Transkriptio

1 Sivu 1/7 Finnvera osavuosikatsaus Finnvera Oyj:n vastuukanta oli katsauskauden päättyessä 5,7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana oli 4,6 miljardia euroa. Vastuukannasta luottojen ja takausten osuus oli 1,9 miljardia euroa ja vienti- ja erityistakuiden osuus 3,8 miljardia euroa. Katsauskauden päättyessä Finnveralla oli asiakasta. Katsauskauden aikana rahoitetuissa kotimaisissa hankkeissa arvioidaan syntyvän noin uutta työpaikkaa. Yhtiön taloudellinen kehitys Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 11,1 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava voitto oli 7,3 miljoonaa euroa, joten kasvua edellisen vuoden vastaavaan tulokseen verrattuna oli 3,8 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos oli 16,9 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 5,1 miljoonaa euroa. Tuloksen paraneminen edellisvuoteen verrattuna johtui pääasiassa emoyhtiön takuiden ja takausten palkkiotuottojen kasvusta. Palkkiotuottoihin sisältyy emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkioita 24,1 miljoonaa euroa, muita takausprovisioita 6,1 miljoonaa euroa sekä lainojen ja takausten toimitusmaksuja 2,6 miljoonaa euroa. Takuu- ja takauskannan kasvusta johtuen palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta 7,4 miljoonaa euroa ja olivat katsauskauden päättyessä 33,9 miljoonaa euroa. Valuuttatoiminnan kurssitappiot 5,3 miljoonaa euroa aiheutuivat US-dollarin kurssin laskusta alkuvuoden aikana. Dollarimääräisellä varannolla katetaan dollarimääräisiä vienti- ja erityistakaustoiminnan vastuita. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy Valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio ennen vuotta 1999 syntyneen vanhan vientitakuu- ja erityistakaustuotteiden vastuukannan hoitamisesta. Katsauskaudella hallinnointipalkkio oli 0,6 miljoonaa euroa. EAKR-rahoitukseen liittyvä hallintokorvaus oli alkuvuodelta 0,4 miljoonaa euroa. Vientitakuutoiminnan erillistulos osoittaa 9,3 miljoonan euron ylijäämää, joten se ei aiheuta saamista Valtiontakuurahastolta. Finnvera Oyj:lle tuleva valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskorkotuki väheni edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,3 miljoonaa euroa. Ennen vuotta 1999 myönnettyihin luottoihin kohdistuva ns. peruskorkotuki oli 2,0 miljoonaa euroa. Suoraan asiakkaille ohjattu, lainakorkojen alentamiseen tarkoitettu korkotuki oli 8,5 miljoonaa euroa (7,8), josta 1,4 miljoonaa euroa oli EAKR-korkotukea ja 1,8 miljoonaa euroa siihen liittyvää kansallista korkotukea. EAKR-korkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntäminen aloitettiin Asiakkaiden maksama antolainauksen keskikorko oli 3,43 prosenttia (4,58 ) ja ottolainauksen 2,46 prosenttia (3,60). Emoyhtiön luotto- ja takaustappiot olivat 10,2 miljoonaa euroa, josta valtion korvaama osuus oli 5,0 miljoonaa euroa. Tappioihin sisältyy 0,4 miljoonan euron kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys. Luotto- ja takaustappiot olivat 11,8 miljoonaa euroa, josta valtion korvaama osuus oli 5,6 miljoonaa euroa. Kohdistettujen luottotappiovarausten lisäys oli tuolloin 0,6 miljoonaa euroa. Katsauskaudella vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta maksettiin korvauksia 1,8 miljoonaa euroa. Tappiota vähensi vientitakuuvarauksen purkaminen 0,3 miljoonalla eurolla, joten tappiot tuloslaskelmassa olivat 1,5 miljoonaa euroa (0,7). Edellisen vuoden vastaavana aikana korvauksia maksettiin 4,5 miljoonaa euroa. Vientitakuuvarauksen purkaminen vähensi tuolloin tappioita 3,8 miljoonalla eurolla. Katsauskauden päättyessä Finnvera Oyj:n luottokanta oli 1 250,1 miljoonaa euroa. Takauskanta oli 660,7 miljoonaa euroa. Lisäksi erityistakauksiin kuuluvia ympäristötakauksia oli katsauskauden päättyessä 2,2 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin luottokanta oli 1 213,6 miljoonaa euroa ja takauskanta 566,4 miljoonaa euroa. Katsauskaudella takausten määrä on kasvanut selvästi enemmän. Vientitakuulain tarkoittama Finnvera Oyj:n kirjanpidollinen vastuu oli 2 662,9 miljoonaa euroa (2 217,5). Vientitakuiden, erityistakuiden ja -takausten kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä) oli katsauskauden päättyessä 3 825,4 miljoonaa euroa (2 814,4). Yhtiöllä on osavuosikatsauksen laatimishetkellä avoimia korvaushakemuksia yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Kyseisiä

2 Sivu 2/7 vastuita ei ole kirjattu tilinpäätöksessä kuluksi, koska korvaushakemusten käsittely on vielä kesken. Järjestämättömät ja muut nollakorkoiset saamiset olivat 87,9 miljoonaa euroa, kun ne olivat 87,5 miljoonaa euroa. Konsernirakenteen muutokset Kivialan kehittämisyhtiö Stone Pole Oy:n suunnatun osakeannin yhteydessä Finnveran omistusosuus yhtiöstä nousi 23,53 prosenttiin, joten yhtiö on mukana konsernitilinpäätöksessä omistusyhteisyrityksenä. Alueellisen pääomarahoitustoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Finnvera myi kehitys- ja sijoitusyhtiö Start Fund of Kera Oy:n (SFK) osakkeet Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle, joten SFK ei ole enää mukana konsernitilinpäätöksessä. Samassa yhteydessä perustettiin Finnveran sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Veraventure Oy, jonne siirtyvät kaikki Finnveran omistamat osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot. Nämä ja muut uudelleenjärjestelyyn liittyvät kaupat aiheuttavat useita muutoksia Finnveran konserniin ja konsernitilinpäätökseen vielä tämän vuoden aikana. Katsauskauden päättyessä konserniin kuului neljä tytäryhtiötä, yksi toimitilapalveluyritys ja 13 omistusyhteysyritystä. Eduskunnan tekemällä päätöksellä valtioneuvosto voi päättää omistusjärjestelystä, jossa Suomen Vientiluotto Oyj siirrettäisiin valtion suorasta omistuksesta Finnvera Oyj:n tytäryhtiöksi. Siirto olisi tarkoitus toteuttaa siten, että Finnvera Oyj:n osakepääomaa korotettaisiin antamalla valtion merkittäväksi yhtiön uusia osakkeita siten, että valtio oikeutettaisiin maksamaan osakkeiden koko merkintähinta luovuttamalla yhtiölle apporttiomaisuutena Suomen Vientiluotto Oyj:n kaikki osakkeet. Vakavaraisuus ja varainhankinta Finnvera-konsernin vakavaraisuus oli kauden tulos mukaan lukien 14,8 prosenttia (14,4). Vakavaraisuus kasvoi vuoden alusta 0,2 prosenttia. Konsernin omat varat olivat 307,5 miljoonaa euroa ja riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 2 075,0 miljoonaa euroa. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden vaikutus konsernin vapaaseen omaan pääomaan oli -4,7 miljoonaa euroa, joka johtuu pääasiassa Start Fund of Kera Oy:n poistumisesta konsernista. Oman pääoman tuottoprosentti oli 5,8 (5,0). Finnvera Oyj nosti alkuvuonna Euroopan investointipankilta 23,8 miljoonan euron lainan. Kotimaan rahoitustoiminta Vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla Finnvera Oyj myönsi rahoitusta Suomessa toimiville yrityksille yhteensä 447,3 miljoonaa euroa (470,1). Rahoituksella myötävaikutettiin yhteensä 1,02 miljardin euron hankkeiden toteutumiseen. Rahoituksen avulla vaikutettiin uuden työpaikan syntymiseen (5 738) ja (1 244) uuden yrityksen perustamiseen. Aluepoliittisille tukialueille rahoitusta myönnettiin yhteensä 215,5 miljoonaa euroa (230,8), joka on 48,1 prosenttia koko myönnetystä rahoituksesta (49,1). Tukialueille myönnetystä rahoituksesta oli alueellisia korkotukilainoja 73,5 miljoonaa euroa. Katsauskaudella Euroopan investointirahaston tukemia kasvutakauksia myönnettiin 39,6 miljoonaa euroa (43,8). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukemia lainoja välitettiin tavoitealueille 1 ja 2 yhteensä 60,7 miljoonaa euroa (43,7). Maakunnittain myönnetyn rahoituksen määrä vaihtelee voimakkaasti lyhyiden tarkastelujaksojen välillä. Finnveran rahoitus kasvoi suhteellisesti nopeimmin alkuvuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa. Myönnetyn rahoituksen määrä laski selkeimmin Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Pohjois-Karjalassa. Suhteutettuna alueiden yrityskantaan Finnveran asiakasosuus on suurimmillaan Lapin, Kainuun, Satakunnan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Rahoituksen jakautumisessa eri toimialoille ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Teollisuudelle myönnettiin katsauskaudella rahoitusta 274,5 miljoonaa euroa (270,2), joka vastasi 61,3 prosenttia myönnetystä rahoituksesta (57). Seuraavaksi suurin toimiala oli liike-elämän palvelut. Liike-elämän palveluihin myönnettiin rahoitusta 73,2 miljoonaa euroa (109,3), jonka osuus oli 16,3 prosenttia myönnetystä rahoituksesta (23,2). Liike-elämän palveluissa rahoituksen kysyntä väheni erityisesti kuljetuksessa ja teknisissä palveluissa. Kauppaan ja kuluttajapalveluihin myönnettiin rahoitusta 67,5 miljoonaa euroa (61,8) ja matkailuun sekä maaseutuelinkeinoihin 32,1 miljoonaa euroa (28,8). Katsauskauden päättyessä Finnveralla oli asiakkaita yhteensä (26 103). Yhtiö sai katsauskaudella uusia asiakkaita 2 161, enemmän kuin edellisenä vuonna (2 052). Kokonaisuutena tarkasteltuna kotimaan rahoitustoiminnan asiakkaiden määrä kuitenkin laski alkuvuoden aikana. Mikroyritysten määrä asiakaskunnasta väheni 3,6 prosenttia, ja

3 Sivu 3/7 niitä oli katsauskauden päättyessä (21 537). Mikroyritysten väheneminen johtuu 1990-luvun puolivälissä runsaasti myönnetyistä pien- ja naisyrittäjälainoista, joita on nyt maksettu takaisin. Muiden pk-yritysten määrä sen sijaan on jatkuvasti kasvanut, katsauskaudella 4,7 prosenttia. Muita pk-asiakkaita oli katsauskauden päättyessä (4 157). Rahoitusta käyttöpääomaan ja yritysjärjestelyihin Katsauskaudella lainojen kysyntä lisääntyi, kun taas takauksien ja takuiden kysyntä väheni. Kokonaisuutena myönnetyn rahoituksen määrä väheni 4,8 prosenttia edelliseen katsauskauteen verrattuna. Lainojen kysyntää on kasvattanut matala korkotaso. Rahoituksesta aikaisempaa suurempi osa kohdistui edelleen käyttöpääomaan ja yritysjärjestelyihin investointien sijaan. Myönnetystä rahoituksesta lainoja oli yhteensä 216,5 miljoonaa euroa (201,0), takauksia 198,3 miljoonaa euroa (231,1) ja takuita 32,5 miljoonaa euroa (38,0). Lainat Myönnettyjen investointi- ja käyttöpääomalainojen määrä kasvoi 9,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kaikkiaan 155,2 miljoonaan euroon (142,1). Yritysjärjestelyissä ja tervehdyttämishankkeissa pääasiassa käytettävien pääomalainojen määrä kasvoi 22 prosenttia. Pääomalainoja myönnettiin katsauskaudella 15,8 miljoonaa euroa (12,9). Elinkeinopoliittisia, korkotuettuja erityislainoja pk-yritysten perustamiseen ja kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen myönnettiin 61,3 miljoonaa euroa (58,9). Muun muassa omistaja- ja sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen käytettävän yrittäjälainan kysyntä on ollut vilkasta, ja niitä myönnettiin katsauskaudella yhteensä 13,8 miljoonaa euroa (11,6). Takaukset ja takuut Katsauskaudella takauksia myönnettiin 198,3 miljoonaa euroa, mikä on 14,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Takuita myönnettiin 32,5 miljoonaa euroa, 14,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pienyrityksille pankkien kautta myönnettäviä pientakauksia myönnettiin katsauskaudella 9,9 miljoonaa euroa (10,4). Takausten ja takuiden osuus Finnveran kotimaisesta myönnetystä rahoituksesta aleni 51,6 prosenttiin (57,2). Rahoituskannan kehitys Kotimainen rahoituskanta kasvoi katsauskaudella 3,0 prosenttia 2,072 miljardiin euroon (2,012). Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna rahoituskanta on kasvanut 5,3 prosenttia. Rahoituskannasta 1,29 miljardia euroa on lainoja, 662,9 miljoonaa euroa takauksia, 59,6 miljoonaa euroa takuita, 49,2 miljoonaa euroa osakepääomasijoituksia sekä 7,5 miljoonaa euroa takaus- ja takuusaamisia. Rahoituskannan kasvusta suurin osa koostuu takauskannasta. Takausten osuus myönnetystä rahoituksesta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kansainvälinen yhteistyö ja lähialuetoiminta Kansainvälinen rahoitus- ja asiantuntijayhteistyö Finnvera osallistuu EU:n komission 4 th Round Table-keskusteluihin, joissa keskitytään EU:n hakijamaiden pkrahoituksen kartoitukseen ja hyvien EU-käytäntöjen tarjoamiseen. Komissio julkaisee Round Table-loppuraportin syksyllä Myös Network of European Financial Institutions for SMEs (NEFI) valmistautuu ottamaan kolme uutta jäsentä EU:n hakijamaista. Euroopan Pienluottojen myöntäjien verkosto (European Micro-credit Network - EAN) perustettiin huhtikuussa Barcelonassa. Jäseninään organisaatiolla on 22 pienrahoituksen toimijaa tai konsulttia. EAN:n tavoitteena on edistää itsensä työllistymistä ja pienyrittäjyyttä sekä pienrahoitusta Euroopassa, tukea pienrahoitusohjelmien kehittämistä ja kehittää pienluototuksen puitteita ja säännöksiä EU-tasolla ja EU:n jäsenmaissa. Finnvera kuuluu organisaation hallitukseen. Lähialueyhteistyö Maaliskuussa Venäjän Federatiivisen Pienyritysrahaston (PYR) johtajat tutustuivat Suomen matkailuelinkeinoon ja Finnveran rahoitustoimintaan Lapissa. Huhtikuussa, Venäjän 4. pk-konferenssin yhteydessä, PYR ja Finnvera allekirjoittivat uuden yhteistyösopimuksen.

4 Sivu 4/7 Ulkoministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön tukemassa lähialueprojektissa Finnvera on venäläisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa kouluttanut venäläisiä yritystuki- ja rahoitusasiantuntijoita. Vilkas kysyntä kohdistui ulkoministeriön koordinoimaan erilliseen määrärahaan, joka on tarkoitettu suomalaisten pkyritysten hankevalmisteluihin Venäjän lähialueilla. Finnveran esityksestä ministeriö on myöntänyt kymmenkunta avustusta yritysten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen ja käynnistämiseen Luoteis-Venäjällä. Ulkomainen riskinotto Finnveran asiakkaina oli runsaat 230 vientiyritystä tai niiden rahoittajaa. Pk-yrityksiä oli runsas kolmannes vientiasiakkaista. Vientitakuiden kysyntä Finnvera sai ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia alkuvuoden aikana kaikkiaan 156 kappaletta (134), yhteisarvoltaan 1 443,0 miljoonaa euroa (2 026,2). Takuita myönnettiin vastaavana aikana 135 kappaletta (109), yhteensä 1 732,9 miljoonaa euroa eli kolme kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna (538,8). Merkittävä kasvu johtuu edellisenä vuonna saadusta yhdestä yksittäisestä takuuhakemuksesta, jolle takuu on nyt myönnetty. Teollisuusmaiden osuus myönnetyistä takuista oli 67 prosenttia eli 1 154,0 miljoonaa euroa ja Latinalaisen Amerikan 25 prosenttia eli 439,0 miljoonaa euroa sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan 5 prosenttia eli 84,6 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista takuita myönnettiin eniten euromääräisessä suuruusjärjestyksessä viennille Yhdysvaltoihin, Brasiliaan, Meksikoon, Hondurasiin ja Iraniin. Useista pienistä kaupoista johtuen kappalemääräisesti takuita myönnettiin eniten Venäjälle ja Puolaan. Suurimmat takuut Finnvera myönsi telakka- ja varustamotoimialalle, tietoliikenteeseen ja voimantuotantoon. Voimaan tulleet vientitakuut Takuita tuli voimaan alkuvuonna 518,1 miljoonaa euroa, mikä on lähes saman verran kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana (531,5). Takuilla katetaan 28 maahan liittyviä poliittisia ja/tai kaupallisia riskejä. Vastuumäärältään eniten takuita tuli voimaan Norjaan, Brasiliaan ja Iraniin. Voimaan tulleista takuista tietoliikennetoimialan osuus oli 217,3 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia ja telakka- ja varustamotoimialan osuus 200,0 miljoonaa euroa eli 39 prosenttia. Finnvera ja Société Générale allekirjoittivat helmikuussa takuusopimuksen, joka liittyy Nokian GSM-verkkotoimitusten rahoittamiseen brasilialaiselle Telemar-operaattorille. Finnvera kattaa 160 miljoonan US-dollarin vientiluoton poliittiset ja kaupalliset riskit 95/85 prosentin takuukatteilla. Finnveran myöntämä ostajaluottotakuu liittyy laajempaan rahoitusjärjestelyyn, jossa Nokian, Alcatelin ja Siemensin myöntämää asiakasrahoitusta jälleenrahoitetaan Finnveran, Ranskan ja Saksan vientitakuulaitosten sekä Nordiska Investeringsbankenin ja liikepankkien (NIB) avulla. Jälleenrahoituksen kokonaismäärä on 310 miljoonaa US-dollaria. Kokonaisvastuut Finnveran ulkomaisen riskinoton kokonaisvastuut (tarjousvastuu ja voimassa olevat vastuut yhteensä) olivat katsauskauden lopussa 3 420,0 miljoonaa euroa (2 497,3). Teollisuusmaiden osuus oli 39 prosenttia eli 1 334,3 miljoonaa euroa, Latinalaisen Amerikan 27 prosenttia eli 935,4 miljoonaa euroa ja Aasian 23 prosenttia eli 791,2 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset vastuumaat teollisuusmaissa olivat Yhdysvallat, Aasiassa Filippiinit ja Latinalaisessa Amerikassa Brasilia. Katsauskaudella ei hankittu uutta jälleenvakuutussuojaa. Katsauskauden päättyessä vientitakuutoiminnan riskejä oli jälleenvakuutettu yhteensä 214 miljoonan euron arvosta (128). Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita myönnettiin 6,9 miljoonaa euroa (14,8). Kappalemääräisesti laskettuina ne liittyivät pääosin Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Venäjälle suunniteltuihin vientikauppoihin. Euromääräisesti laskettuna merkittävin alue oli Aasia. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kehitysmaihin suuntautuvia korkotukiluottoja koskevat hakemukset lähetetään Finnveralle, joka toimii korkotukiluottojen takaajana ja osallistuu hankkeiden takuu- ja korkotukiluottokelpoisuuden arviointiin. Finnvera sai alkuvuoden aikana 9 korkotukiluottohakemusta (12), joiden arvo oli 45,9 miljoonaa euroa (135,7). Vientihankkeisiin ja -kauppoihin liittyvät rahoitus- ja vastatakuut Vientihankkeisiin liittyviä, kotimaista riskiä kattavia vastatakuutarjouksia annettiin 67,5 miljoonaa euroa (35,7). Voimaan niitä ei tullut yhtään katsauskauden aikana. Katsauskaudella myönnettiin myös yksi ympäristötakaus, jonka arvo oli 133,3 miljoonaa euroa (0).

5 Sivu 5/7 Alkuvuoden aikana myönnettiin yhteen telakkateollisuuden vientihankkeeseen liittyviä rahoitustakuita 90 miljoonan euron suuruiselle luotolle (0). Telakkateollisuuden rahoitustakuita tuli voimaan yhteensä 270 miljoonan euron suuruisille luotoille, joista Finnveran katteen mukainen osuus oli yhteensä 252 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä Finnveran voimassa olevat rakennusaikaiset vastuut telakkatoimialasta olivat 386,9 miljoonaa euroa (200,2). Rakennusaikaisia tarjousvastuita ei kauden päättyessä ollut (0). Toukokuussa Finnvera teki valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan suostumuksella Kvaerner Masa-Yardsin ja sen emoyhtiön Aker Kvaerner ASA:n kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Kvaerner Masa- Yardsille norjalaisesta emoyhtiöstä riippumaton rahoitusasema vuoden 2010 loppuun asti. Sopimuksella Finnvera sitoutuu myöntämään Masa-Yardsille takuita, joiden turvin yhtiö pystyy neuvottelemaan uusista tilauksista kilpailluilla kansainvälisillä alusmarkkinoilla. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan suostumuksella saatettiin sopia Finnveran toiminnan kokoon nähden poikkeuksellisen suuresta järjestelystä. Järjestelyyn liittyvät sitoumukset tulevat Finnveran osalta voimaan, mikäli suomalaistelakka saa uusia tilauksia. Takuiden enimmäismäärä riippuu tulevien tilausten suuruudesta, ja takuut myönnetään hankekohtaisesti. Aluksiin tarvittavan valmistusaikaisen rahoituksen piiriin kuuluvien Finnveran vastuiden määrä saattaa enimmillään nousta lähes miljardiin euroon. Finnveran ostajaluottotakuista syntyvien vastuiden määrän arvioidaan voivan kohota lähes 1,5 miljardiin euroon. Ostajaluottotakuilla katetaan ostajavarustamoihin liittyviä toimituksen jälkeisen rahoituksen riskejä. Järjestelyn piiriin kuuluvat takuut myönnetään kaupallisin ehdoin eikä niihin sisälly tukielementtejä. Kansainvälinen yhteistyö Katsauskaudella keskityttiin OECD-vientiluottokonsensussopimuksen uudelleenkirjoittamiseen. Sopimuksen asiasisältöä ei muuteta. Sen sijaan tavoitteena on selkeyttää sopimustekstiä ja tehdä se helpommin ymmärrettäväksi. Tämä tarve on tullut esiin OECD:n ulkopuolisten tahojen, lähinnä WTO:n (World Trade Organisation) ja kehitysmaiden yhä useammin tulkitessa vientiluottokonsensusta. Finnvera ja Hollannin takuulaitos Gerling NCM allekirjoittivat kahdenkeskisen jälleenvakuutussopimuksen maaliskuussa. Jälleenvakuutukset ovat erityisen käyttökelpoisia suurehkojen hankkeiden yhteydessä tai riskialttiilla markkinoilla toimittaessa. Yleensä sen maan takuulaitos, jonka vientiosuus hankkeesta on suurin, toimii päävakuuttajana ja alihankkijamaan takuulaitos voi useimmiten hyväksyä päävakuuttajan takuuehdot. Pariisin klubi Finnvera osallistui Suomen edustajana julkisten velkojien eli Pariisin klubin kokouksiin katsauskaudella neljästi. Uusiin vakautusratkaisuihin Suomi ei osallistunut, mutta Ghanan vakautussopimusta pidennettiin asti. Hallinto ja henkilöstö Finnvera Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti , että hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana kansanedustaja Seppo Kääriäinen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Esko Kurvinen. Uusia jäseniä hallintoneuvostossa ovat johtaja Erik Forsman Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, TT, kansanedustaja Jere Lahti ja lakimies Tarja Mäntylä, joka on Finnveran henkilöstön edustaja. Finnvera Oyj:n varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KPMG Wideri Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Hannu Niilekselä. Finnvera Oyj:n hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan toimitusjohtaja Tarmo Korpelan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, TT, Finnvera Oyj:n ja Fide Oy:n hallituksen jäseneksi eläkkeelle siirtyneen osastopäällikkö Juhani Huttusen (TT) tilalle. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat osastopäällikkö, ylijohtaja Kalle J. Korhonen (kauppa- ja teollisuusministeriö), hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen (valtiovarainministeriö), hallitusneuvos Päivi Kerminen (työministeriö), alivaltiosihteeri Pekka Lintu (ulkoasiainministeriö), toimitusjohtaja Martti Mäenpää (Teknologiateollisuus ry), johtaja Risto Suominen (Suomen Yrittäjät) ja apulaisjohtaja Matti Viialainen (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry). Hallituksen toisena varajäsenenä jatkaa teollisuusneuvos Ritva Hainari kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Toiseksi varajäseneksi, hallitusneuvos Kaarina Rautalan tilalle, valittiin neuvotteleva virkamies Kristina Sarjo valtiovarainministeriöstä.

6 Sivu 6/7 Finnveran Brysselin edustuston toiminta päätettiin lopettaa maaliskuussa. Vastaisuudessa edustuston tehtäviä hoitaa Helsingissä Finnveran Kenttäyksikön EU- ja kv-ryhmä. Edustuston vetäjänä toiminut varatuomari, LL.M. Esko Elo siirtyi kehitysjohtajaksi kehitysyksikköön, kun aiemmin kehitysjohtajana toiminut ekonomi Leo Houtsonen siirtyi toimitusjohtajaksi Finnveran huhtikuussa perustettuun tytäryhtiö Veraventure Oy:öön. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 411 henkilöä (404), joista vakinaisia oli 389 (387) ja määräaikaisia 22 (17). Omistaja- ja elinkeinopolitiikka Alueellinen pääomasijoitustoiminta Tammikuussa 2003 julkistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön toteuttaman Suomen Teollisuussijoituksen kansainvälisen evaluoinnin tulokset. Evaluoinnin ja Valtiontalouden tarkastusviraston joulukuussa 2002 julkistaman valtion erityisrahoitustoiminnan tarkastuskertomuksen pohjalta ministeriö linjasi Suomen Teollisuussijoituksen ja Finnveran työnjaon alueellisessa pääomasijoittamisessa. Linjauksen mukaisesti Finnveran tehtäväkenttää alueellisessa pääomasijoituksessa laajennettiin. Yhtiö ottaa valtion osalta vastuun osakeyhtiömuotoisista rahastoista, jotka huolehtivat perinteisten pk-yritysten oman pääoman tarpeista. Teollisuussijoituksen asemaa alueellisiin, määräaikaisiin, kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin keskittyvänä sijoittajana vahvistetaan. Suomen itsenäisyyden rahasto (Sitra) sen sijaan luopuu alueellisesta pääomasijoittamisesta. Linjaus toteutettiin Finnveran, Suomen Teollisuussijoituksen ja Sitran keskinäisin kaupoin. Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy, jonka kotipaikka on Kuopio, perustettiin huhtikuussa. Yhtiön tehtävänä on pääomittaa ja kehittää osakeyhtiömuotoisia alueellisia pääomasijoitusrahastoja. Erityislainojen myöntämisvaltuudet Finnveran erityislainojen myöntämisvaltuuksia korotettiin kesäkuussa 4 miljoonalla eurolla. Myös alueellisten korkotukilainojen myöntämisvaltuuksia korotettiin 4 miljoonalla eurolla. Lisävaltuudet ovat olleet Finnveran käytettävissä heinäkuun alusta lähtien. Finnveran kansainvälinen evaluointi Katsauskauden aikana käynnistettiin myös Finnveran kansainvälinen evaluointi. Evaluoinnilla arvioidaan Finnveran onnistumista lakisääteisten tehtäviensä toteuttamisessa, yhtiön toiminnan vaikuttavuutta yritystoiminnan ja viennin edistäjänä ja aluepolitiikan toteuttajana, yhtiön toimintaa markkinapuutteiden korjaajana sekä yhtiön tuotteiden, palveluiden ja organisaation toimivuutta ja tehokkuutta. Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osasto valitsi toukokuussa Finnveran evaluoinnista vastaaviksi arvioitsijoiksi kotimaan rahoitustoimintaan KTT Jarna Heinosen Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksesta / PK-instituutista ja vientitakuutoiminnan arviointiin MA (Economics) Diana Smallridgen kanadalaisesta International Finance Consulting Ltd:stä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Bo Göran Eriksson kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Ohjausryhmässä ovat edustettuina muun muassa ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, TT, Suomen Yrittäjät ja Suomen Pankkiyhdistys. Loppuraportin arvioidaan valmistuvan helmikuussa Toimintaympäristö Finnvera ja ulkoasiainministeriö allekirjoittivat vuoden alussa sopimuksen lähialuerahoituksen kohdistamisesta pkyritysten hankevalmisteluun Venäjän lähialueilla. Yritysten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen ja käynnistämiseen Luoteis-Venäjällä on saatavissa julkista tukea hankkeisiin, joihin liittyy selvä suomalainen intressi omistuksen tai yhteistyön muodossa. Tammikuussa kauppa- ja teollisuusministeriö päätti asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Finnveraa koskevan lainsäädännön tarkistustarvetta, muun muassa pankkien vakavaraisuuskehikkoa koskevan ns. Basel II -uudistuksen johdosta. Työryhmässä ovat edustettuina kauppa- ja teollisuusministeriö, Finnvera ja valtiovarainministeriö. Työryhmän raportti valmistuu elokuun aikana. Finnvera päätti ryhtyä takuunottajien suostumuksella julkaisemaan päätietoja merkittävimmistä takuistaan internetsivuillaan toimitussopimuksen ja takuusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Julkistaminen koskee keskipitkän ja pitkän maksuajan, yli kahden vuoden vientitakuita silloin, kun Finnveran kattama osuus pääomasta on yli 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 alusta merkittävimmissä uusissa vientitakuissa on pyydetty julkaisulupa viejästä, luotonantajasta, ostajan maasta, vientikaupasta/-hankkeesta, taatusta määrästä ja hankkeen ympäristöluokasta.

7 Sivu 7/7 Suomen luonnonsuojeluliitto valitti kesällä 2002 korkeimpaan hallinto-oikeuteen Finnveran päätöksestä olla luovuttamatta vientiprojekteihin liittyviä ympäristöselvityksien asiakirjoja yhtiölain 5 :n salassapitovelvollisuuden mukaisesti. Joulukuussa 2002 korkein hallinto-oikeus siirsi Suomen luonnonsuojeluliiton valituksen Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Kesäkuussa 2003 Helsingin hallinto-oikeus katsoi, ettei asian oikeudellinen arviointi ole mahdollista ilman, että Finnvera käsittelee ja ratkaisee liiton vaatimuksen yksilöidysti uudelleen. Kansainvälinen viennin rahoituksen ammattilehti Trade Finance valitsi vuoden 2002 parhaat viennin rahoitusjärjestelyt. Neljä Finnveran takaamaa vientiluottoa valittiin huhtikuussa "Deals of the Year 2002" -listalle. Niistä kaksi suuntautui Brasiliaan, yksi Venäjälle ja yksi Thaimaahan. Kaikkiaan lehti palkitsi 24 rahoitusjärjestelyä. Saman lehden lukijaäänestyksessä kesäkuussa Finnvera äänestettiin maailman viidenneksi parhaaksi vienninrahoituslaitokseksi (Export Credit Agency). Vuonna 2002 Finnvera voitti saman äänestyksen. Tulevaisuuden näkymät Talouskasvu Suomen tärkeimmissä vientimaissa jatkuu hitaana ja investointien määrä alhaisena, mikä vaikeuttaa vientiyritysten tilannetta. Euron vahvistuminen heikentää viejien hintakilpailukykyä. Johtavien teollisuusmaiden talousvaikeudet lisäävät epävarmuutta myös nousevilla markkinoilla. Vientiteollisuuden tilauskantojen heikkeneminen alkaa vaikuttaa merkittävästi myös pk-teollisuuden kehitykseen kotimaassa yritysten kannattavuuden heikentyessä ja lomautusten ja irtisanomisten kasvaessa. Pk-yritysten rahoituksen kysyntä suuntautuu investointien supistuessa käyttöpääomarahoitukseen. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso saattaa kuitenkin elvyttää pk-yritysten investointeja ja lisätä sinällään luottojen kysyntää. Finnveran rahoituksen kysyntää edistävät myös vilkkaina jatkuvat yritysjärjestelyt, joissa haasteena on pk-yritysten sukupolvenvaihdosten turvaaminen kaikissa maakunnissa. Finnveran vientitakuiden kysyntä jatkuu kasvaneiden riskien johdosta melko vilkkaana. Myönnettyjen ja voimaan tulleiden vientitakuiden määrä tulee ylittämään selvästi vuoden 2002 tason. Hankekohtaiset vastuumäärät ovat erittäin suuria etenkin tietoliikenne- ja alusrahoitustoimialoilla, mikä väistämättä kasvattaa Finnveran riskikeskittymiä rajallisten jälleenvakuutusmahdollisuuksien ja kaupallisten vienninrahoittajien varovaisen riskinoton vuoksi. Perinteisesti Finnveran vientitakuukysynnän painopiste on ollut ostajien maiden poliittisten riskien ja ostaja-asiakkaiden kaupallisten luottoriskien kattamisessa. Vaikea suhdannetilanne nostaa myös viennin valmistusaikaisten rahoitustakuiden ja viennin valmistusaikaisten vakuuksien eli vastatakuiden kysyntää, kun kaupalliset rahoittajat hakevat Finnveraa yhä enemmän riskinjakajaksi myös viejäyrityksiin liittyvään riskinottoon. Samoin OECD:n teollisuusmaissa olevien ostajayritysten riskeille haetaan vientitakuusuojaa normaalia enemmän. Vientitakuuvastuut ovat kasvussa etenkin Latinalaisessa Amerikassa, Venäjällä ja OECD:n teollisuusmaissa. Aasian takuuvastuut ovat puolestaan pienenemässä, sillä Aasiaan suuntautuvan pääomatavaraviennin vientikaupat ja siten uudet takuuvolyymit ovat takavuosia vähäisempiä. Vanha vientitakuuvastuukanta alueelle lyhenee vientiluottojen takaisinmaksujen myötä. Toimitusjohtaja Markku Mäkisen esitys lehdistötilaisuudessa > Lataa esitys