Kohdunpoiston vaikutuksesta naisen seksuaalisuuteen

Transkriptio

1 Katsaus Katri Rantanen ja Ritva Hurskainen Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen Suomessa kohdunpoisto on yksi yleisimmistä naiselle tehtävistä toimenpiteistä; se on tehty joka viidennelle yli 45-vuotiaalle suomalaiselle naiselle. Kohdunpoistoon liittyy paljon uskomuksia ja virheellisiä käsityksiä. Suuri osa naisista on kiinnostunut toimenpiteen vaikutuksesta seksielämään. Monien vanhempien tutkimusten mukaan kohdunpoisto on näyttänyt huonontavan seksuaalitoimintoja. Uudemmat, asetelmaltaan paremmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei kohdunpoistolla ole vaikutusta seksuaalisuuteen tai seksuaalitoiminnot jopa paranevat. Tulosten ristiriitaisuuksia selittänee tutkimusaiheen vaikeus. Naisen seksuaalisuus on moniulotteista ja hyvin subjektiivista, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Lisäksi on vaikea löytää mittareita ja mitattavia suureita, jotka kuvaisivat luotettavasti naisen koko seksuaalisuutta. Kohtalaisen tutkimusnäytön perusteella hyvänlaatuisesta syystä tehdyllä kohdunpoistolla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta naisen seksuaalisuuden moniin osa-alueisiin. Suomessa tehdään vuodessa noin kohdunpoistoa, suurin osa hyvänlaatuisista syistä. Yli puolet (57 %) tehdään myoomien tai vuotohäiriöiden tai molempien vuoksi. Muita yleisiä syitä ovat endometrioosi (9 %) ja laskeumat (9 %). Pahanlaatuinen kasvain on syynä noin 6 %:ssa kohdunpoistoista (Vuorma ym. 1998). Leikkaus voidaan tehdä joko vatsanpeitteiden läpi, tähystyskirurgialla tai emättimen kautta. Leikkauksessa voidaan poistaa koko kohtu tai pelkästään kohdunrunko. Kohdunpoistoon liitetään usein, etenkin vaihdevuosiiän saavuttaneella, myös munasarjojen poisto. Kohdunpoistoon liittyy mahdollisten komplikaatioiden lisäksi pitkäaikaisvaikutuksia, joista naiset ovat luonnollisesti hyvin kiinnostuneita. Toimenpiteen vaikutus seksuaalisuuteen askarruttaa monia. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen aineistossa puolet potilaista oli keskustellut aiheesta lääkärinsä kanssa (Dragisic ja Milad 2004). Ei ole tiedossa, miten usein näin tapahtuu Suomessa. Kohdunpoiston vaikutuksesta naisen seksuaalisuuteen on useita tutkimuksia (taulukko). Niissä on selvitetty pääosin anatomis-fysiologisia tekijöitä ja psykososiaalisia tai yhdyntään liittyviä asioita. Suurimmassa osassa tutkimuksista asiaa on tarkasteltu toimenpidekohtaisesti ottamatta lainkaan huomioon kohdunpoistoon johtanutta sairautta tai oireilua. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja vaativat pohdintaa. Naisen seksuaalisuus Naisen seksuaalisuus on moniulotteista, ja siksi sitä on vaikea määritellä ja mitata. Siihen kuuluvat sukupuolinen kanssakäyminen kumppanin miehen tai naisen kanssa, itsetyydytys ja seksuaalifantasiat. Fyysinen ja psyykkinen olotila sekä ihmissuhdeasiat kietoutuvat vahvasti toisiinsa ja muodostavat pohjan halukkuudelle antaa ja vastaanottaa seksuaalisia ärsykkeitä. Aiemmat kokemukset, lapsuudenaikainen kasvatus, parisuhteen toimivuus, yleinen elämän- Duodecim 2006;122:2122 8

2 Taulukko. Satunnaistetut seurantatutkimukset kohdunpoiston vaikutuksista naisen seksuaalitoimintoihin. Tutkimus Tutkimustyyppi Tutkimusryhmät Tulosmuuttujat Seurantaaika (kk) Tulokset Alexander ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdunpoisto vs endometriumablaatio n = 204 mielentila, siviilisääty, psykososiaaliset ja seksuaalielämän muutokset 12 mielialaoireet vähenivät, kiinnostus seksiin lisääntyi 27 %:lla ja väheni 25 %:lla, siviilisäädyssä ei muutoksia, ryhmien välillä ei eroa Ellström ym satunnaistettu seurantatutkimus abdominaalinen vs laparoskooppinen kohdunpoisto n = 74, ikä alle 60 v mielentila, seksuaalitoiminnot (yhdyntätaajuus, seksuaalifantasiat, orgasmien määrä ja laatu, kostuminen, kiihottuminen, yhdyntäkipu, tyytyväisyys kumppaniin) 12 ei muutoksia seurannan aikana, ei eroa ryhmien välillä Hurskainen ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdunpoisto vs kierukka menorragian hoidossa n = 236, ikä alle 50 v elämänlaatu, mieliala, seksuaalitoiminnot 60 elämänlaatu parani, mielialaoireet vähenivät, molemmissa ryhmissä ei muutoksia seksuaalitoiminnoissa lukuun ottamatta yhdyntäkipujen vähenemistä kohdunpoistoryhmässä Kuppermann ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdunpoisto vs lääkitys menorragian hoidossa n = 63, ikä alle 50 v mielentila, seksuaalitoiminnot 24 elämänlaatu parani, mielialaoireet vähenivät, molemmissa ryhmissävähemmän seksuaalitoimintojen häiriöitä hoidon jälkeen Kuppermann ym satunnaistettu seurantatutkimus kohdun osittainen vs kokopoisto n = 135 elämänlaatu, seksuaalitoiminnot 24 elämänlaatu parani, haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmivaikeudet vähenivät, ryhmien välillä ei eroja Thakar ym satunnaistettu kaksoissokkotutkimus kohdun osittainen vs kokopoisto n = 279, ikä alle 60 v seksuaalitoiminnot 12 yhdyntätaajuus kasvoi, yhdyntäkivut vähenivät, ryhmien välillä ei eroja Zobbe ym satunnaistettu seurantatutkimus satunnaistamaton seurantatutkimus kohdun osittainen vs kokopoisto n = 319 n = 185 seksuaalitoiminnot 12 seksuaalinen halukkuus, yhdyntä- ja orgasmitaajuus, orgasmien laatu ja tyytyväisyys seksielämään pysyivät ennallaan ja yhdyntäkipu väheni. leikkauksenjälkeistä hyväksi koettua seksuaalisuutta ennakoivat: tyytyväisyys seksielämään ennen leikkausta, hyvä parisuhde ja fyysinen hyvinvointi Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen 2123

3 tilanne, stressi, hormonit, lääkkeet ja terveydentila vaikuttavat merkittävästi seksuaalisuuteen. Seksuaalitoimintojen häiriöistä on tehty vain vähän epidemiologisia tutkimuksia. Yhdysvalloissa tehdyssä laajassa alle 60-vuotiaiden väestötutkimuksessa (Laumann ym. 1999), johon osallistui naista ja miestä, 43 % naisista ja 31 % miehistä ilmoitti kärsivänsä seksuaalihäiriöistä. Seksuaalista haluttomuutta valitti 22 % naisista, kiihottumisvaikeutta 14 % ja kipua seksuaalisessa kanssakäymisessä 7 %. Suomalainen seksi tutkimuksessa kartoitettiin yli kahdentuhannen vuotiaan suomalaisen naisen ja miehen sukupuolielämää (Kontula ja Haavio-Mannila 1993). Avioliitossa olevista haastatelluista joka kolmas nainen oli kokenut haluttomuutta. Emättimen kostumisongelmaa esiintyi ajoittain joka toisella naisella. Puolet naisista ilmoitti kokevansa orgasmin useimmissa yhdynnöissä. Jokaisessa yhdynnässä orgasmin sai vain 6 7 % naisista. Häiriöt ovat siis melko yleisiä ja useiden tekijöiden yhteisvaikutusta. Vaaditaankin hyvää tutkimusasetelmaa ja mittareita, jotta eri syistä tehdyn kohdunpoiston vaikutus seksuaalielämään saadaan selvitetyksi. Vaikutus libidoon ja orgasmiin Yleisimmät mitatut kohdunpoiston jälkeisen seksuaalisuuden muuttujat ovat halukkuus (libido) ja orgasmitaajuus. Suurimmassa osassa tutkimuksista on raportoitu libidon ja orgasmitaajuuden pysyneen samana tai parantuneen leikkauksen jälkeen (Thakar ym. 2002, Ellström ym. 2003, Roovers ym. 2003, Zobbe ym. 2004, Kuppermann ym. 2005). Missään tutkimuksessa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä libidolla tarkoitetaan. Mittarina on käytetty kysymyksiä, joissa on tiedusteltu halukkuutta yhdyntöihin tai yksinkertaisesti vain, onko libido heikentynyt, vahvistunut vai pysynyt muuttumattomana. Tutkimatta on myös jäänyt, kuinka orgasmi on saavutettu (yhdynnässä vai masturboimalla). Näiden puutteiden takia tulosten tarkkuus on hieman kyseenalainen, mutta tulokset ovat kuitenkin hyvin suuntaa antavia. Anatomisten muutosten vaikutus Kohdunpoisto muuttaa jonkin verran lantionpohjan anatomiaa, ja tällä on epäilty olevan vaikutusta naisen seksuaalitoimintoihin. Paljon pohdintaa on aiheuttanut kohdunkaulan merkitys. Kohdunnapukan on ajateltu olevan tärkeä nautinnon lähde, ja sen poiston on raportoitu vähentävän mielihyvää tuottavaa paineen tunnetta, kosteutta ja orgasmitaajuutta (Kilkku 1983, Kilkku ym. 1983). Kyseisen tutkimuksen näytönaste oli kuitenkin melko heikko, koska tutkimus oli satunnaistamaton, siinä käytettiin validoimatonta tulosmittaria ja ero ryhmien välillä oli juuri ja juuri merkitsevä. Myöhemmissä ja asetelmiltaan paremmissa tutkimuksissa on saatu päinvastaisia tuloksia. Thakar ym. (2002) vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessaan alle 60-vuotiaita seksuaalisesti aktiivisia naisia, joilta oli poistettu koko kohtu (143 naista) tai kohdunrunko (128 naista). Lähtötilanteessa naisista 84 % oli seksuaalisesti aktiivisia ja 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta 66 % kokopoisto- ja 75 % osapoistoryhmässä. Yhdyntätaajuus kasvoi seksuaalisesti aktiivisilla naisilla leikkauksen jälkeen merkitsevästi molemmissa ryhmissä. Yhdyntätaajuudessa, halussa yhdyntään, aloitteellisuudessa, emättimen kostumisessa, seksuaalisuhteen toimivuudessa ja orgasmitaajuudessa ei tullut esiin eroja ryhmien välillä. Samanlaisia tuloksia on raportoitu myös muissa tutkimuksissa (Helström ym ja 1994, Roovers ym. 2003, Zobbe ym. 2004). Lisäksi niissä todettiin, että yleinen tyytyväisyys seksuaalisuuteen parani sekä kohdun täydellisen että osittaisen poiston jälkeen. Tuorein tutkimus aiheesta julkaistiin muutamia kuukausia sitten (Kuppermann ym. 2005). Siinä verrattiin satunnaistetussa asetelmassa 135 naisen hoitotuloksia kohdun abdominaalisen kokopoiston tai osapoiston jälkeen. Seksuaaliongelmat (haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmivaikeudet) vähenivät ja elämänlaatu parani molemmissa ryhmissä, eikä ryhmien välillä todettu eroa. Ongelmana kaikissa edellä kuvatuissa tutkimuksissa on ollut asetelma: kohdunpoiston aiheet ovat olleet hyvin erilaisia, ja vain seksuaa- 2124

4 lisesti aktiiviset potilaat ovat vastanneet kysymyksiin. Lisäksi potilaat ja lääkärit ovat tienneet yhtä kaksoissokkotutkimusta (Thakar ym. 2002) lukuun ottamatta, kumpi leikkaus on kyseessä, jolloin asenteet ovat saattaneet vaikuttaa ryhmien väliseen vertailuun. Kohdunpoiston aiheuttamien autonomisen hermoston vaurioiden on epäilty vähentävän emättimen kostumista ja verekkyyttä kiihotusvaiheessa sekä muuttavan tuntoaistimuksia sisäsynnyttimien alueelta (Maas ym. 2004). Asiaa on tutkittu mittaamalla emättimen verenkiertovastetta fotopletysmografialla eroottisen elokuvan katselun aikana (Maas ym. 2004, Meston 2004). Kohdunpoistoryhmässä vasteet olivat heikommat kuin verrokeilla, mutta kummassakaan tutkimuksessa löydös ei korreloinut subjektiiviseen kokemukseen kiihottumisesta. Kahdessa suurella aineistolla (1 299 ja 413 naista) tehdyssä seurantatutkimuksessa (Rhodes ym. 1999, Roovers ym. 2003) emättimen kuivuuden ongelmat vähenivät leikkauksen jälkeen. Rhodesin ym. aineistossa 8,7 %:lla leikkauksen läpikäyneistä naisista vaivaa alkoi ilmetä ensimmäistä kertaa. Muiden tutkimusten mukaan kostumisongelmien esiintyvyydessä ennen ja jälkeen leikkauksen ei ole ollut eroa (Thakar ym. 2002, Ellström ym. 2003). Edellä mainittujen tutkimusten yleisenä heikkoutena on iän, lääkitysten ja psykososiaalisen tilanteen huomiotta jättäminen. Pienentyvä hormonipitoisuus ja terveydentilan yleinen heikkeneminen saattavat vaikuttaa oleellisesti orgasmitaajuuteen, emättimen kostumiseen ja muihin seksuaalitoimintoihin. Kohdunpoisto vähentää yhdyntäkipua, mikä vaikuttaa välillisesti naisen halukkuuteen ja yhdynnöistä nauttimiseen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tutkimukset ovat päätyneet samaan tulokseen. Näistä kolme on ollut satunnaistettuja (Thakar ym Hurskainen ym. 2004, Zobbe 2004), viisi satunnaistamattomia seurantatutkimuksia (Kilkku ym. 1983, Helström ym. 1993, Virtanen ym. 1993, Rhodes ym. 1999, Dragisic ja Milad 2004) ja yksi retrospektiivinen tutkimus (Ayoubi ym. 2003). Yhdessä pienessä satunnaistetussa tutkimuksessa ei tullut esiin merkitsevää eroa (Ellström ym. 2003). Edellä olevat tutkimukset osoittivat, että % naisista kärsi Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen yhdyntäkivuista ennen leikkausta. Leikkauksen jälkeen yhdyntä oli kivulias enää 6 16 %:lle. Vaivalähtöinen tarkastelu Kohdunpoiston vaikutusta seksuaalitoimintoihin on yleisesti tutkittu toimenpidelähtöisesti. Tässä piilee kuitenkin suuri harhan mahdollisuus. Leikkauksen vaikutukset seksuaalitoimintoihin saattavat olla erilaisia voimakkaista kivuista kärsivillä endometrioosipotilailla sekä vuotoongelmaisilla ja oireettomilla myoomapotilailla. Tätä käsitystä vahvistaa tutkimus, jossa selvitettiin kohdunpoistoon johtaneiden syiden vaikutuksia leikkausta edeltäneeseen elämänlaatuun ja seksuaalisuuteen. Kiputilat huonontavat seksuaalitoimintoja eniten. Seuraavaksi eniten vaikuttavat runsaat vuodot ja sitten painontunne (Rowe ym. 1999). Runsaiden vuotojen vuoksi tehdyn kohdunpoiston ja lääkehoidon vaikutusta seksuaalitoimintoihin on verrattu kahdessa satunnaistetussa tutkimuksessa (Hurskainen ym. 2004, Kuppermann ym. 2004) ja yhdessä vertailukohtana oli endometriumablaatio (Alexander ym. 1996). Yhdessäkään tutkimuksessa ei tullut esiin merkitsevää eroa seksuaalitoiminnoissa ryhmien välillä, eivatkä seksuaalitoiminnot muuttuneet kohdunpoistoryhmässä oleellisesti lähtötilanteeseen verrattuna (Hurskainen ym. 2004). Miesten kokemukset Kohdunpoiston vaikutuksia on tutkittu yleensä vain naisten osalta. Mielenkiintoinen tosin pieneen aineistoon perustuva prospektiivinen haastattelututkimus on tehty myös kohdunpoistoleikkauksessa olleiden naisten miehille (Lalos ja Lalos 1996). Miehiä haastateltiin puhelimitse ennen leikkausta ja kuukautta sen jälkeen. Miehet kokivat seksielämänsä parantuneen ja psyykkisten oireidensa helpottuneen leikkauksen jälkeen. He jännittivät vaimojensa leikkausta, ja heillä oli virheellisiä käsityksiä mm. kohdun koosta. He kokivat myös saaneensa liian vähän tietoa kohdunpoistosta ja toivoivat lisätietoa ammattilaisilta. Kyselyyn vastanneista 2125

5 24 miehestä 16 olisi halunnut mahdollisuuden olla mukana vastaanotolla, kun kohdunpoiston vaikutuksista keskustellaan. Tutkimus oli pieni, mutta se haastaa terveydenhuollon ammattilaiset pohtimaan tietojen antamista myös puolisot huomioon ottaen. Kohdunpoiston jälkeistä seksuaalisuutta ennustavat tekijät Kohdunpoiston jälkeistä seksuaalisuutta ennustavia tekijöitä on myös pyritty selvittämään. Tanskalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa positiivisiksi ennustekijöiksi osoittautuivat hyväksi koettu seksielämä ennen leikkausta, hyvä parisuhde ja fyysinen terveys (Zobbe ym. 2004). Samoin ruotsalaisessa prospektiivisessa satunnaistamattomassa tutkimuksessa naiset, joiden parisuhde oli hyvä ja seksielämä säännöllistä ennen leikkausta, kokivat seksuaalitoimintojensa parantuneen merkitsevästi useammin leikkauksen jälkeen (61 %) verrattuna huonossa suhteessa (17 %) tai ilman vakinaista kumppania eläviin (0 %) naisiin (Helström ym. 1995). Lisäksi havaittiin, että seksuaalisen halukkuuden vaihtelu kierron eri vaiheissa ja yhdyntäkivut ennen leikkausta korreloivat positiivisesti myöhempään seksuaalielämään (Helström ym. 1994). Kautta aikojen kohtuun on liitetty paljon uskomuksia. Kohdun on uskottu olevan täynnä naisellista mystiikkaa ja nuoruuden lähde. Sen poiston on ajateltu aiheuttavan naiseuden ja yhteiskunnallisen hyväksynnän menetyksen (Sloan 1978) sekä lisäävän taipumusta masennukseen (ja jopa psykoosiin) (Polivy 1974). Uudemmissa tutkimuksissa on kuitenkin raportoitu päinvastaisia tuloksia. Viisi satunnaistettua tutkimusta on osoittanut mielialaoireiden selvästi vähenevän (Alexander ym. 1996, Thakar ym. 2002, Garry ym. 2004, Hurskainen ym. 2004, Kuppermann ym. 2004). Ennen kohdunpoistoa esiintyneen masennuksen vaikutuksesta toimenpiteen jälkeiseen seksuaalisuuteen on ristiriitaisia tuloksia. Helströmin ym. (1994) tulosten mukaan preoperatiivisilla psyykkisillä oireilla ei ole vaikutusta. Maryland Women s Health Studyssa kuitenkin ilmeni, että preoperatiivisesta masennuksesta kärsivät naiset eivät päässeet eroon yhdyntäkivuista yhtä usein, ja heille kehittyi useammin anorgasmia leikkauksen jälkeen kuin verrokeille (Rhodes ym. 1999). Leikkauksen aiheuttamat arvet ja muut kehon muutokset saattavat aiheuttaa seksuaalisen minäkuvan säröilemistä ja vähentää seksuaalista halukkuutta (Berman ym. 2003). Ongelma ei todennäköisesti nykyään ole kovin suuri, sillä tuoreen yhdysvaltalaisen haastattelututkimuksen mukaan naiset eivät havainneet minäkuvassaan muutoksia kohdunpoiston jälkeen ja lähes 70 % koki naisellisuutensa pysyneen ennallaan (Roussis ym. 2004). Myös Garry ym. (2004) osoittivat suuressa satunnaistetussa tutkimuksessaan fyysisen minäkuvan parantuneen kohdunpoiston jälkeen. Menetyksen tunteen vahvuuteen vaikuttavat naisen käsitys itsestään sekä monet sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät asiat. Jos minäkuva tukeutuu vahvasti ulkonäköön tai äitiyteen ja lisääntymiskykyyn, oireita on todennäköisesti enemmän (Polivy 1974). y d i n a s i a t Naisen seksuaalisuus on moniulotteista, ja siksi sitä on vaikea määritellä ja mitata. Vaaditaan hyvää tutkimusasetelmaa ja hyviä mittareita, jotta eri syistä tehdyn kohdunpoiston vaikutus seksuaalielämään saadaan selvitetyksi. Hyvänlaatuisista syistä tehdyllä kohdunpoistolla ei viimeaikaisten tutkimusten mukaan näytä olevan merkittävää vaikutusta naisen seksuaalisuuden moniin osa-alueisiin. Monimuotoisen etiologian ja yhteen kietoutuvien tekijöiden takia on kuitenkin vaikea sanoa, miten kohdunpoisto vaikuttaa yksittäisen ihmisen seksuaalisuuteen. 2126

6 Lopuksi Hyvänlaatuisista syistä tehdyllä kohdunpoistolla ei nykyisten tutkimusten mukaan näytä olevan merkittävää vaikutusta naisen seksuaalisuuden moniin osa-alueisiin: seksuaaliseen nautintoon, orgasmien määrään tai laatuun, emättimen kostumiseen kiihotusvaiheessa tai tyytyväisyyteen kumppania tai omaa seksuaalisuutta kohtaan. Tutkimustuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti. Valtaosa tutkimuksista on tehty valkoihoisilla, länsimaissa asuvilla naimisissa olevilla heteronaisilla, joilla on ollut säännöllinen sukupuolielämä miehensä kanssa. Suurimpaan osaan suomalaisnaisista tulokset ovat sovellettavissa. Ilman vakituista partneria elävien, erirotuisten ja muissa kuin länsimaisissa kulttuureissa elävien naisten kokemuksista ei ole olemassa riittävää tutkimusnäyttöä. Valtaosassa tutkimuksista seuranta-aika on ollut vuosi, joissain jopa lyhyempi. Vain yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa seuranta-aika oli viisi vuotta (Hurskainen ym. 2004). Monissa tutkimuksissa on ollut myös muita puutteita, jotka ovat saattaneet vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Analyysiin on valittu mukaan vain ne naiset, joilla on ollut yhdyntöjä koko tutkimusajan. Syitä yhdyntöjen puuttumiseen tai poisjääntiin ei ole analysoitu. Useissa tutkimuksissa on käytetty validoimattomia mittareita, ja eri tutkimusten tulosten vertailu on vaikeaa mittareiden erilaisuuden takia. Prospektiivisissa tutkimuksissa lähtötason kartoitus on tehty aikaisintaan kaksi kuukautta, valtaosassa kuukausi, ennen leikkausta. Leikkauksen odotus saattaa muuttaa naisen seksielämää ja psyykkistä tilaa merkittävästi ja täten vaikuttaa lähtötason tuloksiin. Ennen leikkausta vastaanotolla on tärkeää avata keskustelu kohdunpoiston vaikutuksista seksuaalitoimintoihin. Nykytiedon valossa voimme kertoa leikkausta odottavalle naiselle, ettei kohdunpoistolla todennäköisesti ole vaikututusta seksuaalitoimintoihin ja että joiltakin osin ne voivat jopa parantua. Eri leikkaustekniikoilla ei ole havaittu olevan eroja tässä suhteessa. Monimuotoisen etiologian ja yhteen kietoutuvien tekijöiden takia on kuitenkin vaikea sanoa, miten kohdunpoisto vaikuttaa yksittäisen ihmisen seksuaalisuuteen. Taloudellinen tilanne, elämänlaatu, parisuhde, koulutus sekä sosiaalisen tuen laatu ja määrä vaikuttavat naisen kykyyn hahmottaa uusi elämäntilanne ja sopeutua leikkaukseen. Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä saattaa muuttaa merkittävästi naisen hormonaalista tilaa ja vaikuttaa kokemukseen kohdunpoistosta. Vaikka uusimmat tutkimukset ovat laadultaan selvästi parempia kuin vanhemmat, tarvitaan kuitenkin lisää hyvin suunniteltuja tutkimuksia, ennen kuin kohdunpoiston vaikutukset naisen seksuaalisuuteen tunnetaan tarkasti. Tulevien tutkimusten pitäisi olla satunnaistettuja ja vaivalähtöisiä, ja niissä pitäisi kartoittaa validoiduilla mittareilla monipuolisesti naisen seksuaalielämää ennen ja jälkeen leikkauksen. Lisäksi tutkimuksissa pitäisi pystyä eliminoimaan merkittävät harhan lähteet. Kirjallisuutta Alexander DA, Naji AA, Pinion SB, ym. Randomised trial comparing hysterectomy with endometrial ablation for dysfunctional uterine bleeding: psychiatric and psychosocial aspects. BMJ 1996;312: Ayoubi JM, Fanchin R, Monrozies X, Imbert P, Reme JM, Pons JC. respective consequences of abdominal, vaginal, and laparoscopic hysterectomies on women s sexuality. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2003;111: Berman L, Berman J, Miles M, Pollets D, Powell JA. Genital self-image as a component of sexual health: relationship between genital self-image, female sexual function, and quality of life measures. J Sex Marital Ther 2003;29 Suppl 1: Dragisic KG, Milad MP. Sexual functioning and patient expectations of sexual functioning after hysterectomy. Am J Obstet Gynecol 2004;190: Ellstrom MA, Astrom M, Moller A, Olsson JH, Hahlin M. A randomized trial comparing changes in psychological well-being and sexuality after laparoscopic and abdominal hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82: Garry R, Fountain J, Mason S, ym. The evaluate study: two parallel randomised trials, one comparing laparoscopic with abdominal hysterectomy, the other comparing laparoscopic with vaginal hysterectomy. BMJ 2004;328:129. Helström L, Lundberg PO, Sorbom D, Backstrom T. Sexuality after hysterectomy: a factor analysis of women s sexual lives before and after subtotal hysterectomy. Obstet Gynecol 1993;81: Helström L, Sorbom D, Backstrom T. Influence of partner relationship on sexuality after subtotal hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 1995;74: Kohdunpoiston vaikutus naisen seksuaalisuuteen 2127

7 Helström L, Weiner E, Sorbom D, Backstrom T. Predictive value of psychiatric history, genital pain and menstrual symptoms for sexuality after hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 1994;73: Hurskainen R, Teperi J, Rissanen P, ym. Clinical outcomes and costs with the levonorgestrel-releasing intrauterine system or hysterectomy for treatment of menorrhagia: randomized trial 5-year follow-up. JAMA 2004;291: Kilkku P. Supravaginal uterine amputation vs. hysterectomy. Effects on coital frequency and dyspareunia. Acta Obstet Gynecol Scand 1983;62: Kilkku P, Gronroos M, Hirvonen T, Rauramo L. Supravaginal uterine amputation vs. hysterectomy. Effects on libido and orgasm. Acta Obstet Gynecol Scand 1983;62: Kontula O, Haavio-Mannila E. Suomalainen seksi: tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksista. Juva: WSOY, Kuppermann M, Varner RE, Summitt RL Jr, ym.; Ms Research Group. Effect of hysterectomy vs medical treatment on health-related quality of life and sexual functioning: the medicine or surgery (Ms) randomized trial. JAMA 2004;291: Kuppermann M, Summitt RL Jr, Varner RE, Learman LA. Sexual functioning after total compared with supracervical hysterectomy: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;105: Lalos A, Lalos O. The partner s view about hysterectomy. J Psychosom Obstet Gynaecol 1996;17: Laumann EO, Paik A, Rosen RC. Sexual dysfunction in the United States: prevalence and predictors. JAMA 1999;281: Maas CP, ter Kuile MM, Laan E, ym. Objective assessment of sexual arousal in women with a history of hysterectomy. BJOG 2004; 111: Meston CM. The effects of hysterectomy on sexual arousal in women with a history of benign uterine fibroids. Arch Sex Behav 2004; 33: Polivy J. Psychological reactions to hysterectomy: a critical review. Am J Obstet Gynecol 1974;118: Rhodes JC, Kjerulff KH, Langenberg PW, Guzinski GM. Hysterectomy and sexual functioning. JAMA 1999;282: Roovers JP, van der Bom JG, van der Vaart CH, Heintz AP. Hysterectomy and sexual wellbeing: prospective observational study of vaginal hysterectomy, subtotal abdominal hysterectomy, and total abdominal hysterectomy. BMJ 2003;327: Roussis NP, Waltrous L, Kerr A, Robertazzi R, Cabbad MF. Sexual response in the patient after hysterectomy: total abdominal versus supracervical versus vaginal procedure. Am J Obstet Gynecol 2004; 190: Rowe MK, Kanouse DE, Mittman BS, Bernstein SJ. Quality of Life Among Women Undergoing Hysterectomies. Obstet Gynecol 1999; 93: Sloan D. The emotional and psychosexual aspects of hysterectomy. Am J Obstet Gynecol 1978;131: Thakar R, Ayers S, Clarkson P, Stanton S, Manyonda I. Outcomes after total versus subtotal abdominal hysterectomy. N Engl J Med 2002;347: Thakar R, Manyonda I, Stanton SL, Clarkson P, Robinson G. Bladder, bowel and sexual function after hysterectomy for benign conditions. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Virtanen H, Mäkinen J, Tenho T, Kiilholma P, Pitkänen Y, Hirvonen T. effects of abdominal hysterectomy on urinary and sexual symptoms. Br J Urol 1993;72: Vuorma S, Teperi J, Hurskainen R, Keskimäki I, Kujansuu E. Hysterectomy trends in Finland in a register based analysis. Acta Obstet Gynecol Scand 1998;77: Zobbe V, Gimbel H, Andersen BM, ym. Sexuality after total vs. subtotal hysterectomy. Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83: KATRI RANTANEN, LL, orientoiva lääkäri katri.rantanen@fimnet.fi Tuusulan terveyskeskus PL 60, Tuusula RITVA HURSKAINEN, LT, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala, naistentaudit Hyvinkää 2128