Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Transkriptio

1 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä ja kirjallisuudesta sekä kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on aktiivinen ja kulttuuriin osallistuva viestijä ja lukija. Kokonaisvaltainen äidinkielen oppiminen antaa oppilaalle mahdollisuuksia monipuoliseen lukemiseen, kirjoittamiseen ja viestintään terveen itsetuntonsa rakentamiseksi. Vuosiluokat 1 2 Vuorovaikutustaidot 2. luokan 1. luokka 2. luokka - rohkenee ilmaista itseään suullisesti - osaa ilmaista itseään suullisesti - kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa - kehittyy itsensä ilmaisemisen taidoissa - kuuntelee keskittyen ja ymmärtää - kuuntelee keskittyen ja ymmärtää kuulemansa kuulemansa - omista kokemuksista, elämyksistä ja tapahtumista kertominen - opettelee kysymään ja vastaamaan - suullista ilmaisua arkitilanteissa ja koulun vuorovaikutustilanteissa: kertominen, tarkka kuunteleminen, oman vuoron odottaminen, ohjeen mukaan toimiminen - kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen - oppii kysymään ja vastaamaan - suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa ja koulun vuorovaikutustilanteissa: oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen, tarkka ja päättelevä kuunteleminen, yhteisen ohjeen mukaan toimiminen - ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen: pari-, pienryhmäja luokkakeskusteluja - draamatyötapoja: leikki, vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen käyttö ja tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai koetun pohjalta, myös muihin taideaineisiin integroiden, - runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä - osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.

2 Äidinkieli ja kirjallisuus 23 Lukeminen, kirjoittaminen ja kieli 1. luokka 2. luokka - tutustuu kieleen ilmiönä ja tarkastelee sen merkityksiä ja muotoja - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan taitoja säännöllisesti harjoiteltaessa - etenee lukemisessa ja kirjoittamisessa omien taitojensa ja edellytyksiensä mukaisesti - opettelee tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana Lukeminen - puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointi ja tutkiminen - käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, kertomus, lopetusmerkki, otsikko, teksti, kuva - äänne-kirjain vastaavuuden runsasta harjoittelua - äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavujen yhdistämistä sanoiksi - sanan jakaminen tavuiksi ja tavun jakaminen äänteiksi sekä äänne-erottelu - sanojen lukemisen automatisoitumista tavu-, sana- ja lausetasolle - luetun ymmärtämisen harjoittelua Kirjoittaminen - oikea kynäote ja kirjoitusasento - oikeiden kirjainmuotojen harjoittelu: isot ja pienet tekstauskirjaimet, (liite 3 Kirjainmallit) - oikeinkirjoituksen harjoittelu sanatasolla - omien tekstien kirjoittamista kuvista - kehittää lukemisessa ja kirjoittamisessa saavuttamiaan taitoja, edellytyksiensä mukaisesti, taitoja säännöllisesti harjoiteltaessa - hallitsee lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan - tuntee käsitteistön ja osaa soveltaa sitä - oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana Lukeminen - aakkosjärjestys ja aakkostaminen alkukirjaimen mukaan - lukemisen perustekniikan varmentaminen - siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - tutustutaan tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin ja käytetään niitä ( ennustaminen) Kirjoittaminen - kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä, (liite 3 Kirjainmallit) - oikeinkirjoituksen vahvistamista: lyhyt ja pitkä vokaali, geminaatta, äng-äänne, sanaväli, sanan jakaminen riveille - oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla: - kirjoittamista tietokoneella iso alkukirjain ja piste - omien tekstien tuottamista, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa - tekstin tuottamista tekstinkäsittelyllä - kirjoitettua kieltä koskevien sopimuksien huomioon ottaminen omaa tekstiä kirjoittaessa Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisessa opettaja voi käyttää synteettisiä, analyyttisiä tai sekamenetelmää. - parilukeminen

3 24 Äidinkieli ja kirjallisuus 2. luokan Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän - on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta - on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan - osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kieleen on rakentunut niin, että hän - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä - on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Kirjallisuus 1. luokka 2. luokka - tutustuu kirjallisuuteen kuunnellen ja lukien - saa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuudesta - lukemisinnostus herää - saa kirjallisuudesta aineksia oman ajattelunsa kehittämiseen - harjoittelee kirjaston käyttöä - käyttää kirjastoa - eläytyminen luetun tekstin kuunteluun - tutustuminen satuihin, runoihin, kertomuksiin, kuvakirjoihin ja sarjakuviin - opettelee valitsemaan itselleen lukutaitoaan vastaavaa luettavaa - harjoittelee kirjallista keskustelua - nauttii lukemisesta - tutustuminen satuihin, runoihin, kertomuksiin, kuvakirjoihin, sarjakuviin ja lasten tietoteksteihin - itsenäinen lastenkirjallisuuden lukeminen lukutaitoa vastaavasti - kirjalaatikoiden, luokkakirjastojen ja koulun kirjaston käyttö - tutustuminen satu- ja lastenkirjailijoiden klassikoihin - Savonlinnan kaupungin Kuutti-kirjallisuusdiplomin suorittaminen - elämysten ja lukukokemusten jakaminen - kertominen, keskustelu ja esittely luetuista kirjoista - tutustuminen käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka ja juoni - luetun liittäminen omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn - kaupunginkirjastoon tutustuminen ja kirjastokortti - kirjallisuuden käyttö luovassa toiminnassa - medialukutaito: kuva, elokuva - tutustuminen kirjallisuuden toteuttamiseen teatterin ja elokuvan keinoin

4 Äidinkieli ja kirjallisuus luokka 2. luokka - opettajan ääneen lukeminen - lukupuut - kirjalaatikot 2. luokan - kirjallisuusdiplomi - teatterikäynnit - koulukino - kirjailijavierailut - opettajan ääneen lukeminen - parilukeminen - lukupäiväkirjat - kirja-arvostelut - kirjalaatikot - kirjastokäynnit - kirjallisuusdiplomi - teatterikäynnit - koulukino - kirjailijavierailut Oppilaan suhde kirjallisuuteen on rakentunut niin, että hän - etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa - on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen - on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Vuosiluokat 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös lukutaidon, ilmaisun, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Vuorovaikutustaidot Yleistavoite: vuorovaikutustaidot karttuvat ja hänen taitonsa ilmaista itseään kehittyy. - rohkaistuu osallistumaan - osallistuu keskusteluihin - osaa käyttää keskusteluihin - harjoittelee erilaisia viestintä- puheenvuoroa - harjoittelee aktiivisen ja vuorovaikutustilanteita keskusteluissa kuuntelijan ja viestijän taitoja - osaa kuunnella ja arvostaa - ottaa vastaanottajan - tutustuu viestinnän toisen mielipidettä huomioon omassa perustekijöihin - rohkaistuu ilmaisemaan viestinnässään - tutustuu erilaisiin itseään eri tavoin - osaa ilmaista itseään viestintävälineisiin (puhelin, - harjoittelee erilaisten selkeästi ja kirje, sähköposti) viestintävälineiden käyttöä johdonmukaisesti - totuttelee ilmaisemaan itseään - kehittää omaa kerrontaansa ja - osaa käyttää erilaisia eri tavoin kokonaisilmaisuaan viestintävälineitä - kehittää omaa kerrontaansa ja - osallistuu aktiivisesti kokonaisilmaisuaan ilmaisuharjoituksiin - taito ilmaista itseään monipuolistuu - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan

5 26 Äidinkieli ja kirjallisuus 5. luokan - toiset huomioon ottavan - vastaanottajan huomioon - vuorovaikutuksen kuuntelemisen harjoittelua ottaminen viestinnässä havainnoiminen - kertominen ja selostaminen - omien ajatusten ja - keskustelutaitojen - oman mielipiteen mielipiteiden esittäminen ja kehittäminen esittäminen perusteleminen - oman kerronnan ja ilmaisun - viestinnän perustekijöihin - sanaton viestintä rikastuttaminen tutustuminen (vastaanottaja, - kysymysten tekoa - sanaton viestintä lähettäjä, sanoma, - keskustelupuheenvuoron - kysymysten tekoa viestintäväline) käyttäminen - viestintätilanteen ja - välineen huomioon ottaminen - asiointia - kysymysten tekoa - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista - eri viestintävälineiden käytön harjoittelua - ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen - draamatyötapoja: vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen käyttö ja tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai koetun pohjalta - runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa - keskustelut, väittelyt - selostaminen ja kertominen - opettajan kerronta ja luenta - erilaisten asiointitilanteiden harjoittelua - kuunnelmien kuuntelua ja laatimista - yhteistyötä Taidelukion, Kaupunginteatterin ja muiden teatterien kanssa Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja - välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Tiedonhallintataidot opettelee etsimään tietoa eri tyyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä. - harjoittelee etsimään oppi- - löytää sisällysluetteloa - löytää oppi- ja tietokirjoista ja tietokirjoista tietoa apuna käyttäen oppi- ja ja tietoverkoista annetusta aiheesta tietokirjoista tietoa annetusta tarvitsemaansa tietoa - tutustuu tietoverkkoihin aiheesta - harjoittelee tiivistämään - tutustuu kirjaston käyttöön - harjoittelee tiedon etsimistä - osaa tuottaa pienimuotoisen tietoverkoista suullisen tai kirjallisen - harjoittelee pääasioiden esityksen annetusta aiheesta etsimistä tietotekstistä - tutustuu lähdekritiikkiin - tutustuu kirjaston pääluokitukseen - osaa tuottaa pienimuotoisen suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta - harjoittelee lähdekritiikin tarkkailua tietotekstin sisältöä - osaa etsiä kirjastosta tarvitsemaansa tietoa - osaa tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen - osaa miettiä lähteiden kriittistä käyttämistä

6 Äidinkieli ja kirjallisuus 27 - aakkostamisen - tietokirjojen käytön - tietokirjojen ja tietoverkon hyödyntäminen harjoitteleminen käytön laajentaminen - tiedon etsiminen oppi- ja (sisällysluettelo) - tukisanalista tietokirjoista - pääasioiden etsiminen - kysymysten, väliotsikoiden, - kirjaston käytön harjoittelu: tietoteksteistä käsitekarttojen, kaavioiden aineiston ryhmittely - kirjaston käytön laatiminen tietoteksteistä - yksinkertaista tiedonhakua monipuolistaminen: - tietotekstin keskeisen tietoverkoista kirjojen hakua ja varausta sisällön tiivistäminen - tiedonhankintatehtäviä erilaisista lähteistä (tietokirjat, lehdet, tietoverkot, CD-rom, opetusohjelmat, haastattelut) - kirjallisten ja suullisten esitysten laatiminen ja esitteleminen - tietotekstien lukeminen ja sisällön avaaminen - muistiinpanojen, käsitekarttojen kaavioiden laatiminen tietotekstistä - kirjaston käytön harjoittelu - vierailijat koululla - vierailut ( kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori) Tekstinymmärtäminen Yleistavoite: Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy. - keskittyvä ja ymmärtävä kuuntelun harjoittelu - harjoittelee lukemaan erilaisia tekstejä - oppii erottamaan tekstistä faktan ja fiktion - harjoittelee käyttämään luetun ymmärtämisen strategioita: silmäilevä, etsivä, sanatarkka lukeminen - harjoittelee tarkkailemaan itseään lukijana - luetun ymmärtämisen strategioita: tekstin sisällön ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten perusteella - tärkeimmän asian etsiminen tekstistä - ajatuskartan laatiminen tekstin sisällöstä - mediatekstin (teksti, kuva, ääni) tulkitseminen ja tuottaminen ( sarjakuva) - osaa lukea sujuvasti erilaisia tekstejä - harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämisen strategioita: asiatarkka lukeminen - tarkkailee ja arvioi itseään lukijana - luetun ymmärtämisen strategioita: pääasioiden erottaminen yksityiskohdista, väliotsikointi, kysymysten esittäminen - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen ( animaatio) - luetun ymmärtämisen strategioita ( ks. sisällöt) - sanomalehdet, aikakauslehdet - lukee sujuvasti erilaisia tekstejä - osaa hyödyntää luetun ymmärtämisen strategioita: päättelevä lukeminen - pohtii ja ilmaisee tekstin herättämiä ajatuksia ja vertaa niitä omiin kokemuksiinsa - tietää, mitä uutta hän on tekstistä oppinut - osaa muodostaa lukemastaan oman mielipiteen. - pohtii tekstin luotettavuutta - luetun ymmärtämisen strategioita: tekstin tiivistäminen, päätelmien teko, luetun arviointi - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen ( mainos) - mediakriittisyyteen ohjaaminen

7 28 Äidinkieli ja kirjallisuus 5. luokan Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. - osaa selittää tutun asian - osaa ilmaista ja perustella - harjoittelee arvioimaan suullisesti oman mielipiteensä omaa ilmaisuaan - harjoittelee juonellisen - osallistuu suullisiin - harjoittelee puhe-esitysten kertomuksen kerrontaa kerrontaharjoituksiin valmistamista tukisanalistan - kehittää äänenkäyttöään - kehittää ilmeikästä avulla - harjoittelee äänenkäyttöä - osaa kertoa juonellisen oikeinkirjoitustaitoaan - käyttää kirjoitelmissa tarinan - laajentaa ja täsmentää erimittaisia lauseita ja - hallitsee omaa sanavarastoaan yhdistelee niitä äänenkäyttöään - vahvistaa käsiala- - vahvistaa oikeinkirjoitustaitoaan - osaa tuottaa erilaisia tekstejä kirjoitustaitoaan - harjoittelee arvioimaan - harjoittelee tekstin omaa ilmaisuaan tuottamista - harjoittelee loogisen juonen tekstinkäsittelyohjelmilla rakentamista - tutun asian selostaminen - mielipiteiden ilmaiseminen - puhe-esitysten suullisesti ja perusteleminen valmistaminen (tukisanalista) - oman tekstin suunnittelu - oman tekstin muokkaaminen - tekstin otsikoiminen ja - kirjoitetaan satuja, runoja ja - kirjoitetaan kappalejaon harjoitteleminen jatketaan tarinoita mielikuvitustarinoita, - kirjoitetaan asiatekstejä, - yleiskielen käytön asiatekstejä, selostuksia, kuvauksia ja runoja vahvistaminen mielipiteitä ja runoja - pilkun käytön - selkeän käsialan - lopetusmerkit harjoitteleminen harjoitteleminen - yhdyssanat - vuorosanojen kirjoittaminen - oikeinkirjoituksen - vuorosanojen kirjoittamisen - fiktiivistä kerrontaa perusasioiden harjoitteleminen - juonikaavio harjoitteleminen (ison ja - äänenkäytön - kertomuksen aloitus, pienen alkukirjaimen harjoitteleminen erilaisissa keskikohta, lopetus keskeiset käyttötavat, puhetilanteissa lopetusmerkit, yhdyssanat) - erilaiset kirjoitusharjoitukset käsin ja tekstinkäsittelyohjelmilla - omien puhe-esitysten laatiminen ja esittäminen - prosessikirjoittaminen - näytelmän käsikirjoitus

8 Äidinkieli ja kirjallisuus luokan Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Kielen tehtävät ja rakenne Yleistavoite: Tavoitteena on kasvattaa kiinnostusta kielen toimintaan niin, että hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja oman paikkakunnan murteen ja antamaan niille arvon. - osaa muodostaa lauseen - ymmärtää ja osaa tarkastella - osaa hahmottaa tekstistä sekä vertailla kirjoitetun ja lauseen puhutun tekstin sanojen - ymmärtää ja pohtii sanojen merkityksiä erilaisissa merkityksiä ja muotoja tekstiyhteyksissä - opettelee havainnoimaan ja hyödyntämään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja - osaa tarkastella ja ryhmitellä sanoja niiden merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - ymmärtää ja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen taivutuksen eroja ja osaa hyödyntää niitä omassa ilmaisussaan - osaa ilmaista verbeillä persoonaa ja aikaa ja tietää verbin tehtävät lauseessa - harjoittelee tunnistamaan lauseesta subjektin ja predikaatin - aakkosjärjestys, vokaalit ja konsonantit - lauseen tunnistaminen ja - sanaluokat (numeraalit, pronominit, partikkelit) - verbin persoonamuodot - lauserakenne (päälause ja sivulause) - verbin aikamuodot tuottaminen, iso alkukirjain ja - adjektiivin vertailumuodot - nominien taipuminen lauseen loppumerkit (piste, - yhdyssana ja -merkki - lauseenjäsenet (subjekti, huutomerkki ja - vuorosanaviivan ja predikaatti) kysymysmerkki) - erisnimi, yleisnimi - yhdyssanat - pilkun käyttö luettelossa - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) lainausmerkkien käyttöön tutustuminen - savolaisiin murresanoihin ja nimistöön tutustuminen - vuorosanaviivan ja lainausmerkkien käyttö tekstissä - pilkun käytön harjoittelu - kokonaisvaltainen ja monipuolinen kielitietoisuuden harjoittelu ja vahvistaminen eri aistikanavien kautta (lukeminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja ilmaisutaito) - opetusohjelmat (CD-rom, tietoverkot ja televisio) - sanomalehti- ja aikakauslehti opetuksessa - lastenkirjallisuus savon murteella (Aku Ankka, Asterix, Harald Hirmuinen, Kalevala)

9 30 Äidinkieli ja kirjallisuus 5. luokan Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia - osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus ja muu kulttuuri Tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja että hän osaa valita itselleen sopivaa ja monipuolista luettavaa. Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen säilyy. Oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin tutustuminen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin. - opettelee käsittelemään - osaa käsitellä - osaa ja haluaa keskustella lukukokemuksiaan monin lukukokemuksiaan monin lukemastaan tavoin tavoin - saa aineksia lukemastaan - opettelee vertaamaan - osaa verrata lukemaansa oman elämänsä hallitsemiseen lukemaansa tekstiä omiin tekstiä omiin kokemuksiinsa - osaa kuvailla itseään kokemuksiinsa - harjoittelee kuvailemaan lukijana - opettelee tarkkailemaan itseään lukijana - tietää Kalevalan päähenkilöt kieltä - vertailee kirjallisuutta ja ja tuntee juonen elokuvan, teatterin ja median pääpiirteissään keinoin rakennettua fiktiota - tutustuu elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon - erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen - arvioi elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettua fiktiota - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - Savonlinnan kaupungin kirjallisuusdiplomin suorittaminen, Natti luokilla 3 4 ja Norppa luokilla tutustuminen kirjallisuuden käsitteisiin (henkilöt, tapahtuma-aika ja -paikka, juoni) - tutustuminen kirjallisuuden lajeihin (sadut, kertomukset, lastenromaanit, runot) - tutustuminen lastenkirjailijaan ja hänen teoksiinsa ( Sinikka ja Tiina Nopola, Astrid Lindgren, Parvela) - tutustuminen kirjallisuuden lajeihin (pohjoismaiset sadut ja tarinat, sarjakirjat, seikkailukirjat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (kertoja, kieli) - tutustuminen lastenkirjailijaan ja hänen tuotantoonsa ( Mauri Kunnas, Lindgren) - tutustuminen Joel Lehtoseen ja Ilvolan juttuihin - tutustuminen kirjallisuuden lajeihin (historialliset lasten ja nuortenkirjat, fantasiakirjallisuus) - tutustuminen lasten- tai nuortenkirjailijaan ja hänen teoksiinsa ( Kallioniemi, Rowling, Dahl) - tutustuminen Kalevalaan

10 Äidinkieli ja kirjallisuus 31 - opettajan ääneen lukeminen - lukukokemuksen käsittelyä monin eri tavoin: - parilukeminen - henkilökuvat - dramatisointi - lukukokemuksen jakaminen monin eri tavoin: - lukupiiri - dramatisointi - henkilökuvat - lukupäiväkirja - lukupäiväkirja - kirjallisuusdiplomi - kirjaesittely - kirja-arvostelut - teatterivierailut, koulukino - kirjastovierailu - Mauri Kunnas: Koirien Kalevala - Suomen lasten Kalevala Kirjallisuus ja muu kulttuuri 5. luokan Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. Vuosiluokka 6 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa kielenkäyttötaitoja kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan sekä arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Vuorovaikutustaidot osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla tavalla. - kehittää viestintätaitojaan ja osaa liittää viestintänsä eri tilanteisiin sopivaksi - seuraa aktiivisesti, mutta kriittisesti eri medioista tulvivaa tietoa - pyrkii luomaan viestintätilanteet omalta osaltaan myönteisiksi - osaa antaa ja vastaanottaa palautetta - harjaantuu käyttämään viestintäänsä tavoitteellisesti - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja toisten kertomusten havainnoiva kuunteleminen - puhelimen asiallinen käyttö viestimenä - omien viestintätaitojen arvioiminen - palautteen antaminen ja vastaanottaminen

11 32 Äidinkieli ja kirjallisuus - suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki, improvisointi, väittely - parilukeminen - kirjallisuuskeskustelut verkossa - kuunnelma - puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti Tekstin ymmärtäminen - harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua ja lukemista - harjoittelee erilaisia tekstinlukutapoja - silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua - erityyppisten tekstien vertailua mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti - lukukokemuksen jakaminen - referaatti - aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua - ajatuskartat, käsitekartat ja kysymykset - parilukeminen Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Puhe-esitykset - harjaantuu luontevaksi esiintyjäksi - harjaantuu toimimaan puhujana tavoitteellisesti - osaa esiintyä erilaisissa puhetilanteissa yksin ja ryhmässä Kirjoitelmat - käyttää ja kehittää käsialakirjoitustaan - tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään - osaa kiinnittää huomiota elävän kielen käyttöön kirjoittaessaan - osaa hyödyntää omia kokemuksiaan kirjallisia esityksiä laatiessaan - kokee kirjoittamisen yhtenä tunne-elämän ilmaisukeinona - kokee kirjoittamisen esteettisenä elämyksenä - osaa korjata tekstiään saamansa palautteen perusteella - osaa kirjoittaa erilaisia tekstityyppejä Puhe-esitykset - ilmaisutapojen kehittäminen - omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen - sosiaaliseen kielenkäyttöön tutustuminen ( kohteliaan kielenkäytön tunnuspiirteet) Kirjoitelmat - lause- ja virketajun sekä oikeinkirjoitustaidon kehittäminen ja varmentaminen - tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla - tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä - tavallisten jäsentelytapojen harjoittelu: aloitus, jaksotus ja päätäntätaidon varmentaminen - kirjoitelman laatimisen prosessin tunteminen ja soveltaminen - oman tekstin tuottaminen eri menetelmillä (mm. yksin tai prosessina muiden kanssa)

12 Äidinkieli ja kirjallisuus 33 - kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä, kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelu - aineistojen valikointi, ryhmittely ja rakentaminen esitykseksi - esitelmät erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu Tiedonhallintataidot osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa tietolähteensä. - osaa käyttää eri tietolähteitä tiedonhankinnassaan - oppilas osaa käyttää tietoteoksia ja tietoverkkoja tietoja hankkiessaan, mutta ymmärtää suhtautua tietoon kriittisesti - harjoitellaan eri tietolähteiden käyttöä, kirjasto, tietoverkot, haastattelu - harjoitellaan muistiinpanojen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekemistä - rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa - oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen - haastattelu - kirjaston käyttö omatoimisesti - vierailut ( kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori) Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Kieli - tuntee oikeinkirjoitussäännöt pääpiirteissään - osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä - hallitsee pää- ja sivulauseen käytön sekä tuntee asiaan liittyvän pilkun käyttämisen - erottaa murreilmaisut yleiskielestä sekä perehtyy eri murteiden välisiin eroihin - osaa yleisiä lyhenteitä ja sivistyssanoja - osaa sanaluokkien nimet ja tehtävät sekä yleisimpien sijamuotojen nimet ja tehtävät - tunnistaa lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti) - tunnistaa verbin pääluokat (aktiivi, passiivi) Kirjallisuus - tuntee ikäkaudelleen sopivia teoksia ja teossarjoja sekä tietää niiden kirjoittajia - lukee yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia - lukee sekä ohjatusti että itsenäisesti erilaisia lyhyitä tekstejä - tuntee erilaisia lyriikan lajeja - tuntee harrastuneisuutta lukemista kohtaan ja saa lukemisesta esteettisiä elämyksiä Muu kulttuuri - osaa laatia elokuva- tai näytelmäkäsikirjoituksen - katsoo teatteriesityksiä ja elokuvia ja pystyy analysoimaan näkemäänsä - tuntee paikallista kulttuuritarjontaa, kuten kirjallisia tekstejä tai teatteria

13 34 Äidinkieli ja kirjallisuus Kieli - kehitetään kirjoitetun kielen lause- ja virketajun hallintaa sekä pyritään vakiinnuttamaan oikeinkirjoitusta - tutustutaan suomen kielen maantieteelliseen kielenkäyttöön Kirjallisuus - opetellaan keskeisistä käsitteistä juoni, pää- ja sivuhenkilöt sekä miljöö - luetaan ja analysoidaan erityylisiä ja -aiheisia teoksia sekä lyhyitä tekstejä, niin tietotekstejä kuin kaunokirjallisuuttakin - tarkastellaan erilaisia tekstilajeja, selostus, kuvailu, kertomus ja mielipide - opitaan tuntemaan joitakin ikäkaudelle soveltuvia paikallisten kirjailijoiden tekstejä - luodaan yleiskuva kotiseudun kirjailijoihin - Savonlinnan kaupungin Norppa-kirjallisuusdiplomin suorittaminen Muu kulttuuri - elokuvien ja teatterinäytösten seuraaminen - käsitekarttojen laadinta - teemapäivien vietto ( Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi - kirjallisuusdiplomi - paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen - lukijamuotokuva - saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, romaani/novelli elokuva- tai näytelmä sarjakuva - kielenhuoltoharjoitusten tekeminen - omien tekstien kielen tarkastelu - murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset - elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut - henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen

14 Aihekokonaisuudet äidinkielessä ja kirjallisuudessa Äidinkieli ja kirjallisuus 35 Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana - oppilas kehittyy puhujana, kuuntelijana ja kirjallisena ilmaisijana niin fiktion kuin faktankin osalta - oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja oppii näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria - oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - oppilas saa käsityksen kulttuuriidentiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle - oppilas saa osallistua sekä katsojana että tekijänä draamaan, elokuvaan ym. - oppilas oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi - oppilas kykenee mediakriittisyyteen sekä eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamiseen viestinnässä - oppilas pystyy viestimään osallistuvasti, vuorovaikutuksellisesti ja vaikuttavasti käyttäen viestinnän ja median välineitä - oppilas tiedostaa internetin sisällössä piilevät vaaratekijät - oppilas kehittyy internet-tiedon hakijana sekä lähdekirjojen käyttäjänä - oppilas saa tuntumaa kansalaisvaikuttamiseen ja omakohtaiseen osallistumiseen - oppilas rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteitään - oppilas ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidossa omassa kouluyhteisössään tai kotikaupungissaan - käytetään erilaisia oppimistekniikoita, joista kukin pyrkii löytämään itselleen tehokkaimmat - asetetaan tavoitteita omalle kehittymiselle - totuttaudutaan ilmaisemaan oma mielipide puhumalla ja kirjoittamalla sekä perustelemaan se - perehdytään oman lähipiirin ja kotiseudun kulttuuriin, suomalaisuuteen, pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen - käytetään paikallisia kaunokirjallisia tekstejä oman identiteetin hahmottamisessa - pohditaan ja harjoitellaan asiallista eri tilanteisiin soveltuvaa tapakulttuuria. Myös kansainväliset tavat otetaan huomioon yhä kansainvälistyvämmässä yhteiskunnassa - luetaan eri maista peräisin olevia kaunokirjallisia tekstejä ja sarjakuvia sekä katsotaan ja käsitellään teatteriesityksiä, elokuvia, TV-ohjelmia ym. - vertaillaan paikallista murretta muihin Suomen murteisiin - ilmaistaan omia tunteita ja ajatuksia - käytetään erilaista ilmaisukieltä eri tilanteissa - käytetään erilaisia median ilmaisuvälineitä eri tilanteissa ja ympäristöissä - harjoitetaan yhteistyötä paikallisen median kanssa, ( sanomalehtiviikko, aikakauslehtipäivä, jutut luokan toiminnasta lehteen tai radioon jne.) - painotetaan lähdekritiikin ja mediakriittisyyden merkitystä varsinkin sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetiä käytettäessä - harjoitellaan matkapuhelimen ja sähköpostin asiallista käyttöä - harjoitellaan tiedonetsintää internetistä tarkkojen hakusanojen ja hyvien linkkien avulla sekä lähdekirjoja käyttäen - järjestetään oppilaskunnan vaalit ja muita tilaisuuksia, joista oppilaat ovat osa- tai kokonaisvastuussa - pidetään ryhmä- tai luokkaväittelyitä sekä oppilaille ennakkoon annetuista aiheista että sellaisista aiheista, joihin ei ole ennakkoon valmistauduttu - laaditaan kuvitteellisia tai oikeita mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon

15 36 Vieraat kielet Aihekokonaisuus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ihminen ja teknologia - oppilas kehittyy ymmärtämään, että jokainen ihminen voi toiminnallaan ja mielipiteillään vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen - oppilas huomaa sanataiteen mahdollisuudet ympäristövaikuttamisessa - oppilas perehtyy median ympäristöstä välittämään kuvaan sekä uutisoinnin näkökulmaan ja sävyyn - oppilas huomaa, että tekniikka on nykypäivänä olennainen osa puhutun tai kirjoitetun viestin välittämistä - laaditaan kuvitteellisia tai oikeita mielipidekirjoituksia lehden yleisönosastoon - luetaan ja käsitellään ympäristöaiheisia kaunokirjallisia tekstejä - seurataan lehdistä ja televisiosta, kuinka ympäristön tilaa siellä käsitellään - käytetään mm. matka- ja lankapuhelimia ja tietokoneita puhuttujen ja kirjoitettujen viestien välittämiseen - opetellaan teknisten viestintävälineiden turvallista ja asiallista käyttöä 7.4 Toinen kotimainen kieli Ei opetusta vuosiluokilla Vieraat kielet A-kieli Vuosiluokat 3 6 Koulussamme oppilaille yhteinen A-kieli on englanti. Sen opiskelu aloitetaan 3. luokalla. 4. luokalla oppilas voi valita vapaaehtoiseksi A-kieleksi saksan tai ranskan. Kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälisessä maailmassa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus, jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmälle luokalle edetään. Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat pitkäjänteistä, runsasta ja monipuolista harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen. Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja. Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kokeissa voidaan käyttää vaativuudeltaan eritasoisia tehtäviä.