Ranualla päivätoiminta jatkuu kerran viikossa. Toimintaan on tullut koko ajan lisää kävijöitä, parhaillaan ollut jopa 12 asiakasta kerrallaan.

Transkriptio

1 Lapin päiväkeskuspäivä Hotelli Scandic Rovaniemi klo Julkaisu Polkuja yhteistyöhön siltoja muutokseen julkaistaan näillä näkymin Terveyttä Lapista päivillä. Julkaisu toimitetaan kaikkiin päiväkeskuksiin ja sen toivotaan kuluvan erityisesti asiakkaiden käsissä. Kuulumiskierros: Ranualla päivätoiminta jatkuu kerran viikossa. Toimintaan on tullut koko ajan lisää kävijöitä, parhaillaan ollut jopa 12 asiakasta kerrallaan. Posiolla päivätoimintaa on ollut kesän aikana 4 kertaa. Syyskuusta toiminta jatkuu kerran viikossa samalla sabluunalla kuin aiemmin. Kemijärvellä päivätoiminta auki joka arkipäivä, kesälläkin. Kaupungilta kaksi vakinaista työntekijää ja lisäksi A killan työntekijänä Vuokko. Rovaniemellä kesä on ollut hieman hiljaisempaa, mutta kävijöitä riittää. Keminmaassa käynnistymässä päivätoiminta 5 pv/viikko, vahvuutena laaja alainen yhteistyöverkosto. Torniossa päivätoimintaa on ollut pitkään. HH hankkeen aikana on kehitetty toiminnan sisältöjä. Ylitorniolla päivätoiminta loppunut vuoden 2014 loppuun. Pellossa päivätoimintaa on ollut kerran viikossa. Toiminta ollut kesätauolla nyt, tehty toimintasuunnitelma ja talousarvio kunnanhallitukselle, jotta saataisiin vuosittainen määräraha. Toiminnan toivotaan jatkuvan ja toiminnalle on tilausta. Kittilässä toimintaa omakotitalossa neljänä päivänä viikossa. Sodankylässä sininauhaliiton ylläpitämä päivätoiminta 5 päivänä viikossa auki. 12 asiakasta kuntouttavassa päivätoiminnassa, 2 palkkatukityöllistettyä. Toiminnassa mukana myös oppisopimuskoulutuksessa olija. Keskimäärin kävijää päivässä. Lounas on suosittu. Toiminut vuodesta 2005 alkaen. Arviointi päiväkeskustoiminnan kehittämisen työkaluna Sininauhaliitto Päiväkeskukselta vaaditaan vaikuttavuutta, mitä se tarkoittaa? Asiaa mietittäessä on otettava huomioon vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset. Kustannussäästöjä voi tulla, vaikka ne eivät välttämättä näy välittäminä säästöinä. Erinomainen kirja päiväkeskuksesta Tepponen (toim.): Yhteinen päiväkeskus ja raportit/arviointi pdf versiona kirja_0.pdf Linkki Sininauhaliiton arviointityökalujen etusivulle: konserni/tutkittua ja arvioitua tietoa

2 Rovaniemellä käytetään Sininauhaliiton asiakasprofiili taulukoita, suositellaan vahvasti käyttää muuallakin. Numerot ovat kunnalle konkreettisia ja helpompia ymmärtää. Esimerkiksi tehtiin näin ja näin kertoo vähemmän kuin jaettiin ruokakasseja x määrä. Päiväkeskuksen hallinnoijan puheenvuoro Sirkka Nissi Onnela Kittilässä on vuonna 2014 tehty ensimmäistä kertaa yhteinen mielenterveys ja päihdestrategia, jossa päiväkeskustoiminta on yhtenä osana sosiaalipalveluita. Perusturva hallinnoi päiväkeskusta. Toimintaa on ollut puolitoista vuotta ja stiä kehitetään edelleen ja mietitään asiakkaiden polkuja eteenpäin. Päiväkeskus tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Palkkatukityöllistettyjä on ollut (esim kirvesmiehiä remontoimaan). Haasteena onkin ihmisten saanti töihin päiväkeskukseen kun aiemmin on oltu tavallisissa töissä. Kittilässä ovat myös ikäihmisten ja vammaisten päiväkeskukset. Ikäihmisille järjestetään kuljetuspalveluita, päihdepuolelle ei. Päiväkeskuksessa tarjotaan työharjoittelupaikkoja opiskelijoille ja työkokeilupaikkoja. Haasteena on vapaaehtoisten ja järjestötoimijoiden saaminen mukaan toimintaan. Mietinnässä myös se, miten saataisiin töissä olevat mielenterveys ja päihdekuntoutujat mukaan esimerkiksi iltaisin toimivien ryhmien avulla. Kunnan edustajana Sirkka haluaisi tietoa kävijämääristä ja tapahtuneesta edistyksestä (pienistäkin askeleista). Tiedottamista ja levittämistä pitäisi tehdä puolin ja toisin. Kaikki asiakkaat eivät halua tulla sosiaalivirastoon, joten välillä sosiaalityöntekijä käy päiväkeskuksessa. Asiakkaan kohtaaminen päivätoiminnassa on työntekijällekin erilaista ja monesti helpompaa ilman viranomaisrakenteita. Päivätoiminnan vetäjän puheenvuoro Ritva Kantola Tiukkojen rajojen asettamisella, talon siivoamisella ja maineen puhdistamisella että on päästy nykytilaan. Tuki, jota on saatu esimieltä ja hallitukselta on tärkeää. Asiakaskäyntejä on päivässä keskimäärin Ongelmat, joita asiakkailla on, ovat muuttuneet haasteellisemmaksi ja monimutkaisemmiksi. Tänä päivänä myös mielenterveysongelmaisia, syrjäytyneitä, yksinäisiä, ilman päihdetaustaakin olevia sekä korvaushoitoasiakkaita. Asiakkaita ei luokitella kategorioihin, vaan kaikki ovat tervetulleita. Verkostot toimivat hyvin esimerkiksi sosiaalitoimeen, a klinikkaan, poliisiin ja rikosseuraamistoimistoon. Kun otetaan yhteyttä, on se aina asiakkaasta lähtöisin ja asiakas on vieressä kun otetaan yhteyttä verkostoihin (esim. sosiaalitoimeen). Työtä tehdään omalla persoonalla ja toisten ammattitaitoa arvostaen. Työssäjaksamisessa on tärkeää tunnistaa omia tunteitaan ja käsitellä omia ongelmiaan (ettei asiakas hoida työntekijää). Myös omien rajojen tunnistaminen ja itsestä huolehtiminen on tärkeää, ettei tule uupumusta. Tunteille ei työssä saa antaa ylivaltaa. Rovaniemen päiväkeskus on toiminut Vaaka hankkeessa pilottipäiväkeskuksena. Hankkeesta on saatu hyviä välineitä ja hanke on tarjonnut hyvin tukea. Asiakkaissa on huomattu muutosta. Päiväkeskus on asiakkaille tärkeää. Se on rauhallinen paikka, jossa ei peritä velkoja, rähistä tms. Jos tällaista tulee, niin siihen puututaan heti. Ruoanjakelu kauppojen kanssa on toiminut hyvin, myös perhetyöntekijät hakevat erityisesti yh perheille. Toiveena olisivat esimerkiksi sosiaalityöntekijän käynnit päiväkeskuksessa. Päivätoiminnan asiakkaan puheenvuoro Arto Pasanen Mitkä tekivät sitovat väkeä päivätoimintaan? Asiakasta sitovat päivätoimintaan valmiit verkostot ja sosiaalinen kanssakäyminen. Verkostojen kautta saadaan esimerkiksi vaatteet päälle ja aletaan hakemaan asuntoa. Tiedetään myös mitä verkostoja ei käytetä. A killassa löytyy resursseina aikaa ja kokemuksellisuutta asiakkaiden kanssa toimittaessa. Sosiaalinen kans

3 sakäyminen on helppoa samankaltaisen taustan takia, toista ei leimata. Yhdistävänä asiana toimii samankaltainen tekijä (addiktio). Päivätoiminta antaa vaihtoehdon päihteidenkäytölle ja auttaa luomaan säännöllisen päivärytmin. Asioita koetaan selvinpäin. Samalla saadaan malli normaaliin elämään, ja avattua asiakkaan silmät sille, että voi olla jotain muuta kuin päihteiden käyttö. Jotain muuta on olemassa, ei niinkään ohjaajien vaan asiakaskunnan (vertaistuen) kautta tulevat asia. Asiakkaita on eri asteilla olevia, joihin voi verrata omaa kehitystä ja henkistä kehittymistä. Toiminnalliset esimerkit asiakkaalta asiakkaalle toimivat: Minulle tapahtui samalla tavalla, tein näin. Asiakas tarvitsee yhteisön, johon tuntee kuuluvansa. Mittarina toimii asiakas. Asiakas antaa palautteen välittömästi: mikä toimii ja mikä ei. Pitkänkin kuntoutuksen voi katkaista esimerkiksi yksi v mäinen kirje. Esimerkiksi asiakas on hakenut jotain avustusta ja saa byrokraattisen vastauksen, jossa on kielteinen päätös puuttuvien asiakirjojen takia. Monta tällaista takaiskua voi olla syy ratketa ja luottamus järjestelmään on menetetty. Tämän takia palaute on tärkeää. Ennakkoasenteet ja tiedon puute ovat haaste. Tiedottaminen edeltä käsin toimii ja auttaa toimintaa. Omasta työstä pitää kertoa jotta saa arvostusta. Kirjasi Maria Jeminen, kehittäjätyöntekijä Ryhmä 1 Mitä meille kuuluu? Kemijärvellä kävijät on otettu mukaan suunnitteluun viikoittain. Asiakkaiden kanssa käydään läpi viikon tapahtumat. Kävijöiltä kysytään mitä he haluavat. Näin syksyllä marjastus ja sienestys, leipominen, ruoanlaitto. Ulkopuolisia vierailijoita käynyt myös. Työryhmä on hyvä (kaksi kaupungin työntekijää, A killan työntekijä). Haasteena on se, että miten saadaan pitää nykyiset resurssit entisellään. Uhkana, että jotain otetaan pois. Kuntoutujan polku on hyvin rakennettu. Yhteistyö toimii eri yksiköiden välillä, sillä paikalliset verkostot tuttuja. Psykososiaalinen kuntoutus on määrätty toimintapäiville, mutta miten se järjestetään? Miten korvaushoitolaiset ja huumeidenkäyttäjät integroituvat ryhmään? Sopeutuminen tapahtuu kokemuksen kautta. Rovaniemellä päihdeongelmat ovat lisääntyneet ja moninaistuneet (aiemmin pelkkä alkoholin väärinkäyttö). Päiväkeskuksessa tarvittaisiin pian jo kolmatta työntekijää (kaksi naisohjaajaa, joten voisi tulla mies), sillä kävijöitä on paljon ja tuntuu lisääntyvän. Yhteisöllisyys on vahva päiväkeskuksessa. Ruokatarvikkeet ostetaan kävijöiden maksamista ruoista (aamiainen 1, lounas 3 ). Ranualla on tiistaisin päihteetöntä päivätoimintaa, osa tulee kuntouttavan työtoiminnan kautta, osa mielenterveystoimiston tai kavereiden kautta. Suunnitteilla avoimet ovet, jolloin jokainen kävijä toisi yhden uuden tutun tai omaisen mukaan. Toiminnassa on 3 sosiaalityöntekijää, 2 lastensuojelun perhetyöntekijää, työllisyyskoordinaattori ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintapaikasta työntekijöitä. Yhteisöllisyys on vahva. Päivän aikana on aamukahvit, käsitellään aiemmin sovittua päihteisiin liittyvää teemaa, ruoanlaittoa (kävijät innokkaita osallistumaan), suunnitteilla reseptit kaikille kävijöille kotiin. Aamupäivällä ulkoilua, pelailua, uusia urheilulajeja. Marttoja voisi pyytää vierailemaan kertomaan ruoanlaitosta. Jatkossa otetaan asiakkaita vielä enemmän mukaan suunnitteluun. Kävijöille on myös annettu tehtäviä, esimerkiksi osa porukasta toi hilloja seuraavalle kerralle, seuraavalla kerralla osa toi mustikoita. Haasteena ja mahdollisuutena on pieni kunta. Katkaisun jälkeen mietitään miten saada asiakas sitoutumaan päihteettömään toimintaan. Sodankylän päivätoimintakeskus toimii isoissa tiloissa, mutta purku uhan alla olevassa rakennuksessa. Kirpputori, joka toimii lahjoituksilla. Työntekijöistä on kolme. Seurakunnan kanssa tehdään paljon yhteistyötä.

4 Jaetaan ruokaa. Yhden kuntoutujan työtehtävä on leipominen, muilla esimerkiksi työapupalvelua ja pihatöitä. Haasteena on rahan vähyys. Asiakkaat melko iäkkäitä, nuoria käy vähän. Päihdetyön arvostus on vähäistä, päihdetyöntekijää ei välttämättä arvosteta. toisaalta päihdetyöntekijältä pyydetään konsultaatiota, eli myös arvostus on noussut. Terveiset Sote valmistelulle Palvelupolku pitäisi olla selkeämpi. Työntekijälle pitäisi olla selkeämpää, mihin ohjata asiakasta. Kuka arvioi hoitopolun? palvelupolkujen pitäisi olla joustavia (asiakkailla ei ole voimia taistella byrokratiaa vastaan). Kunnan työntekijöiden ammattitaidosta huolehtiminen, päihdekoulutusta tarvitaan. Uudessa SOTEssa pitäisi ymmärtää matalan kynnyksen ja vertaistuen sekä ehkäisevän työn merkitys, jota päiväkeskuksissa tehdään. Resurssia ei pitäisi missään nimessä ottaa pois. Tiedonkulun haasteet, kun ohjataan asiakasta eteenpäin (salassapitovelvollisuudet). Lapin päiväkeskustoimijoiden tapaamiset Tapaamisia tulisi olla kaksi kertaa vuodessa esim. helmikuu ja syyskuu. Seuraava tapaaminen Kemijärvellä klo (Vuokko Lahtela kutsuu porukan paikalle). Tapaamiset vuorotellen eri päiväkeskuksissa. Lounaat ja kahvit joko omakustanteisesti tai jos päiväkeskus voi tarjota, niin tarjoaa. Tarkoitettu työntekijöille, vaihdetaan kuulumisia, kerrotaan uusista ideoista. Jokaiselle tapaamiselle jokin teema. Kirjasi Kaisa Kivelä, projektityöntekijä Ryhmä 2 Terveiset sotevalmistelulle Huoli päiväkeskuksista leikkaamisesta. Jos päiväkeskukset ajetaan uudistuksen myötä loppuun, niin mistä saadaan tulevaisuuden ammattilaisia? Tällöin menetetään pitkä jakso nyt jo tehtyä työtä (kontaktit asiakkaisiin). Uudistuksen jälkeen jos toiminta on 3. sektorin tuottamaa eikä kuntien, mikä on sen laatu ja miten sitä arvioidaan ja valvotaan? Lisääntyykö epätasaisuus alueiden välillä? Raha automaattiyhdistyksen rahat tulevaisuudessa mietityttävät. Syntyykö rahoituksesta aiempaa kovempaa kilpailua kuntien välille esimerkiksi päiväkeskusten osalta? Kouluttautumisen mahdollisuus päihdepuolelle huolettaa. Lapista nuoriso lähtee etelään. Eriarvoiset asemat eri paikoilla. Esimerkiksi Rovaniemen ja Pellon välillä iso ero mahdollisuudessa osallistua päivätoimintaan. Hoitoonohjauksen erilaiset käytännöt eri kunnissa. Rovaniemen ja Helsingin välillä on suuri ero, sillä Helsingissä on paljon enemmän vaihtoehtoja. Pienempi paikkakunta on myös vahvuus, sillä siellä välitetään toisista.

5 Jos SOTE tuo mukanaan alueellisen yhtenäisen hoitoonohjauksen, jääkö paikallisuus pois? Positiivisia puolia yhtenäisessä hoitoonohjauksessa olisi se, että toimijat olisivat vahvempia, byrokratia voisi vähentyä sekä eriarvoisuus tasaantua. Ison tuotantoalueen asukkaana voisi olla mahdollisesti enemmän rahaa lähettää hoitoon, jolloin ei joutuisi esimerkiksi valitsemaan kahden hoitoa tarvitsevan väliltä siitä, kumpi pääsee hoitoon. Tulee kuitenkin muistaa asiakkaan valinnanvapaus. Enemmän pitäisi tehdä, erityisesti nyt valmistelun alla tiedottamista ja lobbausta, jotta päivätoiminta turvataan tulevaisuudessakin. Kansalaiset ovat tietämättömiä päihdehoidoista ja väärät luulot elävät. Tiedottamista kaivattaisiin esimerkiksi siihen, että alkoholismi nähtäisiin sairautena. Lapin päiväkeskustoimijoiden tapaamiset Vierailut ja käynnit päiväkeskusten välillä ovat mukavia, ne tarvitsee vain sopia etukäteen. Yhdistyspohjaisilla päivätoimintapaikoilla on monesti omat sisäiset tapaamisensa. Kunnilla ei ole vastaavaa, vaan työntekijöiden tulisi olla aktiivisesti yhteydessä toisiinsa. Yksi mahdollisuus voisivat olla seutukunnalliset tapaamiset. Toiveena olisi päiväkeskustoimijoiden kokoontuminen kasvokkain 1 2x vuodessa. Ehdotettu virtuaalista kokoontuminen esimerkiksi kahden kk säännöllisenä päivänä. Virtuaalisista tapaamista keskustellaan seuraavassa kokoontumisessa helmikuussa Ehdotettu luetteloa päiväkeskustoimijoista (nimi, nro, sposti), jotta olisi helppo soittaa. Seuraava tapaaminen ti Kemijärven päivätoimintapaikassa klo Vuokko Lahtelalle voi lähettää teemaehdotuksia päivälle. Kirjasi Maria Jeminen, kehittäjätyöntekijä