Kunta-rajapinnasta yhdyspinnaksi Hannele Mikkanen, Siun sote rajapintatyöryhmän pj.

Transkriptio

1 Kunta-rajapinnasta yhdyspinnaksi Hannele Mikkanen, Siun sote rajapintatyöryhmän pj.

2 Rajapinnasta yhdyspinnaksi Tunnistettu aikaisempien sote-yhteistoiminta-alueiden ajoilta rajapinta ; peruskuntaan jäävä toiminto suhteessa sote:een Pohjois-Karjalassa Siun sote-tuotannon valmistelun rinnalla samanaikaisesti nostettiin keskusteluun yhdyspinta-alueet, joita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapsetnuoret, maahanmuuttajarakenteet, asumisen rakenne, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, työllisyys, paikallinen neuvottelukunta, jne. Puhutaan palvelutuotantoon nähden hännistä, mutta, jos näistä toiminnoista ei ole edeltä yhteisiä tavoitteita ja toimintamallia, koko kokonaisuus helposti ongelmatisoituu. Rajapinnassa ollaan lähellä kuntalaista, on kysymys toiminnallisista ja hallinnollisista järjestelyistä. Siun sote käynnistyi alusta, sote-henkilökunta siirtyy kunnista vuoden 2017 alusta. Kunnat rakentavat parhaillaan omaa uuden kunnan rakennetta soten poistuessa. Eri työryhmä työstänyt tukipalveluiden rajapintaa, samoin kuin turvallisuus ja varautuminen rajapintaa Johtotähtenä suhteessa rajapintaan, sote-tuotanto keskittyy sotetehtäviin

3 Kunnat Paikalliset neuvottelukunnat SOTE-kuntayhtymä Siun soten JÄRJESTÄMISMALLI Järjestäjä Yhtymävaltuusto Tark Hallitus omistajaohjaus Jaostot Toimitusjohtaja TUOTANTO Paikallisjohto Hyvinvointikertomus

4 Tikkataulu: Painopiste paikallisissa palveluissa Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Päihdehuollon peruspalvelut Erikoissairaanhoito Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Päivystys 24/7 Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Kouluterveydenhuolto Lääkärituki Erityistyöntekijät Sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Asumispalvelut Terveyskeskussairaala Neuvolat

5

6

7 Palvelupaketit ( päävastuulliset) Avovastaanottopalvelut ( Jenni Halonen/ Juuka, Mervi Karttunen/Ilomantsi ja Pentti Saarinki/Jns) Suun terveydenhuolto ( Kari Tuovinen/Kitee) Lapset- nuoret- perheet ( Anne Frimodig, Jns/ Okun toimipiste) Työ- ja toimintakykyä tukeva aikuissosiaalityö (Arja Pöntinen-Heinonen/ Jns ja Teuvo Räsänen/ Valtimo) Hoito- ja hoivapalvelut (Hannele Komu, Ilomantsi) Vammaiset ( Tarja Hallikainen, Jns)

8 Palvelupaketit ( päävastuulliset) Lääkinnällinen kuntoutus ( Merja Kosonen, PKSSK/apuvälineyksikkö) Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( Johanna Suvanto, PKSSK) Ensihoito ( Petteri Hakkarainen, pelastuslaitos) Päivystys ( Susanna Wilen, PKSSK) Vaativa erikoissairaanhoito ( Antti Turunen ja Tuomo Kava, PKSSK)

9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; sotepainotteisesta hyvinvointikertomuksesta kuntalaisen sujuvaan arkeen kuntastrategiassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnille Hyvinvointityön asema on huomioitava kunnan organisaatiossa strategisesti, toimielin- ja johtamisjärjestelmässä Kunnilla on käytössään sähköinen hyvinvointikertomus, jossa tavoitteet ja indikaattorit ovat kuntakohtaisia (ei sote kohtaisia). Paikallisten tavoitteiden tulee olla linjassaan maakunnallisten hyvinvointitavoitteiden kanssa, joten SiunSoten tulee myös toimia näiden tavoitteiden mukaisesti. Maakunnallisessa hyte-ryhmässä toukokuussa indikaattoriryhmän esittämät maakunnalliset tavoitteet (lapset / työikäiset/ikäihmiset) Paikallisesti sovitaan, mitä itse kukin kunta tekee tavoitteen eteen ja millä indikaattoreilla mitataan ja mitä sote tekee tavoitteen eteen paikallisesti ja millä indikaattoreilla mitataan - ei voida mitata vain sote-indikaattoreilla

10 Siun sote nimeää edustajansa jokaisen kunnan hyvinvointityöryhmään. Kunta nimeää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavan henkilö. Mielellään kunnan johtoryhmästä tai keskushallinnosta, jolla on vetovastuu ja riittävä mandaatti hyvinvointityöryhmän koollekutsumisesta, sähköisen hyvinvointikertomuksen ylläpidosta, koordinoinnista ja yhteistyöstä. Tämä henkilö voi olla myös kuntien yhteinen työntekijä (esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori). Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan Maakuntaliiton tulevaisuus rahastosta haettavaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankerahoitusta kuntien hyvinvointityön koordinoinnin tueksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden verkostoitumista ja yhteistyön kehittämistä. Hankkeessa tullaan huomioimaan Maakuntaohjelman hyvinvointitavoitteet

11

12

13 Ikäihmisten hyvinvointi ja toimintakyky Maakunnallinen painopistealue: Ikäihmisten toimintakyvyn säilyttäminen ja hyvinvoinnin edistäminen Esimerkki kunta sote työnjaosta Kunta Taloudellinen toimeentulo Palveluiden hinnoittelu Velkaneuvonta, toimeentulotuki, palveluiden hinnoittelu Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Liikkumiskyky: kotona selviytyminen, ympäristötekijät, kaatumisen ehkäisy Järjestötoiminta, kulttuuri, kirjasto, vaikuttaminen, elinikäinen oppiminen, viestintäyhteydet, sähköinen asiointi Korjausneuvonta, asuminen, katujen kunto ja hoito, julkinen liikenne Sote Sähköinen asiointi, asiakaspalautteen annon mahdollisuus Kuntoutus, palvelutarpeen arviointi, riskien kartoitus, kotihoito Arkitoimista suoriutuminen ja avun tarve: asuin- ja elinympäristö, avun tarve arkiaskareissa Elintavat: liikkumattomuus, lihavuus, päihteet, ravitsemus Kaavoitus, maankäyttö, järjestöjen avustaminen, vapaaehtoistoiminta Liikuntapaikat, liikuntaneuvonta, ennaltaehkäisevä päihdetyö Kuntoutus, palvelutarpeen arviointi, kotihoito Ravitsemusneuvonta, päihdehoito, painonhallinta, liikuntaneuvonta 13

14

15 Työllisyys suhteessa siun soteen - Kunnan tehtävänä on työllisyyden hoitaminen (suhteessa siun soteen) - Kunta osoittaa työntekijäresurssin / toimijan työllisyyden hoitoon ja huomioi uudessa organisoitumisessaan työllisyyden johtamisjärjestelmän. - Maakunnassa otetaan käyttöön monialainen kuntajohtoinen toimintamalli. Tämä tarkoittaa monialaista tiimiä, jossa kunnan työnjohdossa työskentelee kunnan ja SiunSoten työntekijöitä, samoin kuin TE-hallinnon edustaja. Toimintamalliin kytkeytyy KELA ja TYP. - Siun soten ammattilaisten antama ammatillinen työaika työllisyyden hoitoon on sotepalveluiden resursseissa (huom. ajankohta kesäkuu 2016). Tähän ei tehdä erillistä sopimusta tai laskutusta palvelun saamiseksi. - Työllisyyden muodoista sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta jäävät peruskuntiin, paitsi Joensuussa sosiaalinen kuntoutus jää SiunSoteen

16 - ELY- keskuksesta saatava tulorahoitus kuntouttavasta työtoiminnasta suunnataan toiminnan järjestäjälle (10,09 /pv) kuntaan, paitsi Joensuun osalta siun sotelle. - Työllistymiseen liittyviä työpaikkoja tulee merkittävissä määrin järjestää sote-yksiköissä. Näitä ovat muun muassa palkkatuki, oppisopimus, työkokeilu, työllistetyt, kuntouttava työtoiminta, nuorten kesätyöt, työttömien käyttäminen sijaisuuksiin hoitoon, jne. (Esimerkiksi Kontiolahdella tämä toiminta tarkoittaa 40 henkilötyövuotta mm. lähihoitajia, ohjaajia, avustajina) - Kunta maksaa sote-yksiköissä työllistettyjen palkan. Vuosittain päätetään Siun soteen työllistettävien määrä. Tällä varmistetaan työllistymistoimenpiteen toteutuminen. Sovittavaksi jää paikallisesti työntekijöiden rekrytointiprosessi sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköihin. - Työllistetyt ovat osa työyhteisöä - Haetaan maakunnallista työllisyyden kokeilu- hanketta vuosille Hankerahoitusta haetaan kevään 2016 aikana yhdessä ELY-TE-Kela-maakunta ja kuntatoimijoiden kanssa. (Koko työllisyyden hoitokokeilu tarkoittaa kaikki-tai ei mitään? )

17 Lapset ja nuoret - Kuntien lakisääteisessä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä paikallisessa hyvinvointikertomuksessa konkretisoidaan kunnan ja SiunSoten yhteinen tavoitteisto ja toiminta - Keskeiset SiunSoten ja kuntien yhteiset toiminnan periaatteet: Elämänhallintaa tuetaan suuntaamalla tuki oikea-aikaiseen, varhaiseen puuttumiseen lapsen ja nuoren arjen kasvuympäristössä Tasalaatuinen ja koordinoitu yhteinen lapsen ja nuoren sekä perheen tukiprosessi koko maakunnassa - Kunnan alle kouluikäisten, peruskoululaisten ja perheiden palvelut kytketään Siun sote kyseisen alueen lähipalvelut tarjoavaan perhekeskukseen (perheneuvolapalvelu on osa perhekeskuspalvelua) - Kunnan nuorten palvelut ja ohjaamotoiminta kytketään SiunSoten nuorten syrjäytymistä ehkäisevään palvelukokonaisuuteen.

18 - Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen palvelun järjestämisvastuu on kunnalla, minkä vuoksi palvelutuotannon kokonaisvastuu siirretään kunnalta SiunSotelle. Siun soten henkilöstö vastaa yksilökohtaisesta opiskelijahuollosta (5 ) ja velvoitetaan osallistumaan yhteisölliseen opiskelijahuoltoon (4 ) sekä opiskeluhuoltoryhmiin. - Oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvät sopimukset siirtyvät SiunSotelle. - Oppilas ja opiskelijahuollon lainsäädännön alla toimivat työntekijät (koulukuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat) siirtyvät SiunSoten työntekijöiksi. - Perustelut: - a) selkeys lain toteutusvastuussa - b) oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö on keskiössä koulun ja Siun soten yhteistyössä. Siun soten henkilöinä heidän tehtävänsä on varmistaa oikea-aikainen ja varhainen siun soten moniammatillinen tuki sekä aukoton tiedonsiirto. - Edellä kuvatut edellyttävät, että oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö edelleen työskentelee kouluilla ja koulutuksen järjestäjä takaa heille asianmukaiset työtilat.

19

20 Asumisen toimeenpano-ohjelma asumisen hallinnan välineenä - Kunta ohjaa maankäyttöä, kaavoitusta ja asumista kunnassa!!!! - Asuminen tarkoittaa tässä yhteydessä eri erityisryhmien asumista: hoitoa- ja hoivaa tarvitsevat vanhukset, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset ja muut psykososiaalista tukea tarvitsevat sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret. - Erityisasumisen kokonaisuutta hallitaan kunnallisella/seudullisella toimeenpano-ohjelmalla, joka laaditaan yhteistyössä kuntien ja SiunSoten kanssa. Tämä kokonaisuus liittyy tiiviisti omistajaohjaukseen!! - SiunSote selvittää erityisryhmien asumistarpeen ja tuottaa kootusti tiedon asumisen erityispiirteistä kunnille. Yhteistyössä kunnan/seudun kanssa suunnitellaan erityisasumispalveluiden infrastruktuuri eri asumispalveluihin (erilaiset asukasryhmät) - Kunta rakennuttaa ja pääsääntöisesti vuokraa asumisyksiköt, samoin yritykset ja yhteisöt rakennuttavat ja vuokraavat - SiunSote osoittaa vuokralaiset ja tuottaa palvelut, palvelun voi tuottaa myös yhdistys tai yritys - Asukkaan vuokrausprosessi tulee tehdä samankaltaiseksi eri toimijoiden kanssa. Joensuun kaupungissa on tehty malliesitys vuokrausprosessista ja sitä pilotoidaan keskisuuressa (Liperi) ja pienessä (Valtimo) kunnassa kevään 2016 aikana. Malli tarkentuu pilotointien jälkeen. Toukokuu lopussa yhteiset asiakirjapohjat uusia asiakkuuksia varten - Kuntien tulee huomioida asumiseen liittyvä asiakkaan vuokrausprosessiin liittyvä resurssi omassa toiminnassaan.

21 Kuntien, Siun Soten ja yksityisten roolit erityisryhmien asuntojen hallinta- ja rakentamisprosessissa Siun Soten rooli Kunnan rooli Yksityisen sijoittajan/palveluntuottaja rooli Vastaa erityisryhmien asumisen tarpeen selvittämisestä. Omistaa asuntoja ja kiinteistöjä, joita käytetään erityisasuntoina. Omistaa asuntoja ja kiinteistöjä, ja vuokraa niitä suoraan yksityisille asiakkaille omalla riskillään. Asumispalvelun kilpailutuksen kautta SiunSote voi ostaa asumispalveluja yksityiseltä toimijalta. Linjaa miten paljon millekin ryhmälle järjestetään asumispalvelua omana toimintana ja miten paljon ostopalveluna tai palvelusetelillä. Rakentaa uusia asuntoja asuntotuotannon kautta kuntaan. Voi rakentaa uusia erityisryhmien asuntoja myös omalla riskillään, jos kunta on myynyt tai vuokrannut tontin. SiunSote ei sitoudu ostamaan palvelua muuten kuin kilpailutuksen kautta. Vastaa palvelutuotannosta itse tai kilpailuttaa asumispalvelut. Mahdollisuus kilpailuttaa palvelut myös kunnan omiin tiloihin jos niin kunnan kanssa sovitaan. Vastaa asuntojen vuokrausprosessista asuntotoimen tai yhtiön kautta. Asukasvalinnassa yhteistyö Siun Soten sastoiminnan kanssa. Välivuokraus mahdollisuus ALV-palautus tilanteissa tai kunnan muuten niin harkitessa Vastaa omien asuntojensa vuokrausprosessista itse. Asukasavalinnassa yhteistyö Siun Soten sas-toiminnan kanssa, mikäli kyse ostopalvelusta. Kilpailuttaa rakennusten yksityiset investorit ja yksityisille tarjottavat tontit.

22 Kunnan ja Siun soten roolit ARAn investointiavustus hankkeissa Jos kunta ei rakenna itse se kilpailuttaa tai etsii ARA -kelpoisen investorin, joka jättää ARA hakemuksen Siun sote antaa ARAn edellyttämän SOTElausunnon. Kunta antaa sen pohjalta oman lausuntonsa ARAlle ARA käsittelee investointiavustuksen Investori rakennuttaa kiinteistön ja kunta voi välivuokrata kiinteistön ja vuokraa asunnot edelleen asiakkaille Kunta päättää TPohjelmassa tai muuten toteuttaako rakennushankkeen itse vai yksityisesti SiunSotelta asumisyksikön tarvearvio. Kunnasta näkemys yksikön sijainnista. Kunta kaavoittaa ja tarvittaessa kilpailuttaa tontin Siunsote järjestää joko itse tai kilpailutuksen kautta asumispalvelut yksikköön Siun sote ja kunnan asuntotoimi osoittavat ARA kriteerien mukaiset asiakkaat vuokralaisiksi. Kunta ja Siun sote voivat tarvittaessa sopia palvelusopimuksen siitä kuinka kauan kiinteistöä käytetään palvelutuotannossa

23 Logistiikka (henkilökuljetukset) Parhaillaan selvitetään joka kunnasta liikenne- ja logistiikkapalvelut kokonaisuutena. Selvitys koskee liikenteeseen kohdistuvia logistisia palveluja ja sisältöä, mahdollisia toimenpiteitä ja liittymäpintoja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, esimerkiksi ruoka- ja sisäisen postin kuljetukset, laboratorionäyte- ja apuvälinekuljetukset, sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Työryhmä ehdottaa myös, että kunnat uudelleenorganisoinnin yhteydessä huomioivat ja tunnistavat logistiset palvelut kokonaisuutena ja huomioivat omat kuljetuksensa suhteessa SiunSoten kuljetuksiin, (esim. päiväkodin pyykkikuljetukset ja SiunSoten tehostetun asumisen ruokakuljetukset, jne) Jatkotyössä logistisiin järjestelyihin resursoidaan SiunSote kunta rajapinnassa kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön tiiviimmin. Seuraavassa rajapintaryhmässä asiaa käsittelyssä. Valmistelun tuloksena myöhemmin ehdotus nykyistä laajemmasta; Logistiikan laajentamishanke vuodet

24 Avustukset / kumppanuudet Kunnalla on päävastuu järjestöjen kanssa tehtävistä kumppanuus- ja avustussopimuksista. Kolmannen sektorin avustukset, yhteistyösopimukset ja koordinointi on kunnassa. Kunnassa on nimetty yhdistysyhdyshenkilö SiunSote vastaa maakunnallisista ja isoista järjestöjen kehittämishankkeista, joiden substanssi on sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa tukevassa toiminnassa. Näiden hankkeiden tulee tukea suurta osaa maakuntaa. Jäsenyydet Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ry kannatusyhdistyksessä (ISO) ja Maitohygienialiittossa siirtyvät SiunSotelle, Suomen Sosiaali- ja terveys ry (SOSTE), yhteistöjäsenyys kunnalle/kaupungille

25 Yhdistysten laaja rooli (Soste) Järjestölähtöis ten yritysten markkinaehtois esti tuottamat palvelut Järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut Järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut Järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki Järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukse en perustuva toiminta SOTEALUEET KUNTA - Elinvoimakunta - Hyvinvointikunta

26 Paikallinen neuvottelukunta - Neuvottelukunnat ovat kuntakohtaisia toimielimiä (2 vuotta) / hyvinvointityöryhmä - Kunnissa on annettava neuvottelukuntaa koskevat määräykset hallintosäännössä. - Hallintosäännössä määritellään kuntakohtaisesti neuvottelukunnan nimi, jäsenten lukumäärä kunnan osalta ja keskeiset tehtävät. - Kokoonpanossa tulisi huomioida luottamushenkilöiden lisäksi toimialan paikallisten järjestöjen edustus - Hallintosäännössä määrätään neuvottelukunnan valmistelusta/esittelijästä Paikallisen neuvottelukunnan työ ei ole varsinaisesti omistajaohjausta Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu paikallisen asiantuntemuksen tuominen SiunSotelle

27 Neuvottelukuntaan osallistuvat SiunSoten nimeämät, ensisijaisesti paikalliset asiantuntijat (mandaattiasema). Paikalliset neuvottelukunnat: sovittavat yhteen kunta - sote rajapintaan liittyviä toimintoja päätettyjen linjausten pohjalta, esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lapset ja nuoret, asumispalvelut, työllisyysasiat, maahanmuutto, logistiikka, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, avustukset, paikallinen viestintä antaa lausuntoja, tekee mahdollisesti esityksiä kehittämisestä, käsittelee toimintakatsaukset säännöllisesti, seuraa palvelujen toteutumista, käsittelee paikallisia toimitilakysymyksiä, sähköisen hyvinvointikertomuksen tavoitteita, seurantaa ja indikaattoreita. kutsuu harkintansa mukaan kokouksiin asiantuntijoita tai muita tarvittavia toimijoita (kansalaisjärjestöjen edustajia)

28 Maahanmuuttajatyö Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen kehittämis- ja käynnistämishankkeen (Siltoja rakentamassa) tavoitteena on kuntien vastaanotto- ja alkuvaiheen tukipalvelujen kehittäminen, kotouttamisosaamisen lisääminen ja ylläpitäminen sekä Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen toimintamallin pilotointi. Hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2016 ja sitä rahoittaa Sisäministeriön päätöksellä EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Pilotoinnin jälkeen arvioidaan mahdollista toimintamallin laajentamista. Kunta tekee pakolaisten ja kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskevat sopimukset ELY:n kanssa. Kunnan ja Siun soten sopimusmalli valmistellaan vuoden 2016 aikana. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta moniammatillisesti (oleskeluluvan jälkeen vapaa asumisen valinta kuluja voi tulla henkilön kohdalla 10 vuodeksi eteenpäin). Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnan valtuustossa. Kotouttamisohjelman keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina

29

30 Soten rajapintahenkilöstö Kuntiin on tullut myös rajapintaan liittyvän henkilöstön osalta kysely (vastausta on pyydetty mennessä) Kuntatasolla tulee tarkistaa rajapintahenkilöstö ja varmistaa oman toiminnan joustava jatkumo

31 Kunta: järjestää ja vastaa työllisyydestä Asiakasprosessi ja rajapinta Kuntalainen - yli 300 pv työmarkkinatukea -alle 25 v toimeentulotukea saava SiunSote: vastaa ja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntajohtoinen monialainen tiimi (kunnan / seudun YHTEINEN YKSIKKÖ) Toimijat: Kunnan työllisyyspalvelut, KELA ja TE sekä SiunSoten sosiaalipalvelut sekä terveydenhoitaja- ja lääkäripanos (kapitaatio + käytön mukaan): Sisältää: Palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma Ohjaus (sosiaaliohjaus, uraohjaus jne.) Päätöksenteko (sos.palvelut tai TE-hallinto) Toiminta- ja työkyvyn arviointi TYP kytketään tähän kokonaisuuteen Työllisyystoiminta Työtoiminta Sosiaalinen kuntoutus Tavoite pienellä tuella työelämään/ koulutukseen siirtyminen. Työllisyyshenkilöstö Tavoite elämänhallinta -> työllistyminen / koulutuspolku. Työllisyys- ja sote henkilöstö yhdessä Sosiaalisen kuntoutuksen osalta on varmistettava rahoitusmalli, erityisesti pienten kuntien näkökulmasta. Tavoite osallisuuden lisääminen -> elämänhallinta. Sotehenkilöstö. Pienessä kunnassa kunnan työtoiminnassa SiunSoten sitoutuminen työllistymispaikkoihin (Oppisopimus, palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, sijaisuudet, kausityö, nuorten kesätyö - Maakunnallinen sopimus? - Kuntakohtainen sopimus (palkanmaksu kunnasta) rajapinta