Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus

Transkriptio

1 ( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖDCENTRALSVERKET Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2012 Hätäkeskuslaitoksen julkaisu

2 Kuvaliulehti HÄTÄKESKUSLAITOS NÖDCENTRALSVERKET Dokumentin päivämmrä: Tekijät: Dokumentin laji: Toimintakertomus Toimeksiantaja: Työryhmän asettamispäivä: Dokumentin nimi: Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2012 Tiivistelmä: Hätäkeskuslaitoksen vuodelle 2012 asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Samalla rakenneuudistus on edennyt aikataulun mukaisesti. Hätäkeskuslaitoksen taloudellinen tilanne oli vuonna 2012 hyvä siirtyvän erän ollessa noin 3,7 milj. euroa. Väestö on tehdyn selvityksen mukaan tyytyväinen hätänumerosta saamaansa palveluun. Hätäkeskusten toiminta kyettiin turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Uuden tietojärjestelmän osalta järjestelmän kokonaistoteutukseen liittyvissä liitännöissä muihin järjestelmiin jäätiin suunnitellusta aikataulusta. Avainsanat: Hätäkeskuslaitos, hätäkeskus, 112, toimintakertomus Muut tiedot: Kokonaissivumäärä: Kokonaissivumäärä: Luottamuksellisuus:

3 Sisällys 1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden maarat ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky seka suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelu kyky ja toimintavarmuus Asiakastyytyvaisyys Asiakaspalautteet Muut tavoitteet vuonna Hatakeskuslaitoksen strategian linjaukset Ht:itt:ikeskuslaitoksen rakenneuudistus Ht:itakeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittamishanke (TOTI) Muut toiminnalliset tavoitteet Sisaasiainministeriön tilinpmtöskannanotossa mmritellyt kehittt:imistarpeet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön mat:irt:i Työtyytyvt:iisyys Sairauspoissaolot Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Toiminnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvovaikutukset Liitteet Allekirjoitukset Ht:itakeskuslaitoksen toimintakertomus 2012, 1/2013

4 1. Johdon katsaus Hätäkeskuslaitos saavutti vuodelle 2012 asetetut vaikuttavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet hyvin. Tavoitteiden saavuttamisen merkittävyyttä korostaa, että toiminta on kyetty turvaamaan aiempaa tehokkaammin ja tuottavammin keskellä suurta rakenneuudistusta. Tavoitteisiin on päästy sitoutuneen ja osaavan henkilöstön avulla. Toiminnan tulosten kehittyminen luo uskoa myös käynnissä olevan rakenneuudistuksen toteuttamiseen. Hätäkeskuslaitoksen taloudellinen tilanne oli vuonna 2012 vakaa. Siirtyvä määräraha vuodelle 2013 väheni odotetusti suhteessa aiempiin vuosiin, sen ollessa nyt 3,7 miljoonaa euroa. Siirtyvä määräraha koostui arvioitua pienemmistä ICT- ja henkilöstömenoista sekä ennakoitua hieman suuremmista tuloista. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus eteni suunnitellusti. Rakenneuudistuksen yhdistäminen osaksi normaalia toimintaa hankkeistamisen sijaan osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Kuopion hätäkeskus aloitti toimintansa vuoden lopussa. Vuoden 2012 aikana myös seurattiin ja tuettiin ensimmäisen uusimuotoisen Oulun hätäkeskuksen toimintaa. Hätäkeskusten yhdistämisistä saatujen positiivisten kokemusten innoittamana päätettiin keväällä tiivistää rakenneuudistuksen kokonaisaikataulua vuodella ja nyt kaikkien kuuden uusimuotoisen hätä keskuksen on tavoitteena aloittaa toimintansa vuoden 2014 loppuun mennessä. Uuden operatiivisen hätäkeskustietojärjestelmän toimitusprojekti eteni vuoden 2012 aikana sovelluskehityksen osalta suunnitellusti. Kuitenkin riskit käyttöönoton siirtymisestä ovat nousseet TUVE -liitännän, oheisjärjestelmien liitäntäjärjestelmän ja VIRVE -liitännän suunnittelun ja toteutuksen jäätyä käynnistymättä. Uudelle hätäkeskustietojärjestelmälle valittiin nimikilpailun kautta nimeksi ERICA. Hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton etenemistä koordinoiva hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI) päätettiin päättää vuoden 2012 loppuun mennessä ja hankkeen tehtävä organisoitiin osaksi Hätäkeskuslaitoksen organisaatiota. Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2012,1/2013

5 Laadunhallinta Hätäkeskuslaitoksen toiminnan laatu säilyi vuonna 2012 edellisten vuosien tasolla. Merkittävimpänä kehityskohteena vuonna 2013 tulee olemaan palvelukyvyn parantaminen hälytysviiveiden osalta. Hätäpuheluiden vastausaikojen osalta asetetut tavoitteet pääosin ylitettiin. Noin 92 prosenttiin puheluista vastattiin alle 10 sekunnissa ja noin 97 prosenttiin alle 30 sekunnissa. Ilmoitusten määrä hätäkeskuspäivystäjää kohti oli hieman pienempi edelliseen vuoteen nähden. Kansalaisten tyytyväisyys hätäkeskuspalveluihin säilyi erinomaisella tasolla. Hätänumeroon soittaneet arvioivat asteikolla 1-5 kaikilla kysytyillä osa-alueilla palvelun laaduksi 4,42. Viranomaisten tyytyväisyys palveluihin hieman laski. Hätäkeskuslaitoksessa oli kaksi merkittävm operatiivisen tietojärjestelmän toimintahäiriötä vuoden 2012 aikana. Tällöin päivystystoimintaa ei voitu tehdä tietokoneavusteisesti, mutta hätäpuheluihin voitiin vastata ja hälyttäminen tehtiin erityisjärjestelyillä suoraan viranomaisradioverkon puheyhteyksillä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Hätäkeskuslaitoksessa jaettiin vuonna 2012 käytettäväksi yhteensä 782 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosiresurssien käyttöaste oli noin 95 prosenttia toteuman ollessa 746 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste on hieman matalampi vuoteen 2011 verrattuna. Osaltaan tähän on vaikuttanut Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusten toimintojen yhdistämisestä aiheutuneet henkilöstövaikutukset. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt edelleen aikaisemmalla tasolla. Virastossa sairauspoissaoloja vuonna 2012 oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 8,6 työpäivm ja salihenkilöstöllä 17,6 työpäivää/henkilötyövuosi. Jaksot yötä tekevän salihenkilöstön sairauspoissaolojen määrä on yleisesti arvioiden samansuuntainen muiden jaksot yötä tekevien ammattiryhmien kesken. Työtyytyväisyyskyselyssä (VMBaro) viraston keskiarvo oli 3,18. Tulos parani tavoitteiden mukaisesti edellisvuodesta (v keskiarvo oli 3,15). Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyötä on vuoden 2012 aikana tehty päivittäisen toiminnan lisäksi Hätäkeskuslaitoksen johtamissa yhteistyöryhmissä sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Viraston edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet eri viranomaisten ja yhteistyötahojen työryhmiin.

6 Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä käsiteltiin Hätäkeskuslaitosta koskevia toimialakohtaisia määräyksiä ja ohjeita. Merkittävin näistä oli hätäkeskustoiminnan operatiivinen salityöskentelyohje (OPO), joka otettiin käyttöön vuoden 2012 aikana. Ohjetta ollaan täydentämässä mm. viranomaistahoilta saatavien palautteiden pohjalta. Perustettavien hätäkeskusten yhteistoiminta-alueille on perustettu alueelliset yhteistyöryhmät ja toimialakohtaiset kehitysryhmät. Näiden yhtenä tehtävänä on jalkauttaa valtakunnallisia toimintamalleja hätäkeskusten yhteistoiminta-alueille ja tuoda alueilta esityksiä valtakunnalliselle tasolle. 2. Vaikuttavuus Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialailaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus vastaa avunpyyntöön viivytyksettä. Tunnusluku Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) toteuma toteuma tavoite toteuma 91 % 91 % 90 % 92% 96% 96% 95 % 97 % Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista. Tämän tunnusluvun laskennassa jaettavana on käytetty tavoiteajassa (10 ja 30 s.) vastattujen hätä puhelujen määrää. Jakajana on järjestelmään kytkeytyneiden hätäpuhelujen määrä, poisluettuna ne joissa soittaja on luopunut alle 10 sekunnissa. Kaikista hätäpuheluista 10 sekunnin vastausaikaan päästiin 92 prosentissa puheluista. 30 sekunnissa vastattiin 97 prosenttiin hätäpuheluista. Kummassakin tunnusluvussa tulos on parantunut edellisestä vuodesta ja ylittää Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2012 tulossopimuksessa määritellyn tavoitetason. Tunnusluku esa hesa hlme Iku kuu kehl kuopio luma oulu pika poha pka posa sata vaau 10 sek. vastatut 92 % 95% 91 % 96% 90% 89% 92 % 89% 93% 92% 91% 90% 84% 91% 90% alle 30 sek vastatut 96% 98% 98% 98% 96% 95% 96% 96% 97% 96% 96% 96% 91% 96% 95%

7 Keskuksittain tulokset vaihtelivat 10 s. vastausaikatavoitteessa välillä % ja 30 sekunnin vastausaikatavoitteessa välillä %. Tulossopimuksen 10 sekunnin vastausaikatavoite saavutettiin kolmea lukuun ottamatta kaikissa hätäkeskuksissa. Alle 30 sekunnin vastausaikatavoitteesta jäi yksi keskus. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus toimii luotettavasti Hätäkeskuslaitos vastaa omien tietojärjestelmiensä toimivuudesta ympäri vuorokauden. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Käyttöaste (% ), käyttöaika/kokonaisaika) 100 % 100 % 100 % 100 % Hätäkeskuslaitoksessa oli kaksi merkittävää operatiivisen tietojärjestelmän toimintahäiriötä vuoden 2012 aikana. Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen lähiverkon kytkin vikaantui ja Varsinais-Suomen hätäkeskuksessa tapahtui vastaavanlainen vikaantuminen Kytkinten vikaantuminen aiheutti sen, että päivystystoimintaa ei voitu tehdä tietokoneavusteisesti, mutta hätäpuheluihin voitiin vastata ja hälyttäminen tehtiin erityisjärjestelyillä suoraan viranomaisradioverkon puheyhteyksillä. Tietojärjestelmän vikatilanne edellytti yhteistyöviranomaisilta poikkeusjärjestelyjä tehtävien vastaanotossa. Vaikka hätäkeskuksissa oli kytkinvikoja ja niistä johtuvia tietojärjestelmän käytlökatkoja, ei hätäpuhelujen käsittely ja tehtävien välittäminen ollut kokonaan estynyt missään vaiheessa. 3. Toiminnallinen tehokkuus 3.1. Toiminnan tuottavuus Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Käytössä oleva työvuoromalli tukee henkilöstön määrän kohdentamista. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä I hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit)

8 Tunnusluku esa hesa häme Iku kasu kehl luma oulu pika poha pka posa sata vasu Hatäilmoitukset I päivystäjä Hätäilmoitukset I pliivysläja HAtäilmoitukset I päivystäja Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä / hätäkeskuspäivystäjä lasketaan suoritteissa mainitusta ilmoitusten kokonaismäärästä jaettuna toteutuneilla hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosilla. Koko laitoksen osalta tämän tunnusluvun toteuma on edellisvuodesta pienentynyt. Toteutuneita päivystäjien henkilötyövuosia oli vuonna 2012 kolme enemmän kuin edellisenä vuotena. Vastaanotettuja ilmoituksia oli puolestaan raportointijärjestelmään kerääntyneen tiedon perusteella noin vähemmän. Käsiteltyjen hatäilmoitusten päivystäjäkohtaisen määrän muutos voi todellisuudessa olla pienempi. Keskusten yhdistymiseen liittyvät tietojärjestelmätoimenpiteet ovat saattaneet aiheuttaa epätarkkuutta raportointijärjestelmään. Hätäilmoitusten aiheuttamassa kuormituksessa on aluekohtaisia eroja johtuen muun muassa yhdestä hätätapauksesta tulevien päällekkäisilmoitusten määrästä Toiminnan taloudellisuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas 11,3 12,2 12,8 11,6 Kustannukset, euroa/hätäilmoitus 14,4 15,2 16,5 15,1

9 Tunnusluku III-ja Etela-5avo Helsinki linna Uusimaa Suomi Keskl-5uoml Kuopio Uusll1llla euroalasukas'" 12,4 6,6 7,2 7,0 7,8 8,7 0,6 6,8 euroalhätäilmoitus** 16,7 7,8 8,8 8,4 11,8 11,4 7,2 10,5 Pohjols- Hllmean- KeskI- Kaakkols- Llnsl- VarsInaIs- Oulu Pirkanmaa Pohjanmaa KaJjala Pohjols-5avo Satakunta Suomi euroalasukas** euroalhätäilmoitus** 7,2 6,4 7,2 11,1 9,3 9,2 6,9 8,8 9,2 11,0 13,7 12,9 12,8 9,1 ** Yhteiset kulut eivä! ole mukana Keskuskohtaisessa tunnusluvussa näkyy hätäkeskuksen koon vaikutus taloudellisuuteen. Hätäkeskuksen koon kasvaessa taloudellisuus paranee. Pienissä keskuksissa riittävien päivystäjäresurssien varmistaminen myös kiireaikana aiheuttavat alueen asukasmäärään ja hätäilmoitusmäärään suhteutettuna suuremman henkilötyövuosiresursoinnin kuin suuressa keskuksessa. Tunnuslukuun voi vaikuttaa myös kyseisen yhteistoiminta-alueen turismin ja työpaikkaliikenteen vuoksi muuttuva väkimäärä, koska tunnusluku huomioi vain virallisen asukasmäärän. Laitoksen yhteisiä kuluja ei ole vyörytetty keskuksille. Tunnuslukujen laskentaperiaatteita on tarkennettu vuonna Vuosien luvut on laskettu uusilla periaatteilla, jotta ne ovat vertailukelpoisia vuoden 2012 kanssa. Tunnusluvut lasketaan arvonlisäverottomista menoista pl. investoinnit ml. poistot Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 122 % 120 % 100 % 182 % 123 % 123 % 120 % 174 % Maksullisen palvelutoiminnan tuotot olivat 4,286 miljoonaa euroa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuden ollessa 182 % ja liiketaloudellisten suoritteiden 174 %. Hätäkeskuslaitos sai vuoden 2011 tilintarkastuksen yhteydessä tehtäväkseen korjata

10 maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmia. Laskelmat on korjattu sisäasiainministeriön asettamassa aikataulussa ja sen myötä kustannusvastaavuusprosentit nousivat merkittävästi. Hätäkeskuslaitos kehittää maksulliseen toimintaan liittyvien kustannustietojen keräämistä vuoden 2013 aikana huomioitavaksi sisäasiainministeriön laatiman maksuasetuksen valmistelussa. Maksullisen palvelutoiminnan lisäksi Hätäkeskuslaitos sai yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja EU:lta 0,008 miljoonaa euroa ja muilta valtion virastoilta 0,042 miljoonaa euroa vuonna EU-tuottojen kustannusvastaavuus oli 114 % ja valtion virastojen tuottojen 98 %. 4. Tuotokset ja laadunhallinta 4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä ilmoituksia. Vastaanotetut ilmoitukset luokitellaan hätäpuheluihin, ilmoitinlaitteista tuleviin ilmoituksiin ja muihin ilmoituksiin. Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti. Tunnusluku toteuma toteuma ennuste toteuma Ilmoitusten määrä, kpl *) hätäpuhelujen määrä, kpl kentälle välitetyt tehtävät kpl Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut virhe tai tahaton soitto asiaton tai ilkivaltainen soitto Muut - kiireetön sairaankuljetus hoitolaitossiirrot neuvonta Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,78 0,80 0,81 0,77 *) Ilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2012,1/2013 'II

11 Vuoden 2012 aikana vastaanotettiin hätäkeskuksiin yhteensä ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli Ilmoitusten kokonaismäärä pieneni edellisvuodesta noin 3 prosenttia. Hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta asiattomien tai ilkivaltaisten puheluiden osuus pieneni. Hätäkeskuksille kuulumattomien puheluiden osuus kaikista hätäpuheluista vuonna 2012 oli edelleen lähes kolmannes. Vastaanotetuista ilmoituksista noin johti tehtävän välittämiseen eteenpäin. Välitettyjen tehtävien määrä on laskenut edellisvuoden tasosta noin 1 % ,1 miljoonaa ilmoitusta n EE Terveysloimi Muut SoslJall lollm H.tIhU: ~I\, asiaton tai ilkivaltainen soillo ' l GOOOO virhe tai tahaton soi Ilo paloilmoitinlaillccn testaus muut ei välilctyt neuvonta / opastus valilelyllehläväl Ennalta suunniteltujen hoitolaitosten välisten potilassiirtojen määrä väheni edellisvuodesta noin 12 prosenttia. Hoitolaitossiirtojen määrä laski vuoden 2011 tasosta noin 16 %. Tulokseen on vaikuttanut käynnissä oleva muutos, jossa kiireettömät sairaankuljetustehtävät siirtyvät vaiheittain pois hätäkeskuksilta. Vuonna 2012 eri viranomaisten neuvonta ja opastus -tehtävä lajeille kirjattiin ilmoitusta, mikä on noin 13 % vähemmän kuin vuonna Tämä johtuu osaltaan keväällä 2012 käyttöönotettujen operatiivisen salityöskentelyohjeen sekä moniviranomaisriskinarvio-ohjeen (MORA) ohjeistamien kirjaamisperiaatteiden muutoksesta.

12 4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyky ja toimintavarmuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos laatii vuoden 2012 aikana palvelukykyä ja toimintavalmiutta sekä laatua kuvaavan mitlariston yhdessä toimialojen kanssa. Hätäkeskuslaitos on laatinut vuoden 2012 aikana palvelukykyä ja toimintavalmiutta sekä laatua kuvaavan mittariston yhdessä toimialojen kanssa. Mittaristo muodostuu seuraavista hätäpuhelun käsittelyyn liittyvistä asioista: Puhelun kestoaika (kaikki tehtävät) Hälytysaika kiireellisissä tehtävissä Hätäkeskuksen vastausnopeus Tehtävien kiireellisyysjakauma terveystoimen tehtävissä X-tehtävien suhde Hätälinjan välitetyt ja ei-välitetyt tehtävät Hätäpuheluiden tallennekuuntelu Lisäksi seurataan toimialoittain määriteltävien tehtävien hälytysaikaa. Seurattaviksi tehtäviksi on valittu toimialoittain kaksi tehtävälajia, joista toinen edustaa riskinarvion osuvuuden kannalta kriittistä ja toinen muuten merkityksellistä tilannetta. Jokaiselle seurattavalie tehtävälajille on asetettu hälytysviiveen optimiaika, jonka toteutumista seurataan suhdelukuna kaikista ko. tehtävälajin hälytyksistä. Hälytysviiveen toteutunut aika on ensimmäiselle hälytettävälle yksikölle lähtevän hälytysviestin ja hätäpuheluun vastaamisajan erotus. Tieto kerätään hätäkeskustietojärjestelmästä ja raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Uudelle mittarille asetetaan ensimmäiset tavoitteet vuodelle Tunnusluku toteuma toteuma ennuste toteuma (ei mitattu, (ei mitattu, Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille uusi mittari) uusi viivytyksettä. mittari) Häl~llsviive määritetllissä tehtävälaieissa Terveystoimi : 700A (äkkieloton) s 90 sekuntia 66% 704A (rintakipu) s 120 sekuntia 66% Pelastustoimi: 202A (liikenneonnettomuus) s 120 sekuntia 51 % 402A+B (rakennuspalo) s 90 sekuntia 49% 1 ~:

13 Poliisi: 031A (ampuminen) + 032A (puukotus) S 120 sekuntia 57 % Keskeinen tavoite: Väestöstä 90 prosenttia tuntee keskeiset hätäkeskuspalvelut Hätäkeskuslaitos on korostanut toimintakauden aikana kaikessa tuottamassaan ulkoisessa turvallisuusviestinnässä hätänumeron asianmukaista käyttöä. Pääkanavana on toiminut 112.fi - sivusto, jonka lisäksi uutena kanavana Hätäkeskuslaitos otti käyttöön YouTube -tiiin. Tilin kautta jaettiin videoita hätänumeron oikean käytön opastuksesta, myös viittomakielisenä. Hätäkeskuslaitosta koskevasta vuoden 2012 kokonaisjulkisuudesta (1387 mediaosumaa) 408 koski hätänumeron 112 asianmukaista ja oikeaa käyttöa, mikä tarkoittaa hieman vajaata 30 prosenttia. Määrä on samaa tasoa kuin edellisenäkin toimintakautena. Saman teeman osalta helmikuussa toteutettu 112-päivä oli merkittävin yksittäinen kampanja, johon Hätäkeskuslaitos osallistui; yhteensä 19 eri tapahtumaan eri puolilla Suomea. Koko Suomessa tapahtumia oli noin 200. Hätäkeskuslaitos osallistui toimintakautena myös kahteen muuhun kansalaistapahtumaan; Suomi Areenaan Porissa sekä Turvallisuus ja Puolustus messutapahtumaan Lahdessa. Molemmissa tapahtumissa kansalaisia neuvottiin ja opastettiin hätänumeroon soittamisessa. Hätäkeskuslaitos selvitti myös hätäkeskuspalvelujen tunnettavuutta. Selvitys tehtiin tällä kertaa verkkokyselynä, jossa vastaajilta kysyttiin soittaisivatko he hätänumeroon esimerkkitilanteissa. Vastaajia oli kaikkiaan Perinteiset tulipalot ja liikenneonnettomuudet tunnistettiin hätäkeskukselle kuuluviksi asioiksi, mutta epätietoisuutta oli eläimiin, epämääräisiin oireisiin sekä yleiseen vaaramerkkiin liittyvissä asioissa Asiakastyytyväisyys Keskeinen tavoite: Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä Hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite 2012 toteuma Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten 4,33 4,22 4,40 tuottamiin palveluihin, (asteikolla 1-5) 4,42 1 '

14 Tunnusluku Väestön esa hesa hame lku kuu kehl kuopio luma oulu pika poha pka posa sata vasu tyytyväisyys 4,46 4,42 4,5 4,39 4,39 4,48 4,4 4,42 4,42 4,37 4,5 4,4 4,51 4,35 Taloustutkimus Oy toteutti asiakastyytyväisyyttä mittaavan kysely tutkimuksen, jossa haastateltiin yhteensä henkilöä välisenä aikana. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,42 ylitti tavoitteen (4,40) ja parani edellisvuodesta (4,22). Palveluun ollaan edellisvuosien tapaan erittäin tyytyväisiä, ja kaikkien osatekijöiden tulokset vieläpä ovat selvästi viimevuotista parempia. Tyytyväisimpiä ollaan puhelimeen vastaamisen nopeuteen, jota 66 prosenttia pitää erittäin hyvänä ja 27 prosenttia melko hyvänä. Vastausten keskiarvoksi tulee 4,57. Seuraavaksi tyytyväisimpiä ollaan puhelimessa annettujen ohjeiden selkeyteen, johon on erittäin tyytyväisiä 55 prosenttia ja melko tyytyväisiä 29 prosenttia vastaajista (keskiarvo 4,42). Kolmanneksi tyytyväisimpiä oltiin hätäkeskuspäivystäjän palveluasenteeseen, jota pitää erittäin hyvänä 56 prosenttia ja melko hyvänä 30 prosenttia hätänumeroon soittaneista (vastausten keskiarvo 4,38). Vähiten tyytyväisiä kysytyistä asioista ollaan hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemukseen. Siihenkin on 49 prosenttia soittajista erittäin tyytyväisiä ja 34 prosenttia melko tyytyväisiä. Vastausten keskiarvoksi tuli 4,30. Kaikkien hätäkeskusten asiakastyytyväisyys on siten hyvällä tasolla. Keskeinen tavoite: Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisiä Hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Tunnusluku toteuma toteuma tavoite toteuma Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), vähintään (keskiarvo) 3,43 3,32 3,75 3,22 - josta poliisi 3,44 3,33 3,65 3,40 - pelastus 3,30 3,15 3,50 3,03 - terveystoimi 3,76 3,53 3,75 3,36 Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä hätäkeskuspalveluihin on selvitetty Taloustutkimus Oy:n toteuttamalla kysely tutkimuksella. Viranomaiset ovat melko tyytyväisiä hätäkeskusten toimintaan. Tyytyväisimpiä ovat Rajavartiolaitoksen edustajat. Pohjanmaan hätäkeskus saa hätäkeskuksista parhaan arvion. Heikoimmat tulokset ovat Helsingin, Kuopion ja Satakunnan hätäkeskuksilla. Tyytyväisyys on hieman heikentynyt vuodesta Kysely tutkimuksen tuloksia aiempiin vuosiin vertailtaessa

15 tulee huomioida aiempien vuosien vastaajamäärien ja vastaajaprofiilin eroavaisuudet, mikä vaikuttaa osin tulosten keskinäiseen vertailtavuuteen. Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisimpiä hatäpuhelun käsittelyyn ja tehtävän välittämiseen sekä erityisesti vastaamisnopeuteen radiokutsuissa ja hälytystoiminnan nopeuteen. Myös päivittäinen yhteistyö koetaan sujuvaksi, vaikkakin tulos on edellisvuotta heikompi. Hälytysinformaatiossa olevan oleellisen tiedon riittävyyteen ja operatiivisen toiminnan tukipalveluihin suhtaudutaan kriittisemmin. Hätäkeskusten voidaan todeta onnistuneen hyvin päivittäisen yhteistyön sujumisessa, joka on yhteistyöviranomaisille tärkeä asia ja johon ollaan tyytyväisiä Asiakaspalautteet Vuonna 2012 Hätäkeskuslaitos vastaanotti 630 asiakaspalautetta. Hätäkeskuslaitoksen internetsivuilla on palautelomake, jonka avulla kansalaiset voivat antaa palautetta. Palautteiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kanteluita vastaanotettiin 21 kappaletta. Lisäksi ulkoisten laillisuusvalvojien kautta tai siirrettynä muilta viranomaisilta vastaanotettiin 10 kantelua. Lisäksi muutamia tapauksia otettiin oma-aloitteisesti selvitettäväksi mediassa olleiden kirjoitusten johdosta. Useimmissa tapauksissa palautteet ja selvityspyynnöt ovat sellaisia, joissa epäillään hätäkeskuksen toiminnassa olleen puutteita tai asiakas ei ole saanut odottamaansa palvelua. Osa palautteista on kuitenkin positiivisia tai neutraaleja ja osassa kysytään toimintaohjeita. Palautteet voivat koskea Hätäkeskuslaitoksen toimintaa yleisesti tai ne voivat liittyä yksittäiseen hätäilmoitukseen. Hätäkeskuslaitos käsittelee kaikki asiakaspalautteet ja tekee selvityksen toiminnastaan selvityspyynnön esittäneelle taholle. Asiakaspalautteet rekisteröidään Hätäkeskuslaitoksessa ja niistä saatua informaatiota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä muun muassa henkilöstön koulutuksessa. Lisäksi palautteen selvittämisen yhteydessä havaittu virheellinen toiminta voi johtaa virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin tai työnjohdollisiin toimiin tehtävää käsitelleen virkamiehen kohdalla. 5. Muut tavoitteet vuonna Hätäkeskuslaitoksen strategian linjaukset Sisäasiainministeriön hätäkeskustoiminnan kehittämisen strategisista linjauksista antaman päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaan liittyvät toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Uusi toimintatapa ja sitä tukeva uudistettu hätäkeskustietojärjestelmä otetaan

16 käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Hätäkeskuslaitoksen vision mukaan Suomessa toimii vuoteen 2015 mennessä yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus eteni vuonna 2012 suunnitelman mukaisesti. Keskeisin rakenneuudistukseen liittyvä toimenpide, Kuopion hätäkeskuksen toiminnan käynnistäminen, toteutettiin suunnitellussa aikataulussa. Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella toimineiden hätäkeskusten toiminnan siirto Kuopion hätäkeskukseen toteutettiin seuraavasti; Pohjois-Karjalan hätäkeskus, Etelä-Savon hätäkeskus, Kaakkois-Suomen hätäkeskus Kuopion hätäkeskuksen henkilöstötilannetta seurattiin tarkasti koko muutosprosessin ajan. Tehtyjen toimenpiteiden (toiminnan auditointi, täydennyskoulutus jne.) ansiosta ammattitaitoisen henkilöstön määrä oli riittävä ja uuden hätä keskuksen toiminta voitiin käynnistää ilman ongelmia. Muutosprosessin aikana viranomaisyhteistyö toteutui Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella suunnitellusti. Seuraavaksi rakenneuudistuksen toimenpiteet etenivät Satakunnan ja Pirkanmaan hätäkeskuksiin, jossa järjestettiin ensimmäiset rakennemuutosta koskevat infotilaisuudet ja muutoskeskustelut henkilöstölle sekä operatiivinen toiminta arvioitiin. Arviointitulosten perusteella aloitettiin Porin hätäkeskuksen operatiivisen toiminnan yhteensovittaminen sekä hätäkeskustietojärjestelmän yhdenmukaistaminen. Kouvolassa toimintansa aloittavan kansalaisten yleisneuvontapalvelun henkilöstö rekrytoitiin Valtiokonttorin toimesta. Hätäkeskuslaitos otti yleisneuvontapalveluun siirtyvän henkilöstön poistuman huomioon Kuopion hätäkeskuksen resurssisuunnittelussa ja rekrytoinnissa. Hätäkeskuslaitos ja Valtiokonttori tekivät kuluneen vuoden aikana tiivistä yhteistyötä resurssi- ja henkilöstösuunnittelussa. Hätäkeskuslaitoksen organisaatioon perustettiin ohjaus- ja ennakointiosastolle alkaen määräaikainen muutoksenhallintayksikkö, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida rakennemuutoksen kokonaissuunnittelua Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI)

17 Tietojärjestelmän kilpailutuksen tuloksena Hätäkeskuslaitos solmi uuden hätäkeskustietojärjestelmän toimitussopimuksen tamperelaisen Insta DefSec Oy:n kanssa ja uuden tietojärjestelmän toteutusprojekti alkoi vuoden 2011 syyskuussa. Uuden operatiivisen tietojärjestelmän toimitusprojekti eteni vuoden 2012 aikana sovelluskehityksen osalta suunnitellusti. Hätäkeskuslaitos hyväksyi vastaanotetuksi kaksi inkrementtia, toisen kesäkuussa ja toisen joulukuussa. Järjestelmän kokonaistoteutukseen liittyvät ja toimitussopimuksessa Hätäkeskuslaitoksen tilaajavelvoitteina olevat TUVE -liitännät, oheisjärjestelmien liitäntäjärjestelmä ja VIRVE -liitäntä eivät ole toteutuneet ja niiden suunnittelu jäi vuonna 2012 käynnistymättä Järjestelmän toteutukseen liittyvät riskit todettiin marraskuussa pidetyssä järjestelmän toimitusprojektin johtoryhmässä merkittävästi kohonneiksi. Keväällä 2012 järjestettiin nimikilpailu uudelle hätäkeskustietojärjestelmälle ja Hätäkeskuslaitoksen johtoryhmä valitsi nimeksi ERICAn useiden ehdotusten joukosta. Syyskuussa asetettiin TOTI 4. vaihe vuosille TOTI -hanke organisoitiin osaksi Hätäkeskuslaitoksen perusorganisaatiota perustamalla Tekniset palvelut osastoon TOTI - yksikkö lukien. Uudelleen organisoinnin yhteydessä tarkistettiin johto-, ohjaus-, ja projektiryhmien edustajat ja asetettiin tietojärjestelmähankkeen poikkihallinnollinen ohjausryhmä uudelleen vuosiksi Muut toiminnalliset tavoitteet Valtakunnallinen operatiivinen salityöskentelyohje otetaan käyttöön. Hätäkeskuslaitos on päivittänyt operatiivisen salityöskentelyohjeen ja se on otettu käyttöön kaikissa Hätäkeskuslaitoksen toimipisteissä Ohjeella yhdenmukaistetaan hätäkeskuspalveluita ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa. 2. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön Kiekun ja muut yhteiset tietojärjestelmät hankkeiden esittämien aikataulujen mukaisesti. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotossa edettiin Kieku-hankkeen antaman aikataulun mukaisesti. Viraston vastuulla olevat valmistelutehtävät hoidettiin suunnitellusti ja valmistauduttiin tuleviin toimintatapamuutoksiin päivittämällä ohjeita ja prosessikuvauksia. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotto siirtyi vuoden aikana ja uudeksi käyttöönottopäiväksi vahvistettiin Sohvin käyttöönottoon liittyvät valmistelutehtävät on toteutettu.

18 3. Varmistetaan hätäkeskuspalveluiden häiriötön ja keskeytymätön toiminta. Hätäkeskuslaitoksen tietoteknisissä toiminnoissa ei ole ajalla ilmennyt hätäilmoitusten vastaanoton ja tehtävien välittämisen kokonaan estävää vikaa tai häiriötä. Hätäkeskukset ovat kuluneen vuoden aikana joutuneet turvautumaan varajärjestelyihin häiriötilanteissa. Häiriötilanteita ovat aiheuttaneet laiterikot ja laitteiden vaihdosta tai ohjelmapäivityksistä aiheutuneet osin suunnitellut katkokset. Lisäksi laaja-alaiset tietoliikenneviat sekä viranomaisradioverkossa ja yleisessä televerkossa ilmenneet häiriöt ovat haitanneet hätäkeskustoimintaa useita kertoja vuoden aikana. Vuoden 2012 aikana päivitettiin ja tarkennettiin Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten valmiussuunnitelmia, joiden jalkautus ja koulutus toimeenpannaan vuoden 2013 aikana. Kuluneen vuoden aikana toteutettiin henkilöstölle suunnattu salassa pidettävän tietoaineiston luokittelu- ja käsittelykoulutus sekä tietoturvallisuuden verkkokoulutus. Hätäkeskuslaitoksessa toteutettiin tietoturvallisuustasojen vaatima perustason auditointi, joka hyväksyttiin muutamia poikkeamia lukuun ottamatta. Poikkeamien korjaamiseksi on laadittu toimenpidesuunnitelma ja sitä toteutettiin loppuvuoden aikana. Hätäkeskuslaitos osallistuu valtiovarainministeriön johtamaan tietoturvatasot - yhteishankkeeseen, tavoitteena saavuttaa tietoturvallisuuden korotettu taso tietoturvallisuusasetuksen määräämässä ajassa. 4. Hätäkeskukset yhdistetään Itä-Suomessa. Keskeisin Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistukseen liittyvä toimenpide, Kuopion hätäkeskuksen toiminnan käynnistäminen, onnistuttiin toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa. Kuopion hätäkeskuksen toiminta käynnistyi täydessä laajuudessaan Kts. kohta Oulun hätäkeskuksen toiminta vakiinnutetaan. Satakunnan ja Pirkanmaan alueiden yhdistämiseen liittyvät toimenpiteet käynnistetään. Oulun hätäkeskuksen toimintaa seurattiin erityisesti operatiivisen salityöskentelyohjeen vaikutusten osalta alkuvuodesta 2012 ja hätäkeskuksen toiminta saatiin vakiintumaan vuoden 2012 aikana. Sisäasiainministeriön tilaama selvitystyö Pohjois-Suomen yhdistymisen vaikutuksista valmistuu vuoden 2013 aikana. Satakunnan ja Pirkanmaan hätäkeskusten yhdistämistoimet käynnistettiin suunnitelman mukaisessa aikataulussa. 6. Vakiinnutetaan uuden työjärjestyksen ja organisaatiomallin mukainen toimintamalli.

19 Toimintaa ohjattiin vuonna 2011 k3yttöönotetun työjärjestyksen ja uuden organisaatiomallin mukaiseksi. Vuoden 2012 aikana tarkennettiin osastojen v3listä vastuunjakoa ja yhteistyötä. Osastoille luotiin yhten3isi3 toimintamalleja toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Työjärjestyst3 päivitettiin tarvittaviita osin joulukuussa Hätäkeskuslaitos uudistaa toiminta- ja talousprosessinsa sellaiseksi, että se kykenee tukemaan johtamista ja strategista muutosta. Hätäkeskuslaitoksen talousprosesseja on aikataulullisesti ja sis311öllisesti muokattu yleisten valtionhallinnon prosessien mukaiseksi. Samalla seurannan vastuita on tarkennettu sekä vakioitu raportointia. Seurantaa on myös tiivistetty, jotta talouden tilanteen ennakoitavuus paranee. 8. Jatketaan uuden tietojärjestelmän hankintaan liittyvää toimitusprojektia suunnitelman mukaan (TOTI3). TOTI -hanke eteni sovelluskehityksen osalta suunnitellussa aikataulussaan. Syyskuussa asetettiin TOTI 4. vaihe vuoden 2014 loppuun asti. Loppuvuoden aikana valmisteltiin TOTI - hankkeen integroiminen normaali organisaatioon lukien. 9. Huolehditaan voimavarojen keskittämisestä Hätäkeskuslaitoksen ydintehtäviin karsimalla sille kuulumattomia tehtäviä. H3t3keskusten toimintaa ohjattiin yhten3iseen suuntaan, korostaen ydintehtäviin keskittymistä. Hätäkeskuslaitokselle kuulumattomien tehtävien karsinnassa ei t3ysin onnistuttu, muun muassa ennalta suunniteltujen hoitolaitosten välisten potilassiirtojen määrä ei vähentynyt täysimääräisesti. Myös uusi laki vaaratiedotteesta asettaa tulevaisuudessa H3t3keskuslaitokselle vaatimuksen tuottaa sen ydintehtäviin kuulumatonta käannöspalvelua. 10. Toteutetaan työhyvinvointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ja seurataan aktiivisesti työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tasoa. H3t3keskuslaitoksen toimipisteissä laadittiin työhyvinvointimalliin perustuvat työhyvinvointisuunnitelmat, joiden tavoitteena on ollut kuvata oman yksikön tyhy-toiminnan kehittämiskohteita ja toimenpiteitä. Suunnitelmien toteutumista on seurattu toimipisteittäin. 11. Jatketaan henkilöstön ammattikuvien ja osaamisvaatimusten määrittelyä hätäkeskusten hallintohenkilöstön osalta. Vuoden 2012 aikana kuvattiin asiantuntijan ja hallintosihteerin osaamisvaatimukset, jossa huomioitiin emo ammattiryhmien uudistuneet toimenkuvat. Osaamisvaatimukset toimivat perustana Hätäkeskuslaitoksen täydennyskoulutuksen suunnittelussa.

20 12. Toteutetaan Hätäkeskuslaitokselle kuuluvat hätäkeskuspäivystäjätutkinnon auditointiraportin perusteella tarpeelliset toimenpiteet. Viraston toimesta laadittiin salihenkilöstön ammattikuvavaatimukset. Hätäkeskuslaitos osallistuu hätäkeskuspäivystäjätutkinnon kehittämiseen päivystäjäkoulutuksen arviointi- ja seurantaryhmän työskentelyn kautta. 13. Hätäkeskuslaitoksen johtamisen kehittämiseksi on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin ja samalla varmistettava aktiivisin toimenpitein henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden paraneminen. Hätäkeskuslaitoksen johtamiseen kiinnitettiin huomiota tukemalla ja ohjaamalla aktiivisesti esimiesten toimintaa. Uusimuotoisia toimenkuvia tarkentamalla selkeytettiin osaltaan tehtävienja vastuunjakoa osastojen välillä ja sisäisesti. HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa yhteistyössä järjestettävien johdon ja koko henkilöstön koulutustilaisuuksien sisältöä tarkennettiin. Koulutuskokonaisuudesta toteutettiin vuoden 2012 aikana ylemmän johdon koulutus sekä Oulun hätäkeskuksen osalta koko henkilöstölle suunnattu osio. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä toteutettiin kaikilla viraston tasoilla. 14. Hätäkeskuslaitoksen sisäisen valvonnan toimivuus tulee varmistaa ja huolehtia siitä, että niiden kehittämistyötä edelleen jatketaan. Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja seurannassa tulee kiinnittää erityistä huomiota ennakoivaan suunnitteluun. Hätäkeskuslaitoksen sisäistä valvontaa vahvistettiin muun muassa rekrytoimalla syksyllä 2012 laillisuusvalvontayksikköön lakimiehen lisäksi tarkastaja. Sisäistä valvontaa kehitettiin laatimalla kokonaisvaltainen laillisuusvalvontasuunnitelma vuodelle 2012 sekä uudistamalla kanteluiden, palautteiden ja selvityspyyntöjen käsittelystä annettu ohje. Laillisuusvalvontayksikkö pystyy paremman resursoinnin johdosta kehittämään laillisuusvalvontaa sekä tarjoamaan enemmän koulutusta viraston henkilöstölle ja sitä kautta vahvistamaan esimiesten ymmärrystä sisäisen valvonnan merkityksestä. Toiminnan suunnittelun ja ohjaamisen tukemiseksi otettiin käyttöön kaikille osastoille, yksiköille ja hätäkeskuksille yhtenäinen toimintastrategiaan perustuva tavoitteenasettamisen malli, joka pitää sisällään myös tavoitteiden seurannan. Tämän lisäksi toukokuussa ja joulukuussa järjestettiin erilliset toiminnanohjausseminaarit, joissa tarkasteltiin tavoitteiden saavuttamista ja määriteltiin tulevan vuoden tavoitteita. Vuoden 2012 budjetti määriteltiin ensimmäisen kerran uuden osastorakenteen mukaisesti ja tämän lisäksi talouden ennakoivuuden kehittämiseksi luotiin erityisesti johdon laskentatoimea tukeva raportointimaili Sisäasiainministeriön tilinpäätöskannanotossa määritellyt keh ittäm istarpeet ; c

21 Sisäasiainministeriön vuoden 2011 tilinpäätöskannanotossa todetaan Hätäkeskuslaitoksen tuloksellisuuden pysyneen hyvällä tasolla. Hätäkeskuslaitos oli saavuttanut vuonna 2011 pääosin sille asetetut keskeiset tulostavoitteet. Hätäkeskuslaitos on kyennyt toteuttamaan rakenneuudistusta ja uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottohanketta suunnitellussa aikataulussa. Myönteisenä toiminnassa nähtiinkin hätäkeskustoiminnan laadukas turvaaminen samanaikaisen toiminnan kehittämisen kanssa. Positiivisena nähtiin myös väestön asiakastyytyväisyyden säilyminen edelleen erittäin hyvällä tasolla. Sisäasiainministeriö määritteli tilinpäätöskannanotossaan Hätäkeskuslaitokselle kehittämistarpeita, jotka olivat varsin yhteneväiset vuoden 2012 tulossopimuksessa asetettujen muiden toiminnallisten tavoitteiden kanssa. 1. Viraston talouden ja toiminnan suunnitteluun on panostettava ja maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmissa sekä valtuusseurannassa havaitut puutteet tulee korjata. Hätäkeskuslaitoksen taloushallinnon henkilöstöresurssi saatiin suunnitellun mukaiseksi keväällä Talouden suunnittelussa toteutettiin vuositasoinen budjetointi ensimmäisen kerran uuden osastorakenteen mukaisesti. Talouden ennakoivuuden kehittämiseksi luotiin osastoille yhteneväinen talouden raportointimaili. Taloushallinnon raportoinnin toimintamalleja kehitettiin edelleen erityisesti johdon laskentatoimea tukevaksi. Toimintamallien jalkautus siirtyi osin vuodelle Toiminnan suunnittelun ja ohjaamisen tukemiseksi otettiin käyttöön kaikille osastoille, yksiköille ja hätäkeskuksille yhtenäinen toimintastrategiaan perustuva tavoitteen asettamisen ja seurannan -malli. Hätäkeskusten ja yksiköiden johdolle järjestettiin toukokuussa ja joulukuussa toiminnanohjausseminaarit, joissa tarkasteltiin tavoitteiden saavuttamista ja määriteltiin seuraavan vuoden tavoitteita. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat tarkennettiin vastaamaan tosiasiallisia toiminnan kustannuksia. Maksuasetuksen muuttaminen vastaamaan tarkennettuja hinnoitteluperusteita on mahdollista vuoden 2013 aikana. Hätäkeskustietojärjestelmän valtuusseurantaa kehitettiin niin, että valtuus erottuu entistä selvemmin normaalin toiminnan menoista. 2. Toimeenpanokykyyn on panostettava, jotta strategisten muutosten toteuttamisessa onnistutaan jatkossakin. Hätäkeskuslaitoksen toimeenpanokykyä kehitettiin vuoden 2012 aikana edelleen vahvistamalla uuden virastorakenteen ja työjärjestyksen mukaista toimintaa. Toimeenpanokykyä kehitettiin ohjaamalla toimintaa ja resurssia ydintoimintoihin.

22 Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksen toteuttamisen tukemiseksi perustettiin Ohjaus- ja ennakointiosastoon muutoksenhallintayksikkö koordinoimaan käynnissä olevan rakenneuudistuksen toteutusta. 3. Työhyvinvointia tulee edelleen suunnitelmallisesti parantaa. Sairauspoissaolojen määrän alentamiseksi tehtyjä toimenpiteitä tulee jatkaa. Työhyvinvoinnin kehittämistä ja laaditun työhyvinvointisuunnitelman jalkautusta tuettiin muun muassa valtakunnallisen työhyvinvointiryhmän ja tyhy -yhdyshenkilöverkoston aktiivisen toiminnan avulla. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä toteutettiin koko organisaation laajuisesti. Kaikki hätäkeskukset sekä keskushallinto laativat työhyvinvointisuunnitelman ja seurasivat suunnitelman toteutumista. Myös yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitettiin edelleen vuoden 2012 aikana, muun muassa valtakunnallisen raportoinnin aktiivisuutta lisäten. Hätäkeskuslaitos saavutti tavoitteensa virastotasoisen työtyytyväisyysindeksin nostamiseksi. Työtyytyväisyysindeksi vuonna 2012 oli 3,18. Sairauspoissaolojen määrää ei onnistuttu selkeästi vähentämään, kts Hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden vähentämiseksi on tärkeää edelleen jatkaa tiedotusta numeron oikeasta käytöstä. Hätäkeskuslaitos korosti vuonna 2012 ulkoisessa turvallisuusviestinnässään hätänumeron asian mukaista käyttöä. Kts. kohta Vuonna 2012 tuettiin Valtiokonttoria heidän hallinnoimansa kansalaisen yleisneuvontapalvelun aloittamiseen liittyvissä toimissa. Kansalaisen yleisneuvontapalvelulla on tavoitteena vähentää hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrää tulevaisuudessa. 5. Uuden johtamisjärjestelmän toimivuus tulee varmistaa. Toimintaa ohjattiin työjärjestyksen ja uuden organisaatiomallin mukaiseksi. Vuoden 2012 aikana tarkennettiin toiminnasta lähtevien tarpeiden mukaisesti osastojen välistä vastuunjakoa ja yhteistyötä. Osastoille luotiin yhtenäisiä toimintamalleja toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Uusimuotoisia toimenkuvia tarkentamalla selkeytettiin osaltaan tehtävien- ja vastuunjakoa osastojen välillä ja sisäisesti sekä hätäkeskuksissa. Työjärjestyksen päivitetty versio saatettiin voimaan joulukuussa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Keskeinen tavoite: työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Hätäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2012,1/2013

23 6.1. Henkilöstön määrä Hätäkeskuslaitoksessa suunniteltiin vuonna 2012 käytettäväksi yhteensä 782 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosiresurssien käyttöaste oli noin 95 prosenttia toteuman ollessa 746 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste on hieman matalampi vuoteen 2011 verrattuna johtuen osaltaan Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusten toimintojen yhdistämisestä aiheutuneista henkilöstövaikutuksista. Hätäkeskuslaitos huomioi rekrytointeja tehdessään takaisinottovelvollisuuden edellyttämät toimenpiteet, valtion virkajärjestelyt sekä oman henkilöstön aseman turvaamisen muutoksessa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli voimassaolevassa palvelussuhteessa nimitettynä virkaan 608 (83%) ja määräaikaiseen virkasuhteeseen 127 henkilöä (17%). Määräaikaisten määrä laski vuoteen 2011 verrattuna. Tämä on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategian ja -suunnitelman mukainen kehityssuunta. Määräaikaisuuksien määrään vaikuttaa kuitenkin edelleen kohottavasti käynnissä oleva rakenneuudistus Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely (VMBaro) toteutettiin aikavälillä Kyselyyn vastasi 462 henkilöä 759:stä (61 %). Viraston keskiarvo oli 3,18. Tulos parani tavoitteiden mukaisesti edellisvuodesta (v keskiarvo oli 3,15). Kyselyn tulokset on käyty läpi keskuksissa ja keskushallinnossa. VMBaro Johtaminen 3,26 3,34 3,36 3,33 3,32 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,42 3,49 3,39 3,44 3,37 Palkkaus 2,86 2,97 2,92 2,94 3,00 Kehittymisen tuki 2,97 3,11 2,85 2,94 2,92 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,63 3,67 3,65 3,58 3,52 Työolot 3,03 2,95 2,82 2,91 2,97 Tiedon kulku 2,89 3,13 3,11 3,09 3,18 Työnantajakuva 2,86 2,96 2,82 2,91 2,98 Yhteensä 3,16 3,21 3,14 3,15 3,18 Halukkuus henkilökiertoon 1,69 1,75 1,75 1,67 1,66 Aikomus vaihtaa työpaikkaa 1,74 1,78 1,62 1, Tunnusluku esa hesa hlme Iku kesu kahl kh luma oulu plke pica poha po sata vaau VMBaro 2,76 3,05 3,53 3,21 2,73 3,35 3,36 3,20 3,28 2,89 2,99 3,30 2,86 3,49 3,11

24 6.3. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt edelleen lähes samalla tasolla. Koko virastossa sairauspoissaoloja vuonna 2012 oli 15,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Hallintohenkilöstöllä sairauspoissaoloja oli 8,6 työpäivää ja salihenkilöstöllä 17,6 työpäivää/henkilötyövuosi. Jaksot yötä tekevän salihenkilöstön sairauspoissaolojen määrä on yleisesti arvioiden samansuuntainen muiden jaksot yötä tekevien ammattiryhmien kesken. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on yhteistyötä työterveyshuoltoa tuottavan Terveystalon kanssa jatkettu vuonna Pitkiin sairauspoistumiin reagoidaan säännöllisesti ja työkykyriskeihin puututaan ohjeistuksen mukaisesti mahdollisimman varhain. Tämän johdosta työkykyä ylläpitävä ennakoiva toiminta työterveyshuoliossa on lisääntynyt varsinaisiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin verrattuna. 7. Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) 7.1. Rahoituksen rakenne Vuoden 2012 talousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin määrärahaa yhteensä 58,505 miljoonaa euroa, sisältäen TOTI -hankkeen tilausvaltuuden käytöstä aiheutuvia talousarviomenoja 6,469 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 oli käytettävissä lisäksi vuodelta 2011 siirtynyt määräraha yhteensä 6,082 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin palkkausten tarkistuksiin 1,002 miljoonaa euroa, josta vähennettiin 0,024 miljoonaa euroa julkisen hallinnon atk-menosäästöjä. Tuottoja kertyi yhteensä 4,332 miljoonaa euroa, pääosin maksullisen toiminnan palo- ja rikosilmoitinlaitteiden kytkentä- ja kuukausimaksuista. Tuottojen muutos edelliseen vuoteen oli -5,3 % Talousarvion toteutuminen Määrärahat muutos-% Talousarvio LTA Määrärahat ,0 Siirtyvä määräraha ,0 Määrärahat yhteensä ,6 Tuotot ,3 Toiminnan kulut ,2

25 Investoinnit ,9 Rahoituksen käyttö ,2 Siirtyvä määräraha ,6 Hätäkeskuslaitoksen talousarvion rakenne koostui pääosin henkilöstömenoista, jotka olivat 42,916 miljoonaa euroa 68,9 % kaikista kuluista. Muut suurimmat kuluerät olivat palvelujen ostot 10,643 miljoonaa euroa 17,1 % sekä vuokrat 6,056 miljoonaa euroa 9,7 %. Siirtyvä määräraha koostuu arvioitua pienemmästä ICT- ja henkilöstömenoista sekä budjetoitua suuremmista tuloista. Siirtyvä määräraha pieneni edelliseen vuoteen verrattuna muun muassa käytettävissä olevien määrärahojen vähenemisen ja tarkemman suunnittelun myötä. Käytettävissä olevat määrärahat vähenivät vuoteen 2011 verrattuna -3,161 miljoonaa euroa ja - 4,6%. Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2012 toimintamenoihin sisältyi uuden hätäkeskustietojärjestelmän tilausvaltuuden käytöstä arvioituja talousarviomenoja yhteensä 6,469 miljoonaa euroa. Kehyksessä oli tätä käyttötarkoitusta varten myönnettyä määrärahaa 3,990 miljoonaa euroa. Tilausvaltuuden käytöstä aiheutui talousarviomenoja yhteensä 3,932 miljoonaa euroa tietojärjestelmän investointikustannuksina Tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,48 Vuokrat ja käytlökorvaukset ,99 Muut toiminnan tuotot 50570, , , ,47 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,52 Henkilöstökulut , ,78 Vuokrat , ,32 Palvelujen ostot , ,23 Muut kulut , ,41 Poistot , ,92 Sisäiset kulut , , , ,50 JÄAMAI , ,03 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 625,82 277,78

26 Rahoituskulut -887,94-262, ,69 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut , ,24 Q 200 JAÄMÄII , ,72 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT JAÄMAIII , ,72 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot Suoritetut arvonlisäverot , , , , ,73 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ Tuotto- ja kululaskelmassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen, Toiminnan kulut ovat laskeneet vuodesta 2011 vuoteen 2012 yhteensä 3,093 miljoonaa euroa eli 4,7 %, Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksettu tasa-arvolain 11 mukainen hyvitys ja korvaus yhteensä euroa, 7.4. Tase Hätäkeskuslaitos on osa Sisäasianministeriön kirjanpitoyksikköä, joten sillä ei ole tuottaa virastokohtaista taselaskelmaa vuodesta 2012, Hätäkeskuslaitoksen käyttöomaisuuden keskeneräisissä aineettomissa hankinnoissa on hätäkeskustoiminnan ja uuden hätäkeskustietojärjestelmän investointikuluja, 8. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Hätäkeskuslaitoksen johto vastaa valtion talousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti laitoksen sisäisen valvonnan järjestämisestä, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä siihen Sisältyvästä riskien hallinnasta, Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä H~ltäkeskuslaitoksen toimintakertomus 2012, , '

27 Hätäkeskuslaitoksessa on erillinen sisäisen tarkastuksen tarkastusryhmä talousarvioasetuksen mukaisesti. Ryhmä on suorittanut toiminnallisia tarkastuksia hätäkeskuksissa raportoiden laitoksen johtajalle. Sisäisen tarkastuksen menetelmiä ja organisointia on tarkoitus jatkossa kehittää sisäasiainministeriön uuden ohjeen mukaisesti. Laillisuusvalvonta on Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä määrätty laillisuusvalvontayksikölle. Laillisuusvalvontayksikkö toimii laitoksen johtajan alaisuudessa ja raportoi suoraan johtajalle. Vuonna 2012 Hätäkeskuslaitos vastaanotti 21 kantelua kansalaisilta ja 10 ulkoisten laillisuusvalvojien kautta. Määrä on merkittävästi aikaisempaa tasoa vähäisempi. Osastot ja niihin kuuluvat yksiköt sekä hätäkeskukset vastaavat osaltaan toiminnastaan ja sen sisäisestä valvonnasta siten, että riskit tunnistetaan ja niitä voidaan hallita. Havaituista epäkohdista laaditaan seurantaraportti, josta käy ilmi, mitä korjaavia toimenpiteitä tulee suorittaa ja kuka on vastuussa toimenpiteen suorittamisesta. Toteutuneista toimenpiteistä laaditaan yhteenveto määräajan kuluttua. Hätäkeskuslaitoksen talouden laillisuuden ja tuloksellisuuden, varojen ja omaisuuden hallinnan, kirjanpidon oikeiden ja riittävien tietojen sisäinen valvonta toteutetaan laadittujen ohjeiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan tilaa on tutkittu kysely tutkimuksella, jossa kohderyhmänä on ollut viraston ylin ja keskijohto. Vertailu edellisten vuosien tulokseen: Arviointialue Sisäinen toimintaympäristö 3,7 3,7 3,9 Valvontatoimenpiteet ja kontrollit 3,6 3,5 3,7 Tavoitteiden asettaminen 4.1 3,9 4,1 Seuranta ja tilivelvollisuuden raportointi 4,3 4,2 4,3 Riskien tunnistaminen ja arviointi 3,4 3,5 3,6 Muu selvitystoiminta 2,7 2,5 2,5 Taulukko: Hätäkeskuslaitoksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan arvioinnin yhteenveto Kehitystarpeita Hätäkeskuslaitoksella on kyselyn mukaan riskien tunnistaminen ja arviointi sekä muu selvitystoiminta. Kyselyn tuloksista johdettujen kehittämiskohteiden lisäksi on Hätäkeskuslaitoksen hankintojen toteuttamismenettelyissä kehitettävää. Kehittämistoimenpiteitä tulee kohdistaa hankintojen ratkaisuoikeuksien määrittämiseen ja hankintaprosessin ohjeistamiseen. ') L (

28 Havaitut väärinkäytökset Hätäkeskuslaitoksessa on vuonna 2012 havaittu tai saatu tietoon kahdeksan epäiltyä rekisterin väärinkäyttötapausta. Taloudellisia väärinkäytöksiä ei ole havaittu. Vuonna 2012 yhteensä 13 Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä on ollut epäiltynä rikoksesta, useimmiten virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kahden henkilön kohdalla Hätäkeskuslaitos on itse tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Edellä esille tuodun perusteella Hätäkeskuslaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät valtion talousarviosta annetun lain 69 :ssä säädetyt tavoitteet Martti kunnasvuori Hätäkeskuslaitoksen johtaja 9. Toiminnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvovaikutukset Hätäkeskuslaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman jalkauttamista tuettiin toimintavuoden aikana huomioimalla suunnitelmassa määritellyt tavoitteet toiminnan ohjaamisessa. Hätäkeskuslaitoksen työsuojelun keskustoiminta seurasi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista laitoksen toiminnassa. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista arvioitiin myös toteutetun VMBaro-kyselyn kautta. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että Hätäkeskuslaitoksessa ei ollut merkittäviä epäkohtia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä naisia on 62,2 % ja miehiä 37,8 %. Hätäkeskuspäivystäjän tehtävissä naisia on hieman enemmän kuin miehiä. Esimiehenä ja johtavassa asemassa toimivista virkamiehistä valtaosa on miehiä. Valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma ei Hätäkeskuslaitoksen osalta kohdistu epätasa-arvoisesti kumpaankaan sukupuoleen.

29 1 o. Li itteet Maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat 1-3 Taulukko: Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 11. Allekirjoitukset Porissa Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori --~~~- ~-~~ ~ Johtaja, ohjaus ja ennakointi Teemu Hassinen

30 ( ) HÄTÄKESKUSLAITOS NÖOCENTRALSVERKET Hätäkeskuslaitos PL 112, FI PORI Nödcentralsverket PB 112, FI BJÖRNEBORG Hatakeskuslaitoksen toimintakertomus 2012, 1/2013

31 Toimintakertomus 2012 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Hätäkeskuslaitos Julkisoikeudelliset suoritteet toteutuma tavoite 2011 TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myynti tuotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄ YTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty mp17.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEE Käytettävissä ollut mp17.1 :n mukainen hintatuki Liite 1 Muut suoritteet toteutuma tavoite

32 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Liite 2 Toimiala: Hätäkeskuslaitos 2012 toteutuma 2012 tavoite TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset - vuokrat - palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset kustannusvastaavuus -% 97,67 100,00 #JAKO/Ol #JAKO/Ol

33 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ) Toimintakertomus 2012 Liite 3 Toimiala: Hätäkeskuslaitos 2012 toteutuma 2012 tavoite TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus - EU:lta saatu rahoitus 8 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 8 0 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkiiästäkustannukset 4 - vuokrat - palvelujen ostot 2 - muut erilliskustannukset 1 Erilliskustannukset yhteensä 7 0 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 0 0 Kokonaiskustannukset yhteensä 7 0 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset 1 0 kustannusvastaavuus -% 114,29 #JAKO/O! #JAKO/O! #JAKO/O!

34 Liite 4 SISÄASIAINMINISTERiÖN HALLINNONALA % % % HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2010 osuus 2011 osuus 2012 osuus vert. ed. Toimiala: Hätllkeskuslaltos vuoteen (%) i. HENKILöSTöN MAARA, RAKENNE JA KULUT henkilölyövuodet henkilöstömäärä , ' ,6 naisel ,C ,; 460 ij2,6-11,0 miehet ,C , ,4-12,4 vakinaiset , ,! ,3-9,4 naiset , , ,1-5.6 miehet , , määräaikaiset , ,! ,7-17,9 naiset 67 7, f 92 12,5-18,6 miehet llj ,2 kokoaikaiset , , ,7-13,1 naiset ,B , ,2-14,1 miehet ,! , ,5-11,6 osa-aikaiset 30 3,7 30 3,6 39 5,3 30,0 naiset 21 1,( 26 3,1 33 4,5 26,9 miehet 9 2, 4 Oli 6 O,B 50,0 keski-ikä 41,6 4,5 41, ,4 42'~ 1 naiset 41,0 4,3 41,3 41,9 1i,7 1,5 miehet , ,9 1.2 tehdyn työajan osuus säännöllisestll vuosltyöajasta'lo 82,0 81,9 J 82,0 0,1 kokonalstyövolmakustannukset /vuosl OBO I 0,2 tehdyn työajan palkat ja niiden % osuus palkkasummasta , , ~ 0,3 välilliset työvoimakustannukset ~ n -0,3 'a niiden '10 1-, osuus tehdyn työajan palkoista 37.2, 36,0 36,0 0,0 2. TYÖHYVINVOINTI I työtyytyväisyysindeksi ,18 1,0 lähtövaihtuvuus % 16,2 16,3 11,3 tulovaihtuvuus % 16,2 16,4 8,0 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkllöstöstll -~ ~ 0,1 2j r-- ~ sairauspoissaolot työpälvää/hlv ,9-0,8 työterveyshuolto /hlv ,1 52~ r I (työ kunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv) ,2 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,1 4,10 - ~ 4,1 0,0 haiset 4,0 4,00 4,00 0,0 miehet 4, ,30 0,0 koulutus ja kehittäminen /htv ,4 koulutuspanostus työpäivää/htv 5,0 6,0 5, henkilöstön arvo I 0 0 Henkll/jstIJn arvo saadaan laskemalla 1) lasketaan henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (vuotta, kaikki eläkelajil mukana) 2) saadusta luvusta vähennetään henkilöstön keski-ikä 3) kerrotaan saatu luku htv:llä 4) kerrotaan saatu luku tehdyn työajan keskim.vuosipalkalla ( /htv, tehdyn työajan palkat saadaan väh. kokonaispalkkasummasta välilliset palkat) 6) saatuun lukuun lisätään vuosi-investoinnit työtyytyväisyyteen, työ kuntoon, hlöstökoulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen sekä terveydenhoitoon