Intohimona musiikki. Työllistymiskysely Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta valmistuneille

Transkriptio

1 Intohimona musiikki Työllistymiskysely Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta valmistuneille Tuire Kuusi, Riitta Valkeila Sävellyksen ja musiikinteorian osasto, 2008 Sibelius-Akatemia

2 2 Intohimona musiikki JOHDANTO Musiikkialalla on tehty useita opiskelleiden työllistymistä käsitteleviä selvityksiä. Karhusen (1998) kyselytutkimus koski kaikissa Sibelius-Akatemian koulutusohjelmissa vuosien välillä aloittaneiden ja vähintään yhden vuoden ajan opiskelleiden henkilöiden työtilannetta ja mielipiteitä koulutuksesta. Musiikkikasvatuksen osasto on myös tehnyt valmistumiskyselyn (Laitinen ja Hinkkanen, julkaisematon). Lepo (julkaisematon) keräsi vastauksia opintonsa Sibelius-Akatemian eri osastoilla vuosina 1993, 1995, 1997 ja 1998 aloittaneilta. Lotti (1990, 1992a, 1992b, 1996) on puolestaan tutkinut solistisen koulutusohjelman opiskelijoita ja Hosia (2008) vanhan musiikin opiskelijoita. Toisin kuin edellä mainitut tutkimukset, joissa vastaajina olivat opintonsa aloittaneet, Ojala (2001) tutki koulutustyytyväisyyttä ja työllistymistä musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta vuosina 1998 ja 1999 maisteriksi valmistuneiden keskuudessa. Myös nyt tehty kysely suunnattiin tutkinnon suorittaneille, ja tutkimukseen otettiin kaikki kandidaatin, maisterin tai jatkotutkinnon vuosina tehneet opiskelijat. Koska sävellyksen ja musiikinteorian osaston opiskelijat ovat hyvin pieni, ellei marginaalinen ryhmä edellä mainituissa tutkimuksissa, tämän kyselyn vastauksia ei tulotasokysymystä lukuun ottamatta verrata edellä mainittujen tutkimusten tuloksiin. Sibelius-Akatemiasta tuli valtion laitos vuonna 1980 ja samasta vuodesta eteenpäin sen tutkinnoista tuli samantasoisia yliopistojen tutkintojen kanssa. Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelmassa on vuosina aloittanut perustutkinto-opintonsa yhteensä 171 opiskelijaa. 1 Näistä 70 on valittu sävellyksen ja 101 musiikinteorian suuntautumisvaihtoehtoon. Ensimmäinen yliopistotutkinto suoritettiin vuonna 1988, minkä johdosta tutkimuksen aineisto rajautui alkamaan kyseisestä vuodesta. Vuosina (31.7. mennessä) tutkintoja suoritettiin taulukon 1 mukaisesti. Tutkintoja on yhteensä 131, mutta niitä on suorittanut yhteensä 112 eri henkilöä, sillä osa henkilöistä on suorittanut useamman kuin yhden tutkinnon, esimerkiksi ylemmän perustutkinnon ja jatkotutkinnon. 2 1 Tiedot saatu opintohallinnon rekisteristä, Weboodista. Luku sisältää koulutusohjelman sisällä suuntautumisvaihtoehtoa tai koulutusohjelmaa vaihtaneet, kirjoilta poistetut ja valmistuneet opiskelijat sekä muualla perustutkintonsa suorittaneet jatko-opiskelijat. 2 Jatkotutkintoluvuissa ei ole eritelty tieteellisiä, taiteellisia ja kehittämiskoulutuksessa tehtyjä tutkintoja.

3 Intohimona musiikki 3 Sävellys Teoria Yhteensä Kandidaatti Maisteri Lisensiaatti 7 Tohtori 8 Yhteensä 131 Taulukko 1. Suoritetut tutkinnot vuosina (31.7. mennessä) Keitä nämä tutkinnon suorittajat ovat? Millaisia heidän tutkintonsa ovat ja kuinka he ovat sijoittuneet työelämään? Mitä on tapahtunut opiskelijoille jotka ovat aloittaneet opintonsa osastolla? Moniko on valmistunut ja moniko keskeyttänyt opintonsa? Vastaako koulutus työelämän tarpeita? Etenkin työelämään sijoittumista koskeva kysymys kohosi esille vuonna 2005 kun Sävellyksen ja musiikinteorian osasto aloitti ns. rekrytointikampanjan. Kouluissa ja musiikkioppilaitoksissa esiteltiin osastoa pääkaupunkiseudulla ja myös esim. Lahdessa ja Vaasassa. Tilaisuuksissa lukiolaiset esittävät paljon toimintaamme liittyviä kysymyksiä. Yleisin näistä oli Mihin osastolta valmistuneet ovat sijoittuneet, mitä he tekevät työkseen? Samoihin aikoihin Sibelius-Akatemian sisällä keskustelu koulutuksen sisällöistä, läpäisevyydestä, opiskeluprosessista ja laadunvarmistuksesta voimistui. Osastolle syntyi tarve kartoittaa osastolla tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään ja kokemuksia opiskelustaan ja osastosta. Tämä raportti pyrkii antamaan vastauksia ainakin joihinkin mainittuihin kysymyksiin. Aluksi selvitetään opintonsa aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määriä. Pääosa raportista dokumentoi osastolla tutkinnon suorittaneille tehdyn kyselyn tuloksia. Kysely tehtiin vuodenvaihteessa Aloittaneet, keskeyttäneet, valmistuneet ja alan vaihtajat Kuten aiemmin todettiin osastolle on valittu yhteensä 171 opiskelijaa vuosina Todellinen osaston perusopiskelijoiden määrä on kuitenkin tätä pienempi. Sisäänotetuissa on mukana jatko-opiskelijoita, koulutusohjelmaa tai suuntautumisvaihtoehtoa vaihtaneita sekä opintonsa keskeyttäneitä (kirjoilta poistettuja). Kirjoiltapoistettuja, ei-valmistuneita perusopiskelijoita on yhteensä 21, seitsemän säveltäjää ja 14 teoreetikkoa (osa heistä saattaa tosin tulevina vuosina kirjautua uudelleen opiskelijaksi ja suorittaa tutkinnon). 3 Kirjoiltapoistetuista osa oli aikanaan edennyt pitkälle opinnoissaan: vain muutama pieni suoritus puuttui nykyisestä kandidaatin tutkinnosta tai 3 Tiedot on saatu vertailemalla sisäänotettuja kirjoiltapoistettuihin ja tutkinnon suorittaneisiin sekä tutkimalla Weboodin tietoja jäljelle jääneistä opiskelijoista.

4 4 Intohimona musiikki jopa maisterintutkinnosta. Osa taas ei ollut oikeastaan koskaan aloittanutkaan opintojaan osastolla: yhtään osaston suoritusta ei ollut, Weboodin opintosuoritusrekisteri saattoi dokumentoida esimerkiksi vain vuoden soittotunnit. Kaiken kaikkiaan vuosina aloittaneista 13 opiskelijaa on vaihtanut Sibelius- Akatemian sisällä toiseen koulutusohjelmaan. Näistä suurin osa on teorianopiskelijoita. Sävellyksen ja musiikinteorian osastoa kiinnostavampaa ja itselle paremmin sopivaa opetusta ovat antaneet kuoronjohto, esittävä säveltaide, laulumusiikki, vanha musiikki ja jazzmusiikki. Toisaalta muilta osastoilta on myös siirrytty sävellyksen ja musiikinteorian opiskelijoiksi. Koulutusohjelman sisäisiä pääainevaihtoja on tehnyt seitsemän opiskelijaa, useimmiten teoriasta sävellykseen. Koska vaihto on tapahtunut opiskelijavalintojen kautta he ovat kirjautuneet rekistereihin useamman kerran uusina opiskelijoina. Kaiken kaikkiaan perustutkintoja suorittamassa on ollut sisäänottojen ja em. poistojen jälkeen noin 130 eri opiskelijaa. Näistä noin puolet on teoreetikkoja, puolet säveltäjiä. Vuosina perustutkinto-opinnot Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelmassa 37 aloittaneesta ylemmän perustutkinnon suorittanut tässä koulutusohjelmassa 27 opiskelijaa, muissa koulutusohjelmissa neljä opiskelijaa; kirjoilta on poistettu viisi opiskelijaa. 4 Vuosina sisäänotto oli poikkeuksellisen suuri: yhteensä 85 opiskelijaa kirjattiin opintonsa aloittaneeksi osastolla. 5 Reilu puolet (43) on suorittanut maisteritutkinnon (tai molemmat tutkinnot) ja lisäksi yhdeksän on suorittanut kandidaatintutkinnon. Aloittaneista 15 on poistettu kirjoilta, seitsemän on vaihtanut koulutusohjelmaa ja näistä osa on suorittanut tutkinnon toisessa koulutusohjelmassa. Neljä vaihtoi koulutusohjelman sisällä pääainettaan. Osa jatkaa vielä opintojaan, heistä osa suorittanee lähivuosina joko alemman tai ylemmän tutkinnon. Vuosina opintonsa aloittaneiksi kirjatuista 49 opiskelijasta kolme alunperin 1990-luvulla sisäänpäässyttä on vaihtanut suuntautumisvaihtoehtoa osaston sisällä, eli uusien opiskelijoiden määrä on 46. Kaksi opiskelijaa on lisäksi vaihtanut toiseen koulutusohjelmaan ja yksi on keskeyttänyt eli poistettu kirjoilta. Osastolla aidosti opiskelevista 43 opiskelijasta viisi on suorittanut maisteritutkinnon ja 16 kandidaattitutkinnon. 4 Tiedot on saatu vertailemalla opintonsa aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden nimilistoja. Osa tutkinnon suorittaneista on kirjattu opiskelijoiksi aiemmin kuin mikä näkyy tutkintojen kokonaismäärätilastossa suurempana summana kuin vuosikymmentarkastelussa. Mikäli opiskelija on suorittanut sekä alemman että ylemmän tutkinnon, on huomioitu vain toinen. Tekstissä mainituissa luvuissa on myös vuoden 2008 aikana ennen raportin kirjoittamista valmistuneet, vaikka he eivät olekaan vastanneet itse kyselyyn. 5 Osa opiskelijoista on vaihtanut suuntautumisvaihtoehtoa. Tämä luku sisältää heidät vain kerran. Sisäänotettujen tilastoissa he esiintyvät vähintään kahdesti.

5 Intohimona musiikki 5 Jatkotutkintoja on Sävellyksen ja musiikinteorian osastolla vuosina suoritettu 15. Kaksi henkilöä on suorittanut osastolla sekä lisensiaatin että tohtorin tutkinnon, joten tutkinnon suorittaneita on kaikkiaan 13. Heistä viisi on suorittanut osastolla sekä perusettä jatkotutkinnon. Kahdeksan opiskelijaa on suorittanut perustutkinnon joko tai ennen vuotta 1988 Sävellyksen ja musiikinteorian osastolla, muulla osastolla Sibelius- Akatemiassa tai toisessa yliopistossa. Vuoden 1995 tutkintoasetuksen mukaan ylemmän perustutkinnon suorittaneiden opiskeluajoista ja tutkinnon laajuuksista on olemassa tilastotietoja Weboodissa. 6 Ylemmän perustutkinnon suorittaneiden sävellysopiskelijoiden tutkintojen laajuudet vaihtelevat välillä opintoviikkoa ja tutkinnon laajuuden keskiarvo on 212 opintoviikkoa. Teoreetikkojen tutkintojen laajuudet asettuvat välille opintoviikkoa ja tutkinnon laajuuden keskiarvo on 211 opintoviikkoa. Tutkintojen suoritusajat on laskettu nettoläsnäolovuosina, sillä osa opiskelijoista on välillä ollut eri syistä poissa ja osa on välillä ollut kirjoilta poistettuja. Säveltäjien nettoläsnäolovuodet ovat vaihdelleet 3,9 vuodesta runsaaseen 14,3 vuoteen. Opiskeluajan keskiarvo on 8,1 vuotta. Teoreetikkojen nettoläsnäolovuodet taas ovat vaihdelleet 3,3 vuodesta 12,9 vuoteen keskiarvon ollessa 7,4 vuotta. Teoreetikot ovat siis selvinneet opinnoistaan keskimäärin hiukan säveltäjiä nopeammin, mutta tutkinnot ovat keskimäärin yhtä laajoja. Kaiken kaikkiaan perustutkinnon suorittaneiden opiskeluajat ovat hieman nykyisiä normeja pidemmät, mutta tutkinnot ovat myös olleet nykyistä minimiä laajempia. Työelämään sijoittumisselvityksen toteutus Kuten edellä todettiin, tutkimuksella haluttiin kartoittaa osastolta valmistuneiden sijoittumista työelämään ja kokemuksia opetuksesta. Kysely suoritettiin joulukuussa 2007, ja sen kohteena olivat kyselyyn mennessä joko perus- tai jatkotutkinnon ylimpänä tutkintonaan osastolla suorittaneet 89 henkilöä. Aineiston keruu suoritettiin Webropol-kyselynä verkossa. Kyselystä tiedotettiin vastaajille sähköpostilla; sähköposti lähetettiin kaikkiaan 60 henkilölle. Niille, joiden sähköpostiosoite oli tuntematon (29 henkilöä), lähetettiin kirje. Kirje sisälsi webropol-kyselyn osoitteen, mutta siinä tarjottiin mahdollisuus vastata myös tavanomaisella kyselylomakkeella. Osoitteita hankittiin väestörekisterikeskuksesta, mutta yhden henkilön osoitetta ei sieltä saatu. Kirjeistä kaksi tuli takaisin (osoite tuntematon). Kaiken kaikkiaan kysely siis lähti 86 henkilölle. Vastauksia tuli 43 (vastausprosentti 50,0%). Vastauksista viisi tuli postitse (lomake kirjekuoressa), loput suoraan nettikyselyyn. 6 Toisin kuin muut tekstissä esiintyvät luvut, nämä luvut sisältävät vain kaksi vuoden 2008 alussa suoritettua maisteritutkintoa

6 6 Intohimona musiikki TULOKSET Vastanneiden taustatietoja Vastanneista miehiä oli 26 ja naisia 17. Tämän tarkemmin jatkossa ei vertailla miehiä ja naisia, koska silloin jouduttaisiin helposti tarkastelemaan yksilöitä. Säveltäjiä vastaajista oli 14 ja teoreetikkoja 29. Iältään vastaajat jakautuivat ryhmiin seuraavasti: alle 30-vuotiaita oli kuusi, vuotiaita oli 21, eli tämä oli suurin ryhmä; vuotiaita oli 15 ja yksi vastaaja oli yli 50-vuotias. Valtaosa vastaajista oli pääkaupunkiseudulta (32 vastaajaa); muusta Etelä- Suomen läänistä vastaajia oli seitsemän, Länsi-Suomen läänistä kolme; yksi vastaajista ei kertonut kotipaikkaansa. Joitain kyselyitä meni myös ulkomaille ja muuallekin kuin eteläiseen tai läntiseen Suomeen, mutta nämä henkilöt eivät ole joko vastanneet ollenkaan tai sitten he eivät vastanneet tähän kysymykseen. Kyselyssä selvitettiin myös nykyisiä työtuloja. Tähän kysymykseen saatiin 39 vastausta. Vuoden ansiotulot olivat vastanneista viidellä (12,8 %) alle euroa. Näistä osa luultavasti oli opintojaan edelleen jatkavia opiskelijoita. Suurin ryhmä oli euroa ansaitsevat, joita oli 12 vastaajaa (30,8 %). Miltei yhtä moni (11 vastaajaa, 28,2 %) ansaitsi euroa vuodessa. Seitsemän vastaajaa (17,9 %) ansaitsi euroa, ja tätä enemmän tienasi neljä vastaajaa. Eeva Lepon tekemässä työllistymisselvityksessä (Lepo 2005) 40 % vastaajista jäi alle euron vuosipalkan ja n. 60 % jäi alle euron vuosipalkan. Lepon tutkimukseen vastanneiden palkkataso oli siis alhaisempia kuin nyt tehtyyn kyselyyn vastanneilla. On muistettava, että Lepon selvitykseen vastasivat opintonsa Sibelius-Akatemian eri osastoilla aloittaneet, kun taas tähän kyselyyn haettiin vastauksia vain tutkinnon suorittaneilta ja vain Sävellyksen ja musiikinteorian osaston opiskelijoilta. Lisäksi Lepo keräsi vastaukset syksyllä 2006, kun tämän kyselyn vastaukset kerättiin vuodenvaihteessa Opinnot ja tutkinnot Sibelius-Akatemiassa tai muualla Kysymykset 4, 5, 6, 7 ja 8 käsittelevät opintoja ja suoritettuja tutkintoja Sibelius- Akatemiassa tai muualla. Näistä kysymys 4 koski ylintä suoritettua tutkintoa Sibelius- Akatemiassa sävellyksen ja musiikinteorian osastolla; kysymys 5 koski A-tutkintoa instrumentissa tai laulussa ja kysymys 7 opintoja muussa ammatillisessa koulutuksessa tai yliopistossa. Vastaajista kolme oli suorittanut kandidaatin tutkinnon, maisterintutkinnon suorittaneita oli 34, heistä 22:lla oli pääaineenaan musiikinteoria ja 12:lla pääaineenaan sävellys. Jatkotutkinnon (lisensiaatin tai tohtorin tutkinto) suorittaneita vastaajia oli kuusi. Lisäksi seitsemän vastaajaa oli suorittanut A-tutkinnon jossain instrumentissa tai laulussa. Melko suurella osalla vastaajista oli muita opintoja Sibelius-Akatemian lisäksi. Vastaajista 18 oli joko valmistunut tai heillä oli musiikin ammattiopintoja kolme vuotta tai enemmän. Kaksi vuotta tai vähemmän musiikkialan ammattikoulutusta oli kahdeksalla vastaajalla.

7 Intohimona musiikki 7 Seitsemällä vastaajalla oli useita vuosia kestänyt muun alan koulutus tai he olivat valmistuneet muulta alalta, kaksi vuotta tai vähemmän opintoja muulta alalta oli lisäksi kuudella vastaajalla. Osalla vastaajista oli opintoja usealta alalta. Kysymyksessä 6 tarkasteltiin opintojen jatkamista Sibelius-Akatemiassa. Vastaajista yhdeksän jatkaa parhaillaan ja kuusi aikoo jatkaa Sävellyksen ja musiikinteorian osastolla; kaksi vastaajaa on siirtynyt toiselle osastolle jatkamaan opintojaan. Ne kolme vastaajaa, jotka olivat suorittaneet vasta kandidaatin tutkinnon, luonnollisesti jatkavat opintojaan. Vastaajista 25 vastasi, että ei aiokaan jatkaa opintojaan; näihin oletettavasti kuuluvat jatkotutkinnon jo tehneet kuusi vastaajaa. Kysymykseen aikomuksista suorittaa jokin muu tutkinto jossain muualla vastattiin lähinnä suorituksista Sävellyksen ja musiikinteorian osastolla. Mainintoja täysin muun alan aloitetusta opiskelusta oli kahdella vastaajalla (teatteriala ja opinto-ohjaus); yhdellä vastaajalla oli haaveena päästä opiskelemaan psykologiaa ja kieliä. Muista kuin Sibelius-Akatemiassa suoritetuista opinnoista enemmistö (26 vastaajalla) oli musiikin alalta ennen Sibelius-Akatemian opintoja tai yhtaikaa niiden kanssa. Yleensä nämä olivat AMK-opintoja jossain instrumentissa tai musiikinteoria pääaineena, myös opiskelu musiikkitieteen laitoksella oli tavallista. Tämä kertoo siitä, että opiskelijat eivät suoraan hakeudu Sibelius-Akatemiaan tai heitä ei ole ensimmäisellä kerralla valittu tänne opiskelijoiksi. Vallitsevasta koulutuspoliittisesta näkökulmasta ideaali tilanne on, että hakija tulisi valituksi lopulliseen yliopistotasoiseen opiskelupaikkaansa mahdollisimman pian ylioppilastutkinnon jälkeen, eikä se, että hän käyttää opintoihinsa kaksi opiskelupaikkaa ja ylimääräisiä opiskeluvuosia. Käytäntö, että opiskelija tulee Sävellyksen ja musiikinteorian osastolle muutaman AMK-vuoden jälkeen, nostaa valmistuvien keski-ikää. Lisäksi se, että opiskelijat usein tekevät myös aiemmin aloittamansa musiikkialan tutkinnon loppuun Sävellyksen ja musiikinteorian osastolla opiskelunsa aikana, saattaa pidentää opintoaikoja. Työskentely ja työtehtävät Kysymykset 9 ("Millä alalla työskentelet") ja 10 ("Päätyösi pääasialliset tehtävät") etsivät vastauksia siihen, millaisiin tehtäviin osastolta valmistuneet ovat sijoittuneet. Kysymykseen "Millä alalla työskentelet" vastaajien oli mahdollisuus valita yksi tai useampi vaihtoehto. Erityisesti ne, joilla oli useita työnantajia, luultavasti tekevät erilaisia työtehtäviä, eivät pelkästään esimerkiksi opetustyötä. Tästä johtuu, että vastausmäärä ei summaudu 43:een, vaan vastauksia oli kaikkiaan 74. Opetusalalla työskentelee 33 vastaajaa (kaikista vastauksista 33/74 = 44,6 %), näistä 20 yliopistossa tai AMKissa, 12 muussa musiikkioppilaitoksessa ja yksi yksityisesti. Opetusalalle työllistyneistä vastaajista siis valtaosa on (ainakin osittain) opetustehtävissä korkeimmalla asteella. Päätyön pääasialliset tehtävät olivat opetus- ja ohjaustyö 24 vastaajal-

8 8 Intohimona musiikki la, mikä tarkoittaa, että edellä mainituista 33 vastaajasta yhdeksän teki opetustyötä sivutoimenaan tai yhtenä osana kokonaistyötään. Toiseksi suurin vastaajaryhmä toimi säveltäjinä. Päätyön pääasialliset tehtävät olivat sävellystyö 16 vastaajalla. Osa tarkensi vastaustaan "freelance-säveltäjäksi". On todennäköistä, että ainakin osalla säveltäjistä on myös opetustehtäviä. Myös tutkimustyö (10 mainintaa) ja hallinnolliset tehtävät (12 mainintaa) olivat yleisiä tehtäviä. Onkin todennäköistä, että erityisesti yliopistossa tai AMKissa työskentelevillä on sekä opetusta, tutkimusta että hallinnollisia tehtäviä; muussa musiikkioppilaitoksessa työskentelevällä taas yhdistelmä opetusta ja hallintoa on todennäköinen. On mahdollista, että joku vastaajista työskentelee rehtorina tai vararehtorina, jolloin opetusta on vähän tai kenties ei ollenkaan. Kustannus- ja julkaisutoiminta, viestintä, ja koko joukko muita tehtäviä tuli myös yksittäisinä vastauksina. Näistä esimerkkeinä mainittakoon vapaa taiteilija, sovittaja, oppimateriaalin tuottaja, kapellimestari, festivaalituottaja, toimittaja, musiikkikriitikko sekä erilaiset luottamustehtävät. Osa vastaajista jatkaa päätoimisena opiskelijana, osa on työllistynyt muulle kuin musiikkialalle. Opetustyötä tekevät opettavat teoria- ja satsiaineita (19 vastaajaa), säveltapailua (17), musiikkianalyysia (14), sävellystä (7), musiikinhistoriaa (6) ja ohjaavat tutkielmia ja väitöskirjoja (5 vastaajaa). Selvänä enemmistönä ovat siis aineet, joita opetetaan perusasteesta yliopistoasteeseen. Muutamia mainintoja saivat myös pedagogiikka, sovitus, partituurinsoitto, jokin instrumentti tai laulu sekä vapaa säestys. Kysymykset käsittelivät työsuhdeturvaa. Päätyö oli luonteeltaan kokopäiväistä 25 vastaajalla, näistä 16:lla työsuhde oli vakinainen ja yhdeksällä määräaikainen. Myös kaksi yrittäjää luultavimmin tekivät kokopäiväistä työtä. Osa-aikaista työtä teki 13 vastaajaa, vakinaisena neljä ja määräaikaisena yhdeksän. Viikkotuntimäärät vaihtelivat välillä 2 20 tuntia. Ilmeisesti 20 tunnin viikkotuntimäärä koostuu useista eri oppilaitoksista, joista yksi on yliopisto, sillä muutoinhan tuo tuntimäärä ylittää päätoimisuuden rajan. Määräaikaisuuden perusteet vaihtelivat, eikä selvää yksittäistä tekijää ollut. Tämä kertoo ainakin siitä, että sivutoiminen tuntiopetus on kaikissa oppilaitoksissa määräaikaista, eikä sitä tarvitse perustella. Osa-aikaista työtä tekevistä 13 vastaajasta kuusi toimi näin omasta halustaan, neljälle kokoaikaista työtä ei ole ollut tarjolla, muista syistä mainittiin edelleen jatkuva opiskelu (2 vastaajaa) ja sävellystyö apurahojen ja tilausten turvin (1 vastaaja). On mahdollista, että osa ensin mainituista kuudesta omasta halustaan osa-aikaisena työskentelevistäkin oli freelance-säveltäjiä. Apurahan turvin työskenteli 13 vastaajaa. Heistä seitsemällä apuraha oli merkittävä työllistäjä, sillä he olivat saaneet useita apurahoja peräkkäin, kuudella vastaajalla apuraha oli

9 Intohimona musiikki 9 melko merkittävä (useita apurahoja, mutta välillä on ollut taukoja). Freelancerinä toimi 10 vastaajaa. Tilaussävellyksiä oli 16 vastaajalla. Koska vastanneita säveltäjiä oli vain 14, vaikuttaa siltä, että heillä kaikilla oli sävellystilauksia ja sen lisäksi niitä oli osalla teoreetikoiksi valmistuneistakin. Tämä osoittaa että sävellysopetus on korkealaatuista, ja sillä on yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Työnantajia oli suurimmalla vastaajaryhmällä (13 vastausta) ollut vuoden 2007 aikana enemmän kuin kolme; avovastauksissa määrä tarkennettiin välille 4 20; yksi tarkennus selitti työnantajien määrää sanoin "freelancer-keikkailun takia kymmeniä". Vain yksi työnantaja oli ollut 10 vastaajalla, samoin kaksi työnantajaa oli ollut 10 vastaajalla. Kuudella vastaajalla oli ollut kolme työnantajaa. Tämä kertoo siitä, että niilläkin, joilla on jokin kokopäiväinen virka, voi olla sivutoimista opetusta jossain (toisessa) oppilaitoksessa tai muuta muita sivutuloja (ja työnantajia). Muuta kuin musiikkialan työtä tekee vastaajista viisi. Heitä kaikkia muu ala kiinnostaa. Lisäksi kaksi vastaajaa mainitsee syyksi musiikkialalla työllistymisen ja toimeentulon ongelmat. Vastaajien mainitsemat alat ovat seuraavat: ATK, valokuvaus, teatteri-ilmaisun opetus, taiteellinen johtaminen ja taloushallinto. Työpaikan saaminen Vastanneista 12 oli saanut työnsä julkisen haun kautta; vastausten perusteella tässä joukossa on myös säveltäjiä, jotka ovat hakeneet apurahaa. Julkisen haun kautta työnsä saaneiden määrä on yllättävän pieni, sillä 16 vastaajalla oli vakinainen kokopäivätyö ja yhdeksällä määräaikainen kokopäivätyö. Siis 52 % kokopäivätyötä tekevistä vastaajista oli saanut työnsä ilman julkista hakua. Työnantaja oli ottanut vastaajaan yhteyttä yhdeksässä tapauksessa, ja neljä vastaajaa oli saanut työnsä sisäisen haun kautta (mikä merkitsee, että hän oli jo ollut kyseisessä paikassa työssä ennen nykyisen työnsä saamista). Kuusi vastaajaa oli itse ottanut työnantajaan yhteyttä. Henkilökohtaisilla suhteilla työnsä oli saanut kaksi vastaajaa, ja kolme vastaajaa (joista kaksi yrittäjiä) työllistää itse itsensä. Suurin osa vastaajista (32 vastaajaa) oli myös ennen nykyistä työtään tehnyt koko- tai osaaikaista työtä musiikkialalla; ensisijaisesti opetus- ja ohjaustyötä. Vastaajista 18 ilmoitti opiskelleensa. Muulla alalla toimimisesta ei ole mainintoja, joten musiikkialan opiskelijat työllistyvät nimenomaan musiikkialan tehtäviin. Työllistyminen musiikkialalle on ollut hyvin helppoa 10 vastaajan ja melko helppoa 20 vastaajan mielestä (yhteensä 30/42 vastausta, 71,4 %); melko vaikeaa se oli ollut seitsemälle vastaajalle ja kahdelle hyvin vaikeaa (yhteensä 9/42 vastausta, 21,4 %). Vastaajista vain kolme mainitsee olleensa työttömänä silloin tällöin usean kuukauden jaksoja. Tosin eräs vastaaja totesi, että säveltäjää ei lasketa työttömäksi.

10 10 Intohimona musiikki Koulutuksen ja työtehtävien vastaavuus Vastausten perusteella Sävellyksen ja musiikinteorian osaston antama koulutus ja vastaajien nykyisten työtehtävien asettamat vaatimukset kohtasivat kaiken kaikkiaan hyvin (katso kuva 1). Lähes puolet annetuista 42 vastauksesta sijoittui akselille erittäin hyvin (6) tai hyvin (13); yhteensä siis 19 kappaletta (45,2 % vastauksista). Neutraali melko hyvin valittiin 16 kertaa. Sen sijaan arvioita huonosta vastaavuudesta oli niukasti (melko huonosti kaksi mainintaa ja huonosti yksi maininta; yhteensä siis 3 vastausta, 7,1 %).Yksi vastaaja katsoi, että koulutus ei vastaa työtehtäviä ollenkaan; hän oli vastaaja, joka oli työllistynyt muulle alalle. En osaa sanoa -vastauksia oli kolme; todennäköisesti nämä vastaajat olivat vasta kandidaatin tutkinnon tehneitä ja opintojaan jatkavia. Kuva 1. Arviot osaston koulutuksen antamista työelämävalmiuksista. Kysymys, jossa pyydettiin vastaajia listaamaan toiveita koulutuksen kehittämiseksi, kirvoitti runsaasti avovastauksia. Sävellykseen liittyen toivottiin erilaisia projekteja, yhteistyötä ja poikkitaiteellisuutta (4 mainintaa); esimerkkeinä yhteistyötahoista mainittiin sinfoniaorkesterit, musiikkiteknologian osasto sekä muut taiteen alat (kuvataide, näyttämöilmaisu, tanssi, multimediataide). Soitinnusopetusta toivottiin myös lisättävän (2 mainintaa) samoin tietoa uusimmista sävellystekniikoista. Tutkimukseen liittyvistä asioista mainittiin kehityskohteiksi kirjoitustaidot ja ensimmäisen kirjallisen työn ohjaus. Analyysi- ja satsiaineiden opetusta toivottiin lisää muun kuin klassis-romanttisen musiikin osalta. Teoriaopettajat toivoivat lisää pedagogiikan ja alkeispedagogiikan opetusta ja harjoittelua (5 mainintaa), laulu- ja puheäänen koulutusta (3 mainintaa), orkesterin- tai yhtyeenjohdon koulutusta (2 mainintaa) sekä kuoronjohdon alkeisopetusta. Muista asioista mainittiin opintoneuvonnan parantaminen (3 mainintaa), joustavuuden, monipuolisuuden ja valinnanvapauden lisääminen (3 mainintaa). Hallinnollista koulusta

11 Intohimona musiikki 11 (2 mainintaa), yrittäjäkoulutusta, kielitaidon kehittämistä sekä kansainvälistymistä toivottiin myös lisättävän. Lisäksi työelämätietouden lisäämistä kaivattiin (9 mainintaa); erityisestä tämä liittyi säveltäjien ja muulle kuin opetusalalle suuntautuneiden vastauksiin. Edellä kuvattujen kanssa samantyyppisiä ajatuksia nousi esiin, kun kysyttiin, millaista täydennyskoulutusta kukin vastaaja voisi tarvita seuraavan kolmen vuoden aikana. Mainittujen lisäksi nostettiin esiin konsertti- ja levytystoiminta, festivaalihallinto ja eurooppalainen kulttuuriyhteistyö. Osaan esiin nousseista kehittämiskohteista on jo vastattu. Viime vuosina on voimakkaasti uudistettu sävellyskoulutusta, esimerkkinä yhteistyöprojektit orkestereiden, muiden taideyliopistojen sekä muiden osastojen instrumenttiopiskelijoiden kanssa. Myös uuden musiikin analyysi- ja satsiopetusta on lisätty koulutuksessa. Pari vastaajaa mainitsee tietävänsä tilanteen muuttuneen omien opiskeluaikojensa jälkeen. Nykyinen joustava opetussuunnitelma antaa mahdollisuuden liittää opintoihin entistä vapaammin eri osastojen oppisisältöjä. Kansainväliseen vaihtoon lähteminen on myös tutkintorakenneuudistuksen jälkeen (2005) yksinkertaistunut. Nykyisen työtilanteen arviointi Nykyisen työtilanteen arvioinnissa kysyttiin työllisyystilannetta, työtehtävien jatkuvuutta, työn mielenkiintoisuutta, työssä viihtymistä, mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja tulevaisuuden suunnittelemiseen sekä tyytyväisyyttä palkkatasoon. Tähän kysymykseen vastasi 42 henkilöä (katso taulukko 2). Työllisyystilannettaan piti erinomaisena tai hyvänä yhteensä 36 vastaajaa (85,7 %), heikkona tai erittäin heikkona kuusi vastaajaa (14,3 %). Työtehtävien jatkuvuuden näki erinomaisena tai hyvänä 21 vastaajaa (50,0 %). Todennäköisesti erinomaisena tai hyvänä jatkuvuuden näkivät ne, joilla oli pysyvä vakinainen työ (näitähän oli 16) sekä jotkut muut optimistit. Jatkuvuutta piti heikkona tai erittäin heikkona seitsemän vastaajaa (16,7 %), ja neljä vastaajaa ei osannut arvioida työtehtävien jatkuvuutta. Viimeksi mainittuihin kuulunevat ne kandidaatin tutkinnon suorittaneet opiskelijat, jotka edelleen jatkavat opintojaan. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, työ koettiin myös erittäin mielenkiintoiseksi (arvio erinomainen tai hyvä yhteensä 36 vastaajalla; 85,7 %) ja työssä viihdyttiin hyvin (erinomainen tai hyvä 35 vastaajaa; 83,3 %). Toisaalta työtään ei pitänyt kiinnostavana yksi vastaaja (2,4 %) ja yhteensä kolme (7,1 %) viihtyi työssään heikosti tai erittäin heikosti. Yhtä positiivisia kokemuksia vastaajilla ei ollut mahdollisuuksista uralla etenemiseen tai tulevaisuuden pitkäjännitteiseen suunnitteluun; arvion erinomainen tai hyvä antoi 18 vastaajaa (42,9 %) ja arvion heikko tai erittäin heikko 17 vastaajaa (40,5 %). Tämä kertoo siitä, että monilla työsuhde on määräaikainen, sivutoiminen tai apurahapohjainen, sekä siitä, että musiikin opetusalalla urakehitystä ei juurikaan ole. Toisaalta osa vastaajista on kenties saavuttanut tavoittelemansa uran huipun.

12 12 Intohimona musiikki Erinomainen Hyvä Melko hyvä Heikko Erittäin heikko Työllisyystilanne, töiden riittävyys Työtehtävien jatkuvuus tulevaisuudessa En osaa sanoa Mielenkiintoisuus Työssä viihtyminen Mahdollisuus uralla etenemiseen Tyytyväisyys palkkatasoon Koulutuksen ja työnkuvan vastaavuus Mahdollisuus suunnitella tulevaisuutta yli kahdeksi vuodeksi eteenpäin Taulukko 2. Arviot nykyisestä työtilanteesta. Palkkatasoon tyytyväisiä (erinomainen tai hyvä) oli yhteensä 13 vastaajaa (31,0 %); melko hyväksi palkkatason arvioi lisäksi 13 vastaajaa (31,0 %). Tämä tarkoittaa, että 62,0 % vastaajista oli palkkatasoonsa ainakin jollain tavalla tyytyväisiä siitä huolimatta, että 43,6 % vastaajista ansaitsi vuodessa alle euroa (siis alle 2000 euroa kuukaudessa). Toisaalta vastaajista 15 (35,7 %) piti palkkatasoa heikkona tai erittäin heikkona. Koulutuksen ja työnkuvan vastaavuutta kysyttiin tässä kysymyksessä jo toisen kerran kyselyn kuluessa. Kun vertaillaan aiempia vastauksia ja taulukkoa 2, huomataan erojen olevan hyvin pieniä. Kaiken kaikkiaan Sävellyksen ja musiikinteorian osaston antama koulutus näyttää vastanneen työtehtäviä hyvin. Työtehtävissä viihtymistä kuvaavat myös vastaukset kysymykseen, haluaako vastaaja hakeutua uusiin työtehtäviin ja millaista työtä hän tekisi, jos saisi itse valita. Vastaajista 27 ei suunnittele työtehtävien vaihtamista, kolme aikoi vaihtaa lähiaikoina. Lähitulevaisuudessa vaihtoa suunnitteli 10 vastaajaa jälleen näistä osa lienee opintojaan jatkavia. Puolet vastaajista (17) mainitsi toivetyöksi juuri sen, mitä nytkin tekee, lisäksi kolme tekisi nykyistä työtä hieman muutettuna. Työtehtäviä, joita toivelistalla lisäksi mainittiin, olivat keskittyminen säveltämiseen, opetus- ja ohjaus- ja tutkimustyö korkea-asteella, hallintotehtävät ja oppikirjojen tekeminen. Viimeisessä kysymyksessä vastaajat saivat lähettää Sävellyksen ja musiikinteorian osastolle terveisiä. Näitä lähetettiin paljon. Osassa avovastauksia toistettiin asioita, joita oli jo tullut esiin osaston kehittämiskohdetoiveina (mm. säveltäjävieraat, uusimman musiikin opetuksen lisääminen, pedagogiikan vähyys). Joissain vastauksissa korostettiin opiskelijoiden tarpeiden huomioimista ja asiakaslähtöisyyttä. Osassa esitettiin kriittisiä huomioita vastaajan opiskeluaikana vallinneesta ilmapiiristä mm. sisäänpäinlämpiävyydestä, ennakkoluuloisuudesta sekä akateemisen vapauden ja rohkeuden puutteesta. Joissain vastauksissa kaivattiin lisää vaihtoehtoisuutta opintoihin. Positiivisia kommentteja tuli erityisesti sävellyskoulutuksesta ja analyysikursseista. Monissa vastauksissa kiitettiin korkeatasoisesta

13 Intohimona musiikki 13 opetuksesta, laajasta ja laadukkaasta koulutuksesta sekä toivottiin, että tällaisen antamiseen olisi mahdollisuus tulevaisuudessakin. LOPUKSI Sävellyksen ja musiikinteorian osaston opiskelijat ovat vastauksista päätellen valtaosin päätyneet alalle, jonka koulutukseen ovat hakeutuneet, ja työtehtäviin, joista ovat olleet ja ovat edelleenkin kiinnostuneita. Intohimosta alaan kertoo se, että kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä määräaikaisiin ja osa-aikaisiinkin työsuhteisiin sekä suhteellisen heikkoon palkkatasoon. Osaltaan tämä kertoo myös siitä, että heillä on jo opiskeluaikana ollut realistinen käsitys vallitsevasta tulotasosta ja työtilanteesta. Erilaisista kehittämisehdotuksista ja koulutustoiveista huolimatta suuri osa vastanneista koki saaneensa Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta korkeatasoista opetusta ja ohjausta, jonka avulla työtehtävistä selviytyminen ja itsensä kehittäminen on mahdollista.

14 14 Intohimona musiikki LÄHTEET Hosia, Louna (2008). Vanhan musiikin ammattilaisten työllistyminen Suomessa. Seminaarityö. Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot. Helsingin yliopisto/sokla ja Sibelius-Akatemia. Karhunen, Paula (1998). Musiikkialan korkeakoulutus ja työmarkkinat: Selvitys Sibelius- Akatemiassa opiskelleiden työtilanteesta ja koulutustyytyväisyydestä. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta. Laitinen, Marjut ja Hinkkanen, A. (julkaisematon). Musiikkikasvatuksen koulutuksen seuranta- ja arviointihanke. Musiikkikasvatuksen osaston kysely valmistujilleen keväällä Lepo, Eeva (julkaisematon). Työllistymisselvitys perusopinnot Sibelius-Akatemiassa vuosina 1993, 1995, 1997 ja 1998 (MuTe) aloittaneista. Lotti, Tuula (1990). Keskeytänkö? - jatkanko? - valmistunko? Tietoja Sibelius-Akatemian solistisen koulutusohjelman opiskelijoista. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Lotti, Tuula (1992a). Opiskelijana solistisessa. Osa 1: Opintojen kulkuun vaikuttaneita tekijöitä Sibelius-Akatemian solistisessa koulutusohjelmassa. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Lotti, Tuula (1992b). Opiskelijana solistisessa. Osa 2: Sibelius-Akatemian solistisen koulutusohjelman opiskelijoiden opintokokemuksia ja ajatuksia opintojen kehittämiseen. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Lotti, Tuula (1996). Opiskelumenestys Sibelius-Akatemian solistisessa koulutusohjelmassa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Ojala, Katja (2001). Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta vuosina 1998 ja 1999 valmistuneiden musiikin maistereiden koulutustyytyväisyys ja työllistyminen. Tutkielma. Musiikkikasvatuksen osasto, Sibelius-Akatemia.