Päätös. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 f)

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 9/2011/2 Dnro ESAVI/497/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimen yhtiön ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee jätteen siirtokuormausaseman rakentamista ja toimintaa, Raasepori. LUVAN HAKIJA Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoin yhtiö Metsänreuna Skogby TOIMINTA JA SIJAINTI Jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasema Raasepori, Horsbäck Kiinteistörekisteritunnus: Kiinteistön omistaja: Raaseporin kaupunki Kiinteistön vuokralainen: Stageco Scandinavia Oy Ab Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentin kohta 13 f) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUEpuh puh Helsingin toimipaikka fax Asemapäällikönkatu 14, Helsinki kirjaamo.etela@avi.fi PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka siirsi hakemuksen hallintolain 21 :n mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle päivätyllä kirjeellään. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Yrityksellä on Etelä-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston myöntämä kotimaan tavaraliikennelupa. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen toiminnan hyväksymisestä jäterekisteriin. Toimintakiinteistön omistaa Raaseporin kaupunki. Kiinteistö on vuokrattu Stageco Scandinavia Oy Ab:lle. Soptrans J. Björklund Öb tekee sopimuksen vuokralaisen kanssa ympäristölupapäätöksen antamisen jälkeen. Vuokrasopimuksen mukaan vuokrasopimus voidaan siirtää Soptrans J. Björklund Öb:lle ilman kaupungin suostumusta. Toimintakiinteistö ja sen länsi-, itä- sekä eteläpuoliset tontit ovat voimassa olemassa asemakaavassa (Horsbäckin teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, ) merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Toiminta-alueen pohjoispuolella on metsää ja alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) sekä osin liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KLT). Asemakaavamääräyksissä on lisäksi edellytetty, että tonttien ulkovarastointiin käytettävät osat on aidattava umpinaisella 2 metriä korkealla aidalla. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti Ympäristön tila ja laatu Pintavesi Toiminta tulee sijaitsemaan Raaseporin kaupungin Horsbäckin kaupunginosassa. Tontin kokonaispinta-ala on 1,9937 ha, josta siirtokuormausaseman alustavan sijaintiluonnoksen mukaan tulee aidattua ja asfaltoitua toiminta-alaa 0,7150 ha. Tontin pohjoisosassa kasvaa mäntymetsikkö, tontin eteläosassa maasto on alavaa ja ojitettu. Lähin avovesi (Gropfjärden) sijaitsee toimintakiinteistöstä noin 1,2 km etelään.

3 3 Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2009 julkaiseman ilmanlaatuselvityksen mukaan Tammisaaressa (nyk. Raasepori) ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Selvityksessä melko hyvää ilmanlaatua perustellaan kohtalaisen pienillä teiden päästötiheyksillä sekä vähäisillä teollisuuden ja energiantuotannon päästöillä. Typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksien arvioidaan olevan selvästi raja-arvojen alapuolella (Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuosina , Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja, 13/2009). Maaperä ja pohjavesi Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue (Ekerö, ) sijaitsee noin 300 metrin päässä toimintaalueesta. Lähimmät pohjavedenottamot ovat Ekerö koillisessa noin 2,5 km päässä ja Björknäs noin 3,5 km päässä luoteessa. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Persöfladan-Totalfladan 2,3 km kaakkoon ja Dragviksgård-Storholmen 2,9 km lounaaseen. Persöfladan- Totalfladanin (LVO010032) alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Horsbäckin kartano sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä alueesta. Noin kilometrin päässä lännessä on Langansbölen asuinalue. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Toimintakiinteistön rajanaapurit ovat teollisuuskiinteistöjä. Eteläpuolella toimintakiinteistöä ei ole vielä toimintaa. Itäpuolella on Rudus Oy:n betoniasema ja pohjoispuolella Rakennusliike R. Lindholm Ky. Koillisessa on kulmittain Lassila & Tikanoja Oyj:n jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasema. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kierrätyskelpoiset materiaalit lajitellaan käsin tai pienkoneilla siirtolavoille. Siirtolavat sijoitetaan katoksiin. Ongelmajätteet varastoidaan lukittaviin kontteihin, joista ne toimitetaan edelleen käsiteltäviksi. Siirtokuormausasemalla vastaanotettavien ja lajiteltavien jätteiden kokonaismäärä on noin t/a, josta ongelmajätteiden määrä on noin 300 t/a. Kotitalouksien itse tuomille jätelajeille on erilliset astiat. Asema on toiminnassa, juhlapyhät pois lukien, arkisin klo ja lauantaisin klo Lajitellut

4 jätteet toimitetaan sellaisenaan eteenpäin. Asemalla suoritetaan myös toiminnassa käytettävien konttien, pienien keräysastioiden ja lavojen pesua. Jätteen siirtokuormausasemalla lajitellaan rakennus- ja teollisuusjätteitä, joista kierrätyskelpoiset (paperi, pahvi, lasi, metalli, muovi ja renkaat ym.) toimitetaan edelleen hyötykäyttöön ja ongelmajätteet lajiteltuina omiin vastaanottokohteisiinsa. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu melua, pölyä tai hajua. Aseman asfaltoitavan piha-alueen vedet kerätään ja johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta ojaan. Toimiston ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Työkoneiden tankkaamista tai huoltoa ei suoriteta asemalla. Vastaanotettavien jätteiden alkuperä, laatu ja määrä Yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjäte kerätään Raaseporin kaupungin alueelta. Vuosittain vastaanotettavien ongelmajätteiden ja muiden jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja kertavarastointimäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätelaji max. t/a max. varasto t Energiajäte 30 6 Yhdyskuntajäte Rakennusjäte (maa- ja kiviaines, tiili, betoni) ,5 Pahvi/kartonki 40 0,8 Keräyspaperi 40 0,8 Puu Muovi 5 0,1 Lasi 10 0,2 Metalli Käytetyt renkaat 3 0,3 Öljyiset vedet Jäteöljy 6 0,2 Muut ongelmajätteet Öljynsuodattimet/kiinteä öljyinen jäte Maalijätteet Akut Loisteputket Sähkö- ja elektroniikkaromu Muut pienerät , ,4 6 3 Yhteensä ,9 Jätteiden varastointi Jätteen varastointialueet ja liikennealueet asfaltoidaan. Jätteet varastoidaan konteissa ja siirtolavoilla. Jätteet lajitellaan siirtolavoille. Siirtolavoille rakennetaan katokset. Ongelmajätteet varastoidaan lukittavissa konteissa, 4

5 Jätteiden esikäsittely Polttoaineiden varastointi Jätevedet ja veden kulutus Liikenne jotka sijoitetaan suoja-altaisiin. Puujäte varastoidaan ulkona kasassa. Alueen ympäri rakennetaan aita, joka varustetaan suljettavalla portilla. Vastaanotettavat jätteet lajitellaan kontteihin ja siirtolavoihin tai valmiiksi lajitellut jätejakeet sijoitetaan ko. jätettä varten olevalle siirtolavalle tai konttiin. Sähkö- ja elektroniikkaromua ei käsitellä alueella, vaan se toimitetaan eteenpäin. Alueella oli tarkoitus suorittaa puun haketusta/murskausta, mutta johtuen läheisestä asuinrakennuksesta ja melutasoista, toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, ettei puun murskausta/haketusta tulla suorittamaan kiinteistöllä. Siirtokuormausasemalla pestään myös kontteja, pieniä keräysastioita ja lavoja. Pesuaineina käytetään biologisesti hajoavia pesuaineita. Työkoneiden ja -autojen tankkausta ei tehdä kiinteistöllä, joten alueella ei varastoida polttoainetta. Alueella tarvitaan kasteluvettä ja sosiaalitiloissa talousvettä. Toiminnassa käytetään vettä noin m 3 /a. Sade- ja pesuvedet kerätään sadevesiviemärijärjestelmään, jossa on useita sadevesikaivoja sekä öljynerotuskaivo ja sulkuventtiilillä varustettu kaivo, joka antaa mahdollisuuden vesinäytteen ottoon. Öljynerotuskaivon ja sulkuventtiilillä varustetun kaivon väliin voidaan asentaa vielä erillinen näytteenottokaivo. Toimintakiinteistölle liikennöidään kantatieltä 25 joko Gropintien tai Kärrbyntien kautta Mestarintielle. Jäteasemalle liikennöi päivittäin 5 10 autoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Jätteiden laatu on tiedossa jo lähtökohteessa, jolloin eri jätelajeja voidaan pitää erillään koko käsittelyn ajan. Jätelajit toimitetaan edelleen kohteisiin, joissa niiden sisältämä aine voidaan hyödyntää. Ongelmajätteet säilytetään huolellisesti erillään suljetuissa tiloissa. Siirrettävien materiaalien määrät ovat mahdollisimman suuret, jolloin turhia ajoja ei tehdä. Eri jätelajit käsitellään huolellisesti. Rakenteiden, asfaltoidun pihan, suoja-altaiden, katosten, lukittavien konttien sekä sade- ja pesuvesien keräilyllä varmistetaan, että ympäristöön ei pääse epäpuhtauksia. 5

6 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Avo-ojien kautta ympäristöön joutuvat päästöt ovat vähäisiä asianmukaisten rakenteiden ja jätteiden ammattitaitoisen käsittelyn johdosta. Sade- ja pesuvedet asfaltoidulta alueelta johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta ojaan ja vedet kulkeutuvat metsä- ja pelto-ojia pitkin 1,5 km matkan Gropfjärdeniin. Toimisto- ja sosiaalitilan vedet johdetaan viemäriin. Lajittelu- ja varastointialueelta ei synny päästöjä ilmaan. Liikenteen päästöt ilmaan ovat pieniä. Toiminnasta aiheutuu vähän melua ja tärinää vähäisen ajoneuvoliikenteen sekä käsityön ja pienkoneiden johdosta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Maaperään ja pohjaveteen mahdollisesti onnettomuuden kautta joutuvat päästöt eliminoidaan varautumalla työskentelyssä huolellisuuteen ja onnettomuustilanteiden torjuntaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melun vaikutukset Hakemuksen mukaan melusta ei aiheudu vaikutuksia ympäristöön. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Luonnonsuojeluarvot on otettu huomioon jo kaavoituksessa. Toiminta sijaitsee teollisuusalueella. Vaikutus pintavesiin ja vesistöihin Vaikutus ilmaan Hakemuksen mukaan vaikutukset pintavesiin on minimoitu vesitiiviin päällysteen ja ohjatun sade- ja jätevesisuunnittelun johdosta. Lähin avovesistö sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä toiminta-alueesta. Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ilmaan ovat vähäiset.

7 7 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan vaikutukset maaperään ja pohjaveteen on minimoitu vesitiiviin päällysteen ja ohjatun sade- ja jätevesisuunnittelun johdosta. Lähin pohjavesialue sijaitsee 300 m:n päässä toimintapaikasta. Pohjaveden virtaussuunta on etelään. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Suunniteltu jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasema on teollisuusalueella. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Raportointi Kaikki siirtokuormausasemalle tulevat kuormat punnitaan autovaa'alla. Ongelmajätteiden punnitusta varten on pienempi vaaka. Tulevat ja lähtevät jätteet kirjataan jätelajeittain. Päästötarkkailu on tarpeen mahdollisten onnettomuustapausten yhteydessä. Ajoittainen tarkkailu esim. viiden vuoden välein antaisi suuntaa mahdollisista päästöistä. Ympäristötoimiston hyväksymän laboratorion ohjeiden mukaan tehdään tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. öljyjen, liuottimien ja metallien pitoisuuksien tutkiminen. Tulokset lähetetään Raaseporin kaupungin ympäristötoimistoon. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan heti hätäkeskukseen tai kaupungin pelastusviranomaisille ja kaupungin ympäristötoimistoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Hakemusta on täydennetty , , ja Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Raaseporin kaupungin

8 ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä- Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 8 Tarkastus Lupahakemusta koskevalle alueelle on suoritettu tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Raaseporin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Raaseporin kaupunginhallitukselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Soptrans J. Björklundin hakema toiminta sijoittuu Horsbäckin teollisuusalueelle, jolla on jo vastaavaa toimintaa. Lautakunta kuitenkin vastustaa toiminnan sijoittamista kyseiselle kiinteistölle läheisen omakotitalon sijainnin vuoksi. Lautakunta suosittaa haetun toiminnan sijoittamista jollekin toiselle ko. alueen vapaalle kaupungin omistamalle kiinteistölle. Jos toiminnalle kuitenkin myönnetään lupa ko. kiinteistölle, on pohja- ja pintavettä tarkkailtava vuosittain puolueettoman osapuolen toimesta ja toiminnasta laadittu vuosiraportti sanallisine arvioineen toimitettava myös Raaseporin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hiekan- ja öljynerottimet on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Alueen toiminnasta ei saa aiheutua pöly- tai hajuhaittaa, roskaantumista, terveys- tai ympäristöhaittaa eikä 55 db ylittävää melua. Muistutukset ja mielipiteet Rajanaapureille ja muille asianosaisille on varattu päivätyllä kirjeellä mahdollisuus jättää hakemuksen johdosta muistutus tai mielipide. Määräaikaan mennessä saapui kaksi muistutusta. Rosk n Roll Oy Ab esittää saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Rosk n Roll Oy Ab toimii Länsi-Uudellamaalla hoitaen pääosan kuntien lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä. Kunnat omistavat yhtiön ja toiminta perustuu kuntien kanssa allekirjoitettuun yhteistyösopimukseen.

9 Jätelain 13 :n mukaan kunnan on järjestettävä muun muassa asumisessa syntyneen jätteen käsittely ja hyödyntäminen. Edellä mainittu jäte on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätelain 10 :n mukaan kuntien vastuulle kuuluu myös julkisen toiminnan, kuten valtion ja kuntien laitosten, jäte. Kuntien vastuu ei ole oleellisesti muuttumassa uudella jätelailla, josta hallitus on antanut esityksen eduskunnalle Kunnan vastuu on jonkin verran laajenemassa. Yhteistyösopimuksen mukaan Rosk n Roll hoitaa tehtävät kuntien puolesta. Alueellisena jätehuollon viranomaisena toimii Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, mutta sen tehtävänä ei ole valvoa jätelain noudattamista. Tämä kuuluu edelleen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Rosk n Roll on perustanut miehitettyjen jäteasemien verkoston. Raaseporissa on kaksi jäteasemaa: Horsbäck ja Karjaa. Rosk n Rollin jäteasemaverkosto on maan kattavimpia ja parhaiten palvelevia, kun vertaillaan niiden maantieteellistä tiheyttä, palvelujen laajuutta ja aukioloaikoja. Molemmilla Raaseporin jäteasemilla urakoitsija hoitaa käytännön tehtävät Rosk n Rollin lukuun. Horsbäckin jäteaseman hoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Sen hoidosta vastaavalla urakoitsijalla on myös siirtokuormausasema, josta on hoidettu sekajätteen kuljetukset Munkkaalle ja toistaiseksi myös Riihimäelle, jossa merkittävä osa Raaseporin sekajätteestä on poltettu energiaksi. Lupahakemus koskee samantyyppistä toimintaa kuin mitä Horsbäckin jäteasemalla jo harjoitetaan. Lupa ja tosiasiallinen toiminta on kaksi eri asiaa. Hakijalla on luonnollisesti oikeus ottaa vastaan asemallaan, luvan saatuaan, sellaisia jätteitä, jotka eivät ole kuntien vastuulla. Jotta hakija voisi ottaa vastaan kuntien vastuulla olevia jätteitä, tästä tulee olla sopimus Rosk n Rollin kanssa. Rosk n Rollilla ei ole tarvetta ylläpitää kahta jäteasemaa aivan toistensa lähellä. Mikäli lupa myönnetään, ongelmia voi tulla valvonnassa. Rosk n Rollille ongelmia voi tulla asiakasneuvonnassa. Asiakkaiden on vaikeaa ymmärtää, miksi jäte pitäisi viedä yhteen paikkaan, jos vieressä on toinen paikka, joka esimerkiksi on avoinna silloin, kun virallinen Rosk n Rollin sopimusasema on kiinni. Mikäli lupa myönnetään, on tärkeää valvoa, että toiminta on jätelain mukaista. AA, FAb Ekenäs Mästarvägen 7 ja Byggnadsfirma R. Lindholm Kb esittävät saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Ympäristönsuojelulaissa säädetyt luvanmyöntämisedellytykset eivät täyty. Luvanhakija ei myöskään hallitse kiinteistöä, jolla harjoitettavalle toiminnalle lupaa haetaan. Hakemus on ylimalkainen ja sisäisesti ristiriitainen. Muistuttaja esittää seuraavilla perusteilla, ettei ympäristölupaa myönnetä. Hakemuksen perusteella on todennäköistä, että sijoituspaikalle ollaan perustamassa kaatopaikkaa. Muistuttajan mukaan asianmukainen toiminta edellyttää noin miljoonan euron investoinnin ja suunnitelmien perusteella hakija ei edes pyri sellaisiin investointeihin. 9

10 Muistuttajan omakotitalo sijaitsee heti Mestarintien pohjoispuolella toiminnanharjoittamisaluetta vastapäätä. Pienikin haketus/murskaus aiheuttaa valtavan impulsiivisen melurasituksen ja epämääräiset jätteet hajurasituksen ottaen huomioon vallitsevat lounais- ja etelätuulet. Hakemuksessa ei ole esitetty mitään tekniikkaa melun, pölyn ja hajun ehkäisemiseksi. Biojäte ja lajittelematon yhdyskuntajäte avolavalla haisee heti, lajiteltu pian jätteiden sisältämien biojätejäämien vuoksi. Myös muu biohajoava jäte haisee kastuessaan ja seisoessaan viikon pari. Melu- ja mahdollisia hajurasituksia ei voi riittävästi ehkäistä lupamääräyksillä. Lupahakemuksessa todetaan, että lähiympäristössä on vain teollisuuskäytössä olevia kiinteistöjä. Luvan hakija oli tietoinen omakotitalosta, joka olisi ilman tarkastusta jäänyt havaitsematta. Muistuttaja on saanut rakennusluvan omakotitalolle. Olemassa oleva ympäristö on otettava huomioon aikaprioriteettiperiaate huomioon ottaen, vaikka alueen teollisuuskaava muodollisesti näyttäisi antavan laajempaa harkintavaltaa. Hakemuksen mukaisen toiminnan melu-, pöly- ja hajuvaikutukset aiheuttaisivat todennäköisesti terveyshaittaa muistuttajan perheelle. Kohtuuttoman rasituksen ehkäisemismahdollisuudet ratkaistaan yleensä asemakaavassa. Nyt ei ole ratkaistu. Eksessiiviset tosiasialliset vaikutukset muodostavat lisäksi terveyshaittaa ja vähintään niiden vaaraa. Asemakaavamerkinnällä ei yksinään voi oikeuttaa kohtuutonta rasitusta tai terveysvaaroja. Luvanhakijalla on mahdollisuus vuokrata kaupungilta viereisen korttelin tontti nro 1, joka on myös viereinen kiinteistö. Alue on Raaseporin kaupungilta saatujen tietojen mukaan tällä hetkellä vuokraamatta. Tontille voidaan järjestää myös raskaiden ajoneuvojen kuljetukset huomattavasti paremmin. Luvanhakija ei hallitse sijoituspaikkaa. Kuten kulkuyhteys sijoituspaikan hallinta on ehdoton edellytys ympäristöluvan myöntämiselle ilman, että sitä erikseen mainitaan. Luvan hakijan epämääräinen esisopimus vuokraoikeuden siirrosta tarkoittaa sitä, että nykyinen maanvuokralainen voi halutessaan siirtää vain sellaisen maanvuokraoikeuden, joka hänellä itsellään on. Aluetta ei ole vuokrattu koneiden ja laitteiden vuokrausta harjoittavalle alkuperäiselle vuokralaiselle kaatopaikaksi eikä epämääräiseksi suunnittelemattomaksi jätealueeksi. Rosk n Roll Oy kilpailuttaa alueen yhdyskuntajätteiden kuljetukset. Luvan hakijalla ei ole sopimusta yhdyskuntajätteiden kuljetuksista eikä myöskään oikeutta ottaa vastaan kunnan vastuulle ja oikeuteen kuuluvia yhdyskuntajätteitä ilman erillistä sopimusta. Yhdyskuntajätteitä ei vain varastoida, niitä on prosessoitava, jotta ne voidaan hyödyntää. Lupahakemuksessa ei ole ollenkaan kuvattu tätä jäteprosessointia. Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Näitä tietoja ei ole liitetty ja arvioitu edes täydennyk- 10

11 sessä. Lähtömelutaso arvioitiin väärin. Ympäristövaikutusten estämisessä ja minimoinnissa käytettävää tekniikkaa ei kerrottu, koska vaikutusten ehkäisemiseksi ei ole tarkoitus käyttää mitään tekniikkaa. Hakemuksen laatijalla ei ole riittävää asiantuntemusta. Hakemuksesta puuttuvat tiedot mm. tuotannosta, prosesseista ja jätelajikohtainen prosessikaavio sekä tarkkailuehdotukset. Yhteenvetona muistuttaja toteaa, että tehtyjen puutteellisten selvitysten sekä muistuttajan itse tekemien selvitysten perusteella toiminta melu- ja pölyvaikutuksineen aiheuttaa sekä terveyshaittaa että naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta aiheuttaa myös jätelaissa kiellettyä roskaantumista. Sijoituspaikka on valittu väärin eikä hakija edes hallitse sijoituspaikkaa. Toiminta ja varastointi ovat epäilemättä ympäristönsuojelu- ja jätelakien vastaisia. Lupamääräyksiä ei voida noudattaa. Sen seurauksena tulevat sovellettavaksi myös jäteverolain säädökset. Tarkoituksena vaikuttaa olevan kontrolloimattomien jätekasojen tekeminen ja niistä myyminen eniten tarjoavalle. Hakemus perustuu luottamukseen puutteellisesta valvonnasta. Hakemus on sekä tarkoituksellisesti että tahattomasti puutteellinen. Hakemuksen täydentäminen ja toiminnan suunnittelu olisivat vähimmäistoimenpiteitä. Kun hakemuksen puutteellisten selvitysten lisäksi toimintaa ja sen vaikutuksia selvittävät myös lupaviranomainen ja muistuttaja, ei luvan myöntämiselle ole niiden perusteella edellytyksiä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti päivätyllä sähköisellä kirjeellä mahdollisuus vastineen jättämiseen annetuista lausunnoista. Hakija esittää saapuneessa vastineessaan muun muassa seuraavaa: Luvan hakija haluaa painottaa muutamia hakijan jo aikaisemmin esiin tuomia asioita, joita muistutuksessa ei ole huomioitu. Luvan hakija on luopunut hakemuksessaan kokonaan kaikesta puun murskauksesta. Hakijan tontti on kuin suunniteltu esitetylle toiminnalle, asemakaavan, maaston, ympärillä olevien laitosten ja myös viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Hakija on koko työelämänsä ajan toiminut jätehuollon tehtävissä, joten vuosien mittaan tietoa ja kokemusta on karttunut alalta. Soptrans J. Björklund Öb:n toiminta on ollut ammattimaista jätehuoltoa vuodesta Toiminnan laatuun ympäristöviranomaisilla ei ole ollut mitään huomauttamista. Elinkeinotoiminnan jatkumiseksi hakija tarvitsee uuden toimipisteen. Jätteen keräys-, lajittelu- ja siirtokuormausasema ei ole kaatopaikka. Rakennettava asema on uudenaikainen, vaatimukset täyttävä lajitteluasema. Toiminnassa on tarvittavana osana suljetut asiat ja jätekontit. Keräysastiat ja -lavat on merkitty kukin omaan tarkoitukseensa. Materiaali punnitaan tul- 11

12 lessa ja lähtiessä. Hakijalla on tarvittavat sopimukset lajitellun materiaalin toimittamisesta edelleen eri komponenttien keräykseen erikoistuneille yrityksille. Esimerkkinä tällaisista sopimuksista on paperin ja pahvin toimittaminen Länsi-Uudenmaan Keräyspaperi Oy:lle, autonrenkaiden toimittaminen Horsbäckin Euromaster Oy:lle ja metalliromun toimittaminen Kuusankoski Oy:lle Meltolaan. Hakija painottaa, että muistuttajan asuintalo sijaitsee asemakaavassa liikeja toimistorakennusten korttelialueella. Tämä on antanut ympäristöluvan hakijalle käsityksen, että ko. kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ovat kaavamerkintöjen puitteissa tuotanto-, varasto- ja toimistorakennuksia. Muistuttajan antaman tiedon mukaan rakennuslupa on omakotitalolle. Hakija on todentanut viranomaislähteistä, että rakennuslupa on varaston talonmiesasunnolle. Rakennusluvan mukaista varastoa ei ole rakennettu. Näyttää siltä, että ko. muistuttaja on tietoisesti hakeutunut asumaan teollisuusalueelle jo olemassa olevan jäteaseman naapuriin vuonna Näin ollen muistuttaja on varautunut jo ennen rakentamisen aloittamista asuintalonsa lähinaapurissa olevaan ja lähinaapuriin tulevaan yritystoimintaan, kuten esimerkiksi betoniasemaan. Jos moninkertaiset jätteiden kuljetukset ja käsittelyt eivät häiritse muistuttajaa Lassila & Tikanoja Oyj:n tontilla, ei ole uskottavaa, että pienen erikoistuneen jäteaseman toiminta voisi aiheuttaa haittaa asumiseen. Lisäksi lähinaapurissa on edellä mainittu betoniasema, jonka toiminta ei luo häiriötöntä asuinympäristöä. Hakija esittää, että muistutus on kokonaan hylättävä. Rosk n Roll Oy Ab:n muistutuksesta todetaan, että Soptrans J. Björklund palvelee yrityksiä eli eri asiakasryhmää kuin Rosk n Roll Oy Ab. Uusi jäteasema lisää omalta osaltaan kilpailua ja työpaikkoja. 12 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimelle yhtiölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa esitetylle jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasemalle Raaseporin kaupunkiin seuraavin määräyksin: Siirtokuormausasemalla vastaanotettavat jätteet ja jätteen vastaanoton rajoitukset 1.1. Siirtokuormausasemalla ei saa vastaanottaa asumisessa syntynyttä jätettä eikä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa valtion, kunnan tai seurakunnan taikka julkisoikeudellisen yhteisön tai yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntynyttä muuta jätettä kuin ongelmajätettä eikä asuinkiinteistöllä sijaitsevassa liikehuoneistossa syntynyttä muuta jätettä kuin ongelmajätettä, joka ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyttä jätettä ja

13 joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan jätteen keräyspaikkaan. Edellä mainittua jätettä voidaan kuitenkin ottaa vastaan, jos Raaseporin kaupunki, tai sen määräämä toimielin jätelain (1072/1993) 13 :n nojalla päättää, että luvan saajalla on oikeus jätteiden vastaanottoon. Jätteen vastaanoton aloittamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kyseisten jätteiden vastaanottoa Siirtokuormausasemalla kiinteistöllä saa vastaanottaa, lajitella ja siirtokuormata seuraavia jätteitä, mikäli kyseisen jätteen vastaanottaminen ei ole määräyksen 1.1. vastaista (merkitty seuraavassa taulukossa merkinnällä 1.1. ): Jätelaji Tunnus max. t/a max. varasto t Energiajäte 1.1. kuten Yhdyskuntajäte 1.1. kuten Rakennusjäte kuten ,5 Pahvi/kartonki 1.1. kuten ,8 Keräyspaperi 1.1. kuten ,8 Puu 1.1. kuten Muovi 1.1. kuten ,1 Lasi 1.1. kuten ,2 Metalli 1.1. kuten Käytetyt renkaat kuten ,3 Öljyiset vedet kuten * Jäteöljy kuten * 6 0,2 Muut ongelmajätteet Öljynsuodattimet/kiinteä öljyinen jäte Maalijätteet Akut Loisteputket Sähkö- ja elektroniikkaromu Muut pienerät * kuten * * kuten * kuten * kuten * kuten * * , ,4 6 Jätteitä saa vastaanottaa yhteensä enintään edellä olevassa taulukossa esitetyt vuosittaiset määrät. Jätteiden varastoinnissa ei saa ylittää edellä olevassa taulukossa esitettyjä jätteiden kertavarastomääriä. 2. Siirtokuormausasemalla ei saa ottaa vastaan biohajoavaa keittiö- ja ruokalajätettä ( ), asbestia sisältäviä eristysaineita ( *) tai rakennusaineita ( *) eikä muita jätteitä kuin määräyksessä 1. hyväksyttyjä jätteitä. Mikäli siirtokuormausasemalle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Yhdyskuntajätteiden vas- 3 13

14 taanoton yhteydessä on tarkastettava, että kuormat eivät sisällä biohajoavaa keittiö- ja ruokalajätettä eikä asbestia sisältäviä eristys- tai rakennusaineita. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta-aika 3. Siirtokuormausasemalla saa vastaanottaa, lajitella ja kuormata jätettä maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo pois lukien yleiset juhlapäivät. Jätteiden varastointi 4. Eri jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään. Jätejakeita ei saa sekoittaa välivarastoinnin aikana keskenään. Yhdyskuntajätteet on säilytettävä tiiviissä konteissa, jotka on peitettävä peitteellä tai muulla katteella. Jätejakeita on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristön epäsiisteyttä, haju- tai pölyhaittaa, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 5. Yhdyskuntajätteen viipymä alueella ei saa olla yli vuorokautta lukuun ottamatta viikonloppuja ja yleisiä juhlapäiviä, jolloin se saa olla enintään kolme vuorokautta. Siirtokuormausasemalle vastaanotetut ja lajitellut jätteet on toimitettava jätteen hyödyntäjälle tai käsittelijälle niin usein, ettei alueelle muodostu jätevarastoja eikä aseman toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, kuten hajuhaittoja. Lisäksi jätteen varastoinnissa on noudatettava määräyksessä 1.2. asetettuja jätteiden kertavarastomäärien rajoituksia. 6. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Siirtokuormausasemalla vastaanotettavat ja sen toiminnassa syntyneet ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä. Astioita tai säiliöitä on säilytettävä pinnoitetulla alueella. Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä. 7. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikassa on oltava asianmukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvan erottimella. Lisäksi tarkoituksenmukaisilla alueilla on oltava vedenkestävä kate. 14

15 15 Jätteen kuljettaminen ja edelleen toimittaminen 8. Jätteet on kuljetettava siirtokuormausasemalle ja sieltä pois käyttäen tiiviitä lavarakenteita, tarvittaessa peitettyinä ja kostutettuina siten, ettei pölyä tai jätettä leviä kuljetuksen aikana ympäristöön. 9. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. 10. Ongelmajätteiksi luokiteltavien jätteiden kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja siten kuin ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) säädetään. Muiden kuin ongelmajätteiksi luokiteltavien jätteiden kuljetuksista on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät jätetunnus, alkuperä, jätteenkäsittelypaikka ja jätteen määrä. 11. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten lasi, paperi, pahvi, puu, metalli ja rakennusjätteet, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, on jätteet toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. 12. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen hyödyntäminen. Päästöt vesiin, viemäreihin ja maaperään 13. Jätteiden varastointi ja lajittelu on tehtävä pinnoitetulla alueella. Asfaltin kunto on tarkistettava ja mahdolliset vauriot on korjattava ennen varastoinnin tai lajittelun aloittamista kyseisellä alueella. Päällystettyjen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava välittömästi.

16 14. Konttien, pienten keräysastioiden ja lavojen pesupaikalla muodostuvat jätevedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimien kautta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Ennen pesutoiminnan aloittamista on ko. jätevesien johtamisesta sovittava Raaseporin Veden kanssa. Pesuvesiä ei saa päästä sadevesiviemäriin. Jätevesien johtaminen on pystyttävä katkaisemaan sulkuventtiilein esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Jätevesien johtamisessa on noudatettava Raaseporin Veden kanssa tehtävää sopimusta. 15. Alueella muodostuvat hulevedet on koottava hallitusti ja johdettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Toiminta-alueen hulevedet on johdettava sadevesiviemäriin hiekan- ja öljynerottimien kautta. Järjestelmässä on oltava näytteenottokaivo ja sulkuventtiili tai muu veden virtauksen estämisen mahdollistava rakenne ennen hulevesien johtamista ojaan. Hulevesien käsittelystä, johtamisesta ja sadevesiviemärin purkupaikasta on toimitettava selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Päästöt ilmaan 16. Alueet, joilla autot ja työkoneet liikkuvat, sekä alueelle johtavat ajoreitit on pidettävä puhtaana pölyävästä aineksesta. Alueen pölyäminen on tarvittaessa estettävä kastelemalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Melu 17. Siirtokuormausaseman toiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Alueella tapahtuvista häiriö- tai vahinkotilanteista, joista aiheutuu määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. 16

17 20. Toiminnalla on oltava ympäristöriskienhallintasuunnitelma, missä on oltava kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle ympäristöonnettomuuksien ja haittojen rajoittamiseksi. Riskienhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 21. Siirtokuormausaseman toiminta, jätteiden vastaanotto-, lajittelu- ja mahdollinen esikäsittely sekä kuormaaminen/purkaminen on tehtävä siten, ettei toiminnasta aiheudu pöly- tai meluhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueen yleisestä siisteydestä ja mahdollisten tuhoeläinten torjumisesta on huolehdittava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. Hiekan- ja öljynerottimet on tyhjennettävä aina tarvittaessa ja aina kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 22. Siirtokuormausasemaa on hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittaa. Kuljetuskalusto ja jäteastiat on pestävä riittävän usein. Puristekontit ja niiden alusta on pestävä tarvittaessa päivittäin. Laitoksella saa säilyttää ainoastaan puhtaita kontteja, lavoja ja jäteastioita. 23. Ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä aitaamalla alue. Kulkureitit alueelle on varustettava lukittavin puomein tai portein. 24. Siirtokuormausaseman asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. 25. Alueella on oltava käyttötarkkailua hoitava valvoja, joka tarkastaa alueelle tulevien kuormien laadun, kuormia koskevat asiakirjat sekä jätteiden määrät ja osoittaa niille sijoituspaikan. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että valvoja on perillä ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Tarkkailumääräykset Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu 26. Siirtokuormausaseman alueelta kertyvien hulevesien laatua on tarkkailtava hiekan- ja öljynerottimien jälkeisestä näytteenottokaivosta vähintään kahdesti vuodesta keväällä ja syksyllä otettavin vesinäyttein. Ennen toiminnan aloittamista on laskuojasta otettava näyte. Näytteistä on analysoitava vähintään ph, kiintoaine, sameus, sähkönjohtavuus, happi, BOD 7, COD Cr, 17

18 COD Mn, väriluku, kokonaistyppi, kloridi, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja öljyhiilivedyt. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Vesientarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa luvan saajan ehdotuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai päätöksen määräysten valvottavuutta. 27. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Kirjanpito 28. Siirtokuormausaseman toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: vastaanotettujen jätteiden määrä, laatu, alkuperä, toimittaja ja toimitusajankohta alueelta poisvietyjen jätteiden määrä, laatu, toimituskohde, toimitusajankohta ja viejä tiedot varastossa olevien jätteiden määrästä jätejakeittain tiedot alueella tehdyistä esikäsittelytoimenpiteistä, käsiteltyjen materiaalien määrä, laatu ja käsittelyn ajankohta mahdolliset häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet tehdyt huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet alueelta johdettujen hulevesien tarkkailutulokset tiedot hiekan- ja öljynerotuskaivojen tarkkailuista ja tyhjennyksistä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 29. Yhteenvetoraportti edellistä vuotta koskevasta kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa on lisäksi arvioitava alueen hulevesien johtamisen aiheuttama ympäristökuormitus. Raportointi voidaan tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista. 18

19 19 Tiedottaminen 30. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä ilmoitus ennen siirtokuormausaseman toiminnan aloittamista. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 31. Kun toiminta lopetetaan, on alue puhdistettava. Alueelle ei saa jäädä ongelmajätteitä tai muita jätteitä. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista. Vakuus 32. Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimen yhtiön on asetettava euron vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely, joka kattaa toiminnan mahdollisesti loppuessa sen, että jäljelle jäävät jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja siirtokuormausasema voidaan siistiä. Vakuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

20 Toiminnanharjoittajalta on vaadittu toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut lupamääräykset huomioon ottaen riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Päätöksessä on annettu määräykset toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan, jätteitä, melua ja toiminnan tarkkailua. Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi. Toiminnassa pölyhaittoja ehkäistään pitämällä alueet siisteinä ja tarvittaessa kastelemalla. Meluhaittoja vähennetään rajoittamalla päivittäistä toiminta-aikaa ja melutasoja. Päästöt maaperään estetään pinnoittamalla toiminta-alueet. Ojaan johdettavien vesien laatua tarkkaillaan ja alueelle tuotavien ja sieltä poisvietävien jätteiden laatua valvotaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvojen ja päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1.1. ja 1.2. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- ja ammat- 20

21 timaista hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätelain 10 :n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä joko omana toimintana taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Sama koskee myös asuinkiinteistöllä sijaitsevassa liikehuoneistossa syntynyttä muuta kuin ongelmajätettä, joka ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyttä jätettä ja joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan jätteen keräyspaikkaan. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa tai vapaa-ajan asunnossa sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta. Jätelain 11 :n mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteen kuljetukseen. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevaan jäteastiaan tai keräyspaikkaan lukuun ottamatta niitä jätteitä, jotka jätteen haltija jätelain, sen nojalla annettujen säännösten ja asianomaisten kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti hyödyntää tai käsittelee itse. Jätelain 13 :n mukaan kunnan on järjestettävä 10 :n 1 momentissa tarkoitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kuin ongelmajätteen hyödyntäminen ja käsittely. Kunnan on järjestettävä myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyntäminen ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Edellä mainittu jäte on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteen haltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kunta voi järjestää muunkin jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn. Kunta voi antaa jätelain 13 :n 1 momentissa säädetyn jätehuollon osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Kunta vastaa tällöinkin siitä, että sille säädetty velvollisuus tulee täytetyksi. (YSL 43, 45, JL 6, 10, 11, 13 ) Määräykset 1.2. ja 2. Alueella saa varastoida ja esikäsitellä vain lupamääräyksen 1.2. mukaisia jätteitä. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos lastia ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin, 21

22 toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Suurempien varastointimäärien salliminen jätteille ei ole tarkoituksenmukaista alueen sijainti, asutus ja ympäristö huomioon ottaen. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8 ) Määräys 3. Lähimmille melulle alttiille kohteille aiheutuvan rasituksen estämiseksi sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulupäivää sekä Tapaninpäivää. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) Määräys 4. Eri jätejakeet on pidettävä erillään, jotta voidaan ehkäistä erilaatuisten jätejakeiden sekoittuminen keskenään. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 7, 8, 43, JL 4, 6, JA 8, 10 ) Määräykset 4. ja 8. Jätteitä kuljetettaessa ja varastoitaessa on estettävä ympäristön roskaantuminen. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteen kuormaus ja kuljetus on tehtävä siten, että niistä aiheutuva melu tai muu häiriö ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteet on kuljetettava umpikorisessa kuljetusvälineessä tai kuljetusvälineessä olevassa pakkauksessa. Jätteet voidaan kuljettaa myös muilla tavoin, jos voidaan varmistua siitä, ettei jätteitä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 19, JA 7, 8, NaapL 17 ) Määräys 5. Jätteiden varastointiaika alueella on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. (YSL 45, JL 6, 19, JA 7, NaapL 17 ) Määräys 6. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997) mukaan öljyjätteeseen ei saa varastoinnin ja keräyksen aikana sekoittaa ongelmajätettä tai muuta ainetta, josta voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollolle. Myöskään eri öljyjätelaatuja ei saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. (YSL 43, 45, JA 3 a, 5, 6, 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997) Määräys 7. Valtioneuvoston asetuksen sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004) liitteen 3 kohdan 1 mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikoissa on oltava nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimella. Lisäksi varastointipaikassa on oltava vedenkestävä kate tarkoituksenmukaisilla alueilla. (YSL 43, YSA 37, VNA 852/2004) 22