Taktinen ensihoito. Hyvää hoitoa pahoissa paikoissa Kellokosken Sairaalamuseo 40 vuotta. 16 Endoskopia poliklinikan saneeratut tilat

Transkriptio

1 HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti Taktinen ensihoito Hyvää hoitoa pahoissa paikoissa 4 6 SAMOS-hanke 10 Kellokosken Sairaalamuseo 40 vuotta 16 Endoskopia poliklinikan saneeratut tilat

2 Jakamisen- ja antamisen ilo! Vuoden lähestyessä loppuaan ja joulun koputellessa ovea, on hyvä miettiä jakamisen- ja antamisen ilon merkitystä. Hyvän mielen jakaminen sekä lahjojen ja avun antaminen ovat tärkeä osa joulua, mutta olipa joulu tai ei, niitä ei ole aina helppo ottaa vastaan. Jakamisen- ja antamisen ilo on tärkeä asia, eikä niitä tulisi viedä keneltäkään pois. Eipä sitä kovinkaan usein tule ajatelleeksi, että samalla kun vaatimattomana ilmoittaa, ettei halua mitään joululahjaksi tai että pärjää ilman apua, tuleekin samalla vieneeksi toiselta antamisen ilon. Mitäpä jos olisimmekin vastedes kiitollisia siitä, että joku välittää ja meillä on ystäviä. Sydämestä annettu osuu sydämeen. On myös asioita, joita toivotaan ja odotetaan jaettavan. Ihmisten erityistaidot ja mielenkiintoiset tapahtumat elämässä kiinnostavat ja hämmästyttävät. Se että itse nautit omasta harrastuksestasi tai olet kokenut jotakin aivan mahtavaa matkoillasi, miksi et jakaisi sitä muiden kanssa. Toisaalta tässä kohtaa usein nolostumme ja mietimme, että kehtaako siitä kellekään kertoa, kiinnostaako se ketään? Mutta sanoohan vanha sananparsikin, että jaettu iloa on kaksinkertainen ilo, joten ehkäpä kannattaisi. Vuonna 2014 Linkin toimitusneuvosto odottaa Teiltä monenlaisia tarinoita ja reseptejä niin työhön, vapaa-aikaan kuin hyvinvointiin ja herkutteluun liittyen jaettavaksi muiden Linkin lukijoiden kanssa. Haluatko kertoa omasta harrastuksestasi tai taidostasi? Oletko hyvä kokki tai sokerileipuri? Onko sinulla ikimuistoinen matkakertomus, runo tai mietelmä takataskussasi tai kenties työkaveri, jonka tarina meidän on pakko kuulla? Laitapa kynä rohkeasti savuamaan, haluamme, että jaat kokemasi, näkemäsi tai aikaansaannoksesi kanssamme! Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, Hyvinkää puh. (019) Sähköpostiosoitteemme: etunumi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh faksi anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Maari Valli, puheenjohtaja Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Taina Tarus Timo Laaksonen Tilaukset ja osoitteenmuutokset hyvlinkki@hus.fi Paino: 2013 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anne Ikäläinen Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2014 Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 21. vuosikerta Linkin toimitusneuvoston sähköposti: hyvlinkki@hus.fi Nyt on kuitenkin aika sytyttää kynttilät ja rauhoittua joulunpyhiksi jakamaan läheisille rakkautta ja hyvää mieltä sekä nauttimaan antamisen ilosta täysin rinnoin. Oikein Rauhaisaa Joulun aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue 2 Linkki LIN1303_2-3.indd :07:20

3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 Taktinen ensihoito hyvää hoitoa pahoissa pakoissa 6 SAMOS-hanke eli sairaalanmäen osaamiskokonaisuudet 8 Hukan minimointi on tehokkuuden maksimointia Lean tekee tuloaan 10 Kellokosken sairaalamuseo täytti 40 vuotta Hyvinkään sairaalan operatiiviset osaston- ja toimistosihteerit 14 Varahenkilöstö Hyvinkään sairaalassa 16 Hyvinkään sairaalan endoskopia poliklinikan saneeratut tilat huokuvat raikkautta ja valoa 8 Lean Hukan minimointi on tehokkuuden maksimointia 19 Savuton sairaala 20 Kellokosken sairaalan Potilastoimikunnan retki Niuvanniemen sairaalaan Matkakertomus 22 Kiljavan sairaala täytti 75 vuotta 24 Kahvilla rupattelivat Arto ja Topi 26 ELÄKKEELLE: Sairaalapappi Toivo Rautama AY-ASIAA 28 LYHYET vuotta tavoitteellista työhyvinvointia kun kukaan ei ollut lihava ja tupakointi ei ollut syntiä 31 UUDET KASVOT 35 RESEPTI: Aunen joulupiparit Linkki 3 LIN1303_2-3.indd :07:27

4 TEKSTI: Hetti Kirves, osastonylilääkäri/ensihoidon vastuulääkäri KUVAT: arkistokuvia Taktinen ensihoito hyvää hoitoa pahoissa paikoissa Päivittäiseen ensihoitopalveluun kuuluu virka-avun antaminen ja yhteistyö poliisin kanssa. Poliisin toimintaan kuuluu kuitenkin myös vaativia erityistilanteita, joissa erilaiset uhkatekijät, kuten ampuma-aseet tai räjähteet, vaarantavat ja viivästyttävät vammautuneen tai äkillisesti sairastuneen henkilön ensihoidon aloitusta. Taktisella ensihoidolla (TEMS = tactical emergency medical support) tarkoitetaan järjestelmää, jolla terveydenhuollon erityisosaaminen taataan poliisin vaativissa erityistilanteissa. Erityiskoulutetun ja -varustetun ensihoitohenkilöstön, TEMS-ryhmän käytöllä, voidaan parantaa riskien hallintaa ja mini- moida hoidonaloitusviiveitä. Vaikka taktista ensihoitoa ei missään olosuhteissa tieten tahtoen viedä välittömän vaaran alueelle, TEMS-koulutettu henkilöstö pystyy koulutuksensa turvin toimimaan saumattomassa yhteistyössä poliisin eri erityisryhmien kanssa, lähempänä toiminnan polttopistettä kuin päivittäinen ensihoitojärjestelmä. Hyvinkää taktisen ensihoidon edelläkävijänä Hyvinkään alueella on pitkät perinteet taktisen ensihoidon rintamalla. Päivystyksen ja ensihoidon vastuualueen ylilääkäri Juha Valli oli pioneerina mukana tuomassa toimintamallia Suomeen 1990-luvun lopulla. Valitettavasti alueellamme on ollut myös TEMS-koulutettu henkilöstö pystyy koulutuksensa turvin toimimaan saumattomassa yhteistyössä poliisin eri erityisryhmien kanssa. 4 Linkki

5 kyseenalainen kunnia toimia edelläkävijänä taktista ensihoitoa vaativien tositilanteiden saralla; ensin Jokelan tapahtumat ja tuoreimpana kevään 2012 Hyvinkään keskustan tapahtumat ovat osoittaneet, että TEMS-toimintaa tarvitaan käytännössä. Aikaisemmin TEMS-toiminta alueellamme on pohjautunut poliisin ja pelastuslaitoksen välisiin sopimuksiin. Tilanne muuttui ensihoidon siirtyessä terveydenhuoltolain myötä sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle. Mukana seurasi velvoite sopia poliisilaitosten kanssa yhteistoiminnan järjestämisestä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa. HUS:ssa ensihoidon järjestämisvastuu on jaettu järjestämisalueille, joista yksi on Hyvinkään sairaanhoitoalue. Näin Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon vastuuyksikössä saatiin alkuvuodesta 2012 päivittäisen ensihoidon käynnistämisen ohessa ryhtyä selvittämään myös vaativien tilanteiden yhteistyön muotoja poliisin kanssa. Hyvähenkisten neuvotteluiden päätteeksi kesäkuussa 2013 allekirjoitettiin uusi TEMS-sopimus Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen välillä. Sopimus oli merkittävä edistysaskel koko Suomen mittakaavassa; Hyvinkään sopimuksen ohella Satakunnassa tehtyä sopimusta käytettiin pohjana tehtäessä valtakunnallista mallisopimusta. Kallista riskibisnestä vai järkevää riskienhallintaa? Valtakunnallisesti taktinen ensihoito jakaa mielipiteitä. Osa ensihoidon ja poliisin asiantuntijoista katsoo, että vaativien tilanteiden ensihoito on tarkoituksenmukaisinta järjestää päivittäisen ensihoitojärjestelmän tavanomaisilla resursseilla; TEMS-toimintaa on kritisoitu etenkin kalleudesta ja riskialttiudesta, ja myös sen salamyhkäisyys ja irrallisuus päivittäisestä ensihoitojärjestelmästä on herättänyt närää. Uuden TEMS-sopimuksen perusteella poliisi vastaa TEMS-ryhmän suojavarusteiden hankinnasta ja ryhmän käytöstä aiheutuvista kuluista täysimääräisesti. Sairaanhoitoalueen vastattavaksi jää osa koulutuskustannuksista sekä toiminnassa tarvittavien lääkintälaitteiden ja -tarvikkeiden kustannukset; käytännössä nämä kulut tulisivat kuitenkin sairaanhoitoalueen kontolle toiminnan järjestämistavasta riippumatta, sillä poliisiyhteistyötä pitäisi joka tapauksessa harjoitella. TEMS:n käyttö voi jopa säästää ensihoidon resursseja pitkäkestoisissa tilanteissa; kun TEMS-ryhmä toimii tilannepaikalla, ambulansseja ei tarvitse pitää varmuuden vuoksi paikan päällä sidottuina tehtävään. Hyvä riskienhallinta on TEMS-toiminnan kantava ajatus. Ryhmät kootaan vapaaehtoisista ensihoidon ammattilaisista, joitten soveltuvuus toimintaan testataan ennen koulutukseen pääsyä: riskihakuisille adrenaliiniaddikteille ei toiminnassa ole sijaa. Ennen tehtäville osallistumista henkilöstön on osallistuttava kolmipäiväiselle TEMSperuskurssille, ja lisenssin voimassa pysyminen edellyttää säännöllistä toimintaan osallistumista ja jatkokoulutusta. Vaativien tilanteiden riskien hallintaan tähtäävä TEMS-koulutus ja poliisin toimintatapojen tuntemus parantavat työturvallisuutta myös ensihoitajien päivittäisessä työssä; merkittävä osa ensihoidon väkivalta- ja uhkatilanteista tulee vastaan yllättäen tavanomaisilla tehtävillä, joihin poliisia ei ole edes hälytetty. Myös äärimmäiset akuutit väkivaltatilanteet joudutaan aluksi hoitamaan päivittäisen ensihoitojärjestelmän voimin, sillä TEMS:n paikalle saaminen kestää pääkaupunkiseudullakin ½ - 1 ½ tuntia. Tilannepaikalla TEMS-ryhmän johtaja toimii johtopaikalla poliisin tilannejohdon esikunnassa. Poliisi vastaa TEMS-ryhmän turvallisuudesta ja osoittaa sille riittävän määrän suojahenkilöitä. TEMS-ensihoitajat sijoitetaan heidän turvallisuuttaan vaarantamatta siten, että ensihoidon aloittamisviive jää mahdollisimman lyhyeksi. Vaikka TEMS-ryhmän hälyttämisestä päättää poliisi ja ryhmä toimii poliisin alaisuudessa, ensihoitajat eivät ole poliisin palkkalistoilla, eikä heillä ole aseita tai poliisivaltuuksia. Yhteistyöstä alueen päivittäisen ensihoitojärjestelmän kanssa sovitaan aina tilannekohtaisesti ensihoidon kenttäjohtajan kanssa. TEMS-tehtävälläkin ensihoitajat ovat oman työnantajansa palveluksessa, oman työnantajansa työnantajavastuun sekä vakuutusturvan piirissä. Vaikka Suomen TEMS-historian aikana työtapaturmia ei ole toiminnassa sattunutkaan, HUS on kaiken varalta ottanut toimintaan osallistuvia varten lisävakuutuksen. Vaikka TEMS-toiminta on uudella sopimuksella saatu aiempaa tukevammalle pohjalle, paljon tehtävää on vielä edessä. Hyvinkään alueelta lähtee ensihoidon henkilöstöä TEMS-koulutukseen vielä kuluvan vuoden puolella. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa käydään neuvotteluja yhteistyöstä TEMS-toiminnan järjestämisessä; pelastuslaitoksen palveluksessa oleva TEMS-henkilöstö halutaan pitää edelleen toiminnassa mukana ja avoimiin kalusto- ja tilakysymyksiin paras ratkaisu saattaa löytyä pelastuslaitoksen kautta. Toiveissa toki olisi, ettei TEMS-toimintaa alueellamme koskaan tarvittaisi. Kuitenkin ikäviä asioita tapahtuu TEMS:n avulla ikävyyksiä pyritään estämään ja niiden seurauksia lievittämään Linkki 5

6 TEKSTI: Maari Valli/henkilöstöpäällikkö, Sirpa Salinto/kehittämispäällikkö SAMOS-hanke eli sairaalanmäen osaamiskokonaisuudet Terveydenhuolto on melkoisessa turbulenssissa, mikä näkyy valtakunnallisesti eri sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien toimintojen uudelleen järjestelyissä. Myös HUS on lähtenyt uudelleen järjestäytymään yliopistosairaalan eli HYKS:n tasolla. 6 Linkki

7 HYKS:n järjestäytyminen on osaamiskeskusrakenne, jossa vielä keskeneräisenä ratkaistavana on hallinto- ja johtamisrakenteet. Hyvinkään sairaanhoitoalue on vahvasti mukana valtakunnallisessa sekä HUS-tasoisessa terveydenhuoltoa koskevassa kehittämistoiminnassa, mikä ulottuu vähintäänkin toiminnan-, henkilöstön-, johtamisentasoille. Sairaalahoidon toiminnallinen rakenne on jatkuvassa muutoksessa. Perinteinen toiminnan erikoisalakohtainen poliklinikkaja osastorakenne on kehittymässä erilaisiksi osaamisalueiksi, kuten ensihoito ja päivystys, naistentaudit ja synnytys tai kuntoutuspalvelut. Samalla sairaaloista on tulossa entistä tiiviimmin osa alueellista palveluverkostoa, jossa yhteinen potilasasiakas on palveluntuottajia yhdistävä ja ohjaava toimija. Toimintojen ja tilojen suunnittelussa ja kehittämisessä tämä edellyttää tilasuunnittelun, sekä toimintaprosessien ja henkilöstöresurssien kehittämistyön entistä systemaattisempaa kokonaisohjausta asiakaslähtöisten prosessien määrittämisen ja kuvaamisen avulla. Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään sairaalan yhteisrakentaminen Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelma sairaalan peruskorjauksen pohjaksi valmistui Suunnitelmaan sisältyy suunnitelma siitä, millaisille 2020-luvun toiminnoille tilat peruskorjataan. Yleissuunnitelman rinnalla Hyvinkään kaupunki päätti 2012, että se haluaa siirtää koko perusterveydenhuollon laitoshoidon ja merkittävän osan avohoitotoiminnoistaan sairaalanmäelle. Näistä kahdesta erillisestä hankkeesta syntyi Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään sairaalan yhteisrakentamishanke, jonka on suunniteltu valmistuvan Suunnittelutyön koordinoivina vastuuhenkilöinä yhteisrakentamishankkeessa toimivat osastoryhmän päällikkö Anne Vinkanharju (HUS) ja johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen (Hyvinkään kaupunki). Uudisrakennuksen valmistuttua alkaa suunnitelman mukaan sairaalan sisätautien ja kirurgian vuodeosastojen peruskorjaus, samalla kun poliklinikoiden ja päiväsairaalan toimintaa uudistetaan. Kyseisten tilojen peruskorjaus on suunniteltu vuosille Rakentamishankkeiden ohella toimintaa kehitetään ja uudistetaan sairaanhoitoalueella eri toimeksiantojen ja projektien kautta (jatkuva kehittäminen). Toiminnan kehittämis- ja rakennushankkeiden kokonaiskoordinointia varten sairaanhoitoalueella käynnistettiin SAMOShanke (Sairaalanmäen osaamiskokonaisuudet ). Osaamiskokonaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietyn laajojen hoitokokonaisuuksien ja/tai potilasryhmien tutkimukseen ja hoitoon tarkoitettua asiakaslähtöistä palvelukokonaisuutta tiloineen ja henkilöstöresursseineen. SAMOS-hankkeen tavoitteena on koordinoida Hyvinkään kaupungin yhteisrakentamishankkeen ja tulevan Hyvinkään sairaalan peruskorjauksen toiminnallinen suunnittelu tavoitteellisesti ja systemaattisesti muuhun alueella tehtävään toimintaprosessien ja henkilöstörakenteen kehittämistyöhön ja strategiseen suunnitteluun. SAMOS-hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, joka tekee isot linjaukset toimintojen sijoittelusta uusiin tiloihin, eri toimintoihin varattavista tiloista, noudatettavista uusista toimintatavoista (geneerisista prosesseista) sekä prosesseihin tarvittavasta osaamisesta. Ohjausryhmän alaisuudessa tulee työskentelemään iso joukko erilaisia valmistelevia työryhmiä, joista esimerkkinä vastuualuejohtaja Jyrki Lillebergin vetämä työryhmä, jossa operatiivisten ja medisiinisten toimintojen vastuualuejohtajat yhdessä perusterveydenhuollon edustajien kanssa nimeävät keskeiset potilasryhmät ja niihin liittyvät ennusteet. Tietopohjan on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä ja sitä hyödynnetään sairaalanmäen tulevien osasto- ja poliklinikkaprofiilien suunnittelussa. Nämä toiminnalliset kokonaisuudet suunnitellaan SAMOS-hankkeen ohjausryhmän ohjauksessa ja niihin liittyvistä mahdollisista organisatorisista muutoksista päätetään erikseen toiminnallisen kokonaisuuden valmistuttua. SAMOS-hankkeen ohjausryhmä: Saari Asko, pj Ämmälä Kirsti Ämmälä Martti Keränen Ulla Rantamäki Pekka Brander Pirkko Salinto Sirpa Moisio Petri Valli Maari Rahikka Eero Vataja Risto Laitinen-Parkkonen Pirjo Riihioja Elina Vinkanharju Anne Linkki 7

8 TEKSTI: Sirpa Salinto, kehittämispäällikkö KUVAT: Tommi Jokiniemi Hukan minimointi on tehokkuuden maksimointia Lean tekee tuloaan Vaikka lean-ajattelu kehitettiin alun perin japanilaisen autoteollisuuden tarpeisiin (Toyota Production Systems, TPS), on sitä myöhemmin sovellettu myös muille toimialoille. Yhtä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei löydy kirjallisuudesta vieläkään: toisaalla leania pidetään filosofiana ja kulttuurina, toisaalla lean mielletään eri menetelmiksi ja työkaluiksi kehittää toimintaa. Keskeistä kuitenkin on se, että toimintaa kehittää oma henkilöstö ja jokainen miettii parempia toimintatapoja paremman palvelun tuottamiseksi (jatkuva kehittäminen). Nykyorganisaatiot ovat kuin jalkapallo-kentälle pystytettyjä satoja pieniä telttoja, joissa pelataan palloa monella eri pallolla samaan aikaan. Pelaajia palkitaan siitä, että he potkivat palloa mahdollisimman monta kertaa, ja he luulevat, että maali tulee, kunhan he potkaisevat pallon ulos omasta teltastaan. He pelaavat eri aikoihin eikä kukaan näe kokonaisuutta. Kukaan ei kuule pillin vihellyksiä, kun tuomaria pelikentällä ei ole. * HUS:ssa Peijaksen sairaalan sisätautiosastolla käynnistettiin leankehittäminen keväällä Ulkopuolisena mentorina lean-menetelmän käyttöönotolle toimi HUSLAB:n kehittämispäällikkö Tommi Jokiniemi. Projektin myötä havainnoitiin ulkopuolisin silmin, kirjattuun tietoon perustuen ja yhdessä työntekijöiden kanssa nykyistä toimintaa osastolla. Haasteiksi nousivat muun muassa tiimityön ja kommunikaation puute osastokierroilla sekä osastotoiminnan seurannan ja läpinäkyvyyden puute. Potilaat eivät olleet samanaikaisesti yhteisiä, vaan kukin ammattiryhmä (pelaaja) kuljetti tunnollisesti omaa palloaan, eri aikaan ja monesti eri maaliinkin. Tarvittavat kehittämiskohteet tunnistettiin ja niille haettiin nopeita ratkaisukeinoja luomalla osastolle lohkojako- ja seurantataulu, jonka tarkoituksena on visualisoida ja päivittää toimintaan kuuluva informaatio muun muassa potilaan kotiutumisjärjestelyjä koskien. Visualisoinnin kautta kaikki voivat nähdä yhdellä silmäyksellä, mitä on meneillään. Läpinäkyvyyden myötä poikkeamiin on helpompi puuttua. Rooli- ja toimintatapaohjeita täsmennettiin aamupalaverien, kiertojen ja aamuvuorojen osalta niin, että jokainen tiesi omat ja muiden vastuut (standardoitu työ). Työpisteiden tarkoituksenmukaiseen järjestykseen ja ylläpitämiseen luotiin toimintamalli S5-työkalulla (= Selvitä, Sijoita, Siisti, Sovi pelisäännöt, Sisäistä/Ylläpidä), jotta tavaroiden turhaan hakemiseen ei kuluteta turhaa aikaa. Samanaikaisesti rakennettiin myös mittarit muutoksen seuraamiseksi, jotta päätökset ja tulkinnat voidaan tehdä tosiasioiden pohjalta, ei arvioiden. Yhdeksi mittariksi määritettiin osastolta ennen kello 13 kotiutuvien % -osuus. Varhaisen kotiutumisen mahdollistamiseksi aamukierrot jaettiin kahteen osaan myös laboratoriotulosten kiireellisyyden osalta. Lean-toimintafilosofia koostuu neljästä periaatteesta: tiimityöstä, kommunikaatiosta, resurssien tehokkaasta käytöstä ja hukan eliminoinnista sekä jatkuvasta parantamisesta. Tavoitteena on toiminnan virtaustehokkuuden luominen siten, että jokainen työvaihe tuo lisäarvoa asiakkaalle. Mikäli jokin työvaihe ei tuota lisäarvoa tai työ voitaisiin tehdä ilman tätä, on se hukkaa ja siitä on pyrittävä eroon. Turhat toimenpiteet vain hidastavat tuotantoa, nostavat kustannuksia ja heikentävät laatua. 8 Linkki

9 S5 TYÖKALUN KÄYTTÖ OSASTOLLA Ennen Jälkeen Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikalla tunnistettiin näitä eri hukan muotoja muun muassa turhien laboratoriotutkimusten (yliprosessointi) ja puutteellisen tiedonkulun (odotus) muodossa keväällä 2013 käynnistetyssä lean-pilotoinnissa, jota Esko Korhonen HUS-kuvantamisesta m entoroi. Tällä hetkellä lean-kehittämistä laajennetaan Hyvinkään sairaalassa sisätautien vuodeosastolle sekä operatiiviseen poliklinikkatoimintaan. Kokemusten pohjalta (niistä kuulemme myöhemmin) rakennetaan sairaanhoitoalueen konsepti, jolla lean-kehittäminen otetaan osaksi jokaisen yksikön jokapäiväistä toimintaa. Oma lean-tarinamme on matkansa alussa. LEAN TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET Johtamisperiaatteet Ihmiset tekevät tuloksen yhteistyössä Selkeät tavoitteet, mittarit ja seuranta Pitkälle menevä tulosvastuullinen delegointi ja hajautettu organisaatio Monitaitoinen ja yritteliäs henkilöstö Asiakkaan, omistajan ja henkilöstön yhteinen etu Toimintatavat Arvo määritetään asiakkaan näkemänä arvona Huomion kiinnittäminen kokonaisuuteen Arvoketjun tunteminen ja arvoa tuottamattomien osien poistaminen Tiedonkulun suoruus ja avoimuus Työntekijöiden osallistuminen toiminnan kehittämiseen Jatkuva kehittäminen (Kaizen) *Lähde: Modig N, Åhlsröm P Tätä on lean, ratkaisu tehokkuusparadoksiin. Rheologica Publishing Linkki 9

10 TEKSTI: Timo Laaksonen KUVAT: Patrik Nyby, arkistokuvia Kellokosken sairaalamuseo täytti 40 vuotta Kellokosken sairaalamuseon neljäkymmentävuotisjuhlaa vietettiin Sairaalamuseo oli koko päivän avoinna kutsuvieraille, potilaille ja henkilökunnalle sekä illalla kyläläisille. Sairaalamuseon perustaja mielisairaanhoitaja/askarteluohjaaja Usko Hujanen. Vieraita päivän aikana kävi yli sata. Kutsuvieraiksi oli kutsuttu henkilöitä, joilla on ollut merkittävä rooli sairaalamuseon kehittämisessä. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja siellä muisteltiin hauskoja tarinoita Kellokosken sairaalan historiasta. Sairaalamuseon perustaja mielisairaanhoitaja/askarteluohjaaja Usko (Unto) Hujanen keräsi kaikessa hiljaisuudessa käytöstä poistettuja laitteita ja esineitä Toimela nimisen rakennuksen yläkertaan. Kun esineistöä oli kerääntynyt riittävästi, Hujanen alkoi esitellä niitä liittäen niiden historiaan värikkäitä kertomuksia. Kellokosken sairaalamuseo oli syntynyt kaikessa hiljaisuudessa yhden miehen toimesta. Vuonna 1974 Usko Hujanen oli käynnistämässä uutta työtoimintaa, teollisuusterapiaa, Kellokosken sairaalassa. Hän toimikin teollisuusterapiayksikön johtavana ohjaajana eläkkeelle jäämiseen, vuoteen 1985 saakka, jatkaen samalla sairaalamuseon esittelyä ja museon kehittämistä. Museoesineitä kerätessään Hujanen oli harmissaan siitä, että sairaalan alkuvuosilta ei ollut tallessa esineistöä, vaan museon kokoelmat alkavat 1930-luvulta. Ilkka Raitasuo Hujasen jäätyä eläkkeelle, museonhoitajana aloitti mielisairaanhoitaja Ilkka Raitasuo. Hän työskenteli Kellokosken sairaalassa mielisairaanhoitajana vuosina Museonhoitajana hän toimi vuodesta 1988, jatkaen esittelyjä vielä pari vuotta eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ilkka Raitasuon toimesta sairaalamuseo muutti huonokuntoisesta Toimela rakennuksesta Siniseen taloon vuonna Lisätilan myötä museonkokoelmaa laajennettiin. Raitasuo hyödynsi lisätilan tehokkaasti. Hän jatkoi museoesittelyjä Hujasen tavoin kertomalla tarinoita, jotka elä- Ilkka Raitasuo toimi museonhoitaja vuosina Raitasuon kirjoittama kirja Kellokosken Prinsessa julkaistiin vuonna vöittivät mukavasti museovierailuja. Ilkka Raitasuo kirjoitti kirjan Kellokosken sairaalan legendaarisesta potilaasta Prinsessasta. Kirja julkaistiin vuonna 2010 samaan aikaan, kun elokuvaohjaaja Arto Halonen toi ensi-iltaan Kellokosken Prinsessasta tehdyn elokuvan.vuonna 2013 Tampereen työväenteatterissa alettiin esittää Halosen ohjaamaa Prinsessa musikaalia. Museotyöryhmä Talvella 2006 Kellokosken sairaalaan perustettiin museotyöryhmä, jonka tehtäväksi tuli suunnitella ja turvata sairaalamuse- 10 Linkki

11 Kellokosken sairaalan ylilääkäreitä, vasemmalta Risto Vataja, Erkki Pulkkinen, Ilkka Taipale ja Kari Raaska. on jatkuvuus. Museotyöryhmällä haluttiin poistaa sairaalamuseon haavoittuvuus, tähän asti se oli aina ollut yhden miehen tehtävä. Museotyöryhmään nimettiin osastonhoitaja Aila Koivunen, erikoisammattimies Aulis Koivusara, koulutussuunnittelija Timo Laaksonen, kuvataideterapeutti Inga-Riitta Malin sekä askarteluohjaaja Kirsi Muje. Päävastuun museoesittelyistä kantoi erikoisammattimies Aulis Koivusara, muiden työryhmän jäsenten vasta opetellessa. Malinin ja Koivusaran jäätyä eläkkeelle museotyöryhmää täydennettiin mielisairaanhoitaja Riitta Puustisella. Ohjaaja Mirja-Liisa Vähä-Aho tuli museotyöryhmään mukaan Puotimyymälän avaamisen yhteydessä. Sairaalamuseon tulevaisuus on puhututtanut paljon, koska museotoiminta ei kuulu sairaanhoitoalueen perustehtäviin. Tämän johdosta museonhoito ja kehittäminen on linkitetty vahvasti toiminnallisen kuntoutuksen toimintaan, kuten myös vuodesta 2011 lähtien museon kanssa samoissa tiloissa toimineen Puotimyymälän toiminta. Kuntoutujilla on varsin kattava rooli sairaalamuseon ja puodin toiminnassa. Toimintaa pyritään tulevaisuudessa entistä enemmän siirtämään toiminnallisen kuntoutuksen tehtäväksi. Nykyisellään museota esittelevät Timo Laaksonen ja Kirsi Muje. Sairaalamuseo on suosittu vierailukohde. Vuonna 2012 museossa vieraili yli 1500 henkilöä ja esittelykierroksia oli lähes sata. Opastetut kierrokset ja tarinat ovat Kellokosken sairaalamuseon valttikortteja, monissa vastaavissa museoissa esittely puuttuu Kellokosken sairaalamuseo on suosittu vierailukohde. Opastetut kierrokset ja hauskat tarinat ovat museon valttikortteja. ja tunnelma jää vaisuksi. Vuosi sitten museossa vieraili vapaapalokunnan yhdistys Helsingistä. Kierroksen jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja totesi, että he ovat harrastuksenaan kiertäneet lähes kaikki Suomen museot. Tämä esittely on ollut yksi parhaista Linkki 11

12 Hyvinkään sairaalan operatiivisen tulosyksikön sihteereitä seitsemästä eri vastuuyksiköstä lähiesimiehensä kanssa. Hyvinkään sairaalan Operatiiviset osastonja toimistosihteerit Uuden toimintamallin myötä kaikki Hyvinkään sairaalan operatiivisen tulosyksikön sihteerit, työpisteestä tai työtehtävästä riippumatta, ovat olleet lokakuun alusta yhden esimiehen alaisia. 12 Linkki

13 TEKSTI: Taina Tarus, osastonhoitaja / Leikkaus- ja anestesia yksikkö KUVA: Sinikka Mikkonen Muutoksen tavoitteena on sihteerien työtapojen yhtenäistäminen, yhteiset koulutukset, suunnitelmallinen perehdytys, tarvittavan osaamisen varmistaminen, mahdollisuus uuden oppimiseen ja halutessaan työkiertoon, mutta kuitenkin tärkeimpänä ammattiryhmän yhteisöllisyyden, Mehengen ja ammattiylpeyden kasvattaminen. Lähtökohdat muutokselle Osaston-/toimistosihteerien työtehtävät tulosyksikössä ovat hyvin erilaisia. Vuodeosaston, tehovalvonnan, poliklinikoiden, leikkausosaston ja Leiko:n sihteerien tehtävät poikkeavat toisistaan kovastikin. Osastonsihteerien työstä suuri osa on asiakaspalvelua ja tietotekniikan parissa työskentelyä, mutta tämäkin työ on hyvin erilaista poliklinikoilla/leiko:ssa tai vuodeosastolla/tehovalvonnassa. Lisäksi löytyy räätälöityjä sihteerin työtehtäviä, jotka poikkeavat täysin perinteisestä osastonsihteerin työstä, esimerkiksi leikkausosastolla tai korvapoliklinikalla. Kevään aikana monessa työpisteessä työtehtävät muuttuivat paljon digi-sanelun ja sähköisen potilasasiakirjan myötä. Sihteerit eivät esimerkiksi enää hoida tekstintai potilaspapereiden käsittelyä, vaan heidän tehtäviään on mietitty uusiksi. Tilalle on muun muassa siirretty tehtäviä hoitajilta. Tämä on joissakin yksiköissä ollut todella suuri muutos. Esimerkiksi tehovalvonnassa ja Leiko:ssa osa työajasta meni aiemmin tekstien käsittelyyn. Muutoksen mahdollisuus Muutosten myötä tuli tilaisuus tarkastella sihteerien työnkuvaa ja voimavarojen käyttöä kokonaisuudessaan. Sihteerit ovat olleet operatiivisessa tulosyksikössä aiemmin seitsemän esimiehen alaisuudessa. Tulosyksikössä päädyttiin ratkaisuun, jossa kaikki sihteerit siirtyvät yhden esimiehen alaisiksi. Tällaista toimintamallia on otettu käyttöön esimerkiksi Päijät-Hämeessä. Toimintamallin tavoitteena on saavuttaa yhtenäiset toimintatavat yksiköissä ja poistaa päällekkäisten töiden tekemistä Merkitys työn tekemiselle ja työyhteisölle Toimintamallin tavoitteena on saavuttaa yhtenäiset toimintatavat yksiköissä ja poistaa päällekkäisten töiden tekemistä. Joissakin yksiköissä ovat potilaspaperit esimerkiksi täysin käytössä ja osassa niistä on jo luovuttu lähes kokonaan. Rajapinnoissa syntyy hankaluutta, kun käytäntö on erilainen. Esimerkiksi osassa hoitajat tekevät tiettyjä tehtäviä, kuten ajanvarausta, kun taas osassa sihteerit hoitavat ko. tehtäviä. Sihteerien osaaminen on hyvin laaja-alaista. Monella sihteereistä on kokemusta useista yksiköistä ja/tai pitkä työkokemus. Hiljainen tieto tulisi saada jakoon kaikille kollegoille. Uusia erinomaisia sihteereitä on kasvamassa työyhteisön jäseniksi. Olennaisen tärkeää on, että perehdytysohjeet yksiköissä saadaan ajan tasalle ja työntekijöille annetaan aikaa oppia uusia tehtäviä. Työkiertoon ja uuden oppimiseen on monella halukkuutta, mikä on hyvä asia työn järjestämisen kannalta. Monet kokevat työn vaihtelevuuden myös mielekkäänä. Kevään koulutussuunnitelmien aika alkaa olla käsillä. Perinteisten sihteeripäivien lisäksi on hyvä tarkastella, tarvitaanko koulutusta tietotekniikkaan, asiakaspalvelutilanteisiin, raportointeihin, työyhteisöasioihin tai esimerkiksi opiskelijaohjaukseen? Tuleeko sihteereille joitain uusia työtehtäviä, joihin tarvittaisiin täsmäkoulutusta? Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on saada sihteereille kasvamaan yhteisöllisyyden tunnetta. Jokaisen työntekijän merkitys potilaiden hoidossa on kullanarvoista. Kuten kaikki tietävät, ilman osastonsihteereitä moni tärkeä asia jäisi hoitamatta ja perään katsomatta. Sihteerien määrä yksiköissä on ollut niin pieni, (operatiivisessa tulosyksikössä 1-6 henkilöä) että heidän ottaminen mukaan esimerkiksi osastotuntiaiheisiin ja työn kehittämiseen on saattanut olla melko vähäistä. Osastotunneilla on yleensä keskusteltu potilashoitoon liittyvistä asioista, jotka pääsääntöisesti koskettavat hoitajien työtä. Nyt on mahdollisuus kasata kaikki samantyyppistä työtä tekevät ammattilaiset yhteen pohtimaan, miten asiat sujuisivat parhaiten. Mahdollisuus esimerkiksi toisten sihteerien pitämiin osastotunteihin sovituista aiheista on herkullinen ajatus ensi keväälle. Hyviä pieniä muutoksia on jo ehditty tehdä, kun asioista on huomattu toisen työpisteen kollegoiden kanssa vaihtaa mielipiteitä Linkki 13

14 TEKSTI: Tuija Alaranta, rekrytoija/hyvinkään sairaala Varahenkilöstö Hyvinkään sairaalassa Hyvinkään sairaanhoitoalueella on oma varahenkilöstö sekä Hyvinkään sairaalassa että Kellokosken sairaalassa. Varahenkilöstöjä perustettiin sairaaloihin 80-luvulla auttamaan lyhytaikaisten poissaolojen sijaisjärjestelyjä. Siihen aikaan, varahenkilöstön virat perustettiin määräaikaisina vuodeksi kerrallaan. Virkojen määrä vaihteli vuosittain niin, että ne kattoivat 60 prosenttia sairaus-, äitiys- ja muista lomista. Laman ja työvoimapulan iskiessä useat sairaalat lopettivat varahenkilöstönsä ja ovat nyt viime vuosina alkaneet perustaa niitä uudelleen. Hyvinkään ja Kellokosken sairaaloissa näin ei onneksi koskaan tehty. Vuonna 2013 on varahenkilöstön määrä Hyvinkään sairaalassa kaksi kätilöä, 15 sai- Jos joukostamme ei löydy osaamista juuri sinun tarpeisiisi nyt tai tulevaisuudessa niin kerro se meille, pyrimme järjestämään sen sinulle! Varahenkilöstön Tyhy-päivän retki Halosenniemen kauniisiin maisemiin. 14 Linkki

15 raanhoitajaa, kaksi perushoitajaa sekä neljä kokoaikaista ja yksi osa-aikainen osastonsihteeri. Nykyisin vakanssit ovat toistaiseksi voimassaolevia eli pysyviä, eikä niitä siis tarvitse vuosittain erikseen perustaa. Varahenkilöstön tarkoitus on olla apuna lyhytaikaisten, äkillisten puutteiden sijaisjärjestelyissä. Hyvinkään sairaalan varahenkilöstön varaukset tapahtuvat uuden intranetin varahenkilöstön kotisivujen kautta. Kotisivut löytyvät intranet-osoitteesta: Hyvinkään sairaala / erityistyöntekijät ja muut palvelut / varahenkilöstö Hyvinkää. Sivuilta löytyy myös lisää tietoa varahenkilöstöstä, kuten esimerkiksi yhteystiedot, varausohjeet, käytön periaatteet ja kiertoalueet. Varahenkilöstö on oma yksikkönsä, jonka työntekijät toimivat useilla eri osastoilla kiertoalueiden mukaan. Kieroalueet on suunniteltu sairaalan toiminnan ja yksiköiden koon mukaan, huomioiden myös varahenkilöiden omat erityisosaamisalueet. Uuden henkilön perehtyminen varahenkilöstöön vie aikaa ja vaatii henkilöltä ja yksiköiltä kärsivällisyyttä. Useiden osastojen toiminnan hallitsemista ei omaksuta aivan nopeasti. Varahenkilöstössä toimiminen vaatii joustavuutta, avointa mieltä ja pitkää pinnaa. Omasta osaamisesta ja jaksamisesta varahenkilöstö pyrkii pitämään huolen aivan samoin kuin muutkin yksiköt, osallistumalla tarpeen mukaan alueen sisäisiin- ja ulkoisiin koulutuksiin. Tyhy-päivää vietetään kaksi kertaa vuodessa, joihin osallistuvat kaikki yhtenä ryhmänä. Tyhy-päivinä käsitellään ajankohtaisia asioita luennoilla ja ryhmätöinä sekä hemmotellaan itseä liikkumalla tai muulla mukavalla. Esimiehen kanssa tavataan säännöllisesti kerran kolmen viikon jaksossa ja työasioita pohditaan ja puretaan kerran kuussa työnohjauksessa. Työnohjaukset on järjestetty kiertoalueittain viidessä ryhmässä, kullekin omansa. Yhteiset tapaamiset ovat kaikille oman yksikön hajanaisen sijoittelun takia hyvin tärkeitä. Tarvitsetko terveydenhuollon laaja-alaista osaamista? Äkillisessä työvoiman tarpeessa sinua palvelevat hyvin koulutetut, kielitaitoiset ja laaja-alaisen kokemuksen omaavat osastonsihteerit, usean eri erikoisalan sairaanhoitajat, kätilöt ja lähihoitajat. Myös monipuolinen erikoisosaaminen kytkettynä terveydenhuollon perustehtävään on käytettävissänne juuri teidän tarpeidenne mukaan. Työtekijämme ovat luovia, joustavia, energisiä, stressinsietokykyisiä ja salamannopeita muuntautujia tilanteesta toiseen. Moniammatillinen tiimityöskentely on keskeistä työskentelytavoissamme. Ota yhteyttä ja kysy lisää! KUVA: Mostphotos Linkki 15

16 TEKSTI: Endoskopia poliklinikan sihteeri ja hoitajat KUVAT: Anne Ikäläinen Tervetuloa potilaat sekä henkilökunta vierailulle uusittuihin tiloihimme, toivottaa osastonylilääkäri Lauri Saari Hyvinkään sairaalan endoskopia poliklinikan saneeratut tilat huokuvat raikkautta ja valoa Kauan ja hartaasti suunniteltu saneerausprojekti Hyvinkään sairaalan endoskopia poliklinikalla on vihdoinkin valmistunut. Uudet tilat otettiin käyttöön toukokuun lopussa Linkki

17 Osastonhoitaja Tiina Kuronen valmistelee potilaalle tarkkailupaikkaa. Sairaanhoitaja Eija Vähäkangas testaamassa tähystintä ennen toimenpidettä. Remontti toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen vaihe aloitettiin elokuussa Tällöin remontin alle jäivät yksikön alkuosa ja välinehuolto. Kaikki toiminnot siirrettiin käytävän loppupäähän. Lisäksi poliklinikka sai yhden väistöhuoneen tähystyshuoneeksi sisätautien poliklinikalta. Väliaikainen välinehuolto rakennettiin kahteen eri huoneeseen samalle käytävälle muun toiminnan kanssa. Sosiaalitilaksi endoskopia poliklinikan henkilökunta sai lainaksi Ekstrasta kirurgian poliklinikan henkilökunnan huoneen. Suuret kiitokset siitä heille! Toiminta jatkui entisenlaisena remontista huolimatta. Toimintoja ei supistettu, vaikka toimittiin puolet pienimmissä ja ahtaissa tiloissa. Remontti oli kauan odotettu ja henkilökunta jaksoi erinomaisesti haas- teelliset olosuhteet koko remontin ajan. Potilaat sopeutuivat erittäin hyvin remontin aiheuttamiin häiriöihin ja ahtaisiin epäsopiviin tiloihin. Yhtään potilasvalitusta ei tullut liittyen remonttiin, mutta valitettavasti remontti häiritsi muita työyksiköitä. Tammikuussa 2013 yksikön alkuosa valmistui ja toiminta muutti uudistettuihin, nykyaikaisiin, raikkaisiin ja valoisiin tiloihin. Muutto toteutettiin lauantaipäivänä. Medifinin laitetoimittaja Jussi Ahonen palkitsi muuttoväen lounaalla. Remontissa henkilökunta sai käyttöönsä yksikön historiassa ensimmäisen henkilökunnan sosiaalitilan ja wc:n! Lisäksi yksikkö sai uuden, hienon ja toimivan välinehuollon nykyaikaisine laitteineen. Muun muassa kaksi kappaletta kolmen skoopin pesukoneita ja kaikkien skooppien säilytys- ja kuivauskaapit. Toiminnat jatkuivat edelleen ahtaissa tiloissa, koska yksikön loppuosa oli nyt remontissa. Toukokuun viimeisenä päivänä oli valmistuneen remontin vastaanottokokous, jossa tilat hyväksyttiin käyttöön otettavaksi. Muuttopäivä oli perjantai, joka oli ainoa päivä remontin aikana, jolloin poliklinikka oli suljettu päivystystutkimuksia lukuun ottamatta. Uuden henkilökunnan tilojen avajaisten kunniaksi kirurgi Jussi Luhtala tarjosi maittavan viljasika-aterian yksikön henkilökunnalle. Endoskopian työyksikössä ollaan lopputulokseen erittäin tyytyväisiä. Nyt poliklinikan käytössä ovat nykyaikaiset tutkimushuoneet ja kahden potilaan tarkkailutilat asianmukaisine laitteineen. Remontin myötä poliklinikka ei saanut lisätiloja, vaan ne nykyaikaistettiin toimintoihin vastaaviksi. Avoimet ovet järjestettiin Kutsuvieraiden joukossa oli myös entisiä > Linkki 17

18 työntekijöitä. Sihteeri Sari Riuttaskorpi teki remontista ja uusista tiloista heille henkilökohtaisen, puolen tunnin dvd-elokuvan muistoksi menneestä ja nykyisistä ajoista. Yksikkö on saanut runsaasti positiivista palautetta valoisista tiloista niin potilailta kuin sairaalan henkilökunnaltakin. Jorvin sairaalan endoskopiayksiköstäkin on jo ehditty vierailla tutustumiskäynnillä. Erityiskiitokset kuuluvat koko henkilökunnalle sopeutumisesta remonttiaikaiseen toimintaan. Suuret Kiitokset myös osastonhoitaja Tiina Kuroselle ja osastonylilääkäri Lauri Saarelle remontin suunnittelusta ja sujuvuudesta käyttäjän näkökulmasta! Lisäksi endoskopian poliklinikan henkilökunta kiittää projektin puheenjohtajaa Pekka Ekströmiä, HUS-kiinteistön edustajaa Ilkka Huuskosta, erikoissuunnittelija Riikka Ritola-Päivärintaa (ilman häntä moni asia ei olisi onnistunut) sekä pääurakoitsija Arolinin edustaja Jari Kärkkäistä. Rakennusmiehille Tuhannet Kiitokset; loitte mukavan ilmapiirin remontin keskellä ja autoitte henkilökuntaa selviytymään remontin aiheuttamista haasteista. Kiitämme kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotamme rattoisaa Joulun aikaa ja parempaa Tulevaa Vuotta 2014! Endopolin tytöt ja pojat Välinehuoltaja Hannele Aalto valmistelee päivän tähystimet toimintakuntoon. Osastonhoitaja Tiina Kuronen, osastonylilääkäri Lauri Saari ja osastonsihteeri Sari Riuttaskorpi tauolla uudessa kahvihuoneessa. 18 Linkki

19 TEKSTI: Maari Valli, henkilöstöpäällikkö Savuton sairaala Jokaisella HUS:n potilaalla ja työntekijällä on oikeus savuttomaan ympäristöön. Tupakoinnin rajoittamisella sisätiloissa sekä sairaalan ulkoalueilla, suojataan terveyshaitoilta sekä tupakoivia että tupakoimattomia potilaita ja henkilökuntaa. Tumpataan tupakat ja nautitaan talvesta Mostphotos Taustaa Vuonna 1986 pidettiin Ottawassa ensimmäinen kansainvälinen terveyden edistämisen maailman konferenssi. Tämän pohjalta WHO käynnisti vuonna 1988 keskustelun siitä, miten sairaalat voisivat osaltaan kehittää toimintatapojaan enemmän terveyttä edistävään suuntaan. Vuonna 1990 käynnistyi kansainvälinen Health Promoting Hospitals (HPH) -verkosto. Ensimmäinen suomalainen sairaala liittyi vuonna 1996 kansainväliseen Terveyttä edistävien sairaaloiden (HPH) verkostoon. Pian tämän jälkeen toimintaan tuli mukaan myös muita yhteisöjä ja epävirallisen verkoston taustalla tukea oli antamassa Kuntaliitto. Yhdistyksen perustamisesta päättävä kokous pidettiin Kööpenhaminassa yhdeksännen kansainvälisen HPH-kongressin yhteydessä. Rekisteröimisen tavoitteena oli saada aikaan järjestäytynyt toiminta ja mahdollistaa varainhankinta kehitystyöhön. Perustajajäseniä ovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Folkhälsan/Meltolan terveydenedistämisalue, Kainuun sairaanhoitoja erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry. hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Tarkoitus Terveyden edistäminen sairaanhoidossa sisältää parantavan, oireita lievittävän, kuntouttavan, ehkäisevän ja hyvinvointia lisäävän työn. Terveyttä edistävä sairaala sisällyttää päivittäiseen työkulttuuriinsa idean potilaiden ja heidän läheistensä, työntekijöidensä, sairaalaympäristön sekä väestön terveyden edistämisestä. Terveyttä edistävässä sairaalassa lähestytään sairaalayhteisöä neljästä eri näkökulmasta: Terveyttä edistävässä sairaalassa ei pyritä muuttamaan sairaalan perinteistä hoidollista perustehtävää terveyttä edistäväksi. Kyse on siitä, miten voitaisiin lisätä sairaalan kulttuuriin ja päivittäiseen työhön terveyden edistämisen ajatus. Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry. toteuttaa savuttoman sairaalan periaatteita. HUS on sitoutunut Savuton sairaala toimintaan HUS julistautui savuttomaksi sairaanhoitopiiriksi vuonna 2004 ja liittyi vuoden 2011 alussa Suomen terveyttä edistävät sairaalat -verkostoon (STES) ja on siten sitoutunut Savuton sairaala -toimintaan. HUS:ssa henkilökunnan tupakointi on kielletty työaikana ohjekirjeellä jo vuodesta 2004, sekä sairaala alueilla Savuton sairaalaa -toiminnan käynnistyessä Työnantaja tukee savuttomuutta kustantamalla 3 kuukauden nikotiinikorvaushoidon. Tarvittaessa työntekijä voi varata ajan työterveyshuollostamme.hus:n toimitusjohtaja Aki Linden velvoittaa jokaisen esimiehen sekä työntekijän sitoutumaan toimintaperiaatteisiin. Esimiehet vastaavat yksiköissä ohjeiden noudatta- misesta. Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtoryhmä on päätöksellään sitoutunut toimintaan ja edellytetään ohjeen noudattamista, kuten muitakin ohjeita. Savuton sairaala -toiminta tullaan ulottamaan potilasohjeisiin, potilastoimintaa ja myös omaisiin ja vierailijoihin asti. Tupakoinnista puhuminen yleisesti, saati sitten tupakoinnin rajoittamisesta puhuminen on aina herättänyt voimakkaasti tunteita. Ne, jotka polttavat ärsyyntyvät keskustelusta ja ne, jotka eivät polta ärsyyntyvät, kun tupakkaporukka ottaa ylimääräisiä taukoja livahtaessaan tupakalle. Tavallaan, tottahan se on. Millainen keskustelu muuten nousisi, jos työyksiköstä muutaman henkilön porukka livahtaisi pitkin päivää muutaman minuutin jumppa/ venyttely tuokioon alakertaan tai menisivät porukalla istumaan kahvioon; ihan vaan hetkeksi tarinoimaan? Jos me olemme tasavertaisia ja toisia, kollegoita kunnioittavia ihmisiä, toimitaan, kuten on sovittu, eli työajalla ei polteta. Toivon, että tämäkin asia saataisiin Hyvinkään sairaanhoitoalueella kuntoon, ilman mitään sen ihmeellisempiä toimenpiteitä Linkki 19

20 MATKAKERTOMUKSEN KIRJASI: Susanna Celik, Oikeuspsykiatrinen osasto 20 KUVAT: Tuomo Koivurinne Kellokosken sairaalan Potilastoimikunnan retki Niuvanniemen sairaalaan Matkakertomus Olimme potilastoimikunnassa suunnitelleet ja pohtineet jo noin vuoden, miten onnistuisimme järjestämään vierailun Niuvanniemen sairaalaan. Olimme aiemmin kuulleet, että heillä toimii potilastoimikunta ja potilaiden osuutta oman hoidon suunnittelussa ja monessa muussa toiminnassa on onnistuneesti kehitetty. Oman potilastoimikuntamme toiminta on vielä hieman vihreää, joten halusimme hyviä vinkkejä ja oppia kuinka lähtisimme kehittämään oman toimikuntamme toimintaa. Vihdoin se päivä oli käsillä! Matkalle lähti jokaiselta oikeuspsykiatriselta osastolta muutama hoitaja, oikeuspsykiatrisen poliklinikan hoitajat sekä potilastoimikunnan aktiivijäsenet, kokemusasiantuntijat. Matka taittuikin rivakasti, vaikka jo alkumatkasta termospullon kahvi läikkyi yhden matkalaisen mintunvihreille housuille. Tämä ei kuitenkaan latistanut tunnelmaa, sillä huumorilla ja kekseliäisyydellä tästäkin selvittiin. Housut putsattiin huoltoaseman wc:ssä ja matka jatkui kohti Kuopiota. Niuvanniemessä meitä oli odottamassa lämmin vastaanotto ja samalla moikattiin vanhoja tuttuja. Onhan oma potilastoimikunnan puheenjohtajamme ollut aloittelemassa aikanaan samaa toimintaa Niuvanniemessä! Kahvipöydässä puheenjohtajamme lausui muutaman sanaa kiitokseksi tämän vierailun mahdollistamisesta, pakkokeinojen vähentämisryhmän puheenjohtaja Olavi Louhenrannalle ja vertaistukikoordinaattori Sanna Savolaiselle sekä ojensi Kellokosken oman puutarhan kauniin kukkatervehdyksen ja työkeskuksessa valmistetun tervetuliaislahjan. Kellokosken potilastoimikunnan puheenjohtaja antamassa tervetuliaislahjaa pakkokeinojen vähentämistyöryhmän poppoolle. Niuvanniemen sairaalan vertaistukihenkilöt saapuivat myös kahvittelemaan kanssamme. Kuulimme mielenkiintoista tietoa siitä, kuinka pakkotoimien vähentäminen ja vertaistukitoiminta on Niuvanniemen sairaalassa lähtenyt käyntiin. Vertaistukihenkilöt kertoivat myös omasta toiminnastaan, mikä olikin mielenkiintoista kuultavaa ja laittoi heti miettimään, miten tätä toimintaa voitaisiin tuoda meille Kellokoskelle. Ruokailun jälkeen kuulimme traumatietoisesta hoitamisesta sekä työterapiasta kuntoutuksen tukena. Lisäksi ohjaajat kertoivat meille ULPU:n kuntoutuksen portaista ja 20 Linkki

21 Retkeläiset tutustumassa Niuvanniemen kauniiseen miljööseen. Kuva ulkotyötoiminnan kokoontumispaikan edustalta. oli hauska huomata millaisia erilaisia tapoja heillä oli käytössä, jotta mahdollisimman moni potilas pääsisi osalliseksi työterapian mahdollisuuksista. Tutustuimme myös itse sairaalaan, kiersimme eri työpisteitä ja kuulimme samalla sairaalan historiaa. Sairaalahan on valtavan kaunis kokonaisuus aivan järven rannalla, josta kalaa nousee kuulemma mukavasti, joita välillä töiden lomassa savustellaan! Lisäksi vierailimme yhdellä osastolla, mistä vastaan leijaili paistetun jauhelihan tuoksu - ihan kuin kotona konsanaan! Potilaat siellä keskenään kokkasivat. Muistolehdossa voi hiljentyä ja muistella omaisiaan. Vierailumme lähestyessä loppuaan, oli aika kiittää antoisasta päivästä ja toivottaa Niuvanniemeläiset vastavierailulle Kellokoskelle. Kotimatkalla bussin täytti iloinen puheensorina ja mielipiteitä matkan annista vaihdettiin ahkerasti. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että matka oli onnistunut ja antoi paljon mietittävää ja ideoita oman toimintamme kehittämiseen. Kellokoskea lähestyttäessä eräs innokas matkalainen sanoi, että Seuraavaksi mennään sitten joukolla Vanhaan Vaasaan! Joten ei muuta kuin uutta tutustumiskäyntiä suunnittelemaan! Oikaisu Linkki 2/2013 Linkin 2/13 jutussa s.10: Kellokosken sairaalan potilastoimikunta tuo potilaiden äänen kuuluviin, oli kirjoittaja tieto mainittu virheellisesti (Saija Turpeinen, Potilastoimikunnan pj ja vs. ORP). Kirjoittajat olivat: Saija Turpeinen vs. ORP ja Potilastoimikunnan pj (joka on potilas, eikä halua nimeään julkisuuteen) Linkki 21

22 KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET TEKSTI: Minna Kontio KUVAT: Minna Kontio Kiljavan sairaala täytti 75 vuotta Kiljavan sairaalarakennus saavutti 75 vuoden iän Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta Merkkipäivää vietettiin kutsuvieraiden, henkilökunnan ja potilaiden kesken. 75-vuotisjuhlaseminaarin kutsuvieraita. Kiljavan Sairaalan juhlat alkoivat jo edellisenä päivänä , kun noin 90 kutsuvierasta saapui sairaalan 75-vuotisjuhlaseminaariin. Ohjelmassa keskityttiin terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin ja kuntoutuksen rooliin alueellisessa terveydenhuollossa. Seminaarin avasi Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aarno Järvinen kertomalla sairaalan historiasta. Seminaari jatkui HUS-kuntayhtymän johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven ja Aalto-yliopiston professorin Erkki Vauramon esityksillä. Juhlaseminaariin osallistui Kiljavan Sairaalan henkilökuntaa ja hallituksen jäseniä, Hyvinkään sairaalan henkilökuntaa, omistajakuntien luottamushenkilöitä ja sosiaali- HUS-kuntayhtymän johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi luennoi juhlaseminaarissa. ja terveystoimen henkilöstöä sekä yhteistyökumppaneiden edustajia. Juhlaseminaariin oli kutsuttu myös entisiä Kiljavan Sairaalan työntekijöitä. Näiden vieraiden kutsumisessa saatiin kiitettävää apua Aune Östmanilta ja Marjaana Saulamalta. Virallisena merkkipäivänä juhlat jatkuivat sairaalan henkilökunnan ja potilaiden kanssa. Juhlasalissa järjestettiin kahvitarjoilu koko Kiljavan Sairaalan henkilökunnalle. Tilaisuus alkoi Aarno Järvisen ja Kiljavan Sairaalan toimitusjohtajan 22 Linkki

23 Päivi Flinkmanin tervehdyspuheilla. Puheiden jälkeen ohjelmassa oli musiikkiesitys. Juhlasalin akustiikka pääsi oikeuksiinsa, kun Juha Poikela esitti henkilökunnalle Aleksis Kiven teksteihin sävellettyjä lauluja. Kiljavan Sairaala tarjosi myös kaikille potilaille kakkukahvit päiväkahvin yhteydessä. Juhlavuoden kunniaksi uusi esite ja postikortit Kiljavan Sairaalan yleisesite uudistui juhlavuoden kunniaksi. Uusi esite julkaistiin merkkipäivän yhteydessä. Esitteestä voi tu- Kiljavan Sairaalan 75-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistiin kaksi uutta postikorttia tustua tarkemmin Kiljavan Sairaalan toimintaan. Juhlavuoden kunniaksi Kiljavan Sairaala julkaisi myös kaksi uutta postikorttia. Kortteja voi ostaa sairaalan toisen kerroksen kahviosta. Kaikki juhlaseminaarin osallistujat sekä sairaalan henkilökunta ja potilaat saivat muistoksi juhlista uuden esitteen ja postikortit. Lisäksi juhlavierailla oli mahdollisuus tutustua Kiljavan Sairaalan vanhoihin postikortteihin. Korteista oli tehty näyttely juhlien ajaksi sairaalan ala-aulaan. Samassa tilassa pystyi tutustumaan myös sairaalan historiasta kertovaan tekstiin ja historiakuviin sairaalan valmistumisvuodelta Professori Erkki Vauramo kertoi kuntoutuksen roolista alueellisessa terveydenhuollossa. Toimintakykyä kuntoutuksella! Kiljavan Sairaalan uuteen esitteeseen voi tutustua sähköisesti Kiljavan Sairaalan internet-sivuilla. Esite löytyy sairaalan etusivulta osoitteesta Paperista esitettä voi tilata maksutta lähettävien yksiköiden ja muiden yhteistyötahojen käyttöön. Esitetilaukset: Kehittämispäällikkö Minna Kontio puh , Juha Poikela esiintyi henkilökunnan juhlassa. Oikaisu Edelliseen lehteen oli tullut virheellisesti viime vuoden Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen jäsenet. Pahoittelemme virhettä! Linkki 23

24 TEKSTI JA KUVAT: Anne Ikäläinen Kahvilla-sarjassa kaksi eri osastolla tai ihan eri työtehtävissä toimivaa työntekijää keskustelevat ja vaihtavat mielipiteitään rennosti kahvikupposen ääressä heille ennalta annetusta aiheesta muutaman keskustelua ohjaavan kysymyksen pohjalta. Kahvilla rupattelivat Arto ja Topi Jouluihminen tai ei joulun tunnelma syntyy samoista aineksista rauhasta ja läheisten läsnäolosta. Sairaanhoitajat Arto Kairajärvi ja Topi Iivonen keskustelivat joulun odotukseen ja viettämiseen liittyvistä asioista. Mielenkiintoisen lähtökohdan keskustelulle antoi se, että Topi kertoi pitävänsä joulusta, kun taas Arton mielestä parasta joulussa on sen loppuminen. Oletko jouluihminen ja miten valmistaudut jouluun? Arto: EN ole jouluihminen! Jouluhössötys alkaa jo marraskuussa ja se saa minut suorastaan raivon partaalle. Joulu on liian kaupallinen juhla ja kierränkin joulun alla kauppakeskukset kaukaa. Asioin tarvittaessa Alepassa tai Siwassa, sinne joulumusiikki ei ole vielä rantautunut! Topi: Olen samaa mieltä, että jouluhössötys alkaa ihan liian aikaisin ja jotkut joululaulut ärsyttävät. Joulu on minulle rauhoittumisen juhla, jota vietetään läheisien kanssa. Pidän joulun tunnelmallisuudesta, joten sanoisin olevani jouluihminen. Arto: No täytyy myöntää, että kun jouluaattona vaimo vihdoin ja viimein istahtaa rauhoittumaan, saattaa se joulufiilis hetkeksi löytyä, myös minulle Topi: Valmistaudun jouluun laittamalla kotiin hieman joulukoristeita ja muutaman kynttilän. En hanki joulukuusta. Arto: Meillä ei myöskään ole joulukuusta ja olen sitä mieltä muutenkin joulukoristeista, että mitä vähempi, sitä parempi. 24 Linkki