Cross-Boder Move for Health -projekti. Loppuarviointiraportti. Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Cross-Boder Move for Health -projekti Loppuarviointiraportti Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Arvioinnin tarkoitus ja toteutus 4 3 Arvioinnin tulokset 3.1. Tavoitteita kohti: tiedon, osaamisen, verkostojen ja hyvinvoinnin äärellä Hankkeen toiminnan kuvaus Toiminnan keskiössä tapahtumat, koulutukset, julkaisut ja ohjaus Yhteistyön jatkumo, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistumista ja julkaisuja 12 4 Johtopäätökset 4.1 Tavoitteet Toiminta ja tulos Loppusanat 18 Lähteet Liitteet Liite 1: Loppuarvioinnin aikataulu Liite 2: Ryhmähaastattelurunko projektihenkilöstölle sekä johtoryhmälle Liite 3: Tavoitteiden koonti 2

3 1 Johdanto Tämä raportti avaa Cross-Border Move for Health -projektin loppuarviointia. Hankkeen päätavoitteina on lisätä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa, edistää nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää epäterveellisen käyttäytymisen takia sosiaalisesti tai ammatillisesti syrjäytyvien nuorten lukumäärää (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Hanke on käynnistynyt helmikuussa 2013 ja toimii vuoden 2014 loppuun. Arvioinnin tarkoitus on toimeksiannon mukaisesti tukea hankkeen itsearviointia. Hankkeen loppuarviointi avaa hankkeen keskeisten toimijoiden kokemuksia hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista. Keskeisiksi toimijoiksi määriteltiin hankkeen johtoryhmä, projektihenkilöstö sekä partnerit. Kokemustiedonkeruussa sovellettiin osin osallistavan arvioinnin tiedonkeruumallia (Kivipelto 2008, 31). Johtoryhmän ja projektihenkilöstöltä aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla ja partnereiden kokemuksia tiedusteltiin sähköpostikyselyllä. Arvioinnin menetelmällisenä viitekehyksenä toimivat tuetun itsearvioinnin ja prosessiarvioinnin (Seppänen- Järvelä. 2004) periaatteet. Tässä raportissa kuvataan arvioinnin tarkoitusta ja toteutusta, minkä jälkeen edetään arvioinnin tuloksiin ja johtopäätöksiin. Tuloksissa ja johtopäätöksissä kokemustietoa peilataan paikoin Hankesuunnitelmaan (2013. Cross-Border Move for Health), johtoryhmän muistioihin, hankkeen nettisivujen kuvauksiin (Cross-Border Move for Health 2014) sekä väliarvioinnin tuloksiin (Pasanen 2014). 3

4 2 Arvioinnin tarkoitus ja toteutus Arvioinnin tarkoituksena on tukea hanketoimijoiden itsearviointia ja jäsentää hankkeesta saatuja kokemuksia. Keskeisessä roolissa prosessin aikana olivat kehittämistyön toimijat: itsearviointi loi toimijoille tilaa oppia ja kehittää hanketyöskentelyä (Suopajärvi 2013). Arvioinnin käytännön toteutusta ohjasivat: 1) Tarjous Cross-Boder Move for Health -projekti arvioinnista ( ), 2) Tuki itsearvioinnin suunnitteluun -aikataulu, 3) yhteistyötä tarkentavat tapaamiset (12.11.; Katja Kiiski, Elena Gröhn, Vesa Martikkala, Tuula Kukkonen ja Miia Pasanen) sekä sekä sekä (Katja Kiiski ja Elena Gröhn ja Miia Pasanen). Arviointikysymyksiksi määritettiin: 1 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen tavoitteista ja niiden etenemisestä? 2 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen toiminnasta? 3 Millaisia kokemuksia toimijoilla on hankkeen tuloksista? Loppuarvioinnin aineiston keruu toteutettiin marraskuussa 2014, jolloin kerättiin kokemustietoa projektihenkilöstöltä, johtoryhmältä sekä hankkeen partnereilta. Tiedonkeruussa käytettiin osin osallistavia menetelmiä, jotka loivat toimijoille mahdollisuuksia olla aktiivisesti mukana kuvaamassa hankkeen antia (Kivipelto 2008; ks liite 2:). 4

5 Taulukko 1: Loppuarvioinnin kokemustiedonkeruu Kohderyhmä: keneltä Tiedon keruu: Miten? Milloin? 1 Hankkeen johtoryhmä Aineisto kerättiin johtoryhmän kokouksen yhteydessä. Ryhmähaastatteluun osallistui kuusi henkilöä, joista osa osallistui Skypen välityksellä. Ryhmähaastattelu eteni kysymysrungon (liite 2) pohjalta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin tukena olivat myös ryhmähaastattelussa syntyneet fläpit ja muistilaput. Aineiston laajuus oli noin kuusi sivua. 2 Projektihenkilöstö Aineistonkeruuta varten järjestettiin projektihenkilöstölle tapaaminen (kolme osallistujaa). Aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluna kysymysrungon (liite 2) pohjalta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroinnin tukena olivat ryhmähaastattelussa syntyneet fläpit. Aineiston laajuus oli noin kuusi sivua. 3 Partnerit Aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä, jossa oli samat kysymykset kuin johtoryhmän ja projektihenkilöstön ryhmähaastatteluissa. Viesti lähetettiin projektihenkilöstön toimesta partnereille, joiden näkökulmaa ei oltu kuultu johtoryhmän tiedon keruussa mennessä palautui kuusi vastausviestiä. Aineiston laajuus noin kuusi sivua (sisältää myös kysymykset ja mahdolliset käännökset). 5

6 Johtoryhmän kokemuksia kerättiin ryhmähaastattelulla (kuusi osallistujaa, kesto noin 1,5 h, sisältää tulkkauksen). Projektihenkilöstön kokemusten keräämiseksi järjestettiin ryhmäkeskustelu (kolme osallistujaa, kesto noin 1 h, sisältää tulkkauksen). Johtoryhmän ryhmähaastattelussa oli mukana tulkki, joka käänsi keskustelua venäjästä suomeksi ja suomesta venäjäksi. Projektihenkilöstön haastattelussa tulkkaajana toimi yksi henkilöstön edustaja. Partnereiden kokemuksia kerättiin sähköpostikyselyllä. Hankkeen keskeiset partnerit määriteltiin hankesuunnitelman pohjalta. Viesti lähetettiin projektihenkilöstön toimesta partnereille, joiden edustaja ei ollut osallistunut johtoryhmän ryhmähaastatteluun. Projektihenkilöstö kokosi ja tarvittaessa käänsi venäjänkieliset vastaukset sekä toimitti aineiston sähköisesti hankearvioinnin avuksi. Kerättyä kokemusaineistoa ryhmiteltiin ja tiivistettiin ensin aineistokohtaisesti. Tämä jälkeen aineistot yhdistettiin ja ryhmiteltiin (taulukkomuodossa) sekä pelkistettiin arviointikysymysten alle. Aineiston tiivistämistä ja ryhmittelyä tehtiin aineistolähtöisesti mutta tukena käytettiin myös virallisen hankesuunnitelman kuvauksia (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Tuloksissa ja johtopäätöksissä kokemustietoa peilataan paikoin Hankesuunnitelmaan (2013. Cross-Border Move for Health), johtoryhmän muistioihin, hankkeen nettisivujen kuvauksiin (Cross-Border Move for Health 2014) sekä väliarvioinnin tuloksiin (Pasanen 2014). 6

7 3 Arvioinnin tulokset 3.1. Tavoitteita kohti: tiedon, osaamisen, verkostojen ja hyvinvoinnin äärellä Hankesuunnitelmassa määritellään, että päätavoitteina oli lisätä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa, edistää nuorten, ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää epäterveellisen käyttäytymisen takia sosiaalisesti tai ammatillisesti syrjäytyvien nuorten lukumäärää (Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ). Toimijoiden näkökulmasta hankkeen keskeisinä tavoitteina oli: 1 Tuottaa ja levittää vastavuoroisesti kohderyhmää koskevaa uutta tietoa, 2 Vahvistaa kohderyhmän parissa työskentelevien henkilöstön osaamista ja jakaa kokemuksia, 3 Käynnistää yhteistyötä ja rakentaa pysyviä verkostoja sekä 4 Tukea kohderyhmän hyvinvointia ja yhteiskunnallista näkyväksi tulemista. 1 Tuottaa ja levittää vastavuoroisesti kohderyhmää koskevaa uutta tietoa Partnerit näkivät, että yksi hankkeen tärkeä tehtävä on tuottaa tietoa (esimerkiksi koulutusmateriaalia) lasten ja nuorten liikunnan edistämisestä ja hyvinvoinnista rajan molemmin puolin. Myös projektihenkilöstö toi esiin tiedon lisääntymisen merkityksen molemmille osapuolille. Johtoryhmä näki tiedon lisäämisessä merkityksellisiksi sekä koulutukselliset toimet (seminaarit jne.) sekä julkaisutoiminnan (oppaat jne.). Johtoryhmä keskusteluissa nousi esiin se, että tiedon jakamisessa merkityksellistä oli tavoittaa niin viranomaiset, kiinnostuneet ihmiset kuin tavalliset ihmiset. 2 Vahvistaa kohderyhmän parissa työskentelevien henkilöstön osaamista ja jakaa kokemuksia Kohderyhmän parissa työskentelevien osaamisen vahvistaminen ja kokemusten jakaminen (esimerkiksi seminaarien avulla) oli keskeinen tavoite eri toimijoiden näkökulmasta niin väli- kuin loppuarvioinnissakin. Johtoryhmä näki tärkeäksi osaamisen lisäämisen ja yhtäläisyyksien tunnistamisen molemmin puolin rajaa. Tärkeäksi koettiin perehtyminen niin suomalaiseen kokemukseen kuin venäläisen osaamisen levittäminen. Partnerit toivat myös esiin venäläisten 7

8 asiantuntijoiden osaamisen vahvistamisen. Projektihenkilöstö koki että ammattilaisten osaamisen ja kokemusten (myös haastavien) vaihto suomalaisten ja venäläisten kesken oli tärkeää. 3 Käynnistää yhteistyötä ja rakentaa pysyviä verkostoja Erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen rakentaminen nähtiin tärkeäksi ja onnistuneeksi tavoitteeksi. Johtoryhmä painotti yhteistyöverkostojen luomisen, luottamuksen ja yhteisen hengen ja tulevan yhteistyöryhmän perustamisen merkitystä. Projektihenkilöstö näki myös pysyvän verkoston, yhteistyön laajenemisen ja syvenemisen tärkeäksi. Partnerit olivat myös hyvin samansuuntaisia yhteistyön kehittäminen, konkreettinen rajan ylittävä yhteistyö, asiantuntijoiden verkostoituminen ja jatkoyhteistyöstä sopiminen oli tärkeää. 4 Tukea kohderyhmän hyvinvointia ja yhteiskunnallista näkyväksi tulemista. Ikääntyneiden, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointi ja erityisryhmien näkyväksi tekeminen nousi tärkeäksi teemaksi erityisesti partnereiden vastauksissa. Partnerit toivat esiin niin lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen liikunnan avulla sekä nuorten, ikääntyvien, vammaisten ja näkövammaisten toimintaryhmien perustamisen ja erityisliikunnan ja vammaisurheilun kehittämisen. Johtoryhmä toi esiin erityisryhmien näkyvyyden kehittämisen ja projektihenkilöstö erityisryhmien, lasten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin. 8

9 3.2 Hankkeen toiminta Hankesuunnitelman (Cross-Border Move for Health, ) pohjalta keskeisiä toimenpiteitä hankkeella olivat: 1) lähtötilanteen kartoitus, 2) koulutusten (myös paikallisten koulutusten), seminaarien ja asiantuntijavaihtojen organisointi, 3) raporttien, julkaisujen, koulutusmateriaalien ja ohjekirjojen tuottaminen, 4) liikuntaleirien ja kilpailujen järjestäminen sekä 5) fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvät uusien käytäntöjen kehittäminen. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna oli suunnitelman mukaisesti tehty ns. lähtökartoitus eli laadullinen kartoitus liikunnan ja urheilun organisoinnin muutoksesta. Hankkeessa oli myös organisoitu aloitusseminaari (Petroskoin seminaari: ), erityisliikuntaseminaari Joensuu ( ) sekä Liikunnan ja urheilun organisointia Suomessa ja Venäjällä käsittelevä seminaari (Sortavalan seminaari ), Näiden lisäksi on ollut ns. paikallisia koulutuksia, Joensuun ja Jyväskylän opetuskäyntejä. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) Ensimmäisenä toimintavuonna leiri- ja julkaisutoiminta olivat vasta käynnistymässä. Myös julkaisutoiminta oli vasta käynnistymässä eli oppaat ovat vasta suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijapalkkioihin, matka- ja julkaisu- sekä tulkkauskustannuksiin suunnattua resurssia oli käytännössä siirtynyt vuodelta 2013 vuodelle 2014 noin euroa, mikä kertonee toimintojen käynnistymisvaiheesta. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) Toisena toimintavuonna hankkeessa oli jatkettu aktiivista tapahtumien organisointia, panostettu tiedottamiseen sekä julkaistu hankesuunnitelman mukaisia oppaita. Vuoden 2014 tapahtumiin kuuluivat ( ) hankkeen väliseminaari ja Karjalan XIII lääketiedepäivät ( ). Hanke oli osallistunut myös kansainväliseen liikunnan- ja terveystiedonopettajien kongressiin ( ) sekä organisoinut täydennyskoulutusta erityisliikunnasta. Lisäksi oli pidetty urheiluorganisaatiotapaaminen ( ), soveltavan liikunnan leiri ( ) sekä Karjalainen Cup ( ) Lokakuussa oli organisoitu tutustumista ja paikallista koulutusta ja tulossa on vielä loppuseminaari Seminaarien ja leirin jalkauttamista oli vahvistettu julkaisemalla englanninkieliset koosteet erityisliikunta- ja liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä seminaareista ( ) sekä soveltavan liikunnan leiristä on tehty dvd:t leirille osallistuneille lapsille ja aikuisille (sisältävät videomateriaalia peleistä ja leikeistä sekä kuvia). (Johtoryhmä. Cross- Border Move for Health ) 9

10 Julkaisu- ja tiedotustoiminta sekä koulutusmateriaalien tuottaminen oli vuonna 2014 aktiivista. Sanomalehtiin ja alan ammattilehtiin oli saatu artikkeleita (pari venäjänkielistä): esimerkiksi Vammaisurheilu & -liikunta -lehdessä 1/2014 oli Anu Hämäläisen pääkirjoitus ( ), Liikunta & TIEDE lehdessä 1/2014 Hannu Itkosen kirjoittama juttu otsikolla Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan liikunnan yhteistyössä tavoitteena hyvinvointi ja pysyvät verkostot, Karjalaisessa Seitsemän judoseuraa vieraili Petroskoissa jne.. Hankesuunnitelmassa mainituista oppaista kolme oli valmistumassa vuonna 2014: 1) Urheillen terveyttä edistämään opas urheilutoimijoille julkaistiin Opas löytyy myös hankkeen nettisivuilta. 2) Erityisliikuntaopas julkaistiin Karjalan Lääketiedepäivillä Opasta ei vielä löydy hankkeen nettisivuilta. 3) Liikunnan ja urheilun organisointi -opas tulisi valmistua loppuseminaariin Sauvakävelyvideon ja mobiilisovelluksen sisällöstä ja aikataulusta sekä juoksukoulu oppaan toteuttamisaikatulusta on sovittu. Lisäksi Hannu Itkonen on kirjoittanut Sortavalan urheiluhistoriasta julkaistavaan kirjaan artikkelin Sortavalan urheilun varhaisista vuosikymmenistä. (Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health ) 10

11 3.3. Toiminnan keskiössä tapahtumat, koulutukset, julkaisut ja projektin organisointi Toimijoiden näkökulmasta merkityksellisiä toimintoja tavoitteiden näkökulmasta ovat olleet: 1 seminaarit/koulutukset ja liikunta- ja urheilutapahtumat (ja näiden rinnalla epävirallisemmat keskustelut), 2 julkaisutoiminta sekä 3) projektin organisointiin liittyvät kysymykset. Partnerit toivat esiin että koulutuksia, seminaareja ja tapahtumia oli toteutettu organisoidusti ja suunnitelmallisesti ja että ne olivat tavoittaneet runsaasti osallistujia ja tuoneet mahdollisuuksia kokemuksen ja tiedon kartuttamiseen esimerkiksi erityisliikunnasta. Seminaareihin ja tapahtumiin liittyviä haasteita oli johtoryhmän mukaan ollut projektin ensimmäisen vuoden seminaarien organisoinnissa sekä yksittäisistä tapahtumista urheiluliittojen tapaamisessa: ei saatu lajeja kohtaamaan sillä laajuudella mitä toivottiin. Myös projektihenkilöstö koki urheiluliittojen tapaamisen merkittäväksi, mutta paikoin epäonnistuneeksi tapaamiseksi kun suomalaisia vastapuolia ei ollut paikalla. Johtoryhmän haastattelussa mainittiin merkittäviksi tapahtumiksi tai seminaareiksi: hankkeen ensimmäinen tapaaminen (luento nuorisokulttuureista), liikuntaopettajien kesäkongressi, soveltuvan liikunnan/ erityisliikunnan koulutustilaisuudet, Sortavalan koulutustilaisuus (nuorisourheilu, vapaaehtoistyö, erityisliikunta) sekä vuoden 2013 Soihtumaratooni. Projektihenkilöstö nosti myös esiin eritysliikunnan seminaarin Joensuussa, liikunnanopettajien kesäkongressin sekä soveltavan liikunnan leirin. Partnereiden vastauksissa mainittiin: Anu Hämäläisen koulutus kansainvälisessä liikunnan opettajien kongressissa sekä erityisliikunnan kouluttajien osallistuminen liikunta-, urheilu- ja matkailuinstituutin täydennyskoulutukseen. Tapaamisissa tärkeäksi hanketta eteenpäin vieväksi voimaksi nähtiin myös ns. epäviralliset vapaat keskustelut. Projektihenkilöstö nostivat esiin, että tapaamisten kautta syntyy uusia kontakteja, verkostoituminen syvene ja kehittyy. Myös partnerit toivat esiin mahdollisuuden tavata ja luoda henkilökohtaisia kontakteja ja verkostoitua. Koulutusten, seminaarien ja tapahtumien rinnalla hanketoiminnan keskiössä oli kaikkien toimijoiden näkökulmasta julkaisut. Johtoryhmän näkökulmasta keskeistä oli, että partnerit olivat olleet myös oppaiden tekoprosessissa aktiivisessa roolissa. Oppaiden teko oli onnistunut hyvin ja oppaissa oli.. asiantuntevat ja osaavat kirjoittajat Suomen puolelta ja Karjalan puolelta. Tosin kirjoitusten jälkityö oli ollut ennakoitua työläämpää. Projektihenkilöstö näki oppaat merkityksellisiksi yhteistä ymmärrystä ja uutta tietoa monelta eri tasolta rakentavaksi tuotokseksi. Projektihenkilöstön näkökulmasta oppaiden merkitys suhteessa työmäärään oli hyvä. Partnereiden näkökulmasta 11

12 aineiston tuotanto oli edennyt hyvin ja ajankohtaiset teemat olivat ammattilaisen näkökulmasta merkityksellisiä. nyt on menossa taittoon ja painoon tää liikunnan organisointiopas, niin siihen on nyt dokumentoitu se mitä on venäjällä tehty ja suomessa tehty plus siitä yhteistyöstä,. esimerkiksi liikuntakulttuurien historiallista muutosta venäjällä mutta myös näitä uusia ilmiöitä esimerkiksi uusia liikuntakulttuurisia lajeja (Johtoryhmä). Projektihenkilöstöä ja johtoryhmää puhututti hankkeen toiminnassa myös projektin organisointiin liittyvät kysymykset. Johtoryhmä näki että merkityksellistä on ollut jo suunnitteluvaiheeseen tehty satsaustyö. Vaikka suunnitelmaan satsattu työmäärä paikoin herätti kysymyksiä, nähtiin että hyvä suunnittelutyö on ohjannut ja rajannut hankkeen toimintaa ja luonut pohjan kehittämistyön jatkumolle. Sekä johtoryhmä että projektihenkilöstö näkivät, että hanketoiminnan kannalta on ollut tärkeää että hanketyön pohjana on laaja-alainen ja toimiva yhteistyöverkosto. Toiminnassa partnerit ovat olleet aktiivisesti roolissa ja partnereilla on ollut selkeä kuva roolistaan nyt ja tulevaisuudessa. Niin projektihenkilöstön kuin johtoryhmän keskusteluissa vilahti usein niin tavoite- kuin toteutus kuin tuloskeskusteluissa yhteistyöryhmän merkitys, eli se kuinka nyt luotu verkosto jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen. Johtoryhmän keskusteluissa tuli esiin myös luottamusjohdon sitoutumisen merkitys. Johtoryhmässä nimettiin projektihenkilöstön toimintaa esimerkiksi hyväksi, paikoin erinomaiseksi. Haasteelliseksi nähtiin paikoin projektityöntekijöiden rajallinen kokemus alasta hankkeelle olisi ollut lisäarvoa että henkilöstöllä on vahvaa substanssiosaamista. Sekä johtoryhmä että projektihenkilöstö näki että hankkeen toiminnan kannalta merkityksellistä (paikoin ratkaisevaakin on ollut), että hankkeella on ollut työntekijä Petroskoissa: kielet ja toimintakulttuurit ovat avautuneet ja monet käytännön asiat esimerkiksi viisumit ovat organisoituneet hyvin Tuloksia: Yhteistyön jatkumo, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistumista ja julkaisuja Hankesuunnitelmassa tuloksiksi nimetään: 1 Seminaariraportit ja julkaisut kaksi seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa, 2 Kolme käytännön leiriä ja kilpailuja erityisryhmille. 3 Ohjeet urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistoiminnan vetämiseen, 5 Työntekijät ja asiantuntijat yhdessä organisoivat paikallisia koulutuksia molemmin puolin rajaa sekä 6 Erityisryhmien fyysiseen toimintakykyyn liittyvien harjoitusten käyttöönotto (Cross-Border Move for Health, ). 12

13 Toimijoiden näkökulmasta merkityksellisiä tuloksia hankkeessa ovat partnereiden yhteistyön jatkumo (kuten projektin jälkeiset tapahtumat), julkaisut, erityisliikunnan ja vapaaehtoistyön vahvistuminen. Johtoryhmä näki että kumppaneiden yhteen kasvaminen, ymmärryksen lisääntyminen ja yhteinen kieli on luonut pohjaa yhteistyön jatkumolle. Niin johtoryhmän kuin projektihenkilöstönkin näkökulmasta pysyvien jatkotoimien pohjana on nyt hanketyön tuloksena perustettava Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun yhteistyöryhmä. Projektihenkilöstö toi esiin keskeisenä, että yhteistyöryhmässä on mukana partnereita ja yhteiskunnan eri toimijatasoja. Haasteena jatkoa ajatellen voi projektihenkilöstön näkökulmasta olla urheiluliittojen ja -seurojen resurssit osallistua yhteistyö. Partnerit toivat esiin, että verkostoituminen on vienyt hanketoimintaa hyvin eteenpäin ja nyt keskiössä on tulevaisuuden yhteistyö, mitä toiminta tulevaisuudessa: hyvät tulokset edellyttävät aikaa keskustelulle. Yhteistyön jatkumoon liittyy kiinteästi projektihenkilöstön ja partnereiden näkökulmasta jo sovitut projektin jälkeiset tapahtumat. Projektihenkilöstö toi näistä esiin vapaaehtoistoiminnan yhteistyön, jalkapallovalmentajien vierailun Joensuuhun, Jyväskylän yliopiston ja Petroskoin valtion yliopiston yhteistyösuunnitelmat, Karjalan uinnin mestaruuskisasuunnitelmat, Karjalan lentopalloliiton ja Suomen liittojen yhteistyösuunnitelmat, hyvät yhteistyösuhteet kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa jne. Partnerit toivat esille suunnitelmat kansallisten urheilulajien festivaaleista (Karjalan tasavallan lapset ja nuoret), yhteistyö Karjalan tasavallan liikuntakasvattajien kanssa kansainvälisessä kongressissa sekä Petroskoin kesäkongressin. Yhtenä hankkeen konkreettisena tuloksena nähtiin myös vapaaehtoistyön kehittyminen. Tänä vuonna lähinnä on ollut kyse konkreettisesta vapaaehtoistyön tekijöiden rekrytointiprosessista. Yhteistyön tulokset näkyvät siis vasta ensi vuonna kun Kontiolahden Ampumahiihdon MM-kisat toteutuvat. Johtoryhmä kuvasi, että vapaaehtoisten toiminta on kehittynyt Karjalassa hyvin ja sitä on tukenut myös olympialaisten ajoittuminen hankekauteen, mikä on innostanut nuorten kiinnostuksen heräämistä. Projektihenkilöstö näki, että vapaaehtoistyön teema on noussut hanketyöhön vasta loppuvaiheessa ja tärkeää on löytää ensi vuodelle rahoituskeinoja, joilla vapaaehtoiset pystyvät matkustamaan jne. Projektihenkilöstö viittasi myös kuinka vapaaehtoistyö voi olla merkityksellistä tekijöilleen ja lisätä terveellistä elämäntapaa tätä kautta. Vapaaehtoistyön teema näkyy myös julkaisuissa ja johtoryhmä toi esiin, että on tärkeää levittää tästäkin teemasta hanketyössä kerättyjä tietoja esimerkiksi loppuseminaarissa. 13

14 Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat kaikkien toimijoiden näkökulmasta hankesuunnitelman mukaisesti oppaat. Partnerit näkivät oppaat tärkeäksi osaksi julkaisutoimintaa ja yhteistyön jatkuvuudelle. Projektihenkilöstö koki, ettei monessakaan projektissa saada tuotoksiksi oppaita ja niiden sisällöt koettiin merkitykselliseksi (ks. 3.2.). Myös johtoryhmä näki oppaat sisällöltään merkityksellisiksi ja painotettiin, että oppaat myös dokumentoivat arvokasta kehittämistyötä. Johtoryhmän keskustelussa tuli esiin, että oppailla olisi käyttöarvoa muuallakin kuin vain partnereiden keskuudessa. Johtoryhmä näkökulmasta oppaiden levittämiseksi on tehtävä vielä vahvaa tiedottamis- ja jalkauttamistyötä: edessä vaihe että ne viedään vielä kentälle niin se vaatii vielä työtä kaikkien toimijoiden puristusta jalkauttamisen ja tiedotuksen kanssa. Myös partnereiden toivat esiin, että ehkä tiedottamisessa voisi olla kehittämistä. Hankkeen keskeisiksi tuloksiksi nähtiin sisällöllisesti erityisliikunnan näkyväksi tuleminen ja osaamisen vahvistuminen. Johtoryhmä kuvasi että, hankkeen aikana on ollut mahdollisuus partnereilla ja muillakin toimijoilla oppia lisää ja kehittämistyö on motivoinut esimerkiksi alan työntekijöitä täydennyskoulutukseen. Nähtiin, että erityisliikunnan merkitys on noussut hankkeen aikana uudelle tasolle; ymmärretään että sen pitää olla painpiste myös valtion tasolla. Projektihenkilöstön keskusteluissa tuli esiin, että erityisryhmien hyvinvoinnin tukemiseen tulee jatkoa koulutusyhteistyön ja tapahtumien kautta. Partnerit toivat monipuolisesti esiin erilaisia konkreettisia esimerkkejä erityisliikunnan merkityksen ja osaamisen muutoksesta, kuten: erityisliikuntaosaston avaaminen Karjalan tasavallan olympiareservin lasten ja nuorten urheilukouluun, liikunta- urheilu- ja matkailu-instituutti suunnittelee avaavansa terveyttä edistävän liikuntaryhmän erityislapsia varten. 4 Johtopäätökset 4.1. Tavoitteet Niin väli- kuin loppuarviointikin vaiheessa toimijoiden kokemuksissa painottui hankesuunnitelman päätavoitteista tiedon lisääminen sekä kohderyhmän hyvinvoinnin vahvistaminen. Sen sijaan hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) mainittu päätavoite: terveyden edistäminen ja epäterveellisen käyttäytymisen takia syrjäytyvien määrän vähentäminen mainittiin vain partnereiden vastauksissa ja sielläkin todettiin sen olevan varsin laaja tavoite saavutettavaksi. Hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) määritellyistä erityistavoitteista keskeiseksi nousivat toimijoiden kokemuksissa niin väli- kuin loppuarviointivaiheessa seuraavat: 1) Parantaa hankkeen kohderyhmien parissa työskentelevien henkilöiden taitoja järjestelmällä koulutuksia tapaamisia, 14

15 2) Tiedon lisääminen erityislasten ja -nuorten fyysisistä ja hyvinvoinnin tarpeista, 3) Kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja suomalaisten ja venäläisten ammattilaisten välillä sekä 4) Tuottaa koulutusmateriaalia: kolme seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa suomeksi ja venäjäksi. Sen sijaan vähemmälle huomiolle muut erityistavoitteet: 1 Selvitys liikunnasta ja urheilusta syrjäytyneiden määrästä ja syistä, 2 Kehittää uutta rajat ylittävää yhteistyötä vammaisurheilutapahtumien välillä, 3 Lisätä urheilupaikkojen henkilöstön tietoutta osallistumisen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, 4 Uusien toimintatapojen käyttöönotto vammaisten henkilöiden fyysiseksi aktivoimiseksi. 4.2 Toiminta ja tulokset Arviointia hankesuunnitelmassa (Cross-Border Move for Health, ) määritellyistä toimenpiteistä ja tuloksista: 1 Toiminta: Lähtötilanteen kartoitus Kartoitus on toteutettu jo vuonna 2013, jolloin se koettiin väliarvioinnissa tärkeäksi pohjaksi kehittämistyölle. Loppuarviointivaiheessa sitä ei nimetty merkityksellisiin toimintoihin. Arviointi: Toiminta toteutettu suunnitelman mukaisesti 2 Toiminta: Koulutuksien (myös paikallisten koulutusten), seminaarien ja asiantuntijavaihtojen organisointi Tulos: työntekijät ja asiantuntijat yhdessä organisoivat paikallisia koulutuksia molemmin puolin rajaa. Toimintaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 on organisoitu: Aloitusseminaari, Erityisliikuntaseminaari sekä Liikunnan ja urheilun organisointi seminaari. Vuonna 2014 on toteutettu Seurantaseminaari ja tullaan toteuttamaan Päätösseminaari. Lisäksi vuonna 2014 on osallistuttu kansainväliseen liikunnan opettajien kongressiin, Olympiatulitapahtumaan Petroskoissa (2013), 15

16 Lääketieteenpäiville sekä organisoinut täydennyskoulutusta erityisliikunnasta sekä Urheiluorganisaatioiden tapaamisen. Loppuarvioinnissa tuli esiin, että seminaarit, koulutukset ja liikunta- ja urheilutapahtumat olivat toimijoista tärkeitä tavoitteita eteenpäin vieviä toimintoja. Niihin liittyi runsaasti onnistumisia. Monet koulutukset ja tapahtumat koettiin tärkeiksi ja onnistuneiksi esimerkiksi eritysliikunnan seminaari Joensuussa, liikunnanopettajien kesäkongressi Petroskoissa sekä soveltavan liikunnan leiri Joensuussa. Yksittäisistä haasteista tuotiin esiin Urheiluorganisaatioiden tapaaminen. Tärkeäksi nähtiin virallisten koulutusten rinnalla epäviralliset keskustelut, jotka ovat luoneet pohjaa henkilökohtaiselle tuntemiselle, toimijoiden verkostoitumiselle ja kehittämistyön jatkumoille. Koulutukset, tapahtumat ja kohtaamiset ovat omalta osaltaan vieneet eteenpäin erityisliikuntaan liittyvän osaamisen vahvistumista ja muutoksia on tapahtunut yksittäisissä koulutusrakenteissa (esimerkiksi partnerit toivat esiin että vuodesta 2014 lähtien liikuntakasvatuksen opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua erityisliikunnan ). Tapahtumille oli suunniteltu myös jatkoideoita tulevaisuuteen: jalkapallovalmentajien vierailu Joensuuhun, Jyväskylän yliopiston ja Petroskoin valtion yliopiston yhteistyösuunnitelmat, Petroskoin kesäkongressi jne. Arviointi: Seminaarit on toteutettu suunnitelmanmukaisesti, tapahtumille suunniteltu myös jatkuvuutta. 3 Toiminta: Raporttien, julkaisujen, koulutusmateriaalien ja ohjekirjojen tuottaminen Tulos: Seminaariraportit ja julkaisut: kaksi seminaarijulkaisua ja neljä opaskirjaa Tulos: Ohjeet urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistoiminnan vetämiseen Vuonna 2013 väliarviointivaiheessa toiminta oli vasta käynnistymässä, kun taas vuonna 2014 toimintaa on jo toteutettu vahvasti. Seminaarimateriaaleja on tuotu esille: englanninkieliset koosteet erityisliikunta- ja liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä seminaareista. Kolme opasta valmistuu vuoden 2014 aikana: Urheillen terveyttä edistämään -opas urheilutoimijoille on jo julkaistu ja löytyy nettisivuilta. Erityisliikuntaopas valmistui Karjalan Lääketiedepäiville ja Liikunnan ja urheilun organisointi -opas loppuseminaariin. Toimijat näkevät että valmistuvilla oppailla keskeinen rooli tiedon levittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa. Keskeiseksi nähtiin, että partnerit ovat olleet aktiivisessa roolissa oppaiden tekoprosessissa. 16

17 Oppaiden sisällöt koettiin merkityksellisiksi, nähtiin niiden tuovan uutta tietoa myös muualle kuin hanketoimijoiden pariin. Kehittämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi vaaditaan vielä työtä, että saadaan tiedotettua ja juurrutettua oppaita eri toimijoiden käyttöön. Määrällisesti oppaita on kolme ja kun oppaiden julkaisu ja levittäminen on vasta käynnistämässä, tässä vaiheessa avoimeksi kysymykseksi jää niiden hyöty ja käyttöaste kohderyhmän kannalta. Toisaalta oppaiden rinnalla urheilukerhojen ja muun vapaaehtoistyön vetämiseen on syntynyt konkreettisia kokemuksia, kun tänä vuonna on käynnistynyt konkreettinen vapaaehtoistyö Ampumahiihdon MM- kisoihin 2015 ja tämä pilotti jää elämään myös hankkeen jälkeen. Liikahdukset vapaaehtoistyön kehittämisessä olikin toimijoiden näkökulmasta yksi tärkeä tulos. Oppaiden rinnalla on vuonna 2014 julkaistu lukuisia artikkeleja suomeksi ja venäjäksi erityyppisiin lehtiin (ammattilehti, sanomalehti jne.) sekä hanke ollut mukana myös Urheiluhistorian kirjassa. Voidaankin nähdä että väliarviointivaiheessa (Pasanen 2014) esiin tulleisiin haasteisiin on tartuttu ja vuoden 2014 toiminnassa on selkeästi panostettu tiedottamiseen, asiantuntijatiedon jalkauttamiseen ja julkaisutoimintaa. Arviointi: Julkaisutoiminta ollut aktiivista, ei täysin suunnitelman mukaista. 4 Toiminta: Liikuntaleirien ja kilpailujen järjestäminen Tulos: Kolme käytännön leiriä ja kilpailuja erityisryhmille Vuonna 2013 leiritoiminta oli vasta käynnistymässä mutta vuonna 2014 aktiivista: Judoleiri Petroskoissa, Soveltava Sporttileiri Joensuussa sekä Karjalainencup tyttöjen palloilutapahtuma (joka toteutui lentopallo- ja jalkapalloturnauksena suomalaisten ja venäläisten lasten välillä). Loppuarvioinnissa leiritoiminta tuli esiin vain projektihenkilöstön kokemuksissa. Kilpailuja näyttäisi olevan suunnitella projektin jälkeen esimerkiksi Karjalan lentopalloliiton ja Suomen liittojen yhteistyö ja kansallisten urheilulajien festivaalit (Karjalan tasavallan lapset ja nuoret). Samaan aikaan esimerkiksi liikunta- urheilu- ja matkailu-instituutti suunnittelee avaavansa terveyttä edistävän liikuntaryhmän erityislapsia varten. Hankkeen jälkeiseen aikaan jää myös mahdollisuus rakentaa vapaaehtoistoimijoille ja paikallisille seuroille verkostoja ja tukea esimerkiksi urheilukerhojen ja leirien vetämiseen (ks. Pasanen 2014). 17

18 Arviointi: Leirejä toteutettu, kilpailutoiminta käynnistymässä, tavoittivatko leirit kohderyhmän jää avoimeksi. 5 Toiminta: Fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen liittyvät uusien käytäntöjen kehittäminen. Tulos: Erityisryhmien fyysiseen toimintakykyyn liittyvien harjoitusten käyttöönotto Merkittäväksi tulokseksi toimijat näkevät, että erityisliikunta on tullut näkyväksi ja siihen liittyvä osaaminen on hankkeen aikana vahvistunut. Hankkeen aikana partnereilla ja muillakin toimijoilla on ollut mahdollisuus oppia lisää ja kehittämistyö on motivoinut esimerkiksi alan työntekijöitä täydennyskoulutukseen. Osaamista on jaettu ja vahvistettu sekä toimintakykyä tukevia toimintoja jaettu (esimerkiksi DVD:t Sporttileiriltä) mutta konkreettista uusien käytäntöjen arviointia ei voi vielä tehdä. Arviointi: Koulutusten ja julkaisujen avulla ammattilaisten osaamisen koetaan vahvistuneen. Konkreettisia uusia käytäntöjä haastava osoittaa. 4.3 Loppusanat Loppuarviointiaineistossa vilahti usein esiin termit: verkostot, osaaminen ja jatkuvuus. Toimijat kokivat että verkostolähtöinen työote, vahva osallistuva partneriverkosto, osaavat projektityöntekijät sekä sitoutunut luottamusjohto ovat vieneet toimintoja eteenpäin. Tässä tarinassa merkityksiä on annettu osaamiselle, hankkeen myötä syntyneelle erityisliikuntaosaamiselle ja eri toimijoiden osaamiselle. Kehittämistyön jatkuvuuden turvaamiseksi on hankkeen toisena toimintakautena selkeästi pyritty samaan tulevaisuuden yhteistyö sopimukselle tasolle. Pysyvien jatkotoimien pohjaksi näyttäisi määrittyvän hanketyön tuloksena perustettava Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan liikunnan ja urheilun yhteistyöryhmä. Tasa-arvoisten osallistumisen mahdollisuuksien turvaaminen kaikille toimijoille myös yhteistyöryhmätyöhön vaatii myös resursseja. Yhteistyön jatkumoon liittyy kiinteästi projektihenkilöstön ja partnereiden näkökulmasta jo sovitut projektin jälkeiset tapahtumat. 18

19 LÄHTEET Cross- border move for health Hankesuunnitelma, Cross-Border Move for Health, ( Tarjouspyynnön liite). Johtoryhmä. Cross-Border Move for Health Kokousmuistiot. Kivipelto, Minna Osallistava ja valtaistava arviointi. Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. STAKES. Helsinki. Pasanen, Miia Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke Cross-Border Move for Health Karelia ammattikorkeakoulu. Seppänen- Järvelä Riitta Prosesessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. 46CD906C3B33/0/Arviointiraportteja4_04.pdf Suopajärvi, Leena Opas projektiarviointiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisuja C. Työpapereita 55 Tarjous Cross-Boder Move Health -projektiarvioinnista ( ) 19

20 Liite 1: Loppuarvioinnin aikataulu vuonna Ideointi - alkuneuvottelu ja arviointiasetelman tarkistaminen 3 h h: Tapaaminen projektihenkilöstön kanssa, arviointiasetelman varmistaminen ja hankemateriaaliin perehtyminen 2 Toteutus tiedon keruun suunnittelu, toteutus ja aineistojen ryhmittely 21 h h johtoryhmä: tiedon keruu suunnittelu ja toteutus h projektihenkilöstö: tiedon keruun suunnittelu ja toteutus h johtoryhmän aineiston litterointi ja ryhmittely h projektihenkilöstön aineiston litterointi ja ryhmittely h kyselyaineiston ryhmittely, aineistojen yhdistäminen h aineistojen yhdistäminen ja pelkistäminen 3 Raportointi ja seminaari 16 h h tulosten kirjoittaminen h tulosten ja raportin kirjoittaminen h raportin kirjoittaminen ja esityksen valmistelu h seminaari yhteensä 40 h 20