Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 1 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - vs. kaupunginjohtaja Nimi - Tero Kankaanpää Sähköposti - tero.kankaanpaa@alajarvi.fi Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - toimistosihteeri Nimi - Seija Höykinpuro Sähköposti - seija.hoykinpuro@alajarvi.fi Puhelin - (06) Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Alajärven kaupunki yhtyy sinänsä työryhmän näkemykseen kunta- ja palvelurakenteen uudistustarpeista. Alajärven kaupunki katsoo kuitenkin, että Alajärven kaupungin, Vimpelin kunnan ja Soinin kunnan muodostamalla Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella pyritään käytännössä saavuttamaan samat hyödyt kuin kuntaliitoksella. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue muodostaa jo nyt toiminnallisen kokonaisuuden. On huomattava, että yhteistoiminta-alueella hoidetaan yhteisesti kaikki kuntapalvelut. Käsityksemme mukaan kysymyksessä on valtakunnan tasolla pisimmälle viety yhteistoiminnan muoto. Tavoitteena on toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ja pienempi vaihtoehtoinen kustannusten kasvukehitys. Alajärven kaupunki yhtyy työryhmän huoleen väestökehityksen ja väestörakenteen muutoksen osalta Suomessa. Muutokset vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia vastata peruspalvelujen järjestämisestä. Sinällään kuntarakenteen uudistaminen ei kuitenkaan läheskään kaikilla alueilla helpota tilannetta, vaan muutokset edellyttävät palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistamista. Kaupunki yhtyy työryhmän näkemykseen työikäisen väestön vähentymisen vaikutuksesta Suomen talouden kasvuedellytyksiin ja rahoituspohjaan. Kaupunki näkee julkisten menojen kasvun hillitsemisen valtion ja kuntien yhteisenä tehtävänä. Alajärven kaupunki on työryhmän tavoin huolissaan kuntien välisten taloudellisten erojen kasvusta ja kuntien keskinäisen lojaalisuuden heikkenemisestä Suomessa.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Alajärven kaupunki, kuten lähes kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kunnat, on tulevaisuudessa väestökehitykseen liittyen haasteiden edessä. Yli 75-vuotiaiden lukumäärä vuonna 2010 oli Alajärvellä 1151 eli noin 11 % väestöstä. Alajärvellä vanhusväestön osuus kasvaa tulevaisuudessa vuosi vuodelta. Alajärvellä oli vuonna vuotiaita yhteensä 861 henkilöä ja vastaava luku vuonna 2015 arvion mukaan 802. Näin ollen vuotiaiden lukumäärä pienenee. Sen sijaan 85-vuotiaita ja sitä vanhempia vuonna 2010 oli 290 henkilöä ja vuonna 2015 heitä on arvion mukaan 404 henkilöä. Näin ollen yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Alajärven kaupungin väestömäärä vuonna 2030 on ennusteiden mukaan 9556 asukasta. - Alajärven kaupungin tavoitteena on, että väestömäärän vähenemistä pystytään hidastamaan muun muassa elinkeinotoimintaa kehittämällä sekä pitämällä kaupungin palvelut hyvällä tasolla. Tärkeää on pystyä vaikuttamaan työikäisen väestön poismuuttoon sekä paluumuuttoon. Kaupungin vetovoimaa pyritään parantamaan myös vapaa-ajanpalveluja kehittämällä. Tästä tärkeimpänä osoituksena on keväällä 2012 rakentamisvaiheeseen etenevä uimahalli. Alajärvi korostaa, että syntyneiden lasten määrä (noin 120) on Alajärvellä edelleen sellaisella tasolla, että kaupunkia voidaan tämän kriteerin osalta pitää edelleen elinvoimaisena. Verrattaessa alle 15-vuotiaiden määrää (20,03 %) yli 65-vuotiaiden määrään (20,84 %), voidaan todeta, että Alajärvellä ne vastaavat edelleen käytännössä toisiaan. Alajärven kaupungilla on vahva usko oman vetovoimaisuutensa parantamiseen vuoteen 2030 mennessä. Vetovoimaisuuden parantamisen myötä väestökehitys ja väestörakenne Alajärvellä tulee olemaan tämänhetkisiä ennusteita parempi. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän havainnot Alajärven kaupungin taloudellisesta tilasta ovat pääosin oikeita. Alajärven veroprosentti vuodelle 2012 on 20,50 %. Kaupunki esittää erityisen huolensa kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista ja kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksen on arvioitu vaikuttavan Alajärven kaupungin osalta noin -58 euroa/asukas eli yhteensä noin euroa vuositasolla. Yhteensä valtionosuuksiin tälle vuodelle tehdyt toimenpiteet tarkoittivat Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan noin 1,456 miljoonan euron vähennystä, vaikka valtionosuuden kokonaisuudessa kasvoivatkin vuodelle 2012 vuoden 2011 tasoon verrattuna noin 1,021 miljoonaan euroa. Tällaisilla valtionosuuksiin tehtävillä ratkaisuilla heikennetään erityisesti Alajärven kaltaisten pienen keskimääräisen tulotason kuntien asemaa suurten ja paremmassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien hyväksi. Alajärven kaupunki tulee jatkossakin tarvitsemaan verotulojen tasausjärjestelmää keskimääräistä alhaisemman tulotason vuoksi. Alajärven kaupunki yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että Alajärvi on pystynyt Lehtimäki liitoksen jälkeen kattamaan Lehtimäeltä periytynyttä alijäämää tehokkaasti. Alajärvi on sopimuksen mukaisesti käyttänyt kuntaliitosavustukset kuntatalouden tasapainottamiseen ja kattanut kokonaisuudessaan Lehtimäen kunnan taseesta siirtyneet alijäämät noin 4,083 miljoonaa euroa. Alajärven kaupunki on nostanut veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. - Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan tavoitteena on toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ja pienempi vaihtoehtoinen kustannusten kasvukehitys. Alajärven kaupungin toimintakulut kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen 2010 ainoastaan 1,93 %. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työryhmä on sinällään hahmottanut aivan oikein maakunnan itäosan aluerakenteelliset osa-alueet, joista toinen muodostuu Alajärven ja Lappajärven ympärille seudullisena kokonaisuutena. Työryhmä on myös havainnut aivan oikein Alajärven aluerakenteellisen vahvuuden. Alajärvi korostaa valtatien 16 (Sininen Tie) ja kantatien 68 merkitystä, mitkä palvelevat Alajärveä kaikkiin pääilmansuuntiin. Sinisen Tien ja kantatien 68 sekä alemman luokituksen tiestön hoitoon ja kunnossapitoon tulee jatkossa satsata entistä enemmän, jotta Alajärven ympäristö ja sen elinkeinoelämä voi kehittyä seudullisena kokonaisuutena.

11 - Yhdyskuntarakenteen osalta Etelä-Pohjanmaan merkittävimmät ongelmat keskittyvät työryhmänkin näkemyksen mukaisesti ensisijassa Seinäjoelle ja sen ympäristöön, eikä Alajärven ympäristössä ole yhdyskuntarakenteen osalta merkittäviä ongelmia. Alajärven kaupungin näkemyksen mukaan nykyisellä Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella pystytään ratkaisemaan työryhmän esittämiä yhdyskuntarakenteen hajautumisen ongelmia, vaikka päätöksentekovalta onkin viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla. Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on yhteinen tekninen toimi, jossa yhteinen kaavoituspäällikkö vastaa kaavoituksesta. Yhteistyön tuloksena Järvi-Pohjanmaalle on laadittu yhteinen Alueidenkäytön suunnitelma, joka hyväksyttiin keväällä 2012 kuntien valtuustoissa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työryhmä on erinomaisesti hahmottanut, että Etelä-Pohjanmaalla on kaksi selkeää työssäkäyntikokonaisuutta: toinen on maakunnan keskuksen Seinäjoen ympärillä ja toinen muodostuu Alajärven ympäristöön seudullisena kokonaisuutena. Alajärveen suuntautuvat hieman yli 10 prosentilla Vimpeli ja Soini. - Järvi-Pohjanmaa muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja asioimisalueen, joka sijaitsee km:n päässä maakuntakeskuksista ja noin km:n päässä muista kuntakeskuksista. Asioinnin osalta Alajärvi ei koe kuuluvansa Töysän paikallismarkkina-alueeseen. Erikoiskaupan asioinnissa Alajärvi tulee lukea työryhmän hahmottamalla tavalla yhdeksi omavaraisimmista asiointialueista, koska osuus omaan kuntaan suuntautuvasta asioinnista on 49 %. Alajärvi korostaa naapurikuntien erikoiskaupan asioinnin suuntautumista Alajärvelle. Tämä on vimpeliläisten osalta 35 %, lappajärveläisten osalta 18 % ja perholaisten osalta 15 %. Työryhmän esittämät osuudet vastaavat näiltä osin Alajärven käsitystä. Näiden lisäksi Alajärvi haluaa korostaa, että Keski-Suomen puolelta Kyyjärveltä ja Keski-Pohjanmaan puolelta Perhosta tapahtuu Alajärven käsityksen mukaan voimakasta erikoiskaupan asiointia Alajärven suuntaan. Lisäksi Lappajärven Alajärven puoleisista kylistä erikoiskaupan asiointi on Alajärven suuntaan huomattavasti Lappajärven kokonaisasiointia voimakkaampaa. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Sote-palvelut Alajärven kaupunki katsoo työryhmän tapaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun vaativuus ja laajuus edellyttävät vahvaa vastuunkantajaa. Riittävän kokoisilla vastuunkantajilla on mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja lähipalvelujen järjestämiseen ja keskitetympien palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Mikäli tässä yhteydessä Alajärven kaupungille tai Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle on tarkoitus siirtää laajasti nykyisten sairaanhoitopiirien tehtäviä, Alajärven kaupunki katsoo, että ehdotetulla selvitysalueella voidaan järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, mutta Alajärvi näkisi laajemman väestöpohjan parantavan tehtävän hoitamisen edellytyksiä. Alajärven kaupunki pitää selvänä, että tässä tapauksessa tarvitaan nykyistä vahvempia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjiä. Alajärvi katsoo työryhmän tavoin, että riittävän kokoisilla vastuunkantajilla on mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja lähipalvelujen järjestämiseen ja keskitetympien palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Lähipalvelujen turvaamiseksi palvelujen järjestäjän on oltava riittävän vahva pystyäkseen aidosti valitsemaan missä ja miten palvelut tarjotaan. Alajärvi katsoo kuitenkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu voi jatkossakin olla vaihtoehtoisesti joko kunnalla tai sote-alueella. Tärkeintä on, että vastuunkantajasta saadaan riittävän suuri, jotta se pystyy huolehtimaan uudesta entistä laajemmasta tehtäväkentästään. Tilaaja-tuottaja -mallilla toimiva yhteistoiminta-alue, jossa itsenäisten kuntien valtuustot toimivat tilaajina ja yhteislautakunnat palvelun tuottajina, pystyy yhtälailla demokraattisella päätöksenteolla ratkaisemaan väestönsä tarpeiden mukaisesti järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen vaatimat resurssien jakamiseen liittyvät kysymykset tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaistalous voi olla yhteislautakunnissa toimivalla yhteistoiminta-alueella jäsenkuntien hallinnassa aivan samalla tavalla kuin yhden kunnan mallissa. Perusturvan oman toiminnan kokonaiskustannukset ovat jopa alentuneet 0,2 % ( ). Perusturvan palveluita on kehitetty pitkälle viedyllä lähipalveluperiaatteella. Perusturvan toiminnat on tuotteistettu ja resurssit sekä kustannukset jaettu koko yhteistoiminta-alueelle. Lääkäri- ja hoitajaresurssit on jaettu yhteisesti koko

12 yhteistoiminta-alueella. Henkilöstöresurssit on kohdennettu alueen toimipisteisiin tarpeen mukaan, mikä on mahdollistanut myös erityistyöntekijöiden palkkauksen. Hyväksytty vanhustyön strategia mahdollistaa laajan muutoksen palvelurakenteen osalta. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnollisen yhdistämisen myötä on luotu laaja lastensuojelun kokonaissuunnitelma, päihde- ja mielenterveysstrategiaa on kehitetty myös terveyden edistämisen lähtökohdista sekä luotu vammaispoliittinen suunnitelma. Sivistyspalvelut Alajärven kaupunki yksin ja ennen kaikkea yhteistoiminnassa Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muiden kuntien kanssa täyttää jo nyt perusopetuksen järjestämisen edellyttämän 50 syntyneen lapsen kriteerin. Uusi kunta ei sinänsä muuttaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun tai mahdollistaisi entistä tehokkaampaa opetuksellista yhteistyötä, koska yhteistoiminta-alueella on jo nyt vain yksi lukio, jolla on kaksi toimipistettä (Alajärvi ja Vimpeli). Alajärven kaupunki katsoo, että koulutuksen merkitys kasvun edellytyksen luojana on suuri. Erityisesti II-asteen koulutuksen paikallinen turvaaminen uusissa rakenteissa on Järvi-Pohjanmaan yrityksille ja elinvoimalle ratkaisevaa. Järviseudun koulutuskuntayhtymän ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenenä Alajärvi ei näe järkevänä koko Etelä-Pohjanmaan alueen kattavan järjestäjäorganisaation muodostamista ammatillisen koulutuksen järjestämistä varten. Alajärvellä toimii myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän maakuntakorkeakoulu, joka tuottaa elinkeinoelämälähtöisiä kehittämis- ja koulutuspalveluita (muun muassa tutkintoon johtava aikuiskoulutus). Muut palvelut? Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan historia on pitkä. Länsi-Suomen lääninhallitus teki ensimmäisen yhteistoimintaa koskevan selvityksen koko Järviseudun seutukunnan (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) alueesta jo vuonna Tämän jälkeen Alajärven ja Vimpelin terveystoimet toimivat yhteislautakuntamallilla vuosina Vuonna 2007 käynnistettiin koko Järvi-Pohjanmaata koskeva selvitys, jossa olivat mukana Alajärven lisäksi Soini, Vimpeli, Kyyjärvi ja Perho. Selvityksen lopputuloksena Alajärven kaupunki, Soinin kunta ja Vimpelin kunta muodostivat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen alkaen. Lisäksi Lehtimäki liittyi Alajärveen kuntaliitoksella alkaen. Yhteistoiminta-alue kattaa kaikki kuntapalvelut. Kunnat ovat siirtäneet palvelujen tuottamisen kuntien yhteisiin lautakuntiin, jotka toimivat mallilla. Yhteislautakunnista Alajärven organisaatioon kuuluvat maaseutu-, perusturva-, ja sivistyslautakunta. Soinin organisaatioon kuuluvat tekninen sekä vapaa-aikalautakunta ja Vimpelin organisaatioon rakennus- ja ympäristölautakunta. Tukipalvelut (mm. ravitsemus-, puhdistus- ja tilapalvelut) on koottu teknisen lautakunnan alaisuuteen. Talous- ja henkilöstöhallinto on eriytetty Järvinet Oy:lle. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Alajärven kaupungin hakemuksen järjestää maatalouden tukihallinnon palvelut koko Järvi-Pohjanmaan alueella. - Alajärven kaupunki toteaa kokemukseensa perustuen yhteistoiminta-alueen hallinnon olevan sinänsä monimutkaisempi ja hallinnollisesti huomattavasti raskaampi kuin laajempipohjaisella kuntarakenteella toteutettu hallinto mallilla toimivassa lautakuntatyöskentelyssä edustuksellinen demokratia ei toteudu yhteistoiminta-alueen kuntien väkilukujen mukaisessa suhteessa ja se on tuottanut ongelmia päätöksenteossa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on erittäin vahvaa pk-yritystoimintaa. Alueen yritykset edustavat monia toimialoja, joista vahvimpia ovat hirsitalo-, alumiini- ja rakennustuoteteollisuus, jotka muodostavat yhdessä metalliteollisuuden kanssa rakentamisklusterin. Vientiaste tuotannosta on Alajärvellä maakunnan toiseksi korkein (36,4 %). Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-aluetta perustettaessa elinkeinoelämän kehittäminen oli tärkeimpiä

13 - lähtökohtia, minkä vuoksi perustettiin Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, joka vastaa yritys- ja kehittämispalveluista. Yhtiön osakkaana olevat kunnat muodostavat näin ollen toiminnallisen kokonaisuuden myös elinkeinotoimen osalta. On huomattava, että yhtiössä ovat osakkaina noin 20 Järvi-Pohjanmaan alueen kärkiyritystä. Yritykset osallistuvat osakepääoman lisäksi myös yhtiön toiminnan rahoittamiseen. Alueen yrityselämän ja kuntien yhteistyö on siten erittäin pitkälle vietyä ja tiivistä. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Alajärven kaupunki katsoo, että Järvi-Pohjanmaan kunnat muodostavat jo nyt toiminnallisen kokonaisuuden, jota ei missään nimessä tule ainakaan pilkkoa kuntauudistuksen yhteydessä. Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueelle on myönnetty ns. exit-kortti vuonna Selvitysalue kattaisi koko tilastollisen asiointi- ja työssäkäyntialueen ja vastaa siten hyvin hallitusohjelman ja työryhmän käyttämiä kriteerejä. Myös Alajärvi on kiinnittänyt huomiota siihen, että yksittäisistä Lappajärven kylistä tapahtuu voimakasta paikallista pendelöintiä Alajärvelle. Alajärvi katsoo, että näiden kylien asukkaita tulee kuulla mahdollisen selvitysmiehen toimesta heidän toiveiden mukaisen suuntautumisen selvittämiseksi. Alajärvi katsoo, etteivät maakuntarajat saa muodostua alueella esteeksi mahdollista laajempaa toiminnallista kokonaisuutta muodostettaessa. Asiointi- ja työssäkäyntikriteeriä aidosti käyttäen työryhmän esittämän Vetelin Patanan kylän lisäksi Perhon ja Kyyjärven kunnat kokonaisuudessaan voisivat näin ollen halutessaan kuulua osaksi selvitysaluetta. Näistä kaikista tapahtuu maakuntarajat ylittävää voimakasta asiointia Alajärven suuntaan. Alajärven kaupunki on valmis kaikki kuntapalvelut kattavan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen laajentamiseen myös maakuntarajat ylittäen. Mikäli yhteistoiminta-alueita ei jatkossa hyväksytä, Alajärven kaupunki on valmis kuntaliitosselvitykseen esitetyllä selvitysalueella (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kunnat, Lappajärvi sekä Vetelin Patana) ja myös selvitysalueen laajentamiseen maakuntarajat ylittäen (Perho ja Kyyjärvi) Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä

14 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Kuten edellä on kuvattu, elinkeinotoimen kehittämisen kannalta kuntarakenteen muutoksella ei ole vaikutusta, koska yritys- ja kehittämispalveluista vastaa edellä kuvattu Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

15 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Alajärven kaupunki on valmis kaikki kuntapalvelut kattavan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen laajentamiseen myös maakuntarajat ylittäen. Mikäli yhteistoiminta-alueita ei jatkossa hyväksytä, Alajärven kaupunki on valmis kuntaliitosselvitykseen esitetyllä selvitysalueella (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kunnat, Lappajärvi sekä Vetelin Patana) ja myös selvitysalueen laajentamiseen maakuntarajat ylittäen (Perho ja Kyyjärvi) Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Osaliitokset saattavat olla tarpeellisia, elleivät mahdolliset kuntajakoselvitykset kaikkien kuntien osalta näytä johtavan asiointi- ja työssäkäyntialueen mukaiseen kuntaliitokseen. Mikäli joidenkin kuntien yksittäisissä kylissä riittävä enemmistö kuntalaisista katsoo kylän työssäkäynnin ja asioinnin perusteella luontaisesti suuntautuvan toiseen kuntaan, tulisi kyläläisten tahtoa kunnioittaa Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - emme näe tarkoituksenmukaisena Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - näemme tarkoituksenmukaisena Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen - näemme tarkoituksenmukaisena Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi - emme näe tarkoituksenmukaisena Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) - emme näe tarkoituksenmukaisena Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella - saattaa olla tarkoituksenmukaista Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - näemme tarkoituksenmukaisena vain viimesijaisena keinona Muu, mikä?

16 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle - Kaikki kuntapalvelut kattavasta yhteistoiminta-alueesta siirtyminen yhden kunnan hallintomalliin on yksinkertaista ja nopeasti toteutettavissa, mikäli selvityksen perusteella siihen päädytään. Mikäli kuntarakennetta laajennetaan yhteistoiminta-alueen kuntien ulkopuolelle, aikaa saatetaan vaatia enemmän Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Alajärvi yhdessä yhteistoiminta-alueen muiden kuntien kanssa on viime vuosina tehnyt toiminnallisia uudistuksia, joista on saatu merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Nämä uudistukset vastaavat niitä toiminnallisia uudistuksia, mitä yleensä tehdään myös kuntaliitoksen yhteydessä. Näin ollen helposti saavutettavia taloudellisia säästöjä kuntaliitoksesta ei selvitysalueella ole juuri saavutettavissa. Koska edellisen kuntaliitoksen myötä Alajärven taseeseen siirtyneet alijäämät on juuri saatu katetuksi, olisi mahdollisen uuden kuntaliitoksen myötä taseeseen mahdollisesti siirtyvien alijäämien kattaminen uudelle kunnalle kohtuuton vaatimus. Niinpä katsomme, että valtion on katettava uudessa kuntaliitoksessa uuden kunnan taseeseen mahdollisesti siirtyvät alijäämät. Lisäksi kuntien tietojärjestelmien yhteensovittamista on tuettava valtion toimesta sekä harkittava muita kuntaliitoksiin kannustavia investointitukia.

17 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Alajärven kaupunki ei tässä vaiheessa lähde ottamaan kantaa kuntalain kokonaisuudistukseen, vaan varaa tilaisuuden lausua asiasta prosessin valmisteluvaiheessa Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Uudistuksessa on keskityttävä kuntien välisten rahoitus- ja kustannuserojen alueelliseen tasaamiseen eli korjattava valtionosuusjärjestelmään liittyviä epäkohtia Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - - Valtion ja kuntien tehtävänjako - - Tarkasteltaessa valtion ja kuntien välistä nykyistä tehtävienjakoa sekä mahdollisia kunnille annettavia uusia tehtäviä, on varmistettava, että valtio huolehtii myös tehtävien rahoittamisesta. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - -