13.1 SIIRTYMÄ ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN SEKÄ VUOSILUOKKIEN 1 2 TEHTÄVÄ

Transkriptio

1 LUKU 13 VUOSILUOKAT SIIRTYMÄ ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN SEKÄ VUOSILUOKKIEN 1 2 TEHTÄVÄ KOULULAISEKSI KASVAMINEN Kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä, jonka hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioon ottamista sekä huolenpitoa sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotien kanssa. Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1 2 oppiaineiksi. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen antamat valmiudet. On tärkeää seurata jokaisen oppilaan edistymistä, jotta voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Vuosiluokkien 1 2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Oppilaiden tulee saada rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden oppimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Heitä kannustetaan tuomaan esiin kiinnostuksen kohteensa ja löytämään uusia. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivää käyttäytymistä. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä. Näitä taitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne tarjoavat myös tilaisuuksia yhteistyöhön niin esiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa. Perusopetuksen tehtävän toteutumista seurataan koulujen arjessa päivittäin. Jokainen opettaja on vastuussa siitä, että hänen luokassaan edistetään oppilaiden myönteisen minäkuvan ja oppimisvalmiuksien kehittymistä. Yhteistyö ja keskustelut huoltajien ja oppilaiden koulunkäyntiä tukevien muiden tahojen kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Koulujen rehtorit vastaavat perusopetuksen tehtävän toteutumisesta oman koulunsa osalta. SIIRTYMÄ ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Tarvitaan oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Yhteistyö huoltajien kanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeätä. Jokaisen lapsen tilanne, oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen ja koulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa ja tarkistetaan aamu- ja iltapäivätoimintaan tai kerhotoimintaan osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa. 1

2 Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe Mäntyharjussa: Yhteistyö esikoulun ja alkuopetuksen välillä. Esikouluopettaja ja huoltajat keskustelevat lapsen kouluvalmiuksista ja kirjaavat tiedot lomakkeeseen. Esikouluopettaja, erityislastentarhanopettaja, tuleva luokanopettaja ja erityisopettaja käyvät siirtokeskustelun lomakkeen avulla. Tarvittaessa yksittäisten lasten asioista pidetään huoltajien, opettajien ja erityistyöntekijöiden (puheterapeutti, psykologi yms.) tiedonsiirtopalaveri. Kouluun tutustumispäivä. Mäntyharjussa esiopetusryhmät toimivat samoissa tiloissa perusopetuksen kanssa, mikä helpottaa tiedon siirtämistä ja tekee siirtymän esiopetuksesta perusopetukseen myös oppilaille helpommaksi onhan kouluympäristö jo entuudestaan tuttu. Ensimmäiset vanhempainillat pidetään heti alkusyksystä ja niissä kerrotaan huoltajille vielä tarkemmin koulunkäyntiin liittyvistä käytännön asioista. VUOSILUOKKIEN 2 JA 3 VÄLINEN SIIRTYMÄVAIHE Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja tukea kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa koulun tarjoamasta kieliohjelmasta ja opintojen järjestelyistä sekä alkavista uusista oppiaineista. Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen alkamista. Mäntyharjussa toiselta kolmannelle luokalle siirtymiseen ei liity suuria muutoksia, koska oppilaat jatkavat opiskelua samoissa koulurakennuksissa ja ainakin osa luokkatovereista on entuudestaan tuttuja. Kolmannella luokalla alkavista uusista oppiaineista tiedotetaan koteja ja ensimmäiset vanhempainillat pyritään pitämään heti alkusyksystä LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN VUOSILUOKILLA 1 2 Laaja-alaisen osaamisen yleistavoitteet on määritelty luvussa 3 (LINKKI?). Tässä kuvataan, mitkä näkökulmat painottuvat vuosiluokilla 1 2. Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan esiopetuksessa ja sitä edeltävässä varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksen ensimmäisten vuosien aikana. Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään elämäntapaan. Alusta lähtien on tärkeätä, että koulu tarjoaa jokaiselle oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voi tuntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaa eniten omalla esimerkillään. Kestävän elämäntavan edistämisessä korostuvat erityisesti yhdessä toimimisen taidot, lähiyhteisön kulttuurisen monimuotoisuuden havainnoiminen sekä luonnossa liikkuminen ja luontosuhteen vahvistaminen. 2

3 LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN ALUEET Ajattelu ja oppimaan oppiminen Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset, havainnot ja kysymykset. Ihmettelylle, oivaltamiselle, uuden löytämiselle ja keksimiselle, mielikuvitukselle sekä oppimisen ilolle on tilaa. Oppilaita kannustetaan kysymään ja kuuntelemaan, tekemään tarkkoja havaintoja, etsimään tietoa sekä tuottamaan ja kehittelemään yhdessä ideoita ja esittämään työnsä tuloksia. Ikäkaudelle sopivien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäröivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetä ja kuvailla ympäristöä. Oppilaita rohkaistaan myös kyseenalaistamaan havaitsemiaan asioita ja huomaamaan, että tieto voi olla joskus ristiriitaista ja epäselvää. Oman ja yhteisen työn suunnittelemista, tavoitteiden asettamista ja työskentelyn arviointia harjoitellaan. Yhdessä pohditaan, milloin työssä on onnistuttu ja mistä sen tietää. Oppilaita ohjataan havaitsemaan edistymistään, tunnistamaan omat vahvuutensa oppijoina ja iloitsemaan onnistumisistaan. Heidän kanssaan keskustellaan opintoihin liittyvistä mahdollisista valinnoista ja autetaan ymmärtämään erilaisten vaihtoehtojen merkitys. Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimista. Muistin, mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujen ja tarinoiden, pelien, lorujen, laulujen ja leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisen vuorovaikutuksen avulla. Mäntyharjussa ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 1 2 esimerkiksi käyttämällä monipuolisesti ikäkaudelle sopivia erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä ja antamalla oppilaiden omille ideoille ja kysymyksille tilaa. Oppilaita autetaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja luomaan kuvaa itsestään oppijana mm. kannustavan palautteen ja erilaisten itsearviointien avulla. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Oppitunnit, juhlat, leikit, pelit, ruokailuhetket sekä yhteistyö koulussa ja koulun ulkopuolella tarjoavat tilaisuuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa. Oppilaita kohdellaan arvostavasti ja ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Oppilaita ohjataan arvostamaan oman perheensä ja yhteisönsä sekä muiden perinteitä ja tapoja. Koulutyössä tutustutaan läheiseen kulttuuriympäristöön sekä sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Oppilaille avataan mahdollisuuksia tutustua kulttuuriperintöön sekä taiteeseen ja muuhun kulttuuritarjontaan ja saada kokemuksia myös kansainvälisyydestä. Tärkeätä on pohtia yhdessä, miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa. Oppilaat oppivat tuntemaan Lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteet ja pohtivat, mitä ne tarkoittavat heidän elämässään ja toiminnassaan. Koulutyössä oppilaat voivat ilmaista itseään ja itselleen merkityksellisiä asioita monipuolisia esittämisen tapoja käyttäen. Oppilaita kannustetaan nauttimaan käden ja koko kehon taitojen kehittymisestä ja harjoittelemaan monenlaista esiintymistä. Mielikuvitus, kekseliäisyys ja ilmaisutaidot kehittyvät muun muassa leikkien, seikkailujen, musiikin, draaman, saduttamisen, mediaesitysten, kuvallisen ja käsityöllisen ilmaisun sekä rakentelun ja muiden käden töiden keinoin. Kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitojen kehittymistä tuetaan Mäntyharjussa mm. tarjoamalla oppilaille runsaasti tilaisuuksia osallistua erilaisiin tilaisuuksiin arkisiin ja erityisiin. Yhteistyötä eri tahojen kanssa tehdään aktiivisesti sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Kulttuurikasvatusta tuetaan myös paikallisella perusopetuksen tuntijaolla: kielten opiskeluun ja 3

4 taide- ja taitoaineisiin on Mäntyharjussa käytettävissä enemmän tunteja kuin Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tuntijaosta vaatii. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Koulun aloittaminen edellyttää uudenlaisia itsestä huolehtimisen taitoja ja itsenäisyyden lisääntymistä. Koulutyöhön kuuluu oppilaiden ikäkaudelle sopivista vastuutehtävistä huolehtiminen luokka- ja kouluyhteisössä. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen sekä kannustavan palautteen merkitys korostuu. Oppilaita ohjataan hahmottamaan aikaan ja paikkaan liittyviä käsitteitä ja niiden käytännön merkitystä. He harjoittelevat omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista ja esimerkiksi leikkien ja draaman avulla kehittävät tunnetaitojaan. Koulussa opitaan omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä, turvaja suojavälineiden käyttöön sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä ja pyöräilijänä. Myös erilaisissa vaaratilanteissa tarvittavan toiminnan ja avun hakemisen taitoja harjoitellaan. Oppilaiden kanssa tutkitaan arjen teknologiaa ja sen merkitystä päivittäisessä elämässä sekä opitaan, mitä teknisten laitteiden turvallinen käyttö edellyttää. Oppilaiden muotoutuvista kulutustottumuksista keskustellaan, opitaan tarkastelemaan mainontaa ja median vaikutuksia sekä pohditaan mahdollisuuksia oman rahankäytön suunnitteluun. Oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristön huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassa. Mäntyharjun kouluissa itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 1 2 mm. kasvattamalla oppilaita noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä ja hyviä tapoja, ottamaan vähitellen enemmän vastuuta itsestään ja omasta toiminnastaan ja huolehtimaan yhteisistä asioista. Vastuunkantoa harjoitellaan omassa tutussa luokassa ja koulussa. Monilukutaito Oppilaita ohjataan monilukutaitoisiksi, monenlaisten, ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkitsijoiksi, tuottajiksi ja arvioijiksi. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tai ilmenevää tietoa. Monilukutaidon kehittymistä tuetaan perustamalla opetus moniaistisuudelle, kokonaisvaltaisuudelle ja ilmiökeskeisyydelle. Oppilaita kannustetaan käyttämään ja tuottamaan erilaisia tekstejä, nauttimaan niistä sekä ilmaisemaan itseään niiden avulla. Kirjoitettujen tekstien perusluku- ja kirjoitustaito kehittyy ja sujuvoituu. Samoin kehittyy taito käsitellä arkeen liittyen numeerista informaatiota, kuten lukumäärien eroja. Oppilaita ohjataan kehittämään kuvanlukutaitoa kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja sekä tarkastelemaan visuaalisen vaikuttamisen keinoja lähiympäristössä. Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitä ohjataan pohtimaan kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta sekä myös sitä, että jokaisella tekstillä on tekijänsä ja tarkoituksensa. Näin opetuksessa tuetaan kriittisen ajattelun kehittymistä. Monilukutaitoiseksi kehittyäkseen oppilaat tarvitsevat sekä rikasta tekstiympäristöä että suojaavaa tukea median käytössä. Opetuksessa käytetään ikäkauden tarpeisiin soveltuvia tekstejä, kuten lehtiä, kirjoja, pelejä, elokuvia ja musiikkia sekä monimuotoisen ympäristön havainnointia ja oppilaiden tekemiä ja valitsemia sisältöjä. Tuottamisen taitoja kehitetään tulkitsemisen ja arvottamisen taitojen rinnalla. Oppilaille luodaan runsaasti tilaisuuksia kysyä ja ihmetellä, kertoa tarinoita, esittää näkemyksiään ja jakaa kokemuksiaan monenlaisia välineitä ja ilmaisun keinoja käyttäen. Mäntyharjussa monilukutaidon kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 1 2 mm. hyödyntämällä mahdollisimman paljon erilaisia työtapoja ja -välineitä sekä oppimisympäristöjä. Erilaiset toimintatavat tukevat eri aistien avulla oppimista. Oppilaat pääsevät esimerkiksi harjoittelemaan opettajan johdolla tablettien ja verkkoympäristöjen käyttöä ja suuntaavat opintoretkille 4

5 lähiympäristöön. Oppilaita opastetaan havaitsemaan ja lukemaan oman lähiympäristönsä erilaisia viestejä, kuvia ja tekstejä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana ja koulun ulkopuolella oppilaille karttuneita tietoja viestintäteknologian (tvt) tietoja ja taitoja. Leikkiin perustuva työskentely on edelleen keskeistä. Tieto- ja viestintäteknologian perustaitoja harjoitellaan ja opitaan käyttämään niitä opiskelun välineinä. Samalla opitaan keskeistä käsitteistöä. Oppilaat pohtivat myös, mihin tarkoituksiin tietoja viestintäteknologiaa käytetään lähiympäristössä ja mikä sen merkitys on arjessa. Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoin harjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:n turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Huomiota kiinnitetään terveellisiin työasentoihin sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitykseen hyvinvoinnille. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan tvt:n avulla ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia oppimista tukevien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittymistä tuetaan Mäntyharjun kouluissa vuosiluokilla 1 2 mm. tarjoamalla mahdollisuuksia käyttää erilaisia tieto- ja viestintäteknologisia laitteita (esim. tietokoneita ja tabletteja) opiskelun tukena. Tvt:n vastuullista käyttöä opiskellaan jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Työelämätaidot ja yrittäjyys Koulutyössä oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työskentelemään yksin ja yhdessä toisten kanssa. Heitä ohjataan harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, omien ideoiden sovittamista yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaita kannustetaan tutkimaan uusia asioita ja miettimään, missä itse on erityisen hyvä ja mitä voisi tehdä toisten hyväksi koulussa ja kotona. Heitä rohkaistaan toimimaan uusissa tilanteissa itseensä luottaen. Oppilaita opastetaan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella ja ymmärtämään niiden ja yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityisesti perheiden arjen ja toimeentulon kannalta. Yhteistyö huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa työskentelyä. Työelämätaitojen kehittymistä tuetaan Mäntyharjun kouluissa vuosiluokilla 1 2 mm. tekemällä yhteistyötä muiden oppilaiden, ryhmien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, tutustumalla luokan tai koulun sisäisiin tehtäviin sekä oppilaan lähipiirin ammatteihin. Oppilaat harjoittelevat työelämätaitoja omissa luokissa hoitamalla sovittuja vastuutehtäviä ja yrittäjyyttä voidaan opiskella esimerkiksi järjestämällä yhdessä myyjäiset tms. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa omaa opiskeluaan ja oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistä ja 5

6 viihtyisyyttä sekä ruokailuun, välitunteihin, juhliin ja retkiin sekä koulun muihin tapahtumiin liittyviä asioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja vastavuoroisuus merkitsevät. Omien kokemusten kautta oppilaat tutustuvat demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan ja voivat osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Oppilaiden kanssa pohditaan, mitä heille merkitsee oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuus omassa maassa ja maailmassa ja mitä he voivat itse tehdä sen puolesta. Mäntyharjussa osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitojen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla 1 2 esimerkiksi tarjoamalla oppilaille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan opiskeluympäristöönsä ja antamalla tilaisuuksia osallistua koulun tapahtumien järjestämiseen. Oppilaat voivat myös harjoitella osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja oppilaskuntatoiminnan avulla (ks. luku?, LINKKI). Vuosiluokat 1-2 OPS 2014 OPS 2014: KIELIKASVATUS Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Kieli on mukana myös kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä. Termillä viitataan kaikkeen kielen käyttöön äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraiden kielten opetus ovat vain osa koulussa tapahtuvaa kielikasvatusta. Kielikasvatus ohjaa oppilaita tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien moninaisuutta. Oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä hyödynnetään opiskelussa. Myös vähemmistökielten sekä uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin. Kielikasvatus kannustaa arvostamaan monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Kielikasvatus näkyy konkreettisimmin kieltenopetuksessa. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Kieltenopetus vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta, eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaita ohjataan käyttämään eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa ja esimerkiksi hakemaan tietoa eri kielillä. Kieltenopetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Myös muita nopeammin etenevät saavat riittävästi haasteita. Kieltenopetus kannustaa käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Oppilaille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten kanssa ja he saavat valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa. Mäntyharjun perusopetuksessa eri kielten opiskeluun tarjotaan paljon mahdollisuuksia. Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu äidinkielen lisäksi vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Mäntyharjussa kaikki opiskelevat pitkänä kielenä englannin A-oppimäärän, jonka opiskelu aloitetaan ensimmäisellä luokalla. Keskipitkänä kielenä Mäntyharjussa opiskellaan toinen kotimainen kieli eli ruotsi (B1-oppimäärä). Ruotsin opiskelu aloitetaan kuudennella luokalla. Edellisten lisäksi oppilas voi halutessaan opiskella saksaa tai venäjää tai molempia valinnaisena aineena: valinnaisen A2-kielen opiskelu aloitetaan 4. luokalla ja valinnaisen B2-kielen 8. luokalla. 6

7 13.4 OPPIAINEET VUOSILUOKILLA 1 2 Seuraavissa alaluvuissa määritellään kaikille vuosiluokilla 1 2 opetettaville oppiaineille tehtävä, tavoitteet ja tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet. Lisäksi määritellään tavoitteet, jotka koskevat oppimisympäristöjä ja työtapoja, kerrotaan ohjauksen, eriyttämisen ja tuen tehtävistä sekä esitellään oppimisen arviointia koskevia näkökulmia. Laaja-alaisiin osaamisalueisiin ei viitata paikallisen opetussuunnitelman oppiaineosuuksien yhteydessä, vaan vuosiluokilla 1 2 painottuvat näkökulmat on esitelty luvussa Laaja-alaisten osaamisalueiden kytkeytymisestä kunkin oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin voi lukea tarkemmin valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista. Linkki ja viite valtakunnalliseen opetussuunnitelmatekstiin löytyy kunkin oppiaineosuuden lopusta ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA 1 2 Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määritelty 12 eri oppimäärää. Mäntyharjun kaikissa kouluissa opetuskieli on suomi. Oppilaat opiskelevat joko suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän. OPPIAINEEN TEHTÄVÄ edistää oppilaiden yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja kielellistä tietoisuutta kehittää kuuntelemisen, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja vahvistaa oppilaan kiinnostusta ja innostusta kielelliseen ilmaisuun, draamaan, kaunokirjallisuuteen ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN JA TYÖTAPOIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimista edistävä kielellisiä virikkeitä tarjoava oppimisympäristö laajentaa oppimisympäristöä koulun ulkopuolelle vahvistaa työtapojen avulla lukemisen ja tekstin tuottamisen taitoja tutkia kieltä leikinomaisesti, esim. rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin hyödyntää prosessi- ja projektityöskentelyä sekä draamaa. OHJAUKSEN, ERIYTTÄMISEN JA TUEN TEHTÄVÄT tukea oppilaiden kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa pyrkiä tunnistamaan kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella mahdollisimman varhain ohjata löytämään itselle sopivia tekstejä ja kannustaa lukemiseen ohjata oppilaita käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti ohjata kielellisesti taitavia oppilaita haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Äidinkieli ja kirjallisuus 1-2 OPS 2014 OPS 2014:

8 SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA 1 2 Vuosiluokilla 1 2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty tavoitteet suomen kielen ja kirjallisuuden opetukselle vuosiluokilla 1 2. Mäntyharjussa opetuksen tavoitteet säilyvät samoina vuosiluokilla 1 2, mutta niitä painotetaan eri tavoin. Ensimmäisellä vuosiluokalla harjoitellaan tavoitteisiin liittyviä perustaitoja ja toisella luokalla jo opittuja asioita syvennetään ja sovelletaan. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa tehdään yhteistyötä Mäntyharjun kirjaston kanssa. Kirjasto tarjoaa kirjallisuuden ja media-taitojen opiskelun tueksi Kirjastopolku-kokonaisuuden, joka syventää kunkin luokka-asteen sisältöjä. (LINKKI) Kielikasvatuksen yleiset tavoitteet ks. luku 13.3 (LINKKI). SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIAINEEN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1 2 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mielikuvitustaan sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niiden käytänteisiin tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla ohjata oppilasta rakentamaan viestijäkuvaansa ja ymmärtämään, että ihmiset viestivät eri tavoin. Tekstien tulkitseminen ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen. Näiden lisäksi toisella vuosiluokalla tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan monimuotoisten tekstien merkityksiä ja rakenteita sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan tekstien tarkastelun yhteydessä ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin. Tekstien tuottaminen rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä tuntemaan 8

9 oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia. Näiden lisäksi toisella vuosiluokalla tavoitteena on ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kertovia, kuvaavia ja muita tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja kielen peruskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, kehittämään lukuharrastustaan sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuurista moninaisuutta, tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa. SISÄLLÖT 1. LUOKALLA Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Totutellaan turvallisessa, kannustavassa yhteisössä, omassa koulussa, luokassa ja ryhmässä, kysymään, vastaamaan, kertomaan omista havainnoista, kokemuksista ja ajatuksista, sekä keskitytään kuuntelemaan toisia. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa, kuten pari- ja pienryhmäkeskusteluissa. Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Tekstien tulkitseminen Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita, esimerkiksi ennakointia ja aiemman tiedon aktivointia, selventämistä sekä yhteyksien luomista omaan elämään. Laajennetaan käsitevarantoa ja pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Tekstien tuottaminen Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista. Opetushallituksen suosittelemat mallikirjaimet: Mallikirjaimet 2016 Mallikirjainten piirtosuunnat LIITE NRO? 9

10 Voidaan harjoitella näppäintaitoja. Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit sekä iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Voidaan esimerkiksi käyttää sadutusta ja tehdä siten luokan yhteinen kirja ja jakaa se luettavaksi. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä lukemalla ja harjoittamalla fonologista tietoisuutta. Tähän sopivia harjoitteita ovat esimerkiksi taputtaminen tavuttamisen tukena, sanojen alku- ja loppuäänteiden tunnistaminen sekä äänteiden keston kuuntelu. Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta ja kertomaan tarinoita ja mielipiteitä. Kuvataan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteen muotoihin ja osallistutaan yhdessä pienimuotoisten esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen. SISÄLLÖT 2. LUOKALLA Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Totutellaan turvallisessa, kannustavassa yhteisössä, omassa koulussa, luokassa ja ryhmässä, kysymään, vastaamaan, kertomaan omista havainnoista, kokemuksista ja ajatuksista, sekä keskitytään kuuntelemaan toisia. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa, kuten pari- ja pienryhmäkeskusteluissa. Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Tekstien tulkitseminen Vahvistetaan lukutaitoa ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Kehitetään lukunopeutta ja -sujuvuutta. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita, 10

11 esimerkiksi ennakointia ja aiemman tiedon aktivointia, selventämistä sekä yhteyksien luomista omaan elämään. Opetellaan tulkitsemaan ja arvioimaan monenlaisia ikäkaudelle sopivia tekstejä sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Laajennetaan käsitevarantoa ja pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä, sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, esimerkiksi tekemällä kirjavinkkauksia. Keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille. Tekstien tuottaminen Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta ja kertomaan tarinoita ja mielipiteitä. Kuvataan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla, yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin tekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Kerrataan isojen ja pienten tekstauskirjainten muodot ja käytetään kirjoitettaessa tekstauskirjaimia. Harjoitellaan näppäintaitoja sekä tekstinkäsittelyn perustaitoja. Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja sekä leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Luetaan muutamia omaa lukutaitoa vastaavia lastenkirjoja. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin ja joihinkin kansanperinteen muotoihin sekä osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen. 11

12 OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIAINEESSA on säännöllistä, monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa tukee oppimista ja auttaa kehittämään kielellisiä valmiuksia antaa oppilaalle tietoa kielitaitonsa vahvuuksista ja auttaa oppilasta huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin neljään tavoitealueeseen, joiden keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita vuosiluokilla 1 2 ovat lukutaito, tekstien ymmärtäminen, tekstien tuottaminen, vuorovaikutustaidot ja lukemisen harrastaminen auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä. Suomen kieli ja kirjallisuus 1-2 OPS 2014 OPS 2014: SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA 1 2 Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista. Oppimäärä valitaan oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, jotta oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset sen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe. OPPIMÄÄRÄN ERITYINEN TEHTÄVÄ tukea kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi auttaa rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä tukea kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä. Oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arvioinnin yleiset periaatteet ovat muilta osin samat kuin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa yleisesti. (LINKKI) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa tehdään yhteistyötä Mäntyharjun kirjaston kanssa. Kirjasto tarjoaa kirjallisuuden ja media-taitojen opiskelun tueksi Kirjastopolkukokonaisuuden, joka syventää kunkin luokka-asteen sisältöjä. (LINKKI) Kielikasvatuksen yleiset tavoitteet ks. luku 13.3 (LINKKI). 12

13 SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS -OPPIAINEEN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1--2 Vuosiluokilla 1 2 painopiste on luoda suomen kielen ja sen luku- ja kirjoitustaitojen perusta ja kehittää oppimaan oppimista ja vuorovaikutustaitoja. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty tavoitteet suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen opetukselle vuosiluokilla 1 2. Mäntyharjussa opetuksen tavoitteet säilyvät samoina vuosiluokilla 1 2, mutta niitä painotetaan eri vuosiluokilla eri tavoin. Ensimmäisellä vuosiluokalla harjoitellaan tavoitteisiin liittyviä perustaitoja ja toisella luokalla jo opittuja asioita syvennetään ja sovelletaan. Oppiaineen opettaja suunnittelee opetuksen sisällön yhteistyössä luokanopettajan kanssa, jotta opiskelu tukee mahdollisimman paljon oppilaan muuta opiskelua. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen : rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja erilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa sekä vahvistamaan kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojaan harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista sekä vahvistamaan niissä tarvittavaa sanastoa ja ilmaisua kannustaa oppilasta vahvistamaan kielellistä ja kehollista ilmaisurohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla oppilasta osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman keinoin. Tekstien tulkitseminen : innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon oppimiseen ja sana- ja käsitevarannon kartuttamiseen kannustaa oppilasta lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivia tekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan. Tekstien tuottaminen : ohjata oppilasta harjoittelemaan eri tekstilajien ja niissä tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden tuottamista ohjata oppilasta harjoittelemaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä tekstien suunnittelemisen ja tuottamisen taitoa kannustaa oppilasta harjoittelemaan oikeinkirjoituksen perusasioita. Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen : innostaa oppilasta edistämään kielitietoisuuttaan tekemällä havaintoja erilaisista puhetavoista omassa lähipiirissään sekä auttaa oppilasta huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisen kielelliseen käyttäytymiseen innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan ikäkaudelleen ja kielitaidolleen sopivaa kirjallisuutta ja ohjata oppilasta valitsemaan häntä itseään kiinnostaa luettavaa sekä opastaa kirjaston käyttöön ja lastenkulttuuriin tutustumiseen ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttureja omassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten ihmisten asemaan ja elämäntilanteeseen. Kielenkäyttö kaiken oppimisen tukena : 13

14 auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana ohjata oppilasta kehittämään kielitaitoaan eri oppiaineissa ja perehtymään koulussa tärkeisiin tekstilajieihin ja niiden ominaispiirteisiin ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä arvioimaan omaa kielenoppimistaan. SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 1 2 Sisältöjen jako vuosiluokille on suuntaa antava. Opettaja voi suunnitella opetuksen sisältöjärjestyksen oppilas- tai ryhmäkohtaisesti siten, että se tukee mahdollisimman paljon muuta opiskelua. Kaikki sisältöalueet tulee kuitenkin käydä läpi 2. luokan loppuun mennessä. Joidenkin sisältöjen kohdalle on kirjattu, että niitä opiskellaan erityisesti tietyllä vuosiluokalla. Painotus on tehty siksi, että samankaltaisia sisältöjä opiskellaan samalla vuosiluokalla myös suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä. Painotuksella halutaan tuoda esille yhteistyön mahdollisuuksia. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista, mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. Opetellaan huomaamaan, miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilmaukset, mielipide- ja tunneilmaukset, kysymysten rakentaminen, nykyhetki ja mennyt aika kerronnassa. Harjoitellaan ääntämistä, kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Hyödynnetään rooli- ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen ja tietotekstien käsittelyssä. Tekstien tulkitseminen Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä hyödyntäen käsitteitä teksti, kuva, otsikko, kappale, virke, lopetusmerkki, sana, tavu, kirjain ja äänne. Harjoitellaan yhteisten ja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista, tutkitaan niiden merkityksiä ja rakenteita, luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista. Työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa ja kuvaavissa teksteissä. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen strategioita ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Toisella luokalla opitaan tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä (päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika ja juoni). Tekstien tuottaminen Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin, kuten sanastoon ja fraseologiaan. Toisella luokalla tutustutaan eri tekstilajien kieliopillisiin rakenteisiin. Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamista yksin ja ryhmässä. Harjoitellaan käsin kirjoittamista. Viimeistään toisella luokalla harjoitellaan myös näppäintaitoja. 14

15 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Pohditaan kielen ja kulttuurin merkitystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa ja monenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä sekä havainnoidaan eri kieliä ja puhetapoja koulussa, medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Erityisesti toisella luokalla opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedon käsitteitä. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa. Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin, leikkeihin ja juhliin. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille. Toisella luokalla harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 1-2 OPS 2014 OPS 2014: TOINEN KOTIMAINEN KIELI VUOSILUOKILLA 1 2 Mäntyharjussa opiskellaan toisena kotimaisena kielenä ruotsin B1-oppimäärä. Ruotsin opiskelu aloitetaan 6. luokalla. Kielikasvatuksen yleiset tavoitteet ks. luku 13.3 (LINKKI) VIERAAT KIELET VUOSILUOKILLA 1 2 ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty tavoitteet englannin kielen opetukselle vuosiluokille 3 6. Mäntyharjussa englannin oppiminen alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki ovat vuosiluokilla 1 2 soveltaen samat kuin vuosiluokilla 3 6. (LINKKI) Kielikasvatuksen yleiset tavoitteet ks. luku 13.3 (LINKKI). ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1 2 tutustuttaa oppilas uuteen kieleen ja kulttuuriin leikinomaisesti kannustaa aktiiviseen kielenkäyttöön 15

16 oppia reagoimaan pienissä puhetilanteissa tutustua alustavasti kielen kirjoitettuun muotoon oppia tunnistamaan suppeaa perussanastoa. SISÄLLÖT JA KESKEISET RAKENTEET VUOSILUOKILLA 1 2 värejä, numeroita, eläimiä, perhesanastoa, kouluun liittyviä sanoja tavallisimpia verbejä ja adjektiiveja Englanti 1-2, A-oppimäärä OPS 2014 OPS 2014: MATEMATIIKKA VUOSILUOKILLA 1 2 Matematiikka oppiaineeseen on valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa määritelty neljä sisältöaluetta. Oppiaineen kumulatiivisesta luonteesta johtuen opetus etenee systemaattisesti. Matematiikan opiskelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa oppilaat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua. Oppimista tuetaan hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua kehittää kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia ohjata ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässä ja laajemmin yhteiskunnassa kehittää kykyä ilmaista matemaattista ajattelua konkreettisin välinein, suullisesti, kirjallisesti ja piirtäen sekä tulkiten kuvia luoda vahva pohja lukukäsitteen ja kymmenjärjestelmän ymmärtämiselle ja laskutaidolle. OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN JA TYÖTAPOIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET käyttää oppilaille tuttuja ja kiinnostavia aiheita ja ongelmia järjestää oppimisympäristö niin, että matematiikkaa opiskellaan toiminnallisesti ja välineiden avulla vaihtelevia työtapoja käyttäen työskennellä sekä itsenäisesti että yhdessä käyttää keskeisinä työtapoina pedagogisesti ohjattuja leikkejä ja pelejä käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. OHJAUKSEN, ERIYTTÄMISEN JA TUEN TEHTÄVÄT selvittää, mitä oppilaat osaavat tarkistaa perusasioiden hallinta, koska kumulatiivisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on välttämätön edellytys uusien sisältöjen oppimiselle tarjota tukea puutteellisten, aiemmin opittujen sisältöjen tietojen ja taitojen täydentämiseen sekä uusien sisältöjen oppimiseen varata riittävästi aikaa matematiikan oppimisen valmiuksien kehittämiseen ja tukea oppimista systemaattisesti seurata jatkuvasti oppimista ja taitojen kehittymistä 16

17 tarjota sopivia välineitä oppimisen tueksi ja luoda mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse tarjota taitaville oppilaille mahdollisuuksia syventää sisältöjen ymmärtämistä, esimerkiksi luonnollisten lukujen ominaisuudet, erilaiset lukujonot, geometria, luova ongelmanratkaisu ja vaativammat peruslaskutoimitusten sovellukset. MATEMATIIKAN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1 2 Merkitys, arvot ja asenteet tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikka kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä. Työskentelyn taidot ohjata oppilasta kehittämään taitoaan tehdä havaintoja matematiikan näkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan. Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintätapoja tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmän periaatteen ymmärtämisessä perehdyttää oppilasta peruslaskutoimitusten periaatteisiin ja tutustuttaa niiden ominaisuuksiin ohjata oppilasta kehittämään sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisilla luvuilla ja käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaan niiden ominaisuuksia ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate tutustuttaa oppilas taulukoihin ja diagrammeihin harjaannuttaa oppilas laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja toimimaan ohjeen mukaan. SISÄLLÖT 1. LUOKALLA Matematiikan sisällöt on kirjattu sen vuosiluokan kohdalle, milloin sisältö viimeistään tulee käsitellä. Sisältö on mahdollista opetella aiemmalla vuosiluokalla ja myöhemmillä vuosiluokilla kerrata ja syventää. Ajattelun taidot Tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen. Laaditaan vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan. 17

18 Luvut ja laskutoimitukset Varmistetaan lukumäärän, lukusanan ja numeromerkin välisen yhteyden hallinta. Laajennetaan ymmärrystä luvuista laskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoa vertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Perehdytään lukujen 0 10 hajotelmiin. Perehdytään kymmenjärjestelmän periaatteeseen konkreettisten mallien avulla. Kehitetään yhteen- ja vähennyslaskutaitoja lukualueella Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita. Opitaan hyödyntämään vaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa. Opetushallituksen suosittelemat mallinumerot: Mallinumerot 2016 Mallinumeroiden piirtosuunnat LIITE Geometria ja mittaaminen Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tason geometriaa. Harjoitellaan suunta ja sijaintikäsitteiden käyttöä. Tutkitaan kappaleita ja tasokuvioita, tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään. Ohjataan löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita ja tasokuvioita myös luokitellaan. Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitellään suureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä (m, cm, kg, l). Harjoitellaan kellonajoista tasatunnit ja puolet tunnit. Tietojenkäsittely ja tilastot Pohjustetaan taitoja kerätä ja tallentaa tietoja. Laaditaan ja tulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja. SISÄLLÖT 2. LUOKALLA Matematiikan sisällöt on kirjattu sen vuosiluokan kohdalle, milloin sisältö viimeistään tulee käsitellä. Sisältö on mahdollista opetella aiemmalla vuosiluokalla ja myöhemmillä vuosiluokilla kerrata ja syventää. Ajattelun taidot Havaitaan syy- ja seuraussuhteita. Tarkastellaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista. Laaditaan vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan. Luvut ja laskutoimitukset Laajennetaan ymmärrystä luvuista laskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoa vertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta, monikertoja ja puolittamista. Kehitetään yhteen- ja vähennyslaskutaitoja lukualueella Varmennetaan kymmenjärjestelmän ymmärtämistä konkreettisten mallien avulla. 18

19 Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita. Ohjataan oppilaita ymmärtämään kertolaskun käsite konkretian avulla ja opetellaan kertotaulut 1 5 ja 10. Luodaan pohja ymmärtää jakolasku sekä kerto- ja jakolaskun yhteys. Hyödynnetään vaihdannaisuutta kertolaskussa ja tutustutaan kertolaskun liitännäisyyteen. Pohjustetaan murtoluvun käsitettä jakamalla kokonainen yhtä suuriin osiin. Geometria ja mittaaminen Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä. Tutkitaan kappaleita ja tasokuvioita, tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään. Ohjataan löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita ja tasokuvioita myös luokitellaan. Käsitellään suureita pituus, massa, tilavuus ja aika sekä harjoitellaan niihin liittyvien mittayksiköiden käyttöä (m, cm, kg, g, l, dl). Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä. Tietojenkäsittely ja tilastot Pohjustetaan taitoja kerätä ja tallentaa tietoja. Laaditaan ja tulkitaan yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja. OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI MATEMATIIKASSA tukee ja edistää matemaattisen ajattelun ja osaamisen kehittymistä kaikilla tavoitealueilla kannustaa ja rohkaisee oppilasta ylläpitämään vahvuuksiaan sekä harjoittelemaan kehittymässä olevia taitojaan ohjaa huomaamaan oman oppimisen etenemistä huomioi ratkaisujen oikeellisuuden lisäksi tekemisen tapaa ja sujuvuutta huomioi osaamisen esittämisen eri tavoin puheen, välineiden, piirtämisen tai kirjallisen työskentelyn avulla keskeisiä arvioinnin kohteita ovat edistyminen lukukäsitteen ymmärtämisessä, lukujonotaidoissa, kymmenjärjestelmän ymmärtämisessä, laskutaidon sujuvuudessa, kappaleiden ja kuvioiden luokittelussa sekä matematiikan käyttäminen ongelmanratkaisussa. Matematiikka 1-2 OPS 2014 OPS 2014: YMPÄRISTÖOPPI VUOSILUOKILLA 1 2 Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopissa oppilaat nähdään osana ympäristöä, jossa he elävät. Tavoitteita ei ole jaettu vuosiluokittain, vaan ne koskevat vuosiluokkakokonaisuutta 1 2. Oppisisältöjen järjestystä voidaan muuttaa opettajan harkinnan mukaan kuitenkin niin, että esitetyt oppisisältöalueet tulevat käsitellyiksi vuosiluokan 1 2 aikana tai yhdysluokissa, joissa on myös esikoululaisia, vuosiluokkien 0 2 aikana. 19

20 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ tukea ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvan kehittymistä ja kasvua ihmisenä ohjata tuntemaan ja ymmärtämään luontoa, ympäristöä, niiden ilmiöitä, itseään ja muita ihmisiä sekä hyvinvoinnin merkitystä harjaannuttaa hankkimaan, käsittelemään, tuottamaan, esittämään, arvioimaan ja arvottamaan tietoa ohjata ymmärtämään ihmisen tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle rakentaa perustaa ympäristöopin eri tiedonalojen osaamiselle biologia: opettaa tuntemaan ja ymmärtämään luonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla maantieto : kannustaa tutkimaan lähiympäristöä ja ohjata ymmärtämään erilaisia alueita maapallolla, niillä esiintyviä ilmiöitä ja alueilla asuvien ihmisten elämää fysiikka: auttaa ymmärtämään luonnon perusrakenteita ja ilmiöitä ja selittämään näitä ilmiöitä omissa tutkimuksissa saadun tiedon avulla kemia: opastaa havaitsemaan erilaisia aineita ympärillämme, sekä tutkimaan, kuvailemaan ja selittämään niiden ominaisuuksia, rakenteita ja niissä tapahtuvia muutoksia terveystieto : ohjata ymmärtämään terveyttä tukevia ja suojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisen toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN JA TYÖTAPOIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET lähtökohtana oppilaiden omat kokemukset huomioidaan toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta pyritään tutkimaan ilmiöitä luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan paikallisia yrityksiä, järjestöjä ja luontokohteita (esim. 4H, Woikoski, Repovesi, kulttuuritoimi) keskeistä oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus tutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisten näkökulmien ja ratkaisujen pohtimisessa. OHJAUKSEN, ERIYTTÄMISEN JA TUEN TEHTÄVÄT ohjata oppilaita käyttämään monipuolisesti erilaisia opiskelutapoja ohjata turvalliseen ja muut huomioivaan toimimiseen erilaisissa opiskeluympäristöissä huomioida oppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot, sekä kehitykseen, elämäntilanteisiin ja kulttuuriin liittyvät kokemukset vahvistaa oppilaan minäkuvaa myönteisten oppimiskokemusten kautta, joita oppilas saa eri ajattelutasolla olevista ja tutkimuksellisista tehtävistä hyödyntää erilaisia vahvuuksia yhteisönä toimimalla. YMPÄRISTÖOPIN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1 2 Merkitys, arvot ja asenteet tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkityksellisiksi kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin osaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistä työskentelyä tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilasta toimimaan kestävällä 20