CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH

Transkriptio

1 CROSS - BORDER MOVE FOR HEALTH Antti Vanhala & Piia Pöyhönen LYTS017 Kevät 2014

2 Sisällys 1. Johdanto Projektin esittely Projektin tavoitteet Yhteistyökumppanit ja rahoitus Julkaisut Hankkeen eteneminen Lähtötilannekartoitus Seminaarit Koulutukset ja leirit Erityisliikuntaa edistämässä Erityisliikunta Cross-Border Move for Health -projektissa Erityisliikunta rajan toisella puolen Pohdinta Lähteet... 18

3 3 1. Johdanto Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet huomattavasti lasten ja nuorten elämäntapoihin ja liikuntakäyttäytymiseen. Liikkumaton elämäntapa, huonot ruokailutottumukset ja päihteiden käyttö ovat tyypillisiä esiin nousseita ongelmia. Nykyisenlainen kehitys uhkaa näiden lasten ja nuorten tulevaisuutta ja kykyä toimia esimerkiksi työelämässä tulevaisuudessa. (Cross-Border Move for Health 2014.) Ongelma on havaittu myös itärajan molemmin puolin Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Molemmat ovat köyhää aluetta, joka näkyy vähäisenä liikuntana. Myös liikuntatilojen puute on ongelmana alueella. (Arppi 2013.) Tilanteesta huolestuneena osana laajempaa Karelia ENPI CBC -ohjelmaa oleva Cross- Border Move for Health -hanke pyrkii kahden vuoden aikana kehittämään lasten, nuorten ja erityisryhmien hyvinvointia liikunnan avulla rajan molemmin puolin Suomen Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalan tasavallassa. Projektin avulla pyritään myös kehittämään kansainvälistä yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten ammattilaisten välillä. (Cross-Border Move for Health 2014.) Hanke on ensimmäinen liikuntajärjestöjen toteuttama EU-rahoitteinen projekti, joka toimii molemmin puolin itärajaa (Arppi 2013). Hanketta hallinnoin Itä-Suomen Liikuntaopisto ISLO ja mukana on useita yhteistyökumppaneita rajan molemmin puolin. Rahoittajina toimii Euroopan Unioni, Suomen valtio ja Karjalan tasavalta. (Ronkainen 2013.) Erityisliikunta on ollut merkittävässä roolissa hankkeen aikana. Joensuussa on järjestetty erityisliikuntaseminaari. Myös vierailuja on tehty erityisliikunnan sektorilla muun muassa Jyväskylässä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Junior Games - kisoihin ja Varkauden kaupungin erityisliikuntapalveluihin. Erityisliikunta tulee olemaan osa hankkeen ohjelmaa myös jatkossa. Suunnitelmana on osallistua ainakin kesällä 2014 järjestettävään Petroskoin neljänteen kansainväliseen liikunnan- ja terveystiedonopettajien kongressiin. Myös useat hankkeen tavoitteet liittyvät erityisliikuntatoiminnan kehittämiseen. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi liikuntapaikkojen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen ja vammaisurheilutapahtumien kehittäminen. (Cross-Border Move for Health 2014.)

4 4 Tämän raportin tarkoituksena on selvittää, mikä Cross-Border Move for Health projekti on sekä analysoida hankkeen toimivuutta ja myös siitä annetun informaation tarkoituksenmukaisuutta. Päälähteenä ovat projektin oman internetsivut Täydentäviä tietoja olemme saaneet myös muilta aihetta käsitteleviltä internetsivustoilta. Seuraava luku on varattu projektin tarkemmalle esittelylle ja kolmas luku esittelee hankkeen etenemistä ja hankkeeseen kuuluvia tapahtumia. Neljännessä luvussa keskitymme tarkemmin erityisliikunnan rooliin projektin osana. Viimeisessä eli viidennessä luvussa tarjoamme omia näkemyksiämme hankkeesta ja saatavilla olevasta informaatiosta.

5 5 2 Projektin esittely Cross-Border Move for Health -projekti käynnistyi Itä-Suomen liikuntaopistolla helmikuussa 2013 osana laajempaa Karelia ENPI CBC -ohjelmaa (Cross-Border Move for Health 2014). Karelia ENPI CBC on rajanylittävä yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella. Ohjelmassa ovat mukana Kainuu, Pohjois- Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta. (Karelia ENPI CBC 2014.) Hankkeen taustalla vaikuttavat huoli lasten ja nuorten heikentyneestä fyysisestä kunnosta ja lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinoireet. Viimeisten vuosikymmenten aikana lasten ja nuorten terveyserot ovat kasvaneet ja tähän vaikuttavat muun muassa liikunnan väheneminen ja epäterveellinen ravitsemus. (Cross-Border Move for Health 2014.) 2.1 Projektin tavoitteet Kaksivuotisen projektin tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja erityisryhmien terveyttä ja hyvinvointia kahdessa Karjalassa liikunnan ja urheilun avulla. Näkökulmina ovat erityisliikunta, kasvatus, valmennus ja urheilun organisointi. (Cross-Border Move for Health 2014.) Yleisellä tasolla tavoitteiksi on asetettu lisätä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Kohderyhmään kuuluvien fyysistä terveyttä ja hyvinvointia pyritään edistämään liikunnan ja urheilun avulla. Lisäksi tavoitteena on parantaa kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja suomalaisten ja venäläisten ammattilaisten välillä. (Cross-Border Move for Health 2014.) Projektille on asetettu myös tarkempia tavoitteita, joista monet liittyvät erityisliikuntaan. Tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa erityislasten ja -nuorten fyysisistä ja hyvinvoinnin tarpeista, kehittää yhteistyötä vammaisurheilutapahtumien välillä sekä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja vammaisten henkilöiden fyysiseksi aktivoimiseksi. Lisäksi pyritään lisäämään urheilupaikkojen henkilöstön tietoutta esteettömyydestä ja osallistumisen saavutettavuudesta. (Cross-Border Move for Health 2014.)

6 6 Kohderyhmien parissa työskentelevien henkilöiden osaamista pyritään parantamaan järjestämällä erilaisia koulutuksia, tapaamisia ja seminaareja. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on tuottaa koulutusmateriaalia muun muassa erityisliikuntaan ja liikunnan ja urheilun organisointiin. (Cross-Border Move for Health 2014.) 2.2 Yhteistyökumppanit ja rahoitus Hankkeessa on mukana useita eri toimijoita, jotka tulevat pääosin Itä-Suomen alueelta. Hankkeen hallinnoijana toimii Joensuussa sijaitseva Itä-Suomen Liikuntaopisto ISLO, joka on vuonna 1979 perustettu liikunnan koulutuskeskus (ISLO 2014). Rahoitus Karelia ENPI CBC -ohjelmaan tulee Euroopan Unionista, Venäjältä ja Suomesta. Kokonaiskustannukset hankkeessa ovat euroa, joista puolet rahoittaa EU, neljännes tulee Suomen valtiolta ja neljännes Karjalan Tasavallasta. (Ronkainen 2013.) Hanke toteutetaan yhteistyössä monen eri tahon toimesta. Itä-Suomen liikuntaopiston lisäksi muita yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän yliopiston/liikuntatieteellinen tiedekunta, Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus, Pohjois-Karjalan liikunta ry, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varkauden kaupunki, Joensuun kaupunki/liikunta, Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry, Suomen Vammaisurheilu ja - liikunta VAU ry, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja matkailuministeriö, Special Olympics Russia, Karjalan pedagoginen valtionakatemia, Karjalaan opettajankoulutuslaitos ja Karjalan alueellinen nuorisokeskus (Cross-Border Move for Health 2014). 2.3 Julkaisut Yksi hankkeen tavoitteista on tuottaa koulutusmateriaalia mukana oleville toimijoille. Projektin parissa on julkaistu seminaarien aineistoja, koulutusmateriaaleja sekä artikkeleita. Seuraavaksi esitellään lyhyesti millaista materiaalia projektin nettisivuilla on saatavilla. Tarkemmin projektin kulusta kerrotaan seuraavassa pääluvussa. Tähän mennessä koulutusten pohjalta on julkaistu materiaalia liittyen valmennukseen, liikunta-alan koulutukseen, erityisliikuntaan ja terveyden edistämiseen (Cross-Border

7 7 Move for Health 2014). Koulutusmateriaalit koostuvat koulutuksissa pidetyistä powerpoint -esityksistä. Syksyllä 2013 koulutuksia on pidetty muun muassa seuraavista aihepiireistä: Suomalainen valmentajakoulutus, Liikunnan yhteiskuntatieteet, Inkluusio ja esteettömyys sekä Erityisliikunnan koulutus ja kansainväliset näkymät. Lisäksi koulutuksia pidettiin myös muihin liikunta-alan opintoihin liittyen. Vuoden 2014 puolella koulutuksia ei ole ehtinyt olemaan vasta kuin muutama, joista kumpikin on liittynyt terveyden edistämiseen. (Cross-Border Move for Health 2014.) Syksyllä painopisteenä koulutuksissa on ollut selkeästi liikunta-alan koulutusmahdollisuudet Suomessa. Toinen syksyn teemoista on ollut puolestaan erityisliikunta. Kouluttajina jokaisella aihealueella on ollut kyseisen aihepiirin asiantuntija. Projektin seminaarit ovat olleet kaksipäiväisiä ja selkeästi yhden teeman ympärille rakentuvia. Kesäkuussa 2013 järjestettiin Joensuussa erityisliikuntaseminaari, jossa perehdyttiin suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden johdolla Suomen ja Venäjän erityisliikunnan tilanteeseen ja käytäntöihin. Seminaarissa oli mukana lähes 70 alan ammattilaista ja opiskelijaa, jotka seminaarin aikana osallistuivat luentoihin, työpajoihin ja vammaisurheilu tutuksi -teemapäivään. (Isoaho 2013.) Luentoja järjestettiin muun muassa seuraavista aiheista: Special Olympics Karjalan tasavallassa, laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan ja erityisliikunnan ja -urheilun kehitys Karjalan tasavallassa (Cross-Border Move for Health 2014). Lokakuussa 2013 pidettiin seminaari aiheesta Liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä. Aiheina oli esimerkiksi suomalaisen liikuntaorganisaation muotoutuminen ja työnjako, ikääntyneiden liikunnan organisointi sekä vapaaehtoisten osallistuminen isojen kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämisessä Karjalan tasavallassa. Tammikuussa 2014 järjestettiin väliseminaari, josta on myös tarjolla julkaisuja hankkeen nettisivuilla. Seminaariin sisältyi väliarviointia, tulevan julkaisutoiminnan suunnittelua ja koulutusta teemoilla terveyden edistämisestä osana urheilua ja molemmin puolin rajaa. (Cross-Border Move for Health 2014.) Projektin tavoitteissa mainitut lapset, nuoret, erityisryhmät, valmentajat ja urheiluseurat esiintyvät jokaisessa seminaarissa keskeisinä kohderyhminä.

8 8 Cross-Border Move for Health hankkeen nettisivuilta löytyy myös runsaasti artikkeleita, jotka ovat ilmestyneet erilaisissa julkaisuissa, kuten Karjalainen sanomalehdessä. Lisäksi hankkeella on myös oma blogisivusto Aspects on cooperation.

9 9 3 Hankkeen eteneminen Cross-Border Move for Health projektin kokonaisuus muodostuu lähtötilanteen kartoituksesta, useista seminaareista, leireistä ja kilpailuista, koulutuksista sekä hankkeen myötä toteutetuista julkaisuista. Julkaisuista on kerrottu tarkemmin jo edellä. Projekti lähti liikkeelle Petroskoissa helmikuussa 2013 järjestetystä aloitusseminaarista ja tulee päättymään vuoden 2014 lopussa järjestettävään päätösseminaariin. (Cross- Border Move for Health 2014.) Hankkeen aikataulu: 1. Aloitusseminaari, helmikuu Lähtötilannekartoitus, vuonna Erityisliikuntaseminaari, kesäkuu Liikunnan organisointi Suomessa ja Venäjällä -seminaari, lokakuu Väliseminaari, tammikuu Päätösseminaari, vuonna 2014 Koulutukset, leirit, kilpailut ja julkaisujen tuottaminen sijoittuvat seminaarien lomaan koko hankkeen ajalle. Seuraavissa alaluvuissa esitellään tarkemmin hankkeen toiminta osa-alueittain. 3.1 Lähtötilannekartoitus Lähtötilannekartoitus oli projektin seuraava työvaihe aloitusseminaarin jälkeen (Hankkeen toimenpiteet 2013). Kartoituksen tavoitteina oli tuottaa tietoa Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan liikunnan ja urheilun nykytilasta, kerätä aineistoa tulevia julkaisuja varten sekä edesauttaa suuntaamaan ENPI-hankkeen toimintoja. Kartoitus koostui Venäjän Karjalan piireille sekä Pohjois-Karjalan kuntien liikunnan viranhaltijoille suunnatusta kyselystä ja venäläisten asiantuntijoiden sekä Pohjois-Karjalan Liikunnan asiantuntijoiden haastatteluista. (Itkonen 2013.) Apuna käytettiin myös aikaisempaa alueilla tehtyä tutkimusta sekä lehtiaineistoa. Aineisto kerättiin keväällä 2013 ja tuloksia esiteltiin Venäjän Karjalan Sortavalassa pidetyssä Liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä -seminaarissa. (Cross-Border Move for Health 2014.)

10 Seminaarit Hankkeeseen kuuluu viisi seminaaria, jotka ovat Aloitusseminaari, Erityisliikuntaseminaari, Liikunnan organisointi Suomessa ja Venäjällä -seminaari, Väliseminaari ja Päätösseminaari. Projekti on edennyt siihen pisteeseen, että Päätösseminaari on enää järjestämättä. (Cross- Border Move for Health 2014; Itkonen 2013.) Projektin avannut Aloitusseminaari järjestettiin helmikuussa 2013 Petroskoissa. Seminaarin tarkoituksena oli koota partnerit yhteen sopiman projektin hallinnoinnista ja toiminnasta sekä keskustelemaan eri tahojen odotuksista. Seminaarin päätteeksi käynnistettiin myös lähtökartoituksen tekeminen. Erityisliikuntaseminaari järjestettiin kesäkuussa 2013 Joensuussa. Siellä perehdyttiin Suomen ja Venäjän erityisliikunnan tilanteeseen ja käytäntöihin luentojen ja työpajojen kautta. Liikunnan organisointi Suomessa ja Venäjällä -seminaari pidettiin Sortavalassa lokakuussa 2013, jossa lähtökartoituksen tulosten lisäksi keskusteltiin seminaarin nimen mukaisesti urheilun organisoitumisesta rajan molemmin puolin ja käytiin myös tutustumiskäynnillä ikääntyneiden kuntokeskuksessa sekä lasten ja nuorten urheilukoulussa. Väliseminaari järjestettiin Joensuussa tammikuussa Seminaarin tarkoituksena oli väliarvioinnin tekeminen ja tulevan julkaisutoiminnan suunnittelu. Seminaarissa tarjottiin myös koulutusta aiheena terveyden edistäminen osana urheilua ja molemmin puolin rajaa. (Cross-Border Move for Health 2014.) 3.3 Koulutukset ja leirit Hankkeessa on järjestetty kaksi koulutusta. Ensimmäinen nimeltään Liikuntaa kaikille koulutus järjestettiin toukokuussa 2013 Joensuussa, jossa harjoiteltiin tukea tarvitsevien lasten ohjaamista sekä kokeiltiin erilaisia vammaisurheilulajeja. Toinen koulutustapahtuma järjestettiin Jyväskylässä marraskuussa Koulutuksen yhteydessä projektin venäläiset yhteistyökumppanit pääsivät tutustumaan Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:n järjestämiin Junior Games -kisoihin, johon otti osaa noin 350 vammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa nuorta ympäri Suomen. Projektiin osallistuneet tahot ovat käyneet myös olympiatulitapahtumassa Petroskoissa. (Cross-Border Move for Health 2014.) Nettisivuilta on pääteltävissä, että muitakin koulutuksia on ollut ja vierailtu muissakin tapahtumissa, mutta näistä ei löydy sen tarkempia tietoja.

11 11 Cross-Border Move for Health -hanke on mukana järjestämässä kesäkuussa 2014 toteutuvaa Soveltavaa sporttileiriä Joensuussa. Kolmipäiväinen leiri on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, joka johtuu esimerkiksi vammasta, sairaudesta tai kehityshäiriöstä. Leiri sisältää monipuolista liikunnallista tekemistä turvallisessa ympäristössä. (Soveltava sporttileiri 2014.) Projektin toimintasuunnitelmassa mainitaan, että se tulee sisältämään alueellisia leirejä ja kilpailuja (Hankkeen toimenpiteet 2013), mutta ainakaan projektin nettisivujen perusteella sporttileirin lisäksi ei muita vastaavia tapahtumia ole tulossa.

12 12 4 Erityisliikuntaa edistämässä Arvioiden mukaan yli miljoonan suomalaisen voidaan katsoa kuuluvan liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Osa pystyy käyttämään yleisiä liikuntapalveluja, kun taas osa tarvitsee sovellettuja liikuntapalveluja. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) Liikuntalain mukaisesti erityisliikuntaa järjestävät erilaiset järjestöt ja kunnat. Suurin vastuu erityisliikunnan palveluiden järjestämisessä kuuluu kunnille. Opetustoimi puolestaan vastaa soveltavasta liikunnanopetuksesta. Järjestöistä erityisliikunnasta vastaavat muun muassa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry sekä Soveltava Liikunta ry (SoveLi). (Rintala ym. 2012, 489.) Liikunnan merkitys erityisryhmille on suurempi kuin muulle väestölle, sillä erityisryhmiin kuuluvat liikkuvat luontaisesti muita vähemmän. Liikkumiseen vaikuttavat myös ympäristö ja sen rajoitukset. (Isoaho 2013, 5.) Erityisliikuntaan liittyen käytetään edelleen monenlaisia käsitteitä sekaisin. Adapted physival activity on kansainvälisesti käytetty käsite, mutta Suomessa puhutaan usein vammaisliikunnasta ja -urheilusta. Yhä enemmän käsitteissä on siirrytty käyttämään erityisliikuntaa ja soveltavaa liikuntaa, joita erityisesti alan asiantuntijat käyttävät tänä päivänä. (Isoaho 2013, 4.) Käsitteitä muuttamalla on pyritty pääsemään pois ihmisten vahvasta lokeroinnista. Erityisliikunta nousi uudella tapaa esiin 1980-luvulla, kun valtio ja kunnat ottivat päävastuun erityisliikunnan järjestämisestä Suomessa. Tähän vaikutti vahvasti vuonna 1980 säädetty uusi liikuntalaki ja siihen vuonna 1984 tehty lakimuutos, joka mahdollisti erityisliikunnanohjaajien virkojen perustamisen kuntiin (Rintala ym. 2012, ) Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä on tehty yli 30 vuotta systemaattista kehitystyötä vammais- ja erityisliikunnan suhteen. Vuosittain erityisliikunta saa valtiolta tukea noin 7,5 miljoonaa euroa. (Koivumäki 2013.) Erityisliikunnan kansainvälisellä kentällä suomalaiset ovat olleet aktiivisia jo pidemmän aikaa. Kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut tärkeä merkitys erityisliikunnan ja vammaisurheilun kehittämiselle Suomessa. Yhteistyötä tehdään monella eri tasolla; pohjoismainen, eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhteistyö ovat kaikki merkittäviä. (Rintala ym. 2012, ) Karelia ENPI CBC, joka on rajanylittävä yhteistyöhanke

13 13 Suomen ja Venäjän välillä, on yksi hyvä osoitus tällaisesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Cross-Border Move for Health -projektin toivotaan avaavan uutta ja merkittävää yhteistyötä erityisliikunnan alueella Karjalan liikuntaväen kesken (Isoaho 2013, 1). 4.1 Erityisliikunta Cross-Border Move for Health -projektissa Erityisliikunta on ollut vahvasti esillä Cross-Border Move for Health projektissa. Erityisliikunta oli vahvasti esillä erityisesti vuonna 2013, jolloin järjestettiin myös erillinen erityisliikuntaseminaari Joensuussa. Seminaarissa perehdyttiin Suomen ja Venäjän erityisliikunnan tilanteeseen ja käytäntöihin. Erityisryhmät ovat yksi hankkeen kohdejoukoista ja useat hankkeen tavoitteista liittyvät nimenomaan kyseiseen kohdejoukkoon. Tavoitteiden joukossa ovat muun muassa aiemmin mainitut liikuntapaikkojen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen, vammaisurheilutapahtumien kehittäminen sekä tiedon lisääminen erityislasten ja -nuorten fyysisten ja hyvinvoinnin tarpeista. Erityisliikunnan seminaarissa keskustelua käytiin useammassa työpajassa, joissa aiheina olivat muun muassa itäsuomalaisten kuntien ja järjestöjen alueellisen liikunta- ja erityisliikuntaverkoston käynnistäminen sekä erityisryhmien käsitteet Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi esteettömyyden ja inkluusion edistäminen nousivat vahvasti esiin seminaarissa. Erityisliikunta on ollut muutenkin esillä projektissa ja vierailuja on tehty puolin ja toisin rajaa. Projektin venäläiset yhteistyökumppanit kävivät esimerkiksi tutustumassa Jyväskylässä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Junior Games -kisoihin 27. marraskuuta Vierailun aikana he tutustuivat myös Varkauden kaupungin liikuntapalveluihin ja erityisesti erityisliikuntaan. (Cross-Border Move for Health 2014.) 4.2 Erityisliikunta rajan toisella puolen Toimintakulttuurit ovat Suomessa ja Venäjällä hyvin erilaiset liittyen niin urheiluseuroihin kuin erityisliikunnan järjestämiseen. Suomessa urheiluseurat pyörivät pitkälti vapaaehtoistoimijoiden voimin, kun taas Venäjällä vastaavaa kulttuuria ei ole. Siellä urheiluseurat ovat usein hyvin ammattimaisia ja perusliikunta painottuu koululiikuntaan ja urheilukoulutoimintaan. Venäjällä puolestaan erityisliikunnan käsitteet ovat huomattavasti laajemmat kuin Suomessa ja ihmiset siirretään erityisliikunnan pariin paljon tiukemmalla seulalla kuin Suomessa. (Arppi 2013.) Monien eroavaisuuksien vuoksi pää-

14 14 timme avata tässä kohtaa hieman projektissa esiin tulleita asioita erityisliikunnasta Venäjällä. Karjalan tasavallassa on tällä hetkellä noin vammaista henkilöä. Viimeisten viiden vuoden aikana vammaisten lasten osuus on ollut noin kaksi prosenttia. Vammaisten henkilöiden kuntouttava toiminta perustuu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Venäjällä yleissopimus ratifioitiin vuonna 2012, kun sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa (Malashov 2013.) Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten maiden joukossa maaliskuussa 2007 (Suomen YK-liitto 2012, 4). Erityisliikunnalla on muutenkin Suomessa paljon pidemmät juuret kuin Venäjällä, jossa toiminta on vielä monin paikoin hyvin alkuvaiheessa. Karjalan tasavallassa toimii tällä hetkellä erityisryhmien kuntoutusliikunnan ja -urheilun parissa 39 organisaatiota ja harrastajia vuonna 2012 oli yli Erityisliikunnan asiantuntijoita puolestaan oli 20 vuonna Haasteita on edelleen monia, vaikka tilanne on kehittymässä oikeaan suuntaan. Vammaiset henkilöt ovat tulleet Venäjällä näkyviksi ja heidän liikunnallisia tarpeitaan on alettu ymmärtämään paremmin. Suurimmat haasteet erityisliikunnan kehittämiselle ovat asiantuntijoiden riittämätön määrä, esteelliset liikuntapaikat, puutteellinen infrastruktuuri liikunta- ja urheilutapahtumissa sekä vähäiset taloudelliset resurssit. Rahoitus erityisliikuntaan ja -urheiluun on noin euroa vuodessa, mikä tulee Venäjän federaatiolta, Karjalan tasavallalta ja paikallisilta piireiltä. (Malashov 2013.) Vammaisurheilijoille soveltuvia liikuntapaikkoja on tällä hetkellä vain 34, kun kaikkiaan liikuntapaikkoja alueella on (Isoaho 2013, 8). Ratkaisua ohjaajapulaan ja soveltuviin liikuntapaikkoihin haetaan uudesta koulutuksesta, josta valmistuu uusia erityisliikunnan asiantuntijoita (Cross-Border Move for Health 2014). Erityisliikunnan seminaarissa venäläiset esittelivät erityisliikunnan kehityksen ja tilanteen lisäksi myös muun muassa järjestämäänsä Special Olympics -toimintaa Karjalan tasavallassa sekä tarjolla olevaa lääketieteellistä liikuntaa CP-vammaisille. Special Olympics toiminta alkoi Karjalan tasavallassa vuonna 1991, jolloin kilpailu-, valmennus- ja opetustoimintaan osallistui Karjalan tasavallan kaikkien erityiskoulujen oppilaita. Venäjällä vammaisten henkilöiden luokittelu perustuu erityisoppilaitosten luokitteluun, ja koulut on jaettu kahdeksaan eri luokkaan vamman laadun mukaan. Special Olympics toiminta on laajentunut tasaisesti vuosien saatossa niin osallistuja- kuin laji-

15 15 määrienkin suhteen. Special Olympics organisaation tavoitteena on liikunnan ja urheilun avulla edistää kehitysvammaisten ihmisten kuntoutumista, sosiaalista sopeutumista ja integroitumista. Toimintaan osallistuminen kuvataan helpoksi, sillä opetus- ja valmennustunteja tarjotaan usealla eri tasolla ja kilpailla voi paikallisesta tasosta aina kansainvälisiin kilpailuihin asti. Haasteena toiminnan järjestämisessä ovat taloudelliset resurssit, sillä toistaiseksi pääasiallinen rahoittaja on edelleen vain valtio. (Isoaho 2013, ) CP-vammaisille on puolestaan kehitetty pietarilaisessa koulukeskus Dinamikassa oma liikuntakasvatusohjelma. Koulukeskuksessa on myös kehitetty lasten liikuntakyvyn arviointimenetelmiä sekä erityisliikuntaharrastuksen tehokkuuden arviointikriteereitä. Kaikilla oppitunneilla on käytössä fysioterapeuttisia menetelmiä, yksilöllistä lähestymistapaa ja didaktisia periaatteita. Liikunnanopetus koostuu alku-, kehittymis- ja valmennusvaiheista. Tätä erityiskoulutusta järjestetään CP-vammaisille esiopetuksesta ammatilliseen koulutukseen saakka. Yksi tärkeimmistä oppiaineista on nimenomaan liikunta, jonka tavoitteena on kehittää koulussa, kotona ja työssä tarvittavaa toimintakykyä. (Isoaho 2013, 9 10.)

16 16 5. Pohdinta Hankkeeseen tutustuessamme huomiomme kiinnittyi ensin tietysti projektin nettisivuihin ja siellä olevaan informaatioon, koska käytämme kyseistä sivustoa päälähteenämme. Kaikki tarvittava tieto hankkeesta löytyy sivuilta, mutta usein monien eri linkkien takaa, jolloin kokonaiskäsityksen luominen on vaikeaa nopealla silmäilyllä. Esimerkiksi hankkeen aikataulua hahmotellessa joutui tietoa keräämään usealta eri alasivulta kokonaiskuvan muodostamiseksi. Sekavuutta sivuille luo linkitysten suuri määrä ja monesti eri linkeistä päätyy samalle alasivulle. Esimerkiksi ajankohtaista-osio löytyy etusivulta, yläpalkista ja vielä sivupalkistakin. Myös tyhjät sivut herättävät kysymyksiä, kuten Toiminta kohdan alla oleva Muut alasivu. Eikö hankkeessa ole oman alasivun saaneiden toimintojen lisäksi muuta toimintaa vai ovatko sivut vain päivittämättä? Hanketta tutkiessa heräsi mieleemme myös kysymyksiä tavoitteiden saavuttamisesta. Projektihan on vielä kesken, mutta jonkinlaisia johtopäätöksiä pystyy kuitenkin jo vetämään. Hankkeen sisällä on tehty oma väliarviointi (Pasanen 2014) tammikuussa Kyselyn mukaan hanke on edennyt odotusten ja suunnitelmien mukaisesti. Konkreettisiksi toiminnan tuloksiksi listattiin yhteinen toiminnan suunta, tiedon tuottaminen, verkostoituminen ja osaamisen vahvistaminen. Projektin loppuajan tärkeiksi tavoitteiksi nähtiin julkaisutoiminta ja tiedottaminen, asiantuntijoiden jalkauttaminen ja projektin osallistujamäärän laajentaminen. (Pasanen 2014.) Erityisliikunnan osalta voidaan sanoa, että Suomi on edelläkävijä verrattuna Karjalan tasavaltaan. Rahoitus, infrastruktuuri ja asiantuntijoiden määrä ovat Venäjällä suhteessa Suomeen vielä huomattavasti kehittymättömämmät. Toki esteettömyys ja rahoitus ovat Suomessakin merkittäviä kysymyksiä. Uskomme, että Suomella on ollut erityisliikunnan saralla paljon annettavaa venäläisille yhteistyökumppaneille. Ilmapiiri on muuttumassa Venäjällä myönteisemmäksi vammaisia henkilöitä kohtaan, joten uudet kehitysehdotukset erityisliikunnan suuntaan ovat varmasti tervetulleita. On kuitenkin muistettava, että lähtökohdat kummassakin maassa erityisliikunnan järjestämiselle ovat hyvin erilaiset. Näin ollen toimintamalleja ei voida siirtää kummalekaan puolelle rajaa sellaisenaan, vaan niitä on sovellettava maan ja alueen omista lähtökohdista. Tällainen rajat

17 17 ylittävä yhteistyö antaa varmasti uutta tietämystä puolin ja toisin, ja toivottavasti tämä tietämys saadaan lopulta siirrettyä myös käytännön tasolle. Hankkeesta saa siihen tutustuessa juuri sellaisen kuvan, että verkostoituminen maiden ja eri toimijoiden välillä on onnistunut hyvin tiiviin yhteistyön myötä. Myös tietoa aihepiiristä eri näkökulmista on tuotettu jo tähän mennessä kiitettävästi. Nyt haasteeksi muodostuukin, miten saadaan tehty työ siirtymään konkreettisesti ruohonjuuritason toimintaan ja näkymään alueen lasten, nuorten ja erityisliikkujien fyysisen aktiivisuuden lisääntymisenä. Jos tarkastellaan hankkeen tavoitteita, vaikuttaa siltä, että ainakin uusien toimintatapojen käyttöönotto vammaisten henkilöiden fyysiseksi aktivoimiseksi ja urheilupaikkojen henkilöstön tietouden lisääminen osallistumisen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä on vielä kesken. Myös tiedon lisääminen erityislasten- ja nuorten fyysisitä ja hyvinvoinnin tarpeista ainakin kenttäväen keskuudessa vaatii vielä työtä. Projektin väliarvioinnissa tuodaankin hyvin esille keinoja, jotka auttavat uusien toimintatapojen istuttamiseen ruohonjuuritason toimintaan ja tämän toiminnan jatkuvuuden saavuttamiseen. Näitä keinoja ovat jo edellä mainitun asiantuntijoiden jalkauttamisen lisäksi muun muassa vuoropuhelu alueellisten toimijoiden kanssa ja ulkoisen tiedottamisen kehittäminen (Pasanen 2014). Toivottavasti hanke saavuttaa asettamansa tavoitteensa ja saa näin täyden hyödyn irti projektiin osallistuneiden kahden vuoden uurastuksesta.

18 18 Lähteet Arppi, H Yhteistyö ei mestarointia, vaan avoimia silmiä. Sanomalehti Karjalainen Saatavilla: (luettu ) Cross-border move for health Saatavilla: (luettu ) Hankkeen toimenpiteet Diasarja. Saatavilla: df (luettu ) ISLO Itä-Suomen Liikuntaopisto. Saatavilla: (luettu ) Itkonen, H Liikunnan ja urheilun nykytila Karjalan tasavallassa ja Pohjois- Karjalassa. Diasarja Saatavilla: oitus_hannu_itkonen.pdf (luettu Isoaho, K. (toim.) Kooste erityisliikuntaseminaarista. Diasarja. Saatavilla: (luettu ) Koivumäki, K Kansainvälinen erityisliikuntaseminaari Puhe. Saatavilla: uu-sem-5_6_13.pdf (luettu ) Malashov, S Erityisliikunnan ja -urheilun kehitys Karjalan tasavallassa. Diasarja. Saatavilla:

19 19 shov_diat_suom.pdf (luettu ) Opetus- ja kulttuuriministeriö Erityisliikunta. Saatavilla: (luettu ) Pasanen, M Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke Cross-Border Move for Health Karelia ammattikorkeakoulu. Saatavilla: (luettu ) Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S Soveltava liikunta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. Helsinki. Tammerprint Oy Ronkainen, M Liikunnasta terveyttä kumpaankin Karjalaan. Tulaviisi - verkkolehti Saatavilla: (luettu ) Soveltava sporttileiri Esite. Saatavilla: (luettu ) Suomen YK-liitto YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja. Saatavilla: 2.pdf (luettu )