Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri
|
|
- Anna Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri Hallintamalli Mikko Huovila Antero Lehmuskoski Juha Mykkänen Paula Leinonen Virpi Hotti Miia Saarelainen
2 Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät Johtoryhmän hyväksymä kaikki SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Suomen kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2
3 Sisältö 1 Johdanto Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinta Yleiskuva arkkitehtuurihallinnasta Arkkitehtuurihallinnan päätöksentekotasot Arkkitehtuurityön organisointi Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurinhallinnan organisointi Sosiaalihuolto osana terveys ja hyvinvointi kohdealuetta SOKKA arkkitehtuurihallinnan organisointi Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin vastuutaho Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmä Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaava Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtuuriryhmän alatyöryhmät Arkkitehtuuriryhmän työprosessi Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Kokonaisarkkitehtuurin kytkentä sosiaalihuollon johtamiseen Arkkitehtuuritoiminnan organisointivastuu Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Arkkitehtuuritoiminnan suunnittelu Arkkitehtuurinhallinnan vuosikello Arkkitehtuurilinjaukset Arkkitehtuurikehittämisen ohjaus Viestintä ja koulutus Arkkitehtuurityön seuranta ja jatkuva kehittäminen Arkkitehtuurikyvykkyyden vuosittainen kypsyystasoarviointi Hallintamallin tarkistaminen Kokonaisarkkitehtuurimittareiden käsittely Kehittämispolun ja arkkitehtuurisalkun päivittäminen
4 4.8.5 Arkkitehtuurityön vuosiraportointi Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurinhallinta ratkaisujen elinkaaren osana Arkkitehtuurinhallinta osana projektisuunnitelmaa Projektisuunnitelmien ja projektituotosten käsittely Arkkitehtuuritoiminnan muutoksenhallinta Muutoksenhallinnan yleiskuva Rajoitettu erityistapaus Muutoksenhallintaprosessit Muutospyynnön käsittely Muutoksen toimeenpano prosessina Lähteet Liite 1 Vaihtoehtoja sosiaalihuollon KA- työn organisoimiseksi osana Terveys ja hyvinvointi - kohdealuetta 4
5 1 Johdanto Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallilla tarkoitetaan toiminta- ja ohjausmallia sekä siihen liittyviä organisatorisia rakenteita. Hallintamalli on kuvaus siitä, miten sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin hallinta organisoidaan, millaisia rooleja siihen kuuluu sekä millaisilla prosesseilla sosiaalihuollon arkkitehtuuria suunnitellaan ja kehitetään. Tämä dokumentti on Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa laadittu ehdotus Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliksi. Siinä kuvataan menettelyt arkkitehtuurin hallintaan sekä muutosten käsittelyyn ja hyväksymiseen. Hallintamalli on osa sosiaalihuollon kansallista kokonaisarkkitehtuuria (SOKKA), jonka sisältö on kuvattu pääpiirteissään dokumentissa Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri yleiskuvaus. Hallintamalli on osa SOKKA:n osa- alueiden muodostamaa kokonaisuutta (ks. kuva 1). Sitä täydennetään Tietomääritysten hallintamallilla, jossa kuvataan tietoarkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon prosesseja yksityiskohtaisemmalla tasolla. SOKKA Yleiskuvaus KA- menetelmä (JHS 179) Hallintamalli Kypsyystasomalli (JHKA) Linjaukset- ja kuvaukset Kehittämispolku Kuva 1 Hallintamalli osana Sosiaalihuollon kansallista kokonaisarkkitehtuuria Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli on tarkoitettu ensisijaisesti arkkitehtuurin ohjauksesta vastaavien tahojen käyttöön. Hallintamallia voidaan kuitenkin hyö- dyntää myös laajemmin arkkitehtuurityössä sosiaalihuollon eri organisaatioissa. Hallintamallin pohjana on käytetty julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin luonnosta (v.0.95). Tätä dokumenttia tehtäessä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista oli julkaistu luonnosversiot, eivätkä lopulliset versiot eivät ehtineet valmistua ennen tämän doku- mentin hyväksymisprosessia. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli perustuu vuonna 2007 luotuun valti- onhallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliin. Samalle pohjalle perustuvia hallintamalle- ja ovat myös kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli sekä korkeakoulujen Kartturi hallintamalli. Myös terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tason arkkitehtuurin (TAPAS) hallintamalli on pääprosesseiltaan ja rakenteeltaan vastaavanlainen. 5
6 2 Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinta 2.1 Yleiskuva arkkitehtuurin hallinnasta Arkkitehtuurin hallintamallilla tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin toiminta- ja ohjausmallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita. (JHKA Hallintamalli 0.95, 5) Julkisen hallinnon KA- hallintamallin perusperiaatteita ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 5): Arkkitehtuurihallinta on prosessilähtöistä. Arkkitehtuurin hallinta kuvataan jäsen- nettyinä prosesseina. Arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen. Arkkitehtuurinhallinnan tehtävänä on varmistaa, että julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynne- tään julkisen hallinnon palveluita järjestävissä organisaatioissa erityisesti kehittämis- projektien yhteydessä. Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväk- sytetään muutoksenhallintamenettelyn kautta. Muutoksenhallinnan avulla arkki- tehtuurikuvaukset pidetään ajan tasalla ja sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri yh- denmukaistuu aidosti. Johtamisen vuosikello. Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määri- tettyyn vuosikelloon, jonka avulla varmistetaan systemaattinen ja seurattava arkkiteh- tuurin kehittäminen ja olemassa olevien linjausten noudattaminen. Jatkuvan kehittämisen periaate. Arkkitehtuurilinjaukset, arkkitehtuurimenetelmä ja itse arkkitehtuurin hallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa. Arkkitehtuurin hallintamalli perustuu prosessilähtöiseen menettelyyn ja jakautuu kolmeen pääprosessiin (JHKA Hallintamalli 0.95, 6): Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurin muutoksenhallinta Arkkitehtuurityön lähtökohta on toiminnan johtamisessa ja strategisessa kehittämisessä. Arkkitehtuurin johtamisen prosessissa kehittämistarpeet kootaan vuosikellon ja akuuttien tarpeiden mukaisesti yhteen arkkitehtuurin kehittämisen syötteeksi. Tämän pohjalta syntyy arkkitehtuurin kehittämispolku. (JHKA Hallintamalli 0.95, 6) 6
7 Toiminnan johtaminen ja strateginen kehittäminen Arkkitehtuurin johtaminen Jatkuva kehittäminen Arkkitehtuurin kehittämisen suunnittelu ja johtaminen Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen Muutosten hallinta Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa (arkkitehtuurin hyödyntäminen) Kuva 2 Arkkitehtuurin hallinnan pääprosessit (JHKA Hallintamalli 0.95, 6) Johtamisprosessiin kuuluu keskeisesti jatkuvan kehittämisen periaate. Tällä tarkoitetaan hallin- tamallin, arkkitehtuurimenetelmän ja tavoitetilan arkkitehtuurisuositusten toimivuuden ja kehittymisen säännöllistä mittaamista sekä kehittämishankkeiden käynnistämistä arvioitujen muutostekijöiden ja mittaustulosten pohjalta. (JHKA Hallintamalli 0.95, 6) Arkkitehtuurin johtaminen jakautuu yleisten johtamisprosessien lisäksi kolmeen alaprosessiin (JHKA Hallintamalli 0.95, 6): Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen Arkkitehtuurin ja arkkitehtuuritoiminnan jatkuva kehittäminen Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa prosessi jakautuu kolmeen osaprosessiin: Keskeisten kehittämiskohteiden tunnistaminen Hyödyntäminen ja noudattaminen Arkkitehtuurituki Hyödyntämis- ja noudattamisprosessissa projektien arkkitehtuurinmukaisuus ja olemassa olevan arkkitehtuurin hyödyntäminen varmistetaan. (JHKA Hallintamalli 0.95, 7) Muutoksenhallinnan kautta käsitellään arkkitehtuurilinjauksista poikkeaminen, arkkitehtuu- rilinjausten ja kuvausten täydentäminen, ylläpito ja uudet arkkitehtuurilinjaukset. (JHKA Hal- lintamalli 0.95, 7) 7
8 2.2 Arkkitehtuurihallinnan päätöksentekotasot Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on jäsennetty toiminnallisiksi kohdealueiksi sekä hallintosektorikokonaisuuksiksi. Tällä tavoitellaan koko julkisen hallinnon kokonaisarkkiteh- tuurin hallittua kehittämistä. (JHKA Hallintamalli 0.95, 8) Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri sisältää linjauksia, jotka ohjaavat koko julki- sen hallinnon toimintaa ja organisaatioita. Toiminnalliset kohdealueet taas tarkentavat julkisen hallinnon yhteisiä linjauksia ja muodostavat kohdealueen toimintaa ohjaavat arkkitehtuurilin- jaukset ja kuvaukset. Hallintosektorien (valtio/kunta) kokonaisarkkitehtuurit taas luovat sek- torin organisaatioita ohjaavia arkkitehtuurilinjauksia. (JHKA Hallintamalli 0.95, 8) Kohdealueiden ja hallintosektorien organisoituminen perustuu hierarkkisiin päätöksenteko- kerroksiin. Kerrosten tehtävänä on ylhäältä alaspäin ohjata alemman hierarkiatason arkkiteh- tuurin muodostumista sekä alhaalta ylöspäin koostaa kehittämis- ja muutostarpeita ylemmille tasoille. Hierarkkisella arkkitehtuurin hallinnalla pyritään varmistamaan palvelujen yhteentoi- mivuus sekä kansallisesti muodostuttujen tavoitteiden ohjautuminen rakenteen alemmille tasoille. (JHKA Hallintamalli 0.95, 8) Yksittäisen julkisen hallinnon organisaation on huomioitava omassa arkkitehtuurityössään sekä organisaationäkökulma (hallintosektorin arkkitehtuuri), että toiminnallinen näkökulma (kohdealuearkkitehtuurit). Näiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös mahdolliset sidosarkki- tehtuurit. (JHKA Hallintamalli 0.95, 9) Kuva 3 Julkisen hallinnon KA- päätöksentekotasot (JHKA Hallintamalli v. 0.95, 9) 8
9 2.3 Arkkitehtuurityön organisointi Kokonaisarkkitehtuurin hallinta organisoidaan sen päätöksentasoja vastaavaksi rakenteeksi. Hierarkisesti ylempänä oleva organisaatiorakenne ohjaa alempaa rakennetta ja alempi rakenne vastaavasti tuottaa muutostarpeita ja ehdotuksia ylemmille rakenteille. (JHKA Hallintamalli 0.95, 10) Arkkitehtuurinhallinta organisoidaan samalla tavalla kaikilla hierarkiatasoilla (JHKA Hallinta- malli 0.95, 10): Arkkitehtuurityötä ohjaa ohjaus/johtoryhmä Varsinaista arkkitehtuurityötä toteuttaa asiantuntijoista koostuva arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtuurityön toteutuksen käytännön päätöksenteosta vastaa nimetty omistaja. Ryhmien välinen päätöksenteko tapahtuu hierarkkisesti. Alemman tason arkkitehtuurilinjauk- set, joilla on vaikutusta kohdetta laajempaan kokonaisuuteen julkisessa hallinnossa, hyväksyte- tään pääsääntöisesti ylemmällä tasolla ennen linjauksen voimaantuloa. (JHKA Hallintamalli 0.95, 10) Kuva 5 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisatorinen rakenne ja ohjaus- vaikutus (JHKA Hallintamalli v. 0.95, 10) 9
10 3 Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisointi 3.1 Sosiaalihuolto osana terveys ja hyvinvointi - kohdealuetta Terveys ja hyvinvointi - kohdealueen vastuutaho on sosiaali- ja terveysministeriö. Kohdealuee- seen kuuluvat kokonaisuudet ovat (JHKA kohdealuejako 0.95, 14): sosiaali- ja terveydenhuolto sosiaaliturva ympäristöterveydenhuolto Kohdealuejako ei ole yhdenmukainen julkisen hallinnon organisaatiorakenteen kanssa, vaan se on muodostettu siten, että toiminnallisesti yhteenkuuluva kokonaisuus muodostaa kohdealu- een. Kohdealueen avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan kohdealueen toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. (JHKA KA- kohdealueen tehtävät v. 0.95, 2) Kohdealueen arkkitehtuurityön keskeiset tuotokset ovat (JHKA KA- kohdealueen tehtävät v. 0.95, 5): Kohdealueen KA- hallintamalli Kohdealueen osa- aluejako Kohdealueen arkkitehtuurilinjaukset ja kuvaukset Kohdealueen KA- kehittämispolku KA- suunnittelumenetelmänä käytetään yleistä julkisen hallinnon menetelmää (JHS 179). Sa- moin kypsyystasomallina käytetään julkisen hallinnon yhteistä menetelmää. Tätä dokumenttia tehtäessä terveys ja hyvinvointi kohdealueen arkkitehtuurityön organisoin- tia ei ollut vielä aloitettu. 3.2 SOKKA arkkitehtuurihallinnan organisointi Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin vastuutaho Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin vastuutahona toimii Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksen operatiivisen ohjauksen yksikkö OPER. Vastuutahon tehtävänä on nimittää SOKKA- arkkitehtuurin arkkitehtuurivastaava ja huolehtia siitä, että arkkitehtuurityö on resur- 10
11 soitu asianmukaisesti. Vastuutaho vastaa myös siitä, että määritetty SOKKA- hallintamalli sitoo kohdealueella tehtävää toimintaa Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmä Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmä johtaa sosiaalihuollon yhteistä arkkitehtuurityötä. Johtoryhmän tehtäviä ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 18) : Arkkitehtuurin johtamisprosessista vastaaminen Arkkitehtuurilinjausten hyväksyminen o Sosiaalihuollon arkkitehtuurilinjausten hyväksyminen o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin tavoitetilojen ja viitearkkitehtuurien hyväk- syminen o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin muutospyyntöjen ja muutosehdotusten hy- väksyminen Sosiaalihuollon KA- kehittämispolun hyväksyminen Sosiaalihuollon yhteisten arkkitehtuurin kehittämishankkeiden ja toimeenpanohank- keiden ohjaus arkkitehtuurinäkökulmasta Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmään kuuluvat arkkitehtuurin vastuutaho sekä toimin- nasta pääasiallisesti vastaavat organisaatiot: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntien edustajat Sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien edustajat Sosiaalialan osaamiskeskusten edustajat Sosiaalialan tiedonhallinnan opetusta ja tutkimusta tekevien korkeakoulujen edustajat Mahdollisesti muiden toimijoiden edustajat Johtoryhmän jäsenten tulee tuntea sekä sosiaalihuollon substanssia, että kokonaisarkkitehtuu- rityötä. Tarkemmin ryhmän jäsenten osaamistarpeita on kuvattu luvussa Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaava Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaavana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimeämä henkilö. Hän vastaa arkkitehtuurinhallintaprosessista sekä arkkitehtuurimenetelmän sovelta- misesta kehittämistyöhön sosiaalihuollossa. Sosiaalihuollon arkkitehtuurista vastaava johtaa sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän toimintaa ja esittelee sosiaalihuollon arkkitehtuurin kuu- luvat asiat kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmälle. (JHKA Hallintamalli 0.95, 18) Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä 11
12 Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä toteuttaa ja hallinnoi sosiaalihuollon arkkitehtuurityötä. Arkkitehtuuriryhmän tehtäviä ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 18-19): Vastaa sosiaalihuollon yhteisen arkkitehtuurin kehittämisprosessista. Sosiaalihuollon arkkitehtuurilinjausten hallinta o Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurilinjausten soveltami- nen sosiaalihuollossa o Kohdealueen arkkitehtuurilinjausten soveltaminen sosiaalihuollon osa- alueella o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin tavoitetilojen (linjausten) käsittely o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin muutospyyntöjen ja muutosehdotusten käsit- tely Yhteistyö muiden arkkitehtuuriryhmien kanssa o Seuraa kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin muutoksia ja kehittämishank- keita o Seuraa muiden saman kohdealueen osien arkkitehtuurien muutoksia ja kehit- tämishankkeita o Seuraa muita sidosarkkitehtuureja o Raportoi ja tiedottaa keskeisestä kehittämisestä julkisen hallinnon arkkiteh- tuuriryhmälle sekä muiden kohdealueiden / hallintosektoreiden arkkitehtuu- riryhmille Sosiaalihuollon KA- kehittämispolun suunnittelu ja hallinta Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin kehittämis- ja toimeenpanohankkeiden hal- linta arkkitehtuurinäkökulmasta Antaa lausuntoja sosiaalihuollon arkkitehtuuriprojekteissa määritettävistä arkkiteh- tuurikuvauksista tai linjauksista Valvoo KA- kehittämispolun sekä laadittujen arkkitehtuurisuositusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. Ohjaa myös sosiaalihuollon yhteisten ratkaisujen kehittämistä arkkitehtuurinäkökul- masta Ylläpitää sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuria sekä seuraa ja valvoo sen toteutu- mista. Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmään kuuluvat sosiaalihuollon arkkitehtuurin vastuutaho sekä edustus sosiaalihuollon toteuttamis-, kehittämis-, ja koulutusorganisaatioista. Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaava THL:n muut edustajat Kuntien edustajat Sosiaalihuollon palveluntuottajien edustajat Sosiaalialan osaamiskeskusten edustaja Sosiaalialan tiedonhallinnan opetusta ja tutkimusta tekevien korkeakoulujen edustajat Mahdollisesti muiden toimijoiden edustajat Arkkitehtuuriryhmä voi tarvittaessa valita keskuudestaan eri arkkitehtuurinäkökulmille omat vastaavat. 12
13 Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä toimii aktiivisesti yhteistyössä ainakin seuraavien tahojen kanssa: Terveys ja hyvinvointi kohdealueen arkkitehtuuriryhmä Terveydenhuollon arkkitehtuuriryhmä Muiden sidosarkkitehtuurien arkkitehtuuriryhmät Muita? Arkkitehtuuriryhmä vastaa siitä, että sosiaalihuollon toimintaa ja arkkitehtuuria kehittävät projektipäälliköt koulutetaan arkkitehtuurinhallinnan avainperiaatteisiin. Ryhmä voi kokoontua tavanomaisten kokousten lisäksi virtuaalisesti Arkkitehtuuriryhmän alatyöryhmät Arkkitehtuuriryhmän alaisuuteen voidaan myös perustaa myös alatyöryhmiä. Arkkitehtuuriryhmä nimittää alatyöryhmät Alatyöryhmä vastaa vastuualueensa arkkitehtuurityöstä ja sen tuloksista Alatyöryhmä esittää sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmälle keskeiset vastuualuettaan koskevat arkkitehtuurilinjaukset (Kartturi 2011, 17) Yksi näistä ryhmistä on Sosiaalihuollon tietoarkkitehtuuriryhmä, jonka toimintatapa on kuvattu Sosiaalihuollon tietomääritysten hallintamalli dokumentissa. Muita mahdollisia ryhmiä voisivat olla mm. toiminta- arkkitehtuuriryhmä, jonka tehtävänä on seurata sosiaalihuollon toiminnan kehittymistä ja lainsäädännön muutoksia Tietojärjestelmäryhmäm jonka tehtävänä mm. tietojärjestelmäjäsennyksen ylläpito, tietojärjestelmähankkeiden ohjaus ja kuuntelu, tietojärjestelmätoimittajafoorumin jär- jestäminen. 13
14 3.3 Arkkitehtuuriryhmän työprosessi Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän tehtävät voidaan jaotella seuraaviksi käsittelyä ohjaaviksi työprosessikokonaisuuksiksi (JHKA Hallintamalli 0.95, 19): Valmistelu Valmisteluvaiheessa huolehditaan siitä, että arkkitehtuurityö on tavoitteellista, ennustettavaa ja systemaattista. Tämä koostuu seuraavista tehtävistä: Kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin seuranta Sidosarkkitehtuurien seuranta KA- kehittämispolun määrittäminen Arkkitehtuuriryhmän budjetin valmistelu Käsittely, päätöksenteko, linjaukset Tällä työprosessikokonaisuudella tarkoitetaan varsinaista operatiivista arkkitehtuurityötä ja aktiivista arkkitehtuurilinjausten ja päätösten tekoa: Sidosryhmäyhteistyö Arkkitehtuurilinjausten laatiminen Arkkitehtuurilinjausten muutoksenhallinta Lausunnot kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin ja muiden kohdealueiden osien KA- linjauksiin Seuranta Seurannalla varmistetaan arkkitehtuurityön vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä muodostetaan arkkitehtuurityötä jatkuvasti kehittävä malli: Linjausten toimeenpanon seuranta ja ohjaus KA- toiminnan mittareiden arviointi Toiminnan raportointi ohjausorganisaatioille ja sidosryhmille KA- projektisalkunhallinta Kehittäminen konkretisoidaan KA- projektisalkunhallinnalla, joka tukee kaikkia edellä kuvattuja johtamisen elinkaaren vaiheita. Projektisalkunhallintaa ohjataan julkisen hallinnon yleisen 14
15 projektisalkunhallinnan menetelmin (JHS/PMBOK) ja projektien seurantaan käytetään sähköis- tä projektienhallinnan työkalua. 15
16 4 Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Sosiaalihuollon arkkitehtuuritoiminnan johtamisprosessin tarkoituksena on johtaa, kehittää ja seurata arkkitehtuurityötä sosiaalihuollossa (JHKA Hallintamalli 0.95, 21): Kuva 6 Arkkitehtuurin johtaminen (JHKA Hallintamalli 0.95, 22) Arkkitehtuurin johtamisprosessin tarkoituksena on varmistaa, että sosiaalihuollon kokonais- arkkitehtuuria kehitetään sosiaalihuollon ydintoiminnan tarpeiden pohjalta hallitusti ja syste- maattisesti. (JHKA Hallintamalli 0.95, 22) Käytännössä arkkitehtuurin johtamista toteutetaan sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän koko- uksilla sekä näiden valmistelulla. Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä kokoontuu itse sopiman- sa aikataulun mukaisesti, mutta vähintään kuukausittain. (JHKA Hallintamalli 0.95, 22) Arkkitehtuurin johtamisen tehtävät voidaan prosessijäsennyksen lisäksi jakaa ajallisiin tehtä- viin (JHKA Hallintamalli 0.95, 22): 1. Vuosikelloon sidotut johtamisprosessit Vuosikelloon sidotut tehtävät käynnistyvät ennalta sovituin määräajoin ns. vuosikellon mukaan. Nämä tehtävät käynnistyvät ulkoisista tekijöistä riippumatta 2. Jatkuvat johtamisprosessit Jatkuvat johtamisprosessit sisältävät tehtäviä, joita tehdään jatkuvasti liittämättä niittä tiettyihin ajankohtiin. jatkuvat johtamisprosessit ovat käynnissä riippumatta ulkoisista käynnistäjistä. 3. Reagoivat johtamisprosessit 16
17 Reagoivat johtamisprosessit käynnistyvät tyypillisesti vain ennakoimattomasti ulkoi- sesta käynnistystekijästä. 4.1 Kokonaisarkkitehtuurin kytkentä sosiaalihuollon johtamiseen Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelu- ja hallintamenetelmä, jonka tarkoituksena on parantaa organisaatioiden ja toimintojen yhteentoimivuutta. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla voidaan myös kehittää itse toimintaa ja sitä tukevia ratkaisuja. Arkkitehtuurin kehittäminen kiinnitetään systemaattisesti osaksi toiminnan strategista ja taktista suunnittelua. (JHKA Hallin- tamalli 0.95, 20; Kartturi 2001, 14) Sosiaalihuollon strategisella ja taktisella suunnittelulla tarkoitetaan tässä lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimia strategisia linjauksia ja pitkän aikavälin suunnitelmia sosiaalihuollon kehittämisestä (mm. lainsäädäntö, strategiat) Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja sen periaatetason tuotokset (arkkitehtuuriperiaatteet, sidosarkkitehtuurit) sekä keskeisimmät käsitteellisen tason arkkitehtuurikuvaukset (roolit, sidosryhmät, palvelut, prosessikartta) toimivat strategisen ja taktisen suunnittelun tukena. (JHKA Hallintamalli 0.95, 20; Kartturi 2001, 14) Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri tukee sosiaalihuollon toimijoiden johtamisprosesseja mm. seuraavin tavoin (muok. Kartturi 2001, 15): Toiminta- arkkitehtuurin avulla voidaan luoda mahdollisimman realistinen kuva sosi- aalihuollon toiminnasta ja sosiaalipalveluiden tuottamisesta. Tämä luo paremmat edel- lytykset käydä perusteltua keskustelua toiminnan toteuttamisesta. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla saadaan systemaattinen ja yhdenmukainen kuva organisaatioiden toiminnasta ja niiden IT- ratkaisuista. Menetelmän avulla pysty- 17
18 tään hahmottamaan parempi kuva prosessien toiminnasta ja saadaan eväitä prosessien ja toiminnan kehittämiseen. Kehittämistoiminnan vaikutukset saadaan kuvattua aikaisempaa paremmin. Arkkitehtuurimenetelmän avulla saadaan kiinnitettyä huomioita tietoresursseihin. Arkkitehtuurityö parantaa yhteentoimivuutta koko sosiaalihuollossa, sosiaalihuollon toimijoiden välillä sekä yksittäisten sosiaalihuollon toimijoiden sisällä. Johdolle syntyy parempi kokonaiskuva valintojen seurauksista ja merkityksestä. Arkkitehtuuritoiminnan kytkeminen toiminnan johtamiseen tuottaa seuraavat tuotokset: Toiminnan kehittämisen kanssa yhteen sovitettu arkkitehtuuritoiminnan vuosikello Arkkitehtuuritoiminnan muutostekijöiden jäsennys ja arviointi Kehittämissalkun keskeisimmät hankkeet Budjetti 4.2 Arkkitehtuuritoiminnan organisointivastuu Johtamisprosessilla varmistetaan, että arkkitehtuurityö on aina tarkoituksenmukaisesti organi- soitua. Sosiaalihuollon arkkitehtuurin organisointi on kuvattu edellisissä luvuissa. Arkkitehtuurin johtaminen prosessin onnistunut toteuttaminen edellyttää seuraavanlaisen osaamisen kokoamista tai kehittämistä (JHKA Hallintamalli 0.95, 22): Sosiaalihuollon tavoitteiden ja haasteiden tunteminen Prosessiosaaminen JHS 179 kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyvä tuntemus ja sisäistäminen Arkkitehtuurilinjausten tavoitetilakuvausten tunteminen ja sisäistäminen Päätöksentekokyky Yleinen suunnitteluosaaminen Teknologian mahdollisuuksien ja reunaehtojen ymmärtäminen Kokonaiskuvan hahmottaminen ja hallinta Yhteistyökyky Viestintäkyky Edellä kuvattua osaamista on oltava sekä johtoryhmässä, että arkkitehtuuriryhmässä. Keskeiset tuotokset: Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän organisointi Nimetyt jäsenet 18
19 4.3 Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä seuraa sosiaalihuollon sekä terveys- ja hyvinvointikohde- alueen arkkitehtuurityön keskeisiä muutostekijöitä ja sidosarkkitehtuureja. Arkkitehtuuriryhmän jäsenet seuraavat muutostekijöitä ja sidosarkkitehtuureja sekä jatkuvasti että vuositasolla. Keskeisimmät havainnot käsitellään arkkitehtuuriryhmän kokouksissa. Sosi- aalihuollon arkkitehtuurilinjauksia tai KA- kehittämispolkua muutetaan tarpeen mukaan näiden pohjalta. (JHKA Hallintamalli 0.95, 23) Arkkitehtuuriin vaikuttavat muutostekijät tunnistetaan, kootaan yhteen ja käsitellään vuosita- solla vuosikellon mukaisesti KA- mittareiden arvioinnin jälkeen ennen talousarvion hyväksy- mistä. (JHKA Hallintamalli 0.95, 23) Keskeiset tuotokset: Tunnistetut ja luokitellut muutostekijät Sidosryhmäarkkitehtuurien keskeiset käsitellyt linjaukset 4.4 Arkkitehtuuritoiminnan suunnittelu Arkkitehtuuritoiminnan suunnittelu liitetään toiminta- ja taloussuunnittelun osaksi. Arkkiteh- tuuritoiminnan suunnittelu tehtävät ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 23-24): Pitkän aikavälin suunnittelu: KA- kehittämispolun laatiminen ja vuosittainen päivittä- minen Keskeisten kehittämisprojektien kokoaminen kootuksi kehittämissalkuksi Seuraavan vuoden tarkennettu suunnittelu: kehittämisprojektien tunnistaminen ja suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön vuosikellon laatiminen ja päivittäminen Keskeiset tuotokset Arkkitehtuuritoiminnan vuosikello KA- kehittämispolku Kootut kehittämishankkeet Arkkitehtuurinhallinnan vuosikello Arkkitehtuurinhallinnan vuosikellon avulla systematisoidaan arkkitehtuurin kehittämisen ja toimeenpanon suunnittelu, muutostarpeiden käsittely, arkkitehtuurin kehittymisen ja hyötyjen arviointi sekä varmistetaan arkkitehtuurityön riittävä rahoitus. (JHKA Hallintamalli 0.95, 24) 19
20 Arkkitehtuuriryhmän vuosikelloon sidottuja arkkitehtuurin johtamisen tehtäviä ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 24): Arkkitehtuurimittarien mittausarvojen kirjaus ja käsittely Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointi Sidosarkkitehtuurien käsittely (yhteensovittaminen) Arkkitehtuurin kehittämispolun ja kehittämisohjelman/suunnitelman päivittäminen Keskeisten kehittämisprojektien kokoaminen ja arviointi Kehittämispolun konkretisoiminen arkkitehtuuriprojekteiksi Sosiaalihuollon KA:n vuosikello pitää sisällään samat vaiheet kuin julkisen hallinnon ko- konaiasarkkitethtuurin vuosikello. Tässä esityksessä vaiheita on kuitenkin aikaistettu kahdella kuukaudella, jotta vuosikellon mukaiset tehtävät voidaan synkronoida ylempien ja alempien arkkitehtuuritasojen kanssa. Vuosikelloa tulee tarkentaa siten, että sen vaiheet ovat yhteenso- pivia Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hallintokäytäntöjen kanssa. Sosiaalihuollon KA- hallinnan vuosikellon vaiheet (Muok. JHKA Hallintamalli 0.95, 24): tammikuu: sidosarkkitehtuurien arviointi helmikuu: kehittämistarpeiden kerääminen maaliskuu: kehittämiskohteiden kerääminen projekteiksi huhtikuu: kehittämisaihioiden kuvaaminen toukokuu: toiminnan väliarviointi kesäkuu: kehittämissuunnitelman tarkentaminen heinäkuu: elokuu: seuraavan kauden budjetointi syyskuu: kehittämiskohteiden käynnistämispäätökset lokakuu: kehittämiskohteiden viestintä marraskuu: arkkitehtuurikyvykkyyden arviointi joulukuu: toiminnan arviointi, tulosmittarien asettaminen KA- kehittämispolkua päivitetään vähintään neljännesvuosittain helmi-, touko-, elo- ja marras- kuussa. 4.5 Arkkitehtuurilinjaukset Arkkitehtuuriryhmä valmistelee arkkitehtuurilinjaukset johtoryhmän hyväksyttäväksi. KA- linjauksen yhteydessä tulee määritellä kyseisen linjauksen viestinnästä vastaava henkilö sekä laatia tiivis viestintäsuunnitelma. (Kartturi 2011, 23) Arkkitehtuuria kehitettäessä ja linjauksia määriteltäessä on aina vastattava seuraavaan kysy- mykseen (Kartturi 2011, 23): Millä tasolla ja missä laajuudessa arkkitehtuurissa kuvatut kohteet, kuten prosessit, tie- dot, tietojärjestelmäpalvelut tai teknologialinjaukset, ovat yhteisiä; sosiaalihuollon, sosi- 20
21 aali- ja terveydenhuollon, terveys ja hyvinvointi - kohdealueen tai koko julkishallinnon tasolla? Arkkitehtuurilinjauksia tuotetaan arkkitehtuuria kehittävissä projekteissa. Arkkitehtuuriryhmä käsittelee projektien tulokset, tekee niiden pohjalta linjauksia ja esittää niitä johtoryhmälle hyväksyttäväksi. (Kartturi 2011, 24) Linjaukset ovat luonteeltaan (Kartturi 2011, 24): Tavoitetilan kuvauksia: viitearkkitehtuureja, mahdollisimman konkreettisia kuvauksia eri kohteista ja alueista Menetelmä- ja soveltamissuosituksia: periaatetason mallit, SOA- linjausvaatimukset jne. Palvelukomponentteja ja SOA- palveluja: konkreettiset uudelleenkäytettävät tietojärjes- telmäpalvelut Arkkitehtuurilinjaukset jaetaan neljään eri tasoon (Kartturi 2011, 24): 1. Velvoittava arkkitehtuurikuvaus 2. Arkkitehtuurisuositus 3. Hyvä käytäntö 4. Esimerkkitapaus, case study Linjaukset ja suositukset toteutetaan seuraavan käsittelyprosessin mukaan: Projektit esittävät tuotoksia linjattavaksi Käsittely organisoidaan: Arkkitehtuuriryhmä nimeää käsittelylle vastuuhenkilön ja arvioijat. Arvioijat voivat tarvittaessa olla myös ulkopuolisia asiantuntijoita Tuotokset käsitellään yhteisen arviointimallin mukaan. Keskeisiä arvioitavia asioita ovat: o Sijoittuminen KA- jäsennykseen o Vaikutukset sosiaalihuollon toiminnan tavoitteisiin ja palveluihin o Yhteensopivuus olemassa oleviin KA- linjauksiin o Miten ratkaisu edistää KA- kehittämispolun tavoitteita o Ratkaisun kypsyys, o Yleistettävyys julkisen hallinnon eri toimijoille Mahdollinen lausuntopyyntö sidosryhmiltä Vastuuhenkilö vetää kommentit yhteen Yhteenveto käsitellään arkkitehtuuriryhmän kokouksessa, jossa tehdään esitys, hy- väksytäänkö ko. tuotos joko sellaisenaan tai muutettuna sosiaalihuollon arkkitehtuu- rilinjaukseksi Linjausesitys käsitellään johtoryhmässä Linjauspäätös kirjataan Velvoittavat linjaukset viedään STM:n tai THL:n päätöksentekoprosessiin Suunnitellaan viestintä sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän ja tuotoksen tehneen projektin projektipäällikön yhteistyönä Linjaus viestitään sosiaalihuollon organisaatioille 21
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne
LisätiedotJHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta
JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin prosessit 26.11.2012
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin prosessit 26.11.2012 Helsinki 2012 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Arkkitehtuurinhallinnan prosessit... 2 2.1 Yleinen KA- hallintaprosessi... 2 2.2 Kokonaisarkkitehtuurin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
LisätiedotTAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti
TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti Liite 2 30.12.2011 Versio: 1.01 12.9.2011 2 (15) 1. Referenssihallintamallien vertailu 1.1. Tarkasteltavat hallintamallit Julkisen hallinnon KA-hallintamalli
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Määrittely 1.9 Päiväys 16.3.2017 Tiivistelmä 16.3.2017 2 (63) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI. TAPAS-osaprojektin lopputuotos
TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI TAPAS-osaprojektin lopputuotos versio 1.01 30.12.2011 2 (46) 1. JOHDANTO... 4 1.1. TAUSTA JA DOKUMENTIN TARKOITUS... 4 1.2.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo Paikka: B 3.3
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo 13.00-13.45 Paikka: B 3.3 Jo Vuodesta 2012! JHS-179 V2.0 suositus - Kokonaisarkkitehtuurin Rosettan kivi julkishallinnolle o o KA-menetelmä:
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture
LisätiedotQPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset
LisätiedotKokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä
Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotMaakuntien yhteinen arkkitehtuuri
yhteinen arkkitehtuuri JHKA 11.12.2018 Erityisasiantuntija Sanna Vähänen, VM viite- ja kokonaisarkkitehtuuri -projekti Projektiryhmän viimeinen kokous 18.12: liikenneekosysteemi, MVAdokumentaation seuraava
LisätiedotSOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä
SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä Mikko Huovila STM OHO DITI 1 15.3.2018 Mikko Huovila Ryhmän tehtävät Vastata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotToiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje
Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan
LisätiedotKorkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu
Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin
Kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Versio 1.0 19.12.2013 Helsinki 2013 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Arkkitehtuurin hallinta... 3 2.1 Arkkitehtuurin päätöksentekotasot...
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotTietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta
Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT
kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotKurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli
Kurttu talviseminaari 2012 Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli 15.3.2012 Talviseminaarin sisältö Aika: torstai 15.3.2012, klo 10.00 15.00 Paikka: Kuntatalo (Toinen linja 14) Aamupäivä alustus: 10.00
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotSosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri
Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri Yleiskuvaus 1.11.2011 Mikko Huovila Antero Lehmuskoski Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät 1.0 1.11.2011 Johtoryhmän 1.11.2011 hyväksymä MH,
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki
KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet
LisätiedotVastaajan taustatiedot
Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotSOTE KA hallintamallin uudistaminen
SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL 26.10.2017 1 Nykyinen hallintamalli ja sen haasteet Nykyinen hallintamalli osittain hajanainen Valtakunnallinen valtiovetoinen
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin KA KA Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa Varkauden kaupungin KA
Kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin KA KA Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa Varkauden kaupungin KA Jarmo Heinonen ICT-päällikkö Kuntasektorin KA Kuntasektorin KA Organisointi Kuntaliitto toimii kuntasektorin
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotTerveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS) Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotSosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta
Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kurttu - talviseminaari Tommi Oikarinen
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0 Kurttu - talviseminaari 15.3.2012 Tommi Oikarinen Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa
LisätiedotJHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto
JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotAsiointi ja omahoito KA nykytila
12.3.2019 Asiointi ja omahoito KA nykytila Timo Siira ASIOINTI JA OMAHOITO KA NYKYTILA Nykytilan kuvaus muodostetaan seuraavasti: 1. Aiemmin tehdyn työn kartoittaminen ja olemassa olevan materiaalin kerääminen
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAKETTI-KOKOAkoordinaatioryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja
LisätiedotTurun seudun KA- koulu
Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
LisätiedotMaakuntien viitearkkitehtuuri. Hallintamalli Versio: 0.4.1
Hallintamalli 31.01.2018 Versio: 0.4.1 Hallintamalli 31.1.2018 2 (19) Sisällys Sisällys... 1 Dokumentin versiohistoria... 2 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 5 2.1. Viitearkkitehtuurin
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
LisätiedotTOISSIJAISEN KÄYTÖN ALARYHMÄ. Työsuunnitelma
TOISSIJAISEN KÄYTÖN ALARYHMÄ Työsuunnitelma KÄSITELTÄVÄT ASIAT JA TYÖSUUNNITELMA Ryhmän vastuulla olevat tavoitetilakuvaukset ja kehittämispolku Kehittämistarpeiden tunnistaminen Konkreettiset kuvausprojektit
LisätiedotVuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2
Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kansallisen projektin projektipäällikkö 18.4.2013 sosiaali- ja terveydenhuollossa
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotKOKONAISARKKITEHTUURIN ARVIOINTI
KOKONAISARKKITEHTUURIN ARVIOINTI STM:n kokonaisarkkitehtuuri 1 14.11.2018 Sisältö Johdanto Hankkeiden ja projektien ohjaus Arkkitehtuurituki Arkkitehtuurin mukaisen kehittämisen varmistaminen Arkkitehtuuriohjauksen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
Lisätiedot<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma
toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...
LisätiedotAlueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti
Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa
Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri
Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kurttu- seminaari 2.10.2012 Tiina Pesonen tietojohtaja STM Tavoitteet arkkitehtuuri on terveyden ja hyvinvoinnin toiminnan, siinä tarvittavien
LisätiedotTyöpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?
Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki
Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014
Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut
LisätiedotICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.
LisätiedotKohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen
Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta
LisätiedotJyväskylän yliopisto JHS 179-SUOSITUS JA KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI
Jyväskylän yliopisto JHS 179-SUOSITUS JA KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI 19.6.2011 Elektroninen liiketoiminta TJTSE25 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Harjoitustehtävä Opettaja: Jukka Heikkilä Vesa
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotTietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
LisätiedotMinna Saario. Johtaja Ohjausosasto, Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö
Minna Saario Johtaja Ohjausosasto, Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö Sote-tiedonhallinnan ohjaus- ja toimintamalli, tavoitetilan kuvaus LUONNOS - Kehitystoiminnan ohjaus Tietohallinnon järjestäminen,
LisätiedotValinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus
LisätiedotOpetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma
Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotKorkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK
Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa
LisätiedotOKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014
OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY 12.10.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara Taustaa Nyt katselmoitiin ja hyväksyttiin KA-kuvaukset Ver. 1.0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma /2016
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset- yksikkö 3.12.2014 JHKA-jaosto ja -sihteeristö Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma
LisätiedotKuopion perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma Tiivistelmä
Kuopion perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion kaupungin perusopetuksen ja nuorisopalvelujen yhteisen kehittämissuunnitelman
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön
Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotArkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä
Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Kasvatus, esi- ja perusopetus, toinen asete (lukio- ja ammatillinen) sekä aikuiskoulutus Kurttu seminaari 30.9.2013 Leena Kononen 1 Yhteistyön
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kehittämispolku 2017 Määrittely 2.9 Päiväys 17.3.2017 Tiivistelmä 17.3.2017 2 (11) Tämä kehittämispolku on osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia
LisätiedotSeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus
SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus Näiden periaatteiden piirissä ovat Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kuntien ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ICT-vastuualueet ja
Lisätiedot