakkoon määriteltyä laatutasoa pystyy hallitsemaan varastoinnissa ja pakkauksessa tarvittavat laitteet työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän osaa tarvittaessa perustella, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. 3. Työn perustana olevan tiedon Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Teknologian ja tietotekniikan taidot osaa lukea pakkausohjeet ja noudattaa annettuja ohjeita osaa arvioida aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa osaa työssä tarvittavat peruslaskutoimitukset osaa käyttää työtehtävissään käytössä olevaa teknologiaa. kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen henkilön kanssa osaa arvioida työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekkiä osaa käyttää suhdelukuja osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankkimisessa. osaa lukea pakkaus- ja varastointiohjeistusta sekä kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa osaa laskea työsuorituksessa tarvittavan materiaalin menekin osaa vertailla ja arvioida laskennallisia suhteellisuuksia osaa hyödyntää monipuolisesti viestintätekniikkaa tiedon siirtämisessä ja tallentamisessa. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot

163 163 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä osaa toimia työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä tekee työtä vastuuntuntoisesti ja sovitulla tavalla noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja työturvallisuuteen liittyviä ohjeita tunnistaa työhönsä mahdollisesti liittyvän putoamisvaaran ja tietää, miten siltä voidaan suojautua. osaa arvioida omaa oppimistaan ja työnsä onnistumista noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja ja toimii vuorovaikutustilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti ja työtään arvostaen tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ja osaa torjua ja suojautua niiltä osaa käsitellä raskaita taakkoja turvallisesti. osaa arvioida ja jäsentää oppimaansa tietoa ja suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä toimii joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita ihmisiä tasavertaisesti edistää omalla toiminnallaan työssä viihtymistä, yhteistyötä ja avoimuutta työpaikalla osaa käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla teollisuusmaalaamossa pakkaukseen ja varastointiin liittyvissä työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Koristemaalaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset

164 Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennus- tai kalustepintojen koristemaalauksia käsityömenetelmillä. 164 Tutkinnon osan suorittaja osaa suunnitella koristemaalaustyötä piirustusten, kuvastojen ja mallikirjojen avulla suurentaa mallit työkohteeseen annettujen mittakaavojen mukaisesti tehdä käytettävää koristelutekniikkaa ja väritystä havainnollistavan näytemallin tehdä rakennusten sisäpintojen tai kalusteiden koristemaalaustöitä tarkoitukseen soveltuvilla maalaustarvikkeilla tehdä työt mallien, työselostusten ja ohjeiden perusteella käyttää apunaan laatimiaan piirustuksia ja luonnoksia valmistaa ja käyttää koristesabloneja maalata koristekuvioita käsivaraisesti sivellintyönä suorittaa koristeviivauksia sivellintyönä viivaimien avulla huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta, niin että ympäristö ei vaurioidu. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Asiakkaan esittämien luonnosten pohjalta tehtävät näytemallit Oman työn arviointi ja oman toiminnan kehittäminen Työn kokonaisuuden luonnosvaiheesta valmiiksi koristemaalaustyöksi valmistaa vähäisen valmistaa ohjauksen jälkeen toteutuskelpoisen työtekniikkaa ja värejä näytemallin itsenäisesti havainnollistavan näytemallin arvioi realistisesti näytemallin mukaisen koristemaalauksen tarvittavaa työaikaa löytää omasta toiminnastaan kehittämiskohteita toteuttaa laatimaansa näytemallin mukaisen koristemaalauksen ohjeiden mukaiseksi kokonaisuudeksi. arvioi rakennuspinnalle tekemänsä koristemaalauksen laatua suhteessa näytemalliin pyrkii rationaaliseen työskentelyyn, kehittää omaa toimintaansa toteuttaa työkokonaisuuden suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. ehdottaa tarvittaessa vaihtoehtoisia työtapoja näytemallin toteuttamiseksi vertailee työnsä laatua kokonaissuunnitelmiin ja kohteen laatuvaatimuksiin siirtyy työvaiheesta toiseen itsenäisesti ja jouhevasti tekee työnsä itsenäisesti ja järjestelmällisesti. ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Koristeviivaus maalaa hyväksyttävästi siveltimellä yli 8 mm maalaa riittävällä tarkkuudella myös 3 tekee viivaustyöt siten, että valmiit viivat ovat

165 Sablonimaalaus Sivellinmaalaus ja koristetekstaus Piirustusvälineet Linjalangat Viivaimet Viivasiveltimet Sabloniveitset Töpöttimet Rei ittäjät Tukikepit Tekstaussiveltimet Kärkisiveltimet Pohjustusmateriaalit Vesiohenteiset koristemateriaalit Liuotinohenteiset koristemaalit ja lakat Sablonimateriaalit leveitä viivoja 8 mm leveitä viivoja kauttaaltaan terävä- ja suorarajaisia sekä tasalevyisiä valmistaa ja käyttää viivainten ja kaavioiden avulla tehtäviä sabloneja tekee tarkkareunaisia yksivärisiä koristesivelyjä, mutta työnopeudessa voi olla vielä kehittämistarvetta käyttää työvälineitä pääosin asianmukaisesti (joissakin käsiotteissa voi olla vielä kehittämistarvetta) ja huolehtii työn jälkeen työvälineiden puhdistuksesta, huollosta ja palauttamisesta paikoilleen tutustuu omaaloitteisesti tuotteiden käyttöohjeisiin ja noudattaa niitä sekä suojaa ympäristön maaliroiskeilta ohjeistuksen mukaisesti. valmistaa myös käsivaraisesti leikattavia tai rei itettäviä sabloneja hallitsee työmenetelmät kohtuullisella nopeudella ja varmuudella käyttää työvälineitä asianmukaisesti, (käsiotteet ovat ammattimaiseen työntekoon soveltuvia) ja pitää työvälineet koko ajan käyttökunnossa käsittelee materiaaleja asianmukaisesti, suojaa ympäristön tarpeen mukaan itsenäisesti. 165 työskentelee tarkasti ja huolellisesti maalaa sujuvasti tukikepin avulla tehtäviä monivärisiä koristekuvioita, työn jälki on mallin mukaista ja tasalaatuista, toiminta on varmaa ja tehokasta tekee työvälinevalintoja itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti, kunnostaa tarvittaessa työvälineitä työn kestäessä ja otteet ovat varmoja ja määrätietoisesti valittuja käyttää materiaaleja taloudellisesti ja huolellisesti. 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous tuntee tavallisimpien koristemaalauksessa käytettävien maalityyppien peruseroavaisuudet ymmärtää pääosin ilman apua työselostuksessa mainitut käsitteet, kysyy tarvittaessa neuvoa tuntee maalityyppien soveltuvuuden koristeltaville alustoille osaa arvioida käyttökohteen mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille Työselostuksen ymmärtäminen selvittää omatoimisesti työselostuksessa mainitut hallitsee hyvin työselostuksissa käsitteet ja ottaa ne käytettävän käsitteistön huomioon oman työnsä ja pystyy osallistumaan suunnittelussa työselostuksesta käytävään keskusteluun Värisoinnutus tietää väriopilliset tuntee NCS-järjestelmän ymmärtää tavoitteellisen

166 166 Koristetyylien tunnistaminen Kestävä kehitys perusilmiöt, kuten kontrastit, harmoniat ja metameria osaa mainita nimeltä historialliset perustyylisuunnat huolehtii jätteiden käsittelystä. muodostumisperiaatteen ja osaa sävyttää värejä silmämääräisesti tunnistaa kuvien perusteella koristetaiteelliset perusornamentit ymmärtää kestävän kehityksen tarpeellisuuden. värisoinnutuksen periaatteet ja pystyy hyödyntämään näitä koristemaalauksessa tietää eri aikakausina Suomessa vallinneet tyylisuunnat ja niille ominaisen ornamentiikan toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky havaitsee hakee tietoa ja osoittaa ongelmatilanteet, kiinnostusta oman toimii annettujen oppimisensa ohjeiden mukaan kehittämiseen toimii yhteistyössä muiden työryhmän jäsenten kanssa noudattaa työelämän yleisiä käytäntöjä ja yrityskohtaisia ohjeita Noudattaa työturvallisuusohjeita ja käyttää tarvittaessa henkilökohtaisia suojaimia ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan merkityksen asennoituu työhön ammatillisesti ja toimii vastuuntuntoisesti ja työtään arvostaen Tietää työkyvyn merkityksen ja miten sitä ylläpidetään ja ymmärtää työhönsä liittyvät vaarat ratkaisee työssään ilmeneviä ongelmia ja etsii vaihtoehtoisia toimivia työtapoja työskentelee asiakaslähtöisesti tuntee oman alansa tärkeimmät ammattiperinteet ja pyrkii niiden kohtuulliseen vaalimiseen suunnittelee ja järjestää itselleen ergonomisesti sopivan työympäristön Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla koristemaalaustehtävissä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

167 Mukailumaalaus (10 ov) 167 Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä rakennus- tai kalustepinnoille perinteisiä puun- ja kivenmukailumaalauksia (ootraus ja marmorointi). Tutkinnon osan suorittaja osaa suunnitella oman työnsä kulun ja arvioida työhön tarvittavia materiaalimääriä käyttää mukailutöihin tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia käyttää ergonomisesti tarkoituksenmukaisia ja toimintakykyä ylläpitäviä työtapoja tehdä ennen mukailumaalauksia tarvittavat valmistelut ja esikäsittelyt käyttää mukailumaalaukseen soveltuvia perinteisiä ja uusia maalausmenetelmiä ja työvälineitä ja materiaaleja tehdä mukailutöitä erilaisille maalausalustoille käyttää turvallisesti mukailutyöhön liittyvä aineita ja materiaaleja huomioida työolosuhteiden mahdolliset vaikutukset mukailutyön lopputulokseen mukailla vähintään kahta erilaista tunnettua puulajia ja kahta erilaista kivilajia erilaisilla sideaineilla ja menetelmillä niin, että lopputulos on joko annetun mallin mukaista tai työ vastaa muutoin kivi- tai puulajille ominaisia piirteitä. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Valmiin työn laatu omaa tuottavan ja toimii yritteliäästi ja on aloitteellinen ja vastuullisen osaa arvioida oman toimii työyhteisön työasenteen työnsä parhaaksi suorittaa työvaiheet itsenäisesti, mutta tarvitsee hieman ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen saa mukailutyönsä suoritetuksi ohjeistuksen ansiosta kohtuullisessa ajassa suorittaa mukailutyön siten, että se vaatii joitain paikkauksia kustannusvaikutuksia etenee mukailutyössään suunnitelmallisesti, tarvitsee ainoastaan vähäistä ohjausta työn aloituksessa saa mukailutyönsä valmiiksi kohtuullisessa ajassa suorittaa mukailutyön siten, että se vaatii korkeintaan vähäisiä paikkauksia etenee mukailutyössään suunnitelmallisesti ilman ohjausta etenee työssään joutuisasti ja huolehtii siitä, että työympäristö jää siistiksi ja järjestykseen suorittaa mukailutyön siten, että se vastaa sellaisenaan määritelmien mukaista laatutasoa Oman työn arviointi osaa arvioida omaa osaa arvioida omaa arvioi omaa työtään

168 työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. työtään laatuvaatimusten mukaisesti ja korjata työhön liittyvät virheensä neuvonnan jälkeen. 168 työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa. 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Puunmukailu piiskaus-, kampausja aurausmenetelmillä, Kivenmukailu töpöttämällä, sivelemällä ja pyyhkimällä Mukailutyövälineet: Siveltimet Suonistimet Kammat Piiska Häivin Luonnonsieni Mukailuaineet: Pigmentit Sideaineet Ohentimet Lasuurit Lakat Kestävä kehitys 3. Työn perustana olevan tiedon Mallien tuntemus: Mänty Tammi Pähkinäpuu Mahonki Palisanteri Vaaleat marmorit Graniitit pääsee alkuohjauksen jälkeen jokseenkin mallin mukaiseen lopputulokseen, mukailupinnassa sallitaan vähäistä epäpuhtautta ja malliin nähden pieniä tyyli- ja värieroja käyttää työvälineitä niille tyypillisiin kuviointeihin ja säilyttää käyttämänsä välineet käyttökuntoisina käyttää mukailutyössä tehdasvalmisteisia peitto- ja kuultomaaleja käyttöohjeiden mukaisesti tunnistaa työstään muodostuvat ongelmajätteet ja palovaaran. pääsee alkuohjauksen jälkeen mallin mukaiseen lopputulokseen, mukailupinnassa sallitaan pääasiassa vain vähäistä epäpuhtautta käyttää työvälineistä oikeita käsiotteita ja säilyttää käyttämänsä välineet koko ajan käyttökuntoisina valmistaa perinteisiä öljy-, kalja- tai kaseiinipohjaisia mukailuliemiä ja käyttää niitä työ- ja ympäristöturvallisuuso hjeet huomioon ottaen. tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön. pääsee itsenäisesti mallin mukaiseen lopputulokseen soveltaa työvälineiden käyttöä erilaisten kuvioiden luomiseen, muotoilee tai kehittää itsenäisesti myös uusia mukailutyövälineitä osaa itsenäisesti valita mukailumaalaukseen sopivat tuotteet ja arvioida rasitusluokituksen mukaisia vaatimuksia materiaalivalinnoille työskentelee siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. tunnistaa aidoista ymmärtää mistä johtuvat tietää eri materiaalien mallipaloista eri puu- ja kivilajien todellisen soveltuvuuden vähintään 4 erilaista peruseroavaisuudet eri käyttökohteisiin, puu- ja kivilajia ja tunnistaa massiivisen ja tietää miten pinnoitetun rakenteen materiaaleille väliset eroavaisuudet tyypilliset kuvioinnit mukautuvat suorilla ja kaarevilla pinnoilla

169 169 Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Esteettiset taidot tuntee tavallisimpien mukailumaalauksessa käytettävien menetelmien ja materiaalien peruseroavaisuudet arvioi kohtuullisen hyvin aloittamaansa työsuoritukseen tarvittavaa työaikaa ymmärtää vanhoihin mukailupintoihin liittyviä arvotekijöitä. kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun yhdessä ammattitaitoisen maalarin kanssa arvioi riittävällä tarkkuudella työsuorituksessa tarvittavaa aikaa ja materiaalimääriä tunnistaa esteettisiä riitasointuja aiheuttavat perustekijät mukailutöissä. kykenee osallistumaan eri työvaiheiden suunnitteluun asiakkaan tai työnjohtajan kanssa laskee lähes oikein työsuorituksessa tarvittavan ajan ja materiaalin menekin tekee perusteltuja ehdotuksia värien ja materiaalien yhteensopivuuden parantamiseksi mukailutöissä. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys turvallisuus ja toimintakyky havaitsee ongelmat ja osaa arvioida työnsä osaa arvioida niiden onnistumista ja soveltaa merkitystä työn aiemmin oppimaansa onnistumiselle ongelmien ratkaisemisessa osaa toimia työyhteisössä työryhmän jäsenenä ja tehdä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta noudattaa sovittuja työaikoja käyttää mukailutöihin tarvittavia henkilökohtaisia suojaimia ja noudattaa ohjeistuksen jälkeen työturvallisuuteen liittyviä ohjeita. toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja - ryhmässä joustavasti ja tekee vastuullaan olevat työt huolellisesti toimii työssään joustavasti ja ottaa huomioon myös muiden tarvitsemat työskentelymahdollisuudet noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja osaa käyttää terveellisiä työtapoja ja työasentoja. suhtautuu kriittisesti työhönsä ja osaa arvioida omaa oppimistaan ja työtaitonsa kehittymistä toimii ratkaisukeskeisesti ja osaa ilmaista itsensä selkeästi, tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän työskentelee hyvien ammattikäytänteiden mukaisesti työtään arvostaen tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä sekä osaa huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa pääasiassa toimimalla mukailumaalaustehtävissä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

170 Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. 170 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Erikoismaalaus (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä erilaisia rakennusten tai laivojen sisäpintojen, tai muiden teollisuustuotteiden erikoismaalauksia. Tutkinnon osan suorittaja osaa suunnitella työn pääasiassa mallikirjojen ja kuvastojen avulla tehdä erilaisia erikoismaalaustöitä tarkoitukseen soveltuvilla maalaustarvikkeilla (esimerkiksi: väripesut, pirskotukset, kuviointimaalaukset, koristepinnoitukset, kuullotukset, lastamaalaukset, railomaalaukset jne) käyttää apunaan piirustuksia, luonnoksia, malleja, suunnitelmia, työselostuksia ja-ohjeita tehdä tarvittavat pohjatyöt (esikäsittelyt ja maalaukset) huolehtia työpaikan järjestyksestä, siisteydestä ja suojauksesta niin, että valmiit pinnat eivät vaurioidu. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Oman työn suunnittelu ja näytemallin valmistus Oman työn arviointi tiedostaa työhönsä suunnittelee omaa liittyvän työtään aktiivisesti ja suunnittelutarpeen, valmistaa mutta tarvitsee apua toteutuskelpoisen suunnittelun näytemallin aloituksessa ja kohtuullisen nopeasti, keskeisissä tarvitsee vain vähän päätöksentekotilanteissa ohjausta arvioi omaa työpanostaan työprosessin eri vaiheissa, mutta tarvitsee välillä vertailee omaaloitteisesti työnsä laatua näytemalliin työprosessin aikana ja huomioi mahdolliset tekee työsuunnitelman ja näytemallin itsenäisesti, malli vastaa sille asetettuja kestävyys- ja ulkonäkövaatimuksia arvioi työprosessin aikana oman työnsä laatua ja tuottavuutta, tekee tarvittaessa muutoksia

171 Työn kokonaisuuden luonnosvaiheesta valmiiksi erikoismaalaustyöksi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Erikoismaalausmene telmät, esimerkiksi: Väripesu Pirskotus Kuviointimaalaus Koristepinnoitus, Kuultomaalaus, Lastamaalaus, Railomaalaus, Työvälineet: Koristetelat Lastat Harjat ja siveltimet Sienet, rievut ja muut kuviointivälineet Erikoismaalausmater iaalit: Struktuuripinnoitteet Kuultomaalit Erikoislakat Erikoislisäaineet Estetiikka ohjausta korjaustarpeet työmenetelmiin tai - ajoitukseen liittyviä muutoksia saa työnsä valmiiksi kohtuullisella ohjauksella lähes määräajassa. saa työnsä valmiiksi määräajassa vähäisellä ohjauksella. 171 tekee työtä itsenäisesti ja järjestelmällisesti, työ valmistuu aikataulun mukaisesti. tekee alkuohjauksen jälkeen erikoismaalausta vähintään kolmella eri menetelmällä siten, että valmis pinta voi poiketa hieman mallista, mutta se on käsitelty kauttaaltaan tasaisesti, vain reunaalueilla sallitaan muusta pinnasta erottuvia pieniä poikkeamia käyttää erikoismaalaustöissä tarvittavia työvälineitä ohjeiden mukaisesti, mutta ei osaa varmuudella ehdottaa määrättyyn kuviointiin tarvittavaa työvälinettä käsittelee erikoismaalausmateriaa leja käyttöohjeiden mukaisesti, tarvitsee ehkä ohjeita uusien tai harvemmin käytettävien tuotteiden käsittelyssä suhtautuu työtehtävään asiakasmyönteisesti eikä pyri kyseenalaistamaan tekemänsä työn kauneusarvoja. suoriutuu vähäisen ohjauksen jälkeen erikoismaalaustehtävist ään siten, että lopputulos vastaa hyvin mallia ja myös reunaalueet ovat tasaisesti käsiteltyjä ja tarkkarajaisia käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti ja tekee käyttökelpoisia ehdotuksia määrättyyn kuviointiin tarvittavista välineistä löytää tarvittavat käyttöohjeet itsenäisesti, käsittelee tuotteita huolellisesti ja suojaa tarvittaessa käsittelyympäristön osaa keskustella käytettävien värien ja kuvioiden tarkoituksenmukaisuud esta. tekee itsenäisesti työohjeita ja -malleja vastaavia erikoismaalaustöitä, työn laadussa ei ilmene olennaista huomautettavaa käyttää työvälineitä itsenäisesti ja monipuolisesti, muokkaa ja kehittää työvälineitä tarpeen mukaan muokkaa tuotteita tarpeen mukaan ohentimilla, paksuntimilla, hidastimilla tai muilla käyttö- ja ulkonäköominaisuuksii n vaikuttavilla lisäaineilla havaitsee ja ymmärtää värien tai kuviointien esteettisiä vaikutuksia.

172 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotetietous Värisoinnutus Kestävä kehitys 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelman ratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tietää tavallisimpia erikoismaalaustuotteiden kauppa- tai yleisnimiä ja osaa mainita niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen tietää väriopilliset perusilmiöt, kuten kontrastit, harmoniat ja metameria huolehtii jätteiden lajittelusta. tuntee tavallisimpien erikoismaalaustuotteiden soveltuvuuden käsiteltäville alustoille tuntee NCS-järjestelmän muodostumisperiaatteen ja osaa sävyttää värejä silmämääräisesti pyrkii välttämään tarpeetonta materiaalien kulutusta. 172 tuntee erikoismaalauksessa usein käytettävien tuotteiden tärkeimmät ominaisuudet ymmärtää tavoitteellisen värisoinnutuksen periaatteet ja pystyy hyödyntämään näitä erikoismaalauksessa osaa arvioida suorittamansa erikoispintakäsittelyn ympäristövaikutuksia. toimii annettujen ohjeiden mukaan kehittää omaa toimintaansa saamiensa ohjeiden perusteella toimii yhdessä muiden kanssa toimii työpaikalla noudatettavien käytäntöjen mukaisesti noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita, mutta tarvitsee ehkä työympäristön siivoamiseen liittyviä huomautuksia. hakee tietoa ja osoittaa kiinnostusta oman oppimisensa kehittämiseen löytää itse toiminnastaan kehittämiskohteita työskentelee asiakaslähtöisesti toimii vastuuntuntoisesti havaitsee työhönsä liittyvät vaarat ja pitää työympäristön koko ajan siistinä ja järjestyksessä. ratkaisee työssään ilmeneviä ongelmia ja etsii vaihtoehtoisia toimivia työtapoja kehittää määrätietoisesti omaa toimintaansa ymmärtää asiakaslähtöisen toiminnan merkityksen huomioi työympäristössä tai olosuhteissa valmiin pinnan säilymistä vaarantavat tekijät osaa varautua ennakkoon terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vaarantaviin tilanteisiin. Ammattitaidon osoittamistavat

173 Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla erikoismaalaustehtävissä kokonaan työmaaolosuhteissa tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisena osana myös jokin valitsematon tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osat ) Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi 10 opintoviikon laajuinen tutkinnon osan mistä tahansa muusta ammatillisesta perustutkinnosta tai tutkinnon osia määritellyistä ammatillisista perustutkinnoista seuraavasti: Rakennusten pintakäsittelyjen koulutusohjelmaan/osaamisalaan voidaan sisällyttää ammattitaitoa syventäviä ja laajentavia tutkinnon osia seuraavista tutkinnoista: Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Sisustuksen koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 30 ov Rakennusalan perustutkinto Talonrakennuksen koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 30 ov Puualan perustutkinto tutkinnon osa/osia, enintään 30 ov Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 30 ov Talotekniikan perustutkinto Eristyksen ja rakennuspeltisepänasennuksen koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 30 ov Kiinteistöpalvelujen perustutkinto tutkinnon osa/osia, enintään 30 ov Liiketalouden perustutkinto Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov Metallituotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelmaan/osaamisalaan voidaan sisällyttää ammattitaitoa syventäviä ja laajentavia tutkinnon osia seuraavista tutkinnoista: Autoalan perustutkinto Automaalauksen koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov Autokorinkorjauksen koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov

174 174 Kone- ja metallialan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelmaan/osaamisalaan voidaan sisällyttää ammattitaitoa syventäviä ja laajentavia tutkinnon osia seuraavista tutkinnoista: Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov Puualan perustutkinto tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov Liiketalouden perustutkinto Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma tutkinnon osa/osia, enintään 40 ov Näyttötutkintojärjestelmässä noudatetaan osaamisaloittain vastaavia määritelmiä. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen/kyseisten tutkinnon osan/osien suorittamisesta antaa ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta hyväksyy ko. tutkinnon osan/osat pintakäsittelyalan perustutkinnon osaksi/osiksi todistusten perusteella Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammattitaitoa syventävä tai laajentava tutkinnon osa seuraavista ammattitutkinnoista: Maalarin ammattitutkinto Lattianpäällystäjän ammattitutkinto Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto Korroosionestomaalarin ammattitutkinto Automaalarin ammattitutkinto Kultaajakisällin ammattitutkinto Restaurointikisällin ammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Teknisen eristäjän ammattitutkinto Sisustusalan ammattitutkinto Puusepän ammattitutkinto Veneenrakentajan ammattitutkinto Verhoilijan ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Jos lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta mukaiseen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammattitutkinnon järjestämissopimus, tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla sellainen on.

175 Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. ammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta antaa todistuksen kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta ja pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammattitaitoa syventävä tai laajentava tutkinnon osa seuraavista erikoisammattitutkinnoista: Maalarimestarin erikoisammattitutkinto Lattiamestarin erikoisammattitutkinto Pintakäsittelymestarin erikoisammattitutkinto Automaalarimestarin erikoisammattitutkinto Kultaajamestarin erikoisammattitutkinto Restaurointimestarin erikoisammattitutkinto Sisustusalan erikoisammattitutkinto Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinto Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinto Puuseppämestarin erikoisammattitutkinto Venemestarin erikoisammattitutkinto Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Yrittäjän erikoisammattitutkinto Jos lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta mukaiseen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. erikoisammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla sellainen on. Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta antaa todistuksen kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta ja pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa.

176 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 176 Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa, joka muodostuu ammattikorkeakouluopinnoista. Tällainen tutkinnon osa voi olla pintakäsittelyalan perustutkinnolla saavutettavaa ammattitaitoa syventävä tai laajentava, tai se voi olla pelkästään sellainen ammattikorkeakouluopintoihin kuuluva osa, jonka suorittaminen mahdollistaa peräkkäisen koulutusrakenteen mukaisissa jatko-opinnoissa opiskeluajan lyhenemisen ammattikorkeakoulussa. Tällainen tutkinnon osa voi olla seuraavien koulutusohjelmien mukaisista ammattikorkeakouluopinnoista: Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, materiaali- ja pintakäsittelytekniikan koulutusohjelma, tutkintonimike insinööri (AMK) Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, tutkintonimike rakennusmestari (AMK) Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, rakennuskonservoinnin suuntautumisvaihtoehto tutkintonimike konservaattori (AMK) Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, restauroinnin koulutusohjelma, tutkintonimike artenomi (AMK) Pintakäsittelyalan perustutkinnon koulutuksen järjestäjä hyväksyy kyseiset opinnot osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöjä Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (10 ov) Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa 10 opintoviikon laajuisia valinnaisia tutkinnon osia, joiden ammattitaitovaatimukset perustuvat paikallisen työelämän ammattitaitovaatimuksiin ja poikkeavat tämän määräyksen mukaisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista. Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tällainen tutkinnon osa. Koulutuksen järjestäjä nimeää tutkinnon osat työtehtäväkokonaisuuksien mukaan ja määrittelee hyväksymässään opetussuunnitelmassa niiden ammattitaitovaatimukset sekä arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat noudattaen liiteosan kohtaa 9.3 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit. 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa kohdan 4.5 kaikille valinnaisien tutkinnon osien rinnalla muita valinnaisia tutkinnon osia, jotka voivat olla ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) tai lukio-opintoja. Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta tutkintoon voidaan sisällyttää muita valinnaisia tutkinnon osia enintään 10 opintoviikkoa. Ammattitaitoa syventävien ja laajentavien tutkinnon osien tulee olla työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia ja niiden tulee olla laajuudeltaan vähintään 5

177 opintoviikkoa. Koulutuksen järjestäjä nimeää tutkinnon osat työtehtäväkokonaisuuksien mukaan ja määrittelee hyväksymässään opetussuunnitelmassa niiden ammattitaitovaatimukset sekä arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat noudattaen liiteosan kohtaa 9.3 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit. Muiden valinnaisten tutkinnon osien tarjonnassa koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta Yrittäjyys Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa yhteistyössä ryhmän kanssa arvioida tuotteistamismahdollisuuksia arvioida perustettavan yrityksen toimintaedellytyksiä täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toimintaajatuksen hankkia toimivan yhteistyö- tai partneriyrityksen laatia alustavan liiketoiminta- ja taloussuunnitelman esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta perustaa yrityksen suunnitella ja käynnistää yrityksen toiminnan toimia perustetussa yrityksessä ja tehdä yrityksen ydintehtäviä toimia yrityksen toimintaa tukevia palveluja tuottavien tahojen kanssa lopettaa yrityksen toiminnan opintojen päättyessä tai jatkaa yrityksen toimintaa yritystoiminnan (10 ov) opintojen yhteydessä tavoitteenaan perustaa oma yritys. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin Opiskelija

178 178 Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden Laadukas toiminta osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään sopimusten mukaisesti etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti osallistuu sovittuihin yhteistyöverkostojen tapaamisiin toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella toimii palveluhenkisesti. suunnittelee yrityksen toimintaa ja toimii ryhmän jäsenenä omaaloitteisesti ja vastuullisesti ottaa vastuun sovituista töistä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi. suunnittelee yrityksen toimintaa innovatiivisesti ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta ja sovittujen töiden tekemisestä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä ryhmän toimintaan hankkii yhteistyötahoja ja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin Työvälineiden käyttö 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotteistamismahd ollisuuksien ja Opiskelija käyttää tavanomaisia yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti. käyttää yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti. käyttää itsenäisesti yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti. Opiskelija hyödyntää tuotteistamisessa hyödyntää tuotteistamisessa hyödyntää tuotteistamisessa

179 179 toimintedellytysten arviointi Liikeidean täsmentäminen Yrityksen toiminnan suunnittelu ja toimiminen yrityksessä yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan kartoittaa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu ohjattuna toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksi a valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu tiedon hankintaan keskeisiltä viranomaisilta osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoiminnan kannalta arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksi a valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa

180 tarvittavan tiedon hankkimiseen hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa ohjattuna sovittujen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietopohjaa selvittää opastettuna, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta säilyttää ohjattuna tarvittavat kuitit ja tositteet kirjanpitoa varten. tarvittavan tiedon hankkimiseen hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta. tarvittavaa tietoa 180 hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa itsenäisesti yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä ja miksi lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta ja tasetta. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija hakee ohjattuna tietoa keskeisistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä hakee tietoa keskeisistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja säädöksistä soveltaa keskeistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä Vuorovaikutus ja yhteistyö osallistuu ryhmän valintojen ja päätösten valmisteluun arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä osallistuu yhteistyöneuvotteluihin ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa tekee ryhmässä ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten kanssa ja osallistuu yhteistyöneuvotteluihin sidosryhmien kanssa tekee ryhmässä perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi arvioi omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa

181 181 Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa ohjattuna yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa suojautuu opastettuna työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta varmistaa opastettuna oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden tutuissa tilanteissa. noudattaa yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa suojautuu työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta varmistaa ohjeiden mukaan oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa. noudattaa yritystoiminnassa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa suojautuu työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta varmistaa oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa kehittää ryhmänsä turvallisuutta ja työkykyä kehittämällä omia työkäytäntöjään ja työympäristöään opastaa muita toimimaan terveellisesti ja turvallisesti toimiessaan ryhmän jäsenenä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyö- tai partneriyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustana olevan tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

182 182 neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden Opiskelija valmistelee ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia tarvitsee ajoittaista ohjausta. valmistelee annettujen ohjeiden mukaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia tekee annetut tehtävät omatoimisesti. valmistelee itsenäisesti ja aloitteellisesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmaa etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin Opiskelijan ohjaaminen Opiskelijan arviointi Opiskelija perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja käy rakentavia palautekeskusteluja

183 työ-tehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan. ja itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan. sekä itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan Työn perustana olevan tiedon Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen Tutkinnon perusteiden tunteminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija esittelee joitakin alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen. esittelee alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia tunnistaa ohjeiden avulla työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen. esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen. Opiskelija arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti. arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti. arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen ja osaamisen arviointi - työn perustana olevan tiedon hallinnasta tutkintojen perusteiden tunteminen

184 - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveys, turvallisuus ja toimintakyky. 184 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia, ammattitaitoa syventäviä ja laajentavia tutkinnon osia, joiden laajuus on 5-10 opintoviikkoa. Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta tutkintoon voidaan sisällyttää yksi 5-10 opintoviikon laajuinen tutkinnon osa tai kaksi 5 opintoviikon laajuista tutkinnon osaa. Tutkinnon osat on nimettävä työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta, ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset ja arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat perusteiden liiteosan kohdassa 9.3 olevaa ohjetta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit noudattaen. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä näiden tutkinnon osien tarjonnassa työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), jotka lisäävät opiskelijan mahdollisuutta valita luvussa 5 olevia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja). Tutkinnon osat voivat olla pakollisten tutkinnon osien valinnaisia lisäosia (ks. tutkinnon perusteiden kohta 5.2.1). Koulutuksen järjestäjä määrittää näiden tutkinnon osien tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin. Tutkinnon osat voivat olla myös tutkinnon perusteiden kohdissa esitettyjä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) valinnaisia tutkinnon osia. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä niiden tarjonnassa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta Lukio-opinnot Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa lukioiden järjestämiä lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, ja joista lukio antaa todistuksen. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä opiskelija voi valita lukio-opintoja (esimerkiksi verkko-opintoja) eri lukiokoulutuksen järjestäjien tarjonnasta. 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä tutkinnon osa (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osa) voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

185 185 Ammatillista osaamista syventävät tutkinnon osat tulee mahdollisimman laajasti toteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikoilla Yritystoiminta Ammattitaitovaatimukset osaa arvioida oman osaamisensa, (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä o o kartoittaa ja hankkia yhteistyöyrityksiä ja -kumppaneita etsiä, tunnistaa ja arvioida yrityksen toimintamahdollisuuksia valita taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman o o o o o o o o suunnitella yrityksen talouden hoidon ja selvittää yrityksen toiminnan edellyttämät resurssit esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta suunnitella yrityksen tuotteiden valmistamisen tai palvelun tarjonnan tehdä ja raportoida markkinointisuunnitelman ja päättää markkinointitoimenpiteistä tehdä yrityksen tarvitsemat logistiset ratkaisut tehdä yrityksen riskien-analyysin suunnitella kannattavan liiketoiminnan toteutuksen ja ydintehtävät valita yritysmuodon, perustaa yrityksen ja lopettaa sen toiminnan. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen suunnittelee opastettuna yrityksen toiminnan suunnittelee yrityksensä toimintaa ja toimii omaaloitteisesti ja vastuullisesti suunnittelee yrityksensä toimintaa innovatiivisesti ja toimii oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti

186 186 Työn kokonaisuuden Laadukas toiminta etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti hankkii opastettuna yhteistyöyrityksen toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella toimii palveluhenkisesti. etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi. etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja ja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin Teknologia ja tietotekniikan käyttö käyttää tavanomaisia yrityksensä perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti. käyttää yrityksen perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti. käyttää itsenäisesti yrityksen perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja. toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti. 3. Työn perustana olevan tiedon Tuotteistamismahd ollisuuksien arviointi hyödyntää opastettuna tuotteistamisessa oman alan mahdollisuuksia yritystoimintaan hyödyntää tuotteistamisessa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan hyödyntää tuotteistamisessa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii opastettuna erilaisista verkostoista saatavaa tietoa etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa ohjattuna alalla toimivia yrityksiä ja tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan Liiketoimintaympä seuraa ohjattuna alan seuraa alan kehitystä seuraa alan kehitystä ja

187 187 -ristön selvittäminen Liikeidean valinta Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta sekä yrityksen perustaminen ja kehitystä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi opastettuna mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää opastettuna perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia hakee ohjattuna tietoa keskeisiltä viranomaisilta hankkii ohjattuna yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan hankkii ohjattuna yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa käyttää ohjattuna yrityksensä riskienanalyysissä tarvittavaa tietoa hankkii ohjattuna tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut hankkii ohjattuna tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja tuloksen tulkinnasta hakee ohjattuna tietoa keskeisistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä valitsee ohjattuna yritykselle yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamis- ja yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää ja raportoi perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksi a hakee tietoa keskeisiltä viranomaisilta hankkii yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan, markkinoidaan ja myydään ja miten talous hoidetaan hankkii yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa käyttää yrityksensä riskienanalyysissä tarvittavaa tietoa hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen tulkinnasta hakee tietoa keskeisestä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja säädöksistä valitsee yritykselle yritysmuodon, laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat. kehitysnäkymiä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita selvittää ja raportoi perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksi a hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta hyödyntää yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan, markkinoidaan ja myydään ja miten talous hoidetaan hyödyntää yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa soveltaa yrityksensä riskienanalyysissä tarvittavaa tietoa hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen ja taseen tulkinnasta soveltaa keskeistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä valitsee yritykselle yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat.

188 lopettaminen lopettamisasiakirjat Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tekee ohjattuna päätöksiä arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee opastettuna yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa ohjattuna yritystoiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee ohjattuna suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tekee ohjattuna suojautumissuunnitelmia työhön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista. tekee valintoja ja päätöksiä arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tekee suojautumissuunnitelmia yrityksessä tehtävään työhön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista. tekee perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi arvioi oma-aloitteisesti omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä neuvottelee innovatiivisesti yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee oma-aloitteisesti suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tekee suojautumissuunnitelmia oma-aloitteisesti yrityksessä tehtävän työhön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla oman yrityksen toiminnan ja toimimalla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien - työn perustan oleva tiedon - elinikäisen oppimisen avaintaidot

189 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista) 1. Tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen kautta yksilöllisesti sisällyttää tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa todistuksen perusteella. 2. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen kautta yksilöllisesti sisällyttää tutkinnon osa ammattitutkinnoista. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammattitutkinnon järjestämissopimus, tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. ammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa todistuksen perusteella. 3. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen kautta yksilöllisesti sisällyttää osa erikoisammattitutkinnoista. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. erikoisammattitutkinnon järjestämissopimus, tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus.

190 190 Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen. Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi pintakäsittelyalan perustutkintoa todistuksen perusteella Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä tutkinnon osia, jotka vastaavat työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijakohtaisiin ammattitaidon syventämistarpeisiin. Tutkinnon osat on nimettävä ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat. Pintakäsittelyalan perustutkintoon voidaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta sisällyttää yksi tällainen osa. 4.8 Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa osoittava opinnäyte sisältyy vain ammatilliseen peruskoulutukseen. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan ja innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Koulutuksen järjestäjä päättää opinnäytteen toteutustavan. 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEISESSA KOULUTUKSESSA Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli, 4 ov Äidinkieli, suomi

191 191 Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin hallitsee työelämässä tarvittavat tekstitaidot osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä ymmärtää pintakäsittelyalaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti osaa toimia erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa hallitsee erilaiset puheviestintätilanteet esimerkiksi pintakäsittelyalaan liittyvän työsuorituksen ja opinnäytteen esittelyn osaa laatia ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat hyödyntää pintakäsittelyalan ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteiden käytön periaatteet kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu rakentavasti työpaikkansa viestintään Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Opiskelija hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta

192 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjat käyttää mallin mukaan tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja käyttää sujuvaa lauseja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä laatii asianmukaiset asiakirjat käyttää tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia ja muutakin tekstilajitietämystään toimii asiallisesti ja kohteliaasti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin perustelee mielipiteensä perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä osaa pitää lyhyen esityksen tuntee ammattialansa keskeiset mediat noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia tunnistaa oman kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän merkityksen saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan 192 hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja soveltaa tekstilajin vaatimuksia omissa teksteissään toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä pystyy puhuessaan ylläpitämään vuorovaikutusta, osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan sekä toimii suvaitsevasti

193 käyttää kirjallisuutta ja muita taidemuotoja elämyksellisesti. osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja. 193 osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taidemuotoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 7. Estetiikka, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) korvaavat Äidinkieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Äidinkieli, ruotsi Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen opintojen tavoitteet ja arviointikriteerit vastaavat suomi äidinkielenä opintojen tavoitteita ja arviointikriteerejä Äidinkieli, saame Tavoitteet Arviointi Opiskelija hankkii monipuolisia kielellisiä ja kirjallisia kokemuksia saamen kielessä ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen työyhteisön toiminnalle perehtyy saamenkieliseen kertomaperinteeseen ja sen merkitykseen saamelaisten kielelle ja kulttuurille hankkii tietoa eri saamenkielisistä lähteistä sekä välittää sitä kirjallisesti ja suullisesti laajentaa kokemus- ja yhteistyöpiiriä saamen kielessä myös Pohjoismaissa ja Venäjällä asuviin saamenkielisiin pintakäsittelyalan kollegoihin ymmärtää monikulttuurisuuden ja monikielisyyden merkityksen sekä kehittää kielellistä ja kulttuurista suvaitsevaisuuttaan laatii ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt saamen kielellä laatii raportin ja työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat saamen kielellä osaa toimia työnhakutilanteessa ja muissa puheviestintätilanteissa, esim. pintakäsittelyalaan liittyvän työselostuksen esittelyssä. osaa toimia erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa saamen kielellä osaa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa saamen kielellä, niin että hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harrastaa jatko-opintoja arvioi omaa äidinkielen taitoaan. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin

194 kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 194 Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedonhankinta ja mediaosaaminen Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän Opiskelija tuntee saamenkulttuurin keskeiset piirteet käyttää ohjatusti saamen kielen kertomaperinnettä tunnistaa kielten ja kulttuurien moninaisuuden ja merkityksen hyödyntää ohjatusti alansa ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä tuntee keskeiset mediat, joita ammattialalla käytetään ymmärtää saamenkielisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa osaa saamen kielen oikeinkirjoituksen perusasiat kirjoittaa aiheesta kokonaisin virkkein ja tietotekniikkaa hyödyntäen toimii vuorovaikutustilanteiss a asiallisesti tuntee kansallisen saamen kielen taustaa ja kulttuurin muodostusta tuntee saamenkulttuuria ja perehtyy sen ominaislaatuun, mm. kertomaperinteeseen ottaa toiminnassaan huomioon eri kielten ja kulttuurien merkityksen viestintätilanteissa käyttää alan keskeisiä viestintävälineitä tunnistaa median erilaisia vaikutuskeinoja ja arvioi niitä ymmärtää saamenkielisen tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä laatii sisällöltään ja ulkoasultaan perustellun tekstin, joka vastaa otsikkoa ja tarkoitusta viestii kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla toimii vuorovaikutustilanteissa asiallisesti ja kohteliaasti vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään käyttää saamen kielen kertomaperinnettä ja tuntee sen kautta saamelaisten historiaa tunnistaa saamen ja suomen kielen yhteisiä juuria hankkii ja analysoi itseään rikastuttavia kokemuksia hyödyntämällä erilaisia viestintävälineitä hyödyntää monipuolisesti alansa keskeisiä mediasisältöjä ja tekee mediakriittisiä tulkintoja ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa suunnittelee kirjoittamistaan tavoitteen mukaisesti sekä työstää tekstiään oman ja toisten arvion perusteella laatii sisällöltään monipuolisen ja rakenteeltaan selkeän ja johdonmukaisen tekstin laatii ammattinsa ja yhteisönsä kirjallisia töitä saamen kielellä toimii vuorovaikutustilanteissa joustavasti ja

195 kielenkäyttötilantei ssa toimiminen vakuuttavasti 195 osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoron pitää lyhyen esityksen. osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin saa puhuessa kontaktin kuulijoihinsa ja rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata. osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIS2), Vaikuttamisen keinoja (ÄIS4) ja lisäksi jokin seuraavista Kaunokirjalliset tekstit (ÄIS3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄIS5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIS6) tai Puheviestintä (ÄIS7) korvaavat Äidinkieli, saame -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Äidinkieli, viittomakieli Tavoitteet Arviointi Opiskelija osaa harjoittaa opiskelemaansa ammattia ja muita pintakäsittelyalaan liittyviä taitoja viittomakielellä arvostaa viittomakielen taitoa osana omaa identiteettiään osaa toimia viittomakielisissä sekä puhuttua ja kirjoitettua kieltä käyttävissä vuorovaikutustilanteissa osaa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa viittomakielellä työelämässä, aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja osaa viestiä siten, että sosiaalinen vuorovaikutus, oppiminen ja työelämässä menestyminen ovat mahdollisia. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Opiskelija

196 196 Kielen ja kulttuurin tunteminen Viittomakielen kielitiedon tunteminen ymmärtää viittomakielisen yhteisön aseman monikielisessä suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistaa viitotun ja puhutun kielen ominaispiirteet tuntee viittomakielen perusrakenteen käyttää ohjatusti viittomakielen sanakirjoja vertailee viitottua ja puhuttua kieltä käyttävien kulttuurien kommunikaatiota käyttää hyväkseen viitotun ja puhutun kielen ominaispiirteitä nimeää oman äidinkielensä peruspiirteitä ja analysoi omaa kielenkäyttöään suhteessa muihin käyttää itsenäisesti viittomakielten sanakirjoja tuntee hyvin viittomakielisen yhteisön taustan ja osaa edustaa vähemmistökulttuuriaan monikielisessä valtakulttuurissa vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään ja ammattialan viittomia hallitsee viittomakielen perusrakenteen etsii monipuolisesti tietoja viittomakielten sanakirjoista ja oppikirjoista Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilantei ssa toimiminen tunnistaa viittomakielen eri muotoja (yleis- ja puhekielen tilanteet) käyttää ammattiin liittyviä viittomia ohjatusti toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteiss a lukee viittomakielisiä (videoituja) tekstejä tuottaa ja ymmärtää viittomakieltä pitää lyhyen esityksen viittomakielellä pohtii viittomakielisten tekstien tavoitteellista sisältöä hallitsee yleisviittomiston ja tietää ammattiin liittyvän viittomiston osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin selittää ammattialaan liittyviä seikkoja viittomakielellä esityksessä tai muille suunnatuissa ohjeissa tuottaa lyhyitä viittomakielisiä esityksiä ja käyttää viittomakieltä keskusteluissa toimii erilaisissa ympäristöissä viittomakielisten ja kuulevien kanssa tuntee viittomakielen kielelliset ominaispiirteet tuntee hyvin ammattiin liittyvän viittomiston ja ammatilliseen identiteettiin kuuluvat kielelliset ominaispiirteet käyttää rakenteeltaan sujuvaa ja ilmaisultaan rikasta viittomakieltä monipuolisesti lukee viittomakielisiä tekstejä kriittisesti ja käyttää saamiaan uusia tietoja hyväkseen ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta sekä tuottaa viittomakielisiä esityksiä hyödyntää esityksissä viittomakielisten kulttuurissa esiintyviä ilmaisu- ja esiintymistapoja

197 197 Opiskelutaitojen ja apuvälineiden käyttäminen osaa käyttää viittomakielen tulkkia kahdenkeskisissä keskustelutilanteissa käyttää ammattikirjallisuutta ja työohjeita ohjattuna viittomakielen avulla käyttää muistitekniikoita ohjatusti ammattialan työtehtävissä hallitsee viestintäteknologian perusteet ja tiedonhakutaidot. tietää, miten ja milloin tulkkia käytetään käyttää tiedonhakua sujuvasti ja etsii tietoa omatoimisesti erilaisista lähteistä käyttää erilaisia oppimisstrategioita viittomakielen opiskelussa tuottaa yksinkertaisia esityksiä viestintävälineillä. osaa käyttää viittomakielen tulkkia sujuvasti eri tilanteissa tulkitsee saamaansa tietoa eri näkökulmista ja välittää sitä viittomakielellä eteenpäin hyödyntää eri oppimisstrategioita viittomakielen opiskelussaan käyttää viestintävälineitä monipuolisesti viittomakielisten esitysten tuottamisessa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIV1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIV2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIV4) ja jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIV3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄIV5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIV6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄIV7) korvaavat Äidinkieli, viittomakieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla Tavoitteet Arviointi Opiskelija lukee, kirjoittaa ja ilmaisee itseään oman äidinkielen avulla ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä käyttää sekä omaa kieltään että suomen kieltä eri yhteyksissä hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa kielellisesti viestiä ja olla vuorovaikutuksessa, jotta hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja osaa toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja ammatillisissa yhteyksissä arvostaen omaa kieltään ja samalla suomalaisuutta. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

198 Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedonhankinta ja mediaosaaminen Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteis sa toimiminen Opiskelija hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteiss a. lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialan asioista vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen. 198 lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään.

199 199 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1), Kielialueen kulttuuri (ÄIM3), Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4) ja Tiedon maailma (ÄIM6) korvaavat Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Äidinkieli, suomi toisena kielenä Tavoitteet Opiskelija hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään tuottaa ammatissaan tarpeellisia ja muita tekstejä hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä pintakäsittelyalan ammattisanastoa ja sanontapoja osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan hakee tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Opiskelija

200 200 Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteis sa toimiminen hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää lyhyitä käytännönläheisiä tekstejä, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä ammattialansa sisältöjä käsitteleviä tekstejä kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa sekä hallitsee yleisissä ja ammatillisissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet ymmärtää opiskelua tai oman alansa työtä käsittelevän puheen ja tavallista sanastoa sisältävän keskustelun kertoo tutuista asioista ja selviytyy epävirallisista keskusteluista sekä viestii ammattialaansa liittyvissä erilaisissa tilanteissa hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstejä oman alansa tai yleisistä aiheista sekä jonkin verran päättelyä vaativia tekstejä, osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä kirjoittaa tekstejä sekä tutuista abstrakteista ja oman ammattialansa aiheista, käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä ymmärtää yleisiä aiheita ja asiatietoa sisältävät sekä omaan ammattialaansa liittyvät keskustelut ja hallitsee sanaston kertoo tavallisista, konkreeteista aiheista ja selostaa alansa työtehtäviin liittyviä aiheita sekä viestii ja käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, monenlaisia rakenteita ja mutkikkaita lauseita hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista, jotka voivat liittyä myös oman alan työhön ja työturvallisuuteen, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön ja sen tarpeellisuuden ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista sekä työtehtävistään, yhdistelee tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja tekstiinsä, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi ymmärtää konkreetin ja abstraktin sekä omaa ammattialaa käsittelevän puhutun kielen, erottaa erilaiset puhetyylit ja osaa tiivistää kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat viestii selkeästi kokemuspiiriinsä ja ammattialaansa liittyvissä tilanteissa sekä useimmissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa sekä muodollisissa keskusteluissa, käyttää kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa

201 201 Kielen ja kulttuurin tunteminen Kielenopiskelu tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita. ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja työelämän toimintatapoja sekä ottaa huomioon kulttuurien välisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi. soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatavoista sekä soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan soveltaa opiskelussaan erilaisia kielenopiskelun strategioita sekä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Suomen kielen opintojen tavoitteiden määrittelyssä käytetään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikkoa, jonka B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan kiitettävää osaamista koulutuksen lopussa. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet an (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) korvaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä Ruotsinkielisessä koulutuksessa Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteet ja arviointikriteerit vastaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opintojen tavoitteita ja arviointikriteerejä Äidinkieli, suomi viittomakielisille Tavoitteet Opiskelija hankkii ja välittää tietoa yksilöllisten lähtökohtiensa mukaan ja kommunikoi suomen kielellä eri tilanteissa osaa ottaa huomioon käytettävissä teksteissä yhteydet työelämän vaatimuksiin sekä kuurojen kulttuuriin ja historiaan tuottaa pintakäsittelyalalla tarvittavia tekstejä

202 käyttää suomen kieltä sekä muita kielellisiä valmiuksiaan toimiessaan ammatissaan yhteistyössä kuulevien kanssa vertailee viitotun ja puhutun tai kirjoitetun kielen ilmaisukeinoja ja kielioppeja osaa työskennellä aktiivisesti sekä suomen kieltä että viittomakieltä käyttävissä yhteisöissä ja ammattitehtävissä. 202 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tiedonhankinta Tekstin ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Opiskelija hankkii ohjatusti tietoa suomen kielellä ymmärtää yleisluontoisen ja ammattialan kirjoitetun tekstin keskeisen sisällön kirjoittaa yleisistä aiheista ja käyttää ymmärrettävää kieltä laatii ohjatusti ja mallin mukaan asianmukaiset työnhakuasiakirjat käyttää suomen kieltä ammattialansa tiedonhankinnassa ymmärtää yleisluonteisen tekstin sisällön ja tyylilajin ja vertaa kirjakielistä, yleiskielistä ja puhekielistä tekstiä laatii yleisluontoisesta tekstistä lyhyen kirjallisen tiivistelmän laatii asianmukaiset työnhakuasiakirjat hankkii itsenäisesti tietoa kirjallisista ja digitaalisista lähteistä ja arvioi niitä kriittisesti ymmärtää vaivatta sekä yleisluontoisia että ammattiin liittyviä kirjoitettuja tekstejä kirjoittaa sujuvasti ymmärrettävää, selvää ja huoliteltua yleiskieltä sekä hallitsee oikeinkirjoitus- ja välimerkkisäännöt laatii omaa osaamista perustelevat asianmukaiset työnhakuasiakirjat kirjoittaa yleiskieltä niin että selviytyy tutuista viestintätilanteista osallistuu ymmärrettävästi kirjalliseen viestintään välittää ja selittää kirjoitettuja tekstejä viittomakielellä kommentoi tekstejä ja tiedonlähteitä kriittisesti Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilantei lukee ammatti-, kulttuuri- ja yksityiselämän tekstiesimerkkejä reagoi asianmukaisesti erilaisiin viesteihin ja pyytää lisätietoja tarvittaessa välittää määräyksiä ja viestejä ja suoriutuu työtehtävistä suomen kielellä

203 203 ssa toimiminen Mediaosaaminen Viittomakielen ja puhutun kielen kieliopin piirteiden tunteminen toimii yhteistyökykyisesti työtehtävissä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen tunnistaa ja havainnoi muuttuvaa mediaympäristöä tuntee kirjoitetun ja viitotun kielen keskeiset erot. toimii yhteistyökykyisesti tiimin jäsenenä ja osaa välittää viestejä seuraa ja arvioi kriittisesti median ilmaisutapoja ja sisältöjä vertailee keskeisiä puhutulle kielelle luonteenomaisia rakenteita vastaaviin viittomakielen rakenteisiin. toimii tiimissä ja viestii ammattimaisesti ja vastuuntuntoisesti sekä kuulevien että kuurojen kanssa käyttää sanastoja ja sähköisiä tietokantoja joustavasti tekstin ymmärtämiseen tuntee puhutun suomen kielen toimintaperiaatteen ja muodon ja vertaa vastaaviin viittomakielen rakenteisiin. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (V21), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (V22), Tekstit ja vaikuttaminen (V24) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (V23), Teksti, tyyli ja konteksti (V25), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (V26) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (V27) korvaavat Äidinkieli, suomi viittomakielisille -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Äidinkieli, romani Tavoitteet Arviointi Opiskelija käyttää romanikieltä ja kulttuuriperintöä vuorovaikutuksen ja ajattelun välineenä romaniyhteisössä ja ammatillisissa yhteyksissä hankkii tietoa eri romanikielisistä lähteistä hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja hakeutua jatko-opintoihin toimii erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa romanikielellä hallitsee erilaiset puheviestintätilanteet, esim. pintakäsittelyalaan liittyvän työselostuksen esittelyn. hallitsee romanikielen keskeiset rakenteet sekä pintakäsittelyalan ammattisanastoa ja sanontatapoja. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

204 Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedon hankinta Tekstin ymmärtäminen Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilante issa toimiminen Romanikielen kielitiedon tunteminen Opiskelija tuntee romanikulttuurin keskeiset piirteet sekä analysoi omaa kielenkäyttöään suhteessa muihin hakee ohjatusti tietoa selkeistä romanikielisistä teksteistä ymmärtää romanikielisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa osallistuu ymmärrettävästi kirjalliseen ja suulliseen viestintään työpaikalla hallitsee riittävän sanavaraston tutuista asioista romanikielellä. tuntee kansallisen romanikielen taustaa ja kulttuuria sekä vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään hakee monenlaista tietoa selkeistä romanikielisistä teksteistä ymmärtää pääpiirteissään romanikielisen asiatekstin ja tuottaa erilaisia romanikielisiä tekstejä viestii romanikielellä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla reagoi asianmukaisesti erilaisiin viesteihin ja pyytää lisätietoja tarvittaessa käyttää kielen muotoja melko varmasti sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä. 204 ymmärtää omalla kohdallaan kielellisen identiteetin merkityksen ja toimii romanikulttuurin mukaisesti hallitsee romanikielellä olemassa olevat lähteet ja materiaalit ja hyödyntää niitä kirjoituksissaan ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa viestii romanikielellä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla ja kehittää taitojaan palautteen perusteella selviytyy luontevasti romanikielellä erilaisissa tilanteissa käyttää sujuvaa romanikielen lause- ja virkerakennetta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kielipohjan vahvistaminen (ÄIR1), Kielitaidon laajentaminen lähipiirin ulkopuolelle (AIR2), Romanikieli ja kulttuuri nyky-yhteiskunnassa (ÄIR6) ja jokin seuraavista kursseista Romanien suullinen ja kirjallinen perinne (ÄIR3), Romanikielen ja kulttuurin historia ja levinneisyys (ÄIR4), Romanien kirjallisuus ja muu taide (ÄIR5) tai Romanikielen puhetaito ja puhekulttuuri (ÄIR7) korvaavat Äidinkieli, romani -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov

205 205 Tavoitteet Opiskelija selviytyy pintakäsittelyalan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tiedon hankinta Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilante issa toimiminen Kielen ja kulttuurin merkitys Kielenopiskelu Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet ymmärtää apuvälineitä käyttäen lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten viestien sisällön kertoo muutamalla sanalla itsestään tai tutuista asioista omassa työssään on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. käyttää sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä työhön liittyviä tekstejä kuten työ- ja turvallisuusohjeet selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään liittyvistä puhetilanteista, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaista, keskeistä sanastoa ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessaan pohjoismaalaisia tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa hankkiakseen lisätietoa omaa alaa käsittelevistä vieraskielisistä yksinkertaisista ohjeistuksista kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita tai tilauslistoja toimii tavanomaisimmissa viestintätilanteissa sekä kasvotusten että puhelimessa ja tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin aseman monikulttuurisessa Suomessa kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja.

206 206 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.3 A2.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.3 A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) tai Koulu ja vapaaaika (RUB1) korvaa Toinen kotimainen kieli, ruotsi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Toinen kotimainen kieli suomi, 2 ov Tavoitteet Opiskelija omaa sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hän selviytyy pintakäsittelyalan työtehtävistä suomen kielellä ja hän ymmärtää suomenkielen merkityksen työelämässä ja yksityiselämässään. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tiedon hankinta Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet ymmärtää suomen kielellä kirjoitettujen yksikertaisten, työhön tai arkitilanteisiin liittyvien ohjeiden tai ilmoitusten sisällön hyödyntää ammattisanakirjoja sekä suomenkielisiä tietokantoja ymmärtää suomen kielellä kirjoitettujen työhön tai arkitilanteisiin liittyvien ohjeiden tai ilmoitusten sisällön käyttää sanakirjoja, käsikirjoja, hakuteoksia sekä suomenkielistä internetiä tiedon hankinnassa lukee vaivatta ja ymmärtää erilaisia ammattiin liittyviä tekstejä sekä käsikirjoja ja seuraa alan tapahtumia suomenkielisistä ammattijulkaisuista sekä yhteiskunnan tapahtumia suomenkielisistä tiedotusvälineistä

207 207 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen kirjoittaa lyhyitä ilmoituksia, täyttää lomakkeita ja kirjoittaa apuvälineitä käyttäen jopa lyhyitä selostuksia suomeksi ymmärtää yksinkertaiset ohjeet ja käskytykset jotka liittyvät työhön tai arkitilanteisiin ja pystyy auttavasti kohtaamaan asiakasta tai työtoveria suomen kielellä ja ymmärtää esitettyjä kysymyksiä. kirjoittaa ilmoituksia, kirjeitä sekä tarpeen tullen apuvälineitä käyttäen pidempiäkin selostuksia tai pöytäkirjoja suomeksi ymmärtää selkeitä ohjeita sekä normaalitempoista puhetta työpaikalla tai puhelimessa, osaa kohdata ja ymmärtää asiakasta tai työtoveria sekä seuraa tiedotusvälineitten välityksellä alan ja yhteiskunnan tapahtumia täyttää lomakkeita, kirjoittaa tilauksia, kirjeitä ja raportteja sekä vastaa kirjallisesti kyselyihin suomen kielellä ymmärtää jopa nopeassa tempossa erilaisia ohjeistuksia ja keskustelua joka liittyy ammattialaan, osaa kohdata suomenkielisiä asiakkaita rennosti ja ymmärtää heidän tarkoituksia sekä toiveita Kielen ja kulttuurin merkitys Kielen opiskelu palvelee tyydyttävästi suomenkielisiä asiakkaita, selviää jokapäiväisistä tilanteista sekä hoitaa tärkeimmät työtehtävät suomeksi ymmärtää suomen kielen hallinnan merkityksen jokapäiväisessä kanssakäymisessä sekä suomenkielisessä työyhteisössä toimiessaan tunnistaa omat oppimisstrategiansa. palvelee suomenkielisiä asiakkaita hyvin, vastaa kysymyksiin ja hoitaa työasioita puhelimitse sekä osallistuu työpaikalla rutiininomaisiin keskusteluihin suomen kielellä työskentelee hyvin suomenkielisessä työyhteisössä ja pyrkii määrätietoisesti kehittymään ammattikielen käytössä tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. keskustelee vaivatta työtehtävistään suomeksi, osaa kuvata toimintoja ja yksityiskohtia sekä avaa ja käy vaihtelevantempoista keskustelua suomen kielellä osallistuu aktiivisesti suomenkieliseen työyhteisöön ja osoittaa kiinnostusta suomenkieliseen kulttuuriin kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja.

208 Elinikäisen oppimisen avaintaidot 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 208 Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa B1.2. ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa B1.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Arkielämä ja vapaa-aika (FINA1) ja joku seuraavista kursseista: Luonto ja ympäristö (FINA2), Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FINA3), Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FINA4), Koulutus, ammatti- ja talouselämä (FINA5) tai Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FINA6) korvaavat Toinen kotimainen kieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Vieras kieli Vieras kieli, A-kieli, 2 ov Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin selviytyy pintakäsittelyalan rutiininomaisista työtehtävistä vieraalla kielellä osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tiedonhankinta Opiskelija hakee tietoa työhönsä liittyvistä materiaaleista ja ohjeista ohjattuna ja sanakirjoja käyttäen hakee omaa alaa koskevaa tietoa sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä käyttäen hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa, soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä perustelee ratkaisunsa

209 209 Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tuntemus Kielenopiskelu ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä kirjallisia viestejä kirjoittaa ohjattuna mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan kertoo lyhyesti itsestään ja alansa työtehtävistä vastaamalla hänelle esitettyihin kysymyksiin ennakoitavissa olevissa ja tutuissa työtilanteissa on tietoinen opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita apuvälineitä käyttäen ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan kirjoittaa mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä ymmärtää tavanomaisimpia työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan kertoo itsestään ja työtehtävistään siten, että tulee ymmärretyksi ja osallistuu keskusteluun, mikäli keskustelukumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaisia rakenteita ymmärtää opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksen arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita sekä työstä annettua palautetta kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja lyhyitä tekstejä sekä täyttää yksinkertaisia työhönsä liittyviä asiakirjoja ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja toimii niiden mukaan kertoo tutuissa tilanteissa työpaikastaan ja työstään ja siihen liittyvistä normeista ja tavoista sekä tarvittaessa ottaa selvää muiden maiden vastaavista asioista sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita soveltaa vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A2.2 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages:

210 Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu ja työ korvaavat Vieras kieli, A-kieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Vieras kieli, B-kieli, 2 ov Tavoitteet Opiskelija selviytyy arkielämän tavanomaisissa palvelutilanteissa osaa toimia ennakoitavissa olevissa ja toistuvissa työelämän viestintätilanteissa vieraalla kielellä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet kirjoittaa ohjatusti ja apuvälineitä käyttäen yksinkertaisia tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja tutuista aiheista käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä, myös sähköisiä, ymmärtämisen apuna kirjoittaa apuvälineitä käyttäen lyhyitä, yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja, jotka liittyvät hyvin tuttuihin aiheisiin käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä, myös sähköisiä, tekstin tuottamisen apuna kirjoittaa muun muassa yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja, jotka liittyvät niin yksityiskuin työelämänkin tuttuihin aiheisiin

211 211 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tuntemus Kielenopiskelu pystyy muutamalla sanalla kertomaan itsestään ja työstään, esim. tunnistaa työkaluja, ammattinimikkeitä ja työtehtäviä tunnistaa ja erottaa uusia äänteitä ja merkkejä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaa mallin mukaan käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu hitaasti ja selkeästi kirjoittaa uusia merkkejä ja tuottaa uusia äänteitä arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaa käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu selkeästi, sekä pyytää tarvittaessa selvennystä viestii suullisesti esimerkiksi esittäytyessään sekä arkipäivän ja työelämän tutuissa tilanteissa edistää uuden kielen oppimista vertaamalla jo opittuihin kieliin vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja ymmärtämisen avuksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion B1-kurssit Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu, työ ja yhteiskunta korvaavat Vieras kieli, B-kieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Matematiikka, 3 ov Tavoitteet Opiskelija hallitsee peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset ja käyttää niitä pintakäsittelyalaan liittyvissä laskutoimituksissa laskee pinta-aloja ja tilavuuksia sekä soveltaa geometriaa pintakäsittelyalan vaatimassa laajuudessa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä pintakäsittelytehtäviin liittyvien

212 ongelmien ratkaisussa ilmaisee muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla muodostaa ja laatii pintakäsittelytehtäviin liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia sekä ratkaisee työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä, kuvaajien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. 212 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat Matemaattiset menetelmät ja ongelmanratkaisu sekä tulosten arviointi Laskimen ja tietokoneen käyttäminen Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen Opiskelija suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja - asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia

213 213 tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja. laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja. laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 9. Matematiikka ja luonnontieteet. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) ja Geometria (MAB2) tai Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) korvaavat Matematiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Fysiikka ja kemia, 2 ov Tavoitteet Opiskelija soveltaa pintakäsittelyalan kannalta keskeisiä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta soveltaa pintakäsittelyalan kannalta keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä hallitsee pintakäsittelyalan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammatissaan tarvitsemiaan laitteita ja järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti ottaa huomioon työssään ympäristön ja pintakäsittelyalan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti alalla tarvittavia aineita sekä laskee ainemääriä ja pitoisuuksia osaa tulkita aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta tekee havaintoja ja mittauksia pintakäsittelyalan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

214 214 kerää, käsittelee ja analysoi tekemiään havaintoja ja mittauksia. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Kemiallisten aineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Havainnointi ja mittaaminen Opiskelija tuntee fysiikan lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit työssään, mutta tarvitsee osin ohjausta tulkitsee osin ohjattuna tavallisimpia tuotemerkintöjä laskee ohjattuna pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä ohjatussa työtilanteessa osaa ottaa huomioon fysiikkaan liittyvät ilmiöt työtehtävissään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit tutuissa työtilanteissa tulkitsee tavallisimpia tuotemerkintöjä laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii tietoa käyttöturvallisuustiedotteista toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä omatoimisesti ja osaa arvioida mittaustulosten luotettavuutta osaa itsenäisesti soveltaa fysiikan lainalaisuuksia työssään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa tulkitsee itsenäisesti erilaisia alan tuotemerkintöjä laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja osaa arvioida havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta

215 215 Turvallinen ja ergonominen työskentely tallentaa mittaukset ja havainnot ohjeiden mukaisesti ja esittää ne taulukoina ja graafeina sekä laskee tarvittaessa tuloksia, mutta tarvitsee joiltakin osin ohjausta työskentelee työturvallisuusohjeiden mukaisesti, mutta vaatii ohjausta ergonomiseen työskentelyyn. osaa analysoida mittauksia ja havaintoja sekä tehdä tuloksista johtopäätöksiä työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti. osaa raportoida ja esittää tuloksia sekä arvioida tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky, 6. Kestävä kehitys, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) korvaavat Fysiikan ja kemian -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov Tavoitteet Arviointi Opiskelija osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja tekee suunnitelman oman taloutensa hoitamisesta arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä Suomen kansantaloudelle hakee tietoa pintakäsittelyalan työpaikoista sekä Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Opiskelija

216 216 Osallistuminen oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa osallistuu ohjattuna yhteisten asioiden hoitamiseen osallistuu sovitulla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin Toimintamahdollisuuksien arviointi arvioi ohjattuna toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana arvioi toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana arvioi toimintamahdollisuuksia aktiivisena kansalaisena kuluttajana tuntee opiskelijan vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet hakee tietoa kuluttajan keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset vaikuttamismahdollisuudet oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuu oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeis oikeudet ja velvollisuud Yhteiskunnan palvelujen käyttö Oman talouden hoitaminen Kansantalouteen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden arviointi Tiedon haku ammattialan työpaikoista ja Euroopan unionista käyttää opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee ohjattuna suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii ohjattuna tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi ohjattuna yrittäjyyden keskeiset vaikutukset työllisyyteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista paikallisesti käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen työllisyyteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niid rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuv kuluja arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen hakee tietoa ammattialan työpaikoista alueellisest kansallisesti ja Euroopan unionin maista hakee ohjattuna Euroopan unionin kansalaisia koskevaa tietoa. hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. hakee Euroopan unionia kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

217 Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Liikunta, 1 ov Tavoitteet Arviointi Opiskelija edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista edistävään liikuntaan pitää yllä fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla liikkuu ja toimii vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen liikunnan avulla Opiskelija käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja pitää ohjattuna yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää ohjattuna liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja monipuolisesti pitää yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen omalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnilleen käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti seuraa, arvioi ja pitää yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille

218 218 Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveyden, turvallisuuden sekä toimintakyvyn huomioon ottaminen osallistuu liikuntatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan sekä noudattaa reilun pelin periaatteita noudattaa yleensä turvallisuutta liikunnassa. osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti reilun pelin periaatteita noudattaen toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti edistäen reilun pelin periaatteita edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Taitoa ja kuntoa (LI1) tai Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI 2) korvaa Liikunnan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Terveystieto, 1 ov Tavoitteet Arviointi Opiskelija osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan halua ja kykyä ylläpitää ja edistää terveyttä ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään tietää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille tietää tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset ja osaa ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä tietää terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista ymmärtää liikunnan, ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan tunnistaa ammattinsa keskeiset terveyttä ja työkykyä kuormittavat tekijät ja osaa kehittää työskentelytapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä yhteistyössä muiden kanssa osaa ehkäistä tapaturmia, hallitsee tavallisimmat ensiaputilanteet ja avun hakemisen ja osaa toimia ergonomisesti tietää väestön terveyseroista ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisystä tunnistaa omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia jaksamista edistävällä tavalla osaa tarvittaessa käyttää opiskeluterveyden- ja muita terveydenhuoltopalveluja, hyödyntää terveysliikuntaa ja ymmärtää niiden merkityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä.

219 Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 219 Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintaympäristön turvallisuutta edistävien toimintatapojen noudattaminen Terveysliikunnan ja terveydenhuoltopalvelujen hyödyntäminen Tapaturmien ehkäisy ja ensiapu sekä ergonominen toiminta Opiskelija ottaa ohjattuna huomioon tavallisimpia terveyttä edistäviä elintapoja ja tottumuksia (kuten liikunta, ravinto, lepo, uni, virkistys, mielenterveys, ihmissuhteet, seksuaaliterveys) ja on halukas edistämään omaa terveyttään ja jaksamistaan noudattaa yhteisössä sovittuja terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja, mutta tarvitsee ohjausta uusissa tilanteissa suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna terveyttä edistävää liikuntaa ja osaa tarvittaessa hakea apua terveydenhuollon palveluista tunnistaa mahdollisia tapaturmariskejä, osaa hakea ja antaa ensiapua tavallisimmissa ensiapua vaativissa tilanteissa sekä noudattaa tutuissa tilanteissa ottaa huomioon terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja tottumukset, osallistuu niitä ja omaa jaksamistaan edistävään toimintaan ottaa toiminnassaan huomioon terveyttä ja toimintakykyä kuormittavia tekijöitä ja haluaa edistää toimintansa ja toimintaympäristönsä terveellisyyttä ja turvallisuutta toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa laatimansa ohjelman mukaan ja käyttää tarvittaessa terveydenhuollon palveluja ehkäisee toiminnallaan tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä noudattaa ergonomisia toimintatapoja toimii terveyttä, hyvinvointia ja omaa jaksamistaan edistävällä tavalla, ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä ja perustelee toimintansa elintapojen ja terveyden välisellä tutkitulla tiedolla ja kokemuksella ottaa toiminnassaan monipuolisesti huomioon terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja edistää omalla toiminnallaan koko yhteisön hyvinvointia hyödyntää itsenäisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja osaa hyödyntää terveydenhuoltopalveluja tilanteen vaatimalla tavalla toimii huolellisesti ja ennalta ehkäisee tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä työskentelee ergonomisesti ja itseään säästäen

220 220 ergonomisia toimintatapoja Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä edistävien, kansansairauksia ennaltaehkäisevien ja terveyttä kuluttavien tekijöiden sekä ammatin haittavaikutuksia koskevan tietoperustan tietää tavallisimmista terveyshaitoista (kuten tupakointi ja päihteiden käyttö) sekä tavallisimmista terveyttä ja toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista, mutta tarvitsee ohjausta terveyttä edistävän tiedon hankinnassa. hyödyntää omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoperustaa, tuntee terveyttä kuluttavat tekijät sekä elintavoista johtuvat terveyshaitat ja on tietoinen mahdollisista ammattiinsa liittyvistä kuormitustekijöistä. hyödyntää monipuolisesti omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoa ja hakee itsenäisesti tietoa mahdollisista ammattinsa haittavaikutuksista. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Ammattietiikka, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Terveyden perusteet (TE1) korvaa Terveystiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Taide ja kulttuuri, 1 ov Tavoitteet Arviointi Opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja hyödyntää niiden ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteisössä osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, kehittää kouluyhteisön kulttuuria ja ylläpitää sen esteettistä ilmettä ilmaisee ajatuksia, kokemuksia ja tunteita esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden tai kuvataiteen keinoin ja arvostaa muiden ilmaisua ja näkemyksiä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita materiaalien valinnassa ja työskentelyssään. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin

221 kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 221 Arvioinnin kohde Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen Tuotoksen tekeminen Muiden ilmaisun ja näkemysten arvostaminen Opiskelija osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen ottaa ohjeiden mukaan huomioon luonnon ja energian säästämisen materiaalien käytössä ja työskentelyssään kertoo muiden ilmaisussa tunnistamistaan kulttuurisista piirteistä. huolehtii kouluyhteisön kulttuurista ylläpitäen sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen toimii luontoa ja energiaa säästäen materiaalien käytössä ja työskentelyssään antaa rakentavaa palautetta muiden ilmaisusta ja näkemyksistä. uudistaa kouluyhteisön kulttuuria kehittämällä sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan soveltavan ja ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen valitsee työskennellessään materiaalit luontoa ja energiaa säästäen kehittää omaa ilmaisuaan arvostaen muiden näkemyksiä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 6. Kestävä kehitys, 7. Estetiikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Minä, kuva ja kulttuuri (KU1), Ympäristö, paikka ja tila (KU2), Musiikki ja minä (MU1) tai Moniääninen Suomi (MU2) korvaa Taide ja kulttuuri -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Ammattitaitoa täydentävinä valinnaisina tutkinnon osina voidaan valita kohdan 5.1 tutkinnon osien lisäosia. Koulutuksen järjestäjä määrittää näiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin.

222 5.2.2 Ympäristötieto, 4 ov 222 Tavoitteet Opiskelija noudattaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia työ- ja toimintatapoja niin, että ne tukevat ammattitaidon saavuttamista ja täydentävät ammattitaitoa toimii energiaa säästävästi ehkäisee jätteiden syntyä ja lajittelee jätteitä tarkoituksenmukaisesti sekä hallitsee ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren työskentelee ympäristöriskit minimoiden sekä toimii kulttuuriperintöä vaalien. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tärkeimpien ympäristöongelmien ja niihin esitettyjen ratkaisukeinojen tunteminen sekä kestävän kehityksen ja vastuullisten toimintatapojen mukainen toiminta Ammattitaidon kannalta keskeisen jätehuollon sekä jätteiden synnyn ehkäiseminen Kulttuuriperinnön vaaliminen ammattitaitoa täydentävällä tavalla Opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusperiaatteet työssään osaa ehkäistä jätteiden syntyä ja lajitella syntyvän jätteen ohjatusti tavanomaisissa työtehtävissä tunnistaa ohjattuna kulttuuriperinnön perusasiat ja merkityksen tuntee kestävän kehityksen haasteita sekä tapoja, joilla voi työssään pyrkiä osaltaan toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan osaa ehkäistä jätteiden syntyä sekä lajittelee jätteet ohjeiden mukaan osaa vaalia kulttuuriperintöä ammatissaan tietää perusasiat aineen kierrosta ja energian virrasta maapallolla tuntee kestävän kehity haasteita ja niihin esitettyjä ratkaisuja sek osaa työssään toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaan osaa ehkäistä jätteiden syntyä tuotteiden ja pakkausten suunnittelu ja hankinnoissa sekä lajittelee jätteet itsenäi osallistuu aktiivisesti lähiympäristönsä kulttuuriperinnön vaalimiseen ja edistää ammatissaan

223 223 Ekotehokkaiden työmenetelmien ja -materiaalien valinta sekä ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren tunnistaminen Ympäristölainsäädännön noudattaminen ja ympäristölaatujärjestelmien mukainen toiminta Ammattitaidon saavuttamisen kannalta keskeisen ympäristötiedon lähteiden hankinta ja niiden hyödyntäminen ohjattuna valitsee ekotehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja toimii opastettuna ammatissaan keskeisten ympäristömääräysten mukaisesti toimii ohjattuna ympäristölaatujärjestelmien mukaisesti ammatissaan etsii ohjattuna eri lähteistä ympäristötietoa työssään hyödyttävään muotoon. tekee ekotehokkuutta edistäviä työvälineiden ja -menetelmien valintoja toimii ammatissaan ympäristömääräysten mukaisesti toimii ympäristölaatujärjestelmien mukaisesti ammatissaan luokittelee, vertailee ja jäsentää hankkimaansa ympäristötietoa sekä muokkaa sitä työssä hyödyttävään muotoon. tekee ekotehokkuutta edistäviä työvälineiden -menetelmien valintoja sekä tunnistaa niiden vaikutuksen elinkaaree toimii ammatissaan ympäristömääräysten mukaisesti ja ennakoi tulevia muutoksia osallistuu aktiivisesti työpaikkansa ympäristölaatujärjestel rakentamiseen ja/tai kehittämiseen luokittelee, vertailee ja jäsentää hankkimaansa ympäristötietoa sekä muokkaa sitä itsenäise ja soveltaa sitä työssää Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 3. Ammattietiikka, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Ympäristöekologia (BI3) korvaa 1 opintoviikon laajuisen osan Ympäristötiedon opinnoista ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov Tavoitteet Opiskelija käyttää pintakäsittelyalalla tarvittavia tietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen ottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteita, toimintoja ja ohjelmia (tarvittaessa käyttötuen avustuksella) käyttää työssään tehokkaita työskentelytapoja ja -menetelmiä, kuten kymmensormijärjestelmää ja eri hiirenkäyttötekniikoita käyttää käyttöjärjestelmäohjelmia sekä soveltaa työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia ammattitehtävissä tarvittavan tiedon tuottamiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen käsittelee pintakäsittelyalan ammattitehtävissä käytettyjen sovellusohjelmistojen tuottamia tiedostoja ja hankkii ammattitehtävissä tarvittavaa tietoa erilaisten ammatillisten verkkohakupalveluiden ja -sovellusten avulla

224 käyttää ammattitehtävissä tarvittavia verkkoviestintämenetelmiä ja -sovelluksia tiedon lähettämiseen ja jakamiseen toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti käyttää työssään ergonomisesti oikeita työasentoja. 224 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tiedonhankinta ja käsittely Tiedonkäsittely ja muokkaus Tietojen lähettäminen ja jakaminen Opiskelija hakee, tallentaa ja kopioi työtehtävissä tarvittavia tiedostoja sekä hakee työtehtävissä tarvittavaa tietoa verkkopalveluista käyttää työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia, työtehtävien hoidossa käyttää verkkoviestintämenetelmiä työtehtävien hoidossa osaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti käsitellä ammatissa tarvittavia tiedostoja sekä verkkohakupalveluita käyttää sujuvasti työvälineohjelmia ammattiin liittyvän tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen käyttää sujuvasti eri verkkoviestintämenetelmiä ammattiin liittyvän tiedon lähettämiseen ja jakamiseen ottaa huomioon tiedostojen käsittelyssä tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet soveltaa tapaus- ja tilannekohtaisesti ammattialaan liittyviä verkkohakupalveluita ja käyttää niitä aktiivisesti sekä arvioi niiden tietojen luotettavuutta ja soveltuvuutta käyttää soveltaen työvälineohjelmia tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen ammattialan eri tilanteiden ja olosuhteiden vaatimalla tavalla käyttää soveltaen verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattialan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan sekä ottaa huomioon näiden käytössä vastuu- ja tietoturvanäkökulmat

225 225 Tekijänoikeuksien, tietoturvan, tietosuojan ja ergonomian noudattaminen toimii tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeiden ja säädösten mukaisesti. käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia toimintatapoja. ennakoi ja ottaa huomioon tietosuojaja tietoturvariskit sekä kehittää työympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuojaja ergonomiatavoitteiden pohjalta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Etiikka, 4 ov Tavoitteet Arviointi Opiskelija pohtii arvojen, normien ja katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa ja työssä perustelee valintojaan ja osaa arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta osoittaa toiminnassaan rehellisyyttä ja vastuullisuutta, kunnioittaa toisia ihmisiä sekä käyttäytyy työssään ja ihmissuhteissaan hyvien tapojen mukaisesti pohtii omaan elämään, ihmissuhteisiin, yhteiskuntaan, ympäristöön ja työelämään liittyviä eettisiä kysymyksiä ja ongelmia osaa ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa oman alansa työelämän arvo- ja normiristiriitoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla toimii eettisesti erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa omaa valmiuksia osallistua oman alansa arvopohjan ja eettisten toimintaperiaatteiden kehittämiseen hankkii tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja ymmärtää sekä käyttää sitä työnsä ammatillisena voimavarana havaitsee ja tunnistaa ammattialansa eettisiä ongelmatilanteita, käsittelee niitä ja esittää niistä perusteltuja näkemyksiä. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.

226 226 Eettisten kysymysten pohdinta Eettinen toiminta Tiedon hakeminen ja eettisen tietoperustan käyttäminen työssä Opiskelija keskustelee ohjattuna omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä arvoista sekä eettisistä ja katsomuksellisista kysymyksistä toimii hyvien tapojen mukaisesti ja vastuullisesti työssään ja sen ongelmatilanteissa, mutta tarvitsee tukea ja ohjausta uusissa tilanteissa hakee ohjattuna tietoa oman alansa eettisistä kysymyksistä ja hyödyntää tietoperustaa tutuissa tilanteissa keskustelee eettisistä, katsomuksellisista sekä omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä kysymyksistä ja arvoista toimii vastuullisesti ja eettisesti työnsä ja työelämän ristiriita- ja kriisitilanteissa hankkii tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää sitä omassa elämässään ja työssään pohtii arvojen, normien ja erilaisten katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa, työelämässä ja yhteiskunnassa toimii itsenäisesti, vastuullisesti ja eettisesti työnsä ja työelämän erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa ja osaa perustella toimintansa hankkii aktiivisesti tietoa oman alan ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää siitä työnsä ammatillisena voimavarana Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä osaa ohjattuna havaita ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja ratkaisee yhdessä yhteisönsä jäsenten kanssa työhönsä liittyviä arvo- ja normiristiriitoja eettisesti. tunnistaa ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja hakee niihin ratkaisua yhdessä muiden kanssa sekä arvioi ratkaisun vaikutuksia keskeisten osapuolten näkökulmista. perustelee valintojaan ja haluaa osallistua oman alansa arvopohjan ja eettisten periaatteiden kehittämiseen tunnistaa itsenäisesti työelämän ja oman alansa eettisiä ongelmatilanteita, osaa ratkaista niitä eettisesti ja arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 3. Ammattietiikka, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka.

227 Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) ja jokin seuraavista kokonaisuuksista a) Uskonnon luonne ja merkitys (UE1), Kirkko, Kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) ja Ihmisen elämä ja etiikka (UE3), tai b) Ortodoksinen maailma (UO1), Uskonoppi ja etiikka (UO2) ja Raamattutieto (UO3) tai c)hyvä elämä (ET1), Maailmankuva (ET2) ja Yksilö ja yhteisö (ET3) korvaavat Etiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Kulttuurien tuntemus, 4 ov Tavoitteet Arviointi Opiskelija toimii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa osaa tervehtiä, vastaanottaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan osaa ottaa huomioon toiminnassaan sopivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat tunnistaa eri kulttuurien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetoiminnassa ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, erityisesti asiakaspalvelussa esittelee toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä, sekä oman alansa taitoja, työtapoja ja innovaatioita pohtii eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista ja suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan vertailee maansa ja Euroopan keskeisiä kulttuurivirtauksia ja -vaikuttajia tunnistaa oman alansa erikoispiirteitä muissa maissa. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Tavallisimpien kulttuuripiirteiden huomioon ottaminen Käyttäytyminen ja pukeutuminen eri tilanteissa sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen Opiskelija tunnistaa muiden kulttuurien yleisiä piirteitä tunnistaa kulttuurisia eroja ihmisten päivittäisessä toiminnassa Suomessa ja muualla tunnistaa kulttuurisia eroja muiden toiminnassa toimii kulttuurieroista huolimatta yhdessä muiden kanssa ottaa huomioon kohdatessaan ihmisiä heidän kulttuuritaustansa kohtaa myös ulkomaalaiset työtoverit, asiakkaat ja vieraat ilman kulttuurikonflikteja

228 228 Oman alan erikoispiirteiden huomioon ottaminen Organisaatioympäristön ja tehtävän mukaan käyttäytyminen Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistökulttuurien keskeisen kulttuurihistorian ja nykytilanteen huomioon ottaminen Kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen hyödyntäminen tunnistaa oman alan palvelujen ja tuotteiden piirteitä eri maissa tunnistaa keskeisiä asioita työstään etsii tietoa maahanmuuttajien ja muiden vähemmistökulttuurien taustasta käyttää hankkimaansa kielitaitoa tutuissa tilanteissa. vertailee oman kulttuurin piirteitä muiden vastaaviin kertoo ulkomaalaisille vieraille keskeisiä asioita Suomesta ja työstään ottaa työskennellessään huomioon muut etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta tai iästä riippumatta käyttää hankkimaansa kielitaitoa toimiessaan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. ottaa toiminnassaan huomioon eri kulttuureista olevat piirteet kehittää omaa organisaatiotaan muilta saadun kokemusten pohjalta ottaa suunnitellessaan työtä ja työskennellessään huomioon muut etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta tai iästä riippumatta toimii kansainvälisissä yhteyksissä kielitaitoaan hyödyntäen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Kulttuurien tuntemuksen opinnot Psykologia, 4 ov Tavoitteet Opiskelija havainnoi ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja tämän toimintaan vaikuttavia tekijöitä tunnistaa, tiedostaa ja käsittelee psyykkisiä ilmiöitä psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla soveltaa psykologista tietoa ammattialansa työhön soveltaa oppimisen psykologiaa omaan opiskeluunsa osaa havainnoida ja ajatella kriittisesti osaa havainnoida tunteiden vaikutusta vuorovaikutus- sekä erilaisissa ryhmätilanteissa selittää omaa ja muiden käyttäytymistä psykologisen ja sosiaalipsykologisen tiedon avulla osaa toimia psyykkistä hyvinvointiaan ja oman alan työtehtävistä suoriutumista edistävästi selviytyy työhönsä liittyvistä asiakaspalvelu- ja ryhmätyötilanteista.

229 229 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Psykologian käsitteiden tuntemus ja ihmisen toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen Ihmisen psyykkisen kehityksen tunteminen Oppiminen ja itsetuntemus Motivaation, tunteiden ja sitoutumisen vaikutuksen ymmärtäminen sekä omiin ja toisten työsuorituksiin Opiskelija tuntee psykologian keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää niiden yhteyden ihmisen toimintaan tuntee yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä tuntee oppimistapahtumaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ottaa huomioon motivaation, tunteiden ja sitoutumisen merkityksen omaan suoriutumiseensa käyttää psykologista tietoa ihmisten toiminnan selittämisessä tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa ymmärtää psyykkisen kehityksen perustana olevien tekijöiden välisiä yhteyksiä eri elämänvaiheissa ja eriikäisinä arvioi ohjattuna omaa oppimistaan tukeutuen psykologiseen tietoon toimii erilaisten ihmisten kanssa työ- ja opiskeluyhteisössään ja ymmärtää motivaation ja sitoutumisen vaikutuksen työsuorituksiin pystyy soveltamaan kognitiivisen psykologian ja persoonallisuuspsykolo gi-an tietoa tavallisiin työelämän tilanteisiin ja selittämään niiden avulla sekä omaa että muiden ihmisten toimintaa ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa ymmärtää oppimista psykologisen tiedon perusteella ja soveltaa sitä omaan opiskeluunsa soveltaa psykologian perustietoa ihmisen ajattelusta, havainnoimisesta, persoonallisuuden piirteistä, tunteista ja muista käyttäytymistä säätelevistä mekanismeista ymmärtää työhön sitoutumisen ja ryhmään samastumisen vaikutuksia työsuorituksiin ja työssä viihtymiseen käyttää psykologian tietoa itsetuntemuksensa ja minäkuvansa parantamiseen

230 230 Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen Toimiminen työpaikan ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteis sa Sosiaalipsykologisen tiedon yhteiskunnallisuuden tunteminen edistää ohjatusti psyykkistä työ- ja toimintakykyään. soveltaa psykologian keskeisintä tietoa toimiessaan työpaikan tavanomaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteiss a tuntee sosiaalipsykologian keskeisiä käsitteitä. tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja ja vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin myönteisellä tavalla ymmärtää mielenterveyden määrittelyn moniulotteisuuden tietää sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkityksen ihmisen psyykkisessä toiminnassa sekä tunnistaa erilaisia johtamistapoja ja niiden vaikutusta työkulttuuriin ymmärtää roolien, normien ja ryhmädynamiikan vaikutuksen yhteiskunnan eri ryhmissä. tiedostaa omia ja toisten tunteita sekä hallitsee työelämässä tunteitaan ja asenteitaan tilanteen vaatimalla tavalla tiedostaa omaan jaksamiseensa ja stressinan vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä sekä osaa vaikuttaa niihin jaksamistaan edistävästi osaa tarvittaessa hakea apua omiin tai lähipiirinsä mielenterveysongelmiin toimii työpaikan eri rooleissa yhteistyökykyisesti sekä ymmärtää johtajuuden merkityksen ymmärtää sosiaalipsykologisen tiedon avulla erilaisista yhteiskunnallisista oloista ja kulttuuritaustoista lähtöisin olevien ihmisten toimintaa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Osaamisen tunnistamisessa lukion kurssi Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) korvaa yhden opintoviikon laajuisen osan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) Psykologian opinnoista. Jos opiskelija on suorittanut edellisen lisäksi Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2), Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) ja Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5), ne korvaavat Psykologian opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Yritystoiminta, 4 ov Tavoitteet Opiskelija kehittää liikeideaa tai tuotteistaa omaa osaamistaan yritystoiminnaksi

231 231 arvioi kehittämistarvetta toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun, työympäristön ja oman osaamisen perusteella noudattaa yritystoiminnassaan tuloksellisen toiminnan periaatteita sekä ottaa huomioon toiminnan kustannusrakenteen ja oman työpanoksen vaikutuksen toiminnan tuloksellisuuteen. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Liikeidean kehittäminen tai oman osaamisen tuotteistaminen Opiskelija kehittää opastettuna kehittää ryhmän ryhmän jäsenenä jäsenenä liikeidean tai liikeidean tai tuotteistaa omaa tuotteistaa omaa osaamistaan osaamistaan selvittää opastettuna yritystoimintaansa liittyviä toimintatapo ja, keskeisiä palveluja tai tuotteita selvittää yhteistyössä yritystoimintaansa liittyviä toiminta- tai liikeideoita sekä keskeisiä palveluja ja tuotteita kehittää oma-aloitteisesti liikeidean tai tuotteistaa omaa osaamistaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta selvittää yritystoimintaan liittyviä eri yritysten tai organisaatioiden toiminta- tai liikeideoita sekä keskeisiä palveluja ja tuotteita hakee ohjattuna tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella kartoittaa ohjattuna ratkaisuvaihtoehtoja vertailee ohjattuna erilaisia vaihtoehtoja hakee yhteistyössä tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella kartoittaa erilaisia ratkaisumahdollisuuks ia vertailee vaihtoehtoja ja asettaa työlleen kestävän kehityksen huomioivia laatu- ja kustannustavoitteita hakee itsenäisesti tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella kartoittaa oma-aloitteisesti erilaisia ratkaisumahdollisuuksia vertailee vaihtoehtoja ja asettaa työlleen kestävän kehityksen huomioivia laatuja kustannustavoitteita

232 232 Yritystoiminnan suunnittelu Kehittämishankke en tai yritystoiminnan toteuttaminen valitsee ohjattuna toteutettavan vaihtoehdon ja laatii sille toimintasuunnitelma n, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta keskustelee suunnitelmasta ja tekee sovitut muutokset toteuttaa ohjattuna tekemänsä toimintasuunnitelma n käyttää opastettuna tavanomaisia toimintasuunnitelma n edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja hyödyntäen tietotekniikkaa esittelee vaihtoehdot esimerkiksi asiantuntijalle, työnjohdolle tai asiakkaalle valitsee yhteistyössä vaihtoehdon ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta esittelee suunnitelman ja muuttaa sitä palautteen perusteella toteuttaa tekemänsä toimintasuunnitelman käyttää tavanomaisia toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja hyödyntäen tietotekniikkaa esittelee ja neuvottelee esimerkiksi asiantuntijan, työnjohdon tai asiakkaan kanssa parhaaksi katsomistaan vaihtoehdoista valitsee tai sopii toteuttamiskelpoisesta vaihtoe hdosta ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta esittelee suunnitelman ja kehittää sitä palautteen perusteella toteuttaa oma-aloitteisesti tekemänsä toimintasuunnitelman käyttää toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja vuorovaikutuksessa työyhteisönsä kanssa hyödyntäen tietotekniikkaa Oman toiminnan, hankkeen tai yritystoiminnan toteuttamisen arviointi toimii opastettuna toiminnan eri vaiheissa asiantuntijatahon kanssa toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeit a ja sovittuja kestävän kehityksen periaatteita arvioi opastettuna toimintaansa ja yritystoiminnan etenemistä tekee sovitut muutokset toimii toiminnan eri vaiheissa asiantuntijatahon kanssa toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja sovittuja kestävän kehityksen periaatteita arvioi toimintaansa ja yritystoiminnan etenemistä sopii mahdollisista muutoksista hyödyntää toiminnan eri vaiheissa asiantuntijaverkostoja toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja erityisesti laatu- ja kestävän kehityksen periaatteita arvioi toimintaansa ja yritystoimintansa etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tekee perusteltuja muutos- tai parannusehdotuksia ja sopii niiden toteuttamisesta

233 233 Kehittämishankke en tai yritystoiminnan esittely Tuloksellinen ja kokonaistaloudelli nen toiminta esittelee opastettuna toteutusvaiheen ja sen tulokset toimii opastettuna työssään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa esittelee toteutusvaiheen ja sen tulokset toimii työssään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa esittelee koko kehittämishankkeensa tai yritystoimintansa ja sen tulokset hankkeen luonteeseen soveltuvalla tavalla toimii työssään, työympäristössään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa laskee opastettuna oman työpanoksen osuuden kustannuksi sta. laskee toiminnan kustannukset ja oman työpanoksen osuuden niistä. toimii kustannustehokkaasti aika- ja muut käytettävissä olevat resurssit huomioiden sekä laskee toiminnan kustannukset ja oman työpanoksen osuuden niistä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 6. Kestävä kehitys, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisessa peruskoulutuksessa Yritystoiminnan opinnot.

234 234 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia, joiden tavoitteet ja arviointi tulee myös sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 7.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25 ) on säädetty, arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammattiihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 7.2 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden, josta koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelmaansa suunnitelma tutkinnon osien arvioinnista. Siihen sisältyy toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a ). Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. 7.3 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille siitä, minkälaista aineistoa ja asiakirjoja on esitettävä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten ja milloin opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (A 603/2005, 3 ). Osaamisen tunnistaminen Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen

235 muuttamisesta (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) on säädetty, opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on kehitettävä erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja. Osaamisen tunnustaminen Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksella ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 30, A 603/ 2005, 12 a ) on säädetty, tulee osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta on tarkemmin luvussa 8.1. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25, 25a, 25c ). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen (luku 7.9). Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. Lukion yksittäisten kurssien tunnustamisesta ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin on määrätty luvussa 5. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana. Arvosanojen muuntaminen Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 ) on säädetty. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja. Jos oppilaitosten arvosanaasteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: 235 ARVOSANA-ASTEIKKO

236 236 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 tyydyttävä 1 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmissaan. Ammattiosaamisen näytöt

237 Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25, 25a, 25b, A 603/2005, 5 ) on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta, ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset luvun 4 määräysten mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Kuitenkin koulutuksen järjestäjän päätöksellä voidaan ammattiosaamisen näyttö antaa myös vapaasti valittavista tutkinnon osista, mikäli ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen an. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä laatii arviointikriteerit liitteen kohdassa 9.3 olevien yleisten arviointikriteerien pohjalta niihin valinnaisiin tutkinnon osiin, joihin niitä ei ole määritelty 237

238 tutkinnon perusteissa Arvosanasta päättäminen Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25 b, A 603/2005, 11, A488/2008, 10, 13 )) on säädetty, arvosanat tutkintotodistukseen on annettava kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin (90 ov) kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävistä tutkinnon osista. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. 7.6 Arviointiaineiston säilyttäminen Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 11a ) on arviointiaineiston säilyttämisestä ja tallentamisesta säädetty, ammattiosaamisen näytön arvosana tallennetaan arvioinnin kohteittain. Jos opiskelijan suorittama ammattiosaamisen näyttö kattaa vain osan tutkinnon osasta, kunkin osan arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan siten, että ammattiosaamisen näytön arvosana on mahdollista päättää koko tutkinnon osalle. 7.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvosanojen korottamisesta ja uusinnasta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 12 ) on säädetty. 7.8 Arvioinnin oikaiseminen Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25c ) on säädetty. 7.9 Todistukset Tutkintotodistus Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa tutkinnon perusteita. Tutkintotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. Peruskoulutuksena järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa tutkintotodistus on annettava samoin perustein. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Päättötodistuksen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon

239 osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Valtioneuvoston päättämistä ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) annetaan erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tuottama osaaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Tutkinnon osan kokonaan korvaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Jos arvosana-asteikko eroaa, käytetään luvussa 7.3 olevaa arvosanojen muuntokaavaa. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta tunnustetun tutkinnon osan arvosanaksi merkitään hyväksytty ja alaviitteellä osoitetaan, että se on suoritettu näyttötutkintona, josta todistuksen on antanut vastaava tutkintotoimikunta. Aiemmin suoritetut koko tutkinnon osan kattavat ammattiosaamisen näytöt merkitään arvosanoineen ja lyhyine kuvauksineen näyttötodistukseen. Todistukseen lisätään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos osaamisen tunnustaminen tehdään sellaisen tutkinnon opinnoista, joihin ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä alaviitemaininta, että osaaminen on tunnustettu tutkinnosta, johon ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä. Kun osaamista tunnustetaan ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä alaviitemaininta, että osaaminen on tunnustettu x- ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta, josta todistuksen on antanut vastaava tutkintotoimikunta. Kun ammatillisiin tutkinnon osiin (90 ov) on sisällytetty valtioneuvoston päätöksen mukaisesti (Vnp 216/2001) ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, merkitään näyttötodistukseen alaviite: Opiskelija on sisällyttänyt ammatillisiin tutkinnon osiin x opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, joita ei arvioida ammattiosaamisen näytöillä. Tutkintotodistuksesta tulee ilmetä, että se koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Lisäksi tutkintotodistuksessa tulee olla todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen tai kummankin nimi. Päättötodistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä ja näyttötodistuksen toimielimen puheenjohtaja (A 488/2008). Päättötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: opiskelijan nimi ja henkilötunnus tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta koulutusohjelman nimi tutkintonimike opetusministeriön asetuksen mukaisesti suoritetut tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin (90 ov), ammattitaitoa täydentäviin (20 ov) ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov), niiden laajuudet ja arvosanat opinnäytteen laajuus ja nimi työssäoppimisen laajuus päiväys ja allekirjoitukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. 239

240 Näyttötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: opiskelijan nimi ja henkilötunnus 240 tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta koulutusohjelman nimi tutkintonimike suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta) päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja) koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Tutkintotodistuksessa tulee olla myös seuraavat tiedot: todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei niitä ole edellä mainittu opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien tutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) maininta, että tutkinto on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön asetuksen päivämäärä ja asetusnumero) pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon kansallinen taso tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä arvosana-asteikko ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset. Todistus suoritetusta koulutuksesta Todistuksesta suoritetusta koulutuksesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä Sen lisäksi, mitä todistuksen antamisesta on valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) säädetty, opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia

241 tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. Kun opiskelija tutkinnon osan tai osia suoritettuaan siirtyy työelämään, tulee todistuksen liitteenä olla tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. Erotodistus Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Kansainväliseen käyttöön tarkoitetusta tutkintotodistuksen tai todistuksen liitteen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/ :n ja 21 2 ja 3 momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta 811/ :n mukaisesti. Arvosanaasteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 :n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän

242 kielen käyttöön ohjeita annettaessa. 242 Äidinkielen arviointi Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, hänen suomen kielen osaamistaan on arvioitava suomi toisena kielenä tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkieli, suomi tasoiseksi, osaaminen tulee arvioida äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisesti osaamista on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1 3. Opiskelijan opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista (ks. luku 8.4). Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito arvioidaan suomi viittomakielisille tavoitteiden mukaisesti. Toisen kotimaisen kielen arviointi Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen on merkittävä, mitä hän on sen tilalla opiskellut. Arviointiin vaikuttavat opetusjärjestelyt on määritelty tarkemmin luvussa MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa (VN:n päätös 213/1999). Ohjaustoiminnalla tulee tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. Opinto-ohjauksen järjestäminen

243 Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelutai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänan liittyviä vaikeuksia. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmaansa opinto-ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Suunnitelmassa esitetään, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty, jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Koulutuksen järjestäjän tulee suunnata tiedotusta ja ohjausta erityisesti perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille ja heidän huoltajilleen. Koulutuksen järjestäjän tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimapalveluiden kanssa sekä edistää ja tukea opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään koulutuksen tavoitteet, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja 243

244 tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, osaamisen arvioinnin, opiskelijan aikaisemmin hankkiman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen ja työturvallisuus Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty, tulee työssäoppimisessa noudattaa seuraavaa: Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisen aikana ja että opettajilla ja muulla henkilöstöllä on edellytykset yhteistyölle työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja opettajien tulee yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa työssäoppimisen laatu, jotta opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla.

245 245 Opiskelijan arvioinnista työssäoppimisjaksoilla on määrätty luvussa Ammatillinen erityisopetus Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä. Ammatilliset erityisoppilaitokset huolehtivat ensisijaisesti vaikeavammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi niiden tulee tarjota asiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan) suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen perustelut. HOJKS tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä

246 koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat luvussa Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja - kulttuurin rinnalla. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sisältyy maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetusjärjestelyjen toteuttaminen. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opinnot tukevat opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Saamenkieliset Perusopetuksessa aloitettua saamenkielistä opetusta jatketaan mahdollisuuksien mukaan ammatillisessa koulutuksessa. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamen kieltä voi opiskella äidinkielenä, vaikka opetusta ei muutoin tarjottaisi saamen kielellä. Romanit Romanien opetus toteutetaan ottamalla huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon romanien kulttuuri. Romanikielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

247 Viittomakieliset Viittomakielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa sovelletaan ammatillisen perustutkinnon perusteita viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Viittomakielen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakielisten opetus suunnitellaan niin, että opiskelijan on mahdollista toimia tulkin kanssa. Oppimisympäristöissä otetaan huomioon viittomakielisen tai huonokuuloisen mahdollisuus kommunikoida luontevasti. Kieltenopetuksen järjestelyt Seuraavia valtioneuvoston päätöksen (VnP 213/1999) mukaisia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Äidinkieli Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain momentissa säädetyt äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tutkinnon osiin varatut opintoviikot (4 + 1 = 5 ov) voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi toisena kielenä opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Suomi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Viittomakielisiä opiskelijoita varten on laadittu erikseen suomi viittomakielisille -tutkinnon osa (luku 5). Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (luku 5) tai 2) äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti (luku 5), jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opiskelee suomi toisena kielenä tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Hänen suomen kielen osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi toisena kielenä opetusta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ja opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijoille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös hänen oman äidinkielensä opetusta. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan (L 630/1998, 12 3 mom.) opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Maahanmuuttajien oman äidinkielen tavoitteet ovat luvussa 5. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään joko äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille (4 ov) tai vieras kieli (2 ov) tavoitteiden mukaisesti tai vapaasti valittavina tutkinnon osina. Jos opiskelija opiskelee äidinkieltä oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille tavoitteiden mukaisesti, on hänen opintoihinsa kuuluttava suomen kielen opintoja. Toinen kotimainen kieli Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen 247

248 tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov), luku 5. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeista riippuen. Vieras kieli Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 8, 17 ), asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 6, 7 ) sekä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) on säädetty. Ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavassa oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevia tutkinnon perusteita (opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet). Tutkinnon perusteiden mukaan peruskoulutuksena suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä luvun 7.9 määräyksen mukaisesti. 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa: Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksen tulee tukea opiskelijoiden työelämään tai jatkoopintoihin siirtymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden elämänhallinnan valmiuksia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten kanssa. 8.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14, 28, 37 a ) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, tulee noudattaa seuraavaa. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä

249 hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Nuorten opiskelijoiden kohdalla koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamista antamalla opetussuunnitelmassaan toimintaohjeita, jotka edistävät opiskelijoiden terveyttä ja turvallisuutta, erilaisten ongelmien varhaista tunnistamista ja niiden syntymisen ennaltaehkäisyä. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvien asioiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisesta. Ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tulee antaa tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata opiskelijahuollon toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Opiskelijahuoltoa koskevat opetussuunnitelman osat tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa kansanterveyslain ja lastensuojelulain velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä. Samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä. Palveluiden kehittämisessä tulee hyödyntää opiskelijoiden palautetta. Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työssäoppimisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt. Opiskelijan omaa vastuuta tulee korostaa oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa LIITEOSA 9.1 Pintakäsittelyalan kuvaus ja arvoperusta Alan kuvaus Pintakäsittelyala on laaja ammattiala, jonka tietoja ja taitoja tarvitaan lähes kaikessa valmistuksessa ja korjaustoiminnassa. Pintakäsittelyllä parannetaan rakennetun ympäristön ja tuotteiden ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä lisätään käyttöikää. Hyvällä pintakäsittelyllä luodaan viihtyisä ympäristö ja tuotteita, jotka ovat hyvännäköisiä, kestäviä ja miellyttäviä käyttää. Tuotteiden ulkonäöstä on tullut entistä tärkeämpi valintakriteeri. Pintakäsittelyalan jatkuvasti kehittyvät

250 materiaalit ja menetelmät antavat lähes rajoittamattomia mahdollisuuksia parantaa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä sekä rakennusten ja tuotteiden kilpailukykyä. 250 Pintakäsittelyalaan kuuluvat maalaus, kemialliset ja sähkökemialliset pintakäsittelyt ja pinnoitukset erilaisilla pinnoitteilla. Rakennuksia, rakennusosia ja lähes kaikenlaisia tuotteita maalataan. Kemiallisia ja sähkökemiallisia pintakäsittelymenetelmiä käytetään, kun tuotteet pinnoitetaan metallisilla pinnoitteilla. Maalauksen lisäksi rakennuspintoja tapetoidaan ja laatoitetaan. Lattioita pinnoitetaan maalipinnoitteilla, matoilla ja parketeilla. Metalliteollisuudessa teräsrakenteita korroosionestomaalataan ja sen lisäksi säiliöitä, altaita ja putkia pinnoitetaan keraamisilla laatoilla, kumilla ja muovilla. Rakennusalalla pintakäsittelyalan koulutuksen saaneita tarvitaan maalaus-, tapetointi-, laatoitus- ja lattianpäällystystöissä. Metalliteollisuudessa tarvitaan ruiskumaalareita, jauhemaalareita, korroosionestomaalareita, kumi-, muovi- ja laattapinnoittajia sekä metalliruiskuttajia, sinkitsijöitä ja muita pintakäsittelijöitä. Puuteollisuudessa tuotteita maalataan, lakataan ja petsataan. Uudis- ja korjausrakentaminen työllistää lähes pintakäsittelyalan työntekijää. Metalli-, puuja muu tuoteteollisuus sekä rakenteiden korroosionesto puolestaan työllistävät noin työntekijää. Ammattialan arvoperusta Pintakäsittelyalan kehittämisellä on vaikutuksia ihmisten elämän laadun jatkuvaan kehittämiseen ja kestävään kehitykseen sekä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Pintakäsittelyllä voidaan vaikuttaa luonnonvarojen säästöön, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön sekä kestävän kehityksen mukaisiin ja tuotteen elinkaaren huomioiviin materiaalivalintoihin. Päämääränä on ympäristöä kuormittavien päästöjen vähentäminen ja jätteiden tarkoituksenmukainen käsittely. Pintakäsittelyalan keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat rakennusten ja tuotteiden kestävyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimintavarmuus sekä ulkonäön ja miellyttävyyden parantaminen. Rakennusten ja kalusteiden entistämiseen liittyvissä pintakäsittelytöissä arvoiksi ja toimintaperiaatteiksi tulee lisäksi tyylinmukaisuus ja harmonisuus sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan perinteen vaaliminen. Pintakäsittelyalan tuotanto-, korjaus- ja liiketoiminnan keskeisinä periaatteina ovat hyvä laatu, ammattitaidon arvostus, toiminnan kannattavuus, asiakaslähtöisyys ja yrittäjyys. Menestyksellinen ja vastuullinen alan yritystoiminta perustuu ammattitaidon arvostamiseen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen sekä säädösten, sopimusten ja terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen. Työnantajalla ja työyhteisöllä on vastuu henkilöstön hyvinvoinnista sekä työympäristön ja ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä. Pintakäsittelyalan ammattilainen on hyväkuntoinen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, luotettava, yhteistyökykyinen ja joustava. Hän on täsmällinen ja työskentelee huolellisesti kiireessäkin. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä sekä tuntee vastuunsa työn laadusta, asiakkaiden tarpeista ja sopimusten noudattamisesta. Hän huolehtii työsuojelusta, työturvallisuudesta ja ympäristön suojelusta sekä ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä.

251 9.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa 251 Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Pintakäsittelyalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: vaikea-asteinen ihosairaus

252 252 astma tai vaikea-asteinen allergia migreeni, epilepsia tai tasapainoelimistön sairaus tuki- ja liikuntaelimistön sairaus heikko näkö ja värien erottelukyky. 9.3 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien avuksi, kun laaditaan sellaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmia, joita ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. Ammatilliset tutkinnon osat muodostetaan ja nimetään työkokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset kuvataan konkreettisena työn tekemisenä. määritellään arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle: tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Seuraavassa olevat arviointikriteerit on tarkoitettu ohjeellisiksi siten, että niitä sovelletaan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteiden ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Esitetyt kriteerit kohdennetaan aina kyseessä olevan tutkinnon osan vaatimuksiin eli kriteereissä esitetty työ tarkoittaa aina ko. tutkinnon osaan sisältyvää työtä. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA 1. Työprosessien Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä. Arvioidaan työkokonaisuude n toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista omaaloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon toimintaympäristöns ä ja oman työnsä osana sitä

253 253 työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista ottaa huomioon työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan ottaa huomioon työpaikan erityisvaatimuksia ja työn lopputulos on tavoitteiden mukainen (esim. valmistettu esine priimaa, hiukset leikattu niin, että otettu huomioon asiakkaan toiveet, asiakkaan kasvonpiirteet jne.) etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan osaa omalla vastuualueellaan tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Opiskelija Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä. käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta (menetelmät, välineet, materiaalit käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti toistuvissa työtilanteissa valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa

254 254 määritellään tutkinnon osittain) ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon a ja soveltamista. ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Opiskelija käyttää työnsä tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa (eli ne menetelmät, välineet ja materiaalit, jotka on määritelty kohdassa 2) mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa hankkii ja soveltaa työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti soveltaa tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a) Erikseen arvioitavat ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Opiskelija Oppiminen ja - ongelmanratkaisu Arvioidaan oppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ongelmien - ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten suoriutuu tiedonhankinnassa ohjattuna suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta hankkii tietoa ohjeiden mukaan suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa toimii omaaloitteisesti tiedonhankkijana suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan osaa arvioida ja

255 255 tekemistä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammatti-etiikan, ammatin - arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Terveys, turvallisuus ja arvioi työnsä onnistumista selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilante isiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista omaaloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilante issa tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti ja toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukais esti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii opiskelu- ja työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään

256 256 toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden työskentelee ergonomisesti oikein huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen), liikunnan (1 ov) ja terveystiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarvittaessa kunkin alan tarpeen mukaiset terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. ARVIOINNIN KOHDE 4. b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Aloitekyky ja yrittäjyys Arvioidaan tavoitteellista, taloudellista ja tuloksellista toimintaa ja itsensä johtamista. Kestävä kehitys Arvioidaan teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden noudattamista. ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Opiskelija Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä sekä ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin sisällytettävän yrittäjyysosan (5 ov) ammattitaitovaatimuksissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeen vaatiessa kunkin alan edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita

257 257 Estetiikka Arvioidaan estetiikan huomioon ottamista työssä ja jokapäiväisessä elämässä Viestintä- ja mediaosaaminen Arvioidaan kriittisyyttä mediatuotteiden tunnistamisessa, havainnoinnissa ja tulkinnassa sekä media- ja viestintäteknologi an käyttämistä Matematiikka ja luonnontieteet Arvioidaan työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien a. Teknologia ja tietotekniikka Arvioidaan teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien huomioon ottamista. työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeen vaatiessa kunkin alan vaatimusten mukaiset viestintä- ja mediaosaamisen ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) matematiikan (3 ov), fysiikan ja kemian (2 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan kunkin alan tarpeen mukaiset matematiikan ja luonnontieteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. käyttää ammatissaan tarvittavia tavanomaisia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa, tarvitsee joskus ohjausta valitsee tarvittavat koneet ja laitteet ohjattuna ja tunnistaa riskit. käyttää ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa valitsee sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät riskit. hyödyntää monipuolisesti ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä valitsee itsenäisesti sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät rajoitukset

258 258 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Arvioidaan osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusla kien mukaista toimintaa. ja riskit. Tietotekniikka todentuu yhteisten opintojen (yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan kunkin alan tarpeen mukaiset teknologian ja tietotekniikan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) sekä äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi laaditaan tarpeen mukaan jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin kunkin alan tämän avaintaidon edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected]

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected] Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO 2010

MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO 2010 MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO 2010 MAANMITTAUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, KARTOITTAJA MÄÄRÄYS 5/011/2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LABORATORIOALAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

LABORATORIOALAN LABORATORIOALAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET LABORATORIOALAN perustutkinto, laborantti 2009 LABORATORIOALAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA MÄÄRÄYS 19/011/2009 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Laajennettu työssäoppiminen ATTO JA AVAINTAIDOT 13.-14.1.2011

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Laajennettu työssäoppiminen ATTO JA AVAINTAIDOT 13.-14.1.2011 TYÖKIRJA / Muistiinpanot AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Laajennettu työssäoppiminen TOPLAAJA ATTO JA AVAINTAIDOT 13-1412011 Sirkka Hulkkonen Omnia 1312011 Omnia Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

METSÄALAN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

METSÄALAN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET METSÄALAN perustutkinto 2009 METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA METSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA METSÄKONEENKULJETUKSEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA METSÄKONEENKULJETTAJA METSÄKONEASENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO 2010

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO 2010 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO 2010 RAKENNUSTEN PINTAKÄSITTELYJEN KOULUTUSOHJELMA LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ MAALARI METALLITUOTTEIDEN PINTAKÄSITTELYJEN KOULUTUSOHJELMA PINTAKÄSITTELIJÄ PUUTUOTTEIDEN PINTAKÄSITTELYJEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 2010

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 2010 ASIAKASPALVELUN JA TIETOHALLINNAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA LASTEN

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN perustutkinto 2009 YMPÄRISTÖALAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA YMPÄRISTÖNHOITAJA LUONTOALAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA LUONTO-OHJAAJA LUONNONVARATUOTTAJA LUONTO- YMPÄRISTÖNEUVOJA

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Autoalan perustutkinto. Autokorinkorjaajan koulutusohjelma. Autokorinkorjaaja

OPETUSSUUNNITELMA. Autoalan perustutkinto. Autokorinkorjaajan koulutusohjelma. Autokorinkorjaaja 1 OPETUSSUUNNITELMA Autoalan perustutkinto Autokorinkorjaajan koulutusohjelma Autokorinkorjaaja 2 Sisältö JOHDANTO... 4 1. AUTOALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 5 1.1 AUTOALAN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected] Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Taustamuistio. Tanssialan perustutkinnon perusteet otetaan käyttöön 1.8.2010.

Taustamuistio. Tanssialan perustutkinnon perusteet otetaan käyttöön 1.8.2010. Taustamuistio 2.11.2009 Dno xx/421/2009 Tanssialan ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Tanssialan ammatilliseen perustutkintoon tähtäävää koulutusta annetaan kuudessa oppilaitoksessa, joista jokainen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected] Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat HIUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 12.12.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected] Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Pintakäsittelyalan perustutkinnon perusteet 2010

Pintakäsittelyalan perustutkinnon perusteet 2010 Pintakäsittelyalan perustutkinnon perusteet 2010 Tutkinnon sisäinen rakenne uudistuu Nykyisistä pintakäsittelyalan perustutkinnon perusteista poistetaan tutkinnon yhteinen osa. Uusissa tutkinnon perusteissa

Lisätiedot

Pintakäsittelyalan perustutkinto 2010

Pintakäsittelyalan perustutkinto 2010 1 Pintakäsittelyalan perustutkinto 2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET LUONNOS 25.11.2009 Sisältö 2 Pintakäsittelyalan perustutkinto 2009... 1 1 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN perustutkinto 2009 VAATETUKSEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA VAATETUSOMPELIJA SISUSTUSOMPELIJA MODISTI VAATTURI TEKSTIILITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA TEKSTIILINVALMISTAJA

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 10.9.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET UUDISTUVAT Tutkinnon perusteiden uudistamisen tarkoitus Sosiaali- ja

TAUSTAMUISTIO 10.9.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET UUDISTUVAT Tutkinnon perusteiden uudistamisen tarkoitus Sosiaali- ja TAUSTAMUISTIO 10.9.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET UUDISTUVAT Tutkinnon perusteiden uudistamisen tarkoitus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden kokonaisuudistus tehtiin

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Lennonjohdon perustutkinto 2010

Lennonjohdon perustutkinto 2010 Lennonjohdon perustutkinto 2010 MÄÄRÄYS 26/011/2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Taitto:

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12 MÄÄRÄYS 9.10.2008 Dnro /011/2008 Voimassaoloaika: 1.8.2008 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjätt Alan tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON Säännökset, joihin toimivalta

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO 2010

LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO 2010 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 38/011/2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho

Lisätiedot

Ylä-Savon ammattiopisto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Logistiikan perustutkinto

Ylä-Savon ammattiopisto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Logistiikan perustutkinto Ylä-Savon ammattiopisto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Logistiikan perustutkinto Autonkuljettaja Linja-autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja OPETUSSUUNNITELMA 2009 Logistiikan perustutkinto

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kulttuuriala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, muotoilu ja mallintaminen ARTESAANI Salpauksen ammattiosaamisen

Lisätiedot

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA Ammatillinen peruskoulutus 21.3.2013 Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ 14.2.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja METSÄALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hyväksytty 9.05.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 3

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Työtehtävän suunnittelu, 10 ov Ammattitaitovaatimukset kartoittaa

Lisätiedot

Kulttuuriala ARTESAANI

Kulttuuriala ARTESAANI Kulttuuriala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Tuotteen suunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma, taidekehystys ARTESAANI Tämä opetussuunnitelma on voimassa Salpauksessa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Pintakäsittelyalan perustutkinto 2009

Pintakäsittelyalan perustutkinto 2009 Pintakäsittelyalan perustutkinto 2009 Rakennusten pintakäsittelyn koulutusohjelma/osaamisala, maalari Hyväksytty 31.8.2010 Voimassa 1.8.2010 alkaen Kehitysjohtajan päätös 3 (asnro 56/500/2009) Hallintosääntö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Taustamuistio Lentokoneasennuksen perustutkinto

Taustamuistio Lentokoneasennuksen perustutkinto Taustamuistio Lentokoneasennuksen perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto on uudistettu Tutkintorakenneasetukseen on tehty muutos Lentokoneasennuksen perustutkinnon osalta. Nykyisessä rakenteessa

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset

Lisätiedot

JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kulttuuriala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Tuotteen suunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma, tilauspuuseppä ARTESAANI Salpauksen ammattiosaamisen toimikunta

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

UUDISTETUT AMMATILLISTEN

UUDISTETUT AMMATILLISTEN UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Tekniikan ja liikenteen ala. OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma

Tekniikan ja liikenteen ala. OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPETUSSUUNNITELMA, 120 ov PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Puutuotteiden pintakäsittelyjen koulutusohjelma PINTAKÄSITTELIJÄ Tämä opetussuunnitelma on voimassa Salpauksessa 1.8.2012

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Kuljetusalan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki pe 31.10.2014 opetusneuvos Seija Rasku [email protected] Tutkintojen muodostuminen PkL 12 b ja uusi

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

KOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala

KOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala www.ahlman.fi 1 KOKIN OSAAMISALA 2 Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala YRITTÄJÄ 3 1. YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 4 1.1

Lisätiedot

UUDISTUNEET AMMATILLISET. TUTKINNON PERUSTEET Tiedotustilaisuudet syksy y 2009

UUDISTUNEET AMMATILLISET. TUTKINNON PERUSTEET Tiedotustilaisuudet syksy y 2009 UUDISTUNEET AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT U JA TUTKINNON PERUSTEET Tiedotustilaisuudet syksy y 2009 Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Tutkinnot-yksikön päällikkö [email protected] Ammatillisten perustutkintojen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

HEVOSTALOUDEN HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA HEVOSTENHOITAJA RATSASTUKSENOHJAAJA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

HEVOSTALOUDEN HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA HEVOSTENHOITAJA RATSASTUKSENOHJAAJA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET HEVOSTALOUDEN perustutkinto 2009 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA HEVOSTENHOITAJA RATSASTUKSENOHJAAJA MÄÄRÄYS 24/011/2009 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2011 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS JOHDANTO...3 1. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KUVAUS JA ARVOT, TAVOITTEET JA

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:2

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:2 ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot Oppaat ja käsikirjat 2015:2 LIITTEET Liite 1. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa

Lisätiedot