VNP Uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa ja VNP Vähemmästä Viisaammin

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenveto VNP Uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa ja VNP Vähemmästä Viisaammin Yleistä molemmista periaatepäätöksistä Periaatepäätösehdotukset olivat lausuntokierroksella Lausuntoja pyydettiin ministeriöiltä, järjestöiltä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, maakunnilta ja kunnilta. Lisäksi lausuntopyyntö ja ohjelmaehdotus ovat olleet nähtävänä työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön verkkosivuilla sekä valtioneuvoston sähköisessä hankerekisterissä. Lausuntoja tuli kaikkiaan 67 eri organisaatiosta ja suurin osa antoi näkemyksensä molemmista periaatepäätöksistä. Suurin osa lausunnonantajista on todennut, että periaatepäätösehdotuksissa ehdotetut kehityssuunnat ovat kannatettavia. Osa toteaa, että vaikka tavoitteet ovat haasteellisia, ne luovat samalla suuntaviivoja kohti vähähiilisyyttä ja hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kuntaliitto pitää molempia ehdotuksia valtioneuvoston periaatepäätöksiksi tärkeinä. Kuntaliitto ehdottaa harkittavaksi periaatepäätösten yhdistämistä yhdeksi periaatepäätökseksi. Näin voitaisiin myös ratkaista se epäjohdonmukaisuus, jonka mukaan toisen periaatepäätöksen seuranta olisi ministeriryhmällä ja toisen ministeriöiden edustajista koostuvalla seurantaryhmällä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että ehdotukset kuvaavat hyvin ympäristöteknologian ja resurssitehokkaan toimintatavan mahdollisuuksia kehittää hiilineutraalia yhteiskuntaa. Toimenpideehdotukset jäävät kuitenkin melko yleiselle tasolle ja ovat julistuksenomaisia. Periaatepäätösten toteuttaminen, seuranta ja raportointi jäävät ohuiksi, mikä voi vaikeuttaa periaatepäätösten toimeenpanoa. Määrälliset ja laadulliset tavoitteet, resurssit, työnjako ja vastuut olisi hyvä määritellä ehdotuksissa tarkemmin. Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että periaatepäätösten toteuttamisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota myös niiden kytkemiseen mm. maakunnalliseen suunnittelujärjestelmään kuuluvien asiakirjojen laadintaan. Kytkentä maakunnalliseen suunnittelujärjestelmään olisi hyvä kirjata myös valmisteluasiakirjoihin. Sitra pitää periaatepäätöksiä erittäin ajankohtaisina ja tarpeellisina. Sitra kannattaa lämpimästi periaatepäätöksissä linjattujen, erityisesti taloudellista ohjausvaikutusta omaavien toimenpiteiden (hankinnat, verotus, maksut, rahoitusmallit jne.) mahdollisimman pikaista käytännön toimeenpanoa. Ministeriöiden ja muun julkisen sektorin resursseja tulisi suunnata jatkossa strategioiden ja ohjelmapapereiden laatimisesta kohti periaatepäätöksissä linjattujen toimenpiteiden konkreettista toteuttamista. EkoCentria esittää, että periaatepäätöksissä esitettyjen toimenpiteiden suunnittelu- ja toteutustyöhön sitoutetaan myös ammattilaisten jäsenjärjestöt sekä julkisten hankintojen parissa toimivat organisaatiot sekä hanketoimijat. Varsinais-Suomen liitto huomauttaa, että kaikkiin ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi toimintojen sijainnin ohjauksella eli hyvällä maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelun potentiaaliin ei periaatepäätöksessä ole kiinnitetty riittävää huomiota. Uusiutuvan energian polttoaineiden saatavuuden, lähi- ja luomuruuanvalmistuksen sekä toimivien liikenneratkaisuiden käyttö kuitenkin edellyttävät laaja-alaista katsontaa yli kuntarajojen sekä mm. luonnonvara- ja ympäristösuunnitelmien laatimista. Energiankulutukseen ja tuotantoon liittyvät selvitykset tulisi sisällyttää kaikille kaavatasoille perusselvityksenä, jolloin energia-asiat tulisivat huomioiduiksi oikealla tarkkuudella. 1

2 VNP Uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa Yleistä Suurin osa lausunnonantajista kannattaa uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämistä julkisissa hankinnoissa ja pitävät tärkeänä, että julkinen sektori on suunnannäyttäjänä. Hansel Oy kannattaa erillistä periaatepäätöstä cleantech-ratkaisuista. Lisäksi Hansel kyseenalaistaa mahdollisuuden velvoittaa periaatepäätöksellä valtion hankintayksiköitä. Uusista velvoitteista valtion hankintayksiköille on säädettävä lailla. RAKLI ry ja Senaatti-kiinteistöt eivät pidä ajankohtaa periaatepäätöksen antamiselle oikeana. Suomen Biokaasuyhdistys ry pitää esityksen tavoitteita ristiriitaisina, riittämättöminä ja osittain jopa voimassa olevan lainsäädännön ja virallisten tavoitteiden vastaisina. Esityksestä puuttuvat olennaiset, varsinaista hankintapäätöstä ennen tehtävät ratkaisut, joiden avulla voidaan saada merkittäviä taloudellisia ja ympäristösäästöjä. Akava kannattaa periaatepäätöksen laatimista, mutta periaatepäätös ei ole kaikilta osiltaan tasapainossa. Haasteena ovat mm. cleantechin määritelmä sekä aikataulutavoitteet osa on muutaman vuoden päähän ja osa vuoteen Aikataulutusta olisi hyvä yhdenmukaistaa, jolloin toimintatapojen uudistamiselle jäisi aikaa. Periaatepäätöksen rakennetta vaivaa myös joidenkin asetettavien tavoitteiden ylimalkaisuus sekä sisällön että vastuutahon suhteen. Toimenpiteet pitäisi kuvata yksityiskohtaisemmin ja määritellä selkeämmin sen toteutumisesta vastaavat tahot. Periaatepäätöksen aiheuttamia kustannuksia ei myöskään ole riittävällä tavalla kuvattu. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry pitää tavoitetta kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisessä julkisissa hankinnoissa kannatettavana, mutta periaatepäätös on liian epämääräinen ja sen suhde sektorilainsäädäntöön selkiytymätön. Esimerkiksi määritelmä uusi cleantechratkaisu on ongelmallinen. Hankintamenettelyn tavoitteena on varmistaa yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Lisäksi uusien teknologioiden ja materiaalien laajamittainen kokeileminen rakennuksissa ja rakentamisessa voi tulla hyvinkin kalliiksi. Uusi Insinööriliitto UIL ry pitää periaatepäätöksen tavoitetta pääosin oikean suuntaisina ja kannatettavina. Aikataulu on kuitenkin haasteellinen. Mikäli periaatepäätös sitoo vain valtion hankintayksiköitä ja muut julkiset hankinnat jäävät suosituksen varaan, saattaa sitoutuminen ontua. Betoniteollisuus ry nostaa lausunnossaan esiin periaatepäätöksen taustamuistiossa olevia uusiutuvuuteen ja kotimaisuuteen liittyviä toteamuksia poistettavaksi. Rakentamisen materiaalivalinnoilla ei ole suurempia ympäristöhyötyjä kuin rakennusten energiatehokkuuden parantamisella. Rakennuksen käytönaikaisen energiakulutuksen osuus sen koko elinkaaren kaikista kasvihuonepäästöistä on tavanomaisessa asuinrakennuksessa noin 80 % ja nollaenergiatalossakin yli kaksi kolmannesta kaikista päästöistä. EkoCentria toteaa, että hankintojen yhteydessä tulisi huomioida toimenpiteet, joiden avulla aktivoidaan mm. nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä ennen kaikkea ruokaketjussa. Espoon ja Vantaan kaupungit toteavat, että uusien ja kestävien ratkaisujen hankinnassa ongelmana on käyttäjien ja tarjoajien kohtaamattomuus. Käytössä voisi olla esimerkiksi virtuaalinen markkinapaikka. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että ensimmäisen luvun viimeiseen virkkeeseen lisätään: Periaatepäätös korvaa Kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) ja sisältää pääosin samoja kestäviin hankintoihin liittyviä tavoitteita ja periaatteita. Termin cleantech sisältö viittaa vahvasti teknologisiin ratkaisuihin, ja tämä voi heikentää periaatepäätöksen sanoman ymmärtämistä käytännön hankintatoimessa. Asian selventämiseksi määritelmän yhteydessä voisi olla perusteltua mainita erikseen, että cleantech-termistä riippumatta periaatepäätöksen suositukset liittyvät myös sellaiseen kestävien hankintojen toimintaan, joka ei liity teknologisiin ratkaisuihin. Lisäksi olisi perusteltua korostaa, että laajan määritelmän mukaisen cleantech-ratkaisun ei tarvitse olla innovatiivinen, vaan jo olemassakin olevien ja markkinoilta saatavien ympäristöystävällisten tuotteiden hankkiminen tai arvostaminen hankinnassa täyttää periaatepäätöksen tavoitteita. Hansel Oy pitää valittua toimintamallia, jossa yhdistetään cleantech-ratkaisujen edistäminen nykyiseen periaatepäätökseen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa ongelmallisena. On vaarana, että hankintayksiköt mieltävät nykyisen periaatepäätöksen jäävän 2

3 toissijaiseen rooliin uusien cleantech-ratkaisujen edistämistavoitteen rinnalla. Tästä syystä Hansel kannattaa erillistä periaatepäätöstä cleantech-ratkaisuista. Lahden kaupunki toteaa, että innovaatiomyönteisiin hankintoihin liittyvää tietoperustaa tulee vahvistaa. Tällä hetkellä ei ole kattavaa tietoa näiden hankintojen kokonaisvolyymista ja vaikuttavuudesta päätöksenteon ja hankintapolitiikan kehittämisen tueksi. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota strategisen hankintaosaamisen kehittämiseen. Kaupunkisuunnittelun tarpeisiin tarvitaan myös elinkaarikustannuslaskennan apuvälineitä osana kaupungin kiinteistöomaisuuden, jätehuollon ja energiantuotannon resurssitehokasta kehittämistä. Jyväskylän kaupunki ehdottaa, että periaatepäätöksessä nostetaan esiin kilpailullisen neuvottelumenettelyn lisäksi esikaupalliset hankinnat sekä tutkimus- ja kehityshankkeiden mahdollisuudet kehittää uusia ratkaisuja. Hankintayksiköt voivat kehittää, tutkia ja testata yhdessä yritysten ja korkeakoulujen kanssa uusia ratkaisuja vapaamuotoisemmin kuin hankintamenettelyssä. Esikaupallisen hankinnan tulos voi olla kaupallistamisen jälkeen myös muiden hankittavissa ja hyödynnettävissä helpommin kuin kilpailullisen neuvottelumenettelyn tuloksena syntyvä spesifimpi ratkaisu, joka edellyttää muilta räätälöintiä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pitää periaatepäätöstä erittäin kannatettavana, ja korostaa, että julkisen sektorin edelläkävijän roolista pitää tiedottaa aktiivisesti. Pohjanmaan liitto ja Suomen Biotalousyhdistys ry näkisivät mielellään, että periaatepäätöksessä otettaisiin selkeämmin kantaa hajautettujen uusiutuvien energiaratkaisujen käytön puolesta. Ne avaavat uusia mahdollisuuksia ympäristöystävällisten, kestävien energiaratkaisujen kehittämiseen niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Hajautettujen energiaratkaisujen ympärille voi syntyä uusia innovaatioympäristöjä, työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Pääkaupunkisuuden Kierrätyskeskus Oy esittää, että hankintayksiköiden hankintaperiaatteet sekä niihin liittyvät tukipalvelut muokataan kannustamaan käytettyjen tuotteiden hankintaan, silloin kun se on mahdollista. Rakennustuoteteollisuus ry ehdottaa, että selvitetään säädösohjauksen keinot kiihdyttää cleantechratkaisujen käyttöönottoa, sillä usein muutos tapahtuu vasta pakon edessä. Vantaan kaupunki esittää, että hankintalakia ja sen soveltamista on tarkistettava, jotta todellisia innovatiivisia ratkaisuja/ hankintoja päästään toteuttamaan. Esimerkiksi lähes kaikki useampaa rakennusta ja monia ratkaisuja sisältävät ESCO-hankkeet päätyvät nykyisin markkinaoikeuteen. Rakennustuoteteollisuus ry ehdottaa, että selvitetään cleantech-ratkaisujen potentiaali ja lähtötilanne yhteismitallisesti eri toimialojen ja osa-alueiden kesken. Lisäksi taloudellisissa tuissa asetettaisiin etusijalle ne, joiden potentiaali on suurin sekä ympäristöhaittojen vähentämisen että liiketoiminnan suhteen. Rakennustuoteteollisuus ehdottaa myös, että tavoitelluille päästövähennyksille asetetaan riittävän yksinkertaiset mittarit ja indikaattorit (esim. CO2-päästöt, uusiutuvan ja uusiutumattoman energian kulutus, uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö). Rakennustuoteteollisuus ry ehdottaa myös, että poistetaan pk-yritysten esteet osallistua Hanselin kautta tehtäviin julkisiin hankintoihin. RAKLI ry ja Senaatti-kiinteistöt eivät pidä ajankohtaa periaatepäätöksen antamiselle oikeana. Periaatepäätös vaatii myös huomattavaa kehittämistä ja sen pitäisi antaa selkeät linjaukset julkisen sektorin toiminnalle suhteessa muihin säädöksiin ja muuten vakiintuneisiin toimintatapoihin. Kuluvan vuoden aikana julkaistaan korjausrakentamisen energiasäädökset, energiatodistuksia ja energialuokituksia koskevat säädökset sekä EU:n energiatehokkuusdirektiivin perusteella laadittava kansallinen lainsäädäntö. Näin ollen periaatepäätöksen antaminen ennen kyseisten säädösten julkaisua on epätarkoituksenmukaista. Tulevissa korjausrakentamista koskevissa määräyksissä lisäksi kannustetaan pitkäjänteiseen kiinteistön energiatehokkuuden kehittämiseen. Tämä periaate ei päätösluonnoksesta riittävästi välity. Senaatti-kiinteistöt pidättäytyy antamasta yksityiskohtaisempia kehittämisehdotuksia. 3

4 Sosiaali- ja terveysministeriö pitää ehdotettuja toimenpiteitä monin osin oikeansuuntaisina, mutta niihin ei sisälly riittävästi konkretiaa. STM pitää merkittävimpänä puutteena sitä, että cleantech-politiikkoihin liittyviä erilaisia ongelmia ei päätösluonnoksessa tai perusteluissa eritellä, vaikka haasteita alalla riittää. Lisäksi cleantech-käsite on hyvin tulkinnanvarainen. Suomen Biokaasuyhdistys ry toteaa, että päätökseen tulee selkeästi kirjata energia- ja ympäristötavoitteet sekä asettaa tavoitteeksi 40 prosentin materiaali- ja energiatehostaminen vuoteen 2020 mennessä. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että elleivät menettelyt ja niitä ohjaavat strategiat ota pk-yritysten olosuhteita huomioon, markkinat voivat keskittyä voimakkaasti. Innovatiivisten ratkaisujen syntymisen kannalta on olennaista, että yritykset saavat riittävän ajoissa tietoa hankintayksikön tulevista tavoitteista varsinkin silloin, kun on tarkoitus siirtyä uusiin ratkaisuihin. Hankintayksikön tavoitteet tulisikin kirjata sen strategiaan ja sen nojalla laadittuihin käytännön hankintaohjeisiin mahdollisimman aikaisin. Uudenmaan liitto toteaa, että cleantech-ratkaisujen edistämisessä on keskeistä, että suuria hankintoja tekevät organisaatiot vahvistavat ympäristöasioiden johtamisosaamista sekä sitoutuvat kestävien ja innovatiivisten ratkaisujen ja toimintamallien edistämiseen. Kuntien kannustaminen erilaisilla rahallisilla porkkanoilla ja tukemalla erityisesti hankintaosaamisen lisäämistä jalkauttaa toimenpiteet sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT toteaa, että ehdotus sisältää vähän konkreettisia tavoitteita. Kun tavoitteita ei määritellä, periaatepäätöksen toteutumista on vaikea seurata ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistäminen ei konkreettisesti jalkaudu hankintayksiköiden päätöksentekoon. Lisäksi varsinaiset kannusteet uusien ratkaisujen hankintaan jäävät ehdotuksessa epäselviksi. VATT esittää, että luvussa 5 käytettäisiin varovaisempaa ilmaisua siitä, että innovatiivisten ratkaisujen hankinnat luovat alueilla uusia työpaikkoja ja kasvattavat verotuloja. Näin ei välttämättä ole. Tavoitteet - Kuluttajatutkimuskeskus pitää periaatepäätöstä hyvänä ja kannatettavana, mutta suositellut prosenttiosuudet eivät kaikilta osin ole kovin kunnianhimoisia. - Tekes toteaa, että julkisten hankintojen tavoitteet vaikuttavat kunnianhimoisilta, mutta ovat osin vaikeaselkoiset ja useassa kohdin vaikeasti seurattavia. Esimerkkilaskelmien esittäminen liitteessä voisi helpottaa tulkintaa. Puolustusministeriö toteaa, että cleantech-ratkaisujen edistäminen kategorisesti kaikissa julkisissa hankinnoissa on varsin haasteellista. Cleantech-tavoitteet on nähtävä voimassaolevalle julkisten hankintojen lainsäädännölle alisteisina. Suomen puolustusmateriaalihankintojen arvon ja määrän globaalista pienuudesta johtuen puolustusvoimien hankinnoilla on tosiasiallisesti hyvin pienet mahdollisuudet vaikuttaa globaalisti toimivien ulkomaisten toimittajien tuotteisiin liittyviin ympäristö- ja energiaratkaisuihin omilla vaatimuksillaan. - Suomen Biokaasuyhdistys ry esittää, että julkishallinto tulee velvoittaa aina ensisijaisesti käyttämään mädätteistä tehtyjä tuotteita, jos niitä on kohtuudella saatavilla. Cleantech tavoitteelle toivotaan selkeämpää käsitteen määrittelyä: - Monet lausunnonantajista toteavat, että cleantech-määritelmää olisi hyvä selkiyttää, mikä myös edesauttaisi tavoitteiden seurantaa. Hansel Oy:n mielestä cleantech-ratkaisujen edistämistä ja cleantechratkaisujen hankkimista ei tulisi sekoittaa ja käyttää toistensa synonyymeina, eikä korvata näillä aiemman periaatepäätöksen käsitettä ympäristönäkökohdan huomioon ottaminen. Lisäksi periaatepäätökseen kirjattu tavoite cleantech-ratkaisujen hankkimisesta vähintään 300 miljoonalla eurolla ei ole järkevä, koska hankintayksiköiden hankintojen tulee pohjautua todellisiin tarpeisiin ja liittyä yksikön toimintaan. Valtion hankintojen vuosittainen arvo on noin 4 mrd euroa, josta yksi prosentti on 40 miljoonaa euroa. Hansel valtion yhteishankintayksikkönä kilpailuttaa ja pitää yllä puitejärjestelyjä, joiden tarkoituksena on volyymietujen hyödyntäminen ja päällekkäisen hankintatyön vähentäminen. Puitejärjestelyjen luonteeseen ei ensisijaisesti kuulu tehdä puitesopimusta kehitysvaiheessa olevista tai vasta markkinoille tulossa olevista tuotteista. Esim. periaatepäätösluonnoksessa mainitut ajoneuvotietopalvelut, led-lamput tai energiatehokkuuspalvelut ovat olleet jonkin aikaa markkinoilla, eikä niitä voi kutsua uusiksi cleantech- 4

5 ratkaisuiksi. Puolustusministeriö toteaa, että periaatepäätöksessä tulisi tarkemmin selvittää myös mitä tarkoitetaan uudella cleantech-ratkaisulla, sillä tällaista konseptia ei ole hankintadirektiiveissä tai hankintalaissa Suomessa. Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa eniten päänvaivaa tulisi tuottamaan cleantech-ratkaisujen määritteleminen. Mikäli periaatepäätöksessä esitettyjä vaatimuksia yksityiskohtaisesti noudatettaisiin, tulisi Senaatin rakennushankkeista koerakentamiskohteita, mikä ei tällä hetkellä ole vallitsevan toimintatapa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että cleantech-käsite on hyvin tulkinnanvarainen. Ympäristöyritysten liitto (YYL) ry toivoo, että periaatepäätökseen kirjoitetaan mahdollisimman selkeä ja laaja-alainen määritelmä cleantechille. Samalla YYL toivoo, että periaatepäätöksen tavoite cleantech-hankinnoille asetettaisiin kahteen prosenttiin. - Ahlbeck Jarl (Åbo akademi) toteaa, että cleantech on periaatepäätöksessä määritelty pinnallisesti ja esitetyt ratkaisut eivät välttämättä ole ympäristön kannalta kestäviä. Cleantech ymmärretään yleisesti tuotteina, palveluina ja prosesseina, jotka dramaattisesti vähentävät luonnonvarojen käyttöä tai vähentävät päästöjen ja jätteiden määrää. Näihin haasteisiin periaatepäätösluonnos ei vastaa. - Akavan mukaan vaatimus, että julkisista hankinnoista vähintään yksi prosentti on cleantech-ratkaisuja, on vaatimaton. Lisäksi sen toteutumisen arviointi on hankalaa sen vuoksi, että cleantech-hankintojen määrän nykytasosta ei esitetä mitään arviota, eikä myöskään mallia sen toteutumisen arvioinnin mittaamiseksi. Suomen Biokaasuyhdistys ry prosentin cleantech-tavoite tulee poistaa turhana, koska esityksen mukaan energia- ja ympäristötavoitteet koskevat kaikkia valtion hankintoja. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että tavoite hankkia uusia cleantech-ratkaisuja vähintään prosentilla voisi olla kunnianhimoisempi varsinkin jos valtionhallinto oikeasti haluaa näyttää muille esimerkkiä. - SYKE huomauttaa, että cleantech-hankinnat on määritelty varsin laveasti, ja samalla niille on kuitenkin asetettu määrällinen tavoite 300 miljoonaa euroa vuodessa. Jotta tavoitteen saavuttamista voisi seurata, niin tulisi määritellä millaisissa cleantech-hankinnoissa tuo tavoite tulee saavuttaa. VNP:ssa on mainittu rakentaminen, liikkuminen, energiasektori sekä jätehuolto. Näiden lisäksi olisi syytä ottaa mukaan ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka muodostavat suuren osan julkisen sektorin menoista, ja joissa muutos on väestön ikääntymisen ja teknologiakehityksen myötä voimakasta. Espoon ja Vantaan kaupungit toteavat, että uusia innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan sosiaalilainsäädännön perusteella kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevien henkilökuljetusten logistiikkaan. - SAK ja Valtiovarainministeriö (VM) huomauttavat, että valtion hankinnat, joita periaatepäätöksellä ohjataan, ovat vuositasolla n. 4-5 mrd. euroa, josta yksi prosentti on n milj. euroa. Periaatepäätöksessä on tavoite, että julkinen sektori hankkii cleantech-ratkaisuja vuosittain vähintään 300 milj. eurolla. Tavoite on perusteltavissa, jos kuntasektori saadaan mukaan. SAK:n mukaan periaatepäätöksessä tulee todeta, että ilman kuntia tavoite ei ole toteutettavissa. Lausunnonantajat kannustavat nopeaan toimeenpanoon valtion hankintojen suuntaamisessa: - Suomen ympäristökeskus (SYKE), Suomen Biokaasuyhdistys ry, Teknologiateollisuus ry sekä YYL toteavat, että energia- ja ympäristönäkökulma pitäisi ottaa huomioon viipymättä eikä lykätä sitä vuoteen Perusteluna mm. tavoitevuoden läheisyys, edeltävä VNP sekä se, että Hansel Oy on jo useiden vuosien ajan selvittänyt keskeiset energia- ja ympäristönäkökulmat kaikkien valtion puitesopimusten valmistelussa. - Tekes ehdottaa valtioneuvoston periaatteisiin ja tavoitteisiin uutta alakohtaa, jossa kannustetaan innovaatioiden mahdollistamiseen hankinnoissa erityisesti kiinnittämällä huomiota uusien vaihtoehtojen kartoittamiseen osana hankintojen valmistelua ja vaihtoehtoisten tarjousten hyväksymisellä. - Hansel Oy esittää tarkennusta elinkaarikustannusten osalta: valtion hankintayksiköt hyödyntävät elinkaarikustannuslaskentaa sekä laskureita soveltuvin osin tavara- ja järjestelmähankintoja suunnitellessaan ja vertaillessaan tarjouksia. Lisäksi periaatepäätöksessä tulisi olla uuden hankintadirektiivin luonnoksen (artikla 67 kohta 3) muotoilu laskentamallien kriteereistä. Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että periaatteet, joita hankintayksiköiden tulee noudattaa, ovat melko löyhiä ja suosituksenomaisia. Keskus toivoo, että periaatteiden noudattamiselle asetettaisiin määrällisiä tavoitteita, kuten kuinka paljon elinkaarikustannuslaskentaa tulisi hyödyntää etc. ELY-keskus esittää, että käytönaikaiset ja elinkaarikustannukset tulisi sisällyttää pakolliseksi hankintaperusteeksi. 5

6 Jätehuollon hankinnat: - Ahlbeck Jarl (Åbo akademi) esittää, että jätehuollon hankintojen tavoitteissa mainittaisiin myös polttaminen yhtenä cleantech-ratkaisuna. Polttaminen on parempi hyödyntämisratkaisu kuin esim. metsähakkeen poltto. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että ympäristöterveydellisesti ja ilmastopoliittisesti edullisin jätteiden energiahyödyntäminen on jäänyt huomiotta. STM:n käsityksen mukaan energiahyödyntäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaammin kuin muut jätehuoltoratkaisut mm. siksi. että raskaan liikenteen kuljetukset vähenevät sekä energiaa ja investointeja vaativat välivaiheet voidaan ohittaa. STM:n käsityksen mukaan energiahyödyntäminen tulisi sisällyttää cleantech ostotavoitteisiin. STM ei myöskään kannata periaatepäätösluonnoksen tavoitetta edellyttää kunnilta riskirahoitusta uusiin biojätehuollon ratkaisuihin tässä taloudellisessa tilanteessa ja ottaen huomioon viime vuosien laajat julkiset biojätehuollon virheinvestoinnit. STM on suhtautunut kriittisesti erityisesti biojätteen keskitetyllä aerobisella kompostoinnilla tapahtuvaan kierrättämiseen taloudellisten, työ- ja ympäristöterveydellisten, kasvinsuojelullisten sekä teknisten syiden vuoksi. STM:n mukaan cleantech-ratkaisujen rahoitus voidaan hyväksyä vain siinä tapauksessa, että ETV-verifiointi on huomattavasti kokeiluastetta pidemmällä, taataan ympäristöterveydellisen näkökulman turvaava kansallinen ETV-menettely, kehitetään tietokanta sen turvaamiseksi, että eri kokeiluista opitaan ja tehdään kattava puolueeton selvitys erityisesti jätehuollon biologiseen käsittelyyn liittyneistä virheinvestoinneista. - Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ehdottaa, että jätesektorin hankinnoissa mainittu 20 prosenttia hankintayksikön kokonaismenoista kohdennetaan jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti jätteen synnyn ehkäisyyn ja jätteiden uudelleenkäytön edistämiseen. Suomen Biokaasuyhdistys ry pitää esitystä jätelain vastaisena. YYL ry pitää erityisen hyvänä kirjausta jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamisesta sekä kierrätystavoitteiden mukaisesta toiminnasta. - Motiva Oy toteaa, että jätehuollon uusia cleantech-ratkaisuja koskevassa tavoitteessa tulisi ottaa huomioon, että vastuutahoina eivät ole valtionhallinnon hankintayksiköt, vaan kunnat ja niiden jätelaitokset. Sähkön hankinta: - Ahlbeck Jarl (Åbo akademi) toteaa, että tavoite hankkia sähköstä vähintään 60 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä on haasteellinen, koska markkinoilla ei ole riittävästi uusiutuvaa energiaa. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi suurimittaista vesivoimarakentamista. Helsingin kaupungin mukaan tavoite on kohtuullinen. SAK:n mukaan tavoite on epärealistinen ja liian mekaaninen. Suomen Biokaasuyhdistys ry toteaa, että uusiutuvien osuuden tulee olla 100 % vuonna Akavan mukaan sähkölle asetettu tavoite pitäisi koskea julkisen sektorin käyttämän sähkön ostamista. Myös itse tavoitteen sisältöä voisi laajentaa niin, että julkisen sektorin sähkön ostamista suunnattaisiin vähähiilisen energian hyödyntämiseen. STM esittää, että uusiutuvilla sanan jälkeen tulisi lisätä päästötön ja tavoitevuodeksi asettaa Teknologiateollisuus ry esittää, että sähköntuotantoa koskevaan tavoitteeseen lisättäisiin muotoilu päästöttömillä energialähteillä eli Sähköstä vähintään 60 prosenttia on uusiutuvilla tai päästöttömillä energialähteillä tuotettua vuonna Jyväskylän kaupunki esittää, että periaatepäätöksessä olisi hyvä tuoda esiin, kuinka monta prosenttia kokonaissähköstä valtionhallinto ostaa tällä hetkellä uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna ja tämän jälkeen esittää tavoite. - Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että tavoitevuotta asetettaessa on otettava huomioon nykyisten hankintasopimusten kestot. Rakentaminen: - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa, että energialuokkavaatimus C on haasteellinen runsaasti laboratorio- ja erityistiloja sisältävissä kiinteistöissä. Helsingin kaupunki puolestaan pitää peruskorjauksessa energialuokkaa C kohtuullisena. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että on syytä varmistaa, ettei nollaenergia- ja passiivitalojen rakentaminen julkiseen käyttöön tuota uusia sisäongelmia eikä nosta rakennuskustannuksia hallitsemattomalla tavalla. Motiva Oy ja Jyväskylän kaupunki pitävät julkisia rakennuksia koskevia tavoitteita epärealistisina, koska mm. kansallisia määritelmiä ja niiden 6

7 teknisiä vaatimuksia lähes nollaenergiarakentamiselle ei ole. Rakennustietosäätiö RTS toteaa, että tavoitteet rakentamisen osalta ovat kunnianhimoisia. Kokemukset tällaisesta rakentamistavasta Suomen ilmastossa ja rakentamiskulttuurissa ovat vielä vähäisiä. Tarve niihin liittyvälle perus- ja seurantatutkimukselle sekä sen pohjalta laadittavalle ohjeistukselle ja koulutukselle on suuri. SAK ry toteaa, että ennen tavoitteen hyväksymistä tulisi arvioida sen vaikutus rakentamisen kustannuksiin ja esittää tavoitteeksi, että julkinen rakentaminen ei saisi jäädä yleistä rakentamisnormia heikommaksi energiatehokkuudeltaan. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry esittää, että energialuokka C:n osalta tavoitetta selkiytetään. Teknologiateollisuus ry esittää, että uudisrakentamisessa tavoite rakentaa lähes nollaenergia- tai passiivitaloja pitäisi koskea kaukolämpöverkon ulkopuolella olevia rakennuksia. Kaukolämpöverkon muodostamaa jo olemassa olevaa infrastruktuuria kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Lisäksi kiinteistönhuollossa ja huoltopalvelujen hankintaprosessissa on myös huomioitava energiatehokkuusosaaminen, koska rakennusten aikaiseen energiankulutukseen vaikuttaminen on tärkeää. Vaatimus, että vuokrattaessa rakennuksen täytyy kuulua C-luokkaan, on voimaan tulevan energiatodistuslain vaatimusten mukaan hyvin haasteellinen. - Espoon ja Vantaan kaupungit toteavat, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta periaatepäätöksen toteuttaminen asetetussa aikataulussa ja nykyisessä taloustilanteessa ilman merkittävää lisärahoitusta on mahdotonta. - Metsäteollisuus ry kannattaa, että rakentamisessa ympäristöystävällisen materiaalin käytön määrälle asetetaan tavoitteita. Sen sijaan Metsäteollisuus ei kannata ympäristöystävällisen materiaalin tavoitteen suhteuttamista rakennukseen arvoon, sillä se johtaa helposti osaoptimointiin. Suurimittakaavaisen puurakentamisen puolella julkinen sektori voi asettaa kunnianhimoisia tavoitteita pitkälle aikavälille. Puurakentamisen kehittäjäkunnat voivat luoda myös kokeilualueita, jota tulisi tukea Tekesin ohjelmien ja alueellisten kehitysrahoitusvälineiden avulla. - Metsäteollisuus ry toteaa, että rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä on tähän saakka keskitytty rakennuksen energiankulutukseen. Seuraava alue, jossa rakennuksiin käytettyä energiaa tulisi tarkastella, on rakennusmateriaalien valinta. Ympäristövaikutusten luotettavaan vertailuun on tulossa eurooppalainen standardi (EN 15804), jota Suomen kannattaisi hyödyntää ja asettaa rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksille kansallisia kriteereitä. Rakennustuoteteollisuus ry ehdottaa, että rakennustuotteiden ympäristöselosteet ja eurooppalaiset standardit otetaan pakollisena käyttöön. Lisäksi julkisten hankkijoiden tulisi edellyttää tarjoajilta vertailukelpoisia tietoja hankinnan ympäristövaikutuksista sen koko elinkaaren aikana. Myös Betoniteollisuus ry muistuttaa, että rakennusten ympäristövaikutusten arviointia varten on käytettävissä eurooppalaisena yhteistyönä valmisteltu CEN TC 350 standardisarja, joka kattaa koko rakennuksen elinkaaren. - Puolustushallinnon rakennuslaitos toteaa, että tavoitteet ovat pääosin toteutettavissa puolustushallinnossa. Puolustushallinnon rakennuskannan erityispiirteistä johtuen eräiden tavoitteiden (uudis- ja korjausrakentaminen) toteuttaminen voi johtaa kokonaistaloudellisesti epäedullisiin ratkaisuihin. Puolustusministeriö toteaa, että rakentamisen energiatehokkuutta koskevalla tavoitteella voi olla huomattava vaikutus puolustushallintoon. Erityiskiinteistöjä koskeva poikkeamismahdollisuus tulisi koskea myös kulttuurihistoriallisten kohteiden lisäksi puolustustarkoitukseen hankittavia toimitiloja. - Suomen Biokaasuyhdistys ry toteaa, että periaatepäätöksen tulisi myös koskea julkisella rahoituksella toteutettuja, yleishyödyllisten organisaatioiden vuokra-asuntokäyttöön tulevia rakennuksia. - Suomen Biokaasuyhdistys ry esittää, että velvoitteisiin tulee sisällyttää se, että rakennuksista tehdään mahdollisimman energiaomavaraisia. Rakennusten käyttöikätavoitteeksi tulee ottaa 100 vuotta ja rakennusteknisille töille tulee vaatia 10 vuoden takuu. - Varsinais-Suomen liitto toteaa, että energiatehokkaan rakentamisen lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös käyttäjien koulutukseen. - Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry toteaa, että kiinteistönhuollon hankinnassa ja kilpailuttamisessa energiatehokkuusosaamisen tulee kiinnittää huomiota. 7

8 - VATT huomauttaa, että ylilämmittämisen välttäminen vähentäisi energiankäyttöä ja sen voisi sisällyttää ehdotukseen. - Helsingin kaupunki toteaa, että pääosassa rakentamiskohteita on mahdollista hankkia vähintään 10 % uusia cleantech-ratkaisuja. Uudenmaan ELY-keskus huomauttaa, että juuri rakentamisessa on erityisen suuri potentiaali cleantech-ratkaisujen edistämiseen. Kuljetukset ja liikkuminen: - Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ehdottaa muotoilua Julkisen sektorin kuljetuksista ja henkilöstön liikkumisesta aiheutuvaa energiankulutusta on vähennettävä 10 % vuoden 2012 tasosta vuoteen 2015 mennessä hyödyntämällä älykkäitä logistiikkaratkaisuja, työsuhdematkalippuja sekä etä- ja videoneuvottelutekniikkaa. Uusi muotoilu toisi tavoitteen piiriin myös lentoteitse kuljetut matkat. - Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ehdottaa liikenteen energiatehokkuussopimusten lisäämistä tavoitteisiin. Ajoneuvoja ja kuljetuspalveluja hankittaessa ja ajoneuvoja vuokrattaessa on edistettävä kuljetusten tehostamista ja vähäpäästöisyyttä esimerkiksi edellyttämällä kuljetuspalvelun tarjoajalta kuulumista liikenteen energiatehokkuussopimukseen ja ottamalla käyttöön uusia innovatiivisia käyttövoimaratkaisuja. - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa, että kuljetusten ja liikkumisen vähentäminen 10 prosentilla on haasteellista niille toimijoille, jotka jo ovat rajoittaneet yksityisautoilua tai hyödyntäneet laajamittaisesti videoneuvotteluja yms. Vertailuvuoden periaatepäätöksessä pitäisikin olla olennaisesti aikaisempi. Lisäksi osalla toimijoista liikkuminen voi myös olla lakisääteisen toiminnan edellytys. Maa- ja metsätalousministeriö pitää tavoitetta vähentää liikkumista 10 prosenttia epärealistisena, koska etätyön tekeminen näyttää pysähtyneen 15 prosentin tasolle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto korostaa, että uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen osalta kuljetusten ja yksityisautoilun liikkumisen vähentämisessä 10 prosentilla vuoteen 2015 mennessä tulee huomioida alueiden erityispiirteet. Puolustusministeriön mukaan kuljetusten vähentäminen 10 % voi olla haaste, koska sotilaallinen toiminta edellyttää laajamittaista liikkumista. SAK ry:n mukaan tavoite on kannatettava ja kunnianhimoinen, mutta SAK edellyttää, ettei henkilöstön työsuhteen ehtoihin tehdä muutoksia ilman todellisia neuvotteluja. Suomen Biokaasuyhdistys ry esittää lisättäväksi suosimalla etätyötä. - Vantaan kaupunki ehdottaa liikkumissuunnitelmaa, jossa määritellään mitä kulkuvälineitä tulisi käyttää eri tilanteissa. - Eviran mukaan periaatepäätöksessä tulisi selkeämmin korostaa, että ajoneuvoja koskeva hiilidioksidipäästöjä koskeva määräys koskee vain uushankintoja ja rajatun tyyppisiä autoja. Espoon ja Vantaan kaupungit toteavat, että tavoite edellyttää huomattavaa sähköautojen käyttöä. Myös ajoneuvojen käyttö ja olosuhteet olisi otettava huomioon. Hansel Oy esittää, että valmistajan ilmoituksen mukaisten virka-autojen hiilidioksidipäästöjen tulee olla keskimäärin korkeintaan 120 g/ km vuoteen 2015 mennessä ja 100 g/ km vuoteen 2020 mennessä. LVM ehdottaa muotoilua Vuonna 2015 valtionhallinnon organisaatioiden hankkimat työsuhdeajoneuvot, yhteiskäytössä olevat virka-autot ja vuokra-autot saavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä keskimäärin korkeintaan 100 g/km tai uusien käyttövoimien (esim. sähkön, etanolin tai kaasun) osuuden on oltava vähintään 30 %. Motiva Oy:n mukaan esitetty vaatimus virkaautojen ja vuokra-autojen hiilidioksidipäästöistä on vaativa. Lisäksi tavoite uusien käyttövoimaratkaisujen, kuten sähkön osuuden, on oltava merkittävä on epäselvä. Jyväskylän kaupunki esittää, että tavoitteeseen tulisi kirjata joko: 1) mistä ajankohdasta eteenpäin rekisteröidyssä kalustossa päästöraja tulee ottaa huomioon, 2) jokin prosentuaalinen tavoite kaluston määrälle, jonka päästöt tulee olla korkeintaan 100 g/ km vuonna 2015 tai 3) vuoden 2015 määräaikaa tulisi siirtää myöhemmäksi. Lisäksi sähkön ohella esiin tulisi nostaa yhtä lailla uusina käyttövoiman lähteinä maa- ja biokaasu. Vaatimus sähkön merkittävästä osuudesta jatkossa liikennepolttoaineena nostaa entisestään sähkön kulutusta. Sähkö on vihreä käyttövoima siinä tapauksessa, että päätöksessä tarkoitetaan esimerkiksi jarrutusenergiaa talteen ottavia sähköautoja. Suomen Biokaasuyhdistys ry esittää, että sähkön lisäksi käyttövoimana olisi mainittava biokaasu. Lisäksi olisi vaadittava, että kaikki sähköautot käyttävät 100 % uusiutuvaa energiaa ja kaikki metaaniautot käyttävät 100 % biokaasua. Kaikissa julkiseen käyttöön hankittavista ajoneuvoista vähintään puolessa tulee olla vähäpäästöinen käyttövoimaratkaisu. Lisäksi hiilidioksidipäästötavoite ajoneuvoille tulee olla 95 g/km. 8

9 - Eviran mukaan uusien ajoneuvotietopalvelujen käyttöönotto pakotetusti aiheuttaa vain ylimääräisiä kustannuksia, joten periaatepäätöksessä tulisikin esittää, että julkishallinnossa on kaikilla oltava käytössään järjestelmä tai prosessi, jonka avulla ajoneuvojen hallinta ja käytönseuranta toteutetaan. Keittiöt ja ruokapalvelut: - Hansel Oy esittää, että periaatepäätöksessä joko säilytettäisiin nykyisen periaatepäätöksen muotoilu tai tekstiä tarkistettaisiin Hanselin ehdotuksen mukaan. Alalla ei ole tapana käyttää käsitettä ruoan hankkiminen, vaan hankintayksikkö hankkii elintarvikkeita. - Ahlbeck Jarl (Åbo akademi) toteaa, että luomu ei ole cleantech-ratkaisu, sillä se vaatii enemmän peltoalaa kuin perinteinen maanviljely. Espoon ja vantaan kaupungit toteavat, että luomutavoite edellyttää ostavilta toimialoilta lisäresursointia hankintoihin muuten 10 prosentin tavoitetta on vaikea saavuttaa. ETL ry toteaa, että ruokapalveluiden osalta tavoite jää kapea-alaiseksi ja olisikin, että luomun ja sesonginmukaisten erityistuotteiden kaltaisten erityistuotteiden osalta tavoitteissa huomioidaan myös volyymiperusteinen elintarviketuotanto. Lisäksi liitteessä voisi tuoda laajemmin esiin elintarvikehankintojen ympäristö- ja kestävyyshaasteita sekä perustella luomun ympäristö- ja terveysvaikutuksia, joista on erilaisia näkemyksiä. Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa ry) pitää periaatepäätösluonnoksessa esitettyjä tavoitteita luomuruuan käytön lisäämiselle epärealistisina. Vaatimusten osalta tulisi noudattaa selkeitä laskentamalleja, sillä muuten eri toimijoiden käyttämät laskentamallit saattavat poiketa toisistaan merkittävästi. SAK ry toteaa, että ruokapalveluiden osalta näin mekaaniseen tavoitteeseen ei ole syytä sitoutua. Sikäli kun kyse on henkilöstöruokailusta, SAK ja henkilöstöjärjestöt edellyttävät asianmukaista henkilökunnan kuulemista ennen ruokatarjonnan poliittista ohjaamista. STM kantaa huolta siitä, että kallis luomuruoka heikentää kouluruoan ravitsemuksellisuutta. Luomuruoan terveellisyydestä tai paremmuudesta tavalliseen ruokaan verrattuna ei myöskään ole tieteellistä näyttöä. STM pitää tärkeänä, että sen esittämät näkemykset luomuruokaan liittyvistä mielikuvista korjataan todellisuutta vastaavaksi. Suomen Biokaasuyhdistys ry toteaa, että luonnonmukaisesti tuotettu ruoka, kasvisruoka ja sesonginmukainen ruoka eivät voi olla vaihtoehtoisia, vaan niitä kaikkia tulee edellyttää. Lisäksi luomutavoitetta tulee korottaa: 20 % vuonna 2015 ja 40 % vuonna Uusi Insinööriliitto UIL ry toteaa, että luomuruoka on kiistanalainen ja ristiriitainen tuotantomuoto, eikä se ole uusi. Toisaalta sen ei ole todistettu olevan sen ympäristöystävällisempi kuin nykymenetelmillä muutoin tuotettu ruoka. - EkoCentria esittää, että ympäristövaikutusten lisäksi tavoitteissa otetaan huomioon myös ruuan jäljitettävyys, paikallisuus, aluetaloudellisuus sekä ruokakulttuuri. Martat ry pitää hyvänä julkisten ruokapalvelujen nostamista ympäristöystävällisen syömisen edelläkävijöiksi hyvänä. Martat ry pitää tärkeänä, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kriteereitä kehitetään niin, että ruoan laatu ja kotimaisuus nostetaan etusijalle. - Suomen Biokaasuyhdistys ry esittää, että ruokahävikin vähentämiselle tulee asettaa 30 % tavoite vuodelle Energiaan liittyvät tuotteet: - Hansel Oy toteaa, että viittaus ympäristö- ja energiamerkkeihin saattaa olla harhaan johtava. Ympäristömerkin kriteerejä ei ole luotu kaikille keskeisille energiaan liittyville laitteille ja energiamerkintä jo velvoittaa EU-jäsenmaita. - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa, että tavoite säästää 50 prosenttia valaistuksen sähkönkäytössä ei huomioi Eviran kaltaisia toimijoita, joilla jo on laajassa käytössä mm. led-valoja sekä valoautomatiikkaa. Periaatepäätöksessä tulisikin esittää vaatimuksia vähän kuluttavista valojärjestelmistä, eikä prosenteista. Mittaaminen on myös hankalaa. Puolustusministeriö toteaa, että jo toteutetut toimenpiteet tulee huomioida. - Jyväskylän kaupunki toteaa, että olisi tärkeää ilmoittaa, mihin vuoteen säästöä verrataan. 9

10 - Valtiovarainministeriö (VM) huomauttaa, että tavoite säästää valaistuksen sähkönkulutuksessa 50 % vuoteen 2020 mennessä on sinällään hyvä, mutta sen toteuttamisen seuranta on mahdotonta. Valtiolla ei ole sähkönkulutuksen osalta muuta mahdollisuutta kuin seurata kokonaiskulutusta. Palveluiden hankinta: - Motiva Oy ja Jyväskylän kaupunki huomauttavat, että julkiset palveluhankinnat on erittäin laaja kokonaisuus. Motiva ehdottaa lisättäväksi: Jos ympäristömerkkiä ei palvelulle ole, on hankintayksikön kuitenkin mahdollista pyytää palveluntarjoajan ympäristöohjelmaa ja kyseisen palvelun ympäristösuunnitelmaa. Kuljetuspalveluhankinnoissa vaaditaan liittymistä kuljetusalan energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Espoon ja Vantaan kaupungit toteavat, että kriteereiden täyttymisen osoittamista ei saa tehdä palveluntuottajille liian vaikeaksi. Pääkaupunkiseudulla kehitetty kevennetty Ekokompassi pk-yrityksille tai kevyt energiakatselmus voivat myös olla hankinnan kriteereinä. Valtionhallinto esimerkin näyttäjänä ympäristöjohtamisessa Kuluttajatutkimuskeskus kannattaa ehdotuksia, jotka edistävät julkisen sektorin ympäristövastuuta. Julkisen sektorin tulee toimia esimerkkinä muulle yhteiskunnalle. Energiatehokkuustoimissa tulisi kannustaa erityisesti uusiin, rohkeisiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin, joista tulisi tiedottaa aktiivisesti kansalaisille. Motiva Oy pitää tavoitteiden saavuttamista koskevia toimenpiteitä kannatettavina. Valtionhallinnon ympäristöjohtamisen kehittäminen vaatii todennäköisesti keskitettyä koordinointia ja verkostomaista valtionhallinnon sisäistä yhteistyötä. Esimerkkejä löytyy mm. Ruotsista ja Norjasta. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että tarvitaan valtioneuvoston yhteistyötä laskentamenetelmien ja laskureiden kehittämisessä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä. Sisäasiainministeriö ehdottaa, että lähtötietojen löytymiseen olisi myös saatavissa ohjeistusta mittareiden vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi sisäasiainhallinnon energiatehokkuussuunnitelmissa on todettu, että valtion kiinteistöjen energiankulutuksesta ei ole toistaiseksi saatavissa tarkkoja käyttäjäkohtaisia seurantatietoja. Teknologiateollisuus ry toteaa, että jatkuvan parantamisen periaate on erittäin tärkeä ympäristöasioiden hallinnassa. Jatkuva parantaminen mittareineen on sisällytettävä ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen ja laitosten tulostavoitteisiin. Uusi Insinööriliitto UIL ry pitää tärkeänä, että ministeriöt ja niiden alaiset virastot ja laitokset tehostavat ympäristöasioiden johtamista. Myös valtiovarainministeriön seuranta on tarpeen. Lisäksi tarvitaan parempaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä kaikilla alueilla. Valtiovarainministeriö toteaa, että oikeammat tahot seurata ja arvioida ympäristö- ja energiatavoitteiden toteutumista ovat ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. VM huomauttaa, että tällä hetkellä vasta selvitetään tulosohjauksen kehittämishankkeessa yhteisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa, joten olisi erikoinen ratkaisu, että VM seuraisi näiden tavoitteiden toteutumista. Kestävien hankintojen neuvontapalvelu Monet lausunnonantajista totesivat, että neuvontapalvelu on tervetullut ja sillä toivottavasti tulee olemaan vahva rooli tiedon ja taidon levittämisessä. Kestävien hankintojen neuvontapalvelua voidaan hyödyntää kuntien ja kaupunkien hankintojen strategisessa kehittämisessä. Mm. Kuntaliitto pitää periaatepäätöksen tavoitteiden toteutumisen kannalta erityisen tärkeänä esitystä kestävien hankintojen neuvontapalvelun perustamisesta. Akava pitää kestävien hankintojen neuvontapalvelua hyvänä, mutta se koskettaa vain osaa julkisten hankintojen neuvontatarpeesta. Tehokkaampaa olisi sisällyttää kestävien hankintojen neuvonta osaksi julkisten hankintojen yleistä neuvontapalvelua, joka pitäisi perustaa sekä hankintayksikköjä ja yrityksiä varten. Valtiovarainministeriö (VM) muistuttaa aikaisemmasta kannastaan, ja toteaa, että uuden neuvontayksikön perustamisen sijaan lähtökohtaisesti parempi ratkaisu olisi keskittää kestävien hankintojen neuvonta jo olemassa oleviin neuvontayksiköihin kuten Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään julkisten hankintojen neuvontayksikköön. Etelä-Savon maakuntaliitto toteaa, että esitetyssä neuvontapalvelu-mallissa vaarana on, että yritysnäkökulma ja yritysten hankintaosaamisen kasvattaminen jäävät toissijaisiksi tai kokonaan hoitamatta. 10

11 Teknologiateollisuus ry ehdottaa lisättäväksi työkalujen ja mallien kehittämiseen yhteistyössä hankkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa myös yritykset. EkoCentria on myös huolissaan siitä, että toimenpide-ehdotuksissa ei ole huomioitu lainkaan ammattikeittiöille suunnattuja ja konkreettisia toimintoja. Pelkkä Kestävien hankintojen tietopankki ei edistä periaatepäätöksissä ammattikeittiöille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ammattikeittiötoimijat toivovat ja tarvitsevat jatkuvasti konkreettisia malleja sekä neuvonta- ja tiedottamistyötä kestävien toimintatapojen toteuttamiseen. EkoCentria esittää omaa organisaatiotaan valtakunnalliseksi ammattikeittiöiden kestävien elintarvikehankintojen neuvontapalvelun tuottajaksi. Kestävien hankintojen neuvontapalvelun toimintojen toteuttamisessa tulee huomioida jo aikaisemmin tehty työ, eikä tehdä samaa työtä uudestaan alusta. Mm. EkoCentria on jo usean vuoden ajan edistänyt julkisen sektorin hankintaosaamista valtakunnallisesti ministeriön rahoittamien hankkeiden avulla. EkoCentria on mm. kehittänyt Portaat luomuun-ohjelman sekä edistää ruokapalveluiden, yhteishankintayksiköiden ja hankintarenkaiden lähiruuan hankintaosaamista. Hansel Oy ehdottaa, että tässä yhteydessä todetaan, että Motivan kestävien hankintojen neuvontapalvelu ottaa tehtäväkseen myös cleantech-ratkaisuja tukevan neuvontapalvelun. Jyväskylän kaupunki toteaa, että neuvontapalvelun tulisi järjestää myös kohtuuhintaista tai maksutonta koulutusta, tietoiskuseminaareja tai webinaareja hankinta-alan ammattilaisille cleantech-ratkaisujen hankkimiseksi. Liikennevirasto toteaa, että toistaiseksi ei ole sellaisia esimerkiksi suunnittelu- tai asiantuntijapalvelujen hankinnan kohteeseen liittyviä elinkaarikustannuksia vähentäviä ominaisuuksia, joita voitaisiin vaatia. Liikennevirasto toivookin, että perustettava neuvontapalvelu ryhtyy kehittämään myös esimerkiksi suunnittelu- ja asiantuntijapalveluihin soveltuvia ohjeistuksia. Metsäteollisuus ry toteaa, että Kestävien hankintojen neuvontapalvelun haasteena on toiminnan neutraalisuus ja toisaalta riittävä asiantuntemus esim. metsäteollisuuden tuotteiden osalta. Pohjanmaan liitto toteaa, että neuvontapalvelun tulee palvella myös kuntia. Koulutus tulee suunnitella yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Tekes toteaa, että kestävien hankintojen neuvontapalvelun organisoimisessa olisi otettava huomioon ainakin seuraavat näkökohdat: kysymys on varsin suuresta neuvontatarpeesta henkilötyövuosina, asiakkaan näkökulmasta toiminta olisi hyvä hoitaa yhden luukun periaatteella, osaamisen olisi hyvä kumuloitua yhteen pisteeseen ja onnistuneista esimerkeistä muodostaa esimerkkikirjasto, julkinen palvelutoiminta ei saa syrjäyttää orastavaa yksityistä palveluntarjontaa ja tämän cleantech-hankintojen organisoinnin pitäisi muodostaa malli mahdollisesti laajenevalle toiminnalle muilla sektoreilla. Liikennevirasto pitää myös tärkeänä, että perustettavaa neuvontapalvelua resursoidaan riittävästi. Suomen Kiinteistöliitto toteaa, että palvelu voisi onnistuessaan olla hyödyllinen ratkaisu, mutta se pitää integroida kiinteäksi osaksi muuta toimintaa sekä palvelua on markkinoitava lujalla ja innostavalla otteella. Varsinais-Suomen liitto suosittelee myös julkisten hankintojen osalta mahdollisten mittareiden tai vertailuarvojen kehittämistä. Myös hyvien käytäntöjen listaus ja mainostaminen on tärkeää. Hyviä kokemuksia on jo saatavissa Hinku-hankkeen aikana syntyvistä kestävistä ratkaisuista. Parannetaan cleantech-ratkaisujen hankintojen suunnitelmallisuutta Ahlbeck Jarl (Åbo akademi) ei pidä kuntien hankintasuunnitelmia tarkoituksenmukaisena, sillä ne lisäävät turhaa byrokratiaa. Samalla linjalla on Suomen Biokaasuyhdistys ry, joka esittää, että valtio yhteistyössä kuntien yhteistyöjärjestöjen kanssa luo mallit kestävien hankintojen sisällyttämiseksi hankintoihin. Tekes ehdottaa lisäystä: Hankinnoissa kannustetaan hankinnan tarpeen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sekä uudenlaisten vaihtoehtojen kartoittamiseen. Kannustetaan kuntia edelläkävijyyteen cleantech-ratkaisujen edistämisessä 11

12 Hansel Oy kiinnittää huomiota siihen, että Tekesin ohjelmien ja alueellisten kehitysrahoitusvälineiden rahoitusta on tarkoitus suunnata kuntien cleantech-ratkaisuihin, mutta tässä yhteydessä ei mainita valtiota. Kuntaliiton mukaan tuki kunnille cleantech-ratkaisujen referenssikohteiden synnyttämiseksi ja käyttöönottamiseksi on tarpeen. Kuntaliitossa kehitetty malli valtion ja kuntien ilmastokumppanuudesta voisi olla yksi konkreettinen toimintamalli tällaisten kohteiden synnyttämiseksi. Kuluttajatutkimuskeskus kannattaa edelläkävijäkuntien muodostamista, mutta riittävästä resursoinnista tulee pitää huolta. Hinku-kunnat ovat hyvä esimerkki innovatiivisesta maaseudusta, mutta toiminnan jatkuvuus ja tehokkuus vaatii ohjausta ja rahoitusta. Pohjanmaan liitto kannattaa lisäpanostusta edelläkävijäkuntien tukemiseksi cleantech-ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Vaikuttavuuden maksimoimiseksi panostukset on keskitettävä kuntiin ja kaupunkeihin, joiden elinkeinoelämä tai energialaitokset kaipaavat pilottialueita. Vaasan energiateknologian keskittymä voisi toimia erinomaisena pilottialueena. Tekes toteaa, että edelläkävijyyteen liittyy uusien ratkaisujen käyttöönotto ja kokeilut, joiden esteeksi voi muodostua luvituskäytännöt. Tekes ehdottaa, että innovatiivisille kokeiluille annettaisiin mahdollisuus erityismenettelyyn luvituksessa. Mikäli nykyinen luvituskäytäntö estää tai hidastaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa, voitaisiin kokeilulla kehittää myös luvitusta. Kerätään taloudellisia ja muita kannusteita innovaatioiden edistämiseen julkisilla hankinnoilla Ahlbeck Jarl (Åbo akademi) toteaa, että uuden teknologian kehittämiseen liittyy aina riskejä. Yrityssektorin pitäisi ottaa tämä riski esim. Tekesin rahoituksella tai verohelpotusten tukemana. Julkisen sektorin innovatiivisen teknologian hankinta on paheksuttavaa. Kuntien ei pidä toimia koekaniineina ja rakentaa referenssilaitoksia. Espoon ja Vantaan kaupungit suhtautuvat myönteisesti innovaatioiden pilotointiin, mutta edellyttävät valtiolta merkittävää tukea uusien kestävien ratkaisujen pilotointiin ja käyttöönottoon. Useat jo markkinoilla olevat cleantech-ratkaisut ovat kalliimpia, joten niiden käyttöönoton edistämiseen tulisi saada kannusteita ja tukia. Lahden kaupunki ehdottaa, että valtion ja kuntien yhteistyöllä rakennetaan tehokas riskivakuutusjärjestelmä kuntien korkean riskin julkisiin hankintoihin. Jyväskylän kaupunki esittää, että kuntien tuottavuusohjelman ja Tekes-rahoituksen lisäksi olisi tärkeää, että kuntien ylimmälle virkamiesjohdolle ja poliittiselle johdolle tuodaan esiin hankintojen ratkaiseva rooli ja strateginen merkitys kunnan toiminnassa. Hansel Oy toteaa, että on ongelmallista viitata EU:n komission ympäristöteknologian todentamisohjelmaan (ETV), koska se ollaan vasta lähivuosina ottamassa käyttöön. Motiva Oy pitää ETV:tä merkittävänä uudistuksena, mutta se kattaa vielä vain osan cleantechin ja muiden eko-innovaatioiden aloista, minkä vuoksi hankintayksiköt eivät vielä voi sitä toimijoilta edellyttää. Tässä vaiheessa on tärkeä selkeyttää, miten ETVjärjestelmä parhaiten toimii julkisen hankintaprosessin tukena, ja mitä muita kolmannen osapuolen verifioimia todentamiskeinoja tarvitaan. Tekes toteaa, että ETV-sertifioinnin edellyttäminen saattaa rajata pienet yritykset hankinnan ulkopuolelle. Sertifioinnin edellyttäminen ei todennäköisesti edistä asetuksen tavoitteen saavuttamista ja voitaisiin siten poistaa esityksestä. Teknologiateollisuus ry toteaa, että tuotteen tai palvelun suorituskyvyn voi osoittaa monella tavalla, joten suositusta osallistumisesta ETV ohjelmaan ei tarvita. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ehdottaa harkittavaksi ympäristöteknologian todentamisohjelman (ETV) mainitsemista periaatepäätöksessä. Todentamisohjelma on vasta pilottivaiheessa ja EU:n kolme ensimmäistä todentajaa akkreditoitiin vasta joulukuussa Suomen Yrittäjät toteaa, että suositus johtanee pk-yritysten jäämiseen hankinnan ulkopuolelle. Pk-yrityksissä syntyy kuitenkin paljon innovatiivisia ratkaisuja. YYL ry pitää vaatimusta suorituskyvyn todentamista ETV-kokeilun avulla. Tekes toteaa, että EU:n tutkimus- ja kehitystyön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen ehtojen mukaan Tekesin rahoitus referenssilaitoksiin ei ole mahdollinen. Liitteen tausmuistiossa kohdassa 3.5 teksti voitaisiin kirjoittaa muotoon: Kuntien innovatiivisten cleantech-ratkaisujen referenssikohteiden hankintojen valmisteluun ja kehittämiseen voidaan suunnata rahoitusta esimerkiksi Tekesin ohjelmien avulla. 12

13 Valtiovarainministeriö ei tunnista mahdollisuutta sisällyttää julkisia hankintoja ohjaavia kannusteita ohjelmaan. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) avulla haetaan valtionhallinnon sisäisin toimin keinoja vastata julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen. Käytännössä toteutus tapahtuu valtionhallinnon VATU-ohjelmien avulla, jotka muodostuvat hankkeita (2 kpl/ hallinnonala), inhimillisen pääoman kehittämisestä sekä ydintoimintoanalyysistä. VNP:n seuranta EkoCentria on rakentamassa Portaat luomuun-ohjelmaan luomun käytön seurantaan mittaria, jonka avulla voidaan luotettavasti todentaa ammattikeittiöiden luomun käytön edistyminen sekä volyymit. Hansel Oy toivoo, että työryhmä kiinnittäisi huomiota periaatepäätöksen seurannan organisointiin ja työnjakoon. Periaatepäätöksessä mainitut VM tai energia- ja ilmastopoliittinen ministeriryhmä eivät seuraa hankintayksiköiden hankintatointa. Motiva Oy esittää, että periaatepäätöksessä olisi hyvä täsmentää, miten tavoitteita seurataan niiden hankintojen osalta, jotka eivät kuulu keskitetysti kilpailutettuihin puitejärjestelmiin. Lisäksi julkisten hankintojen seurantaa tulisi kehittää olemassa olevien järjestelmien puitteissa, esim. kehittämällä julkisten hankintojen ilmoituskanavaa Hilmaa. 13

14 VNP Vähemmästä Viisaammin Yleistä Kaikki lausunnonantajat pitävät kannatettavana, että periaatepäätöksessä asetetaan tavoitteita niin julkiselle sektorille, yrityksille kuin kotitalouksille. Ehdotuksessa on esitetty useita hyviä toimenpiteitä ja nimetty vastuutahot. Elintarviketeollisuusliitto ry:n mielestä periaatepäätökseen tulisi sisältyä laajempi näkökulma kestävään ruokaketjuun niin, että siinä käsiteltäisiin kulutuksen ohella myös elintarvikkeiden tuotantoon liittyviä toimintamalleja ja ratkaisukeinoja. Nyt kokonaiskuva ratkaisukeinojen osalta jää vajaaksi, vaikka ohjelmassa keskitytäänkin ensisijaisesti julkisen hallinnon toimiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pitää pienenä puutteena sitä, että periaatepäätöksestä puuttuu selkeä, analyyttinen ja terävä vaikutusarviointi. Toisena puutteena voidaan pitää sitä, että kestävää tuotantoa on avattu rajallisesti. Lahden kaupunki toteaa, että KULTU-kokeiluhankkeiden vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että kokeiluhankkeiden valtiontasoinen koordinaatio toimii läpinäkyvästi ja hankkeissa syntyviä toimintamalleja kyetään soveltamaan myös kokeiluhankkeiden ulkopuolisissa kunnissa. Suomen Biokaasuyhdistys ry toteaa, että jo nyt on käytettävissä tuloksia yrityksissä ja julkisella sektorilla kokeiluista. Sen sijaan, että taas vain kokeiltaisiin uutta, tulee keskittyä jo toteutettujen hankkeiden tulosten laajaan hyödyntämiseen eri sektoreilla. Motiva Oy toteaa, että taustassa tulee perustella miksi kestävää tuotantoa ei ole käsitelty. Lisäksi taustassa on syytä tuoda esiin muita ohjelmia ja strategioita sekä EU-direktiivien kansallista toimeenpanoa. Yrityksille asetettua tavoitetta parantaa viidenneksellä materiaali- ja energiatehokkuutta palveluiden ja tuotteiden koko elinkaaren aikana pitää vielä tarkentaa eli miten se määritellään, mitataan ja todennetaan. Myös Oulun yliopiston Thule-instituutti toteaa, että kulutuksen kestävyyden kannalta asumisen energiansäästö, kestävät liikkumisvalinnat sekä kestävä ruokaketju ovat keskeisiä, mutta huomiota tulee kiinnittää myös tuotantoon. Oulun yliopiston Thule-instituutti toteaa, että päätöksessä ei ole käsitelty tutkimus- ja kehitystoiminnan prioriteetteja ja resursointia. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta nämä ovat tärkeitä. SAK ry huomauttaa, että käsitettä vihreä talous ei pidä käyttää, koska sen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. SAK ehdottaa, että tämä korvataan systemaattisesti käsitteellä kestävä kehitys tai kestävä talous, jolle on määritelty sisältö. Suomen Biokaasuyhdistys ry periaatepäätöksellä voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia vain asettamalla mitattavissa olevia toimialakohtaisia tavoitteita luonnonvarojen kulutukselle sekä kasvihuonekaasuille ja muille päästöille. Tulosten aikaansaamiseksi päätökseen on tarpeen ottaa mukaan tavoitteita ja toimenpiteitä mm. energian tuotantoon, rakentamiseen, kaivostoimintaan, teollisuuteen ja kauppaan liittyen. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura SYKSE ry esittää, että kestävän elämäntavan kasvatus- ja koulutus olisi mukana jo periaatepäätöksen tavoitetasolla. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että päätöksen lähestymistapa eli ympäristöongelmien ratkaisemisen yhdistäminen uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen luomiseen on erinomainen. Samoin tavoite luoda kysyntää kestäville ratkaisuille ja antaa signaali yrityksille innovaatioiden kehittämiseen on erittäin kannatettava. Uudenmaan liitto toteaa, että periaatepäätöksen toimenpiteet ovat hyvin kohdennettuja ja julkista sektoria koskevat toimenpiteet lisäävät johdonmukaisuutta hallinnoin toimissa. Esitetty kokonaisuus edellyttää vahvaa koordinaatiota, mutta antaa toteutuessaan mahdollisuuden vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tavoitteen mukaisesti. Valtiovarainministeriö pitää esitettyjä tavoitteita ja keinoja yleisesti kannatettavina. Periaatepäätösluonnos sisältää useita toimenpiteitä, jotka koskevat myös kuntien toimialaa kuten koulutus, kaavoitus- ja 14

15 yhdyskuntarakenne, joukkoliikenne, rakentamisen lupaprosessit sekä kevyen ja joukkoliikenteen väylät. Tästä syystä VM katsoo, että kuntien edustus tulisi ottaa huomioon periaatepäätöksen toteutuksen suunnittelun ja seurannan organisoinnissa. Ympäristöyritysten liitto ry näkee erittäin suurena puutteena, että jäteasioihin ei ohjelmassa ole otettu kantaa. Kierrätyksellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Edistetään vihreää taloutta Monet lausunnonantajista pitää erityisen tärkeänä energia- ja materiaalitehokkuutta edistävän käyttäjälähtöisen neuvontapalvelun perustamista. Kuntaliiton mukaan verkostoitumalla ja keskittymällä kulloinkin tärkeimpiin kohteisiin neuvontapalvelulla voidaan saada paljon aikaiseksi. Ilmasto- ja energianeuvonnan rahoitus tulee vakiinnuttaa. Neuvontatoimintaan tulisi jatkossa yhdistää valtionhallinnon muutkin päästövähennykset ja vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävät toimenpiteet. Lahden kaupunki toteaa, että on ratkaistava, miten tämä palvelu otetaan osaksi kuntien omia ympäristö- ja rakentamisen neuvontapalveluita sekä Motivan toimintaa. Martat ry pitää neuvontaa yhteen kokoavan neuvontapalvelun perustamista tärkeänä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee erityisen tärkeänä käyttäjälähtöisen neuvontapalvelun kehittämisen. Neuvontapalvelun tulisi jatkossa perustua entistä vahvemmin alueiden toimijoiden omaan tekemiseen siten, että tämä alueellinen toiminta tulisi olla nykyistä huomattavasti vahvemmin resursoitu. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy korostaa, että neuvonnan avulla voidaan perustella muutosten tarpeellisuutta, aktivoida uusia ratkaisuja sekä tuoda esiin toimien hyödyllisyyttä. Energia- ja materiaalitehokkuuden ohella tulee entistä enemmän painottaa kohtuullisuutta. Suomen Biotalousyhdistys ry toteaa, että kuluttajien neuvontapalvelut (energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen ja jätehuolto jne.) tulee keskittää samaan toimipisteeseen alueellisesti. Resurssit tulee kerätä jäte-, vesi- ja energialaitoksilta ja resurssien turvaamiseksi tulee määritellä vähimmäisosuus ao. toiminnan käyttömaksuista, joka korvamerkitään ohjattavaksi neuvontakeskusten käyttöön. Opas- ja neuvontamateriaalit ja niihin liittyvät verkkopalvelut tuotetaan ja ylläpidetään valtakunnantasolla. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura SYKSE ry ehdottaa, että neuvontapalvelun tehtäviin kirjataan kohtuullisuuteen pyrkiminen. SAK ry on tyytyväinen, että yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa selvitetään ympäristöasioiden hallinnan ja kehittämisen sisällyttämistä osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa ja yhteistoimintalakia. Akava kannattaa, että energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vihreätä taloutta edistäviä aineita sisällytetään eri koulutusasteisiin. Näiden lisäksi olisi koulutukseen jo varhaisessa vaiheessa sisällytettävä yrittäjyysasioita. Motiva Oy ehdottaa, että näitä aineita olisi syytä lisätä enenevässä määrin myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, työelämässä toimivien täydennyskoulutukseen ja työelämälähtöisiin koulutusmenetelmiin. SAK ry pitää vihreää taloutta liian kapeana ja ehdottaa, että se korvataan sanalla kestävä kehitys. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura SYKSE ry ehdottaa lisättäväksi koulutukseen kestävän elämäntavan oppimisen läpäisyperiaatteella. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ehdottaa, että lainsäädäntöä uudistetaan niin, että kestävien kulutustapojen neuvonnan järjestämiseen kerätään resursseja aiheuttaja vastaa-periaatteen mukaisesti osana mm. energia- sekä vesi- ja jätemaksuja. Jätelaki edellyttää, että kunnan on järjestettävä neuvontaa, tiedotusta ja valistusta vastuullaan olevan yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Tähän käytetään jätemaksun tuloja. Vastaavasti voitaisiin kerätä resursseja laajempaan kestävien kulutustapojen neuvontaan. Neuvonnassa tulee ottaa myös huomioon materiaalitehokkuus, joka on merkittävä kilpailutekijä, mutta jonka kehittämiseen on toistaiseksi tarjolla vain niukalti tukea. Kannustetaan energiansäästöön asumisessa Akava ja Suomen Kiinteistöliitto ry pitävät hyvänä, että periaatepäätösehdotuksessa tarkastellaan myös joustavien kiinteistö- ja aluekohtaisten hybridienergiaratkaisujen edistämistä. Näillä voi parhaimmillaan olla suuri merkitys säästöpotentiaalin lisäksi käyttäjien varautumisessa mahdollisiin suuriin hintavaihteluihin tai saatavuushäiriöihin tulevaisuudessa. Akavan mukaan painoa pitäisi myös laittaa toimenpiteille, joilla sähkön pientuotannon verkkoon liittämisestä tehdään taloudellisesti kannattavaa. Paikoin verkkoyhtiöt jo ottavat vastaan pientuotannon ylijäämäenergiaa, mutta eivät maksa siitä. SAK ry:n mielestä säätövoimakysymykset sekä kustannusten kattaminen pitää ratkaista ennen kuin linjausta hybridienergiaratkaisujen edistämisestä voidaan hyväksyä. Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä hajautettua energiantuotantoa tavoiteltuna kehityskulkuna, sillä ympäristöterveyden näkökulmasta keskitetyt energiaratkaisut yhdistettynä sähkön ja 15

16 lämmön yhteistuotantoon ovat olleet keskeisessä asemassa esim. pääkaupunkiseudulla hyvän ilmanlaadun turvaamisessa. Suomen Biokaasuyhdistys ry toteaa, että sähkön pientuotannon helpottamisen ja taloudellisten kannustimien tulee koskea vain uusiutuvaa energiaa. Teknologiateollisuus ry suhtautuu varauksella pitkäaikaisiin taloudellisiin kannustimiin, sillä tuki voi vääristää sähkönhinnoittelua ja -markkinoita. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että energia- ja ilmastostrategiassa sähkön pientuotantoa ei uloteta taloudellisten kannustimien piiriin, joten samaan aikaan tehtävän periaatepäätöksen on oltava sen kanssa yhtenevä. Maa- ja metsätalousministeriö on huolissaan siitä, että kotitalousvähennyksen laajentaminen homevaurioiden korjaamiseen tuo markkinoille toimijoita, joilla ei ole osaamista. Mm. Lahden kaupunki ja Martat ry kannattavat energiakatselmuksen, kuntoarvion, kuntotutkimuksen sekä korjaussuunnittelun teettämisen sisällyttämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Kuluttajien tulisi myös saada riittävästi ymmärrettävää tietoa erilaisista rahoitusmalleista ja tarjottavien rahoitusmallien pitäisi kannustaa energiansäästöinvestointeihin. Rakennustietosäätiö RTS toteaa, että kotitaloudet ovat käyttäneet korjausrakentamisessa suunnittelupalveluja usein varsin niukasti. Periaatepäätösluonnoksen ehdotus energiakatselmuksen, kuntoarvion, kuntotutkimuksen sekä korjaussuunnittelun teettämisen sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin on siten erittäin kannatettavaa. SAK ry esittää kotitalousvähennystä koskevan linjauksen poistamista. Valtiovarainministeriö esittää, että toimenpidettä rakentamisen taloudellisen ohjauksen kehittämisestä muutetaan seuraavasti: Kehitetään energiaremontteihin sekä vakavien kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen soveltuvia taloudellisia ohjausmalleja sekä selvitetään mahdollisuudet sisällyttää energiakatselmuksen, kuntoarvion, kuntotutkimuksen sekä korjaussuunnittelun teettäminen kotitalousvähennyksen piiriin. Rakennustuoteteollisuus RTT ry ehdottaa, että energiaremonttiavustukset (esim. määräaikaisina verohelpotuksina) tulisi suunnata rakennusten vaipparakenteiden energiatehokkuuden parantamiseen. Motiva Oy ehdottaa Kannustetaan energiansäästöön asumisessa osioon muutoksia. Taloudellista ohjausta koskevan lauseen sijaan Motiva ehdottaa: Kulutusseurannan kehittyminen, mm. tuntimittaus, luo erinomaisen pohjan kehittää erilaisia energian ja veden kulutuksen seurantajärjestelmiä ja sitä kautta konkretisoida kuluttajille heidän omaa kulutusta ja sen kustannuksia. Motiva Oy ehdottaa, että kiinteistön pito kannattaa täsmentää periaatepäätöksessä kiinteistön ylläpidoksi ja käytöksi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry korostaa, että kiinteistöhuollon osaaminen tulee olemaan tulevina vuosina energiatehokkuuden kannalta ratkaisevaa. Rakennukset muuttuvat teknisesti erittäin vaativiksi, joten periaatepäätöksessä pitäisi korostaa uusien, käyttöä helpottavien teknologioiden kehittämistä sekä kiinteistönhoidon ja ylläpidon parissa työskentelevien osaamisen lisäämistä. Rakennustuoteteollisuus ry toteaa, että periaatepäätöksessä pitäisi laajentaa toimenpiteitä ammattimaiseen rakentamiseen mm. edellyttämällä, että kaikessa julkisessa rakentamisessa otetaan ympäristökriteerit huomioon sekä otetaan pakollisena käyttöön rakennustuotteiden ympäristöselosteet ja eurooppalaiset standardit. Kannustetaan taloudellisella ohjauksella kestäviä liikkumisvalintoja Liikenne- ja viestintäministeriö LVM ehdottaa otsikon muuttamista muotoon Edistetään viisaita valintoja liikenteessä. Liikenne ja viestintäministeriö LVM ehdottaa lisäystä liikenteen ja yhdyskuntarakenteen välisestä vuorovaikutussuhteesta esim. seuraavasti: Viisaan liikkumisen perustana on kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosiva eheä yhdyskuntarakenne. Liikenteen ja maankäytön suunnittelussa viranomaisten on pyrittävä hillitsemään liikenteen kasvua sekä turvaamaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset. Suomen Kiinteistöliitto ry korostaa, että liikkumisvalintojen rajaamisessa, yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja joukkoliikenneratkaisujen tehostamisessa ei pidä mennä liiallisuuksiin. Akava ei pidä kannatettavana liikkumisen ja työpaikkamatkustamisen verotuksen uudistamista. Kyseiset verotuet kohdistuvat palkansaajien liikkumiseen, joka aiheuttaa vain häviävän pienen osan liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin aiheuttamista päästöistä. Uusi Insinööriliitto ry toteaa, että Suomen työmatkakuluvähennys ei ole vaikuttanut yhdyskuntarakenteen hajautumiseen, vaan päinvastoin. 16

17 Kilometrikorvaukset eivät myöskään houkuttele ihmisiä autoilemaan, sillä työntekijät velvoitetaan käyttämään joukkoliikennettä, jos on kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa. Martat ry toteaa, että taloudellista ohjausta kehitettäessä on tärkeää, että eri puolilla maata asuvia kohdellaan tasa-arvoisesti eikä haja-asutusalueella asuva joudu taajama-asukkaita huonompaan asemaan. Motiva Oy kannattaa liikkumisvalintoja tukevia toimenpide-ehdotuksia, ja ehdottaa lisättäväksi seuraavan lauseen: Työssä käymisen ja liikenteeseen liittyvien verotuskäytäntöjen uudistamisen lisäksi myös muita keinoja työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen tulee kehittää. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto korostaa, että harvaan asutuilla alueilla liikkuminen perustuu nyt ja jatkossa vahvasti yksityisautoiluun, joten verotuskäytäntöjen muuttamisessa esim. kilometrikorvausten osalta nämä alueelliset erityispiirteet on ehdottomasti otettava huomioon. SAK ry ei kannata kilometrikorvausjärjestelmän muuttamista ja muistuttaa, että tällä vaalikaudella on jo perusteettomasti heikennetty kilometrikorvausten verotuskäytäntöä. Ylipäätään liikenteen maksujen ja verotuksen kokonaisuudistus on kannatettava hanke, mutta se on tehtävä niin, että vaikutukset työllisyyteen ja väestön tulojakoon otetaan huomioon. Suomen Biokaasuyhdistys ry pitää ehdotuksia erittäin kannatettavina, ja ehdottaa niiden toteutuksen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi aikarajaksi vuotta Kuntaliiton mielestä joukkoliikenteen taloudellisen tuen ja liikkumisenohjaustoiminnan kehittäminen on tärkeää. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki on jäänyt puoleen LVM:n ilmastopoliittisessa ohjelmassa asetetuista tavoitteista. Tätä taustaa vasten ehdotus olisi voinut olla konkreettisempikin. Valtion tulee huolehtia joukkoliikenteen riittävästä rahoituksesta ja tehdä lisäksi määrärahoihin vuosittain joukkoliikenteen kustannusnousun kattava indeksitarkistus. Maa- ja metsätalousministeriö kannattaa, että liikkumisen muuttamisessa kestäväksi käytetään taloudellisia kannustimia, ja joukkoliikennettä pitäisi tukea myös kaupunkiseutujen ulkopuolella. Suomen Biokaasuyhdistys ry ehdottaa, että joukkoliikenteen tuki on sidottava joukkoliikennepalveluiden ympäristövaikutuksiin siten, että se suosii uusiutuvaan käyttövoimaan ja biokaasutoimisiin ajoneuvoihin perustuvaa joukkoliikennettä. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että julkisen liikenteen houkuttelevuutta tulisi parantaa lisäämällä sen käyttömukavuutta. Kuntaliitto toteaa, että tiemaksujärjestelmän käyttöönottomahdollisuuksia on tarpeen kehittää. Jos sen käyttöönottoon päädytään, tulee järjestelmän keruualueiden tuotot kohdentaa ao. kuntien ja alueiden liikennejärjestelmäkokonaisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten kustannusnousun paineita tulisikin hillitä esim. polttoaineveron palautusjärjestelmällä. SAK ry toteaa, että tienkäyttömaksun tulonjakovaikutukset on selvitettävä. Suomen Biokaasuyhdistys ry pitää toimenpidettä hyvänä varsinkin, jos järjestelmä ottaa kattavasti huomioon ajoneuvojen ja käyttövoiman elinkaarivaikutukset. Lisäksi tarvitaan kuitenkin nopeasti käyttöön otettavia ohjauskeinoja kuten muutokset auto- ja ajoneuvo- sekä polttoaineverotukseen niin, että verotuksen ympäristöohjaavuus paranee. Lisäksi yhdistys ehdottaa polttoainejoustavuuslakia, jolla lisätään polttoainejoustavien autojen myyntiä. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry toivoo valtiolta voimakasta panostusta reaaliaikaisen liikkumistiedon hyödyntämiseen liittyviin kokeiluhankkeisiin. Ihmisten päivittäiseen liikkumiseen liittyvää aika- ja paikkatietoa hyödyntämällä on mahdollista kehittää ja toteuttaa korkeatasoisia täsmäjoukkoliikennepalveluita ja välttää tehotonta yksityisautoilua. Uusi Insinööriliitto ry muistuttaa, että kestäviin liikkumisvalintoihin kannustavalla taloudellisella ohjauksella ei saa loukata ihmisten intimiteettisuojaa ja sen on oltava kustannustehokasta. Valtiovarainministeriö esittää auto- ja ajoneuvoverotuksen korvaamista tienkäyttömaksulla koskevaa toimenpidettä muotoilua uudelleen: Selvitetään satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa Suomessa. Perusteluna VM:llä on meneillään oleva selvitystyö, spekuloinnin haitalliset vaikutukset autokauppaan sekä se, että hallitus ei ole tehnyt periaatteellista päätöstä auto- ja ajoneuvoveron korvaamisesta tienkäyttöverolla. Luodaan edellytyksiä kestävälle ruokaketjulle EkoCentria esittää, että vastuullisen ruokaketjujärjestelmän rakentamisessa huomioidaan ja hyödynnetään jo olemassa oleva luomuvalvonta-järjestelmä. Ammattikeittiöistä osa on puolestaan Portaat luomuun ohjelmassa, jossa kerätään tietoa keittiöiden luomutuotteiden käytön edistymisestä. Elintarviketeollisuusliitto ETL ry ei pidä realistisena koko ruokaketjun kattavan ja vastuullisuuden kaikki ulottuvuudet sisältävän järjestelmän luomista ja kyseenalaistaa toimenpide-ehdotuksen mielekkyyden. Erillisten päätuotantosuuntiin kohdistuvien vastuullisuutta todentavien järjestelmien laatiminen voi kuitenkin olla mahdollista määrätietoisella kehittämistyöllä. KKV:n mukaan ruokaketjuun rakennettavan vastuullisen toimintatavan todentavan järjestelmän rakentaminen on viimeaikaisten tapahtumien valossa erittäin ajankohtainen toimenpide. Esityksessä lueteltujen näkökulmien lisäksi voisi harkita myös sosiaalisen vastuun sisällyttämistä vastuullisuusjärjestelmään. Maa- ja metsätalousministeriö pitää kannatettavana vastuullisen toimintatavan 17

18 todentavan järjestelmän kehittämistä, mutta korostaa, että järjestelmiä voi olla useampia kuin yksi. Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry ei kannata, että jäljitettävyyteen rakennetaan pelkästään suomalaista maatalous- ja elintarvikesektoria koskeva todennettava järjestelmä. Kustannuksia ei tule tarpeettomasti kasvattaa ja kuluttajan kannalta kotimainen ruokaketju on hyvinkin läpinäkyvä. Martat ry pitää vastuullisen toimintatavan todentavaa järjestelmää kuluttajan turvan kannalta välttämättömän. Se on oltava selkeä ja helposti ymmärrettävä, eikä siihen sitoutuminen saa olla liian kallista pienyrittäjällekään. Motiva Oy toteaa, että vastuullisen toimintatavan todentavan järjestelmän rakentaminen tulee tehdä kansainvälisenä yhteistyönä ja välttää päällekkäistä tekemistä jo olemassa olevien järjestelmien kanssa. Elintarviketeollisuusliitto ETL ry suhtautuu varauksellisesti ympäristönäkökohtien yhdistämiseen osaksi virallisia ravitsemussuosituksia ja Hyvän syömisen lautasmallin kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö kannattaa Hyvän syömisen lautasmallia, mutta vapaaehtoisena. MMM toteaa myös, ettei ole tieteellistä näyttöä siitä, että ympäristön kannalta kestävillä valinnoilla on myös merkitystä terveyden kannalta. Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa ry) katsoo, että jo nyt monimutkaisen lounassetelijärjestelmän suuntaaminen tukemaan ympäristöystävällisiä lounaita tekisi järjestelmästä käytännössä mahdottoman. Samoin arvonlisäverojen kohdentaminen terveellisiin vaihtoehtoihin on useimmissa tapauksissa EU:n arvonlisäverodirektiivin vastainen. Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry pitää tärkeänä, että ravitsemussuosituksissa lähdetään liikkeelle ruuan ravintosisällöstä. Sen yhdistäminen ympäristövaikutuksiin on monestakin syystä hankalaa. Suositusten tulisi perustua pääosin elintarvikkeisiin, jotka kyetään tuottamaan Suomessa. Martat ry pitää Hyvän syömisen lautasmallia toteutuessaan konkreettisena ja helppona tapana vaikuttaa ruokatottumuksiin. Lautasmallin juurruttaminen edellyttää monikanavaista tiedotuskampanjaa ja tässä koululaitoksella samoin kuin kotitalousneuvontajärjestöillä on keskeinen merkitys. Suomen Biotalousyhdistys ry esittää, että lautasmallin edistämiseksi tarvitaan velvoite noudattaa lautasmallia julkishallinnon ruokapalveluissa ja lisäksi määritellä luomuruoan vähimmäisosuudeksi 30 % vuoteen 2015 ja 50 % vuoteen 2020 sekä velvoittaa tarjoamaan kasvisruokaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Elintarviketeollisuusliitto ETL ry toteaa, että ehdotus kestävien ruokavalintojen edistämisestä taloudellisella ohjauksella on vaillinaisesti ja riittämättömästi perusteltu. Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry pitää valmisteveroa parempana vaihtoehtona kuin arvonlisäveron nostoa. Ruuan kokonaisverotaakkaa tai yritysten hallinnollisia kustannuksia ei kuitenkaan tule lisätä. Suomen Biokaasuyhdistys ry esittää, että päätöksessä tulisi sitoutua luomuruoan ALV:n alentamiseen 9 %:iin. SAK ry suhtautuu ruokavalintojen taloudelliseen ohjaukseen kielteisesti. Valtiovarainministeriö esittää ruokavalintojen taloudellista ohjausta koskevan kohdan muotoilua seuraavasti: Selvitetään informaation lisäämistä, julkisten hankintojen ohjeistamista, lainsäädännöllisiä ja muita ohjauskeinoja kestävien ruokavalintojen edistämiseksi. Perusteluna se, ettei arvonlisäverosta tai valmisteverosta ole käytännössä hyväksi terveellisen ja kestävän ruuan edistämisen ohjauskeinoksi. EkoCentria esittää, että ruokahävikin seuranta sisällytetään osaksi ammattikeittiöiden omavalvontasuunnitelmaa. Martat ry toteaa, että kuluttaja- ja viestintäkampanjoiden rinnalle tarvitaan käytännön kotitalousneuvontaa. STM katsoo, että sen KULTU-toimikunnan mietinnöstä annetussa lausunnossa esitettyjä käsityksiä ruoan haaskauksen historiallisista kehityslinjoista ei ole huomioitu. Ruoan pakkaaminen ja sen tehostunut logistiikka alkutuotannosta aina kotien kylmävarastointiin on vähentänyt ruoan hävikkiä merkittävästi teollistuneissa maissa. SYKSE ry ehdottaa, että periaatepäätöksessä kannustetaan päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia ottamaan käyttöön kestävän kehityksen ohjelma, jossa myös tavoitteena pienentää ruokahävikkiä osana kokonaisvaltaista toimintatapojen muutosta. 18