Hakkuukoneen tietojärjestelmä tutkimustiedon lähteenä
|
|
- Helena Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsätehon raportti ISSN (Verkkojulkaisu) Hakkuukoneen tietojärjestelmä tutkimustiedon lähteenä Arto Kariniemi Tomi Vartiamäki METSÄTEHO OY PL 101 (Snellmaninkatu 13) Helsinki Puh Faksi (09)
2 Hakkuukoneen tietojärjestelmä tutkimustiedon lähteenä Arto Kariniemi Tomi Vartiamäki Metsätehon raportti ISSN (Verkkojulkaisu) Asiasanat: hakkuukonetyö, prosessidata, metsätyöntutkimus, aikatutkimusmenetelmä Metsäteho Oy Helsinki 2010
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KATSAUS METSÄTYÖNTUTKIMUKSEEN PROSESSIDATAN KÄYTTÖÄ TUKEVA TYÖVAIHEJAKO Ajanmenekin työvaiheet Työkoneen käyttö ja työtavat Ominaisuustiedot Polttoaineenkulutus Paikkatieto PÄÄTELMÄT... 9 KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Työvaihejaon hierarkkinen kuvaus Liite 2. Käsitemäärittely ja työvaihejako Metsätehon raportti
4 1 JOHDANTO Metsätyöntutkimusta tarvitaan edelleen metsäkonetyön sekä koneiden ja laitteiden kehittämisessä. Perinteisesti työntutkijan keräämää tutkimustietoa voidaan hankkia nykyisin metsäkoneen tietojärjestelmällä. Jos tutkimusongelma vaatii, voidaan tuottaa myös nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa kustannustehokkaasti. Tästä prosessidatasta voidaan selvittää luotettavasti esimerkiksi kuljettajan vaikutus tuloksiin tai erilaisten kone- ja laiteaikojen merkitys. Metsätehon projektissa Metsäkoneen tietojärjestelmää hyödyntävän aikatutkimusmenetelmän kehittäminen on määritetty perusteita koneellisen korjuun aikatutkimusmenetelmäksi, jossa perusaineisto tuotetaan metsäkoneen tietojärjestelmällä. Kun tutkimustiedon lähteenä on hakkuukoneen tietojärjestelmä, voi työntutkija havainnoida esimerkiksi työmaan olosuhteita, työhön vaikuttavia tekijöitä sekä kuljettajan työtapoja ja menetelmiä. Raportin käsitemäärittelyn tukena on kesäkuussa 2004 Ponsse-, Timberjackja Valmet-hakkuukoneista kerätty aineisto ja ajatustenvaihto mukana olleiden konevalmistajien kanssa. Aineistossa oli noin 200 runkoa kultakin työkoneelta. Prosessidatan lisäksi toteutettiin perinteinen työntutkijan suorittama pölkkykohtainen aikatutkimus ja hakkuu videoitiin. Laadittua työvaihejakoa on arvioitu myös yhdessä Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan ja Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen alueyksikön tutkijoiden kanssa. Työvaihejako on määritelty siten, ettei se rajoita tutkimustiedon tuottamisessa käytettävää tekniikkaa. Päätavoite on, että ajanmenekkitieto mittaa täsmälleen samaa työsuoritusta riippumatta valitusta tiedonkeruutekniikasta tai työkoneen merkistä. Hakkuukoneen tietojärjestelmästä tuotettava prosessidata voi olla suoraan kuvattuja työvaiheita vastaava tai se voi olla tietoa, jonka perusteella kyseiset työvaiheet selvitetään. Myös työntutkijan suorittaman perinteisen tutkimustiedon keruun on oltava mahdollista. Määrittely kohdistuu välittömästi metsätyöhön, ei käytettävään korjuuteknologiaan. Työvaiheiden ja niiden osien määrittelyssä on otettu huomioon StanForD:n (Standard for Forest Data and Communication) ajanseurannan jaottelu. Tässä raportissa määritetty työvaihejako kattaa käyttöajan, mutta keskittyy tehoaikaan ja sen rakenteeseen. Työvaiheet on jaettu StanForD:tä pienempiin osa-aikoihin. Työvaihejaon hierarkkinen rakenne on esitetty liitteessä 1 ja siinä käytetyt käsitteet liitteessä 2. Tässä raportissa esitetään monia ratkaisuja, mutta myös lukuisia kysymyksiä jää vielä odottamaan vastausta. Raportti on Metsätehossa tehdyn työn kirjaamista ja etenkin määrittelyn taustalla olevan ajattelutavan esittely. Lopullisen aikatutkimusmenetelmän kuvauksen tulee olla seikkaperäisempi ja keskeisimmät avoimet kysymykset on ratkaistava. Prosessidatan mahdollisuuksien selvittäminen jatkuu Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen alueyksikössä. Määrittelytyö on osa Yrjö Nuutisen väitöskirjatyötä ja toteutetaan yhteistyössä Metsätehon kanssa. Metsätehon raportti
5 2 KATSAUS METSÄTYÖNTUTKIMUKSEEN Koneellisen hakkuun ja lähikuljetuksen ja 1990-lukujen laajat aikatutkimukset ovat vaikuttaneet merkittävästi niihin rakenteisiin ja toimintamalleihin, joiden puitteissa metsäteollisuuden puunhankinta on saavuttanut nykyisen tehokkuutensa. Merkittävä yhteys on myös ja 1970-lukujen miestyön tutkimuksiin. Koneellistamiseen perustunut rationalisointikehitys on ollut hyvä (kuva 1). Yksikkökustannukset, /m Hakkuutekniikan osuus, % KUVA 1. Hakkuun reaalisten yksikkökustannusten kehitys (tukkuhintaindeksi 2009=100) ja korjuun koneellistuminen. Hakkuukoneen tietojärjestelmällä voidaan tuottaa kattavaa tietoa kaikissa olosuhteissa, myös esimerkiksi pimeällä tai lumen pöllytessä. Kuljettajan vaikutusta tuloksiin voidaan hallita aikaisempaa paremmin osatyövaiheiden ja työnosien tulkinnalla. Myös eri työtapojen ja -menetelmien vertailu tarkentuu. Pölkkykohtaisen ajanmenekkitiedon keruu lisää tietoa eri puutavaralajien ajanmenekkisuhteista. Polttoaineen kulutusta seuraamalla voidaan osoittaa taloudellisempia, ekotehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä työtapoja. Konekohtaisesta tuottavuustiedosta on edelleen hyötyä resurssien hallinnassa ja töiden ohjelmoinnissa sekä myös yrittäjän töiden suunnittelussa. Operatiivisen toiminnan ohjauksessa ei tarvita työvaihekohtaista tuottavuustietoa. Maksuperusteiden kehittämisessä tarvitaan olosuhdeluokittaista keskimääräistä tietoa ja kannattavuuden arvioinnissa vuotuista summatyömaaaikaa ja puumäärää. Työntutkimus tuottaa edelleen tehoaikatietoa jo laajemmassa käytössä olevista konetyypeistä ja menetelmistä, koska uuden tekniikan kokeiluissa tarvitaan vertailutietoa. Metsätyöntutkimuksen tulevaisuuden kustannustehokas työkalupakki metsäkonesimulaattorit, prosessidataan perustuvat tutkimusaineistot ja simulointiavusteinen tuottavuustutkimus asettavat myönteisen haasteen metsätyöntutkijoille: hyvillä työkaluilla on synnyttävä tasokkaita ja ajankohtaisia tutkimustuloksia. Tulevaisuuden haasteet ovat suuria, esimerkkeinä heikosti kantavaan maan puunkorjuu sulan maan aikana, energiapuun korjuu, työvoiman saatavuus ja oikeiden erikoiskoneteknologioiden löytäminen. Ajantasaisten tutkimuksen työkalujen lisäksi tarvitaan monitavoitteista ja yhä useammin myös monitieteellistä tutkimusotetta. Metsätehon raportti
6 Uusi tutkimustekniikka tukee tutkimusnäkökulman laajentamista käytännön tutkimustoiminnassa. Aika- ja tuotostutkimus tuottavat perusteita tuottavuuden, työnopastuksen ja kuljettajakoulutuksen kehittämiseksi (kuva 2). Lisäksi toimialakuvaa voidaan nykyaikaistaa. Ammattikuljettajien työnopastuksen painoalueet, koulutuksen suunnittelu ja kuljettajatyön arvostuksen nostaminen ovat ajankohtaisia tulosten hyödyntämisalueita. Työntutkimuksen uudet Pääasiallinen Pääasiallinen Pääasiallinen työkalut näkökulma soveltamisala soveltamistapa - tuottavuuden nostaminen - menetelmäkehitys Konekeskeinen Fyysiset Tuottavuus - kone- ja laitekehitys aika- ja tuotostutkimus kuormitus- (rationalisointi) - taksarakenne tekijät - tutkimusmenetelmät - ajanmenekkisuhteet >> Prosessidata - ergonomia >> Hakkuukonesimulaattori >> Tuottavuussimulointi Työnopastus - työnopastuksen painoalueet - informaatioergonomia Kuljettajakeskeinen Psyykkiset Koulutus - opetusohjelmat aika- ja tuotostutkimus kuormitus- - koulutuksen laatu tekijät Toimialakuva - henkilöstöhallinto - kuljettajatyön arvostus KUVA 2. Aika- ja tuotostutkimuksen tulosten soveltamisala. Arvokasta tietoa tehokkaista työtavoista saadaan kokeneelta työntekijältä. Matalan suoritustason kuljettajien osaamista on kehitettävä siten, että ammattikuljettajien suoritustason vaihteluväli pienenee (kuva 3). Keskimääräinen suoritustaso on mitoitettava siten, että se vastaa yleisiä normeja työn rasittavuudesta ja terveysvaikutuksista. Työn laatuun liittyvät tekijät, työn ajattelu ja suunnitteluvaatimukset sekä työntekijän hyvinvointi ovat kiinteä osa nykyistä työntutkimusta. Metsätehon raportti
7 Osuus kuljettajista, % Tavoite Vallitseva tilanne Ydinosaamisen terävöittäminen Perusosaamisen kehittäminen matala Kuljettajan suorituksen taso korkea KUVA 3. Kuljettajien suorituksen kehittämisen tavoite. 3 PROSESSIDATAN KÄYTTÖÄ TUKEVA TYÖVAIHEJAKO 3.1 Ajanmenekin työvaiheet Hakkuukoneen tietojärjestelmästä tuotettava tutkimustieto sisältää koneellisen hakkuun ajanmenekin ja sen rakenteen sekä tuotoksen. Tietoa tuotetaan vähintään työkoneen käynnissäoloajalta ja se kirjataan määritettyyn työvaiheeseen vähintään yhden sekunnin tarkkuudella. Prosessidata ei mittaa kaikkea kuljettajan tekemää työtä. Esimerkiksi konetyön kanssa rinnakkain tapahtuvaa työn vaatimaa ajattelu- ja suunnittelutyötä sekä konetyön ulkopuolisia työtehtäviä ei voida mitata välittömästi. Niitä voidaan arvioida haluttaessa välillisesti, hyvin perustelluilla indikaattoriajoilla. Määrittely on tehty siten, että tarvittaessa tutkimustietoa voidaan kerätä tarkimmalla mahdollisella luokituksella, mutta esimerkiksi operatiivisen ohjauksen tai koneyrityksen johtamisen tueksi tietoa voidaan tuottaa käytännönläheisesti päätyövaihetasolla. Puun käsittely jaetaan kolmeen päätyövaiheeseen, jotka ovat o puun haltuunotto o puun kaato o rungon valmistus. Kunkin yksittäisen puun käsittelyaika on siihen kohdistettujen päätyövaiheiden summa. Päätyövaihe jaetaan työvaiheisiin, jotka jaetaan edelleen osatyövaiheisiin. Lisäksi päätyövaiheelle osoitetaan työnosia, jotka ovat päätyövaiheen aikana tapahtuvia työskentelyn kannalta keskeisiä toimintoja. Kaikki päätyövaiheet, työvaiheet ja osatyövaiheet ovat yksittäisiä aikakokonaisuuksia, jotka eivät ole muille samalla hierarkiatasolla oleville ajoille päällekkäisiä. Alemman tason työvaiheet muodostavat aina ylemmän tason työvaiheen. Metsätehon raportti
8 Tietojärjestelmästä tuotettu aikatieto kohdistetaan sille puulle, rungolle tai pölkylle, jonka käsittelyn aikana se on syntynyt. Puukohtainen haltuunottoaika lasketaan yleensä jakamalla kyseinen aika koko näytteen rungoille. On myös mahdollista jakaa aika kunkin työpisteen rungoilla, jolloin työympäristön välitön vaikutus korostuu. Puun kaato ja rungon valmistus ovat suoraan puu- ja runkokohtaisia aikoja. Työvaiheaikojen lisäksi mitataan juokseva aika, joka kirjataan kaato- ja katkaisusahauksesta. Sitä käytetään esimerkiksi työvaiheaikojen tarkistusaikana. Jos rungon valmistus keskeytyy, niin siihen mennessä puulle kohdistuneet työvaiheet ja niiden ajanmenekki kirjataan sille. Keskeytymisen jälkeen alkaa uuden puun käsittely. Keskeytys voi aiheutua esimerkiksi alamittaisen puun käsittelystä tai tilanteessa, jolloin tehdään vain puun kaato ja rungon valmistus jätetään myöhemmäksi. Keskeytyneen puun ominaistietoina kirjataan vähintään kannonkorkeusläpimitta ja jos mahdollista, myös rinnankorkeusläpimitta ja tilavuustieto. 3.2 Työkoneen käyttö ja työtavat Työvaiheittaisten aikatietojen lisäksi prosessidata sisältää tietoa työkoneen toiminnasta. Työnosat kuvaavat erilaisia konetyön teknisiä aikoja. Näiden aikojen perusteella voidaan arvioida esimerkiksi kuljettajan työtaitoa ja automatisoinnin keskeisiä kohteita. Ne syventävät myös tutkimustulosten analysointia. Työnosat voivat olla ajallisesti rinnakkaisia ja ne määritetään kullekin päätyövaiheelle erikseen. Työnosia ovat esimerkiksi nosturin ja sen osaliikkeiden suhteellinen käyttöaika sekä rinnakkainen ajaminen jonkin työvaiheen aikana. 3.3 Ominaisuustiedot Runkokohtaisesti kirjataan vähintään seuraavat tiedot: o leimikon tunnus o rungon numero o puulaji o laatuluokkien lukumäärä/puulaji o kannonkorkeusläpimitta (0 m), cm o latvaläpimitta, cm o pituus, m. Ja vastaavasti pölkkykohtaisesti kirjataan vähintään seuraavat tiedot: o rungon numero o pölkyn numero o puutavaralaji o pituus, cm o latvaläpimitta, cm o tilavuus, dm 3. Osaksi prosessidataa kannattaa liittää StanForD:ssä määritetyt APT- ja STM-tiedostot. Jos rungon ominaisuustietoina käytetään suoraan STMtiedoston tietoja, ne kohdistetaan yksittäiselle rungolle ja puutavaralajipöl- Metsätehon raportti
9 kylle määritetyn tunnuksen avulla. Ominaisuustiedosto sisältää kaikki rungosta katkotut kappaleet, myös hylkykappaleet, joilla ei ole puutavaralajitietoa. 3.4 Polttoaineenkulutus Prosessidataan voidaan sisällyttää tietoa työkoneen polttoaineen kulutuksesta. Polttoaineen kulutus kohdennetaan vähintään työkoneen käynnissäoloajalle ja työskentelyajalle, mikä edellyttää kulutuksen jatkuvaa mittaamista. Moottorin toiminnasta mitataan lisäksi vähintään moottorin lämpötila ja kierrosnopeus. Tarkemmassa tarkastelussa polttoaineen kulutus ja työtapojen vaikutus siihen kohdennetaan kullekin työvaiheelle. 3.5 Paikkatieto Prosessidata voi lisäksi sisältää tietoa työkoneen ja -laitteen sijainnista. Liikkuvasta työkoneesta tuotetaan paikkatieto joka sekunnille. Tiedosta määritetään koneen siirtymismatka ja työpisteet. Paikkatieto tuotetaan vähintään siirtyminen-työvaiheelle puun haltuunotto -päätyövaiheessa. 4 PÄÄTELMÄT Eri konemerkkien käyttämissä tiedonkeruutekniikoissa tulee olemaan eroja, joiden vuoksi täysin samansisältöisen tiedon tuottaminen on haasteellista. Tulevissa selvityksissä tulee vähintäänkin varmistaa erojen suuruus ja sijainti sekä niiden vaikutus tuloksiin. Tavoitteena on kuitenkin oltava yhdenmukainen työvaiheiden luokittelu ja niiden mahdollisimman yhdenmukainen sitominen työkoneen toimintoihin, ts. yhdenmukainen mittaaminen. Hakkuun toteutuksen poikkeaminen normaalista työjärjestyksestä (kuva 4) on keskeisin menetelmäkuvauksen kehittämiskohde. Mahdolliset poikkeamat normaalista työjärjestyksestä eivät saa aiheuttaa virhettä tiedonkeruuseen vaan tällöinkin tietojen tulee kirjautua oikeaan työvaiheeseen. Tärkeintä on, että kaikki aika kirjautuu ylös. Taulukossa 1 on listattu tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia tiedonkeruuseen, joka perustuu hakkuun normaalin toimintaketjun toimintajärjestykseen. Hakkuukoneen tietojärjestelmää hyödyntävän aikatutkimusmenetelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon ja tarkastaa aikatiedon käyttäytyminen ja ajan kirjautuminen näissä poikkeustapauksissa. Jos poikkeustapausten aikatietoja ei saada yksiselitteisesti kerättyä, tulee laatia menettelyohje tällaisten tapauksien varalle. Tauko- ja apuaikojen sisältöä ei saada suoraan metsäkoneen tietojärjestelmästä. Kuljettaja voi syöttää niille syyn, jos aikatutkimusmenetelmään halutaan sisällyttää kuljettajan työnaikaisia kirjauksia. Toisaalta, näiden aikojen sisältö voidaan selvittää tarvittaessa erillisillä tutkimuksilla, jolloin niiden selvittäminen prosessidatasta ei ole välttämätöntä. Metsätehon raportti
10 Hakkuulaite on pystyasennossa Siirtyminen Hakkuulaitteen vienti puulle Puusta tarttuminen Kaatosahaus Puun kaato Rungon siirto valmistuspaikkaan Syöttö (karsinta) Katkaisusahaus 1-n Latvaosan siirto ja pudottaminen KUVA 4. Hakkuun ideaalinen, häiriötön eteneminen. Metsätehon raportti
11 TAULUKKO 1. Haasteita prosessidatan keräämiselle hakkuussa. Puun haltuunotto Puun kaato Rungon valmistus o Alikasvoksen raivaus o kiinniottaminen hakkuulaitteella ja taittaminen sivuun ei sahausta ja hakkuulaite pystyasennossa kokoajan o painaminen sivuun hakkuulaitteella, ei kiinniottoa o kiinniottaminen ja kaatosahaus o Aikaisemmin kaadetun (muttei prosessoitu saman tien tai mieskaato) rungon haltuunotto ja sen kaatosahaus o Kuorta jää hakkuulaitteeseen, sen irrotus hakkuulaitetta liikuttelemalla o Milloin rungon valmistus päättyy: kun rungon valmistus päättyy (kuittaus) vai kun hakkuulaite on valmiina seuraavan puun käsittelyyn; varma määritettävyys (viimeisen pölkyn katkaisu). o Hakkuulaitteen vienti puuta vasten ylösalas ennen kaatosahausta o Useat kaatosahaukset, kaatosahaus ei onnistu tai ole mahdollista yhdellä kertaa o Kaadetaan useampi puu peräkkäin eikä tehdä kaatojen välissä rungon valmistusta. o Ennen syöttöä vaakatasossa olevan rungon sahaus epäonnistunut kaatosahaus tai muu syy aiheuttaa: sahataan lyhyt kiekko tyvestä ennen syötön alkua o Säilyykö runko ajallisesti koossa o aikaisemmin kaadetun (muttei prosessoitu saman tien tai mieskaato) rungon valmistus o runko katkeaa kaadossa, voidaan tehdä yksi pölkky ja sen jälkeen esimerkiksi puolen metrin irtopätkä ja katkenneesta latvaosasta saadaan vielä yksi pölkky o haarapuu, joudutaanko tekemään uusi kaatosahaus. o syötetään runkoa jonkin matkaa, palataan takaisin ja tehdään uudelleen kaatosahaus hakkuulaitteen ollessa vaaka-asennossa ja jatketaan sen jälkeen normaalisti rungon käsittelyä o Katkaisusahaus o Syöttö o useat peräkkäiset sahaukset, ei katkea ensimmäisellä yrityksellä, mahdollinen katkaisusahauksen siistiminen uudella sahauksella o runko katkennut kaadossa ja viimeinen pölkky vain syötetään läpi o viimeisen rungonosan syöttö, mutta siitä ei voidakaan enää valmistaa pölkkyä (läpimitta ei riitä) o alikasvosrunko, jonka syöttö aloitetaan, mutta ei voida valmistaa pölkkyä o puu ei kaadu suoraan: tällöin voidaan runkoa syöttää vähän, jolloin puu lähtee kaatumaan, ja puun kaaduttua jatketaan rungon syöttöä o rungon syöttö tehdään nosturin avulla eikä syöttörullilla vetämällä Metsätehon raportti
12 KIRJALLISUUS Arlinger, J., Bergek, S., Hult, L., Bengt, L-S., Morenius, B. & Sondell, J Operationall monitoring of forest machines under working condition. Version 2.1. Skogforsk. Cottell, P.L, Barth, L., Nelson, L., McMorland, B.A. & Scott, D.A Performance variation among logging-machine operators: Felling with tree shears. Technical Report No. 4. Feric, Forest Engineering Research Institute of Canada. Haarlaa, R., Harstela, P., Mikkonen, E. & Mäkelä, J Metsätyöntutkimus. Helsingin yliopiston metsäteknologian laitoksen tiedonantoja N:o 46. Harstela, P Puunkorjuumenetelmien ergonominen kehitys ja eräät työntekijään kohdistuvat fyysiset vaikutukset. Summary: The ergonomic development of the forest work methods and some physic effects on workers. Folia Forestalia 131. Harstela, P Principle of comparative time studies in mechanized forest work. Scandinavian Journal of Forest Engineering 7/1): Kahala, M Tutkimus puutavaran valmistukseen vaikuttavista tekijöistä. Palkkaperustetutkimus. Summary: A study of the factors influencing the cutting of timber. Wage base study. Metsäteho. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto. Julkaisu n:o 44. Kariniemi, A Hakkuukoneenkuljettaja tiedonkäsittelijänä. Metsätehon katsaus 1. Kariniemi, A Kuljettajakeskeinen hakkuukonetyön malli työn suorituksen kognitiivinen tarkastelu. Helsingin yliopiston Metsävarojen käytön laitoksen julkaisuja 38. Kariniemi, A. & Imponen, V Metsätyöntutkimus remontin tarpeessa: Tuottavuuden tilastointi käytännön sovellutuksiin tietotekniikan hyödyntämiseen perustuva tiedonkeruu metsäteknologisen T&K-työn ytimeksi; Metsäjärjestelmät tehokäyttöön, Metsätyöntutkimuksella näytön paikka. Metsäteho 1/02 toukokuu. Kuitto, J-P., Keskinen, S., Lindroos, J., Oijala, T., Rajamäki, J., Räsänen, T. & Terävä, J Puutavaran koneellinen hakkuu ja metsäkuljetus. Metsätehon tiedotus 410. Ovaskainen, H Timber harvester operators working technique in first thinning and the importance of cognitive abilities on work productivity. Dissertationes Forestales 79. Makkonen, O Metsätöiden vertailevan aikatutkimuksen periaate. Summary: The principle of comparative time studies in forest work. Eripainos julkaisusta Acta forestalia fennica 61. Metsätehon raportti
13 Nurminen, T., Korpunen, H. & Uusitalo, J Time consumption analysis of the mechanized cut-to-lenght harvesting system. Silva Fennica 40(2): Nuutinen, Y., Väätäinen, K., Heinonen, J., Asikainen, A. & Röser, D The Accuracy of Manually Recorded Time Study Data for Harvester Operation Shown via Simulator Screen. Silva Fennica 42(1): Ovaskainen, H, Uusitalo, J. & Väätäinen K Characteristics and significance of a harvester operators working technique in thinnings. International Journal of Forest Engineering, VOL 15 NO. 2. s Peltola, A It-time for Mechanized Forest Work Study. Teoksessa Iwarsson, M. & Baryd, B. (Eds.). Arbetsrapport från Skogforsk NR 536 Maj StanForD Listing of varibles by category. Version Skogforsk nd Forest Engineering Conference Växjö. s Siren, M Hakkuukonetyö, sen korjuujälki ja puustovaurioiden ennustaminen. Summary: One-grip harvester operation, it s silvicultural result and possibilities to predict tree damage. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 649. Väätäinen, K., Ovaskainen, H., Ranta, P. & Ala-Fossi, A Hakkuukoneenkuljettajan hiljaisen tiedon merkitys hakkutulokseen työpistetasolla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 937. Metsätehon raportti
14 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Työvaihejaon hierarkkinen kuvaus Käsitemäärittely ja työvaihejako Metsätehon raportti
15 LIITE 1. Työvaihejaon hierarkkinen kuvaus Puun haltuunotto 1 Puun kaato 2 Rungon valmistus 3 Nosturin käyttötapa Nosturin käyttö siirtymisen aikana Nosturin käyttötapa Ajo kaadon aikana Ajo työpisteessä Nosturin käyttötapa Ajo rungon valmistuksen aikana Ajo työpisteessä Pölkyn valmistus Siirtyminen 1.1 Vienti 1.2 Tauko Kaato 2.1 Tauko Syöttö 3.1 Tauko 3a 3.2 Järjestely 3.3 Tauko 3b 3.4 Ajo eteen Vientiliike Katko Sahaus Katko Karsinta Katko Nosturiliike Katko Ajo taakse Apu Pysähdys Siirto Pysähdys Peruutus Pysähdys Apu Pysähdys Keskeytys Keskeytys Katkonta 3,1,3 Keskeytys Keskeytys Apu Liite 1 Metsätehon raportti
16 LIITE 2. Käsitemäärittely ja työvaihejako: päätyövaihe, työvaihe ja osatyövaihe Päätyövaihe Työvaihe Osatyövaihe Määritys Työaika jaetaan päätyövaiheisiin hakkuun toiminnallisuuden perusteella. päätyövaiheet 1 n = työaika Kukin päätyövaihe jaetaan työprosessin mukaisesti työvaiheisiin. työvaiheet 1 n = päätyövaihe Työvaihe jaetaan osatyövaiheisiin. osatyövaiheet 1 n = työvaihe Puun haltuunotto Mistä: Edellisen rungon valmistus päättynyt (hakkuulaite valmis seuraavan puun käsittelyyn). Mihin: Kaatosahaus alkaa. Siirtyminen Mistä: Työkone aloittaa liikkumisen ja hakkuulaite valmis seuraavalle puulle. Mihin: Työkone pysähtyy. Aika, kun työkone siirtyy työpisteestä toiseen. Työkoneen siirtyessä puun haltuunotto -päätyövaiheen aikana aika kirjautuu pelkästään siirtymiseen. Siirtymisen aikana voidaan tehdä myös hakkuulaitteen vientiä. Ajo eteen Ajo taakse Aika, kun työkone siirtyy eteenpäin. Aika, kun työkone siirtyy taaksepäin. Vienti Mistä: Työkone ei liiku ja nosturissa tai hakkuulaitteessa on toimintoja. Mihin: Kaatosahaus alkaa. Aika, kun hakkuulaitetta viedään kaadettavaksi aiotun puun tyvelle ja tartutaan runkoon. Vientiliike Apu 1 Aika, joka kuluu hakkuulaitteen vientiin rungolle ja runkoon tarttumiseen. Aika, kun tehdään muita toimintoja kuin hakkuulaitteen vientiä puulle ja siihen tarttumista. Voi sisältää raivausta, häiriötä ja järjestelyä. Aika, kun poistetaan sellainen puu, joka haittaa valmistettavaksi suuniteltujen puiden käsittelyä. Poisto voidaan tehdä joko sahaamalla tai hakkuulaitteella painelemalla. Raivaukseksi ei lasketa sellaisten pieniläpimittaisten puiden käsittelyä, joista on yritetty valmistaa ainespuupölkkyä (tehty rungon syöttöä). Tauko 1 Mistä: toiminnot lakkaavat Mihin: toiminnot alkavat Aika, kun työkoneessa, nosturissa ja hakkuulaitteessa ei ole toimintoja puun haltuunoton aikana. Seuraavan työpisteen ja ajoreitin valinta, puiden valinta ja pystypuun apteeraus sekä työympäristön havainnointi ja työkoneen tilan seuranta sekä varsinaiset keskeytykset. Aika, kun toiminnalla poistetaan muun toiminnan estävä haitta. Esimerkiksi hakkuulaitteen toimintahäiriö ja siitä johtuva rungon maahanlasku. Liite 2 Metsätehon raportti (4)
17 LIITE 2. Käsitemäärittely ja työvaihejako: päätyövaihe, työvaihe ja osatyövaihe Päätyövaihe Työvaihe Osatyövaihe Määritys Katko Pysähdys Keskeytys Tauko, joka on lyhyempi kuin kolme sekuntia. Tauko, joka on pidempi kuin kolme sekuntia, mutta lyhyempi kuin 30 sekuntia. Tauko, joka on yli 30 sekuntia. Kuljettaja tai työntutkija voi kirjata syyn tauolle. Puun kaato Mistä: Kaatosahaus alkaa (esimerkiksi terälaippa liikkuu). Mihin: Rungon syöttö alkaa. Kaato Mistä: Kaatoshaus alkaa. Mihin: Rungon syöttö alkaa. Aika, kun tehdään kaatosahausta ja sen välitöntä valmistelua sekä puun kaatoa ja siirretään runkoa valmistuspaikkaan. Sisältää ajan, joka kuluu kasvualustasta irrotukseen, puun kaatumiseen ja rungon siirtoon sen valmistuspaikkaan. Sahaus Siirto Aika, kun tehdään kasvualustasta irrotusta. Alkaa, kun kasvualustasta irrotus alkaa ja päättyy, kun kasvualustasta irrotus päättyy. Aika, kun tehdään muita toimintoja kuin kasvualustasta irrotusta puun kaadon aikana. Alkaa, kun kasvualustasta irrotus päättyy ja päättyy, kun rungon valmistus alkaa. Aika, kun nosturia liikutetaan puun kaatumisen aikana sekä kaadon jälkeen siirrettäessä runkoa valmistuspaikkaan. Tauko 2 Mistä: toiminnot lakkaavat Mihin: toiminnot alkavat Aika, kun työkoneessa, nosturissa ja hakkuulaitteessa ei ole toimintoja puun kaato -päätyövaiheen aikana. Voi sisältää katkoja, lyhyitä taukoja ja keskeytyksiä. Katko Pysähdys Keskeytys Tauko, joka on lyhyempi kuin kolme sekuntia. Tauko, joka on pidempi kuin kolme sekuntia, mutta lyhyempi kuin 30 sekuntia. Tauko, joka on yli 30 sekuntia. Kuljettaja tai työntutkija voi kirjata syyn tauolle. Rungon valmistus Mistä: rungon syöttö alkaa Mihin: rungon valmistus päättyy Syöttö Mistä: pölkyn syöttö alkaa Mihin: pölkyn syöttö lakkaa Aika, kun runkoa syötetään hakkuulaitteen läpi. Tulee kirjautua syöttömenetelmästä riippumatta (nosturin tai syöttörullien voimalla) Sisältää rungon karsinnan ja apteerauksen. Liite 2 Metsätehon raportti (4)
18 LIITE 2. Käsitemäärittely ja työvaihejako: päätyövaihe, työvaihe ja osatyövaihe Päätyövaihe Työvaihe Osatyövaihe Määritys Karsinta Peruutus Katkonta Apu 2 Aika, kun runkoa syötetään eteenpäin eli latva lähestyy. Aika, kun runkoa syötetään taaksepäin eli tyvi lähestyy. Aika, kun pölkyt irrotetaan rungosta. Jos pölkkyä ei katkaista, niin pölkyn valmistus päättyy, kun pölkky kuitataan valmistetuksi. Aika, kun tehdään muita toimintoja kuin rungon syöttöä tai katkontaa. Voi sisältää kasojen kohentamista, järjestelyä, kasausta, hakkuutähteen siirtämistä sekä häiriöitä. Tauko 3a Mistä: toiminnot lakkaavat Mihin: toiminnot alkavat Aika, kun työkoneessa, kuormaimessa ja hakkuulaitteessa ei ole toimintoja rungon valmistus -päätyövaiheen aikana. Voi sisältää katkoja, pysähdyksiä ja keskeytyksiä. Tauko, joka syntyy pölkyn valmistuksen aikana Katko Pysähdys Keskeytys Tauko, joka on lyhyempi kuin kolme sekuntia. Tauko, joka on pidempi kuin kolme sekuntia, mutta lyhyempi kuin 30 sekuntia. Tauko, joka on yli 30 sekuntia. Kuljettaja tai työntutkija voi kirjata syyn tauolle. Järjestely Mistä: rungon viimeisen pölkyn valmistus päättyy Mihin: rungon valmistus päättyy ja hakkuulaite on valmis seuraavan puun haltuunottoon. Aika, jolloin on toimintoja hakkuulaitteessa, kuormaimessa tai työkoneessa pölkkyjen valmistuksen jälkeen. Kasaus Apu 3 Aika, kun runkoa siirretään nosturilla tai työkoneella siirtymällä kohtaan, jossa katkaisu on tarkoituksen mukaista tehdä. Aika, kun jo valmistettuja pölkkyjä siirrellään tai niiden keskinäistä asento kasassa muutetaan. Aika, joka Tauko 3b Mistä: toiminnot lakkaavat Mihin: toiminnot alkavat Tauko, joka syntyy pölkkyjen valmistuksen jälkeen ennen rungon valmistuksen päättymistä. Katko Pysähdys Keskeytys Tauko, joka on lyhyempi kuin kolme sekuntia. Tauko, joka on pidempi kuin kolme sekuntia, mutta lyhyempi kuin 30 sekuntia. Tauko, joka on yli 30 sekuntia. Kuljettaja tai työntutkija voi kirjata syyn tauolle. Liite 2 Metsätehon raportti (4)
19 LIITE 2. Käsitemäärittely ja työvaihejako: työnosa Päätyövaihe Työnosa Määritys Työaika jaetaan päätyövaiheisiin hakkuun toiminnallisuuden perusteella. Työnosa on irrallinen, työvaiheiden kanssa rinnakkainen osa-aika. päätyövaiheet 1 n = työaika Puun haltuunotto Mistä: Edellisen rungon valmistus päättynyt (hakkuulaite valmis seuraavan puun käsittelyyn). Mihin: Kaatosahaus alkaa. Nosturin käyttötapa Nosturin käyttö siirtymisen aikana Nosturin eri nivelten käyttöaika. Samanaikainen nosturin käyttö ja siirtyminen. Puun kaato Mistä: Kaatosahaus alkaa (esimerkiksi terälaippa liikkuu). Mihin: Rungon syöttö alkaa. Nosturin käyttötapa Ajo kaadon aikana Nosturin eri nivelten käyttöaika. Samanaikainen kaato ja ajaminen. Rungon valmistus Mistä: rungon syöttö alkaa Mihin: rungon valmistus päättyy Nosturin käyttötapa Ajo rungon valmistuksen aikana Nosturin eri nivelten käyttöaika. Samanaikainen ajo ja rungon valmistus. Ajo työpisteessä Aika, kun työkone siirtyy työpisteen sisällä puun kaato- ja rungon valmistus - päätyövaiheiden aikana. Liite 2 Metsätehon raportti (4)
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotVauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho
Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014
ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 Esitelmä (Yrjö Nuutinen), Fixterin Kesäpäivä, Hotelli Petäys, Tyrväntö,
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMonilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille
Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotPuunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli. www.metla.fi. Finnish Forest Research Institute
Puunkorjuu talvella Antti Asikainen Metla, Joensuu Talvitutkimuspäivät 26.11.2009 Koli Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen ja teollisuuspuun korjuuketjut Metsähake teollisuuspuu
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotRunkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu
Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotMetsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus metsävarustellulla turvetuotantotraktorilla karsitun aines- ja energiapuun korjuussa
Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 39-5471 Helsinki 213 Suo 64(2 3): 97 112 Suo 64(2 3) Research 213 articles 97 Hakkuutyön tuottavuus metsävarustellulla turvetuotantotraktorilla karsitun aines- ja
LisätiedotSahauksen kustannuslaskenta
Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotVaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotStanForD 2010. Metsäkoneiden uusi tiedonsiirtostandardi. Tapio Räsänen Juha-Antti Sorsa
StanForD 2010 Metsäkoneiden uusi tiedonsiirtostandardi Tapio Räsänen Juha-Antti Sorsa Standardin uudistamisen taustaa Metsäkoneiden tiedonsiirrossa käytössä olevaa StanForD standardia on ryhdytty uudistamaan
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
Lisätiedottehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012
Onko puun hankinnan ja käytön ketjuissa tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia PUUvastaa haasteisiin: Puutametsästä markkinoille Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Esityksen sisältö Puun arvoketjututkimuksen
LisätiedotALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA
ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, työn kansituspvm. Oma Allekirjoituksesi Tuomo Väre TIIVISTELMÄ Evo Metsätalouden
LisätiedotÄlykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen
Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Matti Sirén, Jari Ala Ilomäki and Antti Asikainen PUU ohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Kuljettajaa
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotSuomi tuo TIETOTEKNIIKKAA. Metla/Erkki Oksanen. 28 Metsäntutkimus 1/2007
Suomi tuo TIETOTEKNIIKKAA 28 Metsäntutkimus 1/2007 Metsäntutkimus 1/2007 Metsäteknologian professori Antti Asikainen pitää metsäkoneiden automaation lisäämistä tärkeänä kehittämiskohteena, joka parantaisi
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
Lisätiedote HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN
r ETS)lTEHO HAKKUUTÄHTEEN TALTEENOTON VAIKUTUS e HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN Jouni Elonen Antti Korpilahti Hakkuutähteen tehokkaan talteenoton edellytyksenä on, että hakkuutähteet sijaitsevat
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotPuun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta
Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotVoidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto
Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa Katkonnan ohjauksen
LisätiedotNaarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa
ESITTELY Suomessa riittää hyvää lehtipuuta pilkkeen aihioksi. Naarva S23 halkaisutoiminnolla rouskuttelee niistä pilkkeitä suoraan säkkiin. Ulkopuolisesta työskentely voi näyttää hitaalta, mutta työvaiheiden
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267
METSÄTEHON KATSAUS SELVITYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KUU SI PAPERI PUUN H A N K I N N A S $ A I I Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267 Seuraavassa selostetaan Metsätehon suorittamia kuusipaperipuun
LisätiedotENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA
OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu
LisätiedotKauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa
Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttömahdollisuuksista metsätaloudessa Jarmo Hämäläinen Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy 21.1.2016 Dronien käytön kriittisiä kysymyksiä - metsätalous Kantokyky
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotVA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )
VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotRUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET
RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotOIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN
OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia
Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
LisätiedotMenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense.
MenSe -raivauspää sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen Käyttöpäivä 9.10.2014 MenSe Oy Perustettu 1996 Tuotantotilat Kaakkois-Suomessa Taavetissa. Suunnittelu,valmistus ja myynti. Konepaja
LisätiedotMETSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.
METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja
LisätiedotJoukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella
ISBN 978-951-40-2381-1 (PDF) ISSN 1795-150X Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella Juha Laitila ja Kari Väätäinen www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotFixteri FX15a kokopuupaalaimen tuottavuus ja työprosessit nuorten mäntyvaltaisten metsien energiapuun korjuussa
ISBN 978-951-40-2458-0 (PDF) ISSN 1795-150X Fixteri FX15a kokopuupaalaimen tuottavuus ja työprosessit nuorten mäntyvaltaisten metsien energiapuun korjuussa Yrjö Nuutinen ja Rolf Björheden www.metla.fi
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotPuunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotKehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
LisätiedotMetsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
LisätiedotKorjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.
Lisätiedot