Näin perustimme yrityksen

Transkriptio

1 Näin perustimme yrityksen Helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti

2 Yrittäjyys ja yrittäjämäinen työskentely ovat tulevaisuuden menestystekijöitä Me suomalaiset olemme lähihistoriamme aikana selviytyneet niin sodasta, sotakorvauksista kuin myös kahden viime vuosikymmenen lamasta yrittämisellä. Suomalainen sisu on meitä kaikkia yhdistävä tekijä. Sisuun sisältyy keskeisesti periksiantamattomuus vaikeissa tilanteissa, kaverista huolen pitäminen ja yrittäminen. Tässä lehdessä on monta myönteistä esimerkkiä siitä kuinka yrittäjyyttä ja suomalaista sisua voidaan tukea opetuksen keinoin. Opettajamme ovat ottaneet vakavissaan koululainsäädännössä kuvatut elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen, opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastuksen ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeelliset taidot ja työelämän osaamistarpeisiin vastaamisen taitotavoitteet osana kasvatuksen kokonaistehtävää kaikissa oppilaitosmuodoissa. Yrittäjämäinen työskentelytapa on osa taitavan pedagogin toimintaa. Ammatillisessa koulutuksessa opetetaan yrityskasvatusta. Tavoitteena on varmistaa, että ammattiin valmistuva nuori voi jo opintojensa aikana saada lähtökohtatiedot ja taidot yrittäjäksi ryhtymiseen. Helsingin seudulla poistuu eläkkeelle yli pienyrittäjää lähivuosien aikana. Heidän tilalleen yhteiskunta tarvitsee jokaisen nuoren, jolla on sitkeyttä ja riskinottohalua sekä kykyä palvella meitä kaikkia päivittäisissä inhimillisissä tarpeissamme. Yhteiskuntamme menestyminen tulevissa taloudellisissa suhdanteissa, joissa Kiinan ja Intian talous kasvavat massiivisesti ja samaan aikaan USA:n talouden tila heikkenee kaiken aikaa, perustuu paitsi suurten työnantajien myös pienyrittäjien elinvoimaisuuteen. Meillä on taloudellisten, ekologisten ja kulttuuristen murrosten johdosta edessämme haasteelliset ajat. Jokaisen meistä pitää jaksaa ponnistella, vaivautua ja yrittää omassa tehtävässään kykyjensä ja voimavarojensa mukaan, jotta lunastamme hyvinvointivaltion tuleville sukupolville. Jokainen koulun työntekijä joutuu miettimään omalta osaltaan, toimiiko hän hyvänä yrittäjämäisen työskentelyn mallina. Sama mallikäyttäytymisen vaade kuuluu myös opetusviraston hallinnossa työskenteleville. Oppilaitoksissamme pohditaan myös, kuinka opetusta voidaan uudistaa yrittäjämäisen työskentelytavan vahvistamiseksi. Mistä yrittämisessä on kyse viime kädessä? Yrittäminen on rohkeutta ja kykyä ottaa hallittavissa olevia riskejä. Se on yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta ja täsmällisyyttä asiakassuhteissa sekä sopimusten pitämistä yhteistyökumppanien kanssa. Yrittäminen tarkoittaa myös ajanhallintaa ja ajankäytön suunnittelua. Mehän tiedämme, että oman toimialan tuntemus ei kehity tai kartu, jos olemme väsyneitä ja näkökyvyttömiä. Ajanhallinta on siis työn, kumppanuuksien hoidon ja levon ja rentoutumien suunnittelua sekä kaikkien edellä mainittujen asioiden toimeenpanoa. Omasta puolestani toivotan koko opetustoimen henkilöstölle keväistä energiaa toimia hyvänä yrittäjyyden mallina ja samalla toivotan menestystä kaikille erityisille yrittäjyysopintojen ponnisteluille perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa unohtamatta oppisopimustoimintaa ja nuorten työpajoja. Tuija Kirveskari-Tähtinen nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtaja Entreprenörsmässig kompetens är morgondagens nyckel till framgång Under vår närhistoria har vi finländare tack vare driftig entreprenörsanda klarat oss genom såväl krig och krigsskadestånd som de två senaste årtiondenas lågkonjunktur. Den finska sisun är något som förenar oss alla. Begreppet sisu innebär att inte ge upp ens i svåra situationer, att ta hand om varandra och att kunna ta initiativet. Detta nummer av Skolhelsingfors innehåller många goda exempel på hur man i undervisningen kan stödja entreprenörskap och finsk sisu. Inom alla skolformer har våra lärare så att säga tagit skollagstiftningen på orden och ger eleverna sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet och sådana kunskaper och färdigheter som de behöver för fortsatta studier, i arbetslivet, för fritidsintressen och en allsidig personlighetsutveckling och gör det så att arbetslivets behov beaktas. Att arbeta i entreprenörsanda är en del av en skicklig pedagogs verksamhet. I den yrkesinriktade utbildningen undervisar man i fostran till entreprenörskap. Målet är att de unga studerandena redan under sina studieår lär sig hur man startar eget och tränar upp sin företagarförmåga. I Helsingforsregionen går över småföretagare i pension under de närmaste åren. Samhället behöver nya företagare i deras ställe. Det finns alltså plats för uthålliga ungdomar som är villiga att ta en risk och har förmågan att betjäna oss alla i våra dagliga, mänskliga behov. Hur vårtsamhälle klarar sig under kommande konjunkturer, där tillväxten i den kinesiska och indiska ekonomin är kraftig samtidigt som den amerikanska ekonomin blir allt svagare, är inte enbart beroende av de stora arbetsgivarnas utan också av småföretagarnas livskraft. Vi står inför stora utmaningar som en följd av ekonomiska, ekologiska och kulturella omvälvningar. För att välfärdsstaten ska bevaras för kommande generationer, måste var och en av oss, enligt kraft och förmåga, orka kämpa vidare, göra sig besvär och ta initiativ i sitt eget arbete. Samtliga anställda i skolan är tvungna att fråga sig huruvida de fungerar som en bra modeller för ett entreprenörsmässigt sätt att arbeta. På samma sätt måste också de anställda inom utbildningsverkets administration fungera som goda modeller. I läroanstalterna funderar man just nu på hur man kunde förnya undervisningen i en mer entreprenörsstärkande riktning. Vad innebär entreprenörskap egentligen? Jo, det är mod och förmåga att ta kalkylerade risker, det är samarbetsförmåga, social kompetens och omsorgsfullhet i kundkontakterna och det är hederlighet i avtalsfrågor gentemot samarbetspartner. Entreprenörskap innebär också tidsplanering. Vi vet ju att yrkeskunskaperna inte vare sig förbättras eller utvidgas om vi är trötta och saknar förmåga att se sammanhangen. Att planera sin tid betyder alltså att man bokar in inte bara arbetet, utan också avkopplingen, och verkställande av allt det som nämnts ovan. Jag sänder samtliga anställda inom utbildningsväsendet en korg vårlig energi att fungera som goda modeller för entreprenörskap. Lycka till, önskar jag samtidigt alla som inom den grundläggande utbildningen, yrkesutbildningen, gymnasieutbildningen, läroavtalsverksamheten och ungdomsverkstäderna gjort sig extra bemödanden i entreprenörskapets anda. Tuija Kirveskari-Tähtinen linjedirektör vid linjen för ungdoms- och vuxenutbildning tuija kirveskari-tähtinen, kuva raili tanhuanpää olli turunen 2

3 Teemana yrittäjyys Toukokuu 2008 KouluHelsinki SkolHelsingfors Helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Verkkolehti löytyy opetusviraston internet-sivuilta: n Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto Postiosoite: PL 3000, Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Hämeentie 11 A, Helsinki 53 Puhelin (09) Faksi (09) n Päätoimittaja Raili Tanhuanpää, puh. (09) , paatoimittaja@edu.hel.fi n Toimitusneuvosto Inari Salonen, Liisa Huovinen, Leila Lehto, Aulikki Kalalahti, Liisa Kotimäki, Hannele Määttä, Christer Sundqvist, Aune Lehtola ja Paula Nuutinen. n Kannen kuva Ressun lukion nuoria yrittäjiä. Kuva: Pertti Nisonen n Ulkoasu ja taitto Olli Turunen Tovia Design Oy n Painatus Uusimaa Oy n ISSN Anna palautetta! Mitä mieltä olet lehdestämme? Palaute on tervetullutta! Laita sähköpostia osoitteeseen: paatoimittaja@edu.hel.fi sivuilla 4 9 l Tehtaanpuiston yläasteen koulussa panostetaan TET-jaksoihin ja työelämätietouteen. l Nuoret voivat perustaa ihan oikeita yrityksiä Ressun peruskoulun yläasteen ja Ressun lukion yrittäjyys-kursseilla. l Palvelualalla yrityksen perustaminen on luonteva tapa työllistyä. Helpan pukuompelulinjalla on aloittanut kaksivuotinen pilottiryhmä, jossa ammattiopintojen lisäksi paneudutaan yrittäjyyteen. Ryhmää vetää Katja Anttila. Hesan Nuorten ääni -hankkeesta pysyvää toimintaa sivuilla Henkilöstöuutisia sivulla 11 Skolhelsingfors Företagande både lockar och skrämmer unga. sidorna Ajankohtaista sivuilla Tapahtumia sivuilla Saksittua sivuilla 23 Kouluhelsinkiläisiä Vaatetusalan yrittäjä Nessi Hovi on opiskellut Helpassa, sivu Liisa Suoninen Sipoon liitosalueen koulupalvelut hahmottumassa Sipoosta Helsinkiin liitettävän alueen perusopetuspalvelujen järjestäminen on edennyt hyvin. Opetuslautakunta teki huhtikuussa kaupunginhallitukselle päätösesityksen liitosalueella asuvien oppilaiden lähikouluista vuoden 2009 alusta. Sipoosta Helsinkiin siirtyvä Sakarinmäen koulu vastaa edelleenkin liitosalueen luokkalaisten opetuksesta suomeksi ja samassa rakennuksessa sijaitseva Östersundomin koulu luokkalaisten ruotsinkielisestä opetuksesta. Peruskoulun luokat käydään joko suomenkielisessä Vartiokylän yläasteen koulussa tai ruotsinkielisessä Botby högstadieskolassa. Halutessaan liitosalueella asuvat, tänä vuonna kuudetta luokkaa käyvät oppilaat voivat valita lähikoulukseen alkaen myös Sipoonjoen koulun tai Kungsvägens skolan, jotka molemmat sijaitsevat Sipoossa. Opetusvirasto sopii Sipoon kunnan kanssa siitä, miten tämä järjestää vuoden 2009 alusta alkaen liitettävällä alueella asuvien, Sipoon kunnan peruskouluissa jo oppilaana olevien perusopetuksen, jos he jatkavat koulunkäyntiä Sipoon kunnan koulussa. Vastaavasti on tarkoitus sopia Sipoon kunnan kanssa siitä, miten Helsinki kaupunki järjestää Sipoon kunnan alueella asuvien, Sakarinmäen koulussa ja Östersundom skolassa oppilaana olevien perusopetuksen, jos he jatkavat koulunkäyntiä Sipoon kunnan koulussa. Lisäksi opetusvirasto sopii Sipoon kunnan kanssa oppilaiden matkakustannuksista ja kustannusvastuun periaatteista. liisa suoninen G Sakarinmäen koulussa järjestettiin tiedotustilaisuus tiistai-iltana Sipoolaiset tyytyväisiä Helsingin palveluihin Opetusvirasto on tehnyt sipoolaisille kuudesluokkalaisten huoltajille kyselyn siitä, missä koulussa he haluavat lastensa jatkavan koulunkäyntiään. Näyttää siltä, että suuri osa oppilaista on tulossa kouluun helsinkiläisille yläasteille. Sipoossa koulunkäyntiä halutaan jatkaa esimerkiksi siksi, että oppilaan sisarukset ovat samalla yläasteella. Helsinkiläisiin ja sipoolaisiin yläasteen kouluihin on liitosalueelta lähes yhtä pitkä matka. Opetusvirasto järjesti huhtikuussa yhdessä Sipoon kunnan opetustoimen kanssa Sakarinmäen koulussa tiedotustilaisuuden sipoolaisten oppilaiden vanhemmille. Tilaisuudessa oli läsnä reilusti yli 200 sipoolaista, ja kysymyksiä koulunkäynnistä ja Helsingin palveluista riitti. Eniten huoltajia näyttivät pohdituttavan koulumatkat. Yleisön joukosta kuului tyytyväisiä kommentteja, kun kuultiin, että Helsingissä koulumatkaedut ovat paremmat kuin Sipoossa. Toisaalta huoltajilla oli huoli siitä, miten koulukuljetukset saadaan järjestettyä Helsinkiin päin syksyllä, kun liitosalue vielä kuuluu Sipooseen. HKL selvittää parhaillaan koulukuljetusten tilannetta. Joukkoliikenneverkko Sipoossa on harvempi kuin Helsingissä, joten luovia ratkaisuja on tarpeen tehdä, jotta kyydit saadaan pelaamaan. Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila kuitenkin vakuutti, että syksyllä lapset tulevat kulkemaan kouluun ja opetuspalvelut tulevat pelaamaan. Kustannusten jakokaan ei ole sellainen asia, joka näkyisi kuntalaisten arjessa. Kunnat sopivat asioista keskenään pääperiaatteena oppilaiden etu ja joustavat palvelut. Samoilla linjoilla oli myös Sipoon opetustoimen johtaja Bjarne Mollberg. n 3

4 Tiina Sandberg Työelämä kasvattaa sisäiseen yrittäjyyteen Yrittäjyys lähtee asenteesta, vastuullisuudesta ja ahkeruudesta. Peruskoulun yläluokilla näitä ominaisuuksia herätellään aihekokonaisuudessa osallisuus ja yrittäjyys. Työelämään tutustuminen kuuluu tähän kokonaisuuteen vahvasti. H Ilmapiiri on positiivinen koulumaailman ja ulkomaailman yhteistyölle, Terttu Jalkanen ja Pauliina Kokkinen iloitsevat. Tehtaanpuiston yläasteen koulussa panostetaan TET-jaksoihin ja työelämätietouteen. Koulussa on jopa TET-ryhmä, joka suunnittelee ja organisoi tähän liittyviä tapahtumia ja toimia. TET-suunnitelma kirjataan syksyisin koulun toimintasuunnitelmaan. Kolmen vuoden aikana olemme terästäytyneet tällä saralla. Laatineet tietoiset tavoitteet siitä, mitä tehdään ja mitä edistetään, opinto-ohjaaja Terttu Jalkanen kertoo. TET-jaksojen tueksi koulussa järjestetään Työelämä tutuksi -tapahtuma seitsemäsluokkalaisille ja Kohti työelämää -jakso kahdeksasluokkalaisille. Lisäksi opettajat vierailevat yrityksissä ja oppilaitoksissa ja kouluun pyydetään vierailijoita mahdollisuuksien mukaan. Uutta kehitellään jatkuvasti, esimerkiksi ensi syksynä on tarkoitus järjestää alueen yhteinen Yrittäjyys-päivä viiden koulun yhteistyönä. Aikaisemmin tapahtuma on järjestetty pelkästään omassa koulussa. Nyt meillä on ikään kuin lupa tehdä uusia asioita. Ilmapiiri on positiivinen kaiken uuden kehittämiselle ja koulun ja ulkomaailman yhteistyölle, Jalkanen iloitsee. Tavoitteiden kirjaaminen on tärkeää, kielten opettaja Pauliina Kokkinen jatkaa. Hän aloittaa TET-ryhmässä ensi syksynä. Tehtaanpuistossa asiasta on tullut aidosti koko koulun yhteinen projekti näiden kolmen vuoden aikana. Opinto-ohjaaja kokee olevansa vinkkaaja, innostaja ja toteuttaja, uudet ideat tulevat kaikilta. Mikä minusta tulee isona? Kohti työelämää -jakso kestää neljä päivää. Näiden päivien aikana kahdeksasluokkalaiset opiskelevat ainoastaan oppilaanohjausta. Tunneilla mietitään omia vahvuuksia ja heikkouksia, sitä mille alalle kukin voisi soveltua, miten alalle kouluttaudutaan. Lisäksi käydään työvoimatoimistossa ja oppilaitoksista käy vieraita. Viikon lopussa jokaisella on alustava opiskelusuunnitelma takataskussaan. Prosessi oikeastaan vasta lähtee käyntiin tästä. Myöhemmin vanhemmat saattavat olla yhteydessä opettajaan tai oppilas itse tulee juttelemaan opettajan kanssa. Tai opettaja kysyy nuoren urasuunnitelmista lisää, Jalkanen kertoo. Kasiluokka on siitä hyvä, että nuorella on vielä aikaa esimerkiksi parannella numeroitaan. Yhdeksännellä alkaa olla jo myöhäistä vaikuttaa niihin. Yhteisvalintakin tulee todella pian, Kokkinen lisää. Molemmat ovat sitä mieltä, että jaksoa seuraa yleinen ryhdistäytymisliike. Useimmat eivät vielä tiedä mitä haluavat, mutta jonkinlainen herätys on tapahtunut kuitenkin. Sisäinen yrittäjyys mitä se on? Työelämätietouden ja sisäisen yrittäjyyden opettamisen välille voisi periaatteessa vetää yhtäläisyysmerkin. Päämäärä on sama: oppia vastuulliseksi ja tuntea omat vahvuutensa. Kunnon ote, se ettei ajelehdi tilanteesta toiseen, on tärkeää. Mahdollisuuksia on paljon ja reittejä useita. Omat tavoitteet selkiytyvät vähitellen. Haluan opettajana kypsytellä nuoria hiljalleen, Kokkinen valottaa. Herättelen miettimään omia vahvuuksia. Olisi upeaa, kun ihminen löytäisi ammattinsa jonkun intohimon perusteella esimerkiksi harrastuksen kautta. Innostan keskustelemaan tuttavien ja sukulaisten kanssa ja kyselemään eri ammateista, Jalkanen selittää. Hänen mielestään nuoret oivaltavat työelämässä paljon itsestään ja kyvyistään. Oppivat myös kuinka tärkeää on oma-aloitteisuus. TET-jakson kirjallinen palaute selkiyttää monta asiaa. Työelämässä pääsevät osaamistaan näyttämään monet sellaiset nuoret, jotka koulussa eivät niin hyvin pärjää. Heidän itsetunnolleen positiivinen palaute on kultaakin kalliimpaa, Kokkinen täsmentää. Jalkasen mielestä on hienoa, kun koulu ja muu maailma lähentyvät toisiaan. Vähitellen ollaan ymmärretty, että koulua käydään työtä ja elämää varten. Hän haluaa innostaa ja motivoida muita, mutta ei stressata ketään liikaa. Ei opettajia eikä oppilaita. Painostamalla tai pakottamalla hyvä tavoite kääntyy itseään vastaan. n pertti nisonen 4

5 Raili Tanhuanpää kuvat pertti nisonen Ihan oikeaa yrittämistä G Valaja Ny:n Backstagen takana -pokkari sisältää haastatteluja suomalaisen musiikin tähdiltä. Ressun peruskoulun yläasteella ja Ressun lukiossa nuoret saavat sukeltaa yrittämisen maailmaan ja perustaa ihan oikeita yrityksiä Matti Markuksen vetämillä kursseilla. Yrittäminen kannattaa Suomessa, kunhan vain keksii hyvän idean ja on valmis tekemään työtä muulloinkin kuin kello 8 16, mutta se vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivista otetta, tähdentää Matti Markus. Hän opettaa yrittäjyyttä Ressun peruskoulussa ja lukiossa. Ressun peruskoulun yläasteella yrittäjyys on valinnainen aine. Kahdeksannella luokalla se on nimeltään Ekonomia 1 ja yhdeksännellä Ekonomia 2. Ressun lukiossa yrittäjyyttä voi opiskella kahden kurssin verran. Aiemmin peruskoulujen yläasteilla oli nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella kaupallisia aineita, kuten yrittäjyyttä, mutta kun valinnaisaineiden tuntimääriä vähennettiin, moni koulu poisti sen valikoimistaan. Ressun peruskoulussa yrittäjyys haluttiin säilyttää. Yrittäjyyden merkitys on nyt tiedostettu uudelleen. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Yrittäjyys-ryhmät ovat muodostuneet joka vuosi sekä peruskoulussa että lukiossa, Matti Markus sanoo. Yrittäjyys-kursseja hän on vetänyt Ressun peruskoulussa 16 vuotta ja lukiossa 9 vuotta. Ressun peruskoulu sijaitsee Lapinlahdessa ja Ressun lukio Kalevankadulla. Matti Markus osaa ja tuntee asiansa, sekä teoriassa että käytännössä. Koulutukseltaan hän on ekonomi ja taustaltaan yrittäjä. Hän on työskennellyt kolmessa eri yrityksessä, monissa erilaisissa vastuullisissa tehtävissä. Liike-elämän hän päätti aikoinaan jättää joksikin aikaa kyllästyttyään jatkuvaan matkustamiseen. Tuttava houkutteli hänet opettajaksi Ressun peruskouluun. Ajattelin, että teen tätä työtä pari vuotta. Mutta tällä tiellä olen edelleen, ja viihdyn. Perustamiskirjasta vuosikertomukseen Kursseillaan Matti Markus tarjoaa koululaisille ja opiskelijoille avaimia yrittäjyyteen, sekä teoriassa että käytännössä. Kahdeksannella luokalla opiskellaan ensin perustietoja ja sijoitetaan rahaa leikisti. Sitten perustetaan pieni mielikuvitusyritys, vaikkapa kampaamo tai rengasliike. Lentoyhtiöt tai hotellit eivät käy, ne ovat liian suuria. Mikään arveluttava ala, kuten asekauppa, ei myöskään kelpaa. Yritykselle laaditaan perustamiskirja, tehdään budjetti ja markkinaanalyysi. Kurssilla myös seurataan yri- Nuori Yrittäjyys oppia tekemällä Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia vuotiaille nuorille. Käytännönläheiset ohjelmat haastavat oppimaan tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, omien ideoiden kokeilua ja toteuttamista sekä vastuunottamista omasta työstä. NY:n tarjoamia ohjelmia on ovat Oma talous, 24-h-leiri, Vuosi yrittäjänä ja Oma yritys. Nuori Yrittäjyys ry:n perustajajäsenet ovat Helsingin kauppakorkeakoulu, Hanken, Suomen Yrittäjät ja Jobs and society. Yhteistyökumppaneita ovat Taloudellinen tiedotustoimisto, Nordea, Citi, Troll Capital sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lisäksi toimintaa tukevat useat säätiöt. Toiminnallisena yhteistyökumppanina on mm. Opetushallitus. Lisätietoja: n n 5anssi keränen

6 tysmaailman tapahtumia esimerkiksi talousalan lehdistä, vieraillaan yrityksissä ja käydään Nordea-pankissa. Tämä on koko vuoden projekti, ja tuloksena syntyy yrityksen vuosikertomus. Yhdeksännellä luokalla aloitetaan todellinen yrittäminen perustamalla ihan oikea yritys. Tällöin myös osallistutaan Nuori yrittäjyys-hankkeeseen, josta saa tukea ja evästystä toimintaan. Kurssi huipentuu Nuori yrittäjyys -messuihin. Omaa rahaa likoon Kukin oppilas sijoittaa yritykseensä omaa rahaa, korkeintaan 40 euroa. Raha tuodaan kotoa, eikä sen saamisessa ole ollut ongelmia. Ja voittoa olemme tehneet aina, Matti Markus nauraa. Lukion yrittäjyyskursseilla toteutetaan periaatteessa sama konsepti kuin peruskoulussa, mutta yrityksen perustamiseen käydään käsiksi suoraan, ilman mielikuvitusvaihetta. Lukiossa opiskelu on myös paljon itsenäisempää kuin peruskoulussa. Tapaamme aluksi kerran viikossa ja pidämme yhteyttä sähköpostilla. Opiskelijoilla on neuvonantajat liike-elämästä. Minä annan ohjeita, malleja ja opastusta ja huolehdin, että sovituista päivämääristä pidetään kiinni. Lukion nuoret yrittäjät ovat esimerkiksi tuottaneet ja myyneet tietokonealan palveluita, kalentereita, kirjoja ja poliitikkopelikortteja. On myös oltu firmojen tuotteiden testiryhmänä, esimerkiksi koemaistajina. Yksi menestynyt yritys valmistaa lautasia kierrätyslasista ja myy niitä. Peruskoulun yläasteella toteutetuista yrityksistä hyvä esimerkki on neljän tytön yritys, joka teetti kangaskassit ja painatti kasseihin kuvan jääkarhusta jäälautalla. Kasseilla halutaan vastustaa kertakäyttökulttuuria ja ehkäistä ilmastonmuutosta. Kaikki kassit myytiin loppuun. Ressun peruskoulussa ja lukiossa voi opiskella englanninkielisellä IB-linjalla ja tähdätä kansainväliseen IB-tutkintoon (IB = International Baccalaureate). Matti Markus vetää peruskoulun yläasteella yrittäjyyskurssia myös englanniksi. Lukiossa englanninkielistä yrittäjyyskurssia ei ole. Yrittäjyyskasvatuksen tähtilukio Ressun lukio on menestynyt Nuori yrittäjyys -kilpailussa erinomaisesti ja on voittanut Suomen mestaruuden neljä kertaa viimeisen neljän vuoden aikana. Ressun peruskoulun yläaste sai tänä vuonna neljä palkintoa, muun muassa parhaasta logosta. Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) on valinnut keväällä 2008 kymmenen yrittäjyyskasvatuksen tähtilukiota, ja Ressun lukio on yksi näistä. Tähtilukiot pääsevät mukaan TAT:n maksuttomaan koulutukseen, jolla pyritään uusien ideoiden vaihtoon ja verkottumiseen myös kansainvälisellä tasolla. Ensi syksynä, järjestetään Espoossa kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi, jossa myös Ressun lukio on mukana. n Ressun lukiolaisten kokemuksia Näin meistä tuli yrittäjiä Unica NY Lasilautasia jätelasista Meitä on neljä nuorta, jotka ovat perustaneet osakeyhtiön koulumme, Ressun lukion, tarjoaman Nuori yrittäjyys-kurssin puitteissa. Liikeideanamme on tehdä lasitehtailta jäävästä jätelasista lasilautasia, jotka sopivat muun muassa tarjoiluun. Yrityksemme osakkaina ovat Emilia Väisänen, Zinaida Susi, Fennie Cheung ja Eppu Halmesaari. Kaikilla yrityksemme jäsenillä on kovin erilaiset taustat: joidenkin vanhemmat toimivat yrittäjinä ja toiset eivät tunne ketään, joka toimisi yrittäjänä. Kaikki ovat kuitenkin oppineet huimasti uutta, taustasta riippumatta, sillä onhan se aivan eri asia pyörittää yritystä itse, kuin seurata sivusta. Liikeideamme haastavuuden takia oli alkuun pääseminen todella vaikeaa. Syksyllä, kun Nuori yrittäjyys -kurssi alkoi, emme edes tienneet kuinka valmistaisimme tuotteemme! Yrityksen käytännön toimintaan, kuten hallitus- ten kokousten pitämiseen saimme paljon ohjeita ohjaavalta opettajaltamme ja kahdelta neuvonantajaltamme. Lasialan ammattilaiseen törmäsimme sattumalta eräässä lasiliikkeessä ja hänen apunsa tuotteemme suunnittelussa on ollut meille korvaamatonta. Yrittäjänä toimiminen antaa sekä vapautta että huimasti vastuuta. Yrityksen menestyminen on itsestä kiinni, kuinka paljon on valmis panostamaan siihen. Toisaalta töitä jaksaa tehdä, kun liikeidea on omasta mielestä kiinnostava ja uskoo, että se voi menestyä. Yrityksemme toiminnan aikana olemme törmänneet monenlaisiin ihmisiin. Ihmisiin, jotka halusivat käyttää meitä hyväkseen ja ihmisiin, jotka halusivat vilpittömästi auttaa. Huomasimme myös, että alun odotukset leikkisästi ja vaivattomasti perustettavasta yrityksestä eivät alkuunkaan vastanneet todellisuutta, jossa jouduimme välillä uurastamaan saamatta aikaan minkäänlaisia tuloksia. Tietynlainen hyväuskoisuus on karissut matkan varrella pois: bisnesmaailmassa kaikki pohjautuu kirjallisiin sopimuksiin. Nuori yrittäjyys on vaatinut paljon, mutta antanut lähes saman verran takaisin. Koeviikoilla paineet kasvoivat välillä suhteettomiksi, jos samalle viikolle sattui vaikkapa liiketoimintasuunnitelman eräpäivä. Silloin NY tuntui vuoden huonoimmalta valinnalta, mutta nyt keväällä kirjoittaessamme loppuvuosiraporttiamme tuntuu, että se oli kaiken sen vaivan arvoista. Näitä kokemuksia ei voi oppia kirjoista! Yrittäjän on pystyttävä kestämään paineita ja stressiä. On oltava innovatiivinen ja halukas oppimaan koko ajan lisää pysyäkseen kilpailijoita edellä. Huonoina aikoina ei saa lannistua, vaan omaan tekemiseensä on uskottava. Ehkä jonain päivänä mekin olemme vielä viemässä Suomea eteenpäin yrittäjinä, mutta sinne on vielä pitkä matka. Unica NY / Emilia Väisänen, Zinaida Susi, Fennie Cheung ja Eppu Halmesaari. 6

7 Fresh Imagination NY Kalenteribisnestä Yrityksemme Fresh Imagination NY syntyi, kun kolme Ressun lukion nuorta päättivät ryhtyä yhteistyöhön keskenään. Alun perin liikeideamme piti olla uudenmallisen kalenterin suunnittelu ja tuottaminen. Otimme rohkeasti yhteyttä eri kalenterituotteiden valmistajiin, mutta olosuhteiden myötä päädyimme vain kalentereiden ulkomuodon ja sisällön suunnitteluun ja jätimme tuottamisen yrityksen hoidettavaksi. Kansainvälisesti tunnettu Time/system ryhtyi meidän asiakkaaksemme. Tuloksena tästä yhteistyöstä loimme Time/ systemille useamman kansikuvan heidän tuotoksiinsa. Lisäksi Time/system hyödynsi meidän sisältöön liittyvän lisäyksen. Kukaan meistä ei ollut ennen kokeillut yritystoimintaa, mutta kaikki lähtivät hommaan mukaan avoimin mielin. Neuvonantajaksi valitsimme yrittäjän Jorma Kärkkäisen, joka auttoi meidät alkuun. Koulussa saimme hyvän pohjan paperihommiin liittyen, mutta tarkemmin ne täytettiin neuvonantajan kanssa. Yrittäminen vaatii sinnikkyyttä, joustavuutta, määrätietoisuutta ja mikä tärkeintä, luovuutta ja innolla omistautumista. Yrittäminen vaatii aikaa, mutta jokaisen omalla panostuksella tämäkin on voitettavissa. Mietimme yhdessä uusia kokemuksiamme ja päädyimme siihen, että yrittäminen on ollut jokaiselle ainutlaatuinen ja opettavainen kokemus. Nyt kun yrittämiseen on tutustunut käytännössä, niin pystyy ymmärtämään paremmin business-maailmaa. Matkalla on tullut vastaan paljon haasteita niin kuin myös saavutuksiakin. Opimme, että täytyy uskaltaa luoda uusia kontakteja yrityksiin pelkäämättä epäonnistumista. Itse asiassa niinkin suuri yritys kuin Time/system ehdotti meille yhteistyötä tuotteidensa parissa ensi vuonnakin. Seurattuaan meidän menestystämme neuvonantajammekin antoi meille uuden haasteen seuraavalle vuodelle. Päätimmekin, että meidän yrityksemme tiimistä kaksi nuorta jatkaa Fresh Imagination NY:n liikeideaa ja kehittää sitä ensi vuonna vielä paremmaksi ja kattavammaksi. Fresh Imagination NY / Erika Kontkanen, Vitali Larin, Milja Jokinen VipFix NY Tietokonealan palveluita VipFix NY on kolmen Ressun lukion toisluokkalaisen perustama tietokonealan yritys, joka tarjoaa tietokoneiden huolto-, korjaus- ja neuvontapalveluita sekä yksityisille henkilöille että yrityksille. VipFix NY myös välittää tietokoneita ja niiden osia. Idea tietokonealan yrityksen perustamiseen lähti alun perin VipFix NY:n entiseltä toimitusjohtajalta, joka oli aikaisemmin työskennellyt paljon tietokoneiden huollon ja korjauksen parissa. Me, Heidi Niemelä ja Aino Kautsalo, halusimme tuoda yritykseen myös omaa osaamistamme, joten idea kasvoi käsittämään myös tietokoneneuvonnan. Tällä hetkellä VipFix NY:tä pyöritetään kahden naisen voimin. Alussa yrityksen pyörittämiseen liittyvät asiat tuntuivat uusilta ja vierailta, vaikka perhepiiristä löytyikin jonkin verran yrittäjyyttä, mutta pääsimme nopeasti ja suhteellisen kivuttomasti alkuun. Tukenamme ja apunamme olivat ohjaava opettajamme Matti Markus sekä neuvonantajamme Martin Bach. Saimme heiltä valtavasti hyviä neuvoja, mutta yrittäjyyttä opimme vain kokeilemalla. Suunnitelmamme olivatkin aluksi jonkin verran korkealentoisia, mutta todellisuus palautti meidät nopeasti maan pinnalle. Haastavinta yrittäjyydessä on ollut yrityksen pyörittämisen yhdistäminen koulunkäyntiin ja muihin harrastuksiin. Kuten yleensäkin, yrittäjän aika on kortilla eivätkä päivät tunnu riittävän mihinkään. Kaiken muun työn ohella olemme myös vierailleet muutamilla yläasteilla kertomassa yrittäjyydestä, ja olemmekin usein kysyneet millaisia stereotypioita heillä on yrittäjistä. Jotkut ovat kuvailleet stereotypistä yrittäjää kaljuksi ja kiireiseksi keski-ikäiseksi mieheksi, mutta lopulta olemme yhdessä päätyneet siihen tulokseen, että yrittäjiä on paljon erilaisia. Yhdistäviä piirteitä ovat kuitenkin organisointikyky, asiakaslähtöisyys, usko itseensä sekä tahto tehdä töitä itselleen, vaikka se vaatisinkin uhrauksia. Vaikka yrittäjyys onkin pakottanut meidät karsimaan omaa aikaamme, on se silti ollut erittäin palkitsevaa. Se on antanut mahdollisuuden kokea sellaisia asioita, joita ei muuten pääsisi kokeilemaan. On myös todella mukava tietää, mistä kaikki rahat yritykseen tulevat ja kuinka paljon niiden eteen on tehty töitä. Kuluneiden kuukausien aikana olemme tehneet valtavasti töitä niin asiakkaiden kuin paperitöidenkin parissa. Olemme ylittäneet alkuperäiset tavoitteemme ja luoneet lujan pohjan yrityksellemme. Asiakaskuntamme on jo vakiintunut, minkä vuoksi olisikin ikävä päättää VipFix NY:n taival tähän. Olemme miettineet jatkoa, mutta oikeaan yrityselämään heittäytyminen ei ole yhtä helppoa kuin Nuori Yrittäjyys -ohjelmaan mukaan lähteminen. Nuori Yrittäjyys -ohjelma on antanut meille turvallisen tavan kokeilla ja oppia, mutta nyt pitäisi päättää, kantavatko siipemme ns. oikeassa yritysmaailmassa. Heidi Niemelä Valaja NY Backstagen takana omakustanteinen pokkari Olemme perustaneet Valaja Ny -nimisen yrityksen lukion lukukaudelle Yrityksemme liikeideaksi muodostui monien vaiheiden jälkeen omakustanteisen pokkarin kustannustoiminta käsittäen sen tuottamisen, markkinoimisen ja myymisen. Tuotteemme Backstagen takana sisältää haastatteluja suomalaisen musiikin tähdiltä. Yrityksen organisaation muodostavat hallituksen edustajat ja samalla osakepääoman omistajat Pekka Ahlholm, Vili Auvinen, Anna Haakana, Mikael Koponen, Teemu Lahdelma, Marcus Siltanen sekä Olli Tehikari. Kaikille jäsenille yrittäminen ja yrityksen perustaminen ovat uusia asioita, vaikka perusajatuksia yhteiskuntaopin tunneilta on jäänytkin taskuun. Toiminnan aloitus vaati pitkiä työpäiviä, sillä kaikki piti aloittaa tyhjältä pöydältä liikeidean muodostamisesta byrokratian oikein hoitamiseen. Ajatuksia oli useita, mutta toteuttamiskelpoiset ideat saatiin rajattua hyvin ottamalla huomioon taloudelliset ja ajalliset resurssit sekä terve maalaisjärki. Liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman pohjalta ryhdyimme tuottamaan pokkaria, mikä osoittautui odotettua vaativammaksi tehtäväksi. Lopulta saimme työmme valmiiksi kahdessa kuukaudessa yli sadan yhteyshenkilön, 15-tuntisten työpäivien ja monen ratkaistun ongelman jälkeen. Valmiiden kirjojen piteleminen oli palkitsevaa, mutta vielä ei ollut aika juhlia, sillä myynti ja markkinointi olivat vasta edessä. Nyt lähes puolen vuoden jälkeen olo alkaa olla jo voittajan tuntuinen, vaikka matkan varrella olemme huomanneet, että tie ei ole mutkaton. Olemme kokeneet monia vaikeuksia, joihin emme ole itse voineet vaikuttaa. Kuitenkin rehellisesti kohtaamalla asiasta kuin asiasta pääsee varmasti yli. Kärsivällisyys on siis määrätietoisuuden, ahkeruuden ja itseluottamuksen kanssa tärkeitä ominaisuuksia yrittäjille. Kaiken vaativuuden jälkeenkin moni meistä on ajatellut yrittäjyyttä tulevaisuuden elinkeinona. Valaja ny raili tanhuanpää F Ressun peruskoulun yläasteen neljän tytön yritys teetti kangaskassit, ja ne myytiin loppuun. Tässä kassi-yrittäjät Pauliina Raitolahti, Jenina Viljamaa ja Aino Lehtinen. 7

8 Tiina Sandberg Palveluala elää yrittäjyydestä kuvat pertti nisonen Helsingin palvelualan oppilaitoksessa on havahduttu. Palvelualalla yrityksen perustaminen on luonteva tapa työllistyä, joten yrittäjyyttä pitää myös opettaa. Monilla aloilla yrittäjämäinen toiminta on lähes ainoa tapa työllistyä, esimerkiksi maskeeraus- ja vaatetusalalla. Ammattilaisen tulee hallita verkostojen luominen, kannattavuusajattelu ja ennen kaikkea osattava myydä omaa osaamistaan, yritystoiminnan opettaja Ulla Kauppinen tähdentää. Palvelualan töitä ei voida ulkoistaa tai harjoittaa halpatuontia. Työpaikat siis pysyvät Suomessa ja jopa lisääntyvät. Uusien työpaikkojen lisäksi esimerkiksi leipomoalalla ja vaatetusalalla tarvitaan työn jatkajia. Myös aikamme suosii pieniä palveluyrityksiä: ihmiset haluavat yhä laadukkaampia ja yksilöllisempiä palveluita ja ovat valmiit maksamaan niistä. Suomessa on eurooppalaisittain vähän pienyrittäjiä. Tarvetta palveluille on, mutta valmiita työpaikkoja vähän, joten yrittäminen on tapa työllistyä, ja tulee lisääntymään Suomessakin, Kauppinen jatkaa. Kauneudenhoito- ja hiusalalla yrittäjäopinnoista on jo oma laajempi opintokokonaisuutensa, mutta uudessa (2009) opetussuunnitelmassa tulee yrittäjäopintoja selkeästi lisää kaikille aloille. Minimi uudessa opetussuunnitelmassa on viisi opintoviikkoa. Sen lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus ottaa valinnaisena 20 opintoviikkoa. Kipinä yrittäjyyteen Roihuvuoressakin on jo usean vuoden ajan katseltu yrittäjän silmin ja annettu alustavia yrittäjävalmiuksia, mutta siirtyminen teollisuuteen kouluttavasta osaamisesta kaupallisempaan työnkuvaan ja osaamisvaatimuksiin vie aikansa. Tarvekin on eri aloilla hiukan erilainen. Vaikka varsinaisia yrittäjäopintoja on vielä vähän, mutta projektitöiden myötä opitaan sisäistä yrittäjyyttä ja vastuun kantamista. Ammattiopinnoissa yrittäminen liittyy vaatetusalalla saumattomasti tuotesuunnitteluun. Opiskelijat tekevät oikeita myytäviä asiakastöitä. Asiakastyöt ovat yleensä tuotannon suhteen kokonaan oppilaiden vastuulla: he hoitavat asiakaspalvelun ja aikataulut itsenäisesti ja saavat myös oikeaa palautetta asiakkaalta, koulutusvastaava Sari Lehtonen vaatetusalalta kertoo. Samoin työharjoittelupaikoissa panostetaan laatuun. On tärkeää, että opiskelija pääsee harjoittelemaan monipuolisesti alan töitä. Elintarvikealan rakenne suosii pieniä yrityksiä. Sukupolvenvaihdoksiakin on odotettavissa. Yrittäjäopintoja on tällä hetkellä vain kaksi opintoviikkoa, joten niissä keskitytään kaikkein olennaisimpaan. Markkinatilanne on suotuisa, mutta mitä tahansa ei kannata myydä. Aikaisemmin ajateltiin, että hyvä tuote riittää, myy itse itseään. Näin ei kuitenkaan ole, tarvitaan erottautumista muista ja myyntiä ja markkinointia sen tueksi, elintarvikealan opettaja Raija Kivelä kertoo. Yrittäjävalmiuksia opiskellaan alalla tekemällä kuvitteellinen liiketoimintasuunnitelma. Lyhyessä jaksossa pääsemme kuitenkin pohtimaan aika syvällisesti sitä mitä kannattaa myydä ja kenelle. Opiskelijat arvioivat asiakkaan ominaisuudessa toistensa ideoita. Lopulta toteutamme myös tuotteet, hän jatkaa. Hotelli- ja ravintola-alalla moni haaveilee yrittämisestä. Haaveet monesti karisevat opiskelun myötä tai ainakin muuttuvat realistisemmiksi. Alan yrittäminen on raadollista ja kovaa työtä ja vaatii isompia investointeja kuin palvelualalla yleensä, koulutusvastaava Dan Koskinen kertoo. Koulutus keskittyy sisäisen yrittäjäminän kehittämiseen: oman ammattitaidon myymisen opetteluun ja vastuullisen asenteen omaksumiseen. Mutta myös alan liiketoimintaa käydään läpi. Ravintola- ja cateringalalla liiketoimintamahdollisuuksia on runsaasti. Opintojen aikana opiskelijat tutus- tuvat monipuolisesti erilaisiin liikeideoihin, jotta he saisivat riittävästi virikkeitä ja oppisivat peilaamaan omia valmiuksia toimia yrittäjänä. Vaatetusalalla yrittäjäopintoja on viety vähän pidemmälle. Kolmen vuoden ajan olemme satsanneet yrittäjäopintojen kehittämiseen. Alkuun kouluttautuivat opettajat ja sen myötä opintosisältöjä on lähdetty kehittämään, Lehtonen kertoo. Pukuompelulun koulutusryhmän viime syksynä alkaneessa pilotissa korostetaan näitä yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen liittyviä opintosisältöjä. Koulutukseen otettiin opiskelijoita, joilla oli jo jonkin verran kokemusta alalta takanaan ja joilla oli vahva aikomus perustaa oma yritys. Katja Anttila on ihanteellinen opettaja. Hänellä on takanaan pitkä kokemus ja laajat verkostot yrittäjämaailmassa. n 8

9 Tiina Sandberg pertti nisonen Tilaustyönä ompelimoyrittäjäksi Roihuvuoren pukuompelulinjalla aloitti viime syksynä kaksivuotinen pilottiryhmä, jossa ammattiopintojen lisäksi paneudutaan yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että opiskelijat voisivat vaikka heti koulunpenkiltä päästyään perustaa oman pienyrityksen. Ryhmää vetää yrittäjä-opettaja Katja Anttila. Anttilan mukaan pääkaupunkiseudulla on hyvä markkinatilanne: tilaustöitä tekeviä ompelimoita tarvitaan. Ajan henki on sellainen, että tilaustöitä teetetään ja niistä ollaan valmiita maksamaan. Ihmiset haluavat yhä enemmän yksilöllisiä ja laadukkaita vaatteita. Hänen mielestään lahjakas ja työtäpelkäämätön opiskelija voi aivan hyvin perustaa oman yrityksen heti koulun jälkeen. Tilausompelimon työt ovat monipuolisia ja opettavaisia. Aina ei tarvitse uraa aloittaa toisen palveluksessa, vaan ammatilliset kannuksensa voi ansaita myös omassa yrityksessään. Yrittäminen ei saisi olla mikään peikko. Se on loppujen lopuksi aika turvallista tekemistä. Liikkeelle voi lähteä pienellä alkupääomalla ja pienellä riskillä. Vaikka oman kodin nurkasta tehdä ompelimon. Anttila perusti oman tilaustyöompelimon lähes 20 vuotta sitten, joten hän tietää mistä puhuu opiskelijoille. Ydinasioita alalla ovat ahkeruus, ammattitaito ja asiakaspalvelu. Ensimmäisen vuoden opinnoissa keskitytään ammattiopintoihin: ompelemiseen, leikkaamiseen ja kaavoittamiseen. Varsinaiset yrittäjäopinnot alkavat vasta toisena opiskeluvuotena. Anttilan mielestä yrittäjyys kuitenkin lähtee ammattitaidoista, joten järjestys on aivan paikallaan. Miten yrittäjäopiskelijoiden ammattiopinnot eroavat ns. tavallisten opiskelijoiden kursseista? Täällä tehdään paljon töitä. Tahti on niin kova, että poissaoloja ei saisi olla. Yrittäjän pitää oppia joutuisaksi ja toimeliaaksi, jollei sitä ole luonnostaan. Aika moni toisin on. Jos ei saa aikaiseksi asioita, ei oikein pärjää yrittäjänä. Tekemättömyyttä olen huono sietämään ja tiedän kokemuksesta, että mikään huono ei kannata. Anttila asettaa mielellään tavoitteet yläkanttiin. Mitä enemmän tekee, sen paremmin oppii tekemään. Samalla oppilaat näkevät, pysyvätkö yrittäjämäisessä tahdissa mukana. Teemme tilaustöitä eli vaatteita asiakkaille. Itselle tekeminen on mielestäni harrastelijamaista, ammattilaiseksi oppii asiakastöitä tekemällä. Asenteesta ja innosta kertoo se, että oppilaat jäävät usein koulun jälkeen jatkamaan töitään. Oppilailla on omia proggiksia myös. En halua mitenkään rajoittaa heidän tekemisiään. Vaikka yrittäjäopintoja ei vielä ole ollut, niitä sivuavista asioista keskustellaan. Hinnoittelu ja asiakaspalvelu ovat esimerkiksi asioita, jotka oppii vain kokemuksen kautta. Olemme miettineet, miten tuntipalkka lasketaan. Miten voi laskuttaa riittävästi, mutta ei liikaa. Miettineet, minkälaista tuntipalkkaa kukin tar- vitsee. Nämä ovat yksilöllisiä valintoja, kaikille ei voi laskea samalla kaavalla samaa palkkaa. Sekin pitää yrittäjän ymmärtää. Yrittäjätyyppi onko sitä? Luonteeltaan yrittäjä on ahkera ja sitoutunut. Itseään Anttila kuvaa työjuhdaksi. Tulevan yrittäjän tunnistaa myös selkeistä tavoitteista ja kyseenalaistamisesta. Oman hyödyn hakeminen on ihan hyvä asia. Pitääkin kysyä, mitä minä tästä saan. Kannattaako asia tehdä näin. Ryhmän oppilailla on jo eriytyneitä liikeideoita ja tavoitteita. Joku haluaa keskittyä lastenvaatteisiin, toinen ekologiseen tuotantoon, jotakuta kiinnostaa kirjonta... Anttila on kartoitta- Hesotelle kunniamaininta Taitajasta yrittäjyyteen -kilpailussa G Ammattilaiseksi oppii asiakastöitä tekemällä, korostaa Katja Anttila. Vieressä Dan Koskinen. nut opiskelijoiden liikeideoita ja toiminta-ajatuksia. Haaveet ja tavoitteet on tarkoitus käydä syksyllä läpi ennen varsinaisia yrittäjäopintoja. Tulossa on yrityksen perustamiseen, työntekijän palkkaamiseen, hinnoitteluun ja yhtiömuodon valintaan liittyviä opintoja. Lisäksi mietimme sitä, miten kukin haluaa työskennellä esimerkiksi teettääkö ompelutyöt alihankintana vai ompeleeko itse tai kuinka pitkiä päiviä aikoo uhrata työlle. Haemme realistisia malleja kannattavalle toiminnalle. n Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (Hesote) sai kunniamaininnan Taitajasta yrittäjyyteen -kilpailussa, joka pidettiin valtakunnallisen Taitaja tapahtuman yhteydessä Espoossa huhtikuussa. Kunniamaininnan Hesote sai siitä, että vanhustyön koulutusohjelmassa tehdään erinomaisella tavalla yhteistyötä Hoitokoti Päiväkumpu -nimisen yrityksen kanssa yrittäjyys-opintojen toteutuksessa. Yrittäjyysopetuksesta huolehtivat yrityksen toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja. Opiskelijoille hahmottuu, mitä tarkoittaa yrittäjyys hoitoalalla. He oppivat myös ymmärtämään, että menestyäkseen yritys tarvitsee yrittäjämäisesti toimivia työntekijöitä. Nyt neljättä kertaa pidetyssä kilpailussa ammatillisen koulutuksen järjestäjät kisasivat parhaasta oppilaitoksessa toteutettavasta yrittäjyysopetuksen toimintamallista. Parhaana palkittiin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Yrittäjyysopetuksen monet polut. Kilpailun järjestivät Suomen Yrittäjät, Uudenmaan Yrittäjät ja Espoon yrittäjät yhteistyössä Taitaja 2008 ESPOO UUSIMAA -tapahtuman kanssa. 9

10 Annukka Lappalainen Hesan nuorten ääni hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Jo yhdeksännet Ylipormestarin Nuorten Ääni -kokoukset järjestettiin maaliskuun puolivälissä kaupungintalon valtuustosalissa. Neljään kokouspäivään osallistui yhteensä 143 koulun edustajia peruskoululaisista toisen asteen opiskelijoihin. Kahdessa ensimmäisessä kokouksessa (13.3. ja 14.3.) puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja seuraavissa (17.3. ja 18.3.) apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen. kuvat pertti nisonen Tänä vuonna Ylipormestarin kokouksissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus esitellä kouluyhteisöhankkeita perinteisten kouluympäristöhankkeiden ohella. Kouluyhteisöhankkeen kriteerit olivat tarkoin määrätyt: tapahtuma tai projekti oli ideoitava ja toteutettava oppilaiden ja opettajien yhteistyönä ja sen tuli koskea koulun kaikkia oppilaita. Lisäksi tapahtuman yhteisöllisyyttä edistävä vaikutus oli pystyttävä perustelemaan. Uudenlainen mahdollisuus kehittää oman koulun henkeä saavutti ilahduttavan suuren suosion: 75 % kaikista hanke-esityksistä oli yhteisöhankkeita. Erilaiset retket ja monipuoliset toimintapäivät toistuivat useiden koulujen hankesuunnitelmissa, ja esityksistä kävi hienosti ilmi, että yhteisöllisyyden ideaa oli mietitty perinpohjaisesti. Toki myös kouluympäristöjä kehitettiin edelleen. Koulujen hankkeina esiteltiin muun muassa kiipeilyjärjestelmä, välituntivälineitä, lokerokaappeja ja karuselli. Kaiken kaikkiaan kouluyhteisön ja kouluympäristön kehittämishankkeisiin jaettiin Ylipormesta- 10

11 rin kokousten päätöksillä tänä vuonna euroa. Tavoitteena aktiivinen kansalainen Helsingin kaupungin opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteinen Hesan Nuorten Ääni -toiminta on muuttunut pysyväksi vuoden 2008 alusta. Strategisina painopistealueina vuosina ovat koulujen yhteisöllisyyden lisääminen, lasten ja nuorten osallisuuden laajentaminen ja syventäminen sekä aitojen vaikuttamisen kokemusten mahdollistaminen. Rakenteisiin toiminnan vakiinnuttaminen ei ole aiheuttanut suuria muutoksia, toiminnan sisältöä sen sijaan kehitetään aktiivisesti. Entiset lähiryhmät, joissa oppilaskuntien puheenjohtajistoa koulutettiin muun muassa kokoustaitojen saloihin, ovat viime syksystä lähtien toimineet alueellisina vaikuttajaryhminä. Näiden ns. ANSA (Aktiiviset Nuoret Stadin Asialla) -ryhmien toiminnasta vastaavat kunkin alueen nimetyt nuoriso-ohjaajat, ja toiminnan reunaehdot sovitaan yhdessä alueen koulujen oppilaskuntien ohjaavien opettajien kanssa. ANSA-ryhmiin voi osallistua oppilaskuntien hallitusten jäsenten lisäksi myös koulujen muita innokkaita ja asioista kiinnostuneita oppilaita. Tavoitteena on laajentaa lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia koulusta lähiympäristöön, ja toisaalta tarjota tilaisuuksia vertaistukeen ja kokemusten vaihtoon muiden koulujen oppilaiden kanssa. Oppilaskunnan hallituksessa toimimalla voi vaikuttaa koulun asioihin, ja ANSA-ryhmissä oppilaiden tietotaitoa vaikuttamiskeinoista syvennetään edelleen. Avoimet Foorumit tarjoavat yläasteikäisille kaupunkitason mahdollisuuden keskusteluun ja vuorovaikutukseen päättäjien kanssa, ja lähes kaikkien koulujen oppilaskunnat ovat osallisina ja edustettuina Ylipormestarin kokouksissa. Nimensä mukaisesti toisen asteen puheenjohtajistot kokoavat yhteen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaskuntien edustajia. Nuorisotyöyksiköiden talodemokratiatoiminta ja nuorten kouluttaminen esimerkiksi tapahtumatuottamiseen tarjoavat nuorille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa myös vapaa-ajallaan. Hesan Nuorten Äänen uuden strategiakauden haasteena on kehittää näiden erilaisten perustoimintojen välisiä suhteita niin, että nykyistä rakennetta jalostamalla voidaan vastata esimerkiksi pinnalla olleeseen nuorisovaltuustokysymykseen. Kaikessa Hesan Nuorten Ääni -toiminnassa keskeistä on aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen. Toiminnalla vahvistetaan helsinkiläisten lasten ja nuorten ymmärrystä vaikuttamisen mahdollisuuksista ja reunaehdoista sekä kunnallisen päätöksenteon rakenteesta. Yhteiskunnallista vaikuttamista opitaan sekä teoriassa että käytännössä, ja usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin kasvaa onnistuneiden kokemusten myötä. n Uusi yhteistoimintasopimus voimaan Ohjeet uusittu Tunnustuksen antaminen opintosuorituksesta ja merkkipäivälahjat Kaupunginjohtaja on hyväksynyt ohjeet tunnustuksen antamisesta opintosuorituksesta sekä merkkipäivälahjoista. Ohjeissa virastoja ja liikelaitoksia kehotetaan rohkaisemaan henkilöstöään osallistumaan jatko- ja täydennyskoulutukseen nykyistä enemmän. Entiseen tapaan virastoja ja liikelaitoksia suositellaan palkitsemaan henkilöä, joka on suorittanut työn ohessa tutkinnon tai muun laajan opintokokonaisuuden. Tältä osin muutosta aiempiin ohjeisiin on lähinnä tunnustuksena annettavien rahasummien korotetut euromäärät. levalle annettavat tiedot sekä perehtymisen järjestelyt n henkilöstöön kohdistuvan kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö n opintovapaalain 9 :ssä tarkoitettu mahdollinen opintovapaan myöntämisen etusijajärjestys. Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimus ja yhteistoimintaohje löytyy kaupungin Heli-int- Virastotoimikunta Työnantajan edustajat Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Kehittämisjohtaja Paula Sermilä Hallinto- ja kehittämiskeskus Linjanjohtaja Tuija Kirveskari-Tähtinen Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja Linjanjohtaja Outi Salo (Vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen) Perusopetuslinja Linjanjohtaja Margareta Nygård Ruotsinkielinen koulutuslinja Työsuojelupäällikkö Timo Ilmarinen Henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta Rehtori Seppo Pitkänen Mäkelänrinteen lukio Rehtori Tomi Ojanen Pelimannin ala-aste Rehtori Tuula Lapila Helsingin palvelualojen oppilaitos Työntekijöiden edustajat Pääluottamusmies Jaana Alaja JUKO ry Pääluottamusmies Marjaana Koskinen JUKO ry Pääluottamismies Pauli Ronkainen JUKO ry Luokanopettaja Annette Lundström Cygnaeus lågstadieskola Koulukuraattori Sirkka Tuorila Etu-Töölön yläaste Pääluottamusmies Arja Horn JHL Kalustonhoitaja Kari Hakkarainen KTN Pääluottamusmies Kirsti Timonen JYTY Pääluottamusmies Nina Östman TNJ Työsuojeluvaltuutettu Eeva Toppari Opetusvirasto Virastotoimikunnan sihteeri Sopimus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa tuli voimaan Samalla aiempi opetusviraston yhteistoimintasopimus sekä koulujen ja oppilaitosten yhteistoimintasopimukset raukesivat. Virasto- ja liikelaitoskohtaisia yhteistoimintasopimuksia ei enää tehdä, joten opetusvirasto ja koulut sekä oppilaitokset noudattavat kaupungin yhteistoimintasopimusta. Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on varmistaa kaupungin palveluksessa oleville mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Sopimus luo puitteet sellaiselle työnantajan ja henkilöstön väliselle yhteistoiminnalle, jolla edistetään kaupungin tavoitteiden ja strategioiden toteutumista ja tuloksellista toimintaa sekä henkilöstön työhyvinvointia ja työelämän laatua. Välitön yhteistoiminta toteutuu jokapäiväisessä työssä esimiehen ja yksittäisen henkilön välillä tai asioiden käsittelynä työyhteisön henkilöstön kanssa työpaikkatasolla. Yhteistoiminnan tärkein taso onkin työyhteisötaso, jota johtaa lähiesimies. Edustuksellista yhteistoimintaa toteutetaan työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Yhteistoimintaelimen kokoonpanon ja edustuksellisen yhteistoiminnan järjestämistavan määrittelevät työnantaja ja kaupungin yhteistoimintasopimuksen allekirjoittajajärjestöt yhteisymmärryksessä. Opetusvirastossa virastotoimikunta toimii edellä mainittuna yhteistoimintaelimenä, jossa asioita käsitellään edustuksellisesti. Opetusvirastoon on asetettu uusi virastotoimikunta, jonka toimikausi on vuodet Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat n henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa, kaupungin palvelurakenteessa tai kuntien välisessä yhteistyössä n palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttö tai liikkeen luovutus n henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat n taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantava osa-aikaistaminen, lomauttaminen tai irtisanominen n henkilöstörakennetta koskevat tiedot ja suunnitelmat n palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja palvelukseen turasta kohdasta Henkilöstö > Henkilöstöhallinnon käsikirja > Yhteistoiminta ja tasa-arvo. Skolenetissa se on kohdassa Henkilöstö > Yhteistoiminta. Aira Saarni, henkilöstölakimies Varajäsenet Tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto Talousjohtaja Harri Pirkkalainen Aikuiskoulutusjohtaja Pertti Enovaara Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen (Vs. opetuspäällikkö Lassi Kilponen) Koulutussuunnittelija Heidi Kiiskinen Työyhteisökonsultti Olli Manninen Henkilöstölakimies Aira Saarni Rehtori Markku Keijonen Porolahden peruskoulu Rehtori Antti Virtanen Helsingin tekniikan alan oppilaitos Varajäsenet Varapääluottamusmies Laura Nurminen JUKO ry Varapääluottamusmies Jukka Talvitie JUKO ry Lehtori Reijo Sutinen JUKO ry Luokanopettaja Pamela Leka Drumsö lågstadieskola Koulupsykologi Kirsi Raunela Kaisaniemen ala-aste Varapääluottamusmies Marika Salama JHL Kalustonhoitaja Jouni Rantala KTN Luottamusmies Kristina Lehtinen JYTY Varaluottamusmies Anneli Kekkonen TNJ Työsuojeluvaltuutettu Alpi Olli Opetusvirasto Työyhteisökonsultti Olli Manninen Opetusvirasto Merkkipäivälahjat ovat tavanomaiseen kohteliaisuuteen kuuluvia lahjoja, joita työnantaja antaa henkilökunnalle merkkipäivien ja eläkkeellelähdön kunniaksi. Edelleen ohjeiden mukaan merkkipäivän johdosta lahja annetaan henkilölle, joka täyttää 50 tai 60 vuotta tai on ollut Helsingin kaupungin palveluksessa 10 vuotta tai kunnallisessa palveluksessa 20, 30 tai 40 vuotta tai hän jää toistaiseksi voimassa olevalle kokoaikaiselle eläkkeelle. Myös tältä osin muutosta aiempiin ohjeisiin on lähinnä esinelahjojen euromäärissä. Uutena lahjaan oikeuttavana merkkipäivänä ohjeissa on 40 vuotta Helsingin kaupungin palveluksessa olleen henkilön muistaminen. Henkilöä muistetaan esinelahjalla, jonka arvo määritellään erikseen. Helsingin kaupungin 40 vuoden palveluksen perusteella annettavan esinelahjan hankkii hallintokeskus ja se myös maksetaan kaupunginhallituksen yleisistä käyttövaroista. Ao. henkilöitä muistetaan kaupunginjohtajan hyväksymien ohjeiden mukaisesti alkaen. Opetusvirasto on antanut henkilöstölleen tarkemmat ohjeet opintosuoritusten ja merkkipäivälahjojen antamisesta ryhmäkirjeessä nro 129/2008, joka löytyy osoitteesta intranet.edu.hel.fi > ohjeet ja ohjeistukset > henkilöstöhallinto. Minna Antila, hallintolakimies anssi keränen 11

12 anssi keränen Jens Finnäs Företagande både lockar och skrämmer unga Det finns alla möjligheter att som ung livnära sig som småföretagare, men frågan är om viljan finns att ge sig in i företagarvärlden? Vår affärsidé har varit att erbjuda äldre människor hjälp med elektronik, främst installation av dvd-spelare, säger Oskar Hiekkanen. Oskar Hiekkanen går andra året i Brändö gymnasium. Vi får följa med när han tillsammans med klasskamraten och företagskollegan Fredrik Kaksonen gör en slutgenomgång av sitt år som företagare. jens finnäs Vi har gjort fem sex uppdrag. Tyvärr har vi inte kunnat satsa så mycket tid på företaget eftersom vi båda idrottar aktivt. Oskar Hiekkanen och Fredrik Kaksonen är två av fyra Brändöelever som under året gått kursprogrammet Ung företagsamhet. Programmet går ut på att eleverna gruppvis grundar så kallade UF-företag. Eleverna går i vanligen själva in med ungefär 40 euro i startkapital. Ibland får de också stöd av andra. Tanken är att så långt som möjligt efterlikna ett riktigt aktiebolag. YH-företagen registreras och får bankkonton, men man slipper betala mervärdesskatt. Vi har gått ungefär 100 euro på plus. Eleverna har fått lära sig grunderna i marknadsföring, bokföring, redovisning och företagsstruktur. UF-företagen har en verklig bolagsstruktur med styrelser, verksamhetsledare och aktieägare. I Oskars och Fredriks tvåmannaföretag har de här rollerna visserligen rätt långt överlappat varandra. F Fredrik Kaksonen och Oskar Hiekkanen gör en sista genomgång av hur året som företagare gått tillsammans med Mia Örså, som varit deras handledare. Egentligen borde företagen bestå av fyra sex elever, säger deras handledare Mia Örså. Hon studerar själv företagsledning och organisation på Hanken och anser att företagande och ekonomi gott kunde ges större utrymme i gymnasieundervisningen. Man kunde ha en hel kurs i personlig ekonomi och företagsekonomi. Småföretagsvärlden står, precis som arbetsmarknaden, inför en pensionsboom. Det här öppnar möjligheter för unga att starta eget. Det är framför allt traditionella hantverkare till exempel rörmokare och murare som faller bort, säger Thomas Palmgren på Företagarna i Finland. Företagarna i Finland är en organisation som bevakar företagarnas intressen. Thomas Palmgrens budskap till alla unga är att företagande är ett klart karriärsalternativ. Framför allt i glesbygden kan det uppstå stora problem om två tre småföretagare inom en viss bransch plötsligt slutar. Staffan Dellringer har i flera år jobbat för att befrämja företagande bland unga på olika skolor. Just nu arbetar han på Yrkesinstitutet Prakticum. Hälften av alla våra studerande kommer att vara tvungna att starta egna företag. Det handlar om frisörer, bilmekaniker, elektriker, datanomer och merkonomer. Han tror att intresset för företagande ökar i takt med att osäkerheten på arbetsmarknaden blir större. Framför allt inom tjänstesektorn ser han möjligheter att grunda småföretag. 12

13 Ung företagsamhet n Ung företagsamhet (Nuori Yrittäjyys) är en ideell förening som arbetar för att befrämja ungt företagande. n Man ordnar bland annat studieprogram och läger för unga i års ålder. n Föreningen hör till den internationella takorganisationen Junior Achievement Worldwide, som har underföreningar i 98 länder. I Finland har föreningen funnits sedan 1995 Starta eget n Starta eget är ett samarbetsprojekt mellan de finlandssvenska yrkesinstituten. n Syftet är att samla material om företagande i en webbportal (www. startaeget.fi). n På webbplatsen finns bland annat ett öppet utbildningsmaterial om företagande i 13 delar. Närkontakt med demokratin På Prakticum arbetar man tillsammans med de andra finlandssvenska yrkesinstituten för företagsamhet inom ramarna för projektet Starta eget. Den 24 april kulminerade projektet i en temadag på Prakticum där elever bland annat fick tävla med egna affärsplaner. Min idé är att grunda ett trendigt minivaruhus i Ekenäs. Där ska finnas frisör, makeup, kosmetolog, espressobar och försäljning av vintagekläder, säger Jennica Nordström, som var en av finalisterna. Hon tror hårt på idén. Ekenäs behöver lite trendighet, anser hon. Idén är tills vidare bara en idé, men hon utesluter inte möjligheten att någon dag förverkliga den. Det gäller bara att hitta samarbetspartners. Det skulle kännas tryggare att starta ett företag tillsammans med andra, då skulle inte riskerna vara lika stora. Som frisör är har hon små möjligheter att hitta fastanställning, speciellt om hon bosätter sig på en mindre ort. I den här branschen måste man nästan starta eget eller hyra stol hos någon annan. Både Ung företagsamhet och Starta eget har målsättningen att få unga att öppna ögonen för företagandet och inspirera unga att våga start eget. Men lyckas man? Oskar Hiekkanen och Fredrik Kaksonen från Brändö gymnasium har åtminstone fått en inblick i livet som småföretagare genom kursen Ung företagsamhet. Båda mina föräldrar är företagare och jag tänkte tidigare själv att jag också ville bli det. Men nu när jag märkt hur mycket jobb som ligger bakom det vet jag inte längre, säger Oskar. Njä, det är kanske inte riktigt min grej heller, säger Fredrik. n Den besökte en grupp elevrådsrepresentanter från sex skolor i Helsingfors Riksdagen. Dagen var tänkt som en avslutning på utbildningen i mötesteknik och demokrati som hölls förra hösten. När klockan närmade sig 12 stod 14 förväntansfulla elever, med sina lärare och assistenter, på riskdagens soliga trappa. Det var dags att gå in och hälsa på i Granitborgen. Vi blev mötta av riksdagsledamoten Christina Gestrins assistent Johanna Sandberg som tog oss upp till ett av mötesrummen. Där tog eleverna plats kring ett bord och fick känna på hur det är att sitta kring ett riktigt mötesbord där viktiga beslut fattas! Efter en snabbdykning i Riksdagshusets 77-åriga historia och en kort översikt hur riksdagen och regeringen fungerar, fick vi besök av riksdagsledamot Christina Gestrin. Hon berättade om hur det är att arbeta i riksdagen. Eleverna ställde också några fina frågor till henne bland annat om luftkvaliteten i Helsingfors, hur man kan få mera stöd till skolorna. Den undervisningen i finska och svenska var på tapeten i positiv anda. Efter pratstunden med ledamot Gestrin begav sig gruppen ut på en rundvandring i den ärorika borgen. Det var en mäktig upplevelse. Vi mötte också en och annan riksdagsledamot i korridorerna! Som avslutning på dagen bänkade vi oss i plenisalen och för att uppleva atmosfären i den vackra salen; Här fattas alltså beslut om Finland. Guiden berättade om alla statyer i salen, men jag tror intresset hos eleverna låg mera i att titta på när riksdagsledamöterna strömmade in. Tyvärr var talman Sauli Niinistö inte på plats men vår (ex-)utrikesminister hade det första anförandet om Natos snabbinsatstrupper. Det blev lite väl högtravande för eleverna så gruppen smög sig småningom ur plenisalen och tog sig hemåt. Det var en lyckad och trevlig dag! Ifall intresse för utbildningen och besöksdagen finns, finns det planer på att göra riksdagsbesöket till en tradition. Mirjam Arens Videoelokuva suomalaisesta koulusta valmistunut Opetusvirasto on tuottanut yhdessä Mediakeskuksen kanssa suomalaista koulua esittelevän videoelokuvan, joka on tarkoitettu kansainväliseen käyttöön. Esitys on englanninkielinen ja nimeltään Lifelong learning The Four Seasons at a School in Helsinki. Mallikouluna toimii Hiidenkiven peruskoulu Tapanilassa, jonka arkea ja juhlaa seurataan kouluisännän silmin yhden vuoden ajan. Vaikka näkökulma on Helsingin, aiheena on suomalainen koulujärjestelmä. Pyrimme tällä videolla luomaan mielikuvia niistä suomalaisen peruskoulun vahvuuksista, jotka ovat tehneet meistä Pisa-priimuksen kansainvälisessä koulumaailmassa. Video on ensisijaisesti tarkoitettu lahjaksi Helsingin opetustoimen ulkomaisille yhteistyökumppaneille kouluväen ja viraston asiantuntijoiden lähtiessä kansainvälisille kouluvierailuille ja seminaareihin. Sitä voi tilata tai noutaa maksutta ulkomaan matkoja varten opetusviraston neuvonta- ja palvelupisteestä, neuvonta@edu.hel.fi, puhelin , Mallikappale on toimitettu kaikille suomen- ja ruotsinkielisten koulujen rehtoreille. Olemme kiitollisia kaikesta esittelyvideotamme koskevasta palautteesta, jonka voi osoittaa sähköpostilla osoitteeseen pirkko. voutilainen@edu.hel.fi. Cosmos on EU:n rahoittama hanke, joka tukee tähtitiedeaiheista opetusta. Mukana on seitsemän Euroopan maata. Suomessa yksi osallistujista on Helsingin kaupunki. Helsingissä projekti tuottaa lähinnä verkkoympäristössä toteutettavia opetuspaketteja, joiden pääteemana on tähtitiede. Tarjolla on neljä lukion soveltavaa kurssia eri näkökulmaa painottaen. Kaikkiin kursseihin liittyy myös lähiopetusta ja erilaisia yhteisiä tapahtumia. Ensimmäinen suuri tapahtuma oli 5.5. Heurekassa järjestetty opettajien informaatiotilaisuus. Yksi kurssien kunnianhimoisista tavoitteista on yhdistää tähtitieteestä kiinnostunut hel- Lifelong learning. Helsingin opetustoimen esittelyvideo, kesto 15 min. n Tuottaja Helsingin kaupungin opetusvirasto/viestintä/mediakeskus n Käsikirjoitus Eppu Nuotio ja Elina Kivihalme n Ohjaus Elina Kivihalme n Tuotantoassistentti Mai-Lis Vierikko n Kuvaus Jyri-Hannu Erviälä ja Ville Juvonen n Editointi Ville Juvonen n Musiikki ja äänityöt Tuomas Hakkarainen n Aapiskukkoanimaatio Harri Hakanen n Kouluisännän roolissa näyttelijä Juha Varis Käyttöohje: DVD on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi TV:n yhteydessä toimivalla DVDsoittimella. Tietokoneella näytettäessä katselu vaatii uusimman Mediaplayer-katseluohjelman. Jos ohjelma ei jostakin syystä tietokoneella näy, koulu voi ottaa yhteyttä tietotekniikan aluetukihenkilöön. Cosmos-hanke tarjoilee Tähtitiede-aiheisia verkkokursseja sinkiläinen kouluväki saman keskustelufoorumin alle. Kurssit sijoittuvat lukuvuodelle ja kohderyhmänä ovat lukioiden oppilaat sekä lukioiden ja yläkoulujen opettajat Helsingissä. Projekti laajenee mahdollisesti myöhemmin koskemaan muitakin lukioita. Tarjolla on neljä kurssia: n Astrobiologian kurssi on tähtitiedettä biologian ja maantieteen näkökulmasta. Kurssin toinen pääteema on astrobiologia, jossa pohditaan elämän syntyä, kehitystä sekä mahdollisuuksia universumissa. Pohdimme muiden muassa missä kaikki muut ovat vai onko heitä. Toinen pääteema on taivaan kohteiden kuten tähtikuvioiden, planeettojen ja Kuun vaiheiden havainnointi sekä tunnistus. n Astrofysiikan kurssi käsittelee tähtitiedettä fysiikan näkökulmasta. Kurssi on ruotsinkielinen, mutta tarpeen vaatiessa myös suomen kieli on mahdollinen. n Astrohistoria käsittelee maailmankuvan kehittymistä. Tähtitiedehän on vaikuttanut merkittävästi maailmankuvan kehittymiseen eri aikakausina. n Tiedekurssi on tähtitiedekurssi, joka liikkuu tieteen filosofian ja metodien rajaalueella. Kurssilla tieteen tekemisen teoria ja käytäntö ovat houkuttelevana ja kattavana pakettina. Tarkempia tietoja ja kurssille ilmoittautuminen löytyy osoitteesta edu.hel.fi/index.html 13

14 Eila Kunnari väitteli lukion toimintakulttuurista Eila Kunnarin monivuotinen nuoruuden unelma toteutui karkauspäivänä, tohtorinväitöstilaisuuteen Helsingin yliopistolla. Väitöstutkimuksessaan Kunnari käsittelee lukion toimintakulttuurikuvausta ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta. Tuore kasvatustieteen tohtori työskentelee opetuspäällikkönä opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla. Rehtorin tehtävistä hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus. Sitä kertyi ensin Pohjois-Suomen Kolarissa ja vuodesta 1994 Helsingissä, Etu-Töölön lukiossa. Eila Kunnari sai kipinän väitöskirjan tekoon jo nuorena, mutta hän asetti yhdessäoloajan pienten lastensa kanssa etusijalle. Koulun kehittämisestä Eila on aina ollut kiinnostunut. Uraansa hän kuvailee näin: Vasta auskultoineena, kahden pienen pojan äitinä aloitin syksyllä 1971 lehtorina Kolarin kunnallisessa keskikoulussa, jossa oli 330 oppilasta ja 14 opettajaa. Ainoana kelpoisena opettajana sain hoitaakseni myös koulun johtajan tehtävät. Seuraavana syksynä keskikoulu ja kansalaiskoulu yhdistyivät peruskoulun yläasteeksi, joten ehdin olla vuoden peruskoulun yläasteen johtajana, ennen kuin syksyllä 1973 siirryin toimintansa aloittavan Kolarin lukion rehtoriksi ja perheeseemme syntyi tytär. Kolarin lukiossa osallistuin pitkäkestoiseen johtamiskoulutukseen. Sillä oli käänteentekevä vaikutus työyhteisömme kehittymiseen, ja innostuimme hakeutumaan luokattoman lukioon kokeiluun keväällä Kun kokeilu päättyi ja kun tytärkin oli jo lähtenyt opiskelemaan, hain keväällä 1994 rehtorin virkaa Helsingistä. Helsinkiin Eila hakeutui, sillä hän halusi saada kokemusta ison lukion johtamisesta. Hän ajatteli myös, että yliopistokaupungissa olisi mahdollista jatkaa jatko-opintoja työn ohessa. Vaikka ensimmäiset vuodet Etu- Töölön lukiossa kuluivat luokattoman lukion ulkoisen raamin rakentamisessa, Helsingin opetusviraston tarjoama monipuolinen täydennyskoulutus ja tuki innostivat lukion pedagogiseen kehittämiseen ja vetivät mukaan monivuotisiin kehittämishankkeisiin. Jatko-opinnot saivat siis odottaa, kunnes minulle syksyllä 2003 tarjoutui mahdollisuus hakeutua Helsingin yliopistoon jatkokoulutusryhmään. Tämä ryhmä rakentui oppilaitoksen johtamisen tutkimusteeman ympärille. Tilaa keskustelulle ja vuorovaikutukselle Väitöstutkimuksessa käsitellään rehtorin toimintakontekstia sekä hänen arkityötään ohjaavia historiallisia, kulttuurisia ja rakenteellisia tekijöitä. Keskeisestä on lisätä ymmärrystä, mikä tehtävä on lukion toimintakulttuurikuvauksella johtamisen ja ohjauksen näkökulmasta. Toimintakulttuurikuvausta peilataan suhteessa velvoitteeseen luoda lukiosta oppimisen ja osallisuuden mahdollistava ja vuorovaikutteisuutta tukeva opiskeluympäristö. Tutkimusaineistona Eila Kunnarilla on ollut rehtorin toimintakontekstin muutosta koskeva alan kirjallisuus, voimaan tulleiden opetussuunnitelmien ohjaustekstit sekä viiden helsinkiläisen lukion toimintakulttuurikuvaukset, toimintakertomukset ja opinto-oppaat, joita johtamis- ja johtajuusnäkökulmasta taustoittaa rehtorihaastatteluaineisto. Jo aikaisemmissa Opetushallituksen selvityksissä oli käynyt ilmi, ettei jo vuoden 1994 opetussuunnitelmiin kirjattu konstruktiivinen oppimiskäsitys ollut toteutunut kaikissa lukioissa eikä aina saman lukion eri aineiden opetuksessa. Konstruktiivisella oppimiskäsityksellä tarkoitetaan sitä, että opiskelija muokkaa tietoa aktiivisesti ja omaehtoisesti ja että opiskelijan aikaisemmat kokemukset vaikuttavat opiskelu-oppimisprosessiin. Keskeinen tutkimustulos on, että vuoden 2003 opetussuunnitelman perusteiden toimintakulttuuritekstiin on kirjoitettu oppivan organisaation periaatteet, tosin tekstissä ei käytetä sanaa oppiva organisaatio. Velvoittamalla koulut kuvaamaan tavoiteltu toimintakulttuuri ja arvioimaan tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyttä on tarkoitus saada koulun toimijat peilaamaan arkikäytäntöjä kuvattuun tavoitetilaan. Tarkoitus on myös saada heidät pohtimaan yhdessä, miten käytäntöjä on muutettava, jos kuvaus ja arjen käytännöt eivät ole yhteneviä. Arjen ja tavoitetilan erojen reflektointi nostaa näkyviin kouluissa usein pitkään vallinneet, syvälle juurtuneet toimintatavat, jotka eivät enää ole riittävän hyviä muuttuneessa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Eila Kunnari toteaa. G Eila Kunnari ja valmis väitöskirja. Sivuja siihen kertyi peräti 360. Oppivalle organisaatiolle tai yhteisölle on tunnusomaista nostaa arjen käytäntö- ja ajattelutapoja yhteiseen keskusteluun ja kyseenalaistaa niitä. Jos näitä ei mietitä yhdessä, mitään muutosta ei tapahdu. Koulun kehittäminen on sitä, että tunnistetaan vallitseva käytäntö ja verrataan sitä tavoitteisiin, Kunnari kiteyttää. Tuore tohtori korostaa, että nykyään vaaditaan yhteisöllisyyttä ja tulevaisuusorientaatiota. Jos yhteisöllisyyttä olisi enemmän, se tukisi myös opettajien jaksamista ja opiskelijoiden oppimista. Kaikki kehittämisen esteet eivät toki johdu koulujen toimintakulttuurista, vaan myös rakenteellisista seikoista. Usein koulujen toimintatavat ovat oppivan organisaation vision suuntaisia, mutta esimerkiksi yhteissuunniteluun varattu aika on riittämätön. Koulun työpäivässä pitäisi olla enemmän väljyyttä keskustella ja kyseenalaistaa asioita. Tarvitaan vuorovaikutusta ja aitoa dialogia. Raili Tanhuanpää Eila Kunnarin väitöskirja Kohti ulkorajoja Lukion toimintakulttuurikuvaus ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta (Towards the outer boundaries: The description of the operational culture in the upper secondary school)on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa. Väitöskirja on julkaistu Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen sarjassa Tutkimuksia. Sitä myy Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto, Verkkoversio on osoitteessa ethesis. helsinki.fi raili tanhuanpää olli turunen Next Gate -messut jälleen marraskuussa Opetusvirasto järjestää jo perinteiset Next Gate -jatkokoulutusmessut Helsingin Wanhassa Satamassa marraskuuta. Messuille ovat tervetulleita kaikki peruskoulun luokkalaiset opinto-ohjaajineen ja opettajineen. Tänä vuonna messuille toivotaan mukaan myös mahdollisimman paljon oppilaiden huoltajia, joille kaikille tullaan lähettämään koulujen kautta oma messukutsu. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään maahanmuuttajataustaisten vanhempien saamiseen mukaan messuille. Heille tullaan tarjoamaan opas- tusta messuilla eri kielillä. Huoltajille on luvassa myös erilaisia tietoiskuja eri opiskelumahdollisuuksista. Tiistai 25. marraskuuta on messuilla erityisesti myös huoltajille suunnattu päivä, jolloin messut ovat auki pidempään. Next Gate -messut kannattaa jo nyt merkitä kalenteriin. Edellisten messujen tapaan luvassa on paljon tietoa ja mielenkiintoista ohjelmaa. Messujen teemana on Tuunaa oma talenttisi. Tarkoitus on, että jokainen nuori löytäisi messuilta tietoa itselle parhaiten sopivista opiskelumahdollisuuksista. 14

15 Fronter viestinnän välineenä Fronterin perustehtävä on toimia oppimisympäristönä, mutta sen voi valjastaa myös koulun sisäisen tiedottamisen ja viestinnän välineeksi. Hyviä esimerkkejä Fronterin hyödyntämisestä kuultiin opetusviraston mediakeskuksessa, jossa esiteltiin virtuaalisia opiskelijan ja opettajan huoneita. Pienen patistelun jälkeen saimme vietyä materiaalin Fronteriin. Mitään erityistä muutosvastarintaa meillä ei ole ollut. Opettajat osaavat käyttää Fronteria. Nykyään myös ryhmänohjaustiedotteet ovat Fronterissa, kun ne aiemmin lähettiin sähköpostilla. Boxi ja Fronterin käyttö ryhmänohjauksessa Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (Hesote) ratkaisuja esitteli opettaja Jarmo Ikälä. Opiskelijoille sivuiltakin. Olemme miettineet, pitäisikö meidän luopua intranetista ja keskittää tieto Fronteriin, Jarmo Ikälä sanoi. Fronteria voi käyttää myös ryhmänohjauksen välineenä, kertoivat Lea Huuppola ja Mari Pohjanpelto Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta (Helpa). Ideana on, että jokainen ryhmänohjaaja perustaa Fronteriin ryhmänohjaushuoneen, joita on suunniteltu ja toteutettu Helpan Fronter-pajoissa. Helpassa Fron- kentanut koulun tietotiimi. Sisältöä voivat tuottaa kaikki. Meillä on paljon yhteistä Ressun lukion kanssa, koska toimimme samassa rakennuksessa. Fronter on auttanut koulujen välistä tiedonkulkua. Se on parempi kuin sähköposti, kertoi Eila Sauna-aho Helsingin Aikuislukiosta. Opettajanhuonetta esitteli myös tilaisuuden viimeinen esiintyjä, opettaja Ulla Mäkilä Kallion lukiosta. Heillä koulun viikkotiedote lähettiin aiem- jäänyt juuri mitään sähköpostin varaan, Ulla Mäkilä kertoi. Lähes jokaisen oppilaitoksen kohdalla tuli esiin se, millä tavalla Fronter on muuttanut sisäistä tiedottamista. Osassa kouluista on luovuttu kokonaan muusta tiedottamisesta, osa välittää tietoa vielä jonkin verran esim. paperilla. Yhteisesti todettiin, että sähköpostista voidaan Fronterin myötä jopa luopua tai ainakin sitä voidaan vähentää. Keskeistä Fronterin hyödyntämisessä on johdon roo- Alppilan lukiossa Fronteriin on rakennettu virtuaalinen opettajien huone työyhteisön sisäiseksi yhteistyö- ja tiedotuskanavaksi. Alppilassa toimii myös opiskelijan huone, jossa opiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista, lukion sisäisistä asioista. Opiskelijan huoneesta löytyvät mm. ajankohtaistiedot, opinto-ohjaajan sivut, opinto-opas ja tukitoimet (terveydenhoito, erityisopetus ym.). Siellä on myös virtuaalikanslia, jonne on koottu tärkeimpiä lomakkeita. Opiskelijan huoneessa on tiedotusta jokaiselle vuositasolle. Tämä on ollut iso prosessi ja olemme tästä ylpeitä, iloitsivat Alppilan lukion opettajat Annukka Kosonen ja Tarja Tolvanen esitellessään koulunsa Fronter-aikaansaannoksia. Alppilan lukio lähti mukaan Fronterin käyttöönottoon jo ensimmäisessä aallossa eli vuonna 2004 ja nykyään sitä hyödynnetään jo moneen tarkoitukseen. Ihan kaikkea muuta tiedotusta emme ole Fronterin myötä jättäneet pois, Kosonen ja Tolvanen kertovat. Eikä tämä ole koskaan valmis, vaan prosessi jatkuu ja haasteita riittää. Myös Kuvataidelukiossa on Fronteriin rakennettu opiskelijoiden huone. Heidän Fronter-ratkaisuistaan kertoivat pääkäyttäjinä toimivat opettajat Matti Kuosmanen ja Tarja Väntti: on Fronterissa oma Boxi-huone, josta löytyy opiskeluun liittyviä ohjeita ja materiaaleja. Henkilökunnalla on sinne tallennusoikeus ja opiskelijoilla lukuoikeus. Boxissa ei ole päivittäistietoa, vaan sisältö on ajateltu lukukausittain vaihtuvaksi. Oppilaitoksella on käytössä myös pieni intranet ja moni tieto (mm. opinto-oppaat) löytyy koulun www- ter on jo laajassa käytössä muutenkin, mm. tiimeissä ja työryhmissä. Opettajanhuone verkossa Koulussa, jossa on paljon tuntiopettajia, opettajanhuoneella on suuri merkitys. Helsingin Aikuislukion opettajanhuoneessa Fronterissa on ajankohtaisia asioita, keskusteluja, tiedotteita, ohjeita (mm. koulun käytänteet), tärkeät asiakirjat (mm. pelastussuunnitelma), lomakkeita, lukujärjestykset, henkilöiden kalenterit ja koulutukset. Opettajanhuoneen on Fronteriin ramin sähköpostilla, mutta nykyään se on Fronterissa. Fronterissa on yhteisesti työstettäviä asiakirjoja ja siellä keskustellaan ja kommentoidaan. Rehtorilla ja apulaisrehtorilla on asiakirjoja varten omat kansionsa, ja huoneesta löytyy tietoa opekokouksista ja turvallisuudesta. Myös Kalliossa Fronteria hyödynnetään ryhmänohjauksessa. Näiden lisäksi kukin opettaja työstää oman oppiaineensa osalta Vinkkejä opiskeluun -asiakirjaa. Ideoita Fronteriin on tullut johdolta ja opettajilta, Aija Viita ja minä vastaamme kokonaisuudesta ja jokainen vie sinne aineistoa. Meillä ei ole anssi keränen li, se miten Fronterin käyttöönotto ja toiminta ohjeistetaan. Tilaisuuden lopuksi mediakeskuksen johtava konsultti Kaija Fredrikson kehotti kouluja ja oppilaitoksia ottamaan mediakeskukseen rohkeasti yhteyttä, jolloin koululle voidaan tarjota koulutusta ja tukea Fronteriin liittyen. Raili Tanhuanpää Lisätietoja Fronterista löydät Skolenetista: > Mediakeskus > Fronter-käyttöönotto. Nuorten työpajoille valtakunnallinen tunnustuspalkinto Helsingin kaupungin opetusviraston Nuorten työpajat on valittu vuoden 2008 Työpajaorganisaatioksi. Perusteena on ansiokas yhteistyö oppilaitosten kanssa. Valinta tehtiin valtakunnallisilla Työpajapäivillä Lappeenrannassa Tunnustuspalkinnon myönsivät Suomen Kuntaliitto ja Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. Nuorten työpajojen toiminta käynnistettiin Helsingin kaupungissa jo vuonna Vuonna 2001 työpajatoiminta organisoitiin opetusvirastoon ja vuonna 2003 toiminta vakinaistettiin. Työpajatoimintaa on kehitetty opetusvirastossa systemaattisesti, ja se on muodostunut vakiintuneeksi toimintamuodoksi ammatillisten oppilaitosten yhteyteen auttamaan niitä nuoria, jotka eivät sijoitu perusasteen jälkeen toiselle asteelle tai keskeyttävät sen. Jatkossa pajatoimintaa tullaan suuntaamaan aloille, joilla on tarjota nuorille koulutusta ja työtä. Suuntaamisessa hyödynnetään ammatillisen koulutuksen ennakointitietoa. Osoituksena työpajatoiminnan ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön toimivuudesta on vuosittain sidosryhmille tehtävän asiakastyytyväisyys ky- selyn tulokset. Kyselyssä tarkastellaan sidosryhmien tyytyväisyyttä asteikolla 1 5 muun muassa henkilöstön asiantuntevuuteen ja tavoitettavuuteen sekä pajan kykyyn auttaa nuoria kouluttautumis- ja työllistymisvalmiuksien parantamisessa. Vuoden 2007 sidosryhmien asiakastyytyväisyys-kyselyn tulosten keskiarvo oli 4,29 (vuonna 2006 keskiarvo oli 3,98). 15

16 Menestystä Taitaja kisoissa korjauksessa voiton vei Jamppa Koivuoja. Vuoden ammatillinen opiskelija Sami Pakkanen oli puolestaan ykkönen leipälajissaan kuljetuslogistiikassa. Painotekniikan opiskelija Janne Suominen sijoittui lajissaan neljännelle sijalle. Heltechin opiskelijat pääsivät loistamaan myös SakuStars-kulttuurikilpailuissa. Valokuvauksen opiskelija Lassi Kaaria voitti digikuvataidetta päivässä -sarjan ja Ville Riihelä voitti alle 20-vuotiaiden runosarjan. Heltechiläiset poimivat lisäksi useita toisia ja kolmansia sijoja sekä kunniamainintoja. Helpa menestyi leipurien SM-kisassa Helsingin palvelualojen oppilaitoksella (Helpa) ei ollut tänä vuonna edustajia Taitaja-kisoissa. Sen sijaan Helpan opiskelijat menestyivät järjestetyssä Nuorten leipurien Suomen mestaruuskisoissa, jonka järjestää Leipuriliitto. Leipuri ei ole Taitaja-laji. Leipurien SM-kisoissa hopeaa sai Helpan opiskelija Janita Rossi ja neljänneksi tuli Oona Heikkinen. Janita Rossi lähtee myöhemmin Sveitsiin Berniin edustamaan Suomea EM-kisoissa. Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (Hesote) opiskelijat Susanne Gröhn ja Laura Taavitsainen voittivat lähihoitajalajin Suomen mestaruuden Espoossa järjestetyssä Taitaja-kisassa. Voittajaparin päävalmentajina toimivat Anna-Maija Ruhanen ja Nina Östman. Kilpailijat ovat erinomaisia opiskelijoita. Taidot ja hermot pitivät vaativissa tehtävissä. Hesote osallistui Taitaja-kisoihin ensimmäistä kertaa, joten valmennustoimintakin on vasta alussa, Nina Östman kommentoi. Taitaja-kisat 2008 olivat menestyksekkäät myös Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen (Heltech) opiskelijoille. Kultaa tuli peräti kolmessa lajissa. Harri Jalonen voitti automaalauksen ja Ron Åberg tuli samaisessa lajissa kolmannelle sijalle. Autokorin- G Lassi Kaarian näkemys Taitaja-kisoista. Kaaria voitti digikuvataidetta päivässä -sarjan, jossa tehtävänä oli kuvata kisalajeja kolmen tunnin ajan teemana osaamista ja unelmia. E Kultaa tuli! Hesoten voittoisa lähihoitaja-tiimi. Keskellä opiskelijat Susanne Gröhn ja Laura Taavitsainen. Reunoilla valmentajat, vasemmalla Anna-Maija Ruhanen ja oikealla Nina Östman. lassi kaaria Yhteistyötä yli kulttuurirajojen Paras tapa tutustua vieraaseen kulttuuriin on joutua sen keskelle. Kallion lukion opiskelijaryhmä teki kolmen opettajansa johdolla opintomatkan Roomaan keväällä 2008, lukion historiassa matka oli kolmas lajiaan. Alun perin Roomaan lähteminen vuonna 2004 oli Kallion lukion historian opettajan Jari Aallon ja opinto-ohjaajan Riku Alkion ajatus, joka liittyi Rooman erikoisluonteeseen. Kuvaamataitoakin projektin tiimoilta tehtiin ahkerasti, siitä puolesta huolehti mukana matkalla ollut kuvaamataidon opettaja Aija Viita. Ensimmäisellä kerralla varsinaista ystävyyskoulua Roomassa ei ollut, paikkana oli Albinon pikkukaupunki Rooman ulkopuolella. Projekti itsessään painottui lähinnä kulttuurihistoriaan. Valitettavasti tämä yhteistyö ei ottanut tulta, kun koulussa aktiivisesti sen eteen toiminut opettaja vaihtoi työpaikkaa. Toisella kerralla (vuoden 2006 syksyllä) ja kolmannella kerralla (vuoden 2008 keväällä) yhteistyötä tehtiin nykyisen ystävyyskoulun Liceo Viscontin kanssa, ja oppilaat majoittuivat E Roomaa kukkulalta katsottuna. italialaisten opiskelijoiden perheisiin. Viimeisimmällä matkalla myös projektin luonne muuttui kulttuurihistoriasta enemmän näyttämöilmaisun puolelle, ja taidehistoria jäi vähemmälle. Se on seikkailua! Aija Viidan mukaan projekti vaatii jatkuvan valppauden, organisoinnin ja vastuun lisäksi nuoren kokemusmaailmaan heittäytymistä. Sieltä tulee ne naurut ja kaikki! Kokonaisuudessaan projekti hänen mielestään ehdottomasti antaa enemmän kuin ottaa sekä opiskelijalle että opettajalle. Hän sanoo voivansa suositella tällaista projektia toisille kouluille ovena ulospäin. Opettajalle se tarjoaa mahdollisuuden tavata kollegoja toisesta maasta ja ystävystyä paremmin oman koulun opettajien kanssa. Samalla opiskelijatkin tulevat läheisemmiksi. Se on seikkailua, Aija Viita kiteyttää. Häntä itseään innostavat lähtemään kivat kollegat, niin italialaiset kuin suomalaisetkin. Kalliolaisten kanssa matkustaminen on mukavaa, turistina samaa yhteyttä ei ole. Uskon projektin antavan opiskelijalle elämystä ja uuden kulttuurin tuomaa herätystä ja ravistelua, joka antaa ehkä voimia, vaikka viekin. Rikkaita muistoja. Aija Viita sanoo myös toivovansa, että oppilaat voivat luoda henkilökohtaisia ystävyyssuhteita ystävyyskoulun oppilaisiin ja oman ryhmän sisälle sekä oppia kulttuurin tuntemusta ja hyväksymistä. Opiskelijana voin vakuuttaa, että näin on. Tutustuminen Rooman nähtävyyksiin aloitettiin jo etukäteen, kun jokainen ryhmä valmisteli esityksen tietystä kohteesta, joiden näkeminen ja selostaminen paikanpäällä oli lopulta vallan toista kuin paperilla. Kohteet olivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja käsittelivät lisäksi projektin omaa teemaa: kohtalokkaita naisia. Vaikeinta oli ensimmäinen askel roomalaiseen kotiin, jossa asiat tehtiin eri tavalla kuin kotona, mutta siihen sopeutui nopeasti. Perheissä majoittuminen antoi mahdollisuuden tarkastella italialaista kulttuuria läheltä, olla viikon verran sen keskellä. Vaikka vieraskoreus varmasti vaikutti siihen, mitä näimme, saimme kuitenkin huomata kulttuurien eroja ja tutustua ystävyyskoulumme opiskelijoihin henkilökohtaisesti. He näyttivät meille Roomaa omasta näkökulmastaan ja antoivat siihen aivan toisenlaista perspektiiviä, kuin olisimme millään voineet saada yksityismatkalla, tai edes koulun opintomatkal- G Ostian rauniokaupungissa opastetulla kierroksella. la ilman paikallisia ystäviä. Samalla opimme uutta itsestämme ja toisistamme, opiskelijoista ja opettajistamme. Yhteistyö italialaisten opiskelijoiden kanssa oli kokemus, jota ei helposti unohda. Jo yksin se, että kaikki kanssakäyminen tapahtui englanniksi, toi uuden ulottuvuuden. Itse ainakin sain paljon lisää varmuutta kielen puhumiseen, kun totesin todella voivani pärjätä sillä. Roomassa toisaalta sai heilutella paljon käsiään, kun kauppojen myyjät ja kahviloiden kassaneidit eivät puhuneet kuin italiaa. Tutustuminen italialaisten opiskelijoiden tunteihin koululla oli sekin avartava kokemus. Katri Luostarinen, Kallion lukion opiskelija 16

17 Suomen vanhin oppisopimustoimisto juhli työn merkeissä H Linjanjohtaja Tuija Kirveskari- Tähtinen toimi aamupäivän puheenjohtajana. Helsingin kaupungin rooli palveluiden järjestämisen edelläkävijänä sai jälleen vahvistusta opetusviraston oppisopimustoimiston täyttäessä 50 vuotta. Opetusviraston järjestämästä juhlaseminaarista Finlandiatalolla muodostui valtakunnallinen tapahtuma, jossa muisteltiin menneitä ja pohdittiin oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden haasteita. Helsingin merkitys oppisopimuskoulutuksen kehittäjänä nousi keskeiseksi teemaksi 2.4 järjestetyssä juhlaseminaarissa, jonne valtiovallan tervehdyksen toi opetusministeri Sari Sarkomaa. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK: n toimitusjohtaja Leif Fagernäs ja Suomen Ammattijärjestöjen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen linjasivat omissa puheenvuoroissaan oppisopimuskoulutuksen tärkeäksi osaksi suomalaista ammatillista koulutusta. Nämä linjaukset vahvisti opetustoimen johtaja Rauno Jarnila, joka kertoi koulutusmuodon asemasta Helsingissä ja sen yhteyksistä kaupungin keskeisiin strategioihin. Suomen vanhin oppisopimustoimisto on usein saanut kantaa valtakunnallista vastuuta paikallishallinnon asiantuntijana. Vaikka oppisopimuskoulutuksen historia Suomessa ulottuu jo 1600-luvulle, nykymuotoiset kunnalliset oppisopimustoimistot ja niiden tarjoama asiakastuki ovat paljon nuorempia. Yleisesti toimistoja alettiin perustaa vasta 1970-luvulla lainmuutoksen myötä. Tästä johtuen varsinkin Helsingin ensimmäisen oppisopimuskoulutuksen asiamiehen ja koulutustarkastajan, Jouko Toivosen asiantuntijuutta tarvittiin säädöksiä uudistettaessa. Hyvä työilmapiiri edistää oppimista Juhlaseminaarissa annettiin kunniakirja ansioituneelle työpaikkakouluttajalle, Helsingin rakennusviraston suunnittelija Pertti Nurmelalle. Nurmela on huolehtinut oppisopimusopiskelijoista yli 20 vuotta HKR-Tekniikan konepajalla ja ollut edistämässä oppisopimusopiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Nurmela korostaa hyvän työilmapiirin merkitystä oppimiselle. Hyvään työilmapiiriin kuuluu nuorista huolehtiminen ja heidän työnsä ohjaaminen. Omalla esimerkillään Nurmela on myös kannustanut vanhempia ammattimiehiä siirtämään osaamistaan nuorille. Työpaikkakouluttajan merkitystä painotti myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. SAK on asettanut tavoitteeksi, että kaikilla kouluttavilla työpaikoilla olisi jatkossa koulutettu työpaikkakouluttaja. Haasteita riittää myös tulevaisuudessa Seminaarissa yrityselämän koulutustarpeista puhunut Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala muistutti, että helsinkiläisistä yrityksistä yli 80 % on mikroyrityksiä. Pienten ja kasvuhakuisten yritysten työllistävä vaikutus on merkittävä ja juuri näille oppi- G Opetusministeri Sari Sarkomaa toi valtiovallan tervehdyksen. sopimustoimisto on tärkeä yhteistyökumppani osaamisen kehittämisessä. Lisäksi Kujalan mukaan 20 % pk-yrityksistä suunnittelee sukupolven- tai omistajanvaihdosta viiden vuoden sisällä. Näille yrityksille Kujala toivoo tarjottavan aktiivisesti yrittäjän oppisopimuskoulutusta. Tulevaisuuteen luotaa myös opetusviraston seminaarissa julkaisema kirja Ajatuksia oppisopimuskoulutuksesta koulutuspolitiikkaa eilen ja tänään. Artikkeleista koostuvassa kirjassa pohditaan oppisopimuskoulutusta erilaisista näkökulmista historian antamien virikkeiden ja nykypäivän haasteiden kautta. Helsingin oppisopimustoimiston merkkivuosi on aktivoinut myös Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:tä, jonka puheenjohtaja Tapani Ranki toi seminaarille tiedon hankkeesta kanavoida yhdistyksen saamia lahjoitusvaroja oppisopimuskoulutuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Sylva Lankinen H Juhlaseminaarista muodostui valtakunnallinen tapahtuma HYVÄ DIILI -konsepti tukemaan yrittäjää omistajanvaihdostilanteessa Oppisopimuskoulutuksessa on kaiken kaikkiaan noin 350 tutkintoa, joilla voi kohottaa ammatillista osaamistaan. Yrittäjille suunnatuissa yrittäjän ammattitutkinnossa ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa pääpaino on liiketoiminnan kehittämisessä. Suuret ikäluokat saavuttavat pian eläkeiän, mikä tarkoittaa myös, että useat pk-yritykset tarvitsevat jatkajia. Suomen Yrittäjät ry ja Finnvera Oyj yhteistyönä tehdyn pk-yritysbarometrin mukaan Helsingin alueella on sukupolventai omistajanvaihdostilanteita odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana lähes joka neljännessä pk-yrityksessä. Ja suurimmat haasteet sukupolven tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille ovat jatkajan löytyminen ja yrityksen arvon määritys. Yrityksen omistajanvaihdos vaatii niin teknisiä kuin henkisiä valmiuksia. Oppisopimuskoulutuksessa suunnitellaan ratkaisuja sekä uuden että luopujayrittäjän tilanteeseen. Helsingin oppisopimustoimisto on käynnistänyt pääkaupunkiseudun yhteistyönä (Omnia, Keuda, Länsi-Suomen oppisopimustoimisto, Haaga-Perho ja Kauppakamari-instituutti) selvityksen yrittäjän ammattitutkinnon ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon mahdollisuuksista vastata sukupolven ja omistajanvaihdoksessa tarvittavien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittämiseen. Selvityksessä kartoitetaan nykyiset tarjolla olevat palvelut ja kehitetään uusia palvelukokonaisuuksia, joissa yrittäjän oppisopimuskoulutus palvelee sukupolven ja omistajanvaihdoksen tilanteita. HYVÄ DIILI -yrittäjäkonsepti tulee sisältämään myös tietoa yrittäjille sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteisiin. Tutustu tästä linkistä HYVÄ DIILI yrittäjän internetsivustoon opityossa.fi/yrittaja.html Tarja Peitsaho kuvat pertti nisonen 17

18 Tähtihetkiä Pariisissa F Regards Croises -projektin tekijät esittelivät itse työnsä Saint Sulpice - aukiolla. Mäkelänrinteen lukion opiskelijat Minni Karjalainen, Kosti Kerve, Henri Lommi, Oskari Skyttä ja Mikael Leppänen kertoivat, että heillä ei ollut minkäänlaista kokemusta elokuvateosta, kun he lähtivät tekemään lyhytelokuvaa Matka. Elokuvan ideana oli kertoa, kuinka kiire ihmisellä on nykyään. Joskus voisi rauhoittua ja miettiä kerran, mikä elämässä on tärkeää, totesivat nuoret. Elokuvan tekemisen aikana he kertoivat oppineensa, miten yhdistetään kahta erilaista kulttuuria. Regards Croises -projektissa olivat mukana myös Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio, Kallion lukio, Helsingin luonnontiedelukio ja Ressun lukio. kallion lukio G Kalliolainen Pieta tutkailee karttaa kahvikupin äärellä Marais ssa. Nuorta kulttuurinvaihtoa keväisessä Pariisissa Suomalainen kulttuuri on nukkunut talviunta liian pitkään. Viimein on tullut aika nostaa kulttuuriamme kansainväliseen päivänvaloon ja mikäpä muu vuodenaika tai kaupunki olisi parempi aloituspaikka kuin Pariisin kevät! % Finlande eli Suomea sataprosentti- 100 sesti on opetusministeriön, opetusviraston sekä Suomen ja Ranskan suurlähetystöjen valtava hanke, joka on tehnyt mahdolliseksi suomalaisen kulttuuriviennin. Ranskan valtio on myöntyväinen uusille kulttuurituulille ja niinpä tämä kevät, huhtikuusta kesäkuuhun, on suomalaisen sesongin juhlaa. 100% Finlande -hankkeeseen kuuluu noin 250 tapahtumaa ympäri Ranskaa niin tanssiin, teatteriin, kirjallisuuteen, valokuvaukseen, elokuvaan kuin designiinkin liittyen. Kaiken ydin on kuitenkin Pariisissa, suomalaisuuden torilla St. Sulpicen aukiolla. Torille on pystytetty pieniä mökkimäisiä kojuja, jotka esittelevät pariisilaisille kaikkea supisuomalaista, esimerkiksi Fazerin suklaata ja ruisleipää, muumeja tai Marimekkoa. Myös uudet, innovatiiviset suomalaiset nuoret suunnittelijat ovat hyvin esillä: Minna Parikan kengät ja Lumi Accesories n nahkalompakot herättävät varmasti ihastusta. Juuri nuoret ovatkin olleet hankkeessa avainasemassa. Eikä tämä tarkoita vain kärkinimiämme, vaan myös tavallisia helsinkiläisiä opiskelijoita. 100% Finlande -hankkeeseen on nimittäin kuulunut myös suomalaisten ja ranskalaisten oppilaitosten yhteistyötä. Kuuluisa koulujärjestelmämme on jo pitkään herättänyt kunnioitusta ranskalaisissa, jotka ovat jopa matkustaneet Suomeen tutustumaan kouluihimme. Niinpä hankkeesta on virinnyt monia pienempiä projekteja, joiden myötä suomalaiset nuoret ovat päässet puolestaan matkustamaan Pariisiin. Yksi projekti on ollut DVD-elokuva, joka pyrkii löytämään yhteyden Helsingin ja Pariisin välillä. Elokuvaa työstivät Mäkelänrinteen lukion, Kallion lukion, Etu-Töölön lukion, Ressun lukion ja Luonnontiedelukion oppilaat. Lisäksi suomalaisia kauneus- ja ruoanlaittoalan opiskelijoita pääsi harjoittelemaan taitojaan vastaavissa oppilaitoksissa Pariisissa. H Elävän Waltari-kierroksen kuulijoille vetivät Terhi Rissanen Luonnontiedelukiosta, Veera Valanto Ressun lukiosta ja Fanny Kaarne Kuvataidelukiosta. mäkelänrinteen lukio Mika Waltarin jalanjäljillä Itse olin mukana Mika Waltarin kunniaksi järjestetyssä projektissa. Sen puitteissa me yhdeksän helsinkiläistä lukiolaista matkustimme kevään aikana kahdesti Pariisiin, päätehtävinämme huhtikuussa tapahtunut St. Sulpicen torin Mika Waltari -kojulla työskenteleminen ja Mika Waltarin jalanjäljillä, Sur les pas de Mika Waltari -kävelykierroksen vetäminen. Jälkimmäisellä reissullamme olimme siis oppaita johdattamassa pariisilaisia kirjailijamme teoksiin ja elämään. Kiertelimme paikoissa, joissa Mika Waltarikin Pariisin-matkoillaan viihtyi: Notre Damessa, Hotel de Suèdessa ja Rakkauden puutarhassa. Suositut ja kehutut kierrokset päättyivät Pariisin Suomiinstituutille. Omalla kohdallani reissu ja samalla kävelykierrokset menivät lähes sivu suun, sillä olin sairaana. Jälkeenpäin olen silti yrittänyt ajatella niitä positiivisia asioita, mitä sain kokea. Uudet ystävät, ranskan kielen taidon paraneminen, Mika Waltarin tuotantoon tutustuminen sekä ensimmäinen harjoittelumatkamme ovat asioita, joita en varmasti unohda. Ranska on tunnetusti maailman kulttuurien kehto. Maan maalaus-, näyttämö-, kirjoitus-, kuin ruokataidekin on laajasti arvostettua kertoohan siitä jo sekin, että ranskan taidesanasto on rantautunut kieliin ympäri maailmaa. 100% Finlande -hanke on kuitenkin osoittanut, että kyllä muuallakin osataan kulttuurin saralla. Tuntuu, kuin kulttuurimme olisi lähiaikoina noussut tuoreeseen kukoistukseen. Uusia nuoria nimiä putkahtelee taidegallerioihin, elokuvien lopputeksteihin, kirjojen kansiin ja designhuonekalun hintalappuihin jatkuvasti. Osa projekteista on nyt saatettu menestyksellä loppuun, mutta Suomi-tapahtumat Ranskassa jatkuvat kesäkuuhun asti. Eikä niiden silloinkaan pidä kokonaan loppua: suomalaisella kulttuurilla on paljon annettavaa maailmalle, joten voimme yhtä ylpeällä asenteella kuin ranskalaiset konsanaan jatkaa kulttuurivientiämme tulevaisuudessakin. Sara Kuusivuo Kallion lukion opiskelija G Mäkelänrinteen Oskari lumosi pikkupojan taitavilla pallotempuillaan. H Ranskalaisyleisöä kiinnosti lukiolaisten lyhytelokuvat St Sulpicen aukiolla. Lauantaina oli melkein ruuhkaa. kallion lukio kallion lukio 18

19 Pariisi valloitti tarjonnallaan Kädet nousivat kuin ammuttuina ylös kohti kattoa, kun kysyttiin halukkaita lähtemään Pariisiin viideksi päiväksi kestitsemään cocktail-kekkereitä ja luomaan uusia suhteita ranskalaiseen ravintola-alan kouluun. Kuka voisi edes sanoa ei, jos näin upea tilaisuus annetaan. Siitä se sitten lähti. Lopulta meitä oli kahdeksan lupaavaa kokin alkua ja kaksi innostunutta kondiittoriopiskelijaa, valmiina valloittamaan Pariisi. Ryhmäämme johtivat kaksi loistavaa kokkiopettajaa. Matkamme oli täynnä yllätyksiä ja valtavia tunteita. Ihmisten avoin kiinnostus ja ystävällisyys, tunteenosoitukset kadun kulmissa ja yleinen väenpaljous yllättivät jokaisen meistä. Hotellimme loistavan sijainnin ansiosta kaikki mitä saatoit viiden päivän aikana tarvita, oli helposti saatavilla. Kouluun pääsimme tutustumaan heti maanantaina. Valitettavasti koulun sisäiset ongelmat varjostivat vierailumme aloitusta, mutta asioita pyrittiin korjailemaan mahdollisimman nopeasti, jottei vierailumme häiriintyisi. Keittiötiloja oli monta ja niihin oli helppo eksyä, tämä tuli huomattua muutamaan otteeseen kun löysimme itsemme aivan väärältä puolelta käytävää. Saimme avuksemme ranskalaisopiskelijoita kahdesta eri ryhmästä, kahdelta eri vuosikurssilta, ja oli ilo nähdä kuinka ranskalaiset toverimme toimivat keittiössä. Pienen kielimuurin madalluttua yhteistyö lähti sujumaan, vaikkakin eroja työskentelys- Paahdettu metsäpeura maistui pariisilaisille E Etu-Töölön lukion ryhmä pääsi Lycée Henri IV -lukion vieraaksi kokonaiseksi päiväksi ja seuraamaan oppitunteja. Henri IV:n opettajat johdattivat ryhmän myös rehtorin puutarhaan kävelylle. Kuvassa näkyvät vasemmalta alkaen Etu-Töölön lukion opiskelijat Laura Hulkkonen, Pietari Savola ja Perttu Laitinen sekä lehtori Pauliina Simula. saila linkopuu F Tyytyväiset helpalaiset ryhmäkuvassa (nimet vasemmalta oikealle). Eturivi: Heidi Immonen, Karoliina Tarkiainen, Laura Kiviranta, Sini Teppo, Karoliina Matilainen ja Katariina Erwes. Takarivi: Tero Laukkanen, Ari Rautapalo, Aleksanteri Piilola, Samuel Garbo, Ismo Korhonen ja Inka Calonius. ta. Kun stressi raaka-aineiden perilletulosta hellitti, meni kaikki oikein hyvin. Onnistuneen juhlaillallisen jälkeen oli helpottunut olo, totesivat kaikki tyytyväisinä. Aikaa jäi onneksi myös nähdä Pariisia. Edeltäneet vaihto-opiskeluviikot olivat työtäyteisiä. Opiskelijat kertoivat, ettei muutaman päivän aikana oikein kunnolla pystynyt tutustumaan pariisilaisiin kollegoihin. Yhteinen kieli saattoi olla elekieltäkin, mutta hyvin samassa keittiössä pärjättiin. Ranskalaisilla opiskelijoilla kaikki pientyövälineet kulkevat mukana, he joutuvat kustantamaan itse paljon työvälineitä. Selvästi näki, että eri maissa on hyvin erilaiset käytännöt. Meillä on paljon paremmat opettajat, totesivat ranskalaista hiepottuneina talsimme koululta hotellille päin nauttimaan muutaman tunnin yöunista, aamulla oli tiedossa aikainen herätys. Torstaiaamuna kello löi neljä ja yksi maailman suurimmista tukkutoreista, Rungis-tori, kutsui. Viimeistään kalamarketin edessä silmätkin aukesivat nenään kiipivän hajun myötä ja päivä tuntui alkavan. Taisimme olla gourmetkokin taivaissa koko aamupäivän, ainakin siihen malliin kokkiopettajat ja opiskelijat marssivat pitkin pitkiä markettihalleja ja ihastelivat erikoisuuksia. Upeita tuotteita mielin määrin! Ei meillä Suomessa vaan Pienten päivänokosten kautta pääsimme nauttimaan suomalaisuudesta ja upeista suomalaisista herkuista 100% Helsinki -tapahtuman ulkoilmatorille. Oli mielenkiintoista nähdä ja kuulla niin paljon Suomea niin vieraassa ympäristössä. Ihanaa oli joka sä oli paljon. Elekielellä ja kärsivällisyydellä pärjäsi pitkälle. Kaiken kaikkiaan erittäin opettavainen kaksipäiväinen. Itse tilaisuus keskiviikko iltana sujui hyvin. Tuotteet onnistuivat ja taisivat maistua vieraillekin, ainakin tiuhaan tahtiin vaihtuivat tarjoiluastiat. Olisihan niitä vieraita saanut kyllä olla enemmänkin! Väsyneinä, mutta helsä pariisilaisen ravintolakoulun opiskelijoiden kanssa heille olivat valmistaneet. Suosituimpia tarjoomuksia illan aikana olivat lakritsisuklaa, metsäpeura ja ahven, kertoo Laukkanen. Hän korostaa, että yleisemmin tunnetun poronlihan kanssa tällä kertaa haluttiin tarjota metsäpeuraa. Silakkaakin ranskalaiset vieraat söivät. Illan aikana näki, että keittiössä tehtiin todella töitä. Mutta kun tarjoomuksia kannettiin ulos keittiöstä, oli opiskelijoilla tyytyväinen ilme, parasta tarjottiin, ylpeästi Suomesta. Ranskalaiset opiskelijakollegat hermoilivat varmasti enemmän huolehtiessaan tarjoilusta. Pieni jännitysmomentti tarjoilun järjestämisessä oli, sillä raaka-aineet saapuivat Pariisiin myöhässä. Kaikkea ei Pariisistakaan saa, joten raaka-aineet tulivat paikalle kontista Suomes- F Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila oli syystäkin tyytyväinen ja ylpeä helsinkiläisten opiskelijoiden osaamisesta nostaessaan maljan Pariisi-yhteistyölle hankkeen juhlatilaisuudessa. tapauksessa. Aurinkokin päätti näyttäytyä ja sehän sopi kaikille, ulkona kun kerran oltiin. Porukkaa oli tapahtumaan kertynyt erittäin mukavanlaisesti. Kokemuksena matka oli täysin korvaamaton. Loistava ryhmä, loistavaa ruokaa ja Pariisin upea tunnelma, kaupunki on täynnä pieniä hurmaavia yksityiskohtia, jotka saavat hengen salpaantumaan, mitä muuta sitä voi kaivatakaan. Upeat konditorioiden näyteikkunat ja pienet tunnelmalliset ravintolat vievät mukanaan. Viimeisen päivän auringonpaiste taisi kruunata koko matkan. Vaikka koimme muutamia vastoinkäymisiä pitkin reissua, uskon että jokaiselle meistä jäi matkasta hyvä mieli. Aina ulkomailla käydessä sitä oppii enemmän arvostamaan asioita, mitkä kotona on kohdallaan, pieniä asioita joita ei aina ajattele. Näin kävi jälleen. Vieraaseen kouluun tutustuttuamme on ilo huomata kuinka hyvin meillä asiat Roihuvuoressa on. Meillä on mahdollisuuksia vaikka mihin, saamme ajan tasalla olevaa opetusta, saamme käyttöömme yhteistä välineistöä ja mikä parasta, saamme mahdollisuuden oppia! Katarina Erwes & Aleksanteri Piilola Kaikki on mennyt hyvin, kun raaka-aineita on saatu riittävästi, luotasi keittiömestari Tero Laukkanen Helpasta tilannetta puoli tuntia ennen opetustoimen johtajan juhlavastaanoton alkamista Pariisin Lycée Hôtelier Guillaime Tirel -ravintolakoulussa. Ja kaikki meni todella hyvin, ranskalaiset kutsuvieraat nauttivat tarjoiluista, joita Helpan opiskelijat yhdesman kuritonta käytäntöä ihmetelleet nuoret. Täytyy muistaa, että ehdimme nähdä vain ripauksen ranskalaisesta kulttuurista, muistuttaa Inka Calonius. Suomalaisten opettajien kehut ovat kyllä aiheelliset. Nuoret kertoivat palaavansa mielellään takaisin Suomeen, jossa koulun portit eivät ole iltaisin lukossa ja koulun henki on hyvä. Meillä on hyvin motivoinut porukka, kehuivat Tero Laukkanen ja lehtori Ismo Korhonen puolestaan opiskelijoitaan. Helpasta mukana Pariisissa olivat myös kauneudenhoitoalan opiskelijat Tessa Toijanen, Aliki Normak, Hanna Ohvanainen ja Pia Wahlfors opettajiensa Sarianna Korven ja Christina Pellin kanssa. He olivat opiskelijavaihdossa pariisilaisessa Lycée Professionnel d esthetique Mariano Fortunyssa ja työssäoppimisjaksolla pariisilaisessa kauneussalongissa. Viereisessä kuvassa he ovat vasemmassa laidassa. Liisa Suoninen 19

20 Lapset muurasivat tulevan koulunsa peruskiven Peruskiven muuraus on aina perustavaa laatua oleva juttu. Kun peruskoululaiset muuraavat oman peruskoulunsa peruskiven, se on historiallinen juttu, totesi opetusviraston johtava arkkitehti Kaisa Nuikkinen juhlapuheessaan Latokartanon koulun rakennustyömaalla Kolme vuotta sitten tästä uudesta koulusta järjestettiin suunnittelukilpailu. Se onkin usein paras tapa saada aikaiseksi hyvä lopputulos. Vaatimuksena oli, että koulu soveltuu ympäristöönsä ja on korkeatasoista arkkitehtuuria, Nuikkinen kertoi. Koulurakennus piti suunnitella myös siten, että se edistää kaikinpuolista hyvinvointia ja että se on mahdollista toteuttaa myös taloudellisesti ajatellen. Lisäksi ekokaupunginosassa kun ollaan piti etsittämän uusia tapoja hoitaa koulun ilmanvaihto siten, että luonnonvoimat toimivat käyttövoimana aina kun se on mahdollista. Ja niin siinä kävi, että Leija lähti lentoon. Kutsukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy: n työryhmän ehdotus Leija. Palkintolautakunta totesi, että korkeaan keskeistilaan kulminoituvine sisätiloineen ja katonlappeineen arkkitehtuuri hakee juurensa Viikin laakson luonnonmuodoista sekä rakentamisperinteen vanhimmista kerrostumista, mikä oivaltavalla tavalla tukee myös luonnollisen ilmanvaihdon ideaa. Kaisa Nuikkinen palautti lasten mieliin tarinan kolmesta pienestä porsaasta. Hän vakuutti, ettei Latokartanon uutta koulua rakenneta oljista eikä risuista, kuten Veli Huilu ja Veli Viulu tekivät, vaan Veli Pontevan ohjeita noudattaen koulutalo rakennetaan täydelliseen paikkaan ja tehdään vankasta kivimateriaalista. Eivät pääse pahat sudet puhkumaan taloa nurin. Yhteisötaidetta Peruskiven muuraus on osa Latokartanon peruskoulussa toteutettavaa Helsingin kaupungin taidemuseon Taimet, juuret ja leija -yhteisötaideprojektia. Projektissa oppilaat tutkivat kevään 2008 aikana Viikkiä. Syksyllä 2008 suunnitellaan pienoismallin avulla koulun piha-alueelle tulevaa taideteosta. Kevätlukukaudella 2009 oppilaat tekevät teokseen tarvittavat osat ja se pystytetään kesällä Oppilaat dokumentoivat päivittäin koulun rakentumista ja tekevät havaintoja ympäristöstä. Koulun valmistuttua dokumenttikuvista koostetaan animaatio, joka kertoo rakennuksen synnyn tyhjästä tontista valmiiksi koulutilaksi. Projektin suunnittelijana ja vetäjänä toimii kuvataiteilija Ritva Harle. Rakennus otetaan käyttöön syyslukukauden 2009 alkaessa. Sinne tulee luokka-asteet 1 9 ja oppilasmäärän on suunniteltu olevan noin 500. Alueella toimii jo nyt Latokartanon peruskoulu Korttelitalo Leskenlehdessä ja viipalekouluissa. kuvat sauli jukkala Vuosisata koulunkäyntiä Tehtaankadulla Tehtaankadun koululla vietettiin koulun avaamiseen 100- vuotispäivää juhlallisissa merkeissä. Päivä alkoi jumalanpalveluksella Johanneksen kirkossa, josta siirryttiin juhlakulkueessa koululle. Siellä Kaartin soittokunta johdatteli juhlaväen reippaitten marssisävelten tahdissa lipuin ja sinivalkoisin ilmapalloin koristeltuun juhlasaliin. Rehtori Janika Salo ja oppilaskunnan puheenjohtaja Petteri Silvanto tarkastelivat juhlapuheissaan koulua ja sen historiaa omista näkökulmistaan. Juhlatilaisuuden jälkeen kutsuvieraat saivat kiertää oppilaiden avustamina koulutaloa; he tutustuivat sekä nykymuotoiseen koulunkäyntiin että näyttelyyn, jonka opettajat oppilaineen olivat valmistaneet koulun vanhoista esineistä sekä valokuvamateriaaleista. Iltajuhlassa opettajat ja vanhemmat nostivat maljat 100-vuotiaalle koululle. Juhlapuhujana kuultiin ministeri Marjatta Väänästä, joka muisteli lämpimästi omia kouluai- F Juhlapäivän kunniaksi oli tilattu 300 sinivalkoista Tehtis-ilmapalloa. Palloja jakaa oppilailleen Veijo Salonen. kojaan 30-luvun Tehtaankadulla ja tarkasteli koululaitoksen kehitystä pitkällä aikavälillä. Juhlavuoden tapahtumat jatkuvat toukokuuta musiikillisen 100- vuotiskavalkadin merkeissä ja oppilaat pääsevät näyttämään taitonsa estradilla. Opetusministeri Sari Sarkomaa tuo tapahtumaan tervehdyksensä. Lauantaina 6. syyskuuta koulu avaa ovensa myös lähiympäristön asukkaille ja sidosryhmille. Tuolloin järjestetään ohjelmallinen pihatapahtuma, jossa on tarjolla monenmoista nähtävää ja kuultavaa. Tarja Peromaa Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja G Koulun väki ja juhlavieraaksi kutsutut entiset oppilaat asettuivat Johanneksen kirkon pihalla juhlakulkueeseen. Kulkueella oli pituutta lähes 300 metriä! 20

21 Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelma kuvat heidi hölttä G Koulutukseen suoritti 25 henkilöä. Valmistuneet ja kouluttajat Petri Lehikoinen ja Vesa Raasumaa päättäjäistilaisuudessa Kongressikeskus Paasitornissa. F Tiku ja Taku eli kouluttajat Petri Lehikoinen ja Vesa Raasumaa raili tanhuanpää Kalevala-esityksiä voi tilata Tuula-Ontalta Tuula-Onta Malmivuo on Helsingin kouluväelle tuttu sekä lausuntataiteilijana että Karviaistien koulun entisenä rehtorina ja erityisopettajana. Eläkkeelle jäätyään hän on kiertänyt muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa esittämässä Kalevalaa omintakeiseen ja mukaansatempaavaan tyyliinsä. Tuula-Onta tulee edelleen mielellään kouluihin esiintymään. Kalevala-matineoiden ohella häneltä voi tilata satutunteja. n Tuula-Onta Malmivuo, puh Pakkopullasta intohimo päättyy Keinutien ala-asteella Kalevala-viikko. Lausuntataiteilija Tuula-Onta Malmivuo on saapunut paikalle esittämään Kalevala-matinean oppilaille. Tunnelma on kiihkeän kupliva, kun ala-astelaiset asettuvat istumaan. Sali hiljenee, kun Malmivuo astuu lavalle. Hän antaa yleisön osallistua esittämällä kysymyksiä Kalevalasta, kuten esimerkiksi kuka kirjoitti Kalevalan ( vanhat mummot ja papat ) ja kuka on Kalevalan kingi. Yleisön osallistuminen päättyy siihen, kun Malmivuo alkaa lausua Maailman syntyä. Hän käyttää sekä Kalevalan kieltä että nykymaailman kieltä nimittämällä Väinämöistä välillä tuttavallisesti Väiskiksi. Malmivuo saa lapset näkemään Kalevalan uusin silmin luomalla kuvia heidän silmiensä eteen tyhjästä. Jokaisella on oikeus kuvitella omat hahmonsa. Oppilaat kuuntelevat suhteellisen vaitonaisina, joskin pientä häiriötä syntyy. Entisenä opettajana Malmivuo ei anna tämän häiritä, vaan hiljentää kuiskijat. Malmivuo sekoittaa matineaan tavallista kerrontaa, lausumista ja laulamista. Erot ovat hiuksenhienoja, mutta kuitenkin havaittavissa. Vaikka Malmivuo on ylioppilaaksi päästyään polttanut Kalevalansa ruotsinkirjojen kanssa, hän on innostunut aiheesta. Vaikuttaa siltä, että hän osaa koko Kalevalan ulkoa, mutta hän kertoo etsivänsä Kalevalasta tarvitsemansa. Malmivuo on edelleenkin sitä mieltä, että Kalevalaa ei pidä syöttää pakkopullana, vaan se pitäisi tuoda luovasti nuorten keskelle. Malmivuo itse löysi innostuksensa Helkanuorten avulla. Hän ohjasi tyttöryhmää, mutta pääsi kunnolla mukaan vasta sitten, kun ryhmään tuli poikia. Malmivuo toteaa Kalevalan näkyvän hyvin selvästi nykymaailmassa. Hän kertoo päihdenuorten olevan nykyajan Kullervoja, ja hän on luonut ajatuksen pohjalta Helkanuorten kanssa näytelmän. Lastenlastensa teatterikasvatuksesta huolehtiva Tuula-Onta Malmivuo näyttää siltä, että hän todella nauttii esiintymisestä. Tämän vuoden Kalevala-viikko on onnistunut. Pakkopullasta on tullut intohimo. Suvi Väätänen ja Vilja Järvinen Alppilan lukion opiskelijat Pääkaupunkiseudun kunnat järjestivät yhteistyössä Opetusalan koulutuskeskuksen kanssa Espoon, Helsingin ja Vantaa rehtoreille, virka-apulaisrehtoreille ja apulaisrehtoreille kaksi Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmaa (9 opintopistettä). Koulutus räätälöitiin vastaamaa pääkaupunkiseudun tarpeita. Koulutuksen tavoitteena oli tukea rehtorin ammatillisen näke- Onnea! myksen kehittymistä, eri tehtävien haltuunottoa ja työssä jaksamista. Peruskoulutuksessa tarkasteltiin rinnakkain rehtorin henkilökohtaista kehittymistä ja koulujen työorganisaation kehittymistä. Osallistujat saivat perusteellisen ohjauksen oman täydennyskoulutusohjelman tekemiseen ja ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi peruskoulutusohjelmaan sisältyi ohjaus työorganisaation kehitysprosessien johtamiseen. Koulutus vahvisti kollegiaalisen tuen ja pääkaupunkiseudun ammatillisten yhteistyöverkostojen kehittymistä. Osallistujalla oli mahdollisuus käyttää koulutuksen aikana kokeneen rehtorin apua ja seurata hänen työtään kouluympäristössä. Kristiina Holopainen Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelma G Koulutukseen suoritti 35 henkilöä. Valmistuneet ja kouluttaja Matti Näsi päättäjäistilaisuudessa Kongressikeskus Paasitornissa. 21

22 Neuvontapiste palvelee Sain lukioni journalismikurssilla tehtäväksi haastatella opetusviraston neuvontapisteen tiedotusneuvojia Terttu Kukkosta sekä Eija Yletyistä. Siispä kohteeksi Hämeentie 11 A, hallintorakennus. Astun sisälle Elannon entiseen säästökassasaliin, joka nykyään toimii neuvonta- ja palvelupisteenä. Salin tiskit ovat marmoria ja ulkomuoto muutenkin visuaalisesti näyttävä. Monesti myös asiakkaat ovat kehuneet tilaa. Minut vastaanottaa ystävällinen ja puhelias Matti Paatelainen, joka on toiminut neuvonta- ja palvelupisteen neuvontavahtimestarina vuodesta Hän viihtyy omien sanojensa mukaan työssään erittäin hyvin. Paatelaisen työpisteen vieressä istuu myös yhtä iloinen ja avulias vahtimestariharjoittelija Markku Lindfors. Hän on työskennellyt neuvontapisteessä erinäisiä jaksoja vuodelta 2005 alkaen. Tällä hetkellä Markku on oppisopimuksella vahtimestariharjoittelijana. Ehdin myös nähdä vilauksen Eija Joensuusta, joka parhaillaan on esittelemässä hallintorakennusta vierailijoille. Hän on neuvontapisteen asiakaspalveluesimies ja on ollut mukana alusta asti, vuodesta Eija Joensuu vastaa vierailijoiden vastaanotosta, tulevasta sähköisestä kirjastosta sekä juhla- ja liikuntasalin iltakäytön varauksista. Neuvontapisteen työntekijöiden lisäksi samassa salissa työskentelevät kirjaamon ja arkiston työntekijät: Marika Salama, Vesa Typpi, Arja Väisänen, Tuula Sahinailo, Timo Hanhivaara ja Harri Koivunen. Monipuolista työtä Seuraavaksi tapaan Terttu Kukkosen sekä Eija Yletyisen. Nämä iloiset ja pirteät naiset näyttävät selvästi nauttivan työstään. Terttu on työskennellyt tiedotusneuvojana vuodesta Sitä ennen hän työskenteli talossa eri tehtävissä. Terttua viehättää asiakaspalvelutyö, ja hän kertoo nauttivansa ihmisten auttamisesta. Neuvontatyön lisäksi Terttu järjestää talon näyttelytiloihin joka kuukausi vaihtuvan oppilastöiden näyttelyn. Eija Yletyinen on toiminut neuvontapisteessä noin seitsemän vuotta. Ammatti tuli hänen sanojensa mukaan elämän myötä. Eija on aina pitänyt työskentelystä ihmisten kanssa ja viihtyy asiakaspalvelutyössä. Tertun ja Eijan työ on pääasiassa asiakaspalvelua sekä neuvomista. Heidän asiakkainaan on paljon sekä talon sisäisiä että ulkopuolisia asiakkaita. Tiedotusneuvojat vaikuttavat siihen, että asiat sujuvat, ja se on molemmista erityisen palkitsevaa. Tertun ja Eijan mukaan kysymyksien aiheissa on valtava kirjo. Heiltä voidaan kysyä melkein mitä vain. Pääasiassa he kuitenkin selvittävät kuntalaisten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Tietoa etsitään ja selvitetään paljon, ja se tekee työn mielenkiintoiseksi, Eija sanoo. Tähän myös Terttu yhtyy. Tiedotusneuvojiin ottavat yhteyttä sekä nuoret että aikuiset, pääasiassa kuitenkin lasten ja nuorten vanhemmat. Myös nuoret aikuiset ottavat yhteyttä oppisopimus- ja muissa koulutusasioissa. Me olemme täällä kuntalaisia ja kouluja varten, Terttu muistuttaa. Tertun ja Eijan täytyy siis varautua monenlaisiin kysymyksiin. Meidän pitää olla ajan tasalla, mieluummin edellä. Tietotekniikka auttaa Suurin osa asiakkaiden kysymyksistä tulee puhelimitse tai sähköpostilla. Ennen internetin käyttömahdollisuutta ihmiset soittivat puhelimella tai kävivät paikan päällä. Henkilökunnalle jaettiin sisäinen tiedotuslehtinen. Kukkosen ja Yletyisen mielestä tietotekniikka on valtavasti monipuolistanut työtä ja sen mahdollisuuksia. Nykyään kysymykset voivat tulla jopa tekstiviesteinä. Asiakkaiden määrä riippuu hyvin paljon vuodenajasta. Esimerkiksi kouluhakujen aikana puhelin soi jatkuvasti. Koululaisten käsitöitä näytteillä Kaisaniemessä kuvat sara anttila F Terttu Kukkonen ja Eija Yletyinen. E Matti Paatelainen ottaa asiakkaat iloisesti vastaan. Helsingin seudun tekstiiliopettajat kokosivat käsityötunneilla tehdyistä töistä näyttelyyn Kaisaniemen metroasemalle huhtikuun ajaksi. Esillä oli Helsingin, Espoon ja Vantaan luokkalaisten tekstiilityön tunneilla valmistuneita laukkuja, huovutettuja peilejä, neuleita, vaatteita, tyynyjä ja nukkeja ym. Terttu Kukkonen, Eija Yletyinen ja Eija Joensuu kertovat viihtyvänsä työssään todella hyvin. He myöntävät, että joskus miettii, haluaisiko tehdä jotain muuta, mutta nykyinen työ on tarpeeksi haastavaa ja niin palkitsevaa, että kukaan heistä ei halua lähteä mihinkään. Eija Joensuu kehuu opetusvirastoa työnantajana. Meillä on myös hyvät työvälineet, joiden ansiosta on hyvä tehdä työtä, kaikki kolme painottavat. Asenne ratkaisee Työn vaativuudesta puhuttaessa ilmenee heti, että tiedotusneuvojan ammatissa on löydyttävä asennetta, ja siitä kaikki kolme ovat samaa mieltä. Tarvitaan hyviä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja, Terttu ja Eija mainitsevat. Kielitaito on myös erittäin tärkeää, sillä asiakkaina on paljon myös ulkomaalaisia. Kaiken tämän pohjana on sopiva koulutus. Tertun ja Eijan mielestä myös tavoitettavuus on erittäin tärkeä kriteeri. Joku on aina paikalla palvelemassa arkisin kello välillä. Työn ja vapaa-ajan Terttu Kukkonen ja Eija Yletyinen voivat pitää erillään. Kun ovet sulkeutuvat kello 16.00, samalla loppuvat myös työt. Jotkin vaikeat asiat kuitenkin saattavat jäädä vaivaamaan vapaa-ajallakin. Kukkonen, Yletyinen ja Joensuu kertovat kouluttavansa itseään koko ajan työn ohella. Myös työpaikan puolesta he saavat jatkuvasti kielten opetusta. Muun muassa näin he kertovat pitävänsä ammattitaitoa yllä. Onnistumisen hetkiä he kokevat työssään joka päivä. Joka päivä tulee vaikeita kysymyksiä, ja kun ne ratkaistaan, tulee hyvä mieli, Kukkonen ja Yletyinen toteavat. Myös asiakkaiden lähettämä kiitos piristää näiden avuliaitten naisten päivää. Sara Anttila, Alppilan lukio kuvat helena mantere E Myllypuron ala-asteen koulun 3.- luokkalaisten eläintyynyjä. F Aurinkolahden peruskoulun 6.- luokkalaiset tekivät sarjakuva-aiheisia, applikaationa toteutettuja tyynyliinoja. 22

23 Saksittua: Kevätpörriäinen 2008 Olipa kerran koulu, jossa rehtori oli robotti. Hän oli erittäin ankara. Hänellä oli tosi paljon kykyjä, esim. teleporttaus, röntgenkatse, valheiden tunnistus ja hän näki taakseen. Eräänä päivänä kuvaamataidon tunnilla yksi oppilas yritti kuiskata kaverilleen. Mutta rehtori huomasi ja antoi hänelle syytteitä. Poika yritti valehdella, mutta ei auttanut. Seuraavana tuntina hän yritti mennä juttelemaan käytävälle. Mutta rehtori katsoi seinän läpi ja teleporttasi seinän läpi ja antoi pojalle tuntia jälkiistuntoa. Taru Holkko 3 4 B Robotti ei puhunut välituntiriidoista. Kun opettajat saivat tietää tästä, he kutsuivat virittäjän. Virittäjä viritti robon. Sen jälkeen se löi kaikkia jotka tappelivat. Taas kutsuttiin virittäjä. Nyt robotti toimi taas. Tuomas Pärssinen 2 A Kevätlukukausi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Koulunkäyntiavustajien kesäkoulutuspäivät (vakituisessa työsuhteessa oleville) Opetusvirasto on suljettuna. olli turunen Rehtorina robotti Meidän koulun rehtori on robotti. Se liukuu pyörillä ja syö öljyä. Joskus sen kansliaan tulee korjausmies ja aina kun rehtori oli korjattu se pihisi innosta ja sen suusta tuli paperisilppua. Ja siitä ei siivoojat pitäneet. Wenla Nwajei 1 3 C Koulumme rehtori vaihdettiin robottiin. Robotti oli ihan hyvä. Sillä oli myös haittapuolet, koska se vei sähköä todella paljon. Eräänä päivänä Robotti pimahti ja se alkoi huudella megafoniin aivan hulluja. Sen jälkeen se alkoi heitellä ruokaa seinille. No me päätimme ottaa oikean rehtorin takaisin. No robotti oli fiksumpi ja se siivosi myös paikan mutta minkäs teet jos robotti sekoaa. Ilari 5 lk Se olisi varmaan aika outoa mitäköhän tapatuisi jos rehtori olisi välituntivalvojana, ja alkaisi sataa. Otto Lankinen 1A Meidän koulun rehtori on oikea robotti. Se on muuten pätevä, vähän on vaan ruuvit löysällä. Välillä rehtori sekoaa, silloin se tarttee korjaajaa. Viimeksi kun se sekosi, Tuli meille biologinen rehtori. Kristian Arkela 6A Uusi lukuvuosi alkaa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Uuden lukuvuoden aloituspäivä rehtoreille opetusviraston juhlasalissa Linnanmäki-ilta koko opetusviraston henkilökunnalle ja heidän perheilleen Pääkaupunkiseudun rehtoripäivät Espoossa, Dipolissa Koulusihteeripäivät Turussa Helsingin rehtoripäivät Haikon kartanossa Next Gate -messut Wanhassa Satamassa. Seppä jo syntyessään Milloin alkoi ammatinvalinnan opetus Helsingin kansakouluissa? Vastaus löytyy sivulta 24. helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto 23

24 Nessi Hovi Tiina Sandberg Kantapääopiston kautta yrittäjäksi Helsingin palvelualojen oppilaitoksen (Helpa) vaatturilinjalta valmistunut Nessi Hovi on tiennyt aina haluavansa oman vaatemerkin ja ryhtyvänsä yrittäjäksi. Roihuvuoressa hän tiesi saavansa maan parhaan teknisen pohjan ammattiin. Sieltä oli hyvä jatkaa maailmalle suunnittelua ja vaatemerkin rakentamista oppimaan. Yrittäjänä hän on itseoppinut, tyhmänrohkeakin omasta mielestään. Nessi Hovi -vaatemerkki on ollut olemassa jo viitisen vuotta ja saavuttanut mainetta sen verran, että suunnittelija Hovi tietää olevansa oikealla tiellä. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia vaatteista myydään ulkomaille: Norjaan, Saksaan, Belgiaan, Englantiin, Japaniin ja Espanjaan. Koto-Suomen valloitus on alkanut todenteolla viime syksynä, jolloin Nessi Hovi avasi oman merkkiliikkeen Helsinkiin Eerikinkadulle. Naapurimaan, Ruotsin, markkinat ovat vielä vasta unelma, joka odottaa totetumistaan. Tilanne Suomessa on aika jännä sikäli, että täällä pitää hankkia kannukset, hyväksyntä ensin ulkomailta. Suomen markkinat ovat vaikeat suomalaisille pienille merkeille, mutta Ruotsin markkinat vielä vaikeammat. Ruotsi on hyvin sisäänpäinlämpiävä maa. Siellä myydään lähinnä omia pieniä merkkejä, joita onkin tosi paljon. Näitä asioita ja paljon muuta pienen vaatemerkin luotsaamiseen liittyvää, nuori suunnittelija on joutunut opettelemaan kantapään kautta. Hän uskoisi tekevänsä monen asian toisin, jos aloittaisi nyt yrityksen pyörittämisen. Rohkea en ole, pikemminkin olen uskaltanut lähteä tähän touhuun tietämättömyyttäni ja tyhmyyttäni. Minulla on ollut paljon onnea matkassa, mutta myös epäonnea. Virheet ovat monesti kalliita. Bisneskoulutuksen puute on selvä jarru. Terve järki ja tunne ohjaavat tekemisiäni, mutta voi sanoa, että hoidan yritystä kaupallisesta näkökulmasta huonosti. Yrittäjän arki tarkoittaa työtä kellon ympäri ja vuoden jokaisena päivänä. Vasta vuoden ajan hän on ottanut sunnuntait vapaata töistä. Ja vuodenvaihteen tienoilla hän teki radikaalin tempun otti viikon lomaa. Niin kliseiseltä kuin kuulostaakin, työmäärä on hurja. Viisi vuotta painoin tuntia päivässä ilman ainoatakaan vapaapäivää. Toisaalta, aika kuluu nopeasti, kun tekee sitä mistä tykkää. Yrittäjäpersoona on hänen mielestään synnynnäisesti vähän hullu ja hyvällä itseluottamuksella varustettu. Tavoitteita pitää olla, virheistä on osattava ottaa opiksi, mutta itsesäälissä rypemiseen ei ole aikaa. Iso tai pieni yritys, menestyvä tai aloittelija, ongelmia tulee aina eteen. Se on yrittäjän arkea. Roihuvuori yhä sydäntä lähellä Nessi Hovi oppi tekemään pitkiä päiviä jo opiskeluaikanaan. Muutamat innokkaimmat oppilaat ottivat tavakseen jäädä koululle tuntien jälkeen ompelemaan. Monesti päivä venyi iltakymmeneen. Oma päättelykyky kehittyi kummasti, kun ei ollut ketään jolta kysyä neuvoa. Muuten motivoitunut opiskelija olisi kenties turhautunut koulun tahtiin, jossa edettiin keskiverron mukaan. Tein töitä erilaisella asenteella kuin moni muu. Minulla oli selvä suunnitelma, jossa koulu oli yksi etappi. Hän kiittää koulun antamia teknisiä valmiuksia. Ilman ompelutaitoa olisi vaikea pärjätä. Ompelen mallikappaleet itse, säästän huimasti kun en joudu ulkoistamaan sitä. Nessi Hovi maksaa kiitollisuudenvelkaansa koululle kahdella tavalla. Hän ensinnäkin ottaa ateljeeseensa säännöllisesti harjoittelijoita vanhasta opinahjostaan ja toiseksi kuuluu koulun ammatilliseen neuvottelukuntaan. Hänestä on tärkeää kehittää koulua. Esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta, nimenomaan pienen vientiyrityksen luotsaamista, olisi hyvä saada kouluun enemmän. Samoin Nessi Hovia mietityttää koulun epätasainen oppilasaines. Motivoituneet jäävät helposti keskiverto-oppilaan jalkoihin. Lisäksi neuvottelukunnan kautta säilyy kosketus kouluun, on mukava olla läheisissä väleissä tuttujen opettajien kanssa. Harjoittelijoita otan osin ihan taloudellisistakin syistä. He ovat ns. ilmaista työvoimaa ateljeessa. Innostuneita ja ahkeria työntekijöitä. Täällä Vastaus sivun 23 kysymykseen Ammatinvalinnan opetus on kuulunut Helsingin jatkokoulujen opetussuunnitelmaan vuodesta 1929 lähtien. Jo 1906 aloitti kansakoulujen työnvälitystoimisto, jota muutama opettaja hoiti sivutoimenaan. Vuonna 1911 Helsingin suomenkielisistä kansakouluista päästötodistuksensa saaneista pojista 17 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia oli seuraavana vuonna ammattikoulussa tai muussa ammattiopissa. Suurin osa aloitti varsinaisen työelämänsä jo 12-vuotiaana. Yleisin poikien ensimmäinen työpaikka oli tilapäinen kauppaliikkeen juok- he näkevät läheltä, mitä pienen vaatemerkin pyörittäminen on pitkiä päiviä ja raakaa duunia, mutta en koskaan unohda että he ovat tulleet luokseni oppimaan ja kehittymään. Ateljeessani he saavat tehdä erilaisia töitä ja ihan eri tahdilla kuin koulussa. Työnohjaus on aina henkilökohtaisempaa ja pystyn keskittymään opiskelijan tarpeisiin varmasti paremmin kuin opettaja koulussa, jolla on parikymmentä opiskelijaa koko ajan kyselemässä neuvoja. Pyrin aina luomaan itseni ja harjoittelijoiden välille suhteen, josta molemmat oppivat ja hyötyvät. Usein innostus syttyykin ja jää kytemään harjoittelujakson päätyttyä. Vaikka monta asiaa olisi voinut tehdä toisin, Nessi Hovi ei ole tinkinyt unelmistaan. Menestystä on tullut jo sen verran, että tavoitteet uskaltaa sanoa ääneen. Haluan kasvaa yrityksenä merkin kanssa. Tämä tarkoittaa toisaalta vakaata toimeentuloa ja toisaalta tuotemerkin kehittymistä. Haluan joku päivä olla suunnittelijana omassa yrityksessäni, niin että joku toinen hoitaa hallinnon ja markkinoinnin ja talouden. n supoika. Tyttöjä oli kotiapulaisina ja lastenhoitajina. Ammattikoulu mahdollisti tulevaisuudessa arvostetumman työnimikkeen kuin pelkkä ammattitaidoton työläinen. Tietenkin taidot moneen ammattiin saatiin vuosien myötä myös kantapään kautta ikivanhan oppipoika kisälli mestari-järjestelmän hengessä. Kuvassa Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja Oy:n seppiä vuonna Sauli Seppälä, museolehtori Helsingin kaupunginmuseo, Koulumuseo Kalevankatu 39 41, p , pertti nisonen