Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Transkriptio

1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus KUNNISSA Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 SYKE2004-hanke Varsinais-Suomen liitto Oy Vasso Ab

2 Varsinais Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 hanke Varsinais Suomen hyvinvointikatsaus SYKE2004 hanke Varsinais Suomen liitto Oy Vasso Ab

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...2 Katsauksen tietosisältö Hyvinvointikatsauksen viitekehys Katsaus Varsinais Suomen hyvinvoinnin muutoksiin Väestön määrä kasvoi ja koulutustaso nousi Lasten ja nuorten avohuollon tukitoimenpiteiden ja sijoitusten määrä jatkoivat kasvuaan Työikäisten sairauspäivärahan ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä kasvoi Toimeentulotuen saajien määrä vähentyi, mutta menot kasvoivat Asunto olosuhteet parantuivat, mutta asunnottomien määrä aaltoilee vuosittain Työllisten osuus väestöstä kasvoi Poliisin tietoon tulleiden väkivalta ja omaisuusrikosten määrä kasvoi Tiivistelmä hyvinvoinnin muutoksista Varsinais Suomessa Väestö Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Terveys ja sairastavuus Pienituloisuus Asunto olot ja asunnottomuus Työllisyys ja työttömyys Rikollisuus

4 Esipuhe Varsinais Suomessa on toiminut vuosina Varsinais Suomen liiton aloitteesta käynnistetty Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 hanke. Hankkeella on toteutettu osaltaan maakuntaohjelmaa sekä edistetty ja sovitettu yhteen toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi maakunnassa. Länsi Suomen lääninhallituksen ja sittemmin Varsinais Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso AB:n, koordinoimaa SYKE2004 hanketta on toteutettu 15 toimijan allekirjoittaman ohjelmasopimuksen perusteella. Hankkeessa laadittiin maakuntaohjelman tavoitteita täsmentävä ja sopijaosapuolten toimenpiteille pohjautuva toimintasuunnitelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankkeen ja sopijaosapuolten toimintasuunnitelmat päivitettiin vuosien 2003 ja 2004 alussa. SYKE2004 hankkeen toimeenpanovaiheessa vuosina toimintaa syvennyttiin paikallisiin painopistetoimintoihin ja laajennettiin seutukunnalliseksi hyvinvointitavoitteiseksi kehittämistyöksi mm. kytkemällä toimenpiteet osaksi seutu ja aluekeskusohjelmien toteuttamista. SYKE2004 hankkeessa on koottu Varsinais Suomen hyvinvointikatsaus vuosilta tukemaan paikallista, seutukunnallista ja maakunnallista työtä. Katsaus julkaistaan nyt neljännen kerran päivitettynä vuoden 2003 tiedoilla. Hyvinvointikatsaus on laadittu SYKE2004 hankkeen toimintasuunnitelman elinkaariviitekehyksen lähtökohdista. Ajatuksena on kuvata kuntakohtaisen tiedon perusteella hyvinvointia uhkaavien sekä elinkaaren eri vaiheisiin liittyvien että elinkaaresta riippumattomien syrjäytymisen riskitekijöiden ilmenemistä Varsinais Suomen kunnissa ja seutukunnissa peilaten niitä koko maan tilanteeseen. Vuosittain ilmestynyttä katsausta on hyödynnetty selvityksissä, Vakka Suomen ja Salon seudun hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa ja Turun seudun hyvinvointiosaamisen verkkotietokeskuksessa ( Katsauksen rakenne noudattelee EU:n edellyttämän köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen toimintasuunnitelman indikaattoreiden ryhmittelytapaa. Hyvinvointikatsauksen on tehnyt VTM, projektipäällikkö Aino Ukkola Kettula. päättyy huhtikuussa Myös katsaus tällaisenaan on viimeinen. Tilastotiedon seuraaminen on kuitenkin helpottunut Stakesin avattua nettiin Sotkanet tietokannan ( Markus Hemmilä Tarja Miikkulainen Aino Ukkola Kettula Toimitusjohtaja Projektipäällikkö Projektipäällikkö SYKE2004 hankkeen SYKE2004 hanke SYKE2004 hanke toimeenpanoryhmän puheenjohtaja 2

5 Katsauksen tietosisältö Hyvinvointikatsauksessa on käytetty pääsääntöisesti SOTKA tilastotietokannan tietoja. Katsauksen tilastotiedot esitetään pääsääntöisesti seutukunnallisina taulukoina, joissa on jokaisen kunnat tiedot vuosilta 1995, 1997, 1999, 2000, 2001, 2002 ja Tiedot esitetään myös koontitaulukkoina, joissa ovat Varsinais Suomen seutukuntien, maakunnan ja koko maan tiedot. Keskeisimpiä aikasarjoja on esitetty myös graafisesti. Alla katsauksen sisältämät tiedot. Väestö Väestön määrä vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14 vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Yksin asuvien osuus 65 vuotta täyttäneistä Lapsiperheiden osuus kotitalouksista Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14 vuotiaita ja yli 65 vuotiaita sataa vuotiasta kohti) Ennusteet vuodelle 2015 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Ennusteet vuodelle 2015 alle 6 vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 2010 Keskiasteen koulutuksen 1 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea asteen koulutuksen 2 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Vastaan otettujen pakolaisten määrä Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten määrä vuoden aikana Sijoitetut lapset ja nuoret / vuotiasta kohti Terveys ja sairastavuus Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä (lkm/1000 asukasta) Työikäisten sairauspäivärahan saajat (lkm/1000 työikäistä) Vakioitu kuolleisuus 3 Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (lkm/1000 asukasta) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat (lkm/1000 asukasta) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys ja käytöshäiriöt) 4 Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneita asukkaita vuoden aikana Toimeentulotukea saaneiden osuus asukkaista Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies alle 29 vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies yli 65 vuotias Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa/asukas Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä (KELA) 1 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3 vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 2 Korkea asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3 vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 3 Ikä ja sukupuolivakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja neljän edellisen vuoden aikana 4 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD 10 tautiluokituksesta. 3

6 Asunto olot ja asunnottomuus Asunnottomia yksinäisiä Erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa 5 asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa asuvien yksinäisten määrä Ahtaasti asuvien 6 lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista Työllisyys ja työttömyys Työvoiman osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin vuoden aikana Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä Nuorisotyöttömyysaste (osuus vuotiaasta työvoimasta) Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä (lkm/1000 asukasta) Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä (lkm/1000 asukasta) Tietoa taulukoiden merkinnöistä Taulukoissa S tarkoittaa alle viiden lukua. Tyhjä merkitsee yleensä puuttuvaa tietoa, paitsi vuoden 2001 kohdalla, jolloin se voi merkitä myös lukua nolla. Loimaan seutukunnan seutukunnallisia lukuja ei ollut saatavilla talvella 2005 SOTKASTA, joten osa Loimaan seutukunnallisista luvuista puuttuvat. 5 Erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa ei ole jotain seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. 6 Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 4

7 1. Hyvinvointikatsauksen viitekehys Hyvinvointikatsaus, kuten koko SYKE2004 hanke, perustuu ajatukseen ihmisen elinkaaresta sekä siihen, että syrjäytymisriskit ja vaarat liittyvät usein ihmisten elinkaaren tiettyihin vaiheisiin. Syrjäytymisen ehkäisemisessä ja poistamisessa oleellista on tunnistaa syrjäytymisriskit sekä puuttua ja vaikuttaa niihin niin yksilöllisellä, yhteisöllisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. SYKE2004 hankkeen toimintasuunnitelmaan sopijakunnat ja seutukunnat ovat kartoittaneet painopistealueensa ja kärkihankkeensa elinkaarinäkökulmasta käsin syrjäytymisvaarassa olevista kohderyhmittäin ja riskitekijöittäin. Hyvinvointikatsaukseen on puolestaan kerätty keskeisiä syrjäytymisen riskeihin liittyviä tilastomuuttujia ihmisen eri elinkaaren vaiheista. Katsauksen rakenne noudattelee EU:n edellyttämän köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen toimintasuunnitelman indikaattoreiden ryhmittelytapaa. ELINKAARI JA SYRJÄYTYMISRISKIT työikäiset lapset lapsuus nuoret nuoruus ammatin/koulutuksen puute pätkätyöt pitkäaikais /työttömyys taloudelliset ongelmat koulun keskeyttäminen opiskelupaikan puute päihteet, huumeet keski ikä pätkätyöt työttöm yys taloudelliset ongelmat työkyvyn aleneminen pitkäaikais / työttömyys ikääntyminen eläkeikä sairastavuus ikääntyminen /hoivaam atta jääminen varhaislapsuus varhaisaikuisuus ikäihmiset vanhuus oppimisvaikeudet/häiriöt koulun keskeyttäminen lastensuojeluongelmat perheiden sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat (työttömyys) Elinkaaresta riippumattomat syrjäytymisriskit: vammaisuus vajaakuntoisuus fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmat traumaattiset tekijät päihde /huumeriippuvuus yksinäisyys/eristäytyminen pakolaisuus/maahan muuttaminen/kielitaidottomuus asunnottomuus palvelu /tukiriippuvaisuus rikollisuus väkivalta lähisuhteissa tai ympäristössä taloudelliset ongelmat/köyhyys/ylivelkaantuminen huonot julkiset kulkuyhteydet asuinpaikkakunnalla palvelujen saatavuusongelmat/riittämättömyys Kuvio 1. SYKE2004 toimintasuunnitelman viitekehys: elinkaari ja syrjäytymisriskit 5

8 2. Katsaus Varsinais Suomen hyvinvoinnin muutoksiin 2.1. Väestön määrä kasvoi ja koulutustaso nousi Varsinais Suomessa väestön määrä kasvoi noin 0,5 prosentin vuosivauhtia ajanjaksolla. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa ihmistä vuosittain. Kasvu on kuitenkin keskittynyt seutukunnittain tarkasteltuna vain Salon ja Turun seutukuntiin. Vuoteen 2015 väkimäärä kasvaa Varsinais Suomessa enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja kasvu keskittyy edelleen Turun ja Salon seutukuntiin. Alle 6 vuotiaiden lasten väestöosuus on laskenut maakunnassa ja kaikissa seutukunnissa vuosi vuodelta hieman. Osuus on ollut noin 8 prosenttia (8,4 prosenttia vuonna 1995 ja 7,6 prosenttia vuonna 2002) ollen hiukan koko maata alemmalla tasolla. Vuonna 2002 Salon seutukunnassa pienimpien lasten osuus oli korkein ja Turunmaan seutukunnassa pienin. Myös 7 15 vuotiaiden osuus on ollut Varsinais Suomessa koko maata pienempi. Ikäluokan osuus ei kuitenkaan juuri muuttunut seitsemän vuoden aikana vaan se pysyi maakunnassa alle kymmenessä prosentissa. Suhteellisesti eniten peruskouluikäisiä oli Loimaan seudulla ja vähiten Turun seudulla. Vuodelle 2015 tehdyn ennusteen mukaan pienten lasten osuus pienenee entisestään niin koko maassa, Varsinais Suomessa kuin kaikissa seutukunnissakin. Eniten alle kouluikäisiä lapsia tulee olemaan edelleen Salon seutukunnassa ja vähiten Turunmaalla ja Vakka Suomessa. Kuten lasten väestöosuudet niin myös lapsiperheiden osuus kotitalouksista oli laskusuuntainen vuosina Vuonna 2003 Varsinais Suomessa 41 prosenttia kotitalouksista oli lapsiperheitä. Eniten lapsiperheitä oli Turun seudulla ja vähiten Turunmaan seutukunnassa. Ikääntyvien osuus kasvoi koko maakunnassa ja kaikissa seutukunnissa. Sama suuntaus on koko maassa, joskin Varsinais Suomessa ikääntyviä on hiukan koko maata enemmän. Vuonna 2003 yli 65 vuotiaiden osuus oli 17 prosenttia Varsinais Suomessa. Loimaan seudulla ja Turunmaalla jopa joka viides asukas oli yli 65 vuotias. Turun seutukunnassa osuus oli pienin. Yli 85 vuotaiden osuus kasvoi lähes kahteen prosenttiin väestöstä. Koko maassa osuus oli hiukan alempi. Eniten iäkkäimpiä oli Turunmaan ja Loimaan seutukunnissa ja vähiten Turun seutukunnassa. Vuonna 2003 yli 75 vuotaita oli Varsinais Suomessa kahdeksan prosenttia väestöstä ja osuus kasvaa yksikön verran vuoteen Vakka Suomessa osuus kasvaa jopa kaksi prosenttiyksikköä nousten kymmeneen. Eniten yli 75 vuotiaita ennusteen mukaan on Turunmaalla ja Loimaan seudulla (11 %). Yksinhuoltajuuden lisääntyminen on selkeä perherakenteen muutos. Koko maakunnassa yksinhuoltajatalouksien osuus lapsiperheistä oli 17,9 prosenttia vuonna 1995 ja kahdeksan vuotta myöhemmin osuus oli kolme prosenttiyksikköä korkeampi. Osuus on hiukan korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Turun seutukunnassa joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe ja Vakka Suomessa osuus on ollut 16 prosentin tienoilla. Varsinais Suomessa huoltosuhde (0 14 vuotiaat ja yli 65 vuotiaat sataa vuotiasta kohti) on ollut 50 vuodesta 1999 lähtien. Koko maan huoltosuhde nousi vuonna 2001 samaan. Loimaan seutukunnassa huoltosuhde oli koko tarkastelujakson ajan korkea ollen jopa 61 vuodesta 2002 lähtien. Turun seutukunnassa huoltosuhde oli puolestaan vain 47. Koko maassa ja Varsinais Suomessa huoltosuhteen ennustetaan kasvavan 51:een vuoteen 2010 mennessä. Vakka Suomessa kasvua tulee olemaan jopa kolmen huollettavan verran. Loimaan seutukunnassa huoltosuhde on tuolloin korkein ollen 63 vuonna Salon seutukunnassa huoltosuhde pienenee 53:een vuonna Väestön koulutustaso on noussut nopeasti. Kuudessa vuodessa korkeasti koulutettujen osuus kasvoi maakunnassa kymmenen prosenttiyksikköä siten, että vuonna 2003 lähes joka neljäs oli korkeasti koulutettu. Taso on samalla tasolla koko maan keskiarvon kanssa. Eniten korkeasti koulutettuja oli Turun ja vähiten Loimaan seutukunnassa. Koulutuksen painopiste siirtyi selkeästi kohti korkeaa koulutusta, sillä keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus laski. Varsinais Suomessa otettiin vastaan 61 pakolaista vuonna 2003, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina. 6

9 2.2. Lasten ja nuorten avohuollon tukitoimenpiteiden ja sijoitusten määrä jatkoivat kasvuaan Koko maassa lastensuojelun avohuollon toimenpiteissä mukana olleiden lasten määrä kasvoi kahdeksassa vuodessa jopa 84 prosenttia. Varsinais Suomessa vastaava kasvu oli 64 prosenttia. Määrä kasvoi erityisen paljon vuonna Vuonna 2003 määrän kasvu oli huomattavasti pienempi. Kaikissa seutukunnissa avohuollossa olleiden lasten ja nuorten määrä kasvoi 1995 ja 2003 välisenä aikana. Myös sijoitettujen lasten määrä kasvoi tarkastelujaksolla. Vuonna 1995 Varsinais Suomessa oli 10,2 sijoitettua lasta ja nuorta tuhatta 0 17 vuotiasta kohti. Kahdeksan vuotta myöhemmin luku oli kasvanut 12,1:een. Seutukunnista suhteellisesti eniten lapsia oli sijoitettuna Turun seudulla. Vakka Suomessa sijoituksia on ollut paljon 2000 luvulla. Sen sijaan vuonna 2003 määrä kääntyi laskuun, mikä selittyy pitkälle Uudenkaupungin sijoitusten määrän huomattavalla vähenemisellä. Sijoittaminen on yleisintä isommilla paikkakunnilla. Turun kaupungissa oli kaikkina tarkasteluvuosina yli 20 lasta sijoitettuna tuhatta 0 17 vuotiasta kohti nousten vuonna 2003 jopa 23,5:een. Myös Raisiossa sijoitukset ovat olleet verrattain yleisiä (suhdeluku oli 18 vuonna 2002). Uudessakaupungissa tilanne oli huolestuttava, sillä vuosina 2001 ja 2002 suhdeluku oli jopa 26:n tienoilla. Niin Raisiossa kuin Uudessakaupungissakin sijoitukset vähenivät vuonna 2003 selkeästi Työikäisten sairauspäivärahan ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä kasvoi Työikäisten sairauspäivärahan saajien määrä on ollut kasvusuuntainen vuodesta 1995 lähtien. Koko maassa tuhatta työikäistä kohti laskettu sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi 83:sta kymmenellä vuodesta 1995 vuoteen Varsinais Suomessa vastaavat luvut olivat 86 ja 97 ollen koko maata selkeästi korkeammat. Vuonna 2003 Vakka Suomessa työikäisiä sairauspäivärahan saajia oli eniten ja Turunmaalla vähiten. Myös erityiskorvattavia lääkkeitä saavien määrä kasvoi. Vuonna 1995 maakunnassa sai erityiskorvattavia lääkkeitä 170 ihmistä ja kahdeksan vuotta myöhemmin 189 ihmistä tuhatta asukasta kohti laskettuna. Koko maassa vastaavat määrä olivat 175 ja 189 ihmistä. Loimaan seutukunnassa määrä oli koko tarkasteluajan yli 200 ja vuonna 2003 määrä oli 227. Turun seutukunnassa erityiskorvattavia lääkkeitä saavein määrä oli pienin. Vakioitu kuolleisuus kasvoi Varsinais Suomessa 94:stä 96:een kahdeksassa vuodessa ollen kuitenkin selkeästi koko maata alemmalla tasolla. Seutukuntatasolla kuolleisuus vaihtelee vuosittain huomattavastikin, mutta alhaisin kuolleisuusluku on ollut useana vuonna Turunmaalla. Kelan vammaisetuuksien saajien määrä kasvoi koko tarkastelujakson ajan niin koko maassa kuin Varsinais Suomessakin. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä väheni koko maassa, Varsinais Suomessa ja Vakka Suomea lukuun ottamatta kaikissa seutukunnissa. Varsinais Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen saajia on ollut koko maata vähemmän tuhatta työikäistä kohti laskettuna. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä onkin ollut laskusuuntainen, niin mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden takia sitä saavien määrä on kasvanut vuodesta 1997 lähtien. Maakunnassa työkyvyttömyyseläkettä em. syistä sai henkilöä vuonna 1997 ja kuusi vuotta myöhemmin 930 henkilöä enemmän. Määrä kasvoi kolmetoista prosenttia. Määrän kasvu on kiihtynyt 2000 luvulla ja määrä kasvoi jopa 3,9 prosenttia Vakka Suomen seutukunnassa mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden takia työkyvyttömyyttä saavien määrä kasvoi kahdeksassa vuodessa jopa viidenneksen. Muissa seutukunnissa kasvuprosentti oli kymmenen tuntumassa. 7

10 2.4. Toimeentulotuen saajien määrä vähentyi, mutta menot kasvoivat Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden absoluuttinen määrä aleni noin 5 500:llä Varsinais Suomessa kahdeksassa vuodessa. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä väheni kaikissa seutukunnissa. Turunmaalla määrä väheni yli kolmanneksella, missä tukea saaneiden asukkaiden osuus väestöstä laski 6,4:stä 4,2:een. Koko maakunnassa toimeentulotukea sai 7,8 prosenttia väestöstä vuonna 2003 osuuden ollessa hiukan koko maata alhaisempi (8,3%). Vuonna 2003 toimeentulotukiasiakkaiden määrä kääntyi kuitenkin kasvuun poiketen edellisten vuosien kehityksestä. Varsinais Suomen seutukunnista ainoastaan Vakka Suomessa toimeentulotukiasiakkaiden määrä väheni edelleen vuonna Kaiken kaikkiaan toimeentulotukiasiakkaiden määrä pieneni 14 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2003 Varsinais Suomessa. Alle 29 vuotiaiden ja yli 65 vuotiaiden määrät pienenivät viidenneksellä. Sen sijaan vuotiaiden määrä kasvoi huolestuttavan paljon (45 prosenttia). Sama kehitys on nähtävissä myös koko maassa sillä erolla, että koko maassa nuorempien ikäluokkien määrä toimeentulotuessa väheni Varsinais Suomea enemmän. Toimeentulotukiasiakkaana olleiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä pieneni vain vähän. Vuonna 2003 joka kymmenes lapsiperhe sai toimeentulotukea Varsinais Suomessa. Myöskään toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajaperheiden osuus yksihuoltajaperheistä ei muuttunut kahdeksan vuoden aikana. Yksinhuoltajaperheistä hiukan alle kolmannes sai toimeentulotukea. Toimeentulotuen saajien määrä ja tukimenot kehittyivät vastakkaisiin suuntiin Varsinais Suomessa. Siinä missä tuen saajien määrä väheni noin 14 prosenttia, niin menot asukasta kohti laskettuna kasvoivat jopa 25 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen Loimaan ja Vakka Suomen seutukunnissa menot kasvoivat lähes puolella. Turunmaan seutukunnissa menot laskivat hiukan. Velkajärjestelyhakemusten määrä väheni vuodesta 1995 vuoteen 2003 romahdusmaisesti. Varsinais Suomessa jätettiin 1180 velkajärjestelyhakemusta vuonna 1995 ja 214 vuonna Vakka Suomessa määrä aleni lähes puoleen. Peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömien osuus kaikista työttömistä on ollut laskusuuntainen, vaikkei muutos ollutkaan kovin suuri. Varsinais Suomessa peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajia työttömistä oli 8 prosenttia ja koko maassa prosenttiyksikön verran enemmän Asunto olosuhteet parantuivat, mutta asunnottomien määrä aaltoilee vuosittain Vielä vuonna 2000 asunnottomien yksinäisten määrä pieneni. Vuonna 2001 määrä kääntyi kuitenkin kasvuun. Turunmaan ja Loimaan seutukunnissa asunnottomia ei juurikaan ollut. Erittäin puutteellisissa asunnoissa asuvien kotitalouksien määrä laski vuodesta 1995 vuoteen Turunmaalla erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuminen oli yleisintä (noin 17 %). Pienimmillä paikkakunnilla puutteellisesti varusteltuja asuntoja on suhteellisesti enemmän kuin isommilla paikkakunnilla. Turun seutukunnassa vain 6 prosenttia asuntokunnista asui erittäin puutteellisissa asunnoissa. Erittäin puutteellisten asuntojen suurehkoa määrää on ihmetelty useissa kunnissa, ja osuuden epäillään olevan tilastoissa virheellinen. Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa tai laitoksissa asuvia yksinäisiä on vähän. Käytännössä ilmiö on olemassa Varsinais Suomessa vain Turun kaupungissa, missä sielläkin määrä kääntyi laskuun vuonna Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista pieneni koko maan tavoin Varsinais Suomessa ja sen seutukunnissa. Varsinais Suomessa vuonna 2003 asui 32 prosenttia lapsiperheistä ahtaaksi määritellyssä asunnossa. Eniten ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli Turunmaalla ja vähiten Turun seutukunnassa. 8

11 2.6. Työllisten osuus väestöstä kasvoi Työllisten osuus väestöstä kasvoi Varsinais Suomessa vuodesta 1995 vuoteen 2003 viisi prosenttiyksikköä. Vuonna 2003 työvoimaan kuului 44 prosenttia väestöstä. Työttömien määrä väheni vuodesta 1995 vuoteen 2003 Varsinais Suomessa työttömästä työttömään. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä pieneni kolmanneksesta 24 prosenttiin Varsinais Suomessa. Varsinais Suomessa pitkäaikaistyöttömiä on ollut 2000 luvulla koko maata vähemmän. Vakka Suomessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä kääntyi selkeään laskuun vuonna 2002 ja vuonna 2003 osuus oli vain 16 prosenttia. Eniten pitkäaikaistyöttömiä oli Turun seutukunnassa. Nuorisotyöttömyysaste (15 24 vuotiaiden työttömyys) oli laman aikana ja sen jälkeen hyvin korkealla tasolla. Koko maassa vuonna 1995 nuorista työnhakijoista 36 prosenttia oli ilman työtä. Seitsemän vuotta myöhemmin osuus oli 13 prosenttia. Varsinais Suomessa tilanne oli hiukan koko maata parempi. Vuonna 1995 Varsinais Suomessa kolmannes nuorista työnhakijoista oli ilman työtä ja seitsemän vuotta myöhemmin 13 prosenttia. Salon seutukunnassa nuorisotyöttömyys on ollut koko tarkastelujakson ajan selkeästi muita seutukuntia ja valtakunnallista tasoa alempi. Vuonna 2002 työttömien nuorten osuus kääntyi kasvuun kaikissa seutukunnissa Poliisin tietoon tulleiden väkivalta ja omaisuusrikosten määrä kasvoi Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä kasvoi Varsinais Suomessa 4,7:stä 5,7:ään tuhatta asukasta kohti laskettuna. Koko maassa luku kasvoi 4,9:stä 6,1:een. Seutukunnista väkivaltarikokset olivat yleisimpiä Turun seudulla ja harvinaisimpia Turunmaalla. Omaisuusrikosten määrä kasvoi niin ikään 65,2:sta 65,7:ään Varsinais Suomessa ollen koko maata korkeammalla tasolla. Koko maassa määrä sen sijaan pieneni. Turun seutukunnassa omaisuusrikoksia oli tarkasteluvuosina eniten (81 81,5). 9

12 2.8. Tiivistelmä hyvinvoinnin muutoksista Varsinais Suomessa Syrjäytymistarkasteluissa tarkastellaan usein erilaisia hyvinvointi indikaattoreita hyvinvoinnin puutteen tai sen vähentymisen ja huononemisen valossa. Oleellista on kuitenkin ottaa huomioon indikaattorien vastinparina oleva myönteinen puoli. Tarkasteltaessa tietoja aikasarjana tulee esille niin kielteinen kuin myönteinenkin kehitys. Lukujen ja kehityksen tulkinta vaatii hyvää paikallista tuntemusta. Kielteisen kehityksen asiantunteva tulkinta voi paljastaa kipupisteitä, joihin tulee puuttua. Muutoksien analysointi mahdollistaa esimerkiksi käytäntöjen muuttumisen vaikutusten arvioinnin. Kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tarkasteluun tulisi ottaa mukaan ennalta ehkäisevä näkökulma. Tämä on suuri haaste esimerkiksi hyvinvointipoliittisten ohjelmien tekemiselle, sillä ennalta ehkäisevyys on paitsi erittäin laaja ja monitasoinen kokonaisuus niin sen vaikutuksia on vaikea todentaa. Hyvinvoinnin ja syrjäytymisen riskipainotteisen tarkastelun yksi perustelu ja näkökulma on yhtäältä ihmisten oikeudet tarpeiden tyydytykseen ja toisaalta kuntien ja valtion velvollisuus siinä. Jos ihminen on sairas, hän on työtön, hänen tulonsa eivät riitä kattamaan normaaliin elämään kuuluvia menoja tai hän tarvitsee erityistä tukea ja suojelua, on hyvinvointivaltion ja kunnan autettava häntä tarjoamalla palveluja ja/tai tulonsiirtoja. Näiden riskien seuraamiseen on ennen kaikkea kunnilla intressi. Hyvinvointikatsauksessa kutakin osa aluetta (demografiset tekijät, lasten ja nuorten syrjäytymisriskit, terveys ja sairastavuus, pienituloisuus, asunto olot ja asunnottomuus, työllisyys ja rikollisuus) on tarkasteltu ajassa tapahtuneen muutoksen valossa. Tilastolukuja tarkastelemalla voidaan tehdä johtopäätöksiä niin hyvinvoinnin vähentymisestä kuin lisääntymisestäkin makrotasolla. Sivulla 12 olevaan koosteeseen on kerätty tässä hyvinvointikatsauksessa tarkasteltujen indikaattorien muutossuunnat Varsinais Suomessa ja koko maassa vuosien 1995 ja 2003 välillä. Tilastojen valossa tapahtuneita hyvinvoinnin muutoksia on tulkittu kaavamaisesti yleisesti hyväksyttyjen ajattelutapojen mukaan siten, että esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden lukumäärän lisääntyminen arvotetaan hyvinvoinnin kannalta kielteiseksi muutokseksi. Näin yksiselitteistä tulkintaa ei toki voida yksilötasolla tehdä, mutta makrotasolla ja syrjäytymisriskien perusteella näin on todettu olevan. Samoin vammaisetuuksien saajien määrän kasvaminen voi johtua järjestelmän muutoksista, diagnostiikan kehittymisestä tai hakijoiden tietämyksen lisääntymisestä, ja voi siten indikoida hyvinvoinnin kannalta myönteistä muutosta. Tässä se kuitenkin on arvotettu kielteiseksi sen ajattelumallin mukaan, että vammaisten määrän lisääntyminen sinällään ei lisää hyvinvointia. Monia indikaattoreita on vaikea tai on jopa yksipuolista arvottaa pelkästään hyvinvoinnin kannalta myönteiseksi tai kielteiseksi. Sivun 12 yhteenvedossa niin on tehty, katsauksen tietosisällön ja siinä tapahtuneiden muutosten hahmottamiseksi. Kuten yhteenvedosta voidaan nopeasti nähdä, niin myönteisiä muutoksia on ollut kielteisiä enemmän, mikä sellaisenaan on tärkeä viesti. Hyvinvoinnin kannalta myönteisiä muutoksia oli useita aikavälillä 1995 ja 2003 Varsinais Suomessa. Tämä on luonnollista kun ottaa huomioon, että vuonna 1995 elettiin suuren työttömyyden aikaa. Kehityssuunnat eivät ole juurikaan muuttuneet 2000 luvulla vaan tämän neljännen hyvinvointikatsauksen yhteenveto on hyvin samanlainen kuin kolme aiempaa. Väkimäärä kasvoi ja huoltosuhde aleni. Kuolleisuus 7 pysyi verrattain alhaisena. Korkea asteen 8 koulutuksen saaneiden osuus kasvoi huomattavasti. Pienituloisuus väheni toimeentulotuen sekä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien määrällä mitattuna. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien osuus on pysynyt 2000 luvulla samalla tasolla. Absoluuttinen määrä on jopa lisääntynyt. Työttömyys on vähentynyt kahdeksassa vuodessa. Toimeentulotuen saajina olleiden lapsiperheiden osuus ja yksinhuoltajakotitalouksien osuus pieneni hiukan. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä vähentyi niin ikään. Asunnottomien yksinäisten määrä on vähentyi huomattavasti ja asunto olot 9 parantuivat. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden 10 osuus pieneni. 7 Ikä ja sukupuolivakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja neljän edellisen vuoden aikana. 8 Korkea asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3 vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 9 Erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa ei ole jotain seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. 10

13 Kielteisiä muutoksia tapahtui lasten ja nuorten tilanteessa mitattuna avohuollossa olleiden ja sijoitettujen lasten määrällä. Toimeentulotukimenot kasvoivat asiakkaiden määrä vähentymisestä huolimatta. Sairauspäivärahan ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä kasvoi. Mielenterveys ja käyttäytymishäiriöiden 11 takia työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä kasvoi niin ikään. Huolestuttavaa on vuotiaiden määrän kasvaminen toimeentulotukiasiakkaina muun ikäisten määrän vähennyttyä. Tämä johtuu työttömyyden kasautumisesta tähän ikäluokkaan, mikä voi johtaa myös muihin hyvinvoinnin kannalta kielteisiin ilmiöihin ja syrjäytymiseen. Vuosien 2002 ja 2003 tilastomuutokset noudattelevat pitkälle samaa muutostrendiä kuin tarkastelujakso Vuodesta 2002 vuoteen 2003 väkimäärä kasvoi, koulutustaso nousi ja peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaneiden osuus pieneni. Mielenterveys ja käyttäytymishäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä kasvoi vuodessa jopa neljä prosenttia. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä kasvoi edelleen. Erityiskorvattavien lääkkeiden ja vammaisetuuksien saajien määrä kasvoi. Pitkän aikajakson muutostrendistä poiketen vuonna 2003 työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä kokonaisuudessaan kasvoi. Kuolleisuus lisääntyi vuonna Toimeentulotukea saaneiden määrä ja osuus kasvoivat. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden osuus kasvoi. Lastensuojelun avohuollon tukitoimissa olleiden lasten ja nuorten määrä kasvoi edelleen, muttei niin paljon kuin vuonna 2002, jolloin kasvu oli poikkeuksellisen suuri. Myös lasten ja nuorten sijoitukset yleistyivät vuoden aikana edelleen. 10 Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 11 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD 10 tautiluokituksesta. 11

14 HYVINVOINNIN MUUTOKSIA VARSINAIS SUOMESSA JA KOKO MAASSA TILASTOJEN VALOSSA MYÖNTEISET MUUTOKSET Väkimäärä kasvoi maakunnassa ( > ) ( > ) Huoltosuhde aleni (51 > 50) (50 > 50) Koulutustaso nousi, korkeasti koulutettujen osuus kasvoi (12,3 > 24,1) (12,4 > 24,6) Vakioitu kuolleisuus pysynyt alhaisena (94 > 96) (100 > 100) Työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärä pieneni (lkm/ 1000 työikäistä) (77 > 68) (85 > 73) Toimeentulotukiasiakkaiden osuus pieneni kokonaisuudessaan (9,4 > 7,7) (11,4 > 8,1) Toimeentulotukiasiakkaana olleiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä pieneni (11,0 > 9,9) (13,2 > 10,3) Toimeentulotukiasiakkaana olleiden yksinhuoltajatalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista pieneni (29,1 > 27,3) (30,7 > 28,1) Velkajärjestelyhakemusten määrä väheni (1 180 > 214) ( > 4 236) Peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien työttömien osuus pieneni (KELA) (9,6 > 7,9) (10,9 > 8,9) Asunnottomien yksinäisten määrä väheni (798 > 555) ( > 8 186) Erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien osuus pieneni (9,6 > 8,0) (7,8 > 6,4) Ulkona asuvien yksinäisten määrä väheni (457 > 277) (3 913 > 3 630) Ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus pieneni (95 00) (37,6 > 32,4) (40,2 > 33,4) Työllisten osuus väestöstä kasvoi (95 02) 3. Väestö (39,6 > 44,3) (38,6 > 43,4) Työttömien määrä väheni (95 02) ( > ) ( > ) Työttömyysaste pieneni (95 02) (17,1 > 10,3) (19,1 > 11,5) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä pieneni (95 02) 7 (30,2 > 23,7) (30,4 > 25,1) Nuorisotyöttömyysaste pieneni (95 02) (30,3 > 13,0) (36 > 13,8) KIELTEISET MUUTOKSET Lastensuojelun avohuollossa olevien lasten ja nuorten määrä kasvoi (2 862 > 4 699) ( > ) Sijoitettujen lasten määrän kasvoi (lkm/1000 alle 17 v) (10,2 > 12,1) (9,3 > 12,9) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi (17,9 > 20,5) (17,5 > 19,9) Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä kasvoi (lkm/1000 asukasta) (170 > 189) (175 > 200) Työikäisten sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi (lkm/ 1000 työikäistä) (85,5 > 97,3) (83 > 93) Vammaisetuuksien saajien määrä kasvoi (lkm/1000 asukasta) (40 > 46) (38 > 46) Mielenterveys ja käyttäytymishäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä kasvoi (97 03) (7 221 > 8 151) ( > ) Toimeentulotukimenot kasvoivat (euroa/asukas) (95 02) (71 > 89) (88 > 94) vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvoi (2 678 > 3 889) ( > ) Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten lukumäärä kasvoi (lkm /1000 asukasta) (4,7 > 5,7) (4,9 > 6,1) Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi (lkm/1000 asukasta) (65,2 > 65,7) (58,6 > 54,9) Varsinais Suomen tiedot ensimmäisissä suluissa ja toisissa suluissa koko maan tiedot. Jos tiedot ovat muilta vuosilta kuin , niin vuosiluvut on mainittu suluissa ennen varsinaisia vertailulukuja. 12

15 3. Väestö Väkimäärän kasvu keskittyi Turun ja Salon seutukuntiin Taulukko 1. Väestön määrä Loimaan seutukunnassa Alastaro Aura Karinainen Koski TL Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Loimaan Taulukko 2. Väestön määrä Salon seutukunnassa Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Salon

16 Taulukko 3. Väestön määrä Turun seutukunnassa Askainen Kaarina Lemu Lieto Masku Merimasku Naantali Nousiainen Paimio Piikkiö Raisio Rusko Rymättylä Sauvo Turku Vahto Velkua Turun Taulukko 4. Väestön määrä Vakka Suomen seutukunnassa Kustavi Laitila Mietoinen Mynämäki Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka Suomen

17 Taulukko 5. Väestön määrä Turunmaan seutukunnassa Dragsfjärd Houtskari Iniö Kemiö Korppoo Nauvo Parainen Västanfjärd Turunmaan Taulukko 6. Väestön määrä Varsinais Suomen seutukunnissa, Varsinais Suomessa ja koko maassa Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Vakka Suomen seutu Turunmaan seutu Varsinais Suomi Koko maa

18 Pienten lasten osuus väestöstä pienentynyt vuosi vuodelta Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Loimaan seutukunnassa Alastaro 7,4 7,3 6,2 6,0 6,2 6,0 6,2 Aura 10,5 10,4 9,9 9,6 9,3 9,4 9,0 Karinainen 11,1 10,5 9,8 9,6 9,9 9,4 9,8 Koski TL 7,3 7,3 6,8 7,0 6,7 6,5 6,8 Loimaa 7,6 7,5 7,5 7,6 7,3 7,2 7,0 Loimaan kunta 8,4 8,1 7,5 7,3 7,5 7,1 7,0 Marttila 7,1 7,1 7,1 7,5 7,2 7,0 6,5 Mellilä 8,7 7,9 7,8 7,5 8,2 7,3 8,2 Oripää 6,6 6,3 7,2 7,2 7,4 8,7 9,3 Pöytyä 9,3 9,1 8,9 8,4 8,3 7,9 7,6 Tarvasjoki 8,5 9,0 10,1 10,3 10,3 10,3 9,9 Yläne 7,7 7,0 6,2 6,6 6,3 6,2 6,3 Loimaan 8,3 8,2 7,9 7,8 7,8 7,6 7,6 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Salon seutukunnassa Halikko 8,7 8,7 8,6 8,7 9,2 9,0 9,1 Kiikala 7,5 6,8 7,3 7,6 7,1 6,9 7,5 Kisko 6,6 6,6 6,2 6,7 6,5 6,7 6,9 Kuusjoki 8,4 8,6 8,9 9,0 8,3 8,1 7,5 Muurla 9,2 9,7 8,8 9,0 8,7 8,6 7,7 Perniö 7,6 7,0 7,0 7,1 6,8 6,6 6,4 Pertteli 9,9 9,4 8,7 9,1 9,1 9,4 10,1 Salo 8,2 8,3 8,4 8,3 8,2 7,9 7,7 Somero 7,7 7,9 7,5 7,4 7,0 6,8 6,7 Suomusjärvi 6,7 7,1 7,5 7,2 6,6 6,9 6,3 Särkisalo 6,1 5,8 5,2 5,3 5,7 5,7 4,6 Salon 8,1 8,1 8,0 8,1 8,0 7,8 7,0 16

19 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Turun seutukunnassa Askainen 7,8 6,6 6,3 5,9 6,0 5,3 6,2 Kaarina 10,3 10,3 9,9 9,8 9,7 9,4 9,2 Lemu 10,5 9,6 10,3 10,4 10,4 11,0 10,9 Lieto 9,8 10,2 10,6 10,5 10,4 10,2 9,8 Masku 10,5 10,4 10,1 10,2 10,4 10,4 9,9 Merimasku 11,1 10,7 11,9 11,3 11,0 9,7 9,8 Naantali 9,2 9,4 9,0 8,7 8,4 8,0 8,0 Nousiainen 9,5 9,7 9,4 9,7 9,4 9,1 9,3 Paimio 9,1 8,8 8,5 8,2 7,8 8,0 8,1 Piikkiö 9,9 9,2 9,1 9,0 9,2 9,0 9,0 Raisio 9,8 9,7 9,4 9,2 8,8 8,6 8,3 Rusko 10,5 9,9 10,1 11,0 11,1 11,1 10,9 Rymättylä 9,1 8,7 9,6 9,4 8,6 7,9 7,6 Sauvo 8,7 8,2 8,0 7,7 7,7 7,4 7,1 Turku 7,6 7,5 7,2 7,0 6,8 6,7 6,5 Vahto 11,1 10,9 10,1 9,7 9,6 10,2 10,4 Velkua 9,6 8,0 7,8 6,8 6,4 6,3 5,6 Turun 8,5 8,4 8,1 8,0 7,7 7,6 7,4 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Vakka Suomen seutukunnassa Kustavi 6,1 5,6 6,5 5,9 6,0 5,8 5,8 Laitila 7,7 7,2 7,3 7,6 7,8 7,6 7,6 Mietoinen 10,9 9,9 9,4 8,6 9,3 8,7 8,7 Mynämäki 8,5 8,9 8,8 8,5 8,3 8,3 8,3 Pyhäranta 8,5 8,6 8,5 8,3 7,9 8,2 8,2 Taivassalo 8,2 7,4 7,0 5,6 5,1 4,5 4,5 Uusikaupunki 8,4 8,0 7,5 7,3 7,0 6,7 6,7 Vehmaa 9,0 8,1 6,9 7,4 7,0 6,9 6,9 Vakka Suomen 8,4 8,0 7,7 7,5 7,4 7,2 7,2 17

20 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Turunmaan seutukunnassa Dragsfjärd 7,2 7,3 7,4 7,7 6,8 6,3 6,3 Houtskari 6,3 6,1 7,5 7,2 6,5 7,0 7,0 Iniö 5,1 2,1 2,9 3,0 4,6 5,7 5,7 Kemiö 8,3 7,5 7,0 6,8 6,8 6,4 6,4 Korppoo 9,3 8,4 7,0 6,7 6,3 5,8 5,8 Nauvo 6,3 7,5 7,7 7,6 7,1 6,7 6,7 Parainen 8,4 8,5 8,5 8,4 8,2 7,9 7,9 Västanfjärd 6,5 6,9 6,0 5,7 5,4 4,9 4,9 Turunmaan 7,9 7,9 7,8 7,7 7,4 7,1 7,1 Taulukko vuotiaden osuus väestöstä Varsinais Suomen seutukunnissa, Varsinais Suomessa ja koko maassa Loimaan seutu 8,3 8,2 7,9 7,8 7,8 7,6 7,6 Salon seutu 8,1 8,1 8,0 8,1 8,0 7,8 7,0 Turun seutu 8,5 8,4 8,1 8,0 7,7 7,6 7,4 Vakka Suomi 8,4 8,0 7,7 7,5 7,4 7,2 7,1 Turunmaa 7,9 7,9 7,8 7,7 7,5 7,1 7,1 Varsinais 8,4 8,3 8,0 7,9 7,7 7,6 7,4 Suomi Koko maa 8,9 8,7 8,3 8,1 7,9 7,8 7,7 18

21 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Loimaan seutukunnassa Alastaro 10,0 9,6 9,7 9,8 9,5 9,5 9,2 Aura 12,2 11,8 12,1 12,4 12,4 12,5 12,4 Karinainen 11,3 11,4 12,7 13,2 12,7 13,3 12,7 Koski TL 8,9 9,0 9,0 8,9 9,4 9,4 9,2 Loimaa 9,3 9,3 9,1 8,9 8,9 8,4 8,4 Loimaan kunta 10,6 10,8 10,4 10,3 10,6 10,5 10,6 Marttila 10,2 10,1 9,0 9,3 9,3 9,6 9,1 Mellilä 8,7 9,6 10,1 10,0 9,6 10,6 10,0 Oripää 9,5 9,2 8,7 9,0 8,7 7,8 7,5 Pöytyä 11,2 11,2 11,3 11,1 11,3 11,5 11,1 Tarvasjoki 11,8 11,2 11,2 11,5 11,3 11,8 11,8 Yläne 10,1 9,4 9,9 9,9 10,1 10,1 9,5 Loimaan 10,3 10,3 10,3 10,3 10,3 10,3 10,1 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Salon seutukunnassa Halikko 10,6 10,6 10,6 10,4 10,3 10,7 10,6 Kiikala 9,4 9,3 9,2 8,9 9,1 9,3 9,2 Kisko 9,0 9,3 8,8 9,2 8,6 8,9 8,6 Kuusjoki 9,1 9,2 9,0 8,7 9,9 9,9 10,1 Muurla 10,3 9,7 10,0 10,6 10,8 11,2 11,2 Perniö 10,7 10,5 10,2 9,7 9,7 9,6 9,2 Pertteli 10,8 11,1 11,3 11,2 11,2 10,8 10,6 Salo 8,3 8,2 8,1 8,3 8,6 8,7 9,0 Somero 9,5 9,2 9,2 9,1 9,3 9,6 9,4 Suomusjärvi 9,7 9,2 8,6 8,3 9,6 9,2 9,5 Särkisalo 10,0 8,3 6,7 7,2 7,3 7,7 8,6 Salon 9,4 9,3 9,1 9,1 9,3 9,4 9,5 19

22 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Turun seutukunnassa Askainen 10,4 10,6 10,6 10,4 9,8 10,4 9,9 Kaarina 10,7 10,9 11,1 11,4 11,4 11,5 11,3 Lemu 11,8 12,2 12,1 12,2 12,7 12,8 12,8 Lieto 12,1 11,7 11,8 12,1 12,3 12,4 13,0 Masku 12,3 12,0 12,1 12,5 12,5 12,7 12,9 Merimasku 12,6 12,8 12,1 12,8 13,2 13,5 13,1 Naantali 10,9 10,5 10,6 10,6 10,9 11,2 11,1 Nousiainen 12,7 12,0 12,1 12,0 12,1 12,6 12,8 Paimio 12,4 12,3 11,8 11,5 11,3 11,1 10,9 Piikkiö 11,6 12,0 12,5 12,6 12,1 11,9 11,4 Raisio 10,3 10,3 10,4 10,3 10,6 10,9 11,0 Rusko 13,0 12,5 12,4 12,2 12,3 13,1 13,3 Rymättylä 10,3 9,7 9,8 10,0 10,7 10,9 11,3 Sauvo 11,5 11,8 11,8 11,6 11,4 11,3 11,1 Turku 7,7 7,5 7,6 7,6 7,6 7,7 7,6 Vahto 13,7 13,5 13,3 13,3 13,9 13,2 13,1 Velkua 13,3 14,7 11,3 11,5 9,2 9,6 9,0 Turun 9,1 9,0 9,0 9,1 9,1 9,2 9,2 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Vakka Suomen seutukunnassa Kustavi 7,6 9,0 8,0 7,8 7,5 6,9 7,9 Laitila 11,0 10,5 9,9 9,6 9,5 9,4 9,3 Mietoinen 11,2 10,6 11,0 11,4 11,6 12,0 12,8 Mynämäki 10,5 10,2 10,2 10,3 10,6 10,9 10,9 Pyhäranta 10,5 10,2 10,5 10,5 10,2 10,5 10,3 Taivassalo 10,8 10,2 10,4 11,1 10,7 11,1 10,6 Uusikaupunki 10,5 10,3 10,0 10,0 9,9 9,9 9,8 Vehmaa 9,6 10,1 10,5 10,4 10,8 11,0 10,5 Vakka Suomen seutu 10,5 10,3 10,1 10,1 10,0 10,1 10,1 20

23 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Turunmaan seutukunnassa Dragsfjärd 7,1 6,4 7,0 6,8 7,5 8,3 9,2 Houtskari 8,4 7,8 7,3 7,2 7,4 7,2 6,3 Iniö 9,4 8,3 7,0 7,2 7,1 5,7 4,0 Kemiö 10,8 11,2 10,4 10,5 10,6 10,9 10,5 Korppoo 11,2 11,4 11,1 11,4 10,9 10,0 8,7 Nauvo 10,4 9,1 9,1 8,8 9,0 9,7 9,2 Parainen 10,9 10,7 10,1 10,3 10,4 10,5 10,4 Västanfjärd 10,3 10,0 10,5 10,3 10,4 10,5 9,6 Turunmaan 10,2 9,9 9,5 9,6 9,8 10,0 9,9 Taulukko vuotiaiden lasten osuus väestöstä Varsinais Suomen seutukunnissa, Varsinais Suomessa ja koko maassa Loimaan seutu 10,3 10,3 10,3 10,3 10,3 10,3 10,1 Salon seutu 9,4 9,3 9,1 9,1 9,3 9,4 9,5 Turun seutu 9,1 9,0 9,0 9,1 9,1 9,2 9,2 Vakka Suomi 10,5 10,3 10,1 10,1 10,0 10,1 10,1 Turunmaa 10,2 9,9 9,5 9,6 9,8 10,0 9,9 Varsinais 9,5 9,3 9,3 9,3 9,4 9,5 9,4 Suomi Koko maa 10,1 10,0 10,0 10,0 10,0 10,1 10,0 21

24 Ikääntyvien osuus kasvoi Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Loimaan seutukunnassa Alastaro 23,0 23,3 23,6 24,0 24,2 24,2 24,3 Aura 13,2 13,2 13,5 12,9 13,1 12,8 13,2 Karinainen 20,3 20,6 20,3 20,1 19,6 18,9 19,0 Koski TL 21,4 22,0 22,1 22,9 22,6 22,7 23,1 Loimaa 20,2 20,6 21,0 20,9 21,0 21,4 21,8 Loimaan kunta 18,5 18,7 19,2 19,3 19,5 19,8 20,1 Marttila 21,2 21,3 22,0 21,6 21,9 21,6 21,4 Mellilä 22,3 23,0 21,5 21,7 21,2 21,8 21,0 Oripää 21,8 22,8 22,2 22,4 22,4 22,0 21,9 Pöytyä 18,0 18,6 18,4 18,4 18,3 18,3 18,4 Tarvasjoki 19,4 19,3 18,8 18,1 17,9 17,3 17,6 Yläne 23,2 23,5 22,7 22,5 23,3 23,6 24,2 Loimaan 19,8 20,1 20,1 20,1 20,1 20,2 20,4 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Salon seutukunnassa Halikko 14,8 14,7 14,2 13,9 13,9 14,0 14,0 Kiikala 22,6 23,0 22,1 22,0 22,1 22,2 22,1 Kisko 24,2 25,1 25,9 25,7 25,2 24,5 24,7 Kuusjoki 18,5 19,5 18,8 19,0 19,4 19,5 19,8 Muurla 18,0 17,4 17,8 17,4 17,1 17,7 17,7 Perniö 19,7 19,9 20,1 20,0 20,0 20,5 20,8 Pertteli 14,6 14,9 14,7 14,5 14,5 14,6 14,6 Salo 16,3 16,2 16,3 16,2 16,6 16,9 17,2 Somero 20,9 21,2 21,6 21,9 22,1 22,5 22,7 Suomusjärvi 23,0 23,7 23,0 23,2 22,4 21,9 22,2 Särkisalo 28,8 29,7 30,1 30,1 30,3 30,1 29,7 Salon 18,0 18,1 18,0 18,0 18,1 18,3 18,5 22

25 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Turun seutukunnassa Askainen 18,7 19,4 19,2 19,5 19,9 19,7 19,3 Kaarina 9,6 10,2 10,9 11,3 11,6 11,9 12,3 Lemu 9,4 9,8 10,7 10,7 11,0 10,9 10,9 Lieto 11,2 11,4 11,6 11,6 11,9 12,0 12,3 Masku 8,7 9,3 9,7 9,9 10,1 10,4 11,1 Merimasku 12,1 12,2 11,6 12,1 11,8 11,4 11,1 Naantali 12,0 12,3 12,7 13,0 13,2 13,5 13,8 Nousiainen 12,5 13,3 13,3 13,6 13,7 13,4 13,6 Paimio 12,7 13,1 13,6 13,6 13,7 14,0 14,3 Piikkiö 13,4 13,5 13,4 13,5 13,7 14,0 14,2 Raisio 10,6 11,4 12,3 12,9 13,2 13,6 14,2 Rusko 10,0 10,6 10,7 10,8 10,8 10,8 10,9 Rymättylä 19,5 18,8 18,1 18,0 18,2 18,0 17,4 Sauvo 19,0 19,5 19,0 18,8 18,6 18,1 18,4 Turku 16,6 16,6 16,4 16,4 16,5 16,5 16,6 Vahto 9,9 10,4 10,5 10,8 10,7 11,0 11,5 Velkua 17,9 16,3 16,0 16,7 18,0 18,3 19,3 Turun 14,6 14,8 14,8 14,9 15,0 15,1 15,3 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Vakka Suomen seutukunnassa Kustavi 26,4 26,1 25,2 25,3 25,0 24,8 24,8 Laitila 15,6 16,2 16,5 16,9 17,5 17,9 18,5 Mietoinen 16,2 16,4 16,4 16,7 15,9 16,2 16,6 Mynämäki 17,8 18,4 18,5 18,5 18,5 18,3 18,3 Pyhäranta 14,4 14,8 15,3 15,3 15,7 16,4 16,7 Taivassalo 22,1 22,6 22,8 23,2 24,0 24,6 25,4 Uusikaupunki 13,3 13,6 14,4 14,6 15,0 15,5 16,1 Vehmaa 20,9 22,6 21,7 20,9 21,0 20,8 21,0 Vakka Suomen 15,8 16,3 16,6 16,8 17,1 17,4 17,9 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Turunmaan seutukunnassa Dragsfjärd 24,6 25,4 25,5 25,5 26,5 26,1 25,9 Houtskari 24,8 25,5 25,5 26,4 26,6 25,3 25,2 Iniö 22,3 24,6 24,4 23,6 24,8 23,8 24,7 Kemiö 23,9 24,1 23,7 23,4 23,3 23,3 23,6 Korppoo 19,9 19,5 20,4 20,7 21,1 22,7 22,7 Nauvo 19,9 20,4 19,6 19,7 19,7 19,8 19,9 Parainen 16,5 16,7 17,0 17,0 17,2 17,5 17,8 Västanfjärd 25,9 25,4 24,3 24,3 24,2 25,1 24,4 Turunmaan seutu 19,9 20,1 20,2 20,2 20,4 20,6 20,7 23

26 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Varsinais Suomen seutukunnissa, Varsinais Suomessa ja koko maassa Loimaan seutu 19,8 20,1 20,1 20,1 20,1 20,2 20,4 Salon seutu 18,0 18,1 18,0 18,0 18,1 18,3 18,5 Turun seutu 14,6 14,8 14,8 14,9 15,0 15,1 15,3 Vakka Suomi 15,8 16,3 16,6 16,8 17,1 17,4 17,9 Turunmaa 19,9 20,1 20,2 20,2 20,4 20,6 20,7 Varsinais 15,9 16,1 16,2 16,2 16,3 16,5 16,7 Suomi Koko maa 14,3 14,6 14,8 15,0 15,2 15,3 15,6 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä % Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Vakka Suomen seutu Turunmaan seutu Varsinais Suomi Koko maa 24

27 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Loimaan seutukunnassa Alastaro 2,4 2,7 2,9 3,0 3,1 3,3 3,2 Aura 1,3 1,7 1,8 1,5 1,5 1,4 1,4 Karinainen 2,6 2,9 2,6 2,8 2,6 2,4 3,0 Koski TL 2,8 3,0 3,0 2,9 2,8 2,7 3,0 Loimaa 1,7 2,0 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Loimaan kunta 2,1 2,1 2,2 2,1 2,1 2,1 2,3 Marttila 2,5 2,8 2,9 2,7 3,0 3,0 2,7 Mellilä 3,4 3,8 3,6 3,3 3,2 3,1 3,1 Oripää 2,6 2,8 2,8 2,7 2,4 2,3 2,5 Pöytyä 1,8 2,2 2,1 2,3 2,3 2,2 2,3 Tarvasjoki 2,3 2,1 1,7 1,7 2,0 2,0 2,4 Yläne 2,8 3,2 2,8 2,9 3,2 2,9 3,2 Loimaan 2,2 2,4 2,4 2,4 2,4 2,5 2,6 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Salon seutukunnassa Halikko 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 Kiikala 2,7 3,1 2,4 2,3 2,3 2,0 2,1 Kisko 2,7 3,0 3,0 3,0 2,9 2,8 2,6 Kuusjoki 1,6 1,3 1,3 1,6 1,6 1,7 2,0 Muurla 1,6 1,7 2,0 1,8 2,0 1,8 2,0 Perniö 1,8 1,9 2,2 2,3 2,4 2,5 2,3 Pertteli 1,3 1,6 1,3 1,2 1,3 1,3 1,5 Salo 1,4 1,6 1,8 1,8 1,9 1,9 1,9 Somero 1,9 2,2 2,3 2,4 2,2 2,0 2,1 Suomusjärvi 2,8 2,6 3,1 2,8 2,8 3,0 2,8 Särkisalo 2,2 2,2 3,4 3,6 4,1 3,5 3,7 Salon 2,0 2,1 2,2 2,2 2,0 1,9 2,0 25

28 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Turun seutukunnassa Askainen 2,1 2,3 2,6 2,9 2,8 3,1 3,0 Kaarina 0,6 0,7 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Lemu 1,5 1,7 1,3 1,4 1,1 1,2 1,2 Lieto 0,9 1,0 1,1 1,0 1,0 1,0 1,1 Masku 0,8 0,8 1,0 0,9 0,9 0,9 0,9 Merimasku 0,6 0,8 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 Naantali 0,9 0,9 1,0 0,9 1,0 1,0 1,1 Nousiainen 1,2 1,1 1,2 1,3 1,3 1,3 1,3 Paimio 1,2 1,4 1,6 1,5 1,6 1,6 1,5 Piikkiö 1,4 1,4 1,5 1,6 1,6 1,4 1,4 Raisio 0,8 0,8 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 Rusko 0,9 1,1 1,2 1,2 1,1 1,1 0,9 Rymättylä 2,3 2,3 2,3 2,5 2,5 2,6 2,8 Sauvo 2,4 3,1 2,9 2,7 2,9 2,5 2,6 Turku 1,7 1,8 1,9 1,9 1,9 2,0 2,0 Vahto 1,0 1,1 1,1 1,2 1,3 1,1 1,0 Velkua 1,3 2,0 2,3 3,2 4,0 4,2 4,7 Turun 1,3 1,4 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Vakka Suomen seutukunnassa Kustavi 3,2 3,4 2,7 3,0 3,1 2,9 2,6 Laitila 1,4 1,6 1,7 1,7 2,0 2,0 2,0 Mietoinen 1,1 1,2 1,5 1,6 1,5 1,5 1,7 Mynämäki 1,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,1 Pyhäranta 1,3 1,4 1,6 1,5 1,3 1,4 1,4 Taivassalo 2,6 2,8 3,0 2,9 3,2 3,0 3,2 Uusikaupunki 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 1,5 1,6 Vehmaa 2,6 3,1 2,9 2,6 2,8 2,9 2,8 Vakka Suomen 1,6 1,7 1,8 1,7 1,8 1,9 1,9 26

29 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Turunmaan seutukunnassa Dragsfjärd 3,0 3,5 4,0 4,0 4,1 3,7 3,6 Houtskari 2,8 4,1 3,7 3,5 3,9 3,8 3,9 Iniö 3,1 2,1 2,9 3,0 2,9 3,6 4,4 Kemiö 2,7 2,9 2,9 2,9 3,1 2,9 3,1 Korppoo 2,2 2,6 2,5 2,7 2,6 3,0 2,5 Nauvo 3,3 3,3 3,0 2,9 2,7 2,7 2,4 Parainen 1,7 2,0 2,1 2,2 2,1 2,1 2,0 Västanfjärd 3,0 3,6 4,1 3,6 3,9 3,6 2,6 Turunmaan 2,2 2,6 2,7 2,7 2,7 2,6 2,5 Taulukko vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä Varsinais Suomen seutukunnissa, Varsinais Suomessa ja koko maassa Loimaan seutu 2,2 2,4 2,4 2,4 2,4 2,5 2,6 Salon seutu 1,7 1,8 2,0 2,0 2,0 1,9 2,0 Turun seutu 1,4 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Vakka Suomi 1,6 1,7 1,8 1,7 1,8 1,9 1,9 Turunmaa 2,2 2,6 2,7 2,7 2,7 2,6 2,5 Varsinais 1,6 1,7 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Suomi Koko maa 1,3 1,4 1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 27

30 Yksin asuvien osuus 65 vuotiaista kasvoi hiukan Taulukko vuotta täyttäneistä yksin asuvien osuus Loimaan seutukunnassa Alastaro 46,9 44,0 51,4 42,3 43,7 46,1 44,3 Aura 49,8 52,9 62,9 57,1 55,9 54,7 54,0 Karinainen 46,7 48,5 56,2 48,0 50,6 53,4 53,8 Koski TL 46,7 48,3 58,5 48,9 49,9 47,3 47,9 Loimaa 55,8 54,3 62,5 55,9 56,2 57,6 57,2 Loimaan kunta 42,8 45,2 57,3 46,8 46,5 46,0 46,0 Marttila 47,5 48,4 56,8 47,5 47,9 47,1 48,2 Mellilä 47,0 53,2 64,0 52,2 52,5 52,5 51,0 Oripää 45,8 46,3 57,4 46,1 48,7 50,0 50,5 Pöytyä 42,2 43,3 54,0 45,5 43,8 45,7 47,6 Tarvasjoki 43,5 42,8 52,3 46,6 48,1 47,7 44,8 Yläne 49,9 52,9 62,3 55,3 53,2 52,2 52,8 Loimaan 47,8 48,6 58,3 49,8 * Loimaan seutukunnasta ei ollut saatavilla seutukunnallista osuutta vuosilta Taulukko vuotta täyttäneistä yksin asuvien osuus Salon seutukunnassa Halikko 49,6 49,9 58,5 50,9 49,8 48,5 48,7 Kiikala 49,2 48,9 56,2 45,9 44,9 48,7 49,0 Kisko 51,8 50,0 60,5 50,8 48,6 50,7 48,8 Kuusjoki 47,2 44,5 52,4 44,9 46,5 49,2 48,6 Muurla 44,1 46,6 55,4 47,5 51,2 47,0 47,5 Perniö 49,0 49,8 60,0 52,4 51,8 50,3 50,8 Pertteli 49,2 47,4 58,2 47,9 46,7 46,4 47,0 Salo 56,6 57,3 63,4 57,1 57,3 57,1 56,6 Somero 46,2 48,2 57,7 49,0 48,1 48,1 48,5 Suomusjärvi 52,0 51,7 62,9 54,1 52,6 54,1 55,2 Särkisalo 51,8 51,2 60,7 52,1 48,8 50,6 51,3 Salon 51,3 51,8 60,2 52,5 52,1 52,0 52,0 28