Kansainvälinen polaarivuosi - International Polar Year IPY Suomen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Kansainvälinen polaarivuosi - International Polar Year IPY Suomen toimintasuunnitelma Thule-instituutti

2 Sisällysluettelo Suomen toimintasuunnitelma... 1 Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä Johdanto Kansainvälisten polaarivuosien historia Polaarivuoden kansainväliset tavoitteet Suomalaisen polaaritutkimuksen osaamisalueet Suomalaisen tiedeyhteisön aloitteet polaarivuodelle... 8 Tieteelliset aloitteet Kansallinen arktinen / pohjoinen tutkimusohjelma Arktinen ympäristö ja yhteiskunta muutoksessa (aloite 1) Tutkimusretkikunta Huippuvuorten Koillismaan Kinnvikaan (aloite 2) Sirkumarktisten tutkimusasemaverkostojen kehittäminen (aloite 3) Kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen (aloite 4) Koulutus- ja yleisaloitteet Koulutuksen, tiedotuksen ja pohjoisia alueita koskevan tieteen näkyvyyden lisääminen (aloite 5) Polaarivuoden mahdollisuuksien hyödyntäminen suomalaisen yritystoiminnan edistämisessä (aloite 6) Yhteenveto

3 Tiivistelmä Kansainvälinen polaarivuosi, IPY , on kansainvälisesti koordinoitu maapallon polaarialueiden monitieteellinen tutkimusohjelma. Polaarivuoden toimet koskevat pohjoisia ja eteläisiä polaarialueita napaalueilta 60 asteen leveyspiireille asti. Suomi osallistuu polaarivuoteen tiede- ja koulutushankkeilla sekä tieteen näkyvyyttä lisäävillä hankkeilla. Suomella on pohjoisen sijaintinsa puolesta ja mm. Arktisen neuvoston jäsenmaana erityinen tarve tutkia pohjoisessa tapahtuvaa ympäristön ja yhteiskunnan muutosta ja toimia kansainvälisesti asiantuntijana arktisissa kysymyksissä. Osallistumalla polaarivuoden toimintoihin Suomella on mahdollisuus lisätä näkyvyyttään arktisen tutkimuksen toteuttajana. Suomen polaarivuoden tieteelliset teemat liittyvät polaarivuoden kansainvälisen tiedesuunnitelman teemoihin. Osallistumalla kansainvälisiin tiedehankkeisiin tuetaan Suomen kansallisia arktisen tutkimuksen strategian mukaisia painoaloja. Suomella tulee olla edustus eri kansainvälisissä IPY-organisaatioissa. Osallistuminen niihin hoidetaan keskitetysti Polaarialueiden tutkimuksen kansallisen komitean kautta. Suomalainen tiedeyhteisö on tehnyt seuraavat tieteelliset, koulutus- ja yleisaloitteet: 1) kansallinen arktinen / pohjoinen tutkimusohjelma, 2) tutkimusretkikunta Huippuvuorten Koillismaan Kinnvikaan, 3) sirkumarktisten tutkimusasemaverkostojen kehittäminen, 4) kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen, 5) koulutuksen, tiedotuksen ja pohjoisia alueita koskevan tieteen näkyvyyden lisääminen, 6) polaarivuoden mahdollisuuksien hyödyntäminen suomalaisen yritystoiminnan edistämisessä. 1. Johdanto Kansainvälinen polaarivuosi, IPY , on kansainvälisesti koordinoitu maapallon polaarialueiden monitieteellinen tutkimusohjelma. Ohjelman tavoitteena on mm. tutkia uusia kohteita molemmilla maapallon napa-alueilla, syventää tietämystä polaarialueiden tapahtumaketjuista ja niiden globaaleista kytkennöistä, parantaa edellytyksiä tutkia muutoksia tulevaisuudessakin, kasvattaa uusi sukupolvi polaarialueiden tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä kiinnittää suuren yleisön ja päätöksentekijöiden huomio polaarialueisiin ja niiden tilaan. Polaarivuoden toimet koskevat pohjoisia ja eteläisiä polaarialueita napa-alueilta 60 asteen leveyspiireille asti. Polaarivuosi järjestetään ajalla Kansainvälisen tieteellisten unionien neuvoston ICSU:n (International Council for Science) asettama työryhmä johtaa kansainvälistä polaarivuoden suunnittelua. Myös World Meteorological Organisation WMO osallistuu polaarivuoden valmisteluun. Polaarivuoden valmisteluun on osallistunut 25 maata ja 30 kansainvälistä järjestöä. Esimerkiksi Arktinen neuvosto ja polaarialueiden tieteelliset komiteat tukevat vahvasti aloitetta. Suomen IPY - toimintaa on suunniteltu Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Arktisen ja muun pohjoisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta. Tiedeyhteisö on tehnyt ehdotuksia ja hankealoitteita Suomen kansallisiksi polaarivuoden toimiksi. Suomen panokseksi polaarivuoteen on esitetty sekä tieteellisiä että yleiseen polaarialueita koskevan tiedon lisäämiseen liittyviä aloitteita. Tieteelliset suunnitelmat tullaan tekemään hankekohtaisesti. 2. Kansainvälisten polaarivuosien historia Kansainvälisillä polaarivuosilla on pitkä perinne. Ensimmäinen polaarivuosi järjestettiin vuosina Se oli ensimmäinen kansainvälisesti koordinoitu polaarialueiden 3

4 tutkimusta edistävä hanke ja toimi mallina tulevalle kansainväliselle yhteistyölle tieteen parissa. Suomeen perustettiin Sodankylän tutkimusasema ja aloitettiin mm. revontulitutkimukset. Toinen polaarivuosi järjestettiin vuosina Maapallon magneettikenttä, ilmakehä, revontulet ja ilmasähkö olivat keskeisiä tutkimuskohteita. Kansainvälinen geofysiikan vuosi, IPY III, järjestettiin vuosina Geofysiikan vuosi oli laaja hanke, johon osallistui 67 maata. Tieteellisiä painopisteitä olivat meteorologia, aurinkoon liittyvä tutkimus, revontulitutkimus, avaruustutkimus ja geofysiikka. Tutkimuksen käyttöön otettiin uusia tekniikoita, esimerkiksi tutkat, raketit ja kehittynyt elektroniikka sekä ensimmäiset satelliitit. Suomi oli mukana mm. rakentamassa Ruotsin ja Sveitsin kanssa asemaa Huippuvuorten koillismaalle, Kinnvikaan. Polaarivuosien avulla on saavutettu merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja. Polaarivuosien ansiosta ja tuloksena on lisätty esimerkillisellä tavalla kansainvälistä yhteistyötä tieteen parissa. Polaarivuosien toiminta on ollut mallina laajojen hankkeiden järjestelylle ja toimintojen tuloksena on saatu kerättyä laajoja data-arkistoja. Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys ovat lisääntyneet. Polaarivuosien ansiosta on saatu uusia tutkimustuloksia ja uusia tutkimussuuntia. Suomalaisen tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt. 3. Polaarivuoden kansainväliset tavoitteet Neljännen polaarivuoden kansainvälinen suunnittelu on alkanut v ja vuodelle on laadittu alustavat kansainvälinen yleissuunnitelma (White Paper, USNC ja ICSU) ja tiedesuunnitelma (Initial Outline Science Plan, the ICSU IPY Planning Group). Kansallisia suunnitelmia valmistellaan parhaillaan. Yli 20 maata ja 30 tieteellistä järjestöä on ilmaissut kiinnostuksensa polaarivuoteen erilaisilla toimintaehdotuksilla. Kansainvälisen tieteellisten unionien neuvoston ICSU:n asettama työryhmä suunnittelee polaarivuoden kansainvälistä toteutusta. Työryhmä on määritellyt tutkijayhteisöltä ja tiedeorganisaatioilta saamiensa aloitteiden perusteella kuusi pääteemaa: 1) Polaarialueiden ympäristön nykytilan kartoitus, jossa huomioidaan myös alueelliset ja ajalliset vaihtelut 2) Polaarialueiden ympäristön ja ihmistoiminnan menneiden ja nykyisten muutosten määrittely ja mittaaminen ennusteiden parantamiseksi 3) Polaarialueiden ja globaalien kaukovaikutteisten yhteyksien, sekä niiden taustalla eri tasoilla vaikuttavien prosessien ymmärtäminen 4) Äärialueiden tieteelliset innovaatiot 5) Polaarialueiden ainutlaatuisen aseman hyödyntäminen tutkittaessa ja havainnoitaessa maapallon ydintä, magneettikenttää, lähiavaruutta sekä auringon ja ilmakehän vuorovaikutusta 4

5 6) Kulttuurin, historian ja yhteiskunnan tutkimukset. Lisäksi on tehty kuusi havainnointiin liittyvää aloitetta, jotka tukevat tiedealoitteita: 1) Laaditaan yleinen monitieteellinen havainnointisarjamalli, joka tukisi polaariympäristön tilan kartoitusta vuonna ) Kootaan yhteen sellaisia keskeisiä datasarjoja, jotka ovat tarpeellisia polaarialueiden muutoksien ymmärtämiseksi 3) Perustetaan monitieteisiä havaintoverkostoja IPY vuoden perinnöksi 4) Käynnistetään kansainvälisesti koordinoituja, monitieteellisiä tutkimusmatkoja polaarisille äärialueille 5) Perustetaan polaarisia havaintoasemia, joissa tutkitaan maapalloa, lähiavaruutta ja myös aurinkokuntaa. 6) Perustetaan datasarjoja, jotka kuvaavat polaarialueiden yhteiskuntien ja ihmistoiminnan muutosta. 4. Suomalaisen polaaritutkimuksen osaamisalueet Suomella on pitkät perinteet arktisia ja pohjoisia alueita koskevassa tutkimuksessa. Viime vuosina kansainvälinen kiinnostus arktisia kysymyksiä kohtaan on lisääntynyt luvun lopulla Suomessa todettiin tarvittavan kansallinen arktisen tutkimuksen strategia, jossa määriteltäisiin haasteet ja tavoitteet tulevalle arktiselle tutkimukselle. KTM:n alaisen Arktisen ja muun pohjoisen tutkimuksen neuvottelukunnan (entinen Polaarineuvottelukunta) aloitteesta laadittiin Suomen arktisen tutkimuksen strategia v Strategian mukaisesti Suomen arktinen ja muu pohjoinen tutkimus kohdistuu ensisijaisesti seuraaville aloille: arktinen luonnonvaratutkimus, arktinen globaalimuutos ja ympäristön seuranta, ihminen ja yhdyskunnat arktisilla alueilla, arktisen tekniikan ja infrastruktuurin tutkimus. Arktinen ja pohjoinen tutkimus on usein erottamaton osa muuta Suomessa tehtävää tieteellistä tutkimusta. Arktista ja pohjoista tutkimusta tekevät, usein yhteistyössä, useat yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä yritykset. Vuonna 2000 arktisen tutkimuksen volyymi Suomessa oli arviolta vähintään 300 henkilötyövuotta. Suomella on tiedeyhteisön kautta osallisuus ja edustus useissa arktisen tutkimuksen kansainvälisissä järjestöissä ja organisaatioissa. Tiedeyhteisö toivoo, että Suomessa voitaisiin myös virallisesti hallinnon kautta vahvistaa ja tukea arktista tutkimusta ja nostaa sen statusta. Suomen arktisen tutkimuksen osaamisalueista keskeisiä polaarivuoden kannalta ovat erityisesti avaruustutkimus, globaalimuutostutkimus, luonnonvarojen ja maankäytön, yhteiskunnan, talouden ja terveyden sekä arktisen tekniikan tutkimus. Näillä aloilla tehtävällä tutkimuksella ja aloitteilla voidaan edistää kansainvälisen polaarivuoden toteutusta ja suomalaista arktista ja antarktista tutkimusta. 5

6 Avaruustutkimus. Polaarialueilla on keskeinen merkitys Auringon ja Maan lähiavaruuden plasmafysiikan tutkimuksessa, sillä Maan magneettikentän ohjaamina näiden ilmiöiden seuraukset, esimerkiksi revontulet, ovat havaittavissa tyypillisesti korkeilla leveyspiireillä. Aiempien polaarivuosien perintönä pohjoisilla napa-alueilla on toiminut jopa kymmenien vuosien ajan monipuolisia mittalaiteverkkoja, kun taas Etelänapamantereen tarjoamia mahdollisuuksia on ruvettu tehokkaasti hyödyntämään vasta aivan hiljakkoin. Tulevan polaarivuoden tärkeimpiä haasteita on kummankin pallonpuoliskon samanaikaisia havaintoja yhdistämällä kerätä lisätietoa lähiavaruuden ja napa-alueiden yläilmakehän vuorovaikutuksesta ja siinä esiintyvästä vuodenaikoihin ja magneettisten napojen sijaintiin liittyvistä epäsymmetrioista. Teemavuotta varten parannetuilla laiteverkoilla kerätään myös uudentyyppisiä havaintoja nk. avaruussäämyrskyistä, mikä auttaa ymmärtämään paremmin maan päällä ja avaruudessa toimivaa teknologiaa ajoittain häiritseviä Maan plasmaympäristön ilmiöitä. Globaalimuutostutkimus. Ilmasto- ja ympäristönmuutostutkimuksen painopistealueita ovat arktiseen ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät, esim. kasvihuonekaasujen vuorovaikutus arktisen ilmastosysteemin kanssa, pienhiukkasten rooli arktisessa ilmastonmuutoksessa ja palautemekanismit. Polaarialueiden ympäristön tilaa tutkittaessa huomioidaan myös alueelliset ja ajalliset vaihtelut. Kokonaisuudessaan polaarialueiden ympäristön ja ihmistoiminnan menneiden ja nykyisten muutosten määrittely ja ymmärtäminen ovat keskeisiä mm. ennusteiden parantamiseksi. Tutkimukseen liittyy myös ilmastohistoriallinen tarkastelu osana parempien ilmastomuutosskenaarioiden tekoa. Globaalimuutostutkimuksessa monitieteellinen lähestyminen ja tutkimusinfrastruktuurien yhteinen kansainvälinenkin käyttö on tärkeää. Maassamme tehtävässä globaalimuutostutkimuksessa ilmasto- ja ympäristömuutoksien prosesseista ja vaikutuksista käytetään hyväksi polaarialueiden sekä Arktiksen ja Antarktiksen ainutlaatuista asemaa, koska nämä alueet ovat herkkiä muutoksille. Lisäksi polaarialueet ovat avainasemassa, koska ne osaltaan itse ohjaavat globaalimuutosta mm. merivirtojen ja meri- ja mannerjääpeitteiden kautta. Globaalimuutostutkimuksen piirissä havainnoidaan nykyään myös lähiavaruuden ilmiöitä ja auringon ja ilmakehän vuorovaikutuksia. Tutkimuksen yksi keskeinen alue on tutkia polaarialueiden ilmastollista ja oseanografista kehitystä ja selvittää vaikutukset globaaliin ilmastoon, biosfääriin ja maailman merien dynamiikkaan. Globaalimuutostutkimuksen yksi keskeinen osa-alue on myös selvittää muutoksien sosio-ekonomiset seuraukset. Globaalimuutostutkimuksemme keskeisiä osaamisalueita ovat paleoklimatologiset tutkimukset, lumen ja jään tutkimus, UV-säteilyn muutokset, ilman koostumuksen muutokset, pienhiukkaset ja ilmakemia, kasvihuonekaasujen taseiden muutokset, merien ja vesistöjen fysikaalis-kemialliset muutokset, biologiset muutokset ja biogeokemialliset vuorovaikutukset. Suomalaista polaaritutkimusta tehdään mm. Antarktiksen Aboaasemalla. Pitkäaikaista kokemusta tutkimusmatkoista on kertynyt mm. FINNARP- ja ODP-tutkimusmatkoihin liittyen. Globaalimuutostutkimusta toteutetaan onnistuneesti myös suomalaisessa FUVIRC -ultraviolettitutkimuskeskuksessa ja LAPBIATtutkimusinfrastruktuurissa. 6

7 Kiinnostavia uusia globaalimuutostutkimuksen kysymyksiä ovat esimerkiksi mitä tapahtuu yläilmakehässä ihmisen toiminnan seurauksena? Milloin ja miten arktinen alue alkoi vaikuttamaan ilmastomuutoksiin? Miten kasvit ja eläimet sopeutuvat ilmasto- ja ympäristömuutoksiin? Mitä ovat globaalimuutoksen yhteiskunnalliset seuraukset? Mitkä ovat ratkaisut globaalimuutosten vaikutuksien lieventämiseen? Antarktis-tutkimusta harjoitetaan niillä tieteellisesti merkittävillä aloilla, joilla Suomessa on korkeatasoista osaamista ja joiden tutkimus liittyy tarkoituksenmukaisella tavalla myös pohjoisten alueiden kysymyksiin mm. ilmastotutkimuksessa. Suomella on Etelämantereen ympäristöön ja merialueisiin sekä niiden ekosysteemien suojeluun liittyvää tutkimusta. Tutkimus tukee maamme sitoutumista kansainväliseen Etelämannersopimukseen ja sen tulevaisuutta koskevaan kansainväliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Suomi aloitti aktiivisen tutkimustoiminnan Etelämantereella vuonna 1988 perustamalla tutkimusasema Aboan. Tutkimustyö on keskittynyt pääasiassa Kuningatar Maudin maalle sekä aseman lähiympäristöön. Osa tutkimusretkistä on suuntautunut mannerta ympäröiville merialueille, pääasiassa Weddelin merelle ja Prydzinlahdella. Antarktis-tutkimusta toteutetaan kansainvälisenä ja pohjoismaisena yhteistyönä. Tieteellinen tutkimustoiminta liittyy erityisesti meren ja merijään tutkimukseen, ilmatieteissä mm. UV-, otsoni- ja aerosolitutkimuksiin, kiinteän maan geologiaan ja geofysiikkaan, painovoimamittauksiin, paleo-klimatologiaan ja - oseanografiaan ja lumi- ja jäätutkimukseen sekä meri- ja rakennetekniikkaan. Merentutkimuslaitoksen yhteydessä toimii Etelämanner-tutkimuksen logistiikkasihteeristö, jonka tehtävänä on hoitaa tutkimusretkien järjestelyihin ja tutkimusasemien, mm. Suomen Aboa-aseman ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä koordinoida kansainvälistä logistiikkayhteistyötä. Antarktis-tutkimus vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja sen vuoksi sitä olisi tuettava monivuotisina tutkimushankkeina. Luonnonvarat ja maankäyttö. Pohjoisten alueitten luonnonvarojen ekotehokas hyödyntäminen, kestävä maankäyttö sekä käyttömuotojen yhteensovittaminen paikallisten kulttuurien, ihmisten, ympäristön ja luonnon ehdoilla on suuri haaste tuleville vuosikymmenille. Mittavat pohjoiset luonnonvarat ovat Euroopan teollisuuden raakaaine- ja energiasuunnittelun kiinnostuksen kohteena. Kestävän kehityksen toteutuminen luonnonvarojen käytössä vaatii tietoperustan oleellista vahvistamista sekä uusia teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita. Pohjoinen luonto on haavoittuva ja hitaasti palautuva. Haitalliset aineet kertyvät tehokkaasti kylmissä olosuhteissa ja aiheuttavat herkässä ympäristössä uhan sekä eliöstölle että ihmisille. Polaarivuonna suomalaista osaamista voidaan suunnata erityisesti pohjoisia luonnonvaroja ja luontoa hyödyntävien elinkeinojen ja maankäyttömuotojen keskinäisten suhteiden ja vaikutusten vertailtavuuden kehittämiseen, luonnonvarojen ekotehokkaan käytön ja luonnonhoidon perusteiden arviointiin sekä pohjoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä maiseman muutosten hallinnan kehittämiseen. Yhteiskuntaan, talouteen ja ihmisten terveyteen liittyvä tutkimus ( human dimension ) polaaritutkimuksessa. Polaarivuoden teemoissa ei aikaisemmin ole ollut mukana humanistisia eikä yhteiskuntatieteitä. Nykyisen yhteiskunnallisen ja 7

8 ympäristömuutoksen huomioiden on mahdollista saavuttaa merkittäviä tieteellisiä saavutuksia humanistisen tutkimuksen aloilla. Alkuperäiskansayhteisön mukaantuloa tutkimukseen ja asiantuntijuuden näkökulman laajentamista tutkimuksessa tuetaan. Pohjoisten väestösuhteiden muutoksessa huomioidaan monikulttuurisuus ja monimuotoisuus. Asiantuntijuuden ja monikulttuurisuuden huomioimisen kautta on mahdollista saada aikaan uusi näkökulma mm. suhteissa valtarakenteisiin ja edistää kestävää kehitystä pohjoisilla alueilla. Uusi tutkimusaihe arktisilla ja pohjoisilla alueilla tulee olemaan pohjoinen talous. Pohjoisilla ja arktisilla alueilla on taloudellista toimintaa, kuten kaivostoiminta, kalastus, öljyyn ja maakaasuun liittyvä toiminta, porotalous ja turismi, joka liittää alueet globaalitalouteen. Arktisen ja pohjoisen alueen valtakunnan rajat ylittävälle vertailukelpoiselle taloudelliselle tilastotiedolle on todettu olevan tarvetta. Pohjoisen talouden kansainvälisen tutkimuksen alkuvaiheessa keskitytään tilastotiedon hankintaan. Jatkossa, mahdollisesti polaarivuoteen ajoittuvana, voidaan käynnistää arktisen ja pohjoisen alueen taloutta koskevia tutkimushankkeita. Terveys ja hyvinvointi liittyvät useisiin ihmisen toimintaa koskeviin kysymyksiin, mm. osana sopeutumista ilmaston ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Polaarivuoden aikana on tavoitteena tuottaa tutkimustietoon perustuvia terveyden hallintamalleja pohjoisen erityisolosuhteissa. Lisäksi kehitetään pohjoisen periferialle terveyspalvelujen ratkaisuja, joissa otetaan huomioon pitkät etäisyydet, asukkaiden tarpeet ja nykyteknologian, kuten teleterveydenhuolto, mahdollisuudet terveyspalvelujen tuottamisessa. Arktinen tekniikka. Merkittävimmät asiat, jotka vaikuttavat teknisiin ratkaisuihin arktisilla alueilla ovat meren jääpeite, kylmyys, ikirouta ja pitkät etäisyydet. Suomessa on näihin tekijöihin mukauduttu ja kehitetty toimivia ratkaisuja. Tällaisista kokonaisuuksista voidaan mainita rakentaminen routivalle maalle, jäätä murtavat ja jäävahvistetut laivat ja meritekniset rakenteet, erilaiset kylmää kestävät materiaalit ja laitteet sekä muu pohjoisten infrastruktuurin kuuluvat toiminnot kuten tiestö, kommunikaatio- ja muut verkot. Toimivien ratkaisujen kehittäminen teollisuudessa vaatii tuekseen laaja-alaista ja syvällistä soveltavaa arktista tutkimusta. Suomessa tutkimus on korkealla tasolla mm. jääolosuhteiden kuvaamisessa meriliikenteen tueksi, laivojen jääkuormissa ja suorituskyvyssä jäissä, hitsattavien ja korroosiota kestävien arktisten teräslaatujen kehittämisessä. Arktiseen tekniikkaan liittyvän tutkimuksen merkittävä erityispiirre on vuorovaikutus teollisuuden ja tutkijoiden välillä; usein teollisuudessa kehitystyö etenee nopeasti ja vaatii tuekseen tutkimukselta ilmiöiden ymmärrystä joskus siis sovellus syntyy ennen siihen liittyvien ilmiöiden syvällistä ymmärrystä. Tässä vuorovaikutuksessa tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä Suomi on ainutlaatuinen maa. Tämän vuorovaikutuksen vahvistaminen ja ylläpitäminen vaatii Suomessa panostamista niin alan tutkijoihin ja tuotekehitykseen kuin myös itse vuorovaikutukseen mm. yhteisten laajaalaisten tutkimusohjelmien muodossa. 5. Suomalaisen tiedeyhteisön aloitteet polaarivuodelle 8

9 Polaarivuonna Suomella on erinomainen mahdollisuus nostaa profiiliaan kansainvälisesti arktisten kysymysten asiantuntijana ja aktiivisena toimijana polaarialueiden tutkimuksessa. Tämä edellyttää näkyvää panostusta polaarivuoden toimintoihin. Panostuksella tulee olemaan useita hyötyjä maallemme. Suomen kansainvälinen näkyvyys polaaritutkimuksen asiantuntijamaana lisääntyy ja maamme arktiselle tutkimukselle saavutetaan lisäarvoa, kun osallistutaan suurimittaisiin kansainvälisiin tiedehankkeisiin, joita ei yksittäisillä mailla ole mahdollisuutta toteuttaa. Osallistumalla polaarivuoden toimintoihin Suomi tukee myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Pohjoisen ulottuvuuden toisessa toimintaohjelmassa vuosille on mainittu keskeisenä tutkimuskohteena mm. ilmastokysymykset. Arktisella alueella talous, inhimilliset voimavarat ja ympäristö ovat tärkeimmät kehittämisen alat. Toimintaohjelman mukaan tulevaisuudessa on erittäin tärkeää lisätä kansainvälistä yhteistyötä näissä kysymyksissä erityisesti Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa, jotka joutuvat ratkomaan omien arktisten alueidensa suhteen vastaavia ongelmia kuin Eurooppa. Suomalaisella tutkimuksella voidaan edistää pohjoisen ulottuvuuden toimia, koska Suomen arktinen tutkimus sivuaa monilla aloilla pohjoisen ulottuvuuden painopistealoja. Myös kansainvälisen yhteistyön lisääminen jo polaarivuoden suunnitteluvaiheessa edistää pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden toteutumista. Suomalainen tutkimus esimerkiksi ns. yläarktisella alueella on ollut hyvin vähäistä. Polaarivuoden yhteydessä on mahdollisuus aloittaa myös yläarktisten alueiden ja arktisen Venäjän säännöllinen tutkimustoiminta ja seurannat. Suomessa on tehty seuraavat tieteelliset ja yleisaloitteet polaarivuodelle: 1) Kansallinen arktinen / pohjoinen tutkimusohjelma 2) Tutkimusretkikunta Huippuvuorten Koillismaan Kinnvikaan 3) Sirkumarktisten tutkimusasemaverkostojen kehittäminen 4) Kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen 5) Koulutuksen, tiedotuksen ja pohjoisia alueita koskevan tieteen näkyvyyden lisääminen 6) Polaarivuoden mahdollisuuksien hyödyntäminen suomalaisen yritystoiminnan edistämisessä. Tieteelliset aloitteet Suomen polaarivuoden tieteelliset teemat liittyvät kansainvälisen polaarivuoden tiedesuunnitelman teemoihin. Osallistumalla kansainvälisiin tiedehankkeisiin tuetaan myös kansallisia Suomen arktisen tutkimuksen strategian mukaisia painoaloja. Osallistuminen edellyttää, että Suomella on edustus eri kansainvälisissä IPYorganisaatioissa. Osallistuminen ja Suomen edustus hoidetaan keskitetysti Polaarialueiden tutkimuksen kansallisen komitean kautta. Suomen arktisen tutkimuksen osaamisalueisiin perustuen Suomessa on tehty seuraavat tieteelliset aloitteet. 9

10 5.1. Kansallinen arktinen / pohjoinen tutkimusohjelma Arktinen ympäristö ja yhteiskunta muutoksessa (aloite 1) Arktisten alueiden ympäristö ja yhteiskunnat ovat muutoksen kohteena. Ilmastonmuutoksen seurauksena ympäristö muuttuu ja ihmisten elämisen edellytykset muuttuvat. Suomella tulisi olla maantieteellisen asemansa ja osaamisensa puolesta keskeinen rooli arktisiin ja pohjoisiin alueisiin liittyvässä tutkimuksessa ja tutkijakoulutuksessa. IPY-vuoden toiminnalla haetaan tieteellisiä vastauksia kysymyksiin, joita syntyy, kun arktinen ympäristö ja yhteiskunta joutuvat kohtaamaan muutoksia. Useat yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat yhdessä tehneet esityksen Suomen Akatemialle arktisesta ja pohjoisesta tutkimusohjelmasta. Tutkimusohjelmaesityksen valmisteluun on osallistunut Polaarialueen tutkimuksen kansallinen komitea sekä tutkijoita Oulun yliopistosta, Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta, Helsingin yliopistosta, Teknillisestä korkeakoulusta, Suomen ympäristökeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Geologian tutkimuskeskuksesta ja Merentutkimuslaitokselta. Tutkimusohjelma on monitieteinen ja sen tavoitteena on lisätä tietoa arktisen alueen ympäristön ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista ja luoda valmiuksia tunnistaa ja torjua haitallisia muutoksia sekä sopeutua muutoksiin. Tutkimusohjelman avulla kehitetään arktisen ympäristön ja yhteiskunnan tutkimusvalmiuksia. Tutkimusohjelmaan liitetään vahvasti tutkijakoulutus ja tutkijakoulujen perustaminen. Ohjelma voidaan suunnata tutkimusongelmiin, joista saatava tieto palvelee samanaikaisesti kotimaisia ja kansainvälisiä tarpeita sekä profiloi suomalaista osaamista. Ohjelma on tarkoitus käynnistää polaarivuoden aikana 2007 ja se toteutettaisiin vuosina Tutkimusohjelma tukee myös muita Suomen polaarivuoden aloitteita. Tutkimusohjelman osa-alueita tutkitaan ongelmakeskeisesti. Tämä edellyttää poikkitieteellisten lähestymistapojen ja menettelyjen kehittämistä. Globaalimuutoksen tutkimuksessa, jossa ongelmat ylittävät tieteiden rajat, poikkitieteellisten ja monitieteisten toimintatapojen kehittämiselle on tarvetta. Arktisten alueiden tutkimuksessa joudutaan hakemaan myös kokonaan uusia lähestymistapoja ja tieteidenvälistä yhteistyötä, joiden avulla laajojen, kuten globaalimuutoksen, ilmiöiden tutkimusta ja tulkintaa voidaan kehittää. Tutkimusohjelmassa on mahdollisuus kehittää uusia menettelyjä, joilla voidaan käsitellä tieteidenrajat ylittäviä ongelmia. Tutkimusohjelma esitetään suunnattavaksi kolmelle painopistealueelle, joita lähestytään ongelmakeskeisesti: 1) Luonnonvarat, maankäyttö ja maanpeite. Tutkimusteemoja ovat pohjoisen luonnon ja luonnonvarojen kestävän käytön tietoperustan vahvistaminen ja käyttömuotojen yhteensovittaminen sekä luonnonvarojen kaupallisen hyödyntämisen, asutuksen harvenemisen ja toisaalta keskittymisen, sekä väestön vähenemisen vaikutukset luontoon, yhteiskuntaan ja elinympäristöön. Tutkimusaiheita ovat esim. pohjoisten metsien kestävä 10

11 käyttö, luonnonsuojelun ja matkailun yhteensovittaminen, vesivarat ja maankäyttö sekä kestävä kaivostoiminta. 2) Ilmasto ja ympäristön tila. Tutkimuksen painopistealueita ovat arktiseen ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät, esim. kasvihuonekaasujen vuorovaikutus arktisen ilmastosysteemin kanssa, maa meri-vuorovaikutus ja palautemekanismit. Globaalimuutoksen vaikutuksia ympäristön tilaan selvitetään tutkimalla esim. eliöstö- ja maanpeitevaikutuksia, UV:ta ja haitallisia aineita ja pienhiukkasten roolia arktisessa ilmastonmuutoksessa. Tutkimukseen liittyy myös ilmastohistoriallinen tarkastelu osana parempien ilmastonmuutosskenaarioiden tekoa sekä avaruustutkimus. Sopeutuminen ja vaikutusmahdollisuudet, kuten mahdollisuudet vaikuttaa ihmisten terveysriskeihin, ovat myös tutkimuksen teemana. 3) Yhteiskunta, kulttuuri ja tekniikka. Globalisaatio eri muodoissaan vaikuttanee kaikkiin inhimillisen elämän osa-alueisiin arktisella alueella. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käytön voimistuminen vaikuttavat ympäristöön, kulttuuriin, sosiaalisiin ja taloudellisiin suhteisiin ja aiheuttavat haasteita alueen kestävälle kehitykselle. Arktinen alue ja sen väestö on näille muutoksille herkkä ja joutuu sopeutumaan niihin eri tavoin. Tutkimuksella selvitetään mm. muutosten aiheuttamia terveysvaikutuksia. Jotta arktisen alueen muutoksia ja niiden vaikutuksia voidaan ymmärtää sekä torjua, on tärkeätä kehittää monitieteistä ja kansainvälistä tutkimusta arktisella alueella myös yhteiskuntatieteiden, kulttuurintutkimuksen ja tekniikan aloilla. Tutkimusaiheita ovat esim. arktiset yhteiskunnat ja yhdyskunnat, alkuperäiskansat, turvalliset ja kestävät kuljetukset, monitorointi ja mallinnus Tutkimusretkikunta Huippuvuorten Koillismaan Kinnvikaan (aloite 2) Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johdolla on tehty esitys tutkimusretkestä Huippuvuorille. Siinä esitetään, että Suomen arktinen tutkimusretkikuntatoiminta käynnistetään järjestämällä Suomen ensimmäinen monitieteinen tutkimusretki Huippuvuorille elokuussa Suunnitellun retken kohteena on Huippuvuorten Koillismaa, joka on yläarktista aavikkoa, sekä sen pohjoispuoleinen merialue. Retkikunnassa edustettuina olevat tieteenalat ovat geologia, lumen- ja jääntutkimus, maaja meribiologia, ympäristötutkimus sekä laivatekniikka. Retkikunta toteutetaan useiden Suomen tutkimuslaitosten yhteistyönä. Retkikunnan johto on Arktisessa keskuksessa ja johtoryhmään kuuluvat Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos sekä Merentutkimuslaitos. Merentutkimuslaitokseen sijoitetun Suomen FINNARP sihteeristön on mahdollista hoitaa logistiikka. Kuljetus on suunniteltu toteutettavaksi joko merentutkimusalus Arandalla tai kansainvälisenä yhteistyönä ulkomaalaisella aluksella. Retkikunta koostuu sekä maa- että meriosuuksista, jotka toteutetaan yhtäaikaisesti. Maaretkikunta käyttää tukikohtanaan historiallista tutkimusasemaa, joka rakennettiin maailman geofysiikan vuonna Suomen, Ruotsin ja Sveitsin yhteistyönä Huippuvuorten koillismaalle, Kinnvikaan. Norja on huolehtinut asemasta ja se on kunnossa. Tällä hetkellä hankesuunnitelmassa on mukana 13 tutkimuslaitosta, jotka ovat laatineet hanketta varten alustavat tutkimussuunnitelmansa. Retkikunnan tutkimus 11

12 voidaan osittain liittää myös humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen siten, että esim. kulttuurihistorian, alkuperäiskansojen tutkimuksen ja oikeus- ja hallintotieteiden tieteenaloilta olisi edustus retkikunnassa. Tutkimuskysymykset liittyvät esim. polaarialueita koskevien kansainvälisten sopimusten laadintaan Sirkumarktisten tutkimusasemaverkostojen kehittäminen (aloite 3) Polaarivuoden merkeissä Suomi osallistuu sirkumarktiseen tutkimusasemayhteistyöhön liittyviin tutkimushankkeisiin. Kehittymässä on mm. kansainvälinen CEON hanke (Circumarctic Environmental Observatories Network), josta tehtiin aloite vuonna Polaaritutkimuksen tiedeyhteisöltä on tullut CEON:n kehittämistä tukevaa palautetta ja CEON:n suunnitellaan lisättäväksi maa-asemaverkoston lisäksi myös merellä tehtäviä havainto- ja tutkimusverkostoja. LTER (Long-term Ecological Research) on asemaverkostoon tukeutuva hanke, joka integroidaan polaarivuoden toimintoihin. Suomen arktinen tutkimusohjelma (aloite 1) tukee sirkumarktisen tutkimusasemaverkoston vahvistamista. Kehittämällä asemaverkkoa vahvistetaan suomalaisten pohjoisten tutkimusasemien kansainvälistä näkyvyyttä. Ohjelma mahdollistaa läheisen yhteistyön ja liittymisen sirkumarktisiin yhteistyöverkostoihin. Samalla se vahvistaa suomalaisten tutkijoiden yhteistyötä mm. pohjoisamerikkalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityistä huomiota on myös kiinnitetty pohjoisvenäläisiin tutkimusasemiin, joilla on poikkeuksellisen pitkiä havaintosarjoja. Polaarivuoden merkeissä tehdään Venäjän kanssa yhteistyötä mm. pohjoisvenäläisen tutkimusasemaverkoston kehittämisessä ja sen integroimisessa eurooppalaisiin asemaverkostoihin. Tämä toteuttaa myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteita. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmassa tuetaan EU:n yhteistyötä Venäjän kanssa polaarivuoden merkeissä. Venäjän pohjoisilla alueilla on asemaverkko, jonka toimintaedellytyksiä voidaan parantaa kansainvälisellä yhteistyöllä. Venäjän kanssa voidaan esim. aloittaa hankkeita tutkimusasemaverkon ylläpitoa, tieteellistä yhteistyötä ja tutkijavaihtoa ajatellen Kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen (aloite 4) Suomi integroituu kansainvälisessä polaarivuoden tieteellisessä suunnitelmassa toteutettaviin hankkeisiin, jotka tukevat Suomen arktisen tutkimuksen strategisia linjauksia. Polaarivuosi tuottaa lisäarvoa myös kansalliselle arktiselle tutkimukselle. Kansainvälisissä suurhankkeissa, joita ei yksittäisellä maalla ole mahdollisuuksia toteuttaa, voidaan saavuttaa tieteellisiä läpimurtoja, joista saadaan myös kansallisia hyötyjä ja mahdollisia innovaatioita ja mahdollisuuksia esimerkiksi uusien teknologioiden kehittämiseen. 12

13 Strategisesti osana polaarivuoden toimintaa tuetaan esimerkiksi seuraaviin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin osallistumista: CARE (Climate of the Arctic and its role for Europe) Arktinen konsortio ACE (Antarctic Climate Evolution Programme) IODP (Integrated Ocean Drilling Program) EUROPOLAR ERA-NET ICESTAR (Interhemispheric Conjugacy Effects in Solar-Terrestrial and Aeronomy Research) APEX (Arctic Palaeoclimate and its extremes) AOSB:n ohjelmat (mm. SEARCH) IASSA:n ohjelmat (mm. CARMA) Suomi osallistuu esimerkiksi EU-rahoitteiseen arktista ilmastonmuutosta käsittelevään CARE (Climate of the Arctic and its Role for Europe) hankkeeseen. Muita mahdollisia polaarivuoden hankkeita ovat mm. Arktinen konsortio kansainvälisen geotieteen alan konferenssin toteuttamiseksi vuonna 2008 ja ACE (Antarctic Climate Evolution Programme), jota tukee SCAR (Scientific Committee on Antarctic Research). IODP (Integrated Ocean Drilling Program) ohjelmassa tullaan esittämään sekä arktisia että antarktisia tutkimuskairauksia toteutettaviksi polaarivuoden aikana. APEX (Arctic Palaeoclimate and its extremes) ohjelmassa keskitytään Arktisten alueiden paleoilmastoja paleoympäristötutkimukseen ja sen koordinoimiseen. Hankkeen aikana osallistujamaiden yliopistot ja tutkimuslaitokset järjestävät useita tutkimusretkiä. APEX hankkeeseen osallistuu 8 maata. Avaruustutkimushankkeet toteutetaan lähes poikkeuksetta kansainvälisenä yhteistyönä. Fennoskandian ja Huippuvuorten alueella ylläpidetään mm. revontulikameroita ja magnetometrejä käsittävää MIRACLE verkkoa ja ainutlaatuista epäkoherenttiin sirontaan perustuvaa EISCAT tutkasysteemiä. Näiden laitteiden havaintoja käytetään usein yhdessä erilaisten satelliittihavaintojen kanssa, jolloin Auringosta yläilmakehään ulottuvasta tapahtumaketjusta on helpompi löytää eri ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Sekä MIRACLE- että EISCAT-datan tuottamisessa ja hyödyntämisessa suomalaisilla tutkimusryhmillä on keskeinen rooli. Suomalaiset ovat myös mukana Etelämannertutkimuksen tiedekomitean tukemassa ICESTAR (Interhemispheric Conjugacy Effects in Solar-Terrestrial and Aeronomy Research) hankkeessa, joka pyrkii nimensä mukaisesti vahvistamaan Aurinko-Maa fysiikan ja aeronomiatutkimuksen kanssakäymistä erityisesti niillä aloilla, joita IPY:n tiedeohjelmassa painotetaan. Hankkeen aikana on tarkoitus rakentaa eri tutkimuslaitosten välille data-serverien verkosto, jonka kautta molemmilla napa-alueilla kerättyjä mittausaineistoja ja niiden analysointityökaluja voidaan levittää tehokkaasti vähällä vaivalla. Satelliittihavaintojen hyödyntämiseksi tullaan tekemään yhteistyötä erityisesti IPY:n sisarhankeen IHY:n (International Heliospheric Year) ja eri avaruusjärjestöjen satelliittihankkeiden kanssa. 13

14 Esimerkkeinä mainittakoon NASA ja Kanadan avaruusjärjestön vuonna 2006 käynnistyvä THEMIS, Euroopan avaruusjärjestön vuoteen 2009 jatkuva Cluster II ja jo nyt käynnissä oleva, useiden avaruusjärjestöjen yhteishanke International Living with a Star (ILWS). Kansallinen arktinen tutkimusohjelma (aloite 1) parantaa Suomen valmiuksia toimia eurooppalaisessa tutkimusalueyhteistyössä ja mahdollistaa läheisen integroitumisen myös pohjoismaiseen ohjelmayhteistyöhön. Tutkimusohjelma mahdollistaa myös liittymisen sirkumarktisiin yhteistyöverkostoihin ja samalla vahvistaa suomalaisten tutkijoiden yhteistyötä mm. pohjoisamerikkalaisten kumppaneiden kanssa. Kansallinen tutkimusohjelma liittyy EUROPOLAR ERA-NET hankkeeseen, joka on suunniteltu erityisesti tukemaan eurooppalaisen polaaritutkimuksen koordinointia ja strategista suunnittelua. Hankkeessa on mukana 25 laitosta 19:sta EU-maasta ja Venäjä ulkopuolisena tarkkailijana. Tavoitteena on, että EUROPOLAR on täydessä toiminnassa vuoteen 2007, eli polaarivuoden alkuun mennessä. Pohjoismainen yhteistyö. Pohjoismaisessa yhteistyössä polaarivuodelle suunniteltuja yhteisiä tavoitteita ovat esimerkiksi koordinoitu arktisten ekosysteemien tutkimus, Pohjoisen Jäämeren tutkimukset, suurten jäätikköjen massatase (erityisesti Grönlanti), Etelämantereen glasiologinen tutkimus ja molempia polaarialueita koskeva ilmastotutkimus. Norjan aloitteesta on käynnistymässä myös arktisen alueen taloudellisiin kysymyksiin liittyviä hankkeita (Economy in the North). Taloudellista tutkimusta tultaneen käynnistämään osana ACIA / IHDP -prosessin seurantaa ja seuraavaa vaihetta. Suomi osallistuu näihin hankkeisiin. Taloudelliset kysymykset ovat osa niin ilmastonmuutoksen kuin globalisaation vaikutuksien tutkimusta arktisilla ja pohjoisilla alueilla. Tutkimus toteuttaa myös Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa, jossa on mainittu arktisen alueen taloudellinen tutkimus. Pohjoismaista arktista ja pohjoista tutkimusyhteistyötä tullaan tekemään mm. seuraavissa, Thule-instituutissa järjestetyn pohjoismaisen tutkimuksen suunnittelukokouksen mukaisissa teemoissa, jotka käsittelivät ympäristömuutosten observointia ja datan keruuta, yhteiskuntien vastetta nopeisiin muutoksiin arktisella alueella, ympäristömuutosten vaikutusta talouteen ja hyvinvointiin arktisella alueella sekä tieteen näkyvyyden ja tunnetuksi tekemisen edistämistä. 14

15 Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä tehdään esimerkiksi seuraavilla aloilla: koordinoitu arktisten ekosysteemien tutkimus Pohjoisen Jäämeren tutkimukset suurten jäätikköjen massatase (erityisesti Grönlanti) Etelämantereen glasiologinen tutkimus molempia polaarialueita koskeva ilmastotutkimus arktisen alueen taloudelliset kysymykset Koulutus- ja yleisaloitteet 5.5. Koulutuksen, tiedotuksen ja pohjoisia alueita koskevan tieteen näkyvyyden lisääminen (aloite 5) Pohjoisuuteen liittyvien kysymysten huomioiminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusopetuksen kehittämisessä Suomen osallistumista Arktisen yliopiston toimintaan ja sen koulutusohjelmien kehittämiseen lisätään sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla. Kehitetään yliopistojen yhteisiä kansainvälisiä maisteriohjelmia. Opetusohjelmien kehittämisessä huomioidaan alkuperäiskansojen kouluttautumisen erityispiirteitä, kuten alkuperäiskansojen instituuttien ja oppilaitosten rooli tiedon tuottajana ja jakajana. Tuetaan alkuperäiskansojen mukaantuloa tutkimukseen jo peruskoulutusvaiheessa. Pohjoisuuteen ja polaarisuuteen liittyvillä koulutusaloilla huomioidaan polaarivuoden teemoja Pohjoisuuteen ja polaarialueisiin liittyvän tieteellisen jatkokoulutuksen kehittäminen Tutkijakoulutukseen panostetaan uuden, polaarisiin kysymyksiin perehtyneen tutkijasukupolven kasvattamiseksi. Olemassa olevissa tutkijakouluissa tuodaan polaarivuoden tieteellisiä teemoja esille esimerkiksi erikoisluentosarjoina. Polaarivuoden aikana tutkijakoulutusta toteutetaan erityisesti arktisen tutkimusohjelman Arktinen ympäristö ja yhteiskunta muutoksessa (aloite 1) osana. Ohjelma on suunniteltu käynnistettävän v ja toteutettavan vuosina , mikä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tutkijakoulutuksen kehittämiseen. Myös uusiin tutkijakouluihin otetaan polaarivuoden teemoja. Arktisen yliopiston (UArctic - sirkumpolaarialueella toimivan koulutusverkoston tarjoamia opetuskokonaisuuksia kehitetään niin, että niitä voidaan hyödyntää tutkijakoulutuksessa. Alkuperäiskansoja edustavien opiskelijoiden kouluttautumista tutkimustyöhön ja pohjoisten kysymysten asiantuntijuuteen tehostetaan. 15

16 Tutkijakoulutus tukeutuu myös polaarivuoden kansainvälisiin tiedehankkeisiin ja sirkumarktisen asemaverkoston kehittämiseen. Osa asemista on sellaisia, joissa on mahdollista järjestää kursseja tai tutkijavaihtoa osana tutkijakoulutusta Koululaisille suunnattu kasvatusohjelma polaarialueista Laaditaan koululaisille suunnattu polaarialueisiin liittyvä kasvatusohjelma, jossa esitellään polaarialueita ja niiden tutkimusta eri tieteenalojen näkökulmasta. Opetuspakettia voidaan tukea näyttelytoiminnalla ja siihen voidaan liittää esimerkiksi Huippuvuoriretkikunnan matkasta kertova TV-ohjelma. Opetusohjelma voidaan toteuttaa esim. yhteishankkeena polaarialueiden tutkimusta tekevien tieteenalojen ja kasvatustieteen edustajien kanssa. Ohjelma voi olla monitieteinen kasvatuksellinen hanke, jolla voidaan myös innostaa nuoria suuntautumaan tiedeuralle. Kasvatusohjelman tukena voi olla Internetissä tarjottavat opetussivut, jotka liittyvät laajempaan polaarivuoden verkkosivustoon. Kasvatusohjelma voi sisältää myös osion, jossa esitellään, miten polaarialueiden tutkimukseen liittyviä asioita voi opiskella ja esitellään esimerkiksi Arktinen yliopisto Tieteen näkyvyyden lisääminen Tieteen näkyvyyden lisäämiseksi järjestetään polaarivuoteen liittyviä tiedekokouksia ja muita tilaisuuksia, esimerkiksi polaarialueista kertovia näyttelyitä. Vuosi 2008 on Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlavuosi ja siihen liittyen järjestetään juhlallisuuksia ja tapahtumia. Teemanumerot, lehtikirjoitukset ja TV-ohjelma ovat keinoja, joilla lisätään tieteen näkyvyyttä. Perustetaan polaarivuoden Internetsivusto, Suomen Polaariportaali. Sivut suunnitellaan siten, että siellä on useita osioita eri tiedotus- ja kasvatustarpeisiin. Huippuvuoriretkikuntaan on suunniteltu liitettäväksi tvohjelma. Retkikuntahankkeen on tarkoitus myös käynnistää säännöllinen polaaritoiminnan tiedotus mediassa ja julkaisuissa Suomessa. Näkyvyyden lisäys ja tiedotuksen onnistunut toteutus edellyttävät omaa tiedotussuunnitelmaa, jossa määritellään tiedotuksen sisältöjä, tekijät, kohderyhmät ja toiminnan rahoitus Polaarivuoden sihteeristö Perustetaan Suomen IPY-vuoden sihteeristö, jossa koordinoidaan polaarivuoteen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kasvatusohjelmaa. Sihteeristö on mukana myös sekä kansallisten että kansainvälisten tiedehankkeiden toiminnassa. Sihteeristö perustaa IPY-vuoden kansalliset Internetsivut, jotka julkistetaan jo ennen polaarivuoden alkua. Sivuilla tiedotetaan aktiivisesti polaarivuoden hankkeista ja toiminnasta sekä esim. tutkimusretken kulusta (reaaliaikaisesti). Sihteeristö voi olla esim. Arktisessa keskuksessa tai Thule-instituutissa tai toimintoja voidaan jakaa. Sihteeristön perustaminen edellyttää jo ennen polaarivuotta resursseja. Polaarivuoden näkyvyyskampanjan ja sihteeristön koordinaatiotyön toteuttamiseksi tarvitaan polaarivuodelle koordinaattori ja/tai tiedottaja. 16

17 5.6. Polaarivuoden mahdollisuuksien hyödyntäminen suomalaisen yritystoiminnan edistämisessä (aloite 6) Suomessa on yrityksiä, jotka toimivat polaarialueilla. Tutkimuksella ja yritystoiminnalla on perinteisesti ollut myös yhteisiä polaarialueita koskevia hankkeita. Polaarivuoden tarjoamat mahdollisuudet suomalaisen yritystoiminnan edistämiseksi huomioidaan esimerkiksi isojen kansainvälisten tutkimushankkeiden yhteydessä. Arktisen teknologian hankkeisiin ja polaarivuoden toimintaan liittyy taloudellisia näkökohtia Suomelle. Arktisen tekniikan tutkimuksen ja tuotekehityksen välisessä vuorovaikutuksessa Suomessa on ollut hedelmällistä yhteistyötä. Tutkimus on synnyttänyt sovelluksia ja yhteistyötä tutkimuksen ja yritystoiminnan välille. Tämän vuorovaikutuksen vahvistaminen ja ylläpitäminen vaatii Suomessa panostamista niin alan tutkijoihin ja tuotekehitykseen kuin myös itse vuorovaikutukseen esim. yhteisten tutkimusohjelmien muodossa. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyö voi olla pohjoisen taloutta ja elinkeinoelämää tukevaa esimerkiksi parantamalla pohjoisen meriliikenteen edellytyksiä. 6. Yhteenveto Kansainvälinen polaarivuosi (IPY) järjestetään ajalla IPY on laaja kansainvälinen hanke, johon osallistuu useita kymmeniä maita ja tiedejärjestöjä. Suomi osallistuu kansainväliseen polaarivuoteen ensisijaisesti tieteellisillä hankkeilla. Suomen polaarivuoden tieteelliset teemat liittyvät polaarivuoden kansainvälisen tiedesuunnitelman teemoihin. Osallistumalla kansainvälisiin tiedehankkeisiin tuetaan myös Suomen kansallisia arktisen tutkimuksen strategian mukaisia painoaloja. Suomalainen tiedeyhteisö on tehnyt seuraavat tieteelliset, koulutus- ja yleisaloitteet: 1) kansallinen arktinen / pohjoinen tutkimusohjelma, 2) tutkimusretkikunta Huippuvuorten Koillismaan Kinnvikaan, 3) sirkumarktisten tutkimusasemaverkostojen kehittäminen, 4) kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistuminen, 5) koulutuksen, tiedotuksen ja pohjoisia alueita koskevan tieteen näkyvyyden lisääminen, 6) polaarivuoden mahdollisuuksien hyödyntäminen suomalaisen yritystoiminnan edistämisessä. Osallistumalla kansainväliseen polaarivuoteen voimme vahvistaa tutkimuksen ja koulutuksen kautta Suomen asemaa pohjoisten kysymysten asiantuntijana. Polaarivuosi vahvistaa koko Suomen, ei yksin tiedeyhteisön, roolia alan kansainvälisenä toimijana. Kansainvälisen polaarivuoden toteutus on muutakin kuin tutkimusta. Sillä on mahdollisuus luoda uskottavuutta Suomen arktiseen ja pohjoiseen osaamiseen. 17