I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle
|
|
- Antti Leo Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hallitus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua 4 Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö 4 Yhteistyö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen 4 Keinoja, toimenpiteitä, tuotoksia 5 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi 6 Viestintä, kampanjat, tapahtumat 6 Viestintä ammattilaisille ja aktiiveille valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa 7 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä 8 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 8 Vapaaehtoiskortti 9 Muut hankkeet Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä 11 Verkostojen tukeminen ja VALIKKO-toiminta 11 Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö 11 1
2 Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit 12 III Resurssit Verkostot ja jäsenistö 13 Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset 13 Hallitus 14 Henkilöstö 14 Talous 15 2
3 I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on elimellinen osa kansalaisyhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä, itseluottamusta, itsearvostusta ja minäkuvaa. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus, yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareita. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E= Policy Agenda for Volunteering in Europe) painotetaan, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Jotta vapaaehtoistyölle asetetut odotukset ja tavoitteet saavutetaan, tarvitaan kokonaisvaltaista kansallisen tason kehittämistyötä. Ja jotta vapaaehtoisten oikeudet ja vastuut voidaan määritellä ja toimintaa mahdollistava lainsäädäntö laatia, tarvitaan yhdenmukaisia tukimekanismeja ja sektorirajat ylittäen toimivia organisaatiorakenteita. Sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan vaikuttamis- ja kehittämistyö on Kansalaisareenan ydinaluetta. Keväällä 2014 tehdyn sidosryhmäselvityksen mukaan Kansalaisareenalta odotetaan julkiseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamista sekä valtakunnallisella että ruohonjuuritasolla. Kansalaisareenan halutaan olevan lainsäädäntöön vaikuttaja, tiedonvälittäjä, viestinviejä, mahdollistaja; uusien hyvien käytäntöjen ja yhteistyömallien kehittäjä; kohtaamispaikkojen tukija; hajallaan olevan vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen kokoaja; vapaaehtoistoiminnan edunvalvoja ja asiantuntija. Kysely lähetettiin koko Kansalaisareenan laajalle verkostolle (N=1600) ja vastauksia saatiin 128. Mitä Kansalaisareena on? Kansalaisareenan järjestöstrategian mukaan Kansalaisareena on vapaaehtoistyön puolestapuhuja, innovaatioiden kehittäjä ja mahdollistaja, verkosto-osaaja ja sillanrakentaja, joka ajaa vapaaehtoisten etua ja luo uusia vapaaehtois- ja vertaistoiminnan malleja edistäen vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kentän kanssa. Kansalaisareenan strategiset tavoitteet ovat: I Vaikuttaminen ja edunvalvonta II Vapaaehtoistoiminnan ja Kansalaisareenan tunnetuksi tekeminen III Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen IV Yksityisen, kolmannen sektorin ja julkisen välinen yhteistyö 3
4 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan etua Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. Vaikuttamistoiminta, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Se mahdollistaa vapaaehtoisten ja vertaisten tuen ja avun toisille ihmisille, tarjoaa merkityksellisiä tehtäviä sekä lisää ihmisten välistä luottamusta ja välittämistä. Kansainvälisesti vapaaehtoistyö on Suomessa hyvällä tasolla ja meillä on potentiaalia vahvistaa sitä entisestään. Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan vahvistama keskinäinen luottamus on yksi keskeinen suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijä. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot kohtaavat monia verotukseen, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä haasteita. Myös vapaaehtoiset kohtaavat työssään epäkohtia. Sosiaali- ja terveyssektorilla vapaaehtoisten vastuulle voidaan yrittää antaa tehtäviä, jotka kuuluisivat hoitohenkilökunnalle. Vastuuta voi olla liikaa tai liian vähän. Usein myös vapaaehtoistyöhön on kohtuuttoman vaikeaa päästä, vapaaehtoisen osaamista ei osata valjastaa oikealla tavalla käyttöön tai tehtävät ovat muuta, kuin mitä vapaaehtoinen olisi halunnut tehdä jne. Kansalaisareenan tehtävänä on tämä vapaaehtoistoiminnan kentän, yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten vapaaehtoisten asian ajaminen, epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen, jotta vapaaehtoiset ja vapaaehtoisen toiminnan kenttä voisivat mahdollisimman hyvin. Lainsäädännön tulee olla vapaaehtoistyötä mahdollistavaa. Lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt asettavat tällä hetkellä huomattavan paljon rajoja vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle ja kehittämiselle. Erityisesti ruohonjuuritason ja omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan uudet muodot kärsivät puuttuvasta lainsäädännöstä ja vallitsevista viranomaiskäytännöistä; esimerkkinä vaikkapa verottajan kannanotto aikapankkeihin, joiden toiminta ei verottajan mukaan ole vapaaehtoistoimintaa. Aikapankit kuitenkin ovat jo 80-luvulla Amerikassa kehitetty ja 2000-luvulla laajasti Euroopassa levinnyt vapaaehtoistyön perusmuoto, joka kumpuaa suoraan ruohonjuuritason kansalaistoiminnasta. Yhteistyö Eduskunnan tukiryhmän kanssa ja verkostovaikuttaminen Kansalaisareena toimii vapaaehtoistyön lainsäädännön vaikuttamistehtävässä yhdessä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivien, järjestökentän ja vuonna 2009 Kansalaisareenan aloitteesta Eduskuntaan perustetun vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Tukiryhmässä on edustajat kaikista puolueista. Toimintavuosi on vaalivuosi ja se vaikuttaa myös tukiryhmän toimintaan ja aiheuttaa tarpeen uudelleen järjestäytymiseen. Yhteistyölle Eduskunnan tukiryhmän ja verkostojen kanssa on asetettu seuraavanlaisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ovat linjassa eurooppalaisten (P.A.V. E) linjausten kanssa: On 4
5 aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista ja poistettava lainsäädännön vapaaehtoistoiminnalle asettamat esteet mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla vapaaehtoisen lähtökohdista toimiva face to face -kohtaaminen (= vapaaehtoiskeskusten toimintamalli) luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten vapaaehtoistoiminnan keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 1. Toimitaan Eduskunnan tukiryhmän sihteerinä ja huolehditaan siitä, että edellä mainittuja tavoitteita viedään tukiryhmän toiminnassa systemaattisesti eteenpäin tukiryhmän tekemien valintojen ja aikataulujen mukaan. Tukiryhmän kokousten valmistelussa ja toimeenpanossa hyödynnetään Kansalaisareenan kumppanuusverkoston laajaa asiantuntemusta ja vaikuttamistyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa. 2. Vaikutetaan hallitusohjelmaan tavoitteiden ja vapaaehtoistyön lainsäädännön eteenpäin viemiseksi 3. Toimitaan aktiivisesti, jotta vapaaehtoistyölle löytyy vastuutaho valtionhallinnossa 4. Muodostetaan eduskuntaan uusi vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä vaalien jälkeen 5. Vaikutetaan lainsäädäntöön lausunnoin ja aloittein 6. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman P:A:V:E = Policy Agenda for Volunteering in Europe konkreettisia tavoitteita ja käydään vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi. Tärkeimmät 5
6 suosituksista on huomioitu yllä mainituissa Kansalaisareenan, Eduskunnan tukiryhmän ja verkoston yhteisissä tavoitteissa 7. Osallistutaan julkiseen keskusteluun vapaaehtoistyön kehittämisestä 8. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa (esim. European Volunteer Center CEV, International Association for Volunteer Effort National Volunteer Centres, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisen alatyöryhmä, Kirkkohallituksen vapaaehtoistyön kehittämisryhmä, Self-help Experts -verkosto, Kansalaisyhteiskunta - lehden toimitusneuvosto, CIMOn Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ohjausryhmä). Tavoitteena on verkostotuntemus, vaikuttaminen ja asiantuntijuuden kasvu. Välitämme tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu juuri nyt, jolloin ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy näissä ryhmissä. Toisaalta Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena. Yhteisen asiantuntijuuden ja ymmärryksen kasvun ja vaikuttamistoiminnan kautta viedään eteenpäin asetettuja tavoitteita. 9. Pyritään tiivistämään yhteistyötä kuntapäättäjien ja virkamiesten kanssa sekä vaikuttamistyötä kunnallisella tasolla. 2. Kansalaisareena viestittää ja tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi Kansalaisareenan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena on vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen mediassa ja järjestökentällä. Viestintää ohjaa vuonna 2014 tehty viestintästrategia yhdessä 2014 valmistuneen Kansalaisareenan järjestöstrategian kanssa. Viestintä, kampanjat, tapahtumat Media- ja kampanjaviestinnässä lyhyen tähtäimen tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminta tunnustetaan yhdeksi menestystekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa, ja että Kansalaisareena tunnetaan julkisuudessa ja asiantuntijoiden keskuudessa kansallisesti ja kansainvälisesti vapaaehtoistoiminnan arvostettuna edunvalvojana ja asiantuntijana. Viestintä on olennainen osa kaikkea Kansalaisareenan toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tunnetuksi tekeminen on kuitenkin oma osa-alueensa, jolla painottuu erityisesti media- ja markkinointiviestintä sekä kampanjat ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin myös varainhankinta. Kansalaisareena tekee vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi yhdessä kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien, vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. 6
7 Viestintä on jatkuvaa viestimistä Kansalaisareenan järjestämistä tapahtumista, seminaareista ja kampanjoista eri kanavissa. Mediaviestintää tehdään perinteisissä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook-sivut, Sharewood, Blogit ja mahdollisuuksien mukaan muut some-kanavat). Uusien varainhankintamallien mukaisesti varainhankinnan on onnistuakseen oltava elimellinen osa yhteisön missiota ja viestintää. Verkkoviestinnän kehittäminen ja varainhankintakampanjan käynnistäminen on keskeistä vuoden 2015 aikana. Kansalaisareenan kotisivu-uudistus jatkuu ja Kansalaisareenan blogilla jatketaan yhteistyötä muun muassa Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa (ks. luku 4. Oppilaitosyhteistyö). Vuonna 2015 merkittävimmät vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta kasvattavat kampanjat ja tapahtumat ovat Liikuta minua -kampanja toukokuussa; Vuoden vapaaehtoinen -kampanja syysjoulukuussa, Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut sekä Vapaaehtoisten päivä joulukuussa. Avita kaveria -hankkeeseen liittyy viestintä- ja varainhankintakampanja, jota käsitellään luvussa 3. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Liikuta minua -kampanja Vuoden vapaaehtoinen -kampanja Volunteer Vapaaehtoistoiminnan messut Vapaaehtoisten päivän kampanja yhteistyössä SOSTEn, Metsähallituksen, Valon ja Allianssin kanssa Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän Päivä vapaaehtoisena -kampanja Mediaviestintä Verkkoviestintä (VerkkoAreena-verkkolehti, Sosiaalinen media) Kotisivu-uudistus Varainhankintakampanja Tavoitellut tulokset Liikuta minua -tapahtumia järjestetään yli 30 eri paikkakunnalla Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan medianäkyvyys kattaa valtakunnallisen, paikallisen ja alueellisen median Vapaaehtoistoiminnan messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyn tavoite: 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopivia vapaaehtoisia Vapaaehtoisten päivän tapahtumien onnistumista seurataan medianäkyvyyden ja kumppanuusverkostolle tehtävän kyselyn perusteella Päivä vapaaehtoisena -kampanjan medianäkyvyys kasvaa edellisestä kerrasta 2-3 VerkkoAreenaa ilmestyy Blogilla ilmestyy vuoden aikana juttua Kotisivuja ja Kansalaisareenan Fb-sivuja kehitetään suuren yleisön ja varainhankinnan näkökulmasta Kotisivujen kävijämäärä lisääntyy 20 % Facebook-sivujen tykkääjien määrä kaksinkertaistuu 7
8 Varainhankintakampanja käynnistyy Viestintä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille Kansalaisareenan 2014 tekemän sidosryhmäkyselyn mukaan Kansalaisareenalta odotetaan tehokasta vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille ja aktiiveille suunnattua viestintää. Kansalaisareenan odotetaan välittävän tietoa verkostoista, tapahtumista ja tutkimuksista sekä saattavan toimijoita yhteen. Sidosryhmäkyselyn vastaajat kuvasivat Kansalaisareenaa asiantuntevaksi ja aktiiviseksi. Tämän maineen vahvistaminen entisestään vaatii onnistunutta viestintää vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoille ja aktiiveille sekä järjestökentälle. Tavoitteena on vahvistaa käsitystä, että Kansalaisareena on johtava vapaaehtoistoiminnan asiantuntijataho Suomessa. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Uusille Valikko-sivuille on kerätty kattavasti asiantuntijatietoa vapaaehtoistoiminnasta Sähköpostilistoilla (valikko, verkosto) välitetään säännöllisesti asiantuntijoita, aktiiveja ja muita sidosryhmiä kiinnostavaa tietoa Suunnittelija jalkautuu kerran kuussa tapaamaan alueellisia Valikko-ryhmiä, verkostoja ja yhteistyökumppaneita Valikkojen Fb-sivut ovat toimiva viestinnän väline koordinaattoreille Sähköpostilistoille liittyy jatkuvasti uusia ihmisiä Kotisivut uudistuvat ja päivittyvät jatkuvasti ja palvelevat asiantuntevasti vapaaehtoistoiminnan kehittäjiä, tutkijoita, opiskelijoita ja muita sidosryhmiä VerkkoAreenassa käsitellään aiempaa enemmän vapaaehtoistoimintaa koskevaa tutkimusta Tavoitellut tulokset Valikkojen uudet internet-sivut ovat toimiva ja kompakti tietopankki koordinaattoreille Sähköpostilistoille (valikko, verkosto) liittyy jatkuvasti uusia vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoita ja aktiiveja Kotisivuilla olevien tietopankkien kävijämäärät ja opinnäytetöissä ja selvityksissä olevat referenssit Kansalaisareenan kotisivuille lisääntyvät 3. Kansalaisareena innovoi, mahdollistaa ja juurruttaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan uusia käytäntöjä Kansalaisareenan strategisena tavoitteena on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan saavutettavuuden, uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen, arviointimenetelmien ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, edistäminen ja juurruttaminen yhdessä sektorirajat ylittävän kumppanuusverkoston ja ruohonjuuritason kanssa. Avita kaveria - ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke ( ) Kansalaisareenalla on laaja kokemus vertaisohjaajien paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Avita kaveria -hanke perustuu 8
9 Kansalaisareenan keväällä 2012 tekemään kyselyyn vertaistuen kehittämisen tarpeista. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten Kansalaisareenalta toivottiin yhteisiä vapaaehtoisille tarkoitettuja vertaisohjaajakoulutuksia eri puolille Suomea. Toiseksi eniten toivottiin paikallista yhteismarkkinointia vertaistoiminnasta ja omaehtoisesta toiminnasta suurelle yleisölle. Kolmanneksi eniten toivottiin paikallisia työnohjauksia vapaaehtoisille vertaistuen ohjaajille ja neljänneksi eniten alueellista yhteismarkkinointia. Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana käynnistää yhteensä 21 alueella yhdessä paikallisten kumppanuusverkostojen kanssa vapaaehtoisten vertaisohjaajien koulutus, toiminnan ohjaus ja yhteinen paikallinen markkinointi. Hanke käynnistyy kouluttajakoulutuksella ja siihen liittyvällä vertaistoiminnan ohjaajien jatkokoulutuksella seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea (Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi, Tampereen seutu, Uusimaa, Kokkola, Oulu ja Etelä-Savo). Kolmen vuoden aikana koulutetaan kaikkiaan noin 80 vertaisohjaajien kouluttajaa ja jatkokoulutuksena noin 30 vertaistoiminnan ohjaajaa. Jatkokoulutetuilla on työnohjauksellisia valmiuksia ohjata vapaaehtoisten vertaisohjaajien toimintaa. Jokaisessa koulutettavien vertaisohjaajien ryhmässä voi olla 8 18 vertaisohjaajaa ja kolmen vuoden aikana tuetaan vertaisohjaajan toimintaa ja uusien ryhmien käynnistymistä eri puolilla Suomea. Ryhmät voivat parhaimmillaan tavoittaa vertaistoimijaa. Hankkeeseen liittyy Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -vapaaehtoisten rekrytointikampanja sekä Avita kaveria - vertaistuella on merkitystä -asenne- ja media/varainhankintakampanja. Viestintäkampanjoilla haetaan vapaaehtoisia vertaisohjaajia koulutukseen, tiedotetaan ryhmistä paikallisesti ja vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin ja tuetaan näin paikallista yhteisöllisyyttä ja paikallisia toimijoita. Varainhankintakampanjaa varten käynnistetään keräys ja haetaan lisärahoitusta hankkeen toteutukseen. Hanke käynnistyi kouluttajakoulutuksilla ja verkostojen kokoamisella keväällä 2014 Kuopion ympäristössä ja Kaakkois-Suomessa. Syksyllä 2014 vuorossa ovat Tampere ja Uusimaa (Järvenpää koulutuspaikkakuntana). Vuonna 2015 vuorossa ovat Kokkola ja Mikkeli. Vuoden 2015 aikana on tavoitteena tavoittaa noin vertaistoimijaa, kouluttaa 100 vapaaehtoista vertaisohjaajaa ja tavoittaa mediakampanjoilla vertaistuesta ja sen tukemisesta kiinnostunutta. Hankkeelle on saatu rahoitusta Raha-automaattiyhdistyksestä. Hankkeelle haetaan korotusta ohjeelliseen suunnitelmaan, jotta projektinvetäjän ja kouluttajien avuksi voidaan rekrytoida projektiassistentti ja kouluttajien ja vertaisohjaajien lisäksi kouluttaa 30 vertaistoiminnan ohjaajaa, joilla on työnohjauksellisia valmiuksia. Vapaaehtoiskortti Vapaaehtoiskorttiin on haettu RAY:lta projektirahoitusta vuosille Jos projekti toteutuu, siihen palkataan projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelevät Kansalaisareenan toimistolla. Projektissa kehitetään vapaaehtoistoiminnan kortti eli virtuaalinen portfolio (tietokanta), jonka avulla vapaaehtoistyöhön osallistunut voi dokumentoida ja todentaa vapaaehtoistyössä opitun osaamisen, suoritetut tehtävät sekä vapaaehtoiset koulutukset. Korttiin 9
10 liitetään myös yleinen tieto-osuus vapaaehtoistoiminnasta eli esimerkiksi tietoa vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä lainsäädännöstä. Kortin tavoitteena on lisätä kiinnostusta vapaaehtoistoimintaa kohtaan, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja ymmärrystä sekä edistää tiettyjen erityisryhmien, kuten vammaisten ja maahanmuuttajien työllistymistä. Kortin avulla esimerkiksi vapaaehtoistöitä tehnyt kehitysvammainen voisi todistaa vapaaehtoistyössä hankitun osaamisensa ja siten työllistyä palkkatöihin. Projektin ensimmäisen toimintavuoden eli vuoden 2015 aikana selvitetään, miten kortti parhaiten palvelee vapaaehtoistoiminnan kenttää. Keskeisinä kysymyksinä tulevat olemaan mm: 1) Miten eri vapaaehtoistoimintaa tarjoavien tahojen mielestä vapaaehtoistoiminnan kortti voisi toimia heidän toimintakentällään ja millainen kortin on tällöin oltava? 2) Minkälaisia valmiuksia eri organisaatioissa toimiville vapaaehtoisille kehittyy? Kartoituksen tulosten perusteella virtuaalista tietokantaa varten ryhdytään luomaan sisältöä. Ensimmäisenä suunnitellaan niin sanottu vapaaehtoistoiminnan perusosa eli korttiin liitettävä vapaaehtoistoiminnan tieto-osuus. Myös virtuaalisen portfolion sisältöä eli sitä, miten vapaaehtoishistoria tietokannassa näkyy, ryhdytään suunnittelemaan ensimmäisenä toimintavuonna. Projektille avataan ensimmäisenä toimintavuonna myös internet-sivut ja tietoisuutta rakenteilla olevasta kortista ja sen hyödyistä aletaan kasvattaa. Internet-sivujen ohella viestintää tehdään mm. sosiaalisessa mediassa ja Kansalaisareenan ja projektin yhteistyökumppanien (Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry, Nuorten Keskus, NMKY Liitto ja Sosiaalipedagogiikan säätiö) sähköpostilistojen ja internet-sivujen avulla. Kansalaisareenan niin sanotulla verkostolistalla on yli 1500 järjestötoimijaa. Muut hankkeet Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n kanssa liittyen hankkeeseen Yhdessä vahvemmaksi hyvinvointi kasvaa meistä! Hankkeessa on kysymys Maa- ja kotitalousnaisten järjestön vapaaehtoisohjelman ja -toiminnan kehittämisestä maaseudun ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kansalaisareena osallistuu Vapaaehtoistoiminnan koordinointi -valmennusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen sekä Vapaaehtoisena toimiminen - valmennusohjelman suunnitteluun ja kahden pilottimaakunnan kanssa toteutettavan valmennusohjelman toteutukseen ja mallintamiseen. Kansalaisareena on solminut aiesopimuksen Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Vekkari-projektiin Projektin tavoitteena on vertais- ja vapaaehtoistoiminnan mallien jatkokehittäminen Vekkari, vertaisesta kaveri -projektin tulosten perusteella. Kohtaamispaikkaseminaari järjestetään vuoden 2015 maaliskuussa Seinäjoella; seminaari järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Kohtaamispaikkaseminaarit ovat tärkeitä erityisesti vertaistuen saamisen ja kokemusten vaihdon kannalta. Kansalaisareenalta odotetaan sidosryhmäkyselyn mukaan nykyistä vahvempaa roolia kohtaamispaikkojen tukemisessa. Vuonna 2015 valmistellaan hanketta kohtaamispaikkojen tukemiseksi ja jatketaan nykyisten toimintamuotojen ja kohtaamispaikkarekisterin ylläpitämistä. 10
11 4. Kansalaisareena edistää yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä Strategisena tavoitteena on yhteiskuntavastuun vahvistaminen siten, että eri sektoreiden luottamukseen perustuvalla ja tulevaisuuteen suuntaavalla yhteistyöllä vahvistetaan kansalaisten näkökulmaa painottavan, hyvinvointia edistävän, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävän yhteiskunnan rakentumista. Tavoitteena on sellaisten uusien innovatiivisten yhteistyömallien kehittyminen ja juurtuminen, jotka mahdollistavat monimuotoisen uuden horisontaalisen vapaaehtoistyön jatkuvan kehittämisen ja myös järjestöjen rahoituksen vahvistumisen. Verkostojen tukeminen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-toiminta Kansalaisareena ylläpitää ja tukee ruohonjuuritason vertaistuen verkostoja, vapaaehtoistoiminnan aktiivien verkostoja ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostoja. Toimintavuonna keskitytään vertaistuen verkostojen tukemiseen Avita kaveria -hankkeen avulla, VALIKKO-verkostojen tukemiseen jalkautumalla aiempaa enemmän fyysisesti kentälle, kohtaamispaikkojen tukemiseen hankevalmistelulla sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen ja rajapintojen tutkimiseen. Kansalaisareena on aloitteellinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseksi ja erityisesti johtamiskoulutuksen aikaansaamiseksi. Marika Aron 2012 Kansalaisareenan tilauksesta tekemän opinnäytetyön Kansalaisareenoilla vapaaehtoistoimintaa johtamassa mukaan koordinaattoreiden osaamisen heikkoudet liittyvät muutosprosesseihin, talousosaamiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, osallistaviin ja yhteisöllisiin työmenetelmiin sekä monikulttuurisuuteen ja kielitaitoon. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden johtamiskoulutusta on tuon jälkeen alettu kehittää eri oppilaitoksissa (erityisesti Humak) ja tekeillä on verkostoyhteistyönä myös Huomisen vapaaehtoisjohtaja -koulutuksen aikaansaaminen. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kaksipäiväinen perinteeksi muodostunut seminaari järjestetään syksyllä Vuoden 2015 teemaksi on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta koordinaattoreille tehdyn kyselyn perusteella. Edellä mainittu kysely valikkotoiminnan kehittämisestä toteutettiin keväällä Kyselyn mukaan koordinaattorit haluavat Kansalaisareenalta eniten tukea tiedottamiseen ja markkinointiin, vaikuttamistyön/vapaaehtoistoiminnan edunvalvonnan kehittämiseen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseen ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Kyselyä hyödynnetään sekä valikkotyön käytännön kehittämisessä että rahoitusta haettaessa. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö Vuonna 2015 jatketaan viestintäyhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoisjohtamisen linjan kanssa. Vapaaehtoisjohtamisen arkea -blogisarjaa jatketaan säännöllisesti, mikäli koulutusta järjestetään vuoden aikana. Jos koulutusta ei järjestetä, blogisarjaa pyritään jatkamaan linjalta valmistuneiden vapaaehtoisten toimin. Viestintäyhteistyötä Humakin kanssa pyritään tekemään myös Vuoden vapaaehtoinen -kampanjan tiimoilta. 11
12 Opinnäyteyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa kehitetään. Tavoitteena on tiedottaa oppilaitoksille säännöllisesti Kansalaisareenan tarjoamista opinnäytetöiden aiheista, joita ne voivat tarjota opiskelijoilleen. Tarkoituksena on, että opiskelija tekee opinnäytetyönsä yhteistyössä Kansalaisareenan kanssa niin, että sen tuloksia voidaan hyödyntää Kansalaisareenan toiminnassa. Oppilaitosyhteistyötä pyritään tekemään myös eri tapahtumissa. Opiskelijoita hankitaan vapaaehtoisiksi esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan messuille. Taloustutkimuksen kanssa tehdään keväällä 2015 selvitys vapaaehtoistoiminnan yleisyydestä. Tutkimus tulee olemaan vertailukelpoinen Kansalaisareenan vuonna 2010 Taloustutkimuksella teettämän selvityksen kanssa ja tuloksia voidaan myös verrata Anne Birgitta Yeungin vuonna 2002 tekemän Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa -tutkimuksen tuloksiin. Tutkimusta varten hankitaan yhteistyökumppaneita. Vapaaehtoistoiminnan ajankohtais- ja tulevaisuusseminaarit järjestetään yhdessä Eduskunnan tukiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suomesta puuttuu kansainvälisen vertailun kestävä vapaaehtoistoiminnan osaamista kehittävä taho, ja kotimainen tutkimus on hajallaan. Kansalaisareenan sidosryhmätutkimuksessa pidetään tärkeänä, että hajallaan olevaa tutkimusta on koottu Kansalaisareenan kotisivuille. Tutkimustietoa toivottaisiin sidosryhmätutkimuksen mukaan hyödynnettävän myös aiempaa enemmän Kansalaisareenan lehdessä VerkkoAreenassa. Kansalaisareena toimii aktiivisesti, jotta tutkimukseen liittyviin tiedon kokoamisen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa kouluttaja- ja työnohjaajapankkia päivitetään ja uudistetaan. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta, välittäjäorganisaatiomallit, kaksisuuntainen yritysyhteistyö, varainhankinnan uudet mallit Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat voivat monin tavoin mahdollistaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa. Parhaimmillaan vapaaehtoisohjelma on huolellisesti suunniteltu osa työyhteisön yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun ohjelmaa luvulla Kansalaisareena on pienimuotoisesti toiminut välittäjäorganisaationa työyhteisöjen ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välillä. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta on kiinnostuksen kohteena niin CEV:ssä kuin IAVE:n (International Association for Volunteer Effort) kansallisten keskusten (National Volunteer Centres) verkostossakin. Toimintavuonna liitytään Employee Volunteering European Network (EVEN) -verkostoon sekä selvitetään mahdollista kansainvälistä hanketta. Työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta-oppaat yrityksille ja työyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille käännettiin suomeksi vuonna 2010, kun TEKES rahoitti Kansalaisareenan esiselvitystä vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista kunta-, yritys ja kolmannen sektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa innovaatiohankkeessa. Keväällä 2014 Kansalaisareena teetti Taloustutkimuksella yhdessä Suomen Palloliiton ja HelsinkiMission kanssa selvityksen pk-yritysten tuen suuntautumisesta. Vanhukset, taide ja mielenterveystyö saavat tällä hetkellä vähiten pk-yritysten tukea ja urheilu eniten. Kyselyssä ei 12
13 erotettu vastikkeellista ja vastikkeetonta tukea. Toimintavuonna selvitetään muun muassa kyselyä hyödyntäen kaksisuuntaisen yritysyhteistyön kehittämismahdollisuuksia ja kehitetään varainhankinnan uusia toimintamalleja. Valikkotoiminnassa keskitytään toimintavuonna paitsi vapaaehtoistyön vaikuttavuuden arviointiin, myös erityisesti julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen. Avita kaveria -hankkeessa pyritään ohjaamaan resursseja myös julkisen sektorin, yrityssektorin ja kolmannen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen vertaistuen alueella. Kansalaisareena hyödyntää työssään myös aiheesta yhteistyössä syntyneitä opinnäytetöitä. III Resurssit Verkostot ja jäsenistö Kansalaisareenan yhteistyökumppanit ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaisia, aktiivisia vapaaehtoisia, järjestöjä, seurakuntia, erilaisia toimintaryhmiä ja kohtaamispaikkoja, tutkijoita, oppilaitoksia ja viranomaistahoja, yrityksiä ja kansainvälisiä kumppaneita sekä vaikuttajia, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Kansalaisareenan toiminta suuntautuu ulospäin järjestöstä. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan kumppanuusverkosto vahvistuu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Kansalaisareenan jäsenpohjaa vahvistetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle eri tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaan. Kansalaisareenan omat vapaaehtoiset Kansalaisareenassa on kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä ja vaikuttamisesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Kansalaisareena pyrkii tarjoamaan vapaaehtoistehtäviä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Vapaaehtoistehtävät sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin. Vuonna 2014 käyttöönotettujen omien vapaaehtoisten ohjausprosessien käyttöä kehitetään edelleen. Loppukeväästä järjestetään omille vapaaehtoisille yhteinen kehittämistilaisuus, jossa vapaaehtoiset saavat tukea ja pääsevät mukaan ideoimaan Kansalaisareenan toimintaa. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia ) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä (perehdyttämisopas valmistui vuonna 2013) 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. 13
14 4) Vapaaehtoistoiminnassa hyödynnetään verkon ilmaisia työkaluja 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä omilla kotisivuilla, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi -hakukoneessa ja Vapaaehtoistoiminnan messuilla Tavoitellut tulokset Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90-prosenttisesti Vapaaehtoisten rekrytointi- ja ohjausprosessit ovat käytössä Tuotostavoitteesta on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjolla myös pelkästään verkon välityksellä toteutettavia vapaaehtoistehtäviä Hallitus Vuosien aikana toteutettu hallituksen strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2015 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Uutena ohjausvälineenä käytetään vuonna 2014 valmistunutta järjestöstrategiaa vuosille Hallitus kokoontuu 7-8 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monipuolisin tavoin. Henkilöstö Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja Kansalaisareenan ydintehtävien hoitamiseen. Hankkeiden lisääntymisen myötä myös yleisavustuksella katettujen tukitoimintojen välttämättömyys korostuu. Toimintavuonna jatketaan vuonna 2014 käynnistettyä työyhteisön kehittämisprosessia. Johtaminen, vaikuttamistoiminta, osa verkostotyöstä (mm. kv-verkostot ja tutkimusverkostot), kehittämistyöstä, viestinnästä ja hallinnosta ovat toiminnanjohtajan vastuulla. Valikko-verkostot, osa kehittämistyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, hallinnosta ja kampanjoista ovat suunnittelijan toimenkuvassa. Viestintäsuunnittelijan toimenkuvassa painottuvat viestintä, kampanjat ja varainhankinta. Uusien hankkeiden valmistelu kuuluu toiminnanjohtajan ja suunnittelijan toimenkuvaan. Tasokorotusta yleisavustukseen haetaan määräaikaisen suunnittelijan tehtävän vakinaistamiseksi kokoaikaisena viestintä/mediasuunnittelijana sekä järjestöassistentin palkkaamiseen erityisesti projektien myötä kasvavien hallinnollisten rutiiniluonteisten tehtävien hoitoon. Avita kaveria -hankkeeseen (RAY Ck) haetaan korotusta, jotta voidaan palkata lisää työvoimaa nykyisen 1,6 henkilötyövuoden sijaan 2,0 henkilötyövuotta (projektinvetäjä+ projektiassistentti). Kouluttajapanosta ostetaan myös ostopalveluna. Vertaisohjaajien kouluttajakoulutuksen lisäksi on tarpeen toteuttaa kouluttajakoulutuksen jatkokoulutuksena vertaistoiminnan ohjaajien koulutus. Vertaistoiminnan ohjaajakoulutus antaa kouluttajille alue- ja paikallistasolla työnohjauksellisia valmiuksia vertaisohjaajien tukemiseen. Koulutusmalli kehitetään hankkeessa. 14
15 Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta projektipäällikön ja projektisuunnittelijan tehtäviin. Talous Yleisavustuksen piirissä ovat järjestön ydintehtävät. Ydintehtävien toteuttamiseen haetaan tasokorotusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevasta eurosta euroon. Toiminnan laajenemisen ja paikallistasolle ulottuvien hankkeiden myötä Kansalaisareenan hallinnolliset tehtävät ovat kasvaneet. Tasokorotuksella palkataan uutena työntekijänä järjestöassistentti sekä vakinaistetaan määräaikaisen suunnittelijan toimi nykyisen 0,9 henkilötyövuoden sijaan kokoaikaisena. Avita kaveria -hankkeeseen haetaan euron rahoitusta ohjeellisessa suunnitelmassa olevan euron sijaan. Vapaaehtoiskortti-hankkeeseen haetaan rahoitusta euroa. Kaupunkien järjestöavustusta haetaan syyskuussa Helsingistä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen Helsingissä. Mahdollisiin EU-hankkeisiin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista. Kansalaisareena on liittynyt Sharewood.org-sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Tuotot näistä ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi. Kansalaisareena suuntaa vuonna 2015 resursseja varainhankintakampanjan käynnistämiseen. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi vahvistetaan uusien jäsenten hankintaa. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua mahdollisimman laajasti. 15
Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotI Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2016 4
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SISÄLLYS Hallitus 9.9.2015 Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2016 4 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan
LisätiedotArvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!
Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset
LisätiedotEuroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat
Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat 1 Lähtökohdat EU:n teemavuosi kaikissa jäsenmaissa EU:n tavoitteet Euroopan laajuinen viestintäkampanja Volunteering in the European Union-tutkimus
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
Lisätiedot- Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja käytännön kentästä.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Tomi Oravasaari 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - TM, tutkija 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotViestintä- ja markkinointistrategia Vaikuttaminen, edunvalvonta ja lainsäädäntötyö
Viestintä- ja markkinointistrategia 2019 2022 Hallituksen hyväksymä 6.9.2018 Monikanavaisen vaikuttajaviestinnän ja perinteisen viestinnän tarkoitus on tukea organisaation perustehtävän toteutumista sekä
LisätiedotKansalaisareenan toiminta vuonna 2015. Kansalaisareena 2016
Kansalaisareenan toiminta vuonna 2015 Kansalaisareena 2016 Kevätkokous 2016 7.4.2016 klo 16-18 Kokouksen avaus (pj Markku Vaittinen) Uudet jäsenet kertovat toiminnastaan: Uskontojen Uhrien tuki ry Joni
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotCrohn ja Colitis ry.
Crohn ja Colitis ry www.ibd.fi Strateginen toimintasuunnitelma 2019-2023 #meidänjärjestö 2 IBD lukuina MAAILMASSA IBD:tä SAIRASTAVIA YLI 10 MILJOONAA SUOMESSA IBD:tä SAIRASTAVIA 50 000 Toimisto Tampereella
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Mirja Heikkilä 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, suunnittelija/sosiaalipedagogiikan säätiö. Asiantuntemukseni liittyy vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan,
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotYHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013
YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan periaatteet
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Tavallisen ihmisen taidoin Palkatonta ja ei-ammatillista Vapaaehtoista Luotettavaa ja sitoutumista tehtävään Luottamuksellista (vaitiolo) Puolueetonta ja suvaitsevaa Tarvitsijan/autettavan
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotVapaaehtoisena vaikutat
Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden
LisätiedotI Kansalaisareena: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena: Vapaaehtoistyötä varten vertaistuesta ponnistaen 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2018 5 1. Kansalaisareena on arvostettu vapaaehtois-
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien
LisätiedotStrategiakysely sidosryhmille 2018
Strategiakysely sidosryhmille 2018 Strategiakysely sidosryhmille Kansalaisareena selvitti kyselyllä sidosryhmiensä näkemyksiä vuosille 2019 2022 laadittuun strategiaan. Vastausaika oli 7. 17.8.2018 Kysely
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)
:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
LisätiedotI Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Hallituksen esitys vuosikokoukselle 2.11.2016 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena Vapaaehtois- ja vertaistyötä varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2017 4 1. Kansalaisareena
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
Lisätiedot- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio
Lisätiedot- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotRiitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotVUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ
VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Silvia Lehtinen, Kaisu Tapiovaara 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - FM, suunnittelijat, kouluttajat 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Vapaaehtoistoiminta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA
LisätiedotVALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä
Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen toukokuu 2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli
Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas
LisätiedotEduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116
Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotTyöyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Learning Café 2: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Meri-Lapin vapaaehtoistoimijoiden verkostotilaisuus, Keminmaa 18.11.2009 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat työnantajan tukemaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,
Lisätiedot- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Ilka Haarni 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTT, dosentti, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä/konsultti 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Muun
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotPalveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotI Monipuolisesti vapaaehtoisen asialla 2. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle
Hallitus 16.9.2013, liite 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 SISÄLLYS Sivu I Monipuolisesti vapaaehtoisen asialla 2 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2014 2 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois-
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän
LisätiedotTurun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009
Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan
LisätiedotVapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen
Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,
LisätiedotMETKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia
METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotThe Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring
The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan
LisätiedotMe Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!
Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen
LisätiedotLiikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous
Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotPelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta
Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotVKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö
Helsingin kaupungin aineistopankki /Comma Image Oy VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö Saila Nevanen, 1 Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen yhteinen kehittäminen
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2986 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESTEET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2986 CONSTRAINTS OF VOLUNTEERING 2014
KYSELYLOMAKE: FSD2986 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESTEET 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2986 CONSTRAINTS OF VOLUNTEERING 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen
LisätiedotVALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä
Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 5.5.2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotLAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.
LAPE-päivät Helsingissä 21.9.2017 Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä. Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), VTL, YTT (h.c) Maria
LisätiedotErityisen hyvää liikuntaa
Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan
LisätiedotKansalaisareenan henkilöjäsenkysely 2015
Kansalaisareenan henkilöjäsenkysely 2015 Kansalaisareena 2016 Katja Reinikainen 1 HENKILÖJÄSENKYSELYN TOTEUTTAMINEN Kansalaisareenalla oli 73 henkilöjäsentä vuonna 2015. Henkilöjäsenkyselyyn vastasi yhteensä
LisätiedotKeski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotTeema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
Lisätiedotpienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1 Ohjelma 12.30-13.45 Päiväkahvi sekä hankkeen ja osallistujien esittäytyminen 13.45 14.15 Aloituslomakkeet 14.15
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle
LisätiedotJÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä
ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI
LisätiedotOSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA
OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA OPIN OVI Lappeenranta 10.5.2012 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
Lisätiedot