Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 1 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Vt kunnanjohtaja Nimi - Mikko Kärnä Sähköposti - mikko.karna@enontekio.fi Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Vs. kunnansihteeri Nimi - Aino-Liisa Jalonen Sähköposti - aino-liisa.jalonen@enontekio.fi Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Enontekiön kunnassa tiedostetaan tarpeet palvelurakenteen uudistamiselle sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, mutta kuntamme kuntarakenteeseen ei ole mitään tarvetta tehdä muutoksia. Pyrimme uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta yhteistoiminnassa Muonion kunnan kanssa ja kuntien tarkoituksena on tuottaa ko. palvelut vuodesta 2013 alkaen isäntäkuntaperiaatteen mukaisesti. Ylipäätään Enontekiön kunnassa on pitkät perinteet kunta, ja jopa valtiorajat, ylittävästä yhteistyöstä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan nykyisellään Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymässä, kansalaisopistopalvelut Revontuli-opiston kautta kolmen kunnan yhteistyönä ja maaseutuelinkeinotoimessa palvelut tuotetaan seutukunnallisena yhteistyönä. Valtakunnanrajat ylittävää yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetustoimessa, päivähoidossa, teknisessä toimessa, vapaa-aikatoimessa sekä yhteispohjoismaisen kirjastoauton puitteissa. Kunta on jäsenenä myös Tornionlaakson neuvostossa, joka toimii laaja-alaisesti Tornionlaakson asukkaiden ja jäsenkuntien edunvalvonnassa elinkeinoelämän, työmarkkinoiden kehittämisen, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen sekä infrastruktuurin ja yhteyksien ja kulttuurin vaalimisen sekä kehittämisen aloilla. Yhteistyötä siis tehdään rajallisten resurssien puitteissa laaja-alaisesti kuntien parhaaksi katsomalla tavalla eikä liitokselle tässäkään mielessä ole mitään tarvetta. Kuntarakenteen uudistaminen Tunturi-Lapissa ei olisi järkevää. Uusi kunta olisi pinta-alaltaan yli kaksi kertaa Uudenmaan maakunnan kokoinen ja etäisyys kunnan pohjoisimmasta kylästä eteläisimpään olisi yli 300 kilometriä. Uuteen kuntakeskukseen muodostuisi matkaa kauimmaisista kylistä noin 300 kilometriä. Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja on tosiseikka, että kuntaliitos heikentäisi saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamelaiset jäisivät myös häviävän pieneksi, noin 1%:n suuruiseksi

10 vähemmistöksi uudessa kunnassa. Myös Saamelaiskäräjät vastustaa liitosta. Edelleen suunnittelutyössä ei ole huomioitu luontaiselinkeinojen merkitystä kaikille enontekiöläisille. Enontekiöllä eletään ja hengitetään luonnosta. Metsästys, kalastus ja luonnontuotteiden keruu ovat tärkeä osa paikallista kulttuuria. Kotitarvekalastuksella saadaan lisäravintoa monen perheen ruokapöytään. Riekkoa ja kiirunaa saa metsästää Enontekiöllä maaliskuun loppuun saakka ja myös niiden ansapyynti on sallittua, toisin kuin eteläisemmässä Suomessa. Mitä näille paikallisten ikiaikaisille oikeuksille tapahtuisi kuntauudistuksen myötä? On todennäköistä, että pyyntipaine nykyisen Enontekiön kunnan alueella kasvaisi oikeudenomistajien määrän kasvaessa vajaasta kahdestatuhannesta yli neljääntoistatuhanteen ja tulisimme kokemaan törkeää kalavesien sekä riistamaiden hyväksikäyttöä. Emme voi hyväksyä suunniteltua kuntauudistusta tästäkään syystä. Selvityksessä todetaan, että yksi kunta kokoaisi alueen voimavarat ja toisi alueelle elinvoimaa sekä antaisi mahdollisuuksia syventää nykyistä yhteistyötä. Väite ei missään nimessä pidä paikkaansa. Uudessa kunnassa muodostuisi poliittinen voimakeskittymä Kittilään, jonka seurauksena muun kuin nykyisen Kittilän alueen elinvoima häviäisi ja syrjäkylät näivettyisivät pois viimeistenkin lähipalveluiden lakkauttamisen myötä. Lähidemokratia häviäisi totaalisesti eikä yhteistyöstä voida puhua, kun yksi nykyisistä kunnista määrää tahdin. Itsehallinnon suojaa koskevan perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Nykyisen Enontekiön kuntalaiset olisivat häviävän pienenä vähemmistönä uudessa kunnassaan ja poliittisten perusperiaatteiden mukaisesti uuden kunnan selkeä valtakeskittymä olisi nykyinen Kittilä, jonka asukkaat käyttäisivät peräti 44 %:n äänivaltaa uudessa kunnassa. Enontekiön kunnan tärkein elinkeino verotuloilla mitattuna on matkailu. Kunnassa on panostettu voimakkaasti matkailua palvelevan perusinfrastruktuurin kehittämiseen. Voidaan perustellusti kysyä, mitä tälle infrastruktuurille ja hankkeille tapahtuu mahdollisen kuntaliitoksen myötä? Lienee täysin selvää, ettei uuden kunnan elinkeinotoimella ole intressejä panostaa Enontekiön matkailun kehittämiseen, vaan merkittävimmät investoinnit ja kehittämishankkeet matkailun alalla suunnattaisiin mitä todennäköisimmin Kittilän Leville ja Kolarin Ylläkselle nykyisen Enontekiön kunnan jäädessä niin sanotusti paitsioon. Uudistuksia on luonnollisesti tehtävä, mutta kuntarajojen siirtäminen ei ratkaise palveluiden tuottamiseen liittyviä ongelmia. Ihmiset, ikärakenne ja palvelutarpeet eivät katoa minnekään rajojen siirtämisen myötä. Hallituksen tulisi sen sijaan ottaa kuntien nykyiset tehtävät tarkasteluun ja pohtia, voidaanko joitain kunnille osoitettuja toimintoja, esimerkiksi vaikkapa erikoissairaanhoito, siirtää valtion vastuulle. Kuntien tulee myös näkemyksemme mukaan edelleen, demokraattisesti ja itsenäisesti, kehittää palvelurakennettaan ja pyrkiä syventämään yhteistyötään sekä integraatiota naapurikuntien kesken mm. mainittujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Itsenäisenä Enontekiön kuntana jatkamme aktiivisesti tätä yhteistyötä kaikkien seutukunnan kuntien kanssa.

11 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta selvityksessä nojataan Tilastokeskuksen ilmoittamiin lukuihin. Emme usko näiden ennusteiden olevan oikeita. Enontekiön kehittyvä matkailuelinkeino luo kuntaan jatkuvasti uusia työpaikkoja ja saa nuoria perheitä muuttamaan kuntaan. Vanhusväestön osalta todettakoon, että kunnassa ihmisten keskimääräinen keski-ikä on noin vuotta alempi kuin muualla maassa. Emme usko kuntamme huoltosuhteen muodostuvan läheskään Tilastokeskuksen ennusteen mukaiseksi, koska ennuste ei ota huomioon sitä pitkäjänteistä kehittämistyötä, mitä alueellamme mm elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen saralla tehdään. Edellä todetustakin huolimatta työryhmän selvityksen sivulla 333 todetaan, että väestörakenne Enontekiöllä on kohtuullisen hyvä. Enontekiön vuosittaiseksi väestönkasvuksi on tulevina vuosina ennakoita 0,2%:a. Kunta siis säilyttää elinvoimansa jopa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön ikääntymisestä huolimatta ja väestön määrä pysyy pitkällä aikajänteellä suhteellisen stabiilina. Todellisuudessa tilanne tullee olemaan ennustettua parempi. Selvityksessä saamelaisten määräksi on katsottu väestörekisteriin saamen äidinkielekseen ilmoittaneiden määrä 187. Saamelaiskäräjien vaaliluettelon mukaan Enontekiöllä asuu n 400 saamelaista - Kuntaan on viime aikoina suuntautunut paluumuuton aalto, jonka toivomme jatkuvan positiivisviritteisenä. Myös vapaa-ajan asukkaiden pidempiaikaiset oleskelut kunnassa ovat lisääntyneet. Enontekiöllä on myös ollut avoimena merkittävä määrä toimia ja virkoja, joiden myötä uskomme väestön määrän edelleen lisääntyvän. Voisi jopa sanoa kuntamme kärsivän tällä hetkellä pienimuotoisesta asuntopulasta, jota pidämme positiivisena ongelmana. Asuntopulan ratkaisemiseksi kunta tulee investoimaan uusiin vuokra-asuntoihin. Toisena positiivisena ongelmana voidaan mainita päivähoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrän tasainen kasvaminen, jonka seurauksena kunta on tänä vuonna perustunut yhden uuden ryhmäperhepäiväkodin Leppäjärven kylään. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmä toteaa selvityksessään, että Enontekiö on ollut kunnan peruspalveluista annetun lain 63a :n mukaisessa arviointimenettelyssä ja ettei se selviydy peruspalveluiden tuottamisesta tulevaisuudessa. Arvio on virheellinen. Enontekiön talous on kestävällä pohjalla ja menokehitys on ollut valtakunnallisesti tarkastellen erittäin maltillista. Toimintakatteen nousujen keskiarvo vuosina on kunnassamme ollut 1,83%:a valtakunnallisen keskiarvon ollessa 2,86%:a. On totta, että kunta on ollut arviointimenettelyssä, mutta vuonna 2012 kuudesta ns. kriisikuntaidinkaattorista ainoastaan yksi täyttyy; nimittäin tuloveroprosentti, joka on nyt %. Tuloveroprosentinkin osalta voimme tarkastella sen painamista alaspäin siinä vaiheessa, mikäli esimerkiksi kunnan valtion omistamille suojelu- ja erämaa-alueille määräämä 0,9 %:n yleinen kiinteistövero maksatetaan kunnalle. - Enontekiöllä on myös todennettavissa yritysten, varsinkin matkailuyritysten, liikevaihdon tasainen ja maltillinen kasvu, jonka myötä myös kunnan verokertymä kasvaa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Työryhmän olisi yhdyskuntarakennetta tarkastellessaan pitänyt tulla Tunturi-Lapin osalta siihen yksinkertaiseen johtopäätökseen, että rakenne muodostuisi uudessa suurkunnassa liian laajaksi ja hajanaiseksi. Uusi suurkunta keskittäisi palveluitaan, jolloin nykyisen Enontekiön kunnan asukkaat joutuisivat matkustamaan satoja kilometrejä palveluita saadakseen. Työryhmän käyttämä tarkastelumalli sopii kaupunkimaisille seuduille; ei Tunturi-Lappiin.

12 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? - Työryhmän raportista on selkeästi luettavissa, että Enontekiön kunta nykyisillä kuntarajoillaan muodostaa selkeän työssäkäyntialueen. Työssäkäyntialue ei siis voi olla perusteena kuntarajojen muuttamiselle. Mm useat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut edellyttävät työntekijän ja asiakkaan kohtaamista. Erityistyöntekijöiden matkustaminen tekee työnkuvasta kovin raskaan, etenkin talvella keliolosuhteet voivat olla vaikeita. Työntekijän ajasta suhteettoman suuri osuus kuluu matkustamiseen. Toistaiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon Enontekiöllä on saatu hyvin henkilöstöä, mutta jos matkat tulevat lisäämään työn rasittavuutta, voi olla, että henkilöstön saanti vaikeutuu. Sähköinen asiointi on kehittynyt, mutta ahdas laajakaista sekä mobiili-verkon katvealueet vaikeuttavat asiointia. Matkapuhelinyhteyksiä ei ole kaikista osista kuntaa, esim. Käsivarrentien varrella on useita tällaisia asuinpaikkoja. Päivystyspalvelujen ja kiireellisen avun järjestäminen on haasteellista alueellamme jo nykyisinkin, esim. kiireellinen lastensuojelu. Jos alueen toimintayksiköt pienenisivät hallinnon keskittyessä, riittävän päivystysvalmiuden ylläpito vaikeutuisi entisestään. Suunniteltu kuntaliitos vaikuttaisi palveluiden saavutettavuuteen pelkästään negatiivisesti niiden siirtyessä yhä kauemmas nykyisestä Enontekiön kunnasta. Edelleen tämä asettaisi merkittävät haasteet joukkoliikenteelle, joka on nykyisellään olematonta. On totta, että erikoiskaupan asioinnissa enontekiöläiset joutuvat useimmiten asioimaan oman kuntansa ulkopuolelle. Kuntarajojen muutos ei kuitenkaan muuta välimatkoja miksikään, Sen sijaan kuntaliitos estäisi tehokkaasti sen, että nykyiseen Enontekiön kuntaan perustettaisiin tulevaisuudessa uusia erikoiskauppaa harjoittavia yrityksiä Kuntaan suuntautuva lentoliikenne on myös kasvussa ja uskomme, että tulevaisuudessa Enontekiölle lennetään vakivuoroin. On odotettavissa, että kuntaliitoksen myötä Enontekiö-Kautokeino Saami Airportin kehittämiseen ei panostettaisi samassa määrin kuin nyt, vaan kehittämistoimet kohdistuisivat ensisijaisesti Kittilän lentokenttään. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Työryhmän tarkastelunäkökulmana on ollut, että uusi kuntarakenne luo pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Emme usko suunnitellun suurkunnan parantavan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita enontekiöläisten osalta. Sen sijaan haluamme yhteistyössä Muonion kunnan kanssa tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palvelut näiden kahden kunnan alueella yhtenä kokonaisuutena ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Uusi kuntarakenne aiheuttaisi pääasiassa matkailusta ja luontaiselinkeinoista elävän kuntamme autioitumisen. Uskomme että elinkeinotoimen kehittämisessä panostettaisiin jo suuriin matkailukeskuksiin, Leviin ja Ylläkseen, jotka sijaitsevat Kittilässä ja Kolarissa. Työryhmän esitys uudeksi kunnaksi ei ota huomioon alueemme maantiedettä eikä poliittisia realiteetteja. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Selvityksessä todetaan, että toiminnallinen kuntarakenne, joka nykyistä paremmin vastaisi ihmisten arjen muotoutumista kuntarajoista riippumattomasti, on muodostunut selvityksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Toiminnallista kokonaisuutta on kuvattu myös käsitteellä elinpiiri. Enontekiön kuntalaisten elinpiiri on pääsääntöisesti Enontekiön kunta sen nykyisillä kuntarajoilla. Enontekiöläiset asioivat erikoiskaupan liikkeissä elinpiirinsä ulkopuolella, mutta elämä keskittyy muutoin pitkälti nykyisten kuntarajojen sisälle. Kuntarajaa siirtämällä enontekiöläisten elinpiiri laajentuisi, eikä se voi missään nimessä olla kuntaliitoksen tarkoitus.

13 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Enontekiön kunta antoi tuoreeltaan kannanoton työryhmän selvitykseen 9.2. Kannanotto seuraavana: ENONTEKIÖN KUNNAN KANNANOTTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN JULKAISEMAAN SELVITYKSEEN Työryhmän kuntaministeri Virkkuselle luovuttamassa selvityksessä esitetään liitosta Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin välillä. Selvityksessä todetaan, että uusi kuntarakenne luo pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidulle palveluiden järjestämiselle. Lisäksi työryhmä toteaa selvityksessään, että kuntaliitos on välttämätön kokoamaan alueen voimavarat yhteen väestön ikääntymisen ja kuntatalouden haasteissa. Selvitystyötä lukiessa tulee ensimmäisenä mieleen, että sen kirjoittajat eivät ole perehtyneet kotimaansa maantieteeseen kovinkaan laajassa mittakaavassa. Selvityksessä todetaan lakonisesti, että nykyisten kuntien keskusten kautta kulkeva lähtöpisteeseen palaava rengasreitti on pituudeltaan 383 kilometriä ja että uuden kunnan pinta-ala olisi neliökilometriä. Tosiasiassa tämä tarkoittaa, että uuden kunnan pohjoisimmasta kylästä Kilpisjärveltä olisi matkaa uuden kunnan eteläisimpään kylään Aitamännikköön yli 300 kilometriä. Etelä-Suomeen siirrettynä tämä tarkoittaisi, että Äänekoski, Jyväskylä, Heinola, Lahti ja Helsinki kuuluisivat samaan kuntaan. Uusi kunta olisi kooltaan yli kaksi kertaa suurempi kuin Uudenmaan maakunta. Uuden kunnan kuntakeskukseksi muodostuisi mitä ilmeisimmin Kittilä. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisen Enontekiön alueella sijaitsevista kylistä matkaa tulisi uuteen kuntakeskukseen Kilpisjärveltä 270 kilometriä, Karesuvannosta 191 kilometriä, Hetasta 155 kilometriä, Peltovuomasta 120 kilometriä ja Nunnasesta 114 kilometriä. Edelleen Etelä-Suomeen siirrettynä tämä tarkoittaisi sitä, että Turun ollessa kuntakeskuksena siellä joutuisivat asioimaan kuntalaiset niin Kurikasta (276 km), Kankaanpäästä (173 km) kuin Sastamalastakin (118 km).

14 Uuden kunnan asukasluvun on todettu selvityksessä olevan yhteensä asukasta. Nykyisen Enontekiön asukasluku on henkeä ja enontekiöläiset muodostaisivat näin 13 %:a uuden kunnan asukkaista. Itsehallinnon suojaa koskevan perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Nykyisen Enontekiön kuntalaiset olisivat häviävän pienenä vähemmistönä uudessa kunnassaan ja poliittisten perusperiaatteiden mukaisesti uuden kunnan selkeä valtakeskittymä olisi nykyinen Kittilä, jonka asukkaat käyttäisivät peräti 44 %:n äänivaltaa uudessa kunnassa. Ei tarvitse olla selvännäkijä nähdäkseen, millaiseen poliittiseen päätöksentekoon tämä johtaa ja mihin palvelut tullaan tulevaisuudessa uuden kunnan alueella keskittämään. Mikäli kuntauudistus toteutetaan tässä laajuudessa, voidaan samalla järjestää yleiset lähidemokratian hautajaiset Tunturi-Lapissa. Esitetty uudistus sotii räikeällä tavalla perustuslain henkeä vastaan ja uudistuksessa hallitus pyrkii ylhäältä sanelemaan, mikä kunta tulevaisuudessa käyttää käytännössä kaikkea päätäntävaltaa koko Tunturi-Lapin alueella. Työryhmän selvitys antaa täysin väärän kuvan Enontekiön kunnan taloudellisesta tilanteesta. Selvityksessä todetaan, että alueen kunnista Enontekiö ja Muonio ovat olleet kunnan peruspalveluista annetun lain 63a :n mukaisessa arviointimenettelyssä, ja etteivät ne selviydy peruspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa sekä talouden että väestöllisen kehityksen vuoksi. Työryhmän arvio on virheellinen ja arvion perustelemiseksi olisi toivonut työryhmän esittävän edes yhden lähdeviittauksen väitteensä tueksi. On totta, että Enontekiön kunta on ollut arviointimenettelyssä, mutta arviointimenettelyn seurauksena olemme oppineet kovimman kautta hoitamaan kuntamme taloutta vastuullisesti. Vuoden 2011 tilinpäätöksessään kunta kykenee kattamaan viimeisetkin aiemmilta vuosilta kertyneet kattamattomat alijäämät ja myös vuoden 2012 talousarvio on ylijäämäinen. Eero Laesterän ja Tuomas Kumpulan tekemässä julkaisussa Kuntien talouden kehittyminen osoitetaan, että Enontekiön kunnan toimintakatteen nousujen keskiarvo vuosina on ollut 1,83%:a valtakunnallisen keskiarvon ollessa 2,86%:a. Menokehitys on siis ollut Enontekiöllä erittäin maltillista. Edelleen julkaisussa todetaan, että vuoteen 2025 mennessä Enontekiön väestön arvioidaan kasvavan noin 0,2%:lla vuodessa. Kunta siis säilyttänee elinvoimansa väestön ikääntymisestä huolimatta, väestön määrä pysyy pitkällä aikajänteellä suhteellisen stabiilina ja menot kyetään kattamaan myös tulevaisuudessa. Enontekiön ja Muonion kunnat ovat kuitenkin tiedostaneet molempien kuntien haasteet peruspalveluiden tuottamisessa väestörakenteen muutoksessa ja tämän johdosta kunnat käynnistivät laajan selvitystyön peruspalvelujen tuottamisesta molempien kuntien alueelle vuonna Selvitysmiehenä selvityksessä toimi sairaalaneuvos Matti Kakko. Selvitystyön loppupäätelmänä oli, että tarkoituksenmukaisin tapa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen Enontekiön ja Muonion kuntien alueella olisi ns. isäntäkuntamalli. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymän perussopimus päättyy vuoden 2012 lopussa ja kunnat hakevat parhaillaan projektipäällikköä hankkeeseen, jossa suunniteltaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen yhtenä kokonaisuutena molempien kuntien alueella. Edellä kuvatun kaltainen vapaaehtoinen yhteistyö luo paremman pohjan peruspalveluiden integraatiolle kuin sanelupolitiikan mukaiset mielivaltaiset, faktatietoon pohjaamattomat liitokset. Epäilyttävää on, että sosiaali- ja terveysministeriö ei myöntänyt hankkeelle avustusta ennen kuntauudistuksen kokonaisvaikutusten selvittämistä, vaikka samaan aikaan olemme saaneet kuntaministerin suusta kuulla, että liitoksissa ei tultaisi käyttämään pakkoa. Rahoituksen epääminen hankkeelta kertoo jostain aivan muusta. Tästäkin huolimatta kuntien yhteishanke etenee parhaillaan puhtaasti omarahoitteisena ja osoittaa osaltaan, että niin Enontekiö kuin oletettavasti Muoniokin haluavat tulevaisuudessa säilyä itsenäisinä kuntina, joiden palvelurakenne on kuitenkin tarpeellisilta osiltaan integroitu yhteen. Työryhmän selvityksen mukainen kuntaliitos luo demokratiavajetta, kuntien vapaaehtoinen yhteistoiminta sitä vastoin paikkaa sitä. Työryhmän selvityksessä pyritään todistelemaan, että uusi kunta olisi taloudeltaan vahva. Tosiseikkana

15 voidaan kuitenkin todeta, että palveluita tarvitaan edelleen sama määrä kuin ennenkin ja todellisten säästöjen aikaansaaminen pakottaisi uuden kunnan keskittämään toimintojaan. Tämä tarkoittaisi palveluiden laadun heikkenemistä sekä lähipalveluiden täydellistä poispyyhkimistä Enontekiön kunnan alueelta. Enontekiön kunta pitää tällaista tilannetta täysin kestämättömänä. Selvitystyössä todetaan myös, että saamelaisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi uusi kunta tulisi määritellä ainakin Enontekiön kunnan osalta kuuluvaksi saamelaisten kotiseutualueeseen tai muussa tapauksessa saamelaisten kielelliset oikeudet heikkenisivät. Tosiseikkana voitaneen kuitenkin pitää, että kuntaliitos heikentäisi saamelaisten kielellisiä oikeuksia entisestään lakimuutoksesta huolimatta, sillä kuntaliitoksessa keskuskuntana toimiva Kittilä tulisi kohtaamaan vaikeuksia saamenkielisten palveluiden järjestämisessä niin etäällä saamelaisten kulttuurisesta itsehallintoalueesta. Koko uuden kunnan muuttaminen lakimuutoksella osaksi saamelaisten itsehallintoaluetta olisi absurdia, sillä kunta ei sitä selkeästikään olisi, sillä sen eteläiset osat eivät missään tapauksessa kuulu saamelaisalueeseen maantieteellisesti saati kielellisesti. Saamelaiset jäisivät myös ilman edustajaa uuden kunnan kunnanvaltuustossa, sillä heitä olisi koko kunnan väestöstä ainoastaan noin 1,3 %:a. On huomattava, että nykyisen Enontekiön 17-henkisessä valtuustossa saamelaisilla on kaksi omaa edustajaa, jotka voivat vaikuttaa saamenkielisten palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen Enontekiöllä. Selvityksessä todetaan, että yksi kunta kokoaisi alueen voimavarat ja toisi alueelle elinvoimaa sekä antaisi mahdollisuuksia syventää nykyistä yhteistyötä. Väite ei pidä paikkaansa. Uudessa kunnassa muodostuisi poliittinen voimakeskittymä Kittilään, jonka seurauksena muun kuin nykyisen Kittilän alueen elinvoima häviäisi ja syrjäkylät näivettyisivät pois viimeistenkin lähipalveluiden lakkauttamisen myötä. Lähidemokratia häviäisi eikä yhteistyöstä voida puhua, kun yksi nykyisistä kunnista vie ja muut vikisevät. Ylipäätään kunnan menestymiseen vaikuttavat moninaiset syyt. Niistä tärkein on kuitenkin kunnan luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon kyky hoitaa kunnan asioita pitkällä aikavälillä sekä viedä kuntaa kohti sen strategisia päämääriä. Suunnitellussa suurkunnassa emme usko tämän toteutuvan poliittisten voimasuhteiden vääristymisen ja pelkästään kunnan massiivisen koon vuoksi. Enontekiön kunnan tärkein elinkeino verotuloilla mitattuna on matkailu. Enontekiön matkailijamäärät kasvavat tasaisesti ja kunnassa on panostettu voimakkaasti niin kuntalaisia kuin matkailijoita palvelevan perusinfrastruktuurin kehittämiseen sekä sitouduttu matkailun kehittämishankkeisiin. Voidaankin perustellusti kysyä, mitä tälle infrastruktuurille ja hankkeille tapahtuu mahdollisen kuntaliitoksen myötä? Lienee täysin selvää, ettei uuden kunnan elinkeinotoimella ole intressejä panostaa Enontekiön matkailun kehittämiseen, vaan merkittävimmät investoinnit ja kehittämishankkeet matkailun alalla suunnattaisiin mitä todennäköisimmin Kittilän Leville ja Kolarin Ylläkselle Muonion ja Enontekiön jäädessä niin sanotusti paitsioon. Kuntaliitoksen yhteydessä voisimme samalla alkaa puhumaan Levin ja Ylläksen matkailumonopoleista. Uudistuksia on luonnollisesti tehtävä, mutta kuntarajojen siirtäminen ei ratkaise palveluiden tuottamiseen liittyviä ongelmia. Ihmiset, ikärakenne ja palvelutarpeet eivät katoa minnekään rajojen siirtämisen myötä. Hallituksen tulisi sen sijaan ottaa kuntien nykyiset tehtävät tarkasteluun ja pohtia, voidaanko joitain kunnille osoitettuja toimintoja, esimerkiksi vaikkapa erikoissairaanhoito, siirtää valtion vastuulle. Kuntien tulee myös edelleen, demokraattisesti ja itsenäisesti, kehittää palvelurakennettaan ja pyrkiä syventämään yhteistyötään sekä integraatiota naapurikuntien kesken mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Itsenäisenä Enontekiön kuntana jatkamme aktiivisesti tätä yhteistyötä kaikkien seutukunnan kuntien kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Edelleen suunnittelutyössä ei ole huomioitu luontaiselinkeinojen merkitystä kaikille enontekiöläisille. Enontekiöllä eletään ja hengitetään luonnosta. Metsästys, kalastus ja luonnontuotteiden keruu ovat tärkeä osa paikallista kulttuuria. Kotitarvekalastuksella saadaan lisäravintoa monen perheen ruokapöytään. Riekkoa ja kiirunaa saa metsästää Enontekiöllä maaliskuun loppuun saakka ja myös niiden ansapyynti on sallittua, toisin kuin eteläisemmässä Suomessa. Mitä näille paikallisten ikiaikaisille oikeuksille tapahtuisi kuntauudistuksen

16 myötä? On todennäköistä, että pyyntipaine nykyisen Enontekiön kunnan alueella kasvaisi oikeudenomistajien määrän kasvaessa vajaasta kahdestatuhannesta yli neljääntoistatuhanteen ja tulisimme näkemään törkeää kalavesien sekä riistamaiden hyväksikäyttöä. Emme missään nimessä voi hyväksyä suunniteltua kuntauudistusta tästäkään syystä Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Enontekiön kunta yhtyy tarkastelunäkökulmaan, jonka mukaan virkamiestyöryhmän kuntauudistus esitystä ei tule hyväksyä. Mahdollisten kuntaliitosten tulee perustua kuntien itse tekemään demokraattiseen päätökseen; ei ylhäältäpäin saneltuun pakkoon. Enontekiön kunta ei näe tässä tilanteessa tarvetta liitokseen minkään seutukunnan kunnan kanssa, sillä liitoksella ei saavutettaisi mitään hyötyjä Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

17 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Tämä Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia.

18 Perustelunne aikataululle - Liitoksille ei ole tarvetta Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi antaa myöntävä päätös Enontekiön ja Muonion kuntien alueelliselle kokeilulle, jonka pohjalta luotaisiin yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne molempien kuntien alueelle ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Tämä lisäisi kuntien integraatiota ilman tarpeetonta kuntaliitosta Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Lisänäkemykset on esitetty kunnan kannanotossa, joka on esitetty aiemmin tässä selvityksessä Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Kuntalain uudistuksessa tulisi ottaa huomioon, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ja yhtä oikeaa mallia järjestää kunnan hallintoa. Suomi on laaja maa ja sen kunnat ovat erilaisia niin väestö- kuin elinkeinorakenteeltaan sekä maantieteeltään. Kuntalaissa esitetyissä kuntamalleissa tulee huomioida eri kuntien ja eri kuntajoukkojen erityispiirteet sekä erityistarpeet. Kuntalain kokonaisuudistuksessa tulee tarkastella, millä toimenpiteillä peruspalvelut ovat saavutettavissa ja huomioida, että kuntien asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat turvatut. Virkamiestyöryhmän esittämä kuntauudistus ei turvaa kunnan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia Tunturi-Lapissa. Kunnat ja lainsäädäntö ovat välineitä kansalaisten perusoikeuksien toteuttamiselle ja ne luovat kanavan, joiden kautta kansalaisille tuotetaan heidän tarvitsemansa peruspalvelut. Paikallis- ja aluetason päätöksentekoa tulee kuntalaissa edelleen vahvistaa ja huomioida kaikessa uudistustyössä kuntademokratian perusperiaatteet sekä subsidiariteeti- eli läheisyysperiaate. Subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja käsitellä byrokratiassa mahdollisimman alhaisella tasolla. Kuntauudistuksessa näemme päätöksenteon karkaavan aivan liian kauas kuntalaisista.

19 Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Nykyisessä lainsäädännössä huomioitu kuntalaisaloite on lisännyt lähidemokratian toteutumista, vaikkakin kuntalaisaloite on harvoin käytetty keino kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalaisaloite on hyvä työkalu, mutta työkalun käyttämiseen kansalaiset kaipaavat rohkaisua. Lähidemokratian tavoitteena ei voi kuitenkaan olla tarjota lisämahdollisuuksia pelkästään äänekkäimmille ja valveutuneimmille. Tämän vuoksi kunnan ja kuntalaisten suoraa vuorovaikutusta ja dialogin mahdollisuuksia tulee edelleen kehittää, vaikkakaan tämä ei suoraan välttämättä ole lainsäädännöllinen kysymys. Erilaiset kuntapäättäjien ja ylimmän virkamiesjohdon kuntakierrokset syrjäisimpien seutujen asukkaiden kuulemiseksi ovat merkittävä lähidemokratiaa lisäävä keino. Tarkasteluun eri kunnissa voitaneen ottaa myös aluelautakuntien perustaminen kuntien tarpeiden mukaisesti Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Nykyinen rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä on kuntamme kannalta hyvä ja riittävä. Mikäli valtion omistamista suojelu- ja erämaa-alueista aletaan maksamaan yleistä kiinteistöveroa, joka perustuu näiden alueiden edes kohtuulliseen arvostukseen, on kuntamme taloudellinen tilanne ja palveluntuotanto turvattu pitkälle tulevaisuuteen Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako - Tämä. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Tulisi harkita esimerkiksi erikoissairaanhoidon siirtämistä valtion vastuulle.