1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Aika klo Paikka Läsnä Kiurun hallinnon kokoushuone Organisaation sisäiset: Suonsyrjä Kaija-Riitta, Kiuru, puheenjohtaja Jurvansuu Iiris, Kokkolan sote/sonetbotnia Kujanpää Tero, Kokkolan tk Oikarinen-Nybacka Tarja, Jyta Pikkarainen Hannu, kpshp Witick Tanja, Kokkolan SOTE Jussi Salminen, Kokkolan SOTE Ollikainen Annika, kpsote Ahonen Liisa, kpsote Organisaation ulkopuoliset: Forss-Pennanen Pirjo, Centria Matthies Aila-Leena, KYC Sormunen Anne, Maakuntaliitto Rautajoki Arto, SONetBOTNIA 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Pj. avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio pienin lisäyksin. 2. Soiten organisaatiokaavio tiedostustilanteen mukaan Käytiin läpi tilanteen mukainen organisaatiorakenne. Keskusteltiin - Kehittämisyksikön sijoittuminen organisaatiokaavioon. Toivottiin sen sijoittuvan samaan tasoon toimialueiden kanssa. - Kehittämisyksikön johtajalle nimetty erillistehtävä yksilöjaoston ja ruotsinkielisen jaoston esittelijänä. Katsottiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamiseen ja toimeenpanoon kuuluvat tehtävät sopivat huonosti kehittämisyksikön perustehtävään. 1

2 - IHA-lausunnossa ei ole tuotu esille Keski-Pohjanmaan maakunnan tavoitetta maakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta 3. Lakisääteinen kehittämistoiminta Lainsäädännössä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä on säädökset Laissa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta sekä Terveydenhuoltolaissa. Toiminnasta vastaavat alueelliset osaamiskeskukset ja sairaanhoitopiirien yhteydessä olevat perusterveydenhuollon yksiköt. Toiminta koskee näin ollen kaikkia kuntia. Lain mukaan toiminnalla on seuraava tarkoitus: - SonetBotnia Pohjalaismaakuntien osaamiskeskus Luoda ja ylläpitää koko maan kattava yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi (1 ). Osaamiskeskuksen tehtävät o kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta o kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja o turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys o toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa o ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi o SonetBotnialla on erityistehtävänä pohjoismaisten yhteistyöverkostojen luominen o Poskella on erityistehtävänä saamenkielisen väestön palvelutarpeen huomioon ottaminen Lisätietoja: - PTH Perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö Yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista (35 ). 2

3 o antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista ja täydennyskoulutusta o huolehtii henkilöstötarpeen ennakoimisesta o huolehtii erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta o tarjoaa asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä Keskustelua: Keski-Pohjanmaan liitto toimii aluekehitysviranomaisena ja vastaa oman maakuntansa yleisestä kehittämisestä, edunvalvonnasta sekä alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntaliitot ohjaavat alueille allokoitua kansallista ja EU-rahoitusta. Hankerahoitusta ohjataan maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman sekä osastrategioiden linjausten painotuksin. Hyvinvointistrategia ja sen toteuttamissuunnitelma 2015 ovat voimassa, sen osana käynnistetään Keski- Pohjanmaan järjestöstrategia vuoden 2016 loppupuolella. Aluekehitykseen kytkeytyy laajalti maakunnan eri toimijat, yritykset ja yhdistykset. Osana Pohjois-Suomen Kaste-ohjelmaa on tehty maakunnallinen hyvinvointikertomus ja nelivuosittain on toteutettu hyvinvointibarometri pohjalaismaakuntien erillisenä seurantatutkimuksena. - Ammattikorkeakoululaki säätää ammattikorkeakouluille kolme tehtävää: opetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviä ovat tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen. Ammattikorkeakoulut pyrkivät kouluttamaan alueensa työnantajien tarpeisiin vastaavaa työvoimaa asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin sekä osallistumaan tutkimus-, innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan yhdessä alueensa yritysten ja muiden toimijoiden kanssa - Laadunhallinnasta säädetään terveydenhuoltolaissa: suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Järjestämissuunnitelmassa laadunhallinta kirjataan kehittämisen yläotsikon alle. - Sosiaalihuoltolain mukaan sosialaihuollon toimintayksikön tulee laatia omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja 3

4 asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvonta on työkalu toiminnan kehittämiseen ja palvelujen laadun seuraamiseen. - Kunnilla on lakisääteinen velvoite täydennyskoulutuksen järjestämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle - Osaamisen kehittämisen alueellinen neuvottelukunta toimii kpshp:n yhteydessä. - Tavoitteena on maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne 4. Julkisten sote-organisaatioiden voimavarat kehittämistoimintaan Kartoitetaan muodostettavan uuden organisaation palveluksessa oleva, liikkeenluovutussäännösten perustella siirtyvä henkilöstö/vakanssit, joiden pääasiallinen tehtävä on kehittämistoiminnassa. Lisäksi kartoitetaan kehittämistyöhön varatut määrärahat yleisesti sekä mahdolliset hankekohtaiset kuntaosuudet Henkilöstö Toimintakulut Kiuru: kehittämispäällikkö - sairaala - PTH - Jyta Kokkolan kaupunki hallintoylihoitajajalla laatutehtäviä PTH toimii verkostomaisesti otoperiaatteella kehittämisjohtaja (ei täytettynä tällä hetkellä) laatu- ja kehittämispäällikkö kehittämissuunnittelija Liite1: Keskussairaalan kehittämishankkeet * sotehallinto tulosalueilla IT: 1 milj. muutosjohtamiseen (esim. järjestelmien kehittäminen, palv.seteli jne) erillisiä hankkeita esim. tk-sairaala osallistuminen erilaisiin yhteisiin hankkeisin e-asioinnin kehittäminen (Kla,Jyta), esim. itseilmoittautuminen 4

5 hyvinvointikoordinaattori Effican kehittäminen QPR yhteinen (Kla, Kiuru) vaihtuva määrä hanketyöntekijöitä Prosessien kehittäminen QPR, yhteiset keh.työryhmät (Kla,Jyta): Sylvin ja Villen polut, th:n palvelupoluissa pth ja esh jo yhdessä PaKaste/Nuppu 1 ja Nuppu Kanava Peli Pilotti SenioriKaste PTT-hanke Kansa-Koulu-hanke haettavana: ProSos, e-keski-pohjanmaa SonetBotnia/Keski- Pohjanmaa kehittämissuunnitelija -osa kehitysjohtajan ja muiden suunnittelijoiden työtä - *)laatujärjestelmän menot, koulutus, kouluterveyskysely yms Keskustelussa esiin: - Prosessien kehittäminen omana kohtanaan järjestämissuunnitelmaan. Yhteisissä palvelupoluissa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta jo kuvattu samaan prosessiin. Yhteydet erikoissairaanhoitoon lisättävä. - Kokonaisarkkitehtuuri osana tietohallintosuunnitelmaa. Tietohallinto on perusteltua olla osana kehittämisyksikköä yhteyspintoja paljon - Alueellinen laatuverkosto SHQS-käyttäville 5

6 - Maakuntaliiton rahoittamiin (EAKR, MKR, budjettirahoitus) hyvinvointiin liittyviä hankkeita : Kulttuurista hyvinvointia yli rajojen, Wellmed, Profy 65, TIPS, Varautuva Keski-Pohjanmaa, Sote-rekry, Hyvinvointi Kannus. Lisäksi suora EU-rahoitus ja alueiden välinen Interreg-rahoitus. Myös hyvinvoinnin kehittämiseen on useita rahoituslähteitä. Keski-Pohjanmaan liitosta yhteyspäällikkö Anne Sormuselta ja Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolta Brysselissä saa lisätietoja rahoituksen hakemiseen. Toimijat ovat toivoneet alueelle lisää osaajia hankekirjoittamiseen erityisesti EU:n suorarahoituksen ja muun kansainvälisen rahoituksen osalta. Yhteyspäällikkö vastaa Keski- Pohjanmaan liitossa alueen hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvistä asioista. - Centria: opiskelijoille on varattu 400 h (amk) tai 800 h (yamk) opinnäytetöihin. Näitä voitaisiin hyödyntää sote-organisaatioissa enemmän. Toivotaan enemmän vuorovaikutteista keskustelua ja infoa näistä mahdollisuuksista. 5. STM / Kaste-alueiden työpajojen yhteenveto Liite 1 STM järjesti joulukuussa kaikilla viidellä Kaste-alueella alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjille työpajat. Työpajojen tavoitteena oli luoda yhteistä näkemystä uuden sote-lainsäädännön tueksi. Työpajoissa käsiteltiin kolmea teemaa: 1. Mitä ymmärretään kehittämisellä? 2. Mikä on uusi integroitu alueellinen kehittämisrakenne ja mikä on sen perustehtävä? 3. Miten integroitu kehittämisrakenne toimii? Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Suomen työpajaan osallistuivat Iiris Jurvansuu ja Jussi Salminen. Iiris esitteli yhteenvedon: Työpajojen tuotoksia käytetään lakitekstin valmisteluun kehittämisrakenteista. Kehittämisrakenne on osa itsehallintoalueen organisaatiota ja tuottajapuolella on kullakin omat kehittämisrakenteensa. Koordinaatioon nähtiin tarvetta ja tarve vaihtelee erilaisilla alueilla ja eri aiheissa. Oulun työpajassa lähes kaikki halusivat valtakunnallisen koordinaation ja valvonnan. Lisäksi tuleva alueiden välinen yhteistyö koordinoidaan sopimusperusteisesti ja ilman hierarkiaa. Yhteenveto dioista Liite 2. 6

7 6. Kehittämisyksiköiden toimintamallien esittely. Siirtyy seuraavaan kokoukseen. 7. Järjestöjen ja yhdistysten kuuleminen Keski-Pohjanmaan liiton yhteydessä toimii järjestöjen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella vuosittainen Keski-Pohjanmaan maakunnallinen tilaisuus Järjestöjen pyöreä pöytä sekä edistää järjestöjen asemaa aluekehityksessä ja vaikuttaa alueen hyvinvoinnin kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaa ja sen toteuttamisohjelmaa päivitetään loppuvuodesta 2016 käynnistämällä Keski-Pohjanmaan järjestöstrategian laadinta. Ajankohtaisena kehitysteemana on järjestöjen muuttuva rooli hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Yhteisökulbi Silta toimii Keski-Pohjanmaan alueen yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan kohtaamispaikkana. SILTA tarjoaa neuvontapisteen, josta yhdistykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt voivat tulla hakemaan neuvoja, tietoa ja tukea toimintaansa. Yhteisöklubi SILTA järjestää myös koulutuksia ja tapahtumia, ja toimii yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan edunvalvojana. Pääterveysasemalla sijaitseva VERNA ensitieto- ja neuvontapiste tarjoaa terveyskeskuksessa asioiville tietoa yhdistysten toiminnasta ja mahdollisuudesta vertaistukeen. Yhdistyksillä on infopisteessä kansio, jossa on tietoa mm. sairauksista, yhdistyksen jäsenyydestä, edunvalvonnasta ym. Keski-Pohjanmaan Liitto, Siltaklubi, Soste ry, HyPaKe-hanke ja Soiten järjestämisuunnitelmasta vastaavat järjestävät huhtikuussa järjestöjen yhteisen tapaamis- ja kuulemistilaisuuden, jonka tavoitteena on asiakas- ja potilasnäkökulman huomioon ottaminen ja tuleva yhteistyö sote-suunnitelmien laadinnassa. 8. Seuraava kokous muistiin merkitsi Liisa 7

8 8