VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY
|
|
- Hilja Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY Hanna Inkeroinen ja Elina Vuorio
2 Kannen kuvat: Turun kaupungin kuvapankki / Valokuvatuotanto Iloinen liftari Turun kaupungin kuvapankki Turun kaupungin kuvapankki / Otto Väätäinen / Iloinen liftari Turun kaupungin kuvapankki / Stillkuvastudio / Mika Okko TEKIJÄT: Hanna Inkeroinen ja Elina Vuorio ISBN (NID.) ISBN (PDF) ISSN X (NID.) ISSN (PDF) PAINOSALAMA OY TURKU 2011
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Väestö Johdanto Loimaan seutukunta... 9 Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Yhteenveto ja tulkinta Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Lapset, nuoret ja perheet Johdanto Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Loimaan seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Lapsiperheiden hyvinvointi Syrjäytymisen ehkäisy Yhteenveto ja tulkinta
4 3.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Työikäiset Johdanto Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Loimaan seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Koulutus ja työ Toimeentulo Terveys Yhteenveto ja tulkinta Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Ikääntyneet Johdanto Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Loimaan seutukunta Palvelujen tarve
5 5.2.2 Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Salon seutukunta Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta itäiset kunnat Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Turun seutukunta läntiset kunnat Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Vakka-Suomen seutukunta Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Åboland Turunmaan seutukunta Palvelujen tarve Palvelurakenne Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Talous Yhteenveto ja tulkinta Pohdintaa Varsinais-Suomesta Lähteet Päihteet Johdanto Loimaan seutukunta Salon seutukunta Turun seutukunta- itäiset kunnat Turun seutukunta läntiset kunnat Vakka-Suomen seutukunta Åboland Turunmaan seutukunta Pohdinta Varsinais-Suomesta Lähteet Johtopäätökset
6 1. Johdanto Väestön hyvinvointia ja kuntien palvelurakennetta koskevan alueellisen tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen tarve on korostunut eri puolilla Suomea monien yhteiskunnallisten ja palvelurakenteita koskevien muutosten myötä. Valtakunnalliset toimijat, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos jne., kokoavat runsaasti hyvinvointia ja palveluja koskevaa tietoa, mutta tiedon käyttöön saaminen ja hyödyntäminen kunnissa edellyttävät aikaa ja paneutumista eri lähteistä saatavilla olevaan tietoon. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat vastanneet haasteeseen käynnistämällä alueellisia tiedontuotannon hankkeita ja tiivistämällä yhteistyötään alueellisen tiedontuotannon menetelmien ja käytäntöjen kehittämisessä sekä keskenään että edellä mainittujen valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Pyrimme vähentämään tiedon hajanaisuutta ja edistämään tiedon hyödyntämistä sekä kehittämään nopeammin hyödynnettävissä olevaa tietopohjaa. Varsinais-Suomessa toteutetussa TIETOHYÖTY -hankkeessa vuosina koottiin valtakunnallisista tietokannoista kunta- ja seutukohtaisesti tilastotietoa alueen toimijoiden kanssa yhteisesti sovittujen indikaattorien perusteella. Tilastojen perusteella koottuja tietoja analysoitiin ja tulkittiin kuntien ja seutujen toimijoiden kanssa useissa eri tapaamisissa. Hankkeessa koottu, kuntakohtaisesti esitetty tieto on käytettävissä hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia laadittaessa sekä päätöksenteon pohjana. Toiminta tulee vakiintumaan osaksi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Vasson, tehtäviä. Hyvinvointitietoa seuraamalla ja kuntien tilanteita vertailemalla voidaan arvioida tehtyjä hyvinvointipalveluihin liittyviä päätöksiä ja toimintatapoja. Vaikka tilastolliset indikaattorit antavat vain osittaista tietoa todellisuudesta, niiden seuraaminen ja vertailu herättää kiinnittämään huomiota eri väestöryhmiä koskeviin ilmiöihin, poikkeamiin, muutoksiin ja pysyvyyteen. Tilastoihin päätyvän tiedon keräämisen tapa, tilastointitapojen muutokset sekä tietoja antavien tahojen erilaiset luokitukset ja tulkinnat vaikuttavat lopputulokseen. Myös kuntien erilainen väestömäärä vaikuttaa tilastojen vertailtavuuteen. Pienissä kunnissa pienetkin muutokset näkyvät tilastoissa suhteellisesti suurempina kuin väestöpohjaltaan suurissa kunnissa. Näistä syistä tilastoindikaattoreiden ilmaisemaa tietoa täytyy aina tulkita kriittisesti arvioiden sekä paikallisten toimijoiden että tilastoja tuottavien tahojen kanssa. Kunnissa seurataan hyvinvointiin ja palveluihin liittyviä tietoja vaihtelevin tavoin. Tiedon löytäminen ja käyttöönotto vaatii aikaa. Yhteinen, kokoava ja koordinoiva taho on tarpeellinen alueellisen hyvinvointitiedon keräämiseen, raportointiin ja väestöryhmien välisten hyvinvointierojen 6
7 esiintuomiseen. Alueelliset kunta- ja seutukohtaiset vertailut on koettu hyödyllisinä, sillä näin syntyy laajempi kuva ilmiöistä ja mahdollisesti erilaisten palveluratkaisujen vaikuttavuudesta. Samalla hyvinvointitiedon koontiin ja analysointiin tarvittava osaaminen kehittyy. Tilastojen lisäksi tarvitaan ihmisten kokemuksellista tietoa hyvinvoinnistaan ja palvelujen toimivuudesta. Jatkossa alueellisen tiedontuotannon toimintaa kehitettäessä tarvitaankin erilaisia tiedonkeruun tapoja ja menetelmiä. Nyt käsillä olevassa raportissa on luotu pohja tiedonkeruulle. Jatkossa tietokantaa päivitetään Vasson kotisivuille, mistä se on helposti löydettävissä. Hyvinvointitiedon kerääminen on myös välttämätön edellytys erilaisten kehittämistarpeiden tunnistamiselle, mikä sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnassa on keskeistä. Toiminnalla pyritään edistämään tietojohtamista kaikilla hyvinvoinnin tasoilla. Raportissa esitellään tulokset ikäryhmittäin ja seuduittain. Jokaisen seutukunnan osiot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia ja näin ollen valtakunnallista ja maakunnallista tilannetta koskevat yleisemmät havainnot toistuvat eri seutuja koskevissa osioissa. Raportti alkaa yleisemmästä Väestöosuudesta ja jatkuu elämänkaarimallin mukaisesti ikäryhmissä päättyen päihdetilastoja käsittelevään lukuun. Jokaisessa osuudessa esitellään tilastot seuduittain ja jokaisen yhtä seutua käsittelevän luvun lopuksi on Yhteenveto ja tulkinta -luku, johon sisältyy kuntien ja seutujen omia tulkintoja ilmiöiden takaa. Turun seutukunta on jaettu itäisiin ja läntisiin kuntiin ja Turkua koskevat tilastot sisältyvät kumpaankin ryhmään. Johtopäätökset-luvussa kootaan yleisemmin hyvinvointitiedon käsitettä ja hanketta yhteen. 7
8 2. Väestö 2.1Johdanto Väestö Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien , ja välillä on laskettu väestömäärä indikaattorin luvuista. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä. Indikaattori ilmaisee eri ikäryhmien osuuden prosentteina koko väestöstä vuoden viimeisenä päivänä (Sotkanet 2010). 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste Indikaattori ilmaisee ennusteen eri ikäryhmien väestöosuudesta vuoden 2020 viimeisenä päivänä. Ennusteen lähtöväkilukuna ovat olleet vuoden 2008 lopun väkiluvut 1-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Tilastoa tuottaa Tilastokeskus. (Sotkanet 2010.) Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti. Tilasto sisältää myös tapaukset, joissa kieli on tuntematon. Väestöllä tarkoitetaan tässä kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. (Sotkanet 2010.) Lapsiperheet, % perheistä. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. (Sotkanet.) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden kaikista lapsiperheistä (Sotkanet). Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa asuvia, asunnottomia, ulkomailla tai tietymättömissä olevia ei lasketa asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. (Sotkanet 2010.) 8
9 2.2 Loimaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Aura Koski Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Loimaan seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Aura 4 6,3 13,9 14,3 13 Koski 3,7 2,4 10,5 13,8 15,9 Loimaa 6,3 5,6 9,4 11,8 14,4 Marttila 1,4 1,4 7,4 8,9 8,4 Oripää 0,7 8,9 19,8 20,1 27,8 Pöytyä 4,2 3,4 8,1 9,9 11,9 Tarvasjoki 0 4,7 7,2 7,7 8,6 Loimaan seutukunta 4,7 4,8 9,8 11,7 13,7 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,1 39 9
10 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 10
11 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 11
12 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Loimaan seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä ainoastaan Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa väestön määrä on jonkin verran vaihdellut vuosittain. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa, mutta tasaisemmin ja voimakkaimmin Koskella, Loimaalla, Oripäässä ja Pöytyällä. Syynä tähän on elinkeinorakenne, joka houkuttelee työperäistä maahanmuuttoa esimerkiksi maatiloille ja puutarhoille. Vakka-Suomen seutukunnassa tilanne on samankaltainen elinkeinorakenteen ja näin ollen työperäisen maahanmuuton osalta. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat - ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa. Loimaan seutukunnassa iäkkäin väestö on Koskella, missä useampi kuin joka neljäs kuntalainen on 65 vuotta täyttänyt. Varsinais-Suomessa muut yhtä ikääntyneet kunnat olivat Kemiönsaari, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella väestö ei 12
13 ole ikääntynyt täysin samassa tahdissa muiden kuntien kanssa, sillä 0 15-vuotiaiden osuus ei ole laskenut yhtä selvästi kuin muissa Loimaan seudun kunnissa. Tämä näkyy myös väestömäärässä, joka on noussut viimeisten vuosien aikana ko. kunnissa, vaikka väestö on samaan aikaan myös ikääntynyt. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa 2000-luvun loppupuolella. Koskella, Marttilassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella lapsiperheiden määrä on vuosien 2008 ja 2009 välillä hieman noussut. Aurassa ja Tarvasjoella lapsiperheitä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin vuonna Verrattuna vuoteen 1995 kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa oli vuonna 2009 vähemmän lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Koskella ja Pöytyällä. Koskella yksinhuoltajaperheiden osuus oli lisäksi jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 1 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Koskella ja Loimaalla oli jopa hieman enemmän yksinasuvia kuin keskimäärin koko maassa vuonna Koskella yksin asumista selittää kunnan runsas ikääntynyt väestö. Loimaalla yksinasuvat ovat pääasiassa opiskelijoita tai nuoria aikuisia. 1 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 13
14 2.3 Salon seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Salo Somero Salon seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Salo 10,8 20,5 39,4 43,9 46 Somero 5,6 6, ,9 15,8 Salon seutukunta 9,9 18,4 35,5 39,5 41,6 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,
15 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 -vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 15
16 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16
17 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Salon seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä Salossa ja laski Somerolla. Someron väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on selvästi suurempi Salossa kuin Somerolla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 1995 lähtien. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Salon seutukunnassa. Somero kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin, sillä noin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta. Muita Varsinais-Suomen ikääntyneitä kuntia ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi ja Taivassalo. Someron kaupungin ikärakenne on haastava, sillä 0 15-vuotiaiden lasten määrä on myös vähentynyt ja työikäisten osuus oli vuonna 2009 koko maakunnan pienin. Somerolla alle puolet kuntalaisista oli työiässä olevia vuotiaita, kun muualla maakunnassa osuudet ovat olleet kaikkialla yli 50 prosenttia. 17
18 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa ja Varsinais-Suomessa. Salossa lapsiperheiden määrä on kasvanut, kun taas Somerolla lapsiperheitä oli vähemmän kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuonna Verrattuna vuoteen 1995 sekä Salossa että Somerolla on tällä hetkellä vähemmän lapsiperheitä. Sen sijaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut molemmissa kunnissa, mutta yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2009 edelleen vähemmän kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Salossa yhden hengen asuntokuntien määrä nousi hieman vuosien 2007 ja 2008 välillä. Somerolla yhden hengen asuntokuntien määrä on noussut koko tarkasteluajanjaksolla, mutta vuosien 2007 ja 2008 välillä määrä vähentyi hieman. Salon seutukunnassa kokonaisuutena tarkasteltuna yhden hengen asuntokuntien määrä on tasaisesti noussut vuodesta 1995 lähtien. 2.4 Turun seutukunta itäiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kaarina Lieto Paimio Sauvo Turku Turun seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kaarina 7,3 13, ,3 26 Lieto 5,6 7,8 15,3 16,5 17,4 Paimio 5,4 6,5 9,2 9,3 9,2 Sauvo 6,3 8,4 16,6 18,5 18,8 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,
19 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 -vuotta täyttäneet, % väestöstä 19
20 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 20
21 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa itäisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut selvästi Kaarinassa, Liedossa, Sauvossa ja erityisesti Turussa. Sen sijaan Paimiossa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi hitaammin kuin muissa Turun seudun itäisissä kunnissa vuosina Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan itäisissä kunnissa. Turun seutukunnan itäisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Turussa ja Sauvossa, missä molemmissa noin 18 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä vuonna Väestö on ikääntynyt myös Kaarinassa ja Liedossa, mutta samaan aikaan vuotiaiden lasten määrä on lisääntynyt. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri opiskelijaväestö nosti vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin, mikä oli korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa vuonna
22 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa vuosien 1995 ja 2009 välillä. Kaarinassa, Liedossa ja Paimiossa lapsiperheiden määrä oli vuosien 2008 ja 2009 välillä kuitenkin hieman noussut. Samaan aikaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut tasaisesti Liedossa. Muualla Turun seudun itäisissä kunnissa yksinhuoltajaperheiden määrä on hieman laskenut tai pysynyt suhteellisen tasaisena. Kaikkein suurin yksinhuoltajaperheiden määrä oli Turussa vuonna Turussa yksinhuoltajaperheitä oli 27,5 prosenttia kaikista lapsiperheistä, mikä oli selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 2 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan itäisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Kaarinassa, Liedossa sekä Turussa koko tarkasteluajanjakson aikana ja laskenut hieman Paimiossa ja Sauvossa vuosien 2007 ja 2008 välillä. 2 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 22
23 2.5 Turun seutukunta läntiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Turku Turun seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Masku 1,4 3 6,9 7,7 8,5 Mynämäki 2,5 3,7 7,1 7,5 8,2 Naantali 4,8 6,4 10,4 12,2 11,4 Nousiainen 2,7 2,4 7,6 8,5 8,9 Raisio 10,5 24,7 35,8 39,1 43 Rusko 3,7 5,2 6,5 8 7,4 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,
24 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 24
25 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 25
26 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa läntisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Turun seudun läntisissä kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan läntisissä kunnissa. Turun seutukunnan läntisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Mynämäellä ja Turussa vuonna Mynämäellä noin 19 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä ja Turussa noin 18 prosenttia. Maskussa 0-6-vuotiaiden kuntalaisten osuus, noin 10 prosenttia, oli maakunnan suurin. Myös työikäisten osuus oli maakunnan suurin Maskussa, sillä yli puolet kuntalaisista olivat vuotiaita. Rusko taas näyttäytyy 7 15-vuotiaiden kuntana, sillä vuodesta 1995 lähtien ko. ikäluokan osuus on vaihdellut 14,3 ja 16,1 prosentin välillä. Vuonna 2009 Ruskolla oli eniten 7 15-vuotiasta väestöä koko maakunnassa. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri opiskeli- 26
27 javäestö nosti vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin vuonna 2009, mikä on korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa. Huolimatta läntisten kuntien suuresta lapsiväestöstä lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Lapsiperheiden määrä on laskenut kuitenkin lievimmin Maskussa, missä lapsiperheiden osuus perheistä oli noin 49 prosenttia vuonna Maskun lapsiperheväestö oli Varsinais-Suomen suurin vuonna Vuonna 2009 yksinhuoltajaperheitä oli eniten Turussa 27,5 prosenttia, Naantalissa noin 20 prosenttia ja Raisiossa noin 19 prosenttia. Nousiaisissa yksinhuoltajaperheitä oli 9,5 prosenttia vuonna 2009, mikä oli pienin yksinhuoltajaväestö koko Varsinais-Suomessa. Yksinhuoltajaperheiden määrä näyttää vaihtelevan vuosittain aaltomaisesti ja vuosien 2008 ja 2009 välillä monessa Turun seudun läntisessä kunnassa näiden perheiden määrä kasvoi. Turussa yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 3 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan läntisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Mynämäellä, Raisiossa ja Turussa ja laskenut hieman Maskussa ja Nousiaisissa. Tilannetta selittää kyseisten kuntien asuntokanta. 3 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 27
28 2.6 Vakka-Suomen seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka- Suomen seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kustavi 6,6 9,9 15,5 17,6 18,2 Laitila 2,1 4,2 12,6 13,8 15,2 Pyhäranta 0,4 1,7 4,5 4,9 6,3 Taivassalo 4,7 4,4 15,6 15,2 17,1 Uusikaupunki 3 3,7 6,3 7,1 7,3 Vehmaa 1,5 1,6 6,5 7,4 7,9 Vakka-Suomen seutukunta 2,7 3,8 8,7 9,5 10,2 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,
29 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 29
30 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 30
31 Lähde: Sotkanet KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Vakka-Suomen seutukunnan kaikissa kunnissa väkimäärä on laskenut koko tarkasteluajanjakson ajan. Vakka-Suomi seutukuntana on ainut seutu Varsinais-Suomessa, missä jokaisessa kunnassa väkiluku on laskenut. On kuitenkin hyvä muistaa, että vuosittaista satunnaisvaihtelua on luvuissa mukana. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Vakka- Suomen kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja jonkin verran myös Vehmaalla. Vakka-Suomessa maatalous työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä, joista osa myös lopulta asettuu Suomeen pidemmäksikin aikaa. Loimaan seutukunnassa elinkeinorakenne on samankaltainen, mikä on lisännyt työperäistä maahanmuuttoa alueelle. Pyhärannassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2009 noin 6 tuhatta asukasta kohden, mikä oli pienin vieraskielinen väestö koko Varsinais-Suomessa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa. Vakka-Suomen seutukunnassa iäkkäin väestö vuonna
32 oli Kustavissa ja Taivassalossa, missä molemmissa useampi kuin joka neljäs asukas on 65 vuotta täyttäneitä. Muista ikääntyneitä kuntia Varsinais-Suomessa olivat Kemiönsaari, Koski ja Somero. Kun tarkastellaan nuorimpia ikäluokkia vuonna 2009, Kustavissa oli koko Varsinais-Suomen pienin 0 6-vuotiaiden ja vuotiaiden väestö ja Taivassalossa 7 15-vuotiaiden väestö. Työikäisiä, vuotiaita, oli Vakka-Suomessa keskimäärin saman verran kuin koko maakunnassa. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Vakka-Suomen seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Vakka-Suomen kunnista eniten Laitilassa eli noin 40 prosenttia perheistä, mikä on saman verran kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Vertailuluvuksi Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Vakka-Suomessa. Vuosittaista vaihtelua on paljon muissa kunnissa paitsi Vehmaalla, missä yksinhuoltajaperheiden määrä on tasaisesti noussut. Viimeisten tarkasteluvuosien välillä yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Taivassalossa, mutta suurin yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista perheistä oli kuitenkin Kustavissa vuonna 2009, missä noin 21 prosenttia perheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt vuosien 2007 ja 2008 välillä hieman Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja Uudessakaupungissa ja laskenut Pyhärannassa ja Vehmaalla. Vakka-Suomessa yksin asumisen lisääntyminen johtuu osittain väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä. 32
33 2.7 Åboland Turunmaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö ja muutos vuosina , ja Muutos (hlö) v v v Kemiönsaari Länsi- Turunmaa Åboland- Turunmaan seutukunta Varsinais- Suomi Koko maa TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta Kemiönsaari 4,9 5,6 9,5 11,5 13,8 Länsi-Turunmaa 8,3 7,7 10,5 12,5 14,5 Åboland-Turunmaan seutukunta 7,1 7 10,2 12,2 14,3 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19, ,
34 KUVIO vuotiaat, 7 15-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 34
35 KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 35
36 KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turunmaan seutukunnassa Kemiönsaaren väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan, vuodesta 1995 lähtien. Länsi-Turunmaalla väkiluku on kasvanut 2000-luvulla, mutta yleisesti muutosta on vaikea kuvailla tarkemmin kuntaliitosten vuoksi. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut enemmän Kemiönsaarella kuin Länsi-Turunmaalla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kuitenkin selvästi kasvanut vuodesta 1995 lähtien. Koko Varsinais-Suomesta Turussa oli suurin vieraskielinen väestö vuonna 2009, sillä vieraskielisiä oli noin 71 tuhatta asukasta kohden. Vähiten vieraskielisiä oli Pyhärannassa, missä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli noin 6 tuhatta asukasta kohden. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turunmaan seutukunnassa. Kemiönsaarella on iäkkäämpi väestö kuin Länsi-Turunmaalla ja molempien kuntien väestö on iäkkäämpää kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Kemiönsaarella useampi kuin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta ja näin ollen Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin yhdessä Kosken, Kustavin, Someron ja Taivassalon kanssa. 36
37 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien Turunmaan seutukunnassa, Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Länsi-Turunmaalla hieman enemmän kuin Kemiönsaarella. Kaikista perheistä lapsiperheitä oli noin 39 prosenttia Länsi-Turunmaalla ja noin 35 prosenttia Kemiönsaarella. Molemmissa kunnissa lapsiperheitä oli kuitenkin vähemmän kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Turunmaalla. Vuosien 2008 ja 2009 välillä yksinhuoltajaperheiden määrä nousi Länsi- Turunmaalla ja laski Kemiönsaarella. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). ). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 4 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turunmaalla Kemiönsaaren kunnassa yksin asuminen on lisääntynyt tasaisesti 2000-luvulla, mikä saattaa johtua väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä. Samankaltainen ilmiö on myös Vakka-Suomessa, missä väestö on suhteellisen iäkästä muuhun maakuntaan verrattuna. Yhden hengen asuntokuntien määrä on lisääntynyt myös Länsi-Turunmaalla, mutta selvästi hitaammin kuin naapurikunnassa. 2.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta Väestötietojen tarkastelun pohjalta on nostettavissa muutamia huomioita Varsinais-Suomen tämänhetkisestä tilanteesta ja kehityksestä. Väestömäärän kehitys on ollut positiivista kaikissa Turun seutukunnan kunnissa ja Salossa. Muilla seuduilla ja kunnissa väestömäärä on vähentynyt viimeisinä tilastointivuosina tai koko tarkasteluajanjakson ajan. Varsinais-Suomen ikääntyneimpiä kuntia tällä hetkellä ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Nuorimpia 4 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 37
38 kuntia ovat Kaarina, Lieto, Masku, Nousiainen, Rusko ja Tarvasjoki, joissa kaikissa yli 20 prosenttia väestöstä on 0 15-vuotiaita. Muista väestötilastoista merkittävin on yksinhuoltajaperheiden määrä erityisesti pienituloisuuden näkökulmasta. Yksinhuoltajaperheet ovat monien tutkimusten mukaan suurimmassa köyhyysriskissä eri väestöryhmien tarkastelussa (mm. Forssén & Ritakallio 2009; Salmi, Sauli & Lammi-Taskula 2009). Kaikkein eniten yksinhuoltajaperheitä oli Turussa vuonna Myös Koskella, Kustavissa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa oli yli 20 prosenttia lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä. Lähteet Forssén, K. Ritakallio, V-M Yksinhuoltajaäitien moniulotteinen köyhyys Euroopassa. Teoksessa: Forssén, K. Haataja, A. Hakovirta, M. (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009, Helsinki. Katsaus Suomen väestöön Väestörakenne Tilastokeskus. Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin. Väestörakenne Tilastokeskus. Muutoksen suunnat -ajankohtaiskatsaus 1/2011. Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä. < Pienasuntokuntien määrä kasvoi edelleen Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus. Salmi, M. Sauli, H. Lammi-Taskula, J Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa: Lammi- Taskula, J. Karvonen, S. Ahlström, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla Varsinais-Suomen liitto, Turku. 38
39 3. Lapset, nuoret ja perheet 3.1Johdanto Vuonna 2011 päättyvä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sisältää lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman, joka jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen yhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelman seuranta ja arviointi toteutuu asetettujen tavoitteiden ja niiden arvioimiseksi muodostettujen indikaattoreiden avulla. TIETOHYÖTY-hankkeen raportti koskien lapsia, nuoria ja perheitä on rakennettu politiikkaohjelman mukaisella jaottelulla kahteen osaan: lapsiperheiden hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman tavoite lapsilähtöisestä yhteiskunnasta on vaikeasti toteutettavissa ja mitattavissa tämän hankkeen puitteissa, mutta voidaan ajatella, että lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevien tilastojen aktiivinen seuranta osana suunnittelua ja päätöksentekoa lisää lapsilähtöisiä kuntia Varsinais-Suomessa Lapsiperheiden hyvinvointi Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -osassa pyritään matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisäämiseen, lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen, väkivallan vähentämiseen sekä lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen vahvistamiseen. Tässä yhteydessä osasta käytetään nimitystä lapsiperheiden hyvinvointi. Lasten pienituloisuusaste 5. KASTE-ohjelman tavoiteindikaattori lapsiperheiden pienituloisuusasteesta tähtää alle 10 prosenttiin. Koko maassa lasten pienituloisuusaste oli vuonna 2008 noin 14 prosenttia. Lasten pienituloisuusaste kertoo, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät alle suhteellisen pienituloisuusrajan. Lasten pienituloisuusastetta on hyvä verrata kunnan yleiseen pienituloisuusasteeseen. Mikäli lasten pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, on lapsiperheiden suhteellinen tuloasema heikompi. (Sotkanet 2010.) 5 Vuonna 2008 pienituloisuusraja euroa / kulutusyksikkö oli noin euroa vuodessa. Toisin sanoen yksin asuva noin 1100 euron nettotuloilla kuukaudessa lukeutui pienituloiseksi. Tulonjakotilastossa käytettävässä Eurostatin kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0-13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Näin ollen raja nousee jokaisesta seuraavasta aikuisesta noin 500 euroa ja jokaisesta lapsesta noin 300 euroa. Kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perheessä kulutusyksikköjä on siis 1 + 0,5 + 0,3 + 0,3 = 2,1 ja pienituloisuusraja oli euroa koko vuodessa ja 2408 euroa kuukaudessa vuonna (Tilastokeskus 2011a.) 39
40 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. KASTE-ohjelma seuraa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita vuotiaita. Tavoitteena on, että näiden osuus ikäluokastaan puolittuu. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet ovat vuoden aikana vähintään 10 kuukautena tukea saaneita (Sotkanet 2010). Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. Toimeentulotukea saavien nuorten lisäksi TIETOHYÖTY-hankkeessa seurataan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuutta kaikista lapsiperheistä. Tällä tavalla lasten pienituloisuudesta saadaan laajempi kuva, sillä indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kaikenikäisten lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa on huoltajia joko yksi tai kaksi tai ainakin yksi lapsista on alle 18-vuotias. (Sotkanet 2010.) Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet yksinhuoltajat, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Yksinhuoltajilla on suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana 1 3 kuukautena toimeentulotukea saaneita. Koska ko. tilaston kotitaloudet on suhteutettu alueen toimeentulotukea saaneiden talouksien yhteismäärään, yksinhuoltajien osuudet tuensaannissa jäävät alhaisiksi. (Sotkanet 2010.) Indikaattoriksi valittiin lyhytaikaisesti toimeentulotukea saaneet siitä syystä, että lyhytaikainenkin tuensaanti kertoo toimeentulovaikeuksista ja toisaalta indikaattorissa olevat tilastolliset ongelmat eivät perustelleet sekä pitkä- että lyhytaikaisen tuensaannin seuraamista. Tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien ja päivittäin tupakoivien 8 9 -luokan oppilaiden osuus vastaavanikäisistä. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma kehottaa seuraamaan tosi humalaan juovien 8 9-luokan oppilaiden osuutta ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma päivittäin tupakoivien osuutta. Lisäksi KASTE-ohjelman tavoitteena on päivittäin tupakoivien 8 9-luokan oppilaiden määrän vähentäminen viidellä prosentilla. Indikaattorista on esitetty tieto ainoastaan vuodelta 2007, sillä Kouluterveyskysely tehdään samoissa kunnissa vain joka toinen vuosi. Länsi-Suomen kunnat osallistuvat kyselyyn parittomina vuosina. (THL 2010.) Näitä indikaattoreita tulkitessa pitää muistaa kuntien koko. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Noin 100 vastaajan kunnissa yksi vastaaja muodostaa yhden prosenttiyksikön. Huomionarvoista on myös se, että alkoholiveron laskeminen näkyy nuorten juomisen lisääntymisenä vuodesta 2004 lähtien. Sen sijaan kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. (Sotkanet 2010.) 40
41 Kasvatus- ja perheneuvoloiden 0 6- ja 7 15-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -osassa yhtenä tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisääminen. Tavoitteen mittareina ovat muun muassa kasvatus- ja perheneuvoloiden käyntimäärät lapset ja nuoret eriteltyinä ja kunnallista kotipalvelua saaneiden lapsiperheiden määrä. Kasvatus- ja perheneuvonnan määrän indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvontapalveluja saaneiden lukumäärää. "Kunnat kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Tulkinnassa on otettava huomioon, että eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja palveluilleen. Palvelujärjestelmä on kokonaisuus, jolloin yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät tällä ikäryhmittelyllä on saatavissa vuodesta 2006 lähtien. (Sotkanet 2010.) Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä. Kodinhoidon avun indikaattori ilmaisee kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden 6 määrän. Kodinhoitoavulla tarkoitetaan henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja avustamista sekä perheiden arjen tukemista. (Sotkanet 2010.) Syrjäytymisen ehkäisy Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmassa syrjäytymistä pyritään ehkäisemään elämänhallintataitojen edistämisellä ja nuorten koulutukseen motivoimisella, lasten ja nuorten harrastuksilla, osallisuudella liikuntaan, taiteeseen ja kulttuuriin sekä lapsia ja nuoria tukevalla ympäristöllä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuutta seurataan KASTE-ohjelmassa, jossa tavoitteena on vähentää näiden osuus alle 10 prosenttiin. Koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on tällä hetkellä noin 12 prosenttia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ovat henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2010). Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. Sotkanetistä saatavat työttömyystilastot perustuvat työministeriön työnvälitystilastoihin, jotka kerätään työvoimatoimistojen asiakasrekisteritiedoista (vrt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu otantaan) (Sotkanet 2010). Indi- 6 Lapsiperheeksi luokitellaan perhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi (Sotkanet 2010). 41
1. Väestö. 1.1Johdanto
1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotTietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
LisätiedotVARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen
LisätiedotTYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot
TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
Lisätiedot3. Lapset, nuoret ja perheet. 3.1 Johdanto Lapsiperheiden hyvinvointi
3. Lapset, nuoret ja perheet 3.1 Johdanto Vuonna 2011 päättyvä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sisältää lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman, joka jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotTurun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, kesäkuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.08.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotPALVELURAKENNE- UUDISTUS
PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi
Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotKUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008
KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotTyöttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)
Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotLOIMAAN ALUEEN KUNNAT
LOIMAAN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotVARSINAIS-SUOMESSA 2012
VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotVAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT
VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008
Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit
LisätiedotVäestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotIKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.
IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.2017 VARSINAIS-SUOMEN PERHEHOITOYKSIKKÖ Yhteistyökunnat 2017: Kaarina,
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotTurun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä
Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT
Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotTurun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.
Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet
LisätiedotPakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko
Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa
LisätiedotRAJATTOMASTI LIIKUNTAA TURUN SEUDULLA
RAJATTOMASTI LIIKUNTAA TURUN Seudullisella yhteistyöllä tasapuolisempaa, laadukkaampaa ja tehokkaammin tuotettua liikuntapalvelua Anu Oittinen KUNTIEN TULEVAISUUSFOORUMI Ti 10.4.2018 Kuntatalo, Helsinki
Lisätiedot