TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTO TOIMINTAKERTOMUS Käsitelty ohjausryhmän kokouksessa Hyväksytty johtoryhmässä tammikuussa Toimintakertomukseen sisältyviin talouslukuihin ei ole vielä käytettävissä tilinpäätöstietoja, joten lukuihin voi tulla pieniä muutoksia.

2 1 ITÄ-SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTON TOIMINTA VUONNA 2002 Vuonna 2002 Itä-Suomen virtuaaliyliopiston toiminta-alueita olivat henkilöstökoulutus, sisältötuotannon tuki ja tutkimus. 1 HENKILÖSTÖKOULUTUS 1.1 Projektin tavoite ja toimintapa Itä-Suomen virtuaaliyliopiston henkilöstökoulutustyöryhmän toiminnasta vastaa oppimiskeskuksen johtaja Ulla Voutilainen Kuopion yliopistosta. Henkilöstön koulutushankkeessa organisoidaan verkko-opetuksen valmiuksien parantamiseen tähtäävää koulutusta Joensuun ja Kuopion yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opetushenkilöstön tarpeisiin. Koulutusta toteutetaan kolmella toisiaan täydentävällä tasolla (Ope.fi I-III). Koulutusta tarjotaan yliopistokohtaisena, yliopistojen välisenä ja valtakunnallisena koulutuksena (TieVie-hanke). Itä-Suomen virtuaaliyliopiston henkilöstökoulutuksen tavoitteena on perehdyttää verkko-opetuksesta kiinnostuneet ja toteutusta suunnittelevat opettajat verkko-opetuksen teoreettisiin perusteisiin, suunnitteluprosessiin, toteutukseen ja arviointiin, parantaa verkko-opetusta toteuttavien perus- ja erityistaitoja, kouluttaa osasta kouluttajia ja asiantuntijoita yliopiston ja laitosten verkko-opetuksen kehittämistehtäviin ja tiedottaa muulle henkilöstölle verkko-opetuksen mahdollisuuksista ja käytänteistä 1.2 Kohderyhmät yliopistojen verkko-opetuksesta kiinnostuneet henkilöt, joiden kouluttautumisen merkitys työyhteisön tai tieteenalan opetuksen kannalta on merkittävä henkilöt, joilla on kokemusta ja koulutusta tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta perus- ja ja/tai täydennyskoulutukseen henkilöt, jotka lisäksi haluavat sitoutua pitkään koulutukseen ja virtuaaliyliopiston kehittämistyöhön. a) I tason koulutus (perusvalmiudet) Ensimmäisen tason valmiuksilla tarkoitetaan opettajien tietoteknisiä ja opetuksen perusvalmiuksia, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään oppimisalustaan, vaan ovat yhteisiä kaikille verkko-opetuksen muodoille. Perusvalmiudet jaetaan vaadittaviin ja toivottaviin perusvalmiuksiin. Ensimmäisen tason koulutuksen henkilöstö hankki pääosin omatoimisesti, koska tämäntyyppistä koulutustarjontaa oli kaikissa yliopistoissa. Koska henkilökunnalta on ollut tarvetta sellaisten perusvalmiuksien kehittämiseen, joista ei ole ollut riittävästi koulutustarjontaa omassa yliopistossa, järjestettiin lyhytkestoisia (1-4 tuntia) koulutuksia: www-sivut peruskurssi, www-sivut jatkokurssi, WebCT esittelykurssi, FrontPage-Kotisivut opettajan työkaluna, Verkko-oppimateriaalin suunnittelun periaatteita, PowerPoint esityksen

3 2 teko, www-sivujen toimittaminen I, Videoneuvottelukoulutus ja www-sivujen toimittaminen II. b) II tason koulutus (3+2 opintoviikkoa) Edellytyksenä toisen tason koulutukseen pääsemiselle on, että hakijalla on tieto- ja viestintätekniikan perusvalmiudet. Oman osaamisensa hakija voi osoittaa kurssitodistuksilla tai lomakepohjaisella itsearvioinnilla valittuna omaan opetukseen liittyvä opintojakso tai sen osa, jonka hän konkreettisesti toteuttaa koulutuksen aikana ja halua jakaa koulutuksessa omaksuttua osaamista myöhemmin oman yksikön käyttöön (tiedonvälitys, ohjaus). Toisen tason koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille/muulle henkilöstölle valmiudet soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa omassa opetuksessaan pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Koulutuksen sisältö verkko-opetuksen teoreettiset perusteet (verkkopedagogiikka), verkko-opetusalustoihin tutustuminen ja niiden arviointi, oman verkko-opetuksen konkreettinen suunnittelu (opintojakson tai sen osan tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointi; viestintä ja graafinen ilme) ja toteutus mahdollisimman pitkälle koulutuksen aikana, verkko-opetustaitojen kehittäminen eri osaamisen alueilta, verkkokeskusteluun osallistuminen ja verkko-ohjauksen käyttö oman suunnittelun tukena sekä kokemuksien saaminen opiskelusta tieto- ja viestintäteknologiaperustaisesti. Koulutuksessa korostui oman oppimateriaalin suunnittelu, joka toteutettiin yliopistojen käyttämässä WebCT-oppimisalustassa. Koulutus oli menetelmiltään monimuotoinen. Sen tarkoituksena oli tukea osallistujien verkko-opetuksen suunnitteluprosessia ja auttaa näkemään teknologian mahdollisuudet opiskelijoiden yhteistoiminnallisessa tiedonmuodostuksessa ja oppimisessa. Koulutukseen sisältyi myös erilaisten oppimisalustojen ja verkko-opetuskäytänteiden esittelyä. Tarkemmasta koulutuksen sisällön suunnittelusta vastasi työryhmä, jossa oli edustajia kustakin yliopistosta. Työryhmän jäsenet olivat: pj. Ulla Voutilainen Kyo, Jorma Enkenberg Joy, Anu Wulff Kyo, Annikka Nurkka LTKK, Joanna Muukkonen LTKK, Jussi Salo LTKK, Paula Jussila Joy, Katja Halmetoja Joy, Teija Räihä Kyo, Sari Tervonen Kyo. Koulutus jakautui kahteen osaan. 1) Verkko-opetukseen perehdyttävä osio oli laajuudeltaan 3 opintoviikkoa. Etäluennot pidettiin kaikkien yliopistojen ryhmille yhteisesti. Verkossa käytävät keskustelut olivat sekä yhteisiä että yliopistokohtaisia. Harjoitukset ja opetuksen suunnitteluprosessit ohjattiin yliopistokohtaisesti. 2) Valinnaiset koulutusosiot, joista opiskelija kokosi kiinnostuksensa ja tarpeensa mukaan 2 opintoviikon kokonaisuuden. Taitokursseja pidettiin non-stop tyyppisesti koko vuoden. Koulutukseen osallistuvat tekivät kurssisuorituksenaan omaan opetukseensa tai työhönsä liittyvän verkko-opetuksen suunnitelman. Kussakin yliopistossa toimiva opintojakson tuutori arvioi ja hyväksyi suunnitelman. Koulutuksen suorittaminen edellytti suunnittelun ja mahdollisen toteutuksen ohella myös aktiivista osallistumista lähi- ja verkko-opetukseen ja -

4 3 ohjaukseen. Todistuksen koulutuksesta antoi Itä-Suomen virtuaaliyliopisto, allekirjoittajina kurssin pitäjä ja Itä-Suomen virtuaaliyliopiston henkilöstökoulutuksen vastuuhenkilö. c) III tason koulutus (10-12ov) Kolmannen tason koulutuksen tavoitteena on syventää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista ja kehittää verkko-opettajan asiantuntijuutta. Koulutuksen aikana osallistuja toteuttaa oman verkko-opetuksen kehittämishankkeen. Koulutus koostuu viidestä erillisestä moduulista ja loppuseminaarista. Moduulit pohjautuvat verkko-opetuksen tutkimukseen ja teoriaan. Koulutus järjestetään yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. Koulutukseen valittiin yhteensä 15 osallistujaa (5 osallistujaa / yliopisto) hakemusten perusteella näistä yliopistoista. Koulutukseen hakeutuvilla tuli olla verkko-opetuksen perustaidot, jotka hän saattoi osoittaa koulutuksista saamillaan todistuksilla. Kolmannen tason koulutuksen moduulit 1. Verkko-opetuksen filosofiset ja kulttuuriset lähtökohdat 1 ov Sisältö: Opetuksen etiikka, opetuksen ja indoktrinaation filosofia, kasvatusfilosofia. Soveltaminen verkko-opetukseen. Verkko-opetuksen kulttuurinen konteksti. Dialogisuus. Suoritustapa: Tutustuminen ennakkomateriaaliin, luennot ja oppimistehtävä. Aikataulu: To-pe Savonlinnassa. 2. Verkko-opetuksen prosessit hallintaan 2 ov Sisältö: Pitkäjännitteinen sisällöntuotanto, verkko-opetus koulutuksen kehittämisprosessina näkökulmia suunnitteluun ja arviointiin, opettaja päätöksentekijänä verkko-opiskelun prosesseissa. Suoritustapa: HOPS, kehittämishankkeen suunnittelu, muu suoritustapa tarkentuu myöh. Aikataulu: Loka-joulukuu Verkkodidaktiset käytännöt 3 ov Sisältö: Oppimiskäsityksen muutos ja verkkopedagoginen tutkimus verkkodidaktisten käytäntöjen perustana. Moduuli rakentuu osallistujien käytännössä kohtaamista, verkko-opetukseen liittyvistä ongelmista käsin, joihin etsitään ratkaisuja eri asiantuntijaluentojen antamien virikkeiden avulla. Suoritustapa: Luennot, verkkotyöskentely, oppimistehtävät. Aikataulu: Helmi-toukokuu Verkot ja viestintä 2 ov Sisältö: Viestintä verkossa ja videoneuvottelussa, kirjoittaminen viestinnän välineenä, yhteistoiminnallisuus viestinnässä. Suoritustapa: Tarkentuu myöhemmin. Aikataulu: Elo-lokakuu Taitokurssit 2-4 ov

5 4 Aiheita: Mm. kuvankäsittely, äänenkäsittely, verkkovideon tuottaminen, verkkoohjelmointi. Aikataulu: Kursseja tarjolla ajalla elokuu 2002-marraskuu Loppuseminaari Sisältö: Oman kehittämishankkeen työstäminen valmiiksi. Tuotos voi olla posteri, suullinen esitys, verkkokurssi tms. Suoritustapa: Oman kehittämishankkeen esittely ItäSuomalaista OpetusTeknologiaa messuilla Kuopiossa. Aikataulu: Projektista saadut kokemukset, arviointi ja eri osapuolten antama palaute Henkilöstökoulutuksen arviointitiedon keräämiseksi luotiin yhteiset muodot. Arviointia kerättiin verkkovälitteisesti ja jatkuvasti. Arviointitiedon dokumentoi projektihenkilöstö. Arvioinnin muodot, joita arvioinnissa tarpeen mukaan käytettiin 1. koulutettavien lähtötason ja motivaation arviointi haastattelut itsearviointilomakkeet 2. koulutuksen arviointi koulutuksesta saadut palautteet henkilöstökoulutustyöryhmän itsearviointi viivästetty palaute Arvioinnin välineinä käytettiin verkkolomaketta, jossa oli kaikkea opetusta koskeva yhteinen osio ja kursseittain eriytyvä osio. Tuotettavia opintojaksoja ja oppimateriaaleja varten laadittiin pedagogisessa ryhmässä arviointi/laatukriteerit. Kokemukset koulutusyhteistyöstä olivat positiivisia. Koulutukseen osallistuneiden palautteet käsiteltiin työryhmän kokouksissa ja annettiin tiedoksi kouluttajille koulutuksen kehittämiseksi vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla osallistujien tarpeita. Koulutus oli rakenteeltaan toimiva, mutta videokonferenssilaittein toteutettuihin luentoihin liittyi pedagogisia ja teknisiä ongelmia. Videokonferenssilaittein tapahtuvaa opetusta helpotettiin siten, että verkkoon laadittiin teknisiä ja pedagogisia tukimateriaaleja. Koulutuksen jälkeen opettajien jatkaessaan työskentelyään oman verkkokurssinsa parissa, heistä on osa tarvinnut ja saanut tukea ohjaajiltaan. Myös taitokurssit ovat tarjonneet tukea verkkokurssin jatkototeutukselle. Yhteistyö koulutuksen toteuttamisessa on ollut hyvää ja työryhmän jäsenten keskenään ja kouluttajien käymät keskustelut ovat vieneet koulutuksen kehitystä eteenpäin. Työryhmän jäsenten oma kouluttautuminen tuo myös uusia näkökulmia koulutukseen. 1.4 Projektin toiminnasta tiedottaminen ja tulosten levittäminen

6 5 Hankkeesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta tiedotettiin kaikissa yliopistoissa pilottihankkeisiin osallistuville, laitosten johtajille ja muulle henkilökunnalle yliopistojen tiedotuslehdissä, laitospostissa ja yliopistojen sekä Isvy:n www-sivuilla. Osa koulutustilaisuuksista pidettiin kaikille opettajille ja muulle henkilöstölle avoimina luento- ja keskustelutilaisuuksina. 1.5 Projektin konkreettiset tuotokset Henkilöstökoulutustyöryhmä on kokoontunut vuoden 2002 säännöllisin väliajoin (22.1., 22.4., 5.8., 18.10). Yhteisissä kokouksissa ollaan käyty läpi koulutuksista saatuja kokemuksia ja niiden pohjalta suunniteltiin ja kehitettiin koulutuksia edelleen osallistujien tarpeita vastaaviksi. Joensuun ja Kuopion yliopiston sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yhteistyö henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi on ollut hyvää ja kehitystä eteenpäin vievää. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat innokkaasti kouluttaneet itseään verkkoopetuksen eri osa-alueilla, joka osaltaan edistää uusien koulutusnäkökulmien löytämistä ja kehittämistä. Henkilöstökoulutuksen myötä yliopistojen henkilökunnan keskuudessa on herännyt kiinnostus verkko-opetusta kohtaan, joka näkyy henkilöstökoulutukseen osallistuneiden määrässä ja verkkokurssien lisääntymisenä yliopistoittain. Tavoitteena onkin toteuttaa ja kehittää Joensuun ja Kuopion yliopiston sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yhteistyönä henkilöstökoulutusta ja arviointivälineitä edelleen vuonna Vuonna 2002 ISVY:n yhdessä kunkin yliopiston oppimiskeskuksen tai opetusteknologiakeskuksen kanssa järjestämään koulutukseen osallistui liki 700 henkilöä. Kaikkea henkilöstökoulutusta ei pystytä muuttamaan opintoviikoiksi ja osittain kurssit ovat vielä kesken. Taso Osallistujien määrä Suoritetut opintoviikot Ope.fi I Ope.fi II ,5 Ope.fi III Toteutetut henkilöstökoulutuksen opintojaksot vuonna 2002 Toteutetut kurssit ovat lähinnä taitokursseja, josta johtuen verkko-opetuksen määrä on pieni. Opintojakso Järjestäjä Laaju us Osallistujien lkm Verkko-opetus % Hot Potatoes (I) JOY/ISVY 2x3h 3 - Netmeeting (I) JOY/ISVY 1x3h 10 - WebCT esittelykurssi (I) JOY/ISVY 1x5h 10 - WebCT työvälinekurssi I (II) JOY/ISVY 1x7h 8 - WebCT työvälinekurssi II (II) JOY/ISVY 1x6h 7 - Videota verkkoon (II) JOY/ISVY 1,5ov 11 - Videota verkkoon jatkokurssi (II) JOY/ISVY 1,5ov 9 - Ääntä verkkosivuille (II) JOY/ISVY 1ov 7 - Ääntä verkkosivuille jatkokurssi JOY/ISVY 0,5ov 6 - (II) WWW-sivujen JOY/ISVY 1x3h 17 -

7 6 tuottamismahdollisuudet (I) WWW sivut peruskurssi (I) JOY/ISVY 1ov 4 - WWW sivut jatkokurssi (II) JOY/ISVY 1ov 6 - PDF dokumentit (I) JOY/ISVY 1x3h 16 - Esitysgrafiikka (I) JOY/OPTEK 4x3h 14 Esitysgrafiikka, jatkokurssi (II) JOY/OPTEK 1x3h 9 - Dreamweaver (II) JOY/OPTEK 2x4h 16 Dreamweaver, sivuston hallinta (II) JOY/OPTEK 1x4h 5 Virtuaaliopetuksen välineet (II) JOY 3ov 6 50% Adobe Premier 2 (II) LTTK 2x h Kuvankäsittely (I) LTTK 2x h PDF-tiedostot (I) LTTK 2x8h 12 - PDF-tiedostot jatkokurssi (II) LTTK 8h 4 - Excel erik.toiminnot (I) LTTK 8h 4 - FrontPage (II) LTTK 16h 8 - Verkko-opetuksen perusteet (II) LTTK 3ov 15 50% PDF-tiedostot jatkokurssi (II) LTTK 8h 8 - PowerPoint (I) LTTK 8h 12 - Äänenkäsittely (II) LTTK 16h 7 - Videoeditointi (II) LTTK 16h 10 - PDF-tiedostot jatkokurssi (II) LTTK 16h 4 - Outlook2000 (I) LTTK 16h 4 - Office2000 yhteiskäyttö (I) LTTK 16h 5 - PowerPoint (I) LTTK 6h 15 - elearning seminaari (II) LTTK 8h 51 - Opetusta verkossa seminaari (II) LTTK 3h 56 - Verkko-opetus seminaari (II) LTTK 3h 16 - Verkko-ohjaus seminaari (II) LTTK 4h 36 - PDF-peruskurssi (I) LTTK 2x8h 16 - PDF-jatkokurssi (II) LTTK 2x8h 10 - FrontPage-peruskurssi (II) LTTK 2x h Front-jatkokurssi (II) LTTK 16h 6 - Kuvankäsittely-peruskurssi (I) LTTK 18h 8 50% Kuvankäsittely-jatkokurssi (II) LTTK 6h 5 - PowerPoint-peruskurssi (I) LTTK 8h 8 - PowerPoint ja multimedia (II) LTTK 8h 4 - Office2000 tehokäyttö (II) LTTK 8h 10 - Windows XP (I) LTTK 8h 7 - Äänenkäsittely (I) LTTK 16h 7 - TI/Tiedostojen pakkaus ja purku (I) LTTK 2h 8 - TI/Kuvien skannaus (I) LTTK 2h 10 Verkko-opetuksen perusteet (II) KY 3ov 17 50% Opiskelun ohjaaminen verkossa (II) KY 1ov 7 50% Oppimisen arviointi verkossa (II) KY 1ov 7 50% Oppimateriaalin tuottaminen KY 0,5ov 9 10% verkkolähetykseksi (II) Verkko-opetuksen perusteet KY kauppatieteilijöille (II) PowerPoint perusteet (I) KY PowerPoint perusteet (I) KY Videoeditoinnin perusteet (II) KY 14 6 JOY/OPTEK = Opetusteknologiakeskuksen järjestämää koulutusta JOY/ISVY = ISVY:n järjestämää koulutusta

8 7 1.7 Budjetti ja toteuma Henkilöstökoulutuksen budjetti vuonna 2002 oli ,77 euroa. Se budjetoitiin yliopistojen kesken seuraavasti: Joensuun yliopisto ,67 euroa, Kuopion yliopisto ,43 euroa, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ,67 euroa. Lisäksi käytössä oli vuodelta 2001 siirtyneitä varoja Joensuun yliopistossa 5 772,61 euroa, Kuopion yliopistossa ,93 euroa ja Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 1 311,21 euroa. Yliopistojen oma rahoitusosuus oli euroa. Kuopion yliopisto suunnitteli ja organisoi III tason koulutuksen. Henkilöstökoulutuksen menot menolajeittain ja yliopistoittain (OPM:n rahoitusosuus). JoY KuY LTKK YHTEENSÄ Henkilöstökulut , , , ,42 Ostopalvelut (luentopalkkiot, henkilöstöpalvelut) 1 944, , , ,91 Matkakulut 3 173, ,37 840, ,50 Verkko-opetuksen muut kulut (mm. silta- ja puhelinkulut, oppimisalustan hallinnointi, käyttöoikeusmaksut) 26, ,31 171, ,20 YHTEENSÄ , , , ,89 Osahankkeen henkilöstökulut muodostuivat seuraavasti: - suunnittelija Katja Halmetoja, Joensuun yliopisto, (osa palkasta) - suunnittelija Teija Räihä, Kuopion yliopisto, (osa palkasta) 1.8 Yhteystiedot Vastuuhenkilö Ulla Voutilainen, johtaja Kuopion yliopisto Oppimiskeskus PL Kuopio puh ulla.voutilainen@uku.fi 2 SISÄLTÖTUOTANNON TUKI ISVY:n rahoituksella mahdollistettiin kussakin yliopistossa yhden henkilötyövuoden työpanos sisältötuotannon tukitehtävissä. Pääpaino toiminnassa on ollut opettajien neuvonta verkkokurssien tuottamisessa ja henkilöstökoulutuksessa. Tukihenkilöt kokoontuivat myös yhteisiin seminaareihin kehittämään valmiuksiaan ja keskinäistä yhteistyötä. Tärkeimmät kokoontumiset olivat multimediaseminaarit kesäkuussa ja marraskuussa. Molemmissa seminaareissa kouluttajana toimi Tuomas Lehtinen Mediamaisterista Tampereelta. Kesäkuun

9 8 seminaarissa Lappeenrannassa opiskeltiin videon käyttöä verkkokurssissa ja marraskuun seminaarissa Joensuussa opiskeltiin verkkokäsikirjoittamista. Sisällöntuotantoa arvioitiin toteuttamalla kesällä 2002 sisällöntuottajille suunnattu kysely. Se osoitti, että työskentelyn puitteet ovat hyvässä kunnossa. ISVY:n sisällöntuottajat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä tehtäviinsä ja uusiin haasteisiin. Käytössä on hyvät välineet ja sisällöntuottajilla on tarvittavat tvt-taidot. Ainelaitoksilla työskentelevät sisällöntuottajat ovat käyttäneet oppimis-/opetusteknologiakeskuksien tukipalveluja. Kehittämisen kohteeksi nousivat vuorovaikutusvälineiden ja multimedian käyttö sekä tuottamisen malli. Pedagogiset lähestymistavat tulisi saattaa opetuksen kehittäjien käytännön työkaluiksi. Verkkokurssien saaminen laajan yliopistoyhteistyön käyttöön on myös tulevaisuuden haaste. Laajemmin arvioinnin tuloksia on esitelty ISVY:n sisällöntuotannon julkaisuun sisältyvässä artikkelissa. Tuloksia esiteltiin myös E-Learn konferenssissa Kanadassa lokakuussa. Sisällöntuotannon tukihenkilöitä, kurssien tekijöitä ja muuta ISVY:n henkilökuntaa osallistui Saksassa Learntech-konferenssiin. On- line Educa konferenssissa Berliinissä esiteltiin ISVY:n toimintaa mukaan lukien kahden opetushankkeen tuottamia verkkokursseja. Vuonna 2002 tuotettiin julkaisu Projektina verkko-oppiminen Sisältöä ja tukea itäsuomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Muista toiminnoista voidaan mainita ISVY:n tuella matematiikan osahankkeen järjestämä animaatioseminaari, jonka johti Dr. Timo Ehmke Kielin yliopistosta. Valtakunnallisista virtuaaliyliopistohankkeista ISVY on tehnyt yhteistyötä erityisesti OVIhankkeen, TieVie-hankkeen (henkilöstökoulutus), IT-Pedan ja TieDOT-projektin kanssa. Itä- Suomen virtuaaliopiston edustajat ovat osallistuneet myös Suomen virtuaaliyliopiston yhteyshenkilötapaamisiin. Budjetti ja toteuma Sisällöntuotannon kokonaisbudjetti oli ,04 euroa. Kullekin yliopistolle oli budjetoitu ,59 euroa. Lisäksi käytössä oli vuodelta 2001 siirtyneitä varoja Joensuun yliopistossa 4 121,77 euroa, Kuopion yliopistossa 5 974,32 euroa ja Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 5 627,61 euroa. Sisällöntuotannon tuki -osahankkeen menot menolajeittain ja yliopistoittain (OPM:n rahoitusosuus). JoY KuY LTKK YHTEENSÄ Henkilöstökulut , , , ,80 Matkakulut 7 420, , , ,56 Ostopalvelut 1 352,80 0,00 0, ,80 Muut kulut (ilmoituskulut, kirjallisuus, ohjelmat, käyttöoikeusmaksut, osallistumismaksut, toimisto- ja puhelinkulut) 2 820,96 950,22 636, ,43 YHTEENSÄ , , , ,59 Osahankkeen henkilöstökulut muodostuivat seuraavasti: - suunnittelija Ismo Järvinen, Joensuun yliopisto, (osa palkasta), - suunnittelija Katja Halmetoja, Joensuun yliopisto, (osa palkasta),

10 9 - suunnittelija Sari Tervonen, Kuopion yliopisto, , - suunnittelija Sami Jokelainen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu TUTKIMUS Tutkimuksen osahankkeessa on pyritty etsimään ISVY:n opetus- ja koulutustoimintaa tukevia toimintamuotoja ja painopistealueita. Yhteistyöverkostoa on kehitetty ja näkyvin yhteinen tapahtuma oli huhtikuun tutkimusseminaari Joensuussa, johon osallistui noin 30 henkilöä kolmesta yliopistosta. Loppuvuodesta 2001 oli haettavana tutkimusapurahoja. Hakemuksia saatiin 24. Asiantuntijalausuntojen pohjalta ohjausryhmä jakoi apurahoja kymmenelle tutkijalle yhteensä euroa. ISVY:n apurahatutkijat edustavat eri itäsuomalaisten yliopistojen oppiaineita. Joensuussa painottui kasvatustiede, Kuopiossa hoitotiede ja Lappeenrannassa luonnollisesti tekniset alat. Yhteinen nimittäjä ISVY:n tutkimukselle on opetusteknologia ja verkkopedagogiikka, lähinnä eri opetushankkeitten tukena. Rajallisista resursseista huolimatta apurahat ovat herättäneet mielenkiintoa alaan liittyvään tutkimukseen, joka voi luoda pohjaa tulevaisuudessa laajemmille tutkimushankkeille. Apurahatutkijoitten aiheet ovat liitteenä 2. Lappeenrannassa pidetyssä seminaarissa esiteltiin vuoden 2001 apurahatutkijoitten tutkimusten tuloksia. Joensuussa pidetyssä Virtuaaliset oppimisympäristöt teemaseminaarissa tavoitteena oli selvittää virtuaalisten oppimisympäristöjen kehitystilannetta ja pedagogisia tavoitteita oppijan näkökulmasta. Vierailevana esitelmöitsijänä seminaarissa oli professori Päivi Häkkinen Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen kansainvälistämiseksi ja tutkimushankkeitten käynnistämiseksi järjestettiin verkko-oppimisen sosio-kulttuurisia edellytyksiä tarkasteleva konferenssi First Conference on Educational Technology in Cultural Context yhteistyössä Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Konferenssia edelsi kansainvälinen kesäkoulu Mekrijärvellä Lisäksi tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa järjestettiin säännöllisesti kokoontuvaa opetusteknologiaseminaaria. ISVY:n toimijat ovat esiintyneet kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa, mm. kehitysjohtaja Esko Kähkönen E-Learn konferenssissa Montrealissa ja Sirpa Torvinen Frontiers in Education konferenssissa Bostonissa. Budjetti ja toteuma Tutkimus-osahankkeen budjetti oli ,13 euroa, josta kullekin yliopistolle oli budjetoitu apurahoihin ,03 euroa ja lisäksi tutkimusseminaareihin ja matkoihin yhteensä ,04 euroa. Lisäksi käytössä oli vuodelta 2001 siirtyneitä varoja Joensuun yliopistossa 9 913,33 euroa. Tutkimus-osahankkeen menot menolajeittain ja yliopistoittain (OPM:nrahoitusosuus). JoY KuY LTKK YHTEENSÄ Apurahat 9 615, , , ,64 Tutkimusseminaarit 2 417,17 0,00 0, ,17 Matkakulut 3 229,98 0,00 0, ,98

11 10 Muut kulut (kirjallisuus, toimistokulut, tutkimusseminaarin materiaalikulut) 763,59 0,00 0,00 763,59 YHTEENSÄ , , , ,38 Joensuun yliopiston myöntämistä apurahoista kaksi siirtyi käytettäväksi vuoden 2003 puolella. Lisäksi Jarkko Suhonen ilmoitti luopuvansa hänelle myönnetystä apurahasta. Kuopion yliopistossa on maksettu yhdelle apurahansaajalle virheellisesti liikaa apurahaa, joka palautuu tutkimusmäärärahoihin vuonna OPETUSHANKKEET Vuonna 2002 ISVY:ssä toimi neljä opetushanketta: ympäristötekniikka, sovellettu matematiikka ja tilastomatematikka, tietojenkäsittelytiede sekä kauppatiede. 4.1 Ympäristötekniikka Tavoitteet ja toimintatapa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK) ympäristötekniikan laboratorio, Joensuun yliopiston biologian laitoksen ja julkisoikeuden laitoksen ympäristöoikeuden opetuskokonaisuus sekä Kuopion yliopiston ympäristötieteen koulutusohjelma toteuttavat yhdessä diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävän ympäristötekniikan koulutusohjelman. Koulutusohjelmaan osallistuvilla yliopistoilla on kaikilla omat painopistealueensa, joten opiskelijoilta koulutusohjelma edellyttää opiskelupaikkakunnan vaihtamista ainakin jossain vaiheessa opintoja. Opiskelutahti vaihtelee kuitenkin merkittävästi eri opiskelijoiden välillä. Tästä syystä koulutuksen joustavuuden takaamiseksi nämä opintojaksot on järjestettävä verkko-opetuksena Projektin käytännön toimenpiteet Ympäristötekniikan osahankkeessa on tähän mennessä toteutettu oppimisympäristö kymmenelle opintojaksolle (opintoviikkoina yli 30). Tavoitteena oli alun perin tuottaa kolme oppimisympäristöä jokaisessa yliopistossa eli yhdeksälle opintojaksolle. Vuoden 2002 loppuun mennessä on oppimisympäristö toteutettu viidelle Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opintojaksolle, kolmelle Joensuun yliopiston opintojaksolle ja kahdelle Kuopion yliopiston opintojaksolle. Vuoden 2002 aikana on toteutettu viisi oppimisympäristöä. Nestemäisten päästöjen hallinta, ympäristöjohtaminen ja tuotanto- ja palveluprosessit ovat LTKK:n opintojaksoja, jotka sisältävät vuonna 2002 tuotetun oppimisympäristön. Tosin erityisesti tuotanto- ja palveluprosessien osalta oppimisympäristöä tullaan edelleen kehittämään. Kuopion yliopiston opintojaksoista kemiallisen ympäristöhygienian opintojaksolle tuotettiin oppimisympäristö. Joensuun yliopiston toteuttamia oppimisympäristöjä olivat toksikologian perusteet sekä toksikologian perusteiden harjoitukset Projektista saadut kokemukset, arviointi ja eri osapuolten antama palaute

12 11 Opintojaksojen arviointia toteuttaa KT Raimo Silkelä. LTKK:n opintojaksojen osalta on syksyn 2002 aikana kerätty palautetta kaasumaisten päästöjen hallinnan opintojakson osalta. Tulokset ovat käytettävissä alkuvuodesta Joensuun yliopiston osalta on palautetta kerätty sekä ekotoksikologian perusteet että toksikologian perusteet opintojaksolta. Raimo Silkelän keräämän palautteen lisäksi arvioinnissa käytetään laitoksen yleistä arviointilomaketta, jonka pohjalta saadaan ainakin käsitys opiskelijoiden mielipiteistä. Kuopion yliopisto on kerännyt palautetta ympäristömikrobiologian opintojakson osalta itse laatimallaan kyselylomakkeellaan Hankkeen organisointi Hankkeessa on edetty vuoden 2001 toteutusmallin mukaisesti. LTKK:n ympäristötekniikan laitos palkkasi kaksi henkilöä, joiden tehtävänä oli opintojaksoihin liittyvän kurssimateriaalin hankinta ja käsittely verkko-opetuksen edellyttämään muotoon. Ratkaisumalleja mietittiin työryhmässä, johon kuuluivat edellä mainittujen henkilöiden lisäksi toimintaa koordinoivat professori Risto Soukka ja koulutuskoordinaattori Kati Koikkalainen. Oppimisympäristöjen tuottamisessa pyrittiin yhdenmukaisuuteen aikaisemmin tuotettujen oppimisympäristöjen kanssa. Tästä syystä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun työryhmä antoi oman esityksensä myös Joensuun ja Kuopion oppimisympäristöjen luentorakenteesta. Lopullisen hyväksynnän tehdyille ratkaisuilla antoi kuitenkin kyseisestä opintojaksosta vastaava henkilö. LTKK:n palkkaamat henkilöt antoivat Kuopion ja Joensuun yhteyshenkilöille tarvittaessa tukea myös kurssimateriaalin käsittelemisessä verkko-opetuksen edellyttämään muotoon. Joensuun yliopistosta yhteyshenkilönä toimi yliassistentti Olli-Pekka Penttinen ja Kuopion yliopistossa tutkija Heidi Lettojärvi Tutkimus Kati Koikkalainen on tehnyt tutkimuksen Luentoja osittain korvaavan ja niitä tukevan videomateriaalin tuottaminen ja muokkaaminen oppimisympäristöön sopivaksi, jossa hän tarkastelee sitä, mitä teknisiä toteutustapoja on lähiopetuksen siirtämiseksi etäopiskelijoille Budjetti ja toteuma Ympäristötekniikan osahankkeen kokonaisbudjetti oli ,17 euroa, josta Lappeenrannan teknilliselle korkeakoululle oli budjetoitu ,59 euroa ja Kuopion ja Joensuun yliopistolle ,79 euroa kummallekin. Lisäksi käytössä oli vuodelta 2001 siirtyneitä varoja Joensuun yliopistossa 58,76 euroa ja Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 3 498,56 euroa. Ympäristötekniikan osahankkeen menot menolajeittain ja yliopistoittain (OPM.n rahoitusosuus). JoY KuY LTKK YHTEENSÄ Henkilöstökulut , , , ,66 Laitehankinnat 1 493, ,00 0, ,34 Matkakulut 361,31 222,38 426, ,98

13 12 Muut kulut (toimistokulut, käyttöoikeusmaksut) 219,25 0,00 0,00 219,25 Yhteensä , , , ,23 Henkilöstökulut muodostuvat seuraavasti: - yliassistentti Olli-Pekka Penttinen, Joensuun yliopisto, , - tutkija Heidi Lettojärvi, Kuopion yliopisto, , - Hannariina Honkanen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, ja , - Toni Hartikainen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Yhteystiedot Professori Esa Marttila Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu p. (05) Esa.Marttila@lut.fi Professori Risto Soukka Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu p. (05) GSM Risto.Soukka@lut.fi 4.2 Sovellettu matematiikka ja tilastomatematiikka Tavoitteet ja toimintatapa Itä-Suomen virtuaaliyliopiston sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahankkeen osapuolina ovat sovelletun fysiikan laitos Kuopion yliopistosta, matematiikan laitos Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta sekä tilastotieteen laitos ja matematiikan laitos Joensuun yliopistosta. Hankkeesta Kuopiossa vastaa professori Jari Kaipio, Lappeenrannassa professori Jorma Mattila, Joensuussa matematiikan laitokselta professori Jukka Tuomela sekä tilastotieteen laitokselta professori Juha Alho. Hanketta koordinoi Joensuun yliopiston matematiikan laitos. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan kursseja, jotka materiaalinsa puolesta olisivat ainakin osittain itseopiskeltavissa. Aikomus tuottaa matematiikan kursseja täysin verkkopohjaisesti opiskeltaviksi on hyvin kunnianhimoinen ja vaativa, eikä se voi onnistua pelkällä oppimateriaalin sähköiseen muotoon muuntamisella. Tästä syystä hankkeessa on pyritty tuomaan oppimateriaaliin lisäarvoa vuorovaikutteisten harjoitusten, animaatioiden ja visualisointien yms. avulla. Matematiikka verkossa on jo sinänsä kaikkea muuta kuin yksinkertainen käsite: matemaattisen tekstin esittäminen normaalissa html-muodossa on hankalaa eikä käyttäjälle kovin kaunista katseltavaa. Parhaimmassa tapauksessa matematiikan verkkomateriaali

14 13 sisältäisi sopivan ulkoasun lisäksi myös matemaattisten lausekkeiden semantiikkaa, mutta sitä jouduttaneen odottamaan käytäntöön vielä vuosia. Hankkeen osapuolten kesken on sovittu varsinaisen luentomateriaalin saatavuudesta LaTeXformaatissa, mikä takaa mahdollisuudet materiaalin jatkokehittämiselle halutaanpa lopullinen verkkomateriaali esim. pdf- tai html-muotoiseksi. Pdf-muodon eduksi voidaan katsoa sen visuaalinen esitystapa sekä linkitettävyys normaalin html-sivun tapaan. Varsinkin laajoja oppimateriaaleja suunnitellessa on visuaaliseen puoleen panostettava, ettei se muodostu ongelmaksi oppimista ajatellen. Varsinaisen kurssitekstin ohella tai osana ja harjoituksissa voidaan käyttää aivan toisentyyppistä, itse matemaattisista rakenteista lähteviä esitysmuotoja. Matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä voidaan www-selaimessa havainnollistaa varsinaiseen materiaaliin lisättyjen Java-applet-pohjaisten dynaamisten kuvioiden avulla; tämä tuo materiaaliin aivan uuden ulottuvuuden, vuorovaikutteisen tutkiskelun ja askartelun, ellei peräti leikinkaltaisen kokeilunilon. Tällaista materiaalia on Joensuussa kokeiltu jo monena vuonna eri yhteyksissä hyvällä menestyksellä, vaikkakaan vaikutuksia oppimistuloksiin ei ole vielä tarkkaan tutkittu Projektin käytännön toimenpiteet Hankkeen puitteissa on syksyn 2002 loppuun mennessä toteutettujen kurssien virtuaalistamiseksi tehty seuraavia toimenpiteitä: 1. Numeerinen analyysi, syksy 2001 ja 2002 (Lappeenranta ja Joensuu) Kurssin tarpeisiin on tuotettu Java-appletteja havainnollistamaan numeerisia algoritmeja. Näin voidaan helposti laskea useita esimerkkejä, jotka käsin laskien olisivat turhan työläitä. Monet algoritmit on lisäksi koodattu Maplella, jolloin voidaan muokata itse algoritmeja. Kurssin kotisivut: 2. Käänteisongelmat, kevät 2002 (Kuopio) Kurssin järjesti Kuopion yliopiston sovelletun fysiikan laitos. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa kurssi perinteisenä luento- ja laskuharjoitusopetuksena (lähinnä KY:n omat opiskelijat) tai verkko-opetuksena (muut opiskelijat). Verkko-opiskelua varten oppimateriaali muokattiin pdf-muotoiseksi hypertekstiksi, johon oli lisätty linkkejä selventäviin yksityiskohtiin asioista, joihin kehitystyöryhmä (1 perusopiskelija, joka ei ollut suorittanut kurssia, 1 jatko-opiskelija, joka ei ollut suorittanut kurssia sekä 1 kurssin suorittanut jatkoopiskelija) havaitsi tarvittavan lisäselvitystä. Oppimateriaaliin oli liitetty myös interaktiivisia numeerisia esimerkkejä, joissa opiskelija pystyi kokeilemaan esimerkiksi erilaisten operaattoreiden ja parametrien vaikutusta saatuun tulokseen. Myös vastaukset harjoitustehtäviin oli saatavilla. Etäopiskelijoita varten oli valmius antaa muutamia kertoja lähiopetustuokioita, joissa luennoija ja assistentti olisivat tulleet etäopiskelijoiden luo. Kurssille ei kuitenkaan osallistunut yhtään verkko-opiskelijaa. Kurssin kotisivut: 3. Diskreetti matematiikka, syksy 2002 (Joensuu)

15 14 Eri yliopistoissa diskreetin matematiikan kurssit voivat olla hyvin erityyppisiä. Esimerkiksi teknillisissä korkeakouluissa tämänniminen kurssi on yleensä hyvin sovellusläheinen kun taas joissain yliopistoissa kyseessä on varsin teoreettinen matematiikan peruskurssi. Joensuun kurssi on tarkoitettu vuoden opiskelijoille ja se on jonkinlainen sekoitus teoreettista sisältöä ja soveltamista. Useimmat asiat todistetaan, mutta toisaalta mm. monia relaatio- ja verkkoalgoritmeja ohjelmoidaan ja animoidaan Matlab-ohjelmointikielen avulla. Generoivat funktiot ja rekursiokaavat taas ovat omiaan tutustuttaessa tietokonealgebraan perustuviin ohjelmiin kuten Maple. Kurssin opiskelijoista noin puolet on matematiikan ja toinen puoli tietojenkäsittelytieteen puolelta. Joensuussa kurssin suorittaa vuosittain noin 10 opiskelijaa, ja kurssi pidetäänkin vain joka toinen vuosi. Lappeenrannassa se taas on massakurssi, jolla on osallistujia noin 200. Vuoden 2002 aikana on koottu kurssimateriaalit Lappeenrannassa ja Joensuussa aiemmin pidetyiltä kursseilta ja ne on muutettu yhtenäiseen muotoon, ja tarkoituksena on yhdistää kurssit modulaariseksi kokonaisuudeksi. Tällöin kunkin yksikön opettajat voivat koota omien vaatimuksiensa mukaisen paketin pitämälleen kurssille ja myös etäopiskelija voi valita osiot, jotka suorittaa haluamassaan yksikössä ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Kurssi pidettiin Joensuussa syksyllä 2002 ja pidetään Lappeenrannassa keväällä Kurssin sivut Joensuussa: Vuoden 2003 aikana on suunniteltu pidettäviksi kurssit: Sumea logiikka (Lappeenranta) Kurssia on valmisteltu syksyn 2002 aikana. Lappeenrannassa on jo pitkään järjestetty sumean logiikan kursseja. Nyt työn alla oleva kurssi on kuitenkin uusi, vaikka se osittain perustuukin aiempaan materiaaliin. Elementtimenetelmät (Kuopio) Kurssin luentomateriaali ja harjoitukset on kirjoitettu sähköiseen muotoon. Kurssin kotisivut: Econometric models and methods for finance (Joensuu, tilastotieteen laitos) Luentomateriaali on kirjoitettu LaTeX-muotoon Diskreetin matematiikan oppimateriaalin toteutus ja arviointi Kurssin harjoitustehtävien havainnollistamisessa käytetään Geometria-nimistä Java-appletia ( jolla tuotetaan interaktiivisia dynaamisia tehtäviä tai visualisointeja esitettäväksi web-selaimissa. Geometria-appletin nykymuodossaan on ohjelmoinut Dr. Timo Ehmke; alunperin sen kehitti David Joyce, joka kuvitti tällä mm. Euklideen Alkeet teokset. Dr. Ehmke vieraili projektin kutsumana Joensuun yliopiston matematiikan laitoksella johtaen jo toista didaktisen matematiikan erikoisseminaaria, jossa opiskeltiin matemaattisten olioiden visualisoimista ja vuorovaikutteisten animaatioiden tuottamista Geometria-appletilla. Seminaarien tuotoksia hyödynnetään diskreetin matematiikan kurssin harjoitusmateriaalina. Esimerkkejä ja yleistä tietoa näistä seminaareista löytyy osoitteesta

16 15 Joukko-oppia ja funktioita koskevia tehtäviä testattiin matematiikan johdantokurssilla, ja opiskelijoiden työskentelyä kuvattiin ruudunkaappausohjelmalla Camtasia Recorder marraskuussa Opiskelijoiden tuotoksia ja kuvattua materiaalia analysoidaan yhdessä Dr. Timo Ehmken kanssa vuonna Opiskelijapalaute oli valtaosaltaan positiivista ja useimmat pitivät harjoituksia hyödyllisenä oheismateriaalina. Itse diskreetin matematiikan kurssilla testattiin kahta asiaa: 1) AIM-ympäristön * soveltuvuutta itsetestaukseen ja dynaamisten kuvioiden upotusta systeemiin. Ympäristö toimi hyvin ja sen käytöstä on suunnitteilla pro gradu työ. 2) Relaatioita ja verkkoja koskevia tehtäviä testattiin ja arvioitiin kurssin loppupuolella. Kymmenestä testaajasta kahdeksan piti materiaalia sopivana tai erittäin sopivana lähi- ja etäoppimateriaaliksi, kaksi suhtautui lievän epäilevästi. Testissä pyydettiin myös tehtäväkohtaiset arvioinnit, joiden keräämiseen käytetyt lomakkeet löytyvät sivulta Testaus.html Yksityiskohtaisempaa tietoa kurssin harjoitusten havainnollistamisesta löytyy Mari Kähkösen, Hanna Lehtolan ja Martti Pesosen kirjoittamasta artikkelista Sovelletun matematiikan ja tilastomatematiikan osahanke: Lisäarvoa oppimateriaaliin vuorovaikutteisuudella, joka on julkaistu raportissa Projektina verkko-oppiminen, Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskuksen selosteita 3/ Budjetti ja toteuma Matematiikan osahankkeen kokonaisbudjetti oli ,38 euroa. Joensuun yliopistolle tästä budjetoitiin ,46 euroa, Kuopion yliopistolle 8 913,96 euroa ja Lappeenrannan teknilliselle korkeakoululle 8 913,96 euroa. Lisäksi käytössä oli vuodelta 2001 siirtyneitä varoja Joensuun yliopistossa 3 473,90 euroa, Kuopion yliopistossa 425,23 euroa ja Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 4 159,37 euroa. Matematiikan osahankkeen menot menolajeittain ja yliopistoittain (OPM:n rahoitusosuus). JoY KuY LTKK YHTEENSÄ Henkilöstökulut , , , ,83 Laitehankinnat 400,98 0,00 0,00 400,98 Matkakulut 886,12 28,00 0,00 914,12 Muut kulut (konferenssi- ja kurssimaksut, ohjelmisto- ja toimistokulut) 27,62 0,00 0,00 27,62 YHTEENSÄ , , , ,55 Osahankkeen henkilöstökulut muodostuvat seuraavasti: - projektisihteeri Jani Puumalainen, Joensuun yliopisto projektisihteeri Mari Kähkönen, Joensuun yliopisto, * AIM = Alice Interactive Mathematics: ilmainen suppea kurssinhallintaohjelma, jossa voidaan käyttää Maple-ohjelmaa tehtävien satunnaistamiseen ja vastausten tarkastamiseen.

17 16 - projektisihteeri Leena-Kaisa Liimatta, Joensuun yliopisto, ja - Janne Huttunen, Kuopion yliopisto, Matti Malinen, Kuopion yliopisto, Anna Ruuskanen, Kuopion yliopisto, Päivi Porras, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, syksyllä Yhteystiedot Projektin koordinaatio: Prof. Jukka Tuomela Leena-Kaisa Liimatta Joensuun yliopisto projektisihteeri matematiikan laitos Joensuun yliopisto PL 111 matematiikan laitos Joensuu PL 111 Puh: (013) Joensuu Sähköposti: Jukka.Tuomela@joensuu.fi Puh: (013) Sähköposti: Leena-Kaisa.Liimatta@joensuu.fi Projektin vastaavat Lappeenrannassa ja Kuopiossa: Prof. Jorma Mattila Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu sovelletun matematiikan laitos PL Lappeenranta Puh: (05) Sähköposti: Jorma.Mattila@lut.fi Prof. Jari Kaipio Kuopion yliopisto sovelletun fysiikan laitos PL Kuopio Puh: (017) Sähköposti: Jari.Kaipio@uku.fi Hankkeen www-sivusto: Tietojenkäsittelytiede Hankkeen sisältö Vuoden 2002 aikana Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen virtuaaliapprobatur-opinnoissa oli mukana 19 lukiota Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnista sekä kaksi opiskelijaa Savonlinnan Opettajankoulutuslaitokselta. Joulukuussa 2002 valmistui Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen virtuaaliapprobaturin toisen vuosikurssin opiskelijat, yhteensä 35 opiskelijaa sai approbatur-opinnot suoritettua

18 17 puolessatoista vuodessa. Opiskelijat opiskelevat lähes täysin verkkotyöskentelyyn pohjautuen suorittaen 1.5 vuoden aikana tietojenkäsittelytieteen approbatur-arvosanan. Kontaktiopetusta on ainoastaan viikon mittaisella kesäkouluviikolla, joka ajoittuu toisen lukuvuoden syyslukukauteen. Vastaavasti vuoden 2002 aikana Kuopion yliopiston virtuaaliapprobatur-opinnoissa oli mukana 17 lukiota Pohjois-Savosta. Ensimmäiset virtuaaliapprobaturin 15 opintoviikon kokonaisuuden suorittavat oppilaat valmistuivat kesällä Opiskelijat opiskelevat verkkotyöskentelyyn nojautuvana monimuoto-opetuksena järjestettyjä kursseja oman aikataulunsa mukaisesti. Kaikki approbatur-kurssit on mahdollista suorittaa kahden vuoden aikana. Lisäksi approbatur-kursseja järjestetään kesäisin luentokursseina, joita suorittamalla opiskelijat voivat halutessaan nopeuttaa approbatur-arvosanan suorittamista. Tällöin opinnot on mahdollista suorittaa vuodessa. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu aloitti oman virtuaaliappro-projektinsa , jolloin järjestettiin Ohjelmointi, osa 1 kurssi. Lappeenrannassa kurssille osallistui myös laitoksen varsinaisia opiskelijoita ja lukiolaisilla oli mahdollisuus osallistua ko. kurssiin mukana Projektiorganisaation kuvaus Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos on toiminut osahankkeen organisoijana professori Erkki Sutisen johdolla. Kuopion opintoja on johtanut professori Martti Penttonen. Joensuun yliopisto vastuuhenkilö: professori Erkki Sutinen virtuaaliappro-tiimi lehtori Anja Kareinen (Joensuun normaalikoulu) tutkija Jarkko Suhonen tutkija Sirpa Torvinen tutkimussihteeri Jaana Lukkarinen fil. yo Niko Myller osa-aikaiset projektityöntekijät tutkimusamanuenssi Heli Kosonen (Savonlinna) fil. yo Ilkka Jormanainen opiskelija Panu Karkiainen fil. yo Osku Kannusmäki laitoksen opiskelijat digitaalisen oppimateriaalien harjoitustyön tekijät Anja Kareinen työskenteli vuoden 2002 lehtorina Joensuun normaalikoulussa. Hän osallistui normaalin työnsä ohessa erityisesti ohjelmointikurssien suunnitteluun ja toteutukseen. Kasvatustieteiden maisteri Heli Kosonen on ollut mukana Johdatus tietojenkäsittelyn etiikkaan kurssilla. Lisäksi Heli Kosonen huolehti yhteydenpidosta Etelä-Savon alueen lukioihin ja tutoropettajiin. Muutoin kurssien suunnittelu, toteutus ja ohjaus on toteutettu joustavalla tavalla siten, että vastuualueet ja tehtävänkuvaukset ovat muuttuneet käytettävissä olevien resurssien mukaisesti kuitenkin siten, että päävastuu opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta on virtuaaliapprobatur-tiimillä.

19 18 Kuopion yliopisto vastuuhenkilö: professori Martti Penttonen päävastuu opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta lukioyhteistyöamanuenssi Katja Pietiäinen tuntiopettaja kesäkursseilla fil. yo Juha-Pekka Ikonen projektiluonteiset työntekijät fil. yo Tatiana Sigovtseva assistentti Konstantin Hyppönen Fil. yo Juha-Pekka Ikonen huolehti tuntitöinä kesällä 2002 järjestettyjen kurssien (Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen osat 1 ja 3 sekä Perusopintojen harjoitustyö) toteuttamisen. Tatiana Sigovtseva koosti opinnäytetyönään Tietotekniikka-kurssin työvälineopetusta varten kurssin vaatimustasoa kuvaavan esimerkkikokoelman, joka pitää sisällään sekä kuvaukset siitä, mitä kurssin suorittamisen jälkeen tulisi osata että yleisimmät tietotekniikan työvälineet, joita kurssilla voidaan käyttää. Konstantin Hyppönen toteutti esimerkit ja työvälineet sisältävän, automaattisesti käynnistyvän cd-rom:in sekä Linux- että Windowskäyttöjärjestelmälle. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu vastuuhenkilö ja päävastuu opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta: professori Arto Kaarna projektiluonteiset työntekijät Kaj Grönholm Petteri Johansson Mika Kataikko ( opettajana Ohjelmointi 1 kurssilla) Hankkeen seuranta ja arviointi Tietojenkäsittelytieteen virtuaaliapprobatur hankkeen toteutumista on arvioitu seuraavasti: Joensuun yliopistossa Virtuaaliapprobatur-hanketta on seurattu ja arvioitu lähinnä: palautteita ja kurssimateriaaleja evaluoiden (kurssipalautteet, kommentit keskustelufoorumilla tai sähköpostitse) sekä opiskelijoiden keskuudessa tehdyllä tapaustutkimuksella. Pääasiallisena tavoitteena on koota kokemuksia ja kommentteja opiskelijoilta, tutoropettajilta ja ohjaajilta sekä näiden kokemusten perusteella kehittää tuotettuja verkkopohjaisia materiaaleja edelleen niin, että ne tukisivat entistä paremmin verkkopohjaista tietojenkäsittelytieteen opiskelua. Joensuun yliopiston kaikilla virtuaaliapprobatur-kursseilla kootaan kurssipalautteet vähintään kurssin lopussa, osassa kursseissa myös kurssin alussa ja puolivälissä. Kurssipalautteet ovat vapaamuotoisia, mutta palautekyselyssä ohjataan opiskelijoita arvioimaan muun muassa seuraavia asioita: Ohjauksen tarpeellisuus ja toimivuus verkkopohjaisella kurssilla Oppimisympäristön toimivuus Kurssimateriaalin ja esimerkkien toimivuus ja riittävyys itseopiskelun välineenä Kurssimateriaalin sisällön riittävyys Kurssikirjan käytettävyys verkkokurssilla

20 19 Vaikeina koettujen asioiden esille tuominen Parannus- ja kehittämisideoiden antaminen Saatujen palautteiden ja erityisesti parannusehdotusten perusteella on kurssitarjontaa kehitetty eteenpäin mahdollisuuksien mukaan. Jokainen toteuttamiskelpoinen parannusehdotus on otettu vakavasti ja pyritty mahdollisimman nopeasti siirtämään käytännön toteutukseen. Tutkimustyötä virtuaaliapprobatur -opintojen keskuudessa toteuttavat tutkijat Jarkko Suhonen ja Sirpa Torvinen. Tutkija Jarkko Suhonen kehittää osana väitöskirjatyötään perusopintojen harjoitustyökurssilla hyväksi käytettävää prosessin hallintajärjestelmää (Project Processing Assistant, PPA). Tutkija Sirpa Torvinen on paneutunut virtuaalisten ohjelmointikurssien kehittämiseen ja paneutunut verkkopohjaisten ohjelmointikurssien keskeyttämisilmiöön. Väitöskirjatyön tavoitteena on luoda välineistö, jonka avulla opiskelijan opiskeluprosessiin verkkokurssilla voitaisiin tarttua jo ennen kuin opiskelija ajautuu väistämättömään keskeyttämistilanteeseen. Filosofian ylioppilas Niko Myller on keskittynyt Jeliot2000 ohjelman kehittämiseen. Jeliot2000 visualisoi ohjelmakoodia ja algoritmeja. Ohjelma on ollut Joensuussa käytössä virtuaaliapprobaturin Ohjelmointi osa 1 kurssilla, missä erityisesti keskitasoiset opiskelijat ovat hyötyneet ohjelman käytöstä. Näiden kaikkien kolmen tutkimushankkeen tavoitteena on luoda välineitä verkkopohjaisen opiskelun tueksi ja kehittävät välineet tulevat siten hyödyntämään kaikkia kolmea Itä-Suomen yliopistoa jatkossa. Kuopion yliopistossa hanketta on seurattu ja arvioitu opiskelijoiden antaman palautteen (kurssipalautteet, verkkokeskusteluista ja sähköpostitse saadut kommentit) sekä tutoreiden kanssa käydyistä keskusteluista saatujen kommenttien ja ehdotusten kautta. Lisäksi erityisesti kurssien toteuttamisen ja kurssimateriaalien onnistumista ja käyttökelpoisuutta on arvioitu opiskelijoiden palautteiden ja kurssisuoritusten (suoritusten eteneminen, suorittaneiden lukumäärä ja arvosanojen jakautuminen) kautta. Kommentteja kurssien materiaalista ja toteuttamistavasta on saatu myös muilta, hankeen ulkopuolisilta tahoilta. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon kokemuksia, näkemyksiä ja kommentteja kurssien opiskelijoilta ja tutoreilta ja saatujen käytännön kokemusten avulla kehittää sekä kurssimateriaaleja että kurssien toteutusta niin, että ne paremmin sopivat tietojenkäsittelytieteen verkko-opetukseen. Kuopion yliopistossa kurssipalautteet kerätään kurssien lopussa. Palautteet kerätään palautelomakkeella, jonka rakenne ja sisältö on alusta asti pidetty mahdollisimman samanlaisena kurssista toiseen kurssien keskinäisen vertailun ja toteutuksen edistymisen arvioinnin mahdollistamiseksi. Lomake sisältää osiot: aikataulu, sisältö, opiskelu, oppiminen, materiaali ja neuvonta, joissa opiskelijat arvioivat muun muassa seuraavia asioita: aikataulun toimivuutta suhtautumistaan kurssin sisältöön omaa opiskeluaan ja opiskelun vaikeuksia oppimista edistäviä/estäviä asioita kurssimateriaalin laatua neuvonnan tarvetta Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta haluamistaan asioista.

21 20 Kaikki palautteet, kommentit ja parannusehdotukset on kirjattu muistiin ja niiden käyttökelpoisuus kurssien kehittämisen kannalta on arvioitu. Käyttökelpoisia parannuksia on pyritty mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään jo kurssin aikana tai myöhemmässä vaiheessa liitetty mukaan seuraavien kurssien suunnitteluun. Tutkimustyötä approbatur-opintojen toteuttamisesta on tehnyt LuK Taina Hyttinen, joka pro gradu -tutkielmaansa liittyen arvioi tietojenkäsittelytieteen verkko-opetuksen materiaalien käyttökelpoisuutta ja kurssien toteutuksen tuottavuutta. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu keskittyy toteuttamaan uusia oppimista edistäviä välineitä Tietojenkäsittelyn perusteet -opintojaksoon. Erityisesti havainnollistamista tarvitaan osuuksissa, joissa käsitellään käyttöjärjestelmiä ja tiedonhallintajärjestelmiä. Aiemmat kokemukset yhteistyössä tuotetusta verkkomateriaalista ovat olleet rohkaisevia ja erityisesti halutaan tuottaa työkaluja, jotka mahdollistavat interaktiivisen toiminnan oppimisessa Hankkeen toteutus vuonna 2002 Vuonna 2002 Itä-Suomen yliopistoissa on ollut tarjolla seuraavat virtuaaliapprobaturohjelmaan kuuluvat kurssit: Joensuun yliopisto: Tietotekniikan perusteet (2 ov), Johdatus tietojenkäsittelyn etiikkaan (1 ov), Johdatus algoritmiikkaan (2 ov), Ohjelmointi, osa 1 (2 ov), Ohjelmointi, osa 2 (2 ov), Perusopintojen harjoitustyö (1 ov), Tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloja (2 ov), Tietokoneen rakenne ja käyttöjärjestelmä (1 ov). Joensuun yliopisto on tuottanut verkkomateriaalit ja oheismateriaalit kahdeksalle kurssille, Flash-animaatioita kolmelle kurssille, interaktiivisia java-appletteja kahdelle kurssille sekä lisäksi käytetty ja kehitetty ohjelmakoodien visualisoimiseen tarkoitettua ohjelmaa Jeliot2000. Vuoden 2002 aikana on päivitetty ja kehitetty vuonna 2001 laadittuja kurssimateriaaleja eteenpäin pohjautuen kurssievaluaatioon ja oppilaspalautteisiin. Erityisesti ohjelmointi- ja algoritmikursseilla on pyritty visualisointivälineiden avulla kehittämään materiaalia niin, että ilman kontaktiopetusta tapahtuvaa opiskelua voitaisiin mahdollisimman pitkälle tukea. Kuopion yliopisto: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen osa 1 (1 ov), Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen osa 2 (2 ov), Ohjelmointi osa 1 (2 ov), Ohjelmointi osa 2 (3 ov). Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen osa 3 (2 ov) valmistui joulukuussa. Kuopion yliopisto on tuottanut verkkomateriaalit ja oheismateriaalit neljälle kurssille, joista yhdelle kurssille on lisäksi tuotettu gif-animaatioita, interaktiivisia javascriptejä ja java-appletteja sekä kysymystietokanta opiskelijoiden itsenäisesti käyttämiä, oppimista testaavia kysymyssarjoja varten. Lisäksi yhdellä kurssilla on käytetty mikro-ohjelmien ja konekieliohjelmien tekemisen ja suorittamisen simulointiin tarkoitettua, tietojenkäsittelytieteen laitoksella kehitettyä Sim0 ohjelmaa. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu: aineistoa kursseille Tietotekniikan perusteet (2 ov), Ohjelmointi, osa 1 (2 ov), Tietokoneen rakenne ja käyttöjärjestelmä (2 ov) osana opintojaksoa Tietojenkäsittelyn perusteet (6 ov).