ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja. Juha Korkeaoja. Edustajakokous Hyvät ProAgria keskusten edustajat, hyvät läsnäolijat

Transkriptio

1 ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja Edustajakokous Hyvät ProAgria keskusten edustajat, hyvät läsnäolijat Onko Suomen maataloudella tulevaisuutta? Tämä kysymys on nostettu esiin vuosien mittaan toistuvasti, kun maataloutemme on ollut erilaisissa murrostilanteissa. Useasti tämä kysymys on noussut esiin silloin, kun maailmanlaajuisten neuvottelujen yhteydessä on keskusteltu kaupan esteiden purkamisesta myös maataloustuotteiden osalta. On syystäkin epäilty, kestäisikö maataloutemme vapaan kilpailun olosuhteissa ja 1990-luvuilla käydyt kauppaneuvottelukierrokset johtivat joidenkin kaupan esteiden purkamiseen, mutta tultaessa 2010-luvulle ajatukset kaupan esteiden täydellisestä poistamisesta elintarvikkeiden osalta ovat jääneet takaalalle. Periaate, jonka mukaan jokaisella maalla on oikeus ja jopa velvollisuus pyrkiä tuottamaan oman maan kulutusta vastaava määrä elintarvikkeita, on 2000-luvulla voittanut alaa periaatteelta, jonka mukaan ruoka pitäisi tuottaa siellä, missä tuotanto on suhteellisesti kilpailukykyisintä. Ensin mainitulle periaatteelle on kuitenkin asetettu ehto, jonka mukaan oman maan maataloustuotannon suojaamisessa ei saa käyttää sellaisia keinoja, jotka vaarantavat muiden maiden pyrkimyksen päästä samaan tavoitteeseen oman maan osalta. Tämä periaate onkin kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa johtanut ratkaisuihin, joissa vientituen käyttö on rajoitettu tai kokonaan kielletty, kun taas tuontisuojaan on suhtauduttu hyväksyvämmin. Sama kysymys, voiko Suomen maatalous selvitä muuttuneissa olosuhteissa nousi vahvasti esille, kun Suomi neuvotteli liittymisestä Euroopan Unioniin, jonka keskeisin periaate oli ja on, tavaroiden, mukaan lukien elintarvikkeet, vapaa liikkuminen alueella. Neuvotteluissa Suomi sai oikeuden maksaa, pääosin kansallisilla varoilla, siirtymäkauden tukia tuotannon jatkumisen turvaamiseksi. Sittemmin huippukokoustasolla Suomen aloitteesta hyväksytty periaate, jonka mukaan maataloustuotannon edellytykset on turvattava myös niillä Unionin aluilla, joilla on erityisiä ongelmia, on ollut tärkeä. Tähän periaatteeseen nojaten olemme saaneet sisällytettyä meille tärkeitä elementtejä yhteiseen maatalouspolitiikkaan mm. luonnonhaittakorvausjärjestelmän muutoksina ja oikeutena maksaa tuotantoon sidottua tukea eri tuotteille. Jälleen, tällä kertaa maatalouden kannattavuuden romahdusmaisesta alenemisesta johtuen, joudumme kysymään: onko Suomen maataloudella tulevaisuutta. Olemme tilanteessa, missä kaikki siirtymäkauden järjestelyt ovat ohi ja myös kansallista tuotantoa turvanneet maakohtaiset kiintiöt poistettu. Jälleen käydään myös neuvotteluja kaupan esteiden purkamiseksi EU:n ja eri maaryhmien kanssa.

2 . Jotta selviäisimme tästäkin tilanteesta, Suomen on tiukasti pidettävä kiinni edellä mainituista, yhteisesti hyväksytyistä periaatteista eli "Jokaisella maalla on oikeus ja velvollisuus pyrkiä kansalliseen elintarvikeomavaraisuuteen ja oikeus maatalouspolitiikkaan, joka turvaa tämän tavoitteen toteutumisen. Ja "EU:n sisällä maatalouden harjoittamisen edellytykset on turvattava myös olosuhteiltaan ongelmallisilla alueilla." Vaikka viimeksi hyväksytyn CAP:n uudistuksen toimeenpano on vasta käynnistynyt, on valmistelu seuraavan CAP:n uudistuksen osalta jo aloitettu. Näissä neuvotteluissa Suomen tulee pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin: -On entistäkin painokkaammin vaadittava luonnonhaittakorvauksen kehittämistä tukijärjestelmäksi, jonka avulla tasoitetaan luonnonolosuhteista johtuva kilpailuhaitta eri alueiden välillä, olipa kysymys Välimeren alueen kuivuudesta tai pohjoisten alueiden lyhyestä kasvukaudesta. -Tilatukijärjestelmään liittyvät monimutkaiset täydentävät ehdot on purettava -On tarkkaan pidettävä huolta, ettei EU ja kansallisilla tukijärjestelmillä luoda tilannetta, missä kannuste tuottaa korkealaatuisia elintarvikkeita vaarantuu. Nykyinen suojavyöhyketuki on esimerkki täydellisesti epäonnistuneesta tukiratkaisusta, joka vain nostaa pellon vuokra- ja ostohintoja ja vaikeuttaa näin tuotantoa kehittävien tilojen asemaa. -Kauppaneuvotteluissa EU:n on vaadittava oikeutta asettaa tuontituotteille samat tuotannon laatua ja tuotantotapaa koskevat ehdot kuin omalle tuotannolle on asetettu. -Suomi sai EU-jäsenyysneuvotteluissa oikeuden rajoittaa tuontia salmonellakontaminaation perusteella. Sama periaate tulisi ulottaa koskemaan myös antibioottirehuilla tuotettujen kotieläintuotteiden tuontiin. -Tukijärjestelmää on yksinkertaistettava, vaikka se vääjäämättä johtaakin muutoksiin alueiden ja tuotantosuuntien välisissä tukisuhteissa. Järjestelmän monimutkaisuus on syynä siihen, että tukia koskevat tietojärjestelmät ovat monimutkaisia, niiden toiminta takkuaa ja ylläpito on sietämättömän kallista. Lisäksi tukien valvonta tulee raskaaksi ja viljelijöitä kohtuuttomasti kuormittavaksi. Hyvät Kuulijat On tärkeää, että ProAgrian asiantuntijat ja sen piirissä toimivat edelläkävijäviljelijät antavat oman panoksensa tukijärjestelmien ja muiden ulkoisten olosuhteiden

3 kehittämiseen tähtäävien toimien suunnitteluun. Organisaatiomme tärkein tehtävä on kuitenkin maatilayritysten jatkuvan uudistamisen ja kehittymisen tukeminen ja varmistaminen. Jos katsomme taaksepäin, voimme sataprosenttisella varmuudella sanoa, että Suomen maatalous ei olisi selvinnyt viime vuosikymmenien suurista ulkoisen toimintaympäristön muutoksista ilman voimakasta tuotannon ja talouden uudistamis- ja kehittämistoimintaa. Myös nykyisessä., taloudellisesti hyvin vaikeassa tilanteessa on luotava uskoa maatalouden tulevaisuuteen Suomessa. Perusteet tälle luottamukselle ovat vahvat. Ilmastonmuutos ja maapallon väestönkasvu ovat kaksi megatrendiä, jotka vääjäämättä johtavat ruuantuotannon aseman korostumiseen. Kasvava kulutus ja toisaalta tuotanto-olosuhteiden heikkeneminen kuivuudesta ja sään ääri-ilmiöistä kärsivillä alueilla johtavat vähin erin niukkuuden lisääntymiseen maataloustuotteiden markkinoilla. Ilmastomuutos johtaa ilmeisesti myös siihen, että pohjoisten alueiden tuotanto-olosuhteet paranevat suhteellisesti nykytilanteeseen verrattuna. Uskon myös, että onnistumme kansallisella, EU-tasolla ja globaalitasolla puolustamaan maataloutemme niin, että tuotannon ulkoiset edellytykset kyetään säilyttämään toiminnan jatkumisen turvaavalla tasolla. Kuulemme julkisessa keskustelussa toistuvasti korostettavan, että Suomi selviytyy kovassa kansainvälisessä kilpailussa vain tukeutumalla korkeaan osaamiseen. Sama pätee myös maatalouteen. Uuden teknologian soveltaminen tuottavuuden kasvun varmistamiseksi ja jatkuva uusien tuotteiden kehittäminen ja avautuvien markkinoiden hyödyntäminen ovat välttämättömiä edellytyksiä kilpailussa pärjäämiseksi. Tässä työssä ProAgrialla on tärkeä rooli. ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria keskukset ovat kuluneen vuoden aikana vieneet läpi perusteellisen strategia-prosessin. Strategia määrittelee toimintaamme ohjaavan mission, visiotavoitteet eri osa-alueille, toimintamallin tavoitteiden saavuttamiseksi ja mittarit toteutumisen varmistamiseksi. Korostin edellä maatilojen toiminnan jatkuvan uudistamisen tärkeyttä menestymisen edellytyksenä. Sama koskee luonnollisesti myös maatalouden neuvontajärjestöä. Kyetäksemme säilyttämään edelläkävijäasemamme, on toimintamme sekä sisällön että organisaatiorakenteen osalta kyettävä jatkuvaan uudistumiseen. Henkilöstön osaamiselta ja palvelujen sisällöltä vaaditaan paljon erityisesti siinä edessämme olevassa tilanteessa, missä palvelun käyttäjän pitää maksaa lähes kaikki palvelun tuottamiseen kohdistuvat kustannukset. Asiakkaamme maaseutuyrittäjät tulevat tarkkaan punnitsemaan onko palvelumme siitä maksettavan hinnan arvoinen. Tilanne on myös viljelijöille uusi; on kyllä totuttu maksamaan materiaalisten tuotantopanosten hankinnasta, mutta aineettomien tuotantopanosten ostaminen on asiana vieraampi. Tämä tarkoittaa sitä, että sen lisäksi, että huolehdimme

4 palvelujemme korkeasta laadusta, meidän pitää myös oppia myymään palvelujamme ja perustelemaan niiden käytön taloudellisuus asiakkaillemme. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että asiakaslähtöisyys korostuu voimakkaasti toiminnassa. ProAgrian pitää tuottaa palveluita, joita viljelijät ovat valmiita ostamaan. Palvelun laadun ja hinnan on oltava kohdallaan. Jotta palvelujen hintataso pysyisi hyväksyttävänä, on toiminnan oltava kustannustehokasta. Meiltä siis edellytetään kykyä panostaa riittävästi palvelujen sisällön kehittämiseen niiden pitämiseksi selvästi lisäarvoa käyttäjille tuottavina. Samalla meidän on huolehdittava kustannustehokkuudesta niin, että voimme pitää palveluhinnat kohtuullisella tasolla. Tämä ei onnistu ilman tiivistä ja tarkkaan punnittua yhteistyötä ja työnjakoa ProAgria Keskusten ja Keskusten Liiton välillä. Digitalisaatio muuttaa maatalouden toimintaympäristöä voimakkaasti. Robotisaatio ja esineiden mm. työkoneiden internet, luo edellytykset voimakkaalle tuottavuuden kasvulle. Tuotteiden markkinoinnissa ja tuotantopanosten hankinnassa digitaaliset ratkaisut avaavat uusia näköaloja. Yrityksen johtaminen perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän eri lähteistä koottavan digitaalisen tiedon hyödyntämiseen. Digitalisaation muuttaessa palvelujamme käyttävien yrittäjien toimintatapoja edellä kuvatulla tavalla voimakkaasti, on myös neuvontaorganisaation kyettävä kehittämään palvelujaan vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Sähköiset palvelut eivät tunne maakuntien rajoja. Näiden palvelujen kustannustehokas tuottaminen edellyttää ProAgria keskusten ja Keskusten Liiton välistä huolellisesti harkittua työnjakoa ja riittävää resursointia. Vetovastuu ja palvelualustojen ylläpito on tarkoituksenmukaista säilyttää Keskusten Liitolla, mutta sisällön tuottamisessa asiakaslähtöisyys edellyttää koko organisaation hyvin järjestettyä yhteistoimintaa. Valtion budjettirahoituksen alentuessa ja kilpailun lisääntyessä hanketoiminnassa organisaatiomme taloudellinen tilanne on kiristynyt voimakkaasti. Tässä tilanteessa vaaditaan päättäjiltä kaikilla tasoilla viisautta ja kaukonäköistä harkintaa. Miten tasapainottaa talous niin, että samalla turvataan riittävät taloudelliset resurssit tulevaisuuden turvaavan kehittämistyön rahoittamiseksi. Toivon ja uskon, että ProAgria keskusten päättäjillä on viisautta oman keskuksen säästötoimienkin painaessa päälle nähdä Keskusten Liiton ja sen kautta yhteisten kehittämistoimien riittävän rahoittamisen välttämättömyys. Hyvät kuulijat Olen toiminut vuodesta 2008 ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtajana. Tehtävä päättyy tässä kokouksessa, kun Liitolle valitaan uusi puheenjohtaja. Tehtävä

5 on ollut minulle mieleinen ja olen ollut täydellä sydämellä ja innostuksella mukana viemässä eteenpäin suomalaista maataloutta organisaatiossa, joka on tulevaisuuteen suuntautuva ja jossa on saanut toimia yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Neuvontaorganisaatio tuli minulle läheiseksi jo lapsuudessa, kun sain olla Satakunnan Maanviljelysseuran konsulentti-isäni mukana hänen työtehtävissään. Isäni ohje neuvontatilaisuuksissa oli ja varmaan se oli kohdistettu myös pojalle: " "Mieti aina työssäsi, voisiko sen seuraavalla kertaa toteuttaa jollain fiksummalla tavalla helpommin tai paremman lopputuloksen saamiseksi. Tämä jatkuvan kehittämisen ajattelutapa on ollut koko neuvontaorganisaation leimallisena piirteenä ja eteenpäin vievänä voimana vuosikymmenien ajan Toivon, että tämä uudistamisen henki säilyy vahvana myös tulevaisuudessa.