Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
|
|
- Kai Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset Helsinki 2008 ISBN (pdf) ISBN (pain.)
2 KIRJOITTAJA Jaakko Paloposki KANNEN KUVA Tero Pajukallio 1. painos ISBN (painettu) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Multiprint Helsinki 2008 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
3 Sisältö Johdanto 5 1 Kunnan tehtävät ja vastuu asumisessa 6 2 Omistajapoliittisia linjauksia tarvitaan 7 3 Toimijoiden tehtävät ja vastuut omistajapolitiikassa 8 4 Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana 9 5 Omistajapoliittisten linjausten rakenne Vuokra-asuntotoimen organisointi Kunta asunto-olojen kehittäjänä Seudullinen yhteistyö Kunnan omaisuuden käytölle asetettavat tavoitteet Kunnan vuokra-asunnot ja niiden kysyntä Vuokra-asunnot kunnan kehittämisen välineenä Vuokra-asuntojen määrä ja laatu suhteessa kuntalaisten tarpeisiin Asuntojen vuokrauksen taloudelliset tavoitteet 13 6 Asuntokannan arvon säilyttäminen ja lisääminen 15 7 Vuokra-asunnoista luopuminen 16 8 Riskien hallinta 18 9 Seuranta ja raportointi 19 Lisää aiheesta 20 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 3
4 4 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
5 Johdanto Tässä julkaisussa käsitellään ensisijaisesti kunnan vuokra-asuntojen omistajapolitiikkaa. Sitä ei kuitenkaan voida täysin irrottaa laajemmasta asuntopolitiikan kokonaisuudesta, joten tekstiin sisältyy myös asuntopoliittisia kannanottoja. Asuntopolitiikka käsitteeseen luetaan kaikki kunnan asunto-olojen kehittämistehtävät. Vuokratalojen tai laajemmin asuntotoimen omistajapolitiikan käsitteeseen sisältyy kunnan suoraan tai yhtiöiden tai muiden yhteisöjen kautta omistukseen hankittavien asuntojen määrään ja laatutasoon ja myös asunnoista luopumiseen liittyvät ratkaisut sekä asuntojen hallintaan liittyvä päätöksenteko. Kunnalla on vastuu alueensa asunto-olojen yleisestä kehittämisestä. Asunto-olojen kehittämisessä merkittäviä asuntopoliittisia välineitä ovat maapolitiikka, kaavoitus, yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kehittäminen sekä kunnan omistamien tonttien luovutus asuntorakentamiseen. Pääosa kunnan asuntokannasta on muuta kuin kunnan suoraan tai epäsuorasti omistamia asuntoja. Kuitenkin myös kunnan omistamilla vuokra-asunnoilla on merkittävä vaikutus kunnan asunto-oloihin ja elinkeinoelämän kehittymiseen. Vastuu vuokra-asuntojen omistajapolitiikasta on määriteltävä selkeästi kunnan eri päätöksentekijöille, sekä luottamuselin- että toimihenkilötasolla. Kunnissa on oltava selvillä, mitä asioita milläkin päätöksentekotasolla ratkaistaan ja miten nämä ratkaisut sitovat muita päätöksentekotasoja ja päätöksentekijöitä. Omistajapolitiikan on myös linjattava seudullisen yhteistyön periaatteet. Julkaisu on tarkoitettu kuntien päättäjille ja kuntien yhteisöjen edustajille heidän päättäessään kunnan vuokra-asuntojen omistajapolitiikasta. Julkaisussa on tuotu esiin keskeisiä kysymyksiä, joita tulee ottaa huomioon asuntotoimen asioista päätettäessä. Julkaisu on laadittu Kuntaliitossa. Kirjoitustyöstä on vastannut pääosassa liikelaitosinsinööri Jaakko Paloposki. Kirjoitustyön tukena on ollut työryhmä, jossa ovat olleet edustettuina ympäristöministeriö, Valtiokonttori, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ( asti nimeltään Valtion asuntorahasto), Kuntaliitto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ja Audiator Oy. Ympäristöministeriö on rahoittanut julkaisua. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 5
6 1 Kunnan tehtävät ja vastuu asumisessa Kunnat ovat merkittävä asuntopoliittinen toimija. Ne kantavat huomattavan vastuun alueensa asunto-olojen kehittämisestä. Kunnan on luotava alueelleen yleiset edellytykset asunto-olojen kehittämiselle ja huolehdittava erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamisesta. Tämän lisäksi tarvitaan useissa tapauksissa kunnan omia vuokra-asuntoja vastaamaan kuntalaisten asuntojen tarpeeseen. Kunnat joutuvat lisääntyvässä määrin panostamaan erilaista tukea tarvitsevien kuntalaisten asumiseen. Vallitsevan linjauksen mukaan vanhukset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muut asumisessaan tukea tarvitsevat henkilöt pyritään asuttamaan laitoksen asemesta normaaliasunnoissa, joissa heille on tarjolla tarvittavat palvelut. Tämä edellyttää kunnan asuntotoimelta kiinteätä yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Vanhuksille suunnattavien palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vuoden 2008 alussa julkistetun Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Kunnan on sosiaalihuoltolain nojalla huolehdittava palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisen järjestämisessä. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Lastensuojelulain nojalla kunnan on järjestettävä lastensuojelun asiakkaalle tarpeen mukainen asunto tai korjattava hänen asumisoloihinsa liittyvät puutteet, jos puutteelliset asumisolot ovat esteenä nuoren tai hänen perheensä kuntoutumiselle. Lait eivät edellytä, että kunnalla olisi omistuksessaan asuntoja. Kunnan omistamat vuokra-asunnot ovat kuitenkin merkittävä asuntopoliittinen väline ja kunnat ovatkin hankkineet omistukseensa vuokra asuntoja käytettäväksi sekä sosiaaliseen asuttamiseen että asuntoa tarvitsevien kuntalaisten, kunnan työntekijöiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. 6 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
7 2 Omistajapoliittisia linjauksia tarvitaan Kunnat ovat merkittävin vuokranantajataho. Kunnat omistavat yhteensä noin vuokra-asuntoa, joissa asuu noin ihmistä. Asunnoista noin on valtion rahoittamia ja käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia. Koko valtion rahoittama rajoitusten alainen vuokra-asuntokanta on hieman yli asuntoa. Enin osa kunnan vuokralaisista on tavallisia perheitä ja asunnontarvitsijoita. Vuokraasuntojen avulla kunnat huolehtivat myös sosiaalisesta asuttamisesta. On tärkeää, että tällaisen asuntomäärän käytölle ja näin suuren omaisuuserän hallinnoinnille on luotu selkeät periaatteet. Kunnan vuokratalojen omistajapolitiikka määrittelee mikä on kunnan osuus alueensa asuntotarjonnassa ja minkä verran ja millaisia asuntoja kunta omistaa. Linjauksissa määritellään edelleen miten kunnan asunto-omaisuutta ylläpidetään ja kehitetään siten, että se palvelee kuntalaisten ja kunnan tarpeita tulevaisuudessakin. Samalla määritellään omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet ja päätetään vuokra-asuntojen ylläpidon periaatteista. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään myös se, kuka kunnan asunto-omaisuuden käytöstä vastaa ja miten valvonta ja raportointi on järjestetty. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään myös entistä tärkeämmäksi nousevan seudullisen yhteistyön periaatteet, jotka määrittelevät sellaisen kuntien välisen työnjaon, joka tukee sekä koko seutukunnan että yksittäisten kuntien kehitystä. Kuntien vuokra-asuntokannan hoito ja kehittäminen on otettava huomioon myös Paras-hankkeeseen liittyvissä ja muissakin kuntaliitoksissa jo yhdistymisneuvottelujen alusta saakka. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi kunnan luottamushenkilöille ja henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Linjausten tavoitteena on turvata asuntotoimeen liittyvän päätöksenteon systemaattisuus, pitkäjänteisyys ja tämän seurauksena vuokra-asuntokannan kunnossapito ja kehittäminen kunnan ja kuntalaisten tarpeita vastaavaksi sekä asuntoihin sitoutuneen pääoman käytön tehokkuus. Omistajapolitiikan keskeinen haaste on eri tahojen ja erilaisia näkökulmia omaavien kunnan toimijoiden kokoaminen ja sitouttaminen toimimaan samaan suuntaan kunnan omistamien asuntojen käytössä ja hoidossa. Kunnissa on oltava selvillä mitä asioita milläkin päätöksentekotasolla ratkaistaan ja miten nämä ratkaisut sitovat muita päätöksentekotasoja ja päätöksentekijöitä. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 7
8 3 Toimijoiden tehtävät ja vastuut omistajapolitiikassa Kunnan omistajapolitiikan ohjauksesta ja valvonnasta sekä operatiivisesta toiminnasta vastaavien henkilöiden ja toimielinten työn- ja vastuunjako sekä raportointijärjestelmät on määriteltävä yksiselitteisesti. Kunnan ylin johto, valtuusto ja hallitus, määrittelee toiminnan tavoitteet ja valitsee operatiivisesta toiminnasta vastaavien organisaatioiden toimielimet, jotka järjestävät käytännön toiminnan siten, että tavoitteet saavutetaan. Kunnanhallitus valvoo tytäryhteisöjen toimintaa ja päätöksentekoa koko konsernin tavoitteita ja etua silmällä pitäen. Toimivan johtamisja ohjausjärjestelmän ohella aito yhteistyö ja sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin ovat ehdoton edellytys kunnan menestykselle. Kunnan operatiivisesta toiminnasta vastaavat lautakunnat ja toimialajohtajat tai virastopäälliköt. Kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta vastaavat näiden omat hallintoelimet. Omistajapolitiikassa ja vuokrataloyhtiöiden ohjauksessa on myös otettava huomioon osakeyhtiölain yhtiön päätöksentekoa ja yhtiön toimielinten ja niiden jäsenten vastuuta koskevat säädökset. Omistajien tehtävänä on koko asuntotoimen tavoitteiden määrittely ja sektorin toimintaedellytysten turvaaminen näiden tavoitteiden puitteissa. Vuokrataloyhtiöiden tehtävänä on toiminnan järjestäminen niin tehokkaasti kuin mahdollista. Omistajaohjaus on yhteisen näkemyksen luomista toimialan tehtävistä, tavoitteista ja toiminnan järjestämisestä yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Valtuusto ja hallitus päättävät ja niiden alaiset virkamiehet valmistelevat tavoitteet ja toiminnan linjaukset. Omistajapoliittiset linjaukset ovat siis omistajan, eivät vuokraasunnoista vastaavien yksiköiden linjauksia. Asuntojen vuokraukseen liittyvästä operatiivisesta toiminnasta vastuulliset järjestävät käytännön toiminnan siten, että tavoitteet saavutetaan. Omistajapolitiikassa on tärkeää isännän, kunnan ylimmän johdon, ja haltijan, vuokrataloyhtiön, yhteistyösuhdetta koskevien pelisääntöjen määrittely ja selkeät seurantaja raportointijärjestelmät. Omistajan vahvempi ote kiinteistöjen käytön kehittämisessä tuottaa yleensä tulosta ja mm. pienentää vuokra-asuntoihin liittyviä riskejä. 8 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
9 4 Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana Omistajapoliittisten linjausten laatimisessa lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet, palvelustrategia, kunnan nykyiset toimintatavat ja asuntokanta sekä arviot toimintaympäristön muutoksista sekä omassa kunnassa että naapurikunnissa ja koko seudulla. Kunnan on syytä analysoida olemassa oleva asuntokantansa. Analyysissä käydään läpi, vastaako asuntokanta sellaisenaan kysyntää vai vaatiiko osa siitä välitöntä peruskorjausta ja nykyaikaistamista tai onko joistain asunnoista pyrittävä jopa luopumaan. Toimintaympäristön muutoksista omistajapoliittisiin linjauksiin vaikuttavat erityisesti kunnan elinkeino- ja väestörakenteen tavoiteltu muutos, kuntalaisten muuttuvat odotukset asuntojen koon ja laatutason suhteen sekä tarjolla olevien yksityisten vuokra-asuntojen määrä. Kunnan asuntopolitiikkaa arvioitaessa ja määriteltäessä on hyödynnettävä myös yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien ja alueen muiden toimijoiden kanssa ja luotava toimivat yhteistyömallit näiden kesken. Asuntopolitiikka olisikin pyrittävä näkemään koko lähialueen tai työssäkäyntialueen kuntien yhteisenä asiana. Kunnat voivat tehostaa asuntopolitiikkaa ja pienentää aravavuokrataloista koituvaa riskiä muodostamalla kuntien yhteisiä kiinteistöyhtiöitä ja solmimalla yhteistyösopimuksia niiden käytöstä Omistajapolitiikan on pyrittävä ohjaamaan asuntopolitiikkaa siten, että vuokra-asuntojen tarjonta vastaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuuden vaatimuksia. Omistajapolitiikan sisältöön vaikuttavat mm. paikkakunnan kehitysnäkymät, väestömuutokset sekä muutokset vuokra-asuntojen tarjonnassa ja kysynnässä. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 9
10 5 Omistajapoliittisten linjausten rakenne Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään muun muassa kunnan vuokra-asuntojen tavoiteltava määrä ja laatutaso, asuntojen vuokraukselle asetettavat tavoitteet, vuokra-asuntojen hoidon periaatteet ja organisaatio, riskien hallinnan perusteet sekä toimielinten ja henkilöstön vastuu ja tehtävät omistajapolitiikan toteutuksessa. 5.1 Vuokra-asuntotoimen organisointi Kunnan vuokra-asunnot voivat olla suoraan kunnan omistuksessa, kunnan omistamia erillisiä yhtiöitä tai koottu yhteen yhtiöön. Yleisesti suositeltavana organisaationa pidetään kiinteistöyhtiötä, joka omistaa kunnan kaikki vuokra-asunnot. Omistajan etu on, että kiinteistöomaisuus on ammattitaitoisesti hoidettua. Erityisesti pienten, erillisten yhtiöiden fuusioimisella yhdeksi yhtiöksi saavutetaan merkittäviä etuja. Vastuu on suurten lainojen vuoksi pienissäkin yhtiöissä usein suuri, minkä vuoksi vuokrataloilla pitäisi aina olla ammattitaitoinen isännöinti eikä niitä pidä hoitaa sivutoimisesti muiden tehtävien ohella. Kaikkia vuokrataloja ei kannata ottaa mukaan fuusioon. Esimerkiksi aravarajoituksista lähiaikoina vapautumassa olevaa asunto-osakeyhtiömuotoista vuokrataloa ei kannata enää fuusioida tavalliseen kiinteistöosakeyhtiöön, mikäli siitä on tarkoitus luopua rajoitusten päätyttyä. Rajoituksista vapautuneiden vuokratalojen myynti helpottuu, jos niiden yhtiömuoto on sellainen, että osakkeet tuottavat hallintaoikeuden huoneistoihin. Silloin taloja ei tarvitse kaupata kokonaisuutena, vaan asuntoja voidaan myydä myös yksittäin. Jos kunnan omistama vuokra-asuntokanta on suuri, voidaan sitä jakaa käyttötarkoituksen mukaan myös useampiin yhtiöihin. Asumisoikeusasunnot ovat omana yhtiönään. Myös mm. opiskelija-asunnot ovat usein omana yhtiönään samoin kuin vanhusten talot. Erityisesti erilaisia palveluja tarvitseville asukkaille ja erityisryhmille tarkoitetut asunnot on syytä pitää tavallisesta vuokratalokannasta erillään, koska niiden sekä rahoitus että toiminta poikkeavat yleensä muusta asuntokannasta. Suurilla vuokrataloyhtiöillä alkaa yhä enemmän olla omistuksessaan sekä rajoituksista vapaata että erilaisilla aravalainasta ja korkotukilainasta johtuvilla rajoituksilla olevaa asuntokantaa. Yhtiöitä ei yleensä ole tarpeen jakaa eri yhtiöiksi rajoitusten perusteella. On kuitenkin syytä muistaa, että vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta ei saa aiheuttaa kustannuksia rajoitusten alaisille vuokra-asunnoille. Vuokrien tasaus on mahdollista myös rajoituksissa olevien ARA-asuntojen ja rajoituksista vapaiden asuntojen kesken, mutta ARAasunnot eivät saa olla maksajina. Omistajapoliittisissa linjauksissa on määriteltävä, miten kunnan vuokra-asuntojen omistus ja hallinta organisoidaan ja mitkä ovat eri toimijoiden vastuut ja tehtävät. 10 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
11 5.2 Kunta asunto-olojen kehittäjänä Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa asunto-olojen kehittämisen yleisistä edellytyksistä alueellaan. Käytännössä kunta kantaa yleistä vastuuta siitä, että kunnan asunto-olot ja asuntomarkkinat kehittyvät tasapainoisesti. Joka kunnassa kunta on myös itse mukana yhtenä toimijana, vuokra-asuntojen omistajana, asuntomarkkinoilla. Lainsäädäntö ei edellytä, että kunnan on omistettava asuntoja. Kunnista on tullut merkittävä vuokra-asuntojen omistajataho varsinkin valtion rahoittamassa tuotannossa, koska aikanaan ei ollut riittävästi muita toimijoita ja kunnat havaitsivat, että hyvät asunto-olot ovat tärkeä tekijä kunnan kehityksen kannalta. Kunnan ei tarvitsisi olla asuntojen omistajana, jos asuntomarkkinat toimisivat kaikkien osapuolten kannalta tyydyttävällä tavalla ilman kuntaakin. Harvassa kunnassa tilanne on tämä. Kun harkitaan mahdollisia vaihtoehtoja kunnan vuokra-asunto-omistukselle ja asunnoista luopumista, kysymys ei ole pelkästään kunnan omaisuuden myynnistä. Tällöin on arvioitava myös mitä vaikutuksia omistuksesta luopumisella olisi paikkakunnan vuokraasuntomarkkinoille. 5.3 Seudullinen yhteistyö Vaihtoehtoja kunnan omistamille vuokra-asunnoille ovat ylikunnallinen omistus ja yksityinen omistus. Eräät kunnat ovat siirtäneet vuokra-asunto-omistustaan kuntien omistamalle Kunta-asunnot Oy:lle. Toinen ylikunnallinen omistusmuoto on kahden tai useamman naapurikunnan perustama yhteinen vuokrataloyhtiö, jolle osakaskunnat siirtävät fuusion kautta vuokratalonsa. Toistaiseksi yhtään tällaista yhtiötä ei ole vielä perustettu. Eräillä seuduilla sellaista on harkittu. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke on juuri nyt ja lähivuosina ajankohtainen. Pääkaupunkiseutu ja 17 muuta seutua ovat laatineet Paras-lainsäädännön mukaisen ns. kaupunkiseutusuunnitelman seudun kuntien yhteistyön kehittämiseksi maankäytössä, asumisessa ja liikenteen järjestämisessä. Kymmenellä seutukunnalla aiotaan laatia seudullinen asunto-ohjelma, asuntostrategia tai muu seudun kuntien yhteinen asuntopoliittinen suunnitelma. Vain muutamissa suunnitelmissa on jonkinlaisia omistajapoliittisia mainintoja, esim. seudullisen vuokrataloyhtiön perustamisen selvittämisestä. Jatkossa yhteistyö edellyttää seudullista asuntoasioiden suunnittelua. Yhteisen suunnittelun avulla voidaan määritellä kuntien välinen työnjako tontti- ja asuntotarjonnassa tavalla, joka tukee koko seutukunnan ja myös yksittäisten kuntien kehitystä. Seutukuntakohtaisen asuntotuotannon avulla voidaan välttää päällekkäisiä investointeja ja saada syntymään muitakin säästöjä. Kuntien yhteistyöorganisaatioihin liittyvä omistajaohjaus edellyttää yhteistyökuntien yhteistä näkemystä omistajan tavoitteista. Jos kunnilla ei ole tällaista yhteistä tahtotilaa toiminnan kehittämisestä, ei voi olla myöskään toimivaa omistajaohjausta. Kuntien yhteiset tavoitteet ovat tärkeät myös silloin, kun kunnat ovat mukana yksityisten toimijoiden osittain omistamissa organisaatioissa. Kuntien on luotava menettelytavat, joilla yhteinen näkemys muodostetaan ja miten yhteinen toimija sitoutetaan omistajien tahtoon. Käytännössä toimiva omistajaohjaus on enemmän keskustelua ja näkemysten vaihtoa omistajan ja asuntoasioista vastaavien välillä kuin asuntoyksikön ja sen päättävissä elimissä toimivien käskyttämistä. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 11
12 5.4 Kunnan omaisuuden käytölle asetettavat tavoitteet Kunnan asuntopolitiikan lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet sekä näkemys tulevien vuosien asuntotarpeesta ja kunnan osuudesta asuntotarjonnassa. Kunnan omistamasta asuntokannasta ja voimavaroista riippuu, millaisia mahdollisuuksia kunnassa on olemassa kunnan tavoitteiden tukemiseen oman vuokra-asuntotarjonnan avulla Kunnan vuokratalot ja niiden kysyntä Kunnan vuokratalojen omistajapolitiikan lähtökohtana on kunnan nykyinen asuntokanta. Omistajapolitiikkaa määriteltäessä onkin ensin kartoitettava asuntokannan määrä, käyttötarkoitus, laatu, kunto ja sijainti. Toisaalta on arvioitava asuntojen kysyntä kunnassa ja kartoitettava minkälaisia asukkaita kunnan vuokra-asuntoihin on tulossa. Ovatko asukkaat ensiasuntoa tarvitsevia aikuistuvia nuoria, kunnan alueella asuvia perheitä, kuntaan muuttavia uusia asukkaita, asunnon hankinnassa kunnan tukea tarvitsevia vaikeasti asutettavia henkilöitä jne. Tämän jälkeen voidaan arvioida, miten tarjolla oleva asuntokanta vastaa määrältään, laadultaan ja sijainniltaan kysyntää ja asukkaiden tarpeita ja miten asuntokantaa tulisi kehittää paremmin kysyntää vastaavaksi Vuokra-asunnot kunnan kehittämisen välineenä Vuokra-asuntojen tarjonta on kunnalle keino vaikuttaa kunnan asukasmäärään ja -rakenteeseen, työllisyyteen ja muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vuokra-asuntojen tarjonta on kunnalle myös keino ohjata ja tukea kunnan kehitystä. Tällaiset tavoitteet kohdistuvat usein kunnan väestökehitykseen, työllisyyteen ja muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Riittävällä ja laadukkaalla asuntotarjonnalla kunta voi tukea elinkeinojen kehitystä kunnassa ja lisätä kunnan vetovoimaa tarjoamalla yritysten työntekijöille kohtuullisen hintaisia ja viihtyisiä asuntoja. Kunnan vuokra-asunnoiksi hankkimat asunnot onkin yleensä syytä pitää jatkossakin vuokra-asuntokäytössä. Omistajapoliittisissa linjauksissa on määriteltävä miten kunnan omistamien asuntojen avulla tuetaan kunnan elinkeinopolitiikkaa ja muuta kehittämistä Vuokra-asuntojen määrä ja laatu suhteessa kuntalaisten tarpeisiin Omistajapoliittisissa linjauksissa märitellään, minkälaiseen asuntotarpeeseen kunnan vuokra-asunnoilla pyritään vastaamaan ja millaisille asiakasryhmille kunnan vuokra-asuntoja tarjotaan. Kunnassa on arvioitava minkälaisia eri asiakasryhmien tarpeet ja odotukset asuntojen suhteen ovat nyt ja tulevaisuudessa. Kunnissa on kiinnitettävä huomiota varsinkin erityisryhmien asuntojen tarpeeseen. Kunnan vuokra-asuntojen hankinta lähtee kuntalaisten asuntojen ja erityisesti vuokraasuntojen tarpeesta. On tärkeää, että kunnalla on riittävä ja monipuolinen asuntokanta vastaamaan asuntojen tarpeeseen. Toisaalta pysyvässä ylitarjontatilanteissa kunnan asuntoomistusta on pyrittävä vähentämään, kunnes vuokra-asuntojen kysyntä vastaa tarjontaa. Rajoituksista vapautuvat asunnot muodostavat oman ryhmänsä kunnan asuntokannassa, jonka jatkokäytöstä on tehtävä päätös. Vuosina aravarajoituksista vapautuu noin asuntoa, joista noin on kuntien omistamia. Vapautumisen jälkeen asunnot ovat kuin vapaarahoitteisia asuntoja. Osana omistajapoliittisia toimia tehtävän asuntokannan inventoinnin yhteydessä on syytä selvittää, missä vaiheessa ja kuinka paljon kunnan omistamia valtion rahoittamia asuntoja vapautuu rajoituksista. Kunnan on hyvä laatia suunnitelma siitä, miten näiden 12 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
13 vapautuvien asuntojen suhteen menetellään. Pidetäänkö ne edelleen kunnan omistuksessa, luovutaanko niistä tai osasta niitä? Vapautumisen jälkeen asunnoista saatava kauppahinta voi määräytyä vapaasti ja on yleensä suurempi kuin rajoitusten alaisten asuntojen lain mukainen hinta. Rajoituksista vapautuvien asuntojen myyntiä on harkittava tarkoin ja ilman painavia perusteita niistä ei pidä luopua. Esimerkiksi Helsingin seudulla valtion ja kuntien välinen aiesopimus asuntotarjonnan lisäämisestä tukee vapautuvien asuntojen pitämistä vuokraasuntokäytössä. Omistajapoliittisten linjauksissa on otettava kantaa sosiaali- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta mm. asuntojen määrään huoneistorakenteeseen asuntojen sijaintiin sosiaali- ja terveystoimen tavoitteiden sovittamiseen asuntoasioiden tavoitteisiin asukasvalintoihin ja asukasdemokratiaan Asuntojen vuokrauksen taloudelliset tavoitteet Vuokra-asuntojen ensisijainen tarkoitus ei ole olla kunnalle tuottava sijoitus vaan lähtökohtana on kunnan muun asuntokannan täydentäminen ja kuntalaisten asunnon tarpeen täyttäminen. Lainsäädäntö asettaa aravavuokratalojen taloudenpidolle tiettyjä reunaehtoja, joita omistajan on otettava huomioon vuokranmäärityksessä. Vuokraan voidaan sisällyttää pääomamenojen ohella kohtuulliset kiinteistönhoitokulut, mahdollinen tontinvuokra, enintään kahdeksan prosentin korko omistajan sijoittamalle pääomalle ja tulevien korjaustarpeiden varalle kerättävä korjausvastike. Vuokrataloyhtiöt eivät pyri tuottamaan omistajalleen voittoa vaan tuotot mitoitetaan kiinteistöstä aiheutuvien kulujen mukaan. Yhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella. Kun taloudessa ilmenee ongelmia, joutuu omistaja luopumaan omista vaateistaan esim. oman pääoman tuotosta tai tukemaan muulla tavoin yhtiötä. Omistajapoliittisissa linjauksissa on näissä rajoissa määriteltävä asuntojen vuokrauksen taloudelliset tavoitteet. Taloudellisissa vaikeuksissa oleville taloille osoitetun valtion avustuksen ehtona on ollut, että omistaja ei saa periä omalle pääomalle tuottoa tiettynä ajanjaksona. Lainsäädännön taloudelle asettamista rajoituksista huolimatta omistaja joutuu huolehtimaan kiinteistöjen kunnosta ja muista taloudellisista velvoitteista viime kädessä omalla pääomapanoksellaan. Kunnan omistamien vuokra-asuntojen vuokrat voidaan määritellä niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin asunnon vuokra-arvoa. Halutun ja hyvällä paikalla olevan asunnon vuokra voi olla korkeampi kuin vähemmän kysytyn asunnon vuokra. Valtion rahoittamissa rajoitusten alaisissa asunnoissa vuokra on määriteltävä omakustannusperiaatteen mukaisesti. Vuokran suuruus voidaan määritellä lähemmäksi vuokra-arvoa tai markkinavuokraa vuokran tasauksen avulla. Edellytyksenä on, että asunnot ovat saman yhtiön omistuksessa. Riittää, kun omakustannusperiaate toteutuu yhtiön tasolla. Rajoitusten piiriin kuulumattomissa asunnoissa kunta voi vapaammin määritellä vuokran suuruuden vuokrasopimusta tehtäessä. Vuokra-asuntotoimen tehokkuutta ja kilpailukykyä on arvioitava edullisuusvertailujen ja erilaisten asumismuotojen vaihtoehtoiskustannusten avulla. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 13
14 Omistajapoliittisissa linjauksissa voidaan käsitellä mm. korjausinvestointien rahoittamista tulorahoituksella uustuotannon rahoitusta ja hintatasoa kiinteistöjen kunnossapitoa ja sen rahoitusta vuokratasoa käyttöastetavoitetta asuntoihin sitoutuneelle pääomalle edellytettävää tuottoa. 14 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
15 6 Asuntokannan arvon säilyttäminen ja lisääminen Kunnan asuntokannan hoidon lähtökohtana on asuntojen kunnon ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen ja se, että asunnot vastaavat laadultaan niiden kysyntää. Vuokra-asuntojen laadusta huolehtiminen ja arvon säilyttäminen pitävät kunnan asuntokannan kilpailukykyisenä muiden asumismuotojen kanssa. Asuntokannan kunnossapidon ja peruskorjausten laiminlyönti on epätaloudellista ja vaarantaa kuntalaisten tarpeita vastaavan palvelutuotannon. Asuntokannan arvon säilyttäminen edellyttää asiantuntevaa arviota sen kunnosta ja peruskorjaustarpeesta. Kunnalla ja sen vuokrataloyhtiöllä on oltava tämän vuoksi ammattitaitosta henkilökuntaa hoitamaan asuntoja tai niiden hoidossa on käytettävä apuna ulkopuolista asiantuntemusta. Etenkin ammattitaitoisella isännöinnillä on osoittautunut olevan suuri merkitys hoidon tasoon. Päätösten asuntojen peruskorjausinvestoinneista on perustuttava asiantuntevaan arvioon asuntojen kunnosta ja laatutasosta kysyntään nähden. Asuntojen arvon säilyttäminen edellyttää myös linjausta investointien rahoituksen järjestämisestä. Linjaukset voivat koskea esimerkiksi peruskorjausten rahoituksen järjestämistä tai vuokran määräytymisperusteita. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään, miten asuntokantaa kehitetään siten, että se vastaa tulevaisuuden kysyntää ja sopeutuu asuntomarkkinoiden muutoksiin. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 15
16 7 Vuokra-asunnoista luopuminen Yhtenä omistajapoliittisena ratkaisuna kunnissa on noussut esiin ajatus vuokratalojen myynnistä. Kunnan vuokratalojen myynnillä on monia vaikutuksia. Siksi mahdollista myyntiä tai vaihtoehtoja myynnille on harkittava huolella. Mikään laki tai muu säännös ei velvoita kuntaa omistamaan vuokra-asuntoja. Siinä mielessä kunnan asuntojen myynti on mahdollista. Kunnan vuokra-asuntojen myynti on herkempi asia kuin kunnan jonkin muun omaisuuden myynti. Jokainen asunto on jonkun henkilön tai perheen koti. Kunta on koettu perinteisesti luotettavaksi vuokranantajaksi. Asuntojen myynti voi herättää levottomuutta vuokralaisten keskuudessa. Kunnan asunnoissa vuokra on yleensä kohtuullinen. Merkittävä kuntaomistus hillitsee yleisemminkin vuokratasoa paikkakunnalla. Tästä hyötyvät myös muut kuin kunnan asunnoissa asuvat vuokralaiset. Kunnalla on esimerkiksi vammaishuoltoon ja lastensuojeluun liittyvissä tapauksissa eräitä lainsäädäntöön perustuvia ja muita asuntopoliittisia velvoitteita. Käytännössä kunta on asunnottoman viimesijainen asuttaja. Kunnalla on hyvä olla asuntoja näitä ja myös elinkeinoelämän tarpeita ja kunnan itsensä rekrytoimaa työvoimaa varten. Kunnan vuokratalojen myynti on tullut ajankohtaiseksi myös sen vuoksi, että kunnan asunnoille on halukkaita ostajia markkinoilla. Valtion rahoitukseen liittyvien rajoitusten alaisia taloja voidaan luovuttaa vain nimetyille yleishyödyllisille omistajatahoille. Eräät alalla toimineet valtakunnalliset yleishyödylliset vuokra-asuntoja omistavat yhteisöt ovat viime aikoina uudisrakentamisen sijaan ostaneet vuokrataloja muilta omistajatahoilta. Alalle on ilmaantunut myös uusia kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita, jotka tarvittaessa hakevat yleishyödyllisyysstatuksen valtion viranomaisilta. Valtion rahoitukseen liittyvien rajoitusten alaisten vuokratalojen myyntihinta ei saa ylittää rahoitusta koskevassa lainsäädännössä määrättyä korkeinta sallittua hintaa. Valtion viranomaiset valvovat, että kauppahinta ja myyntitapahtuma ovat kokonaisuudessaan lain mukaisia. Korkeimman sallitun hinnan yli menevä kauppahinnan osuus joudutaan tilittämään valtiolle. Rajoituksista vapautuneiden asuntojen myyntihinta voi määräytyä vapaasti. Myynti- tai myymättä jättämispäätöstä on arvioitava kunnan koko asuntotilanteen ja erityisesti vuokra-asuntomarkkinoiden tulevaisuuden näkymien pohjalta. Mahdollinen kauppa on tehtävä niin, että se ei järkytä paikallisia vuokra-asuntomarkkinoita. Kaupan kohteena voi olla kunnan koko vuokra-asuntokanta tai vain osa siitä. On harkittava, minkä verran kunnan on syytä jättää asuntoja itselleen kunnan omia tarpeita varten. Kunnissa, joissa kunnan vuokra-asuntojen tyhjäkäyttö on muodostunut ongelmaksi ja vuokra-asunnoista on pysyvää huomattavaa ylitarjontaa, ainoa keino korjata tilanne voi olla vuokra-asuntokannan vähentäminen. Tämä voi tapahtua joko ottamalla tai luovuttamalla vuokra-asuntoja muuhun käyttöön taikka purkamalla niitä. Tällaisissakaan tilanteissa asuntoja ei pidä myydä edelleen vuokra-asunnoiksi, koska se ei korjaa tilannetta. Ostajan valintaan vaikuttaa luonnollisesti tarjottu kauppahinta, mutta kunnan on syytä kiinnittää huomiota myös ostajaehdokkaiden toimintaperiaatteisiin ja luotettavuuteen. Vuokralaisten asema sekä vuokrasuhteen jatkuvuus ja pysyvyys on pyrittävä turvaamaan 16 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
17 kaupanteon yhteydessä. Myynnin yhteydessä on pyrittävä varmistautumaan, ettei ostaja vastaisella toiminnallaan aiheuta häiriöitä kunnan asuntomarkkinoihin. Omistajapolitiikan keskeisiä näkökohtia vuokra-asunnoista luopumista harkittaessa ovat harkittaessa luovutaanko vuokra-asunnoista kokonaan tai osittain on lähtökohtana oltava tulevaisuuden kehitysnäkymät ja tarpeet millaiset edellytykset kunnalla on täyttää asuntopoliittiset velvoitteensa, jos omasta asuntokannasta luovutaan millainen vaikutus vuokra-asunnoista luopumisella on asuntotilanteeseen kokonaisuutena kunnan vuokralaisten asuminen on turvattava mahdollisesta vuokra-asuntojen myyntivaihtoehdossakin vuokra-asunnoista saatava hinta erityisesti valtion rahoittamien, vielä rajoitusten alaisten asuntojen myyntiä on harkittava erityisen perusteellisesti. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 17
18 8 Riskien hallinta Kunnan eri yksiköiden sekä koko kuntakonsernin riskienhallinnan ja riskinoton periaatteiden on oltava selkeät. Vuokra-asuntoihin liittyvät riskit on kartoitettava ja niiden merkitys arvioitava. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään ne periaatteet, joiden puitteissa toimintaan sisältyvät riskit ovat hyväksyttäviä ja miten riskeihin varaudutaan. Yksittäisten merkittävien investointi- ja muiden päätösten yhteydessä on tehtävä riskianalyysi ja suhteutettava päätökseen sisältyvät riskit hyväksyttävään riskitasoon. Asuntotoimessa vahinkoriskien ohella on erityistä huomiota kiinnitettävä itse toiminnan riskeihin, joihin kuuluvat muiden muassa kunnan yleisestä kehityksestä riippuvat asuntojen kysynnän määrässä ja laadussa tapahtuvat vaihtelut sekä asukkaiden olosuhteissa ja maksukyvyssä tapahtuvat muutokset. Valtion rahoittamien vuokra-asuntojen rahoitusriskit ovat valtiolla. Jos kunta maksaa aravalainat ja konvertoi ne pankkilainaksi, pankit edellyttävät yleensä kunnan omavelkaista takausta lainalle, jolloin rahoitusriskit siirtyvät kunnalle. Määritellään miten riskeihin varaudutaan ja miten riskejä voidaan vähentää. Keinoina voivat olla mm. omistajan otteen vahvistaminen toiminnan kehittämisessä aravavuokratalojen isännöinnin ja hallinnon kehittäminen yhtiön velkataakan keventäminen myymällä osia arava- vuokrataloista omistajapohjan laajentaminen muodostamalla kuntien yhteisiä kiinteistöyhtiöitä. 18 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
19 9 Seuranta ja raportointi Selkeän raportointijärjestelmän määrittely on omistajapoliittisten linjausten keskeinen osa. Tehokas omistajaohjaus edellyttää, että omistajaohjauksesta vastuussa olevat toimielimet ja henkilöt saavat säännöllisesti täsmällistä tietoa toteutuneesta toiminnasta ja myös arviot vuokra-asuntojen kysynnän kehityksestä ja muista tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista. Asuntoasioista vastaavat kunnan sisäiset toimijat ja tytäryhteisöt tuottavat tätä tietoa päättäjille. Omistajapoliittisissa linjauksissa on määriteltävä kuka raportoi, kenelle raportoidaan sekä mistä asioista ja miten usein raportoidaan. Valtiokonttori ja ARA pitävät yllä vuokrataloyhteisöjen talouden ja toiminnan analysointiin, tunnuslukujen vertailuun ja viranomaisraportointiin kehitettyä SART-tietojärjestelmää. Järjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti vuokrataloyhteisöjen johdon tarpeisiin. Järjestelmä sisältää myös vuokratalojen omistajaohjauksen kannalta keskeisiä tunnuslukuja. Kunnilla on pääsy järjestelmään katsomaan kunnan alueella sijaitsevien vuokrataloyhteisöjen tietoja. Tavalliset osakeyhtiöiden tunnusluvut eivät oikein sovellu omakustannusperiaatteella toimivien vuokrataloyhtiöiden seurantaan. Edellä mainittu SART-tietojärjestelmä tuottaa 32 tunnuslukua erityisesti vuokratalojen tarpeisiin. Järjestelmä mahdollistaa myös vertailun muiden vuokratalojen kanssa. Muita tärkeitä seurattavia asioita aravavuokrayhtiöiden toiminnassa ovat esim. vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapaino paikkakunnalla. Systemaattinen arvio tulevaisuuden näkymistä ja tarpeista mahdollistaa asuntoimen ennakoivan ja järjestelmällisen kehittämisen. Mikäli raportointi osoittaa, ettei asetettuihin tavoitteisiin ole päästy tai ne eivät vastaa kunnan ja kuntalaisten tarpeita, tulee omistajaohjauksesta vastuullisten ryhtyä toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. Raportoitavia asioita voivat olla: miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy talousarvion toteutuma taloussuunnitelma esim. kolmeksi vuodeksi investointisuunnitelma rahoitusbudjetti riskirahoitus arvio toimintaympäristön muutoksista. Tärkeitä seurattavia tekijöitä aravavuokrayhtiöiden toiminnassa ovat esim. vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapaino paikkakunnalla kunnan tarjoamien asuntojen kilpailukyky (hinta + laatu) muiden rinnalla tyhjien asuntojen määrä ja osuus tyhjilläänolopäivien osuus tai käyttöaste asukkaiden vaihtuvuus vuokrasaatavien ja luottotappioiden määrä. Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset 19
20 Lisää aiheesta Hiltunen, Eero: Käsikirja vuokrataloille tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Kunnan omistajapoliittiset linjaukset > Palvelujen tuotantotavat > Kunnan omistajapolitiikka > Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Kuntien konserniohje > Palvelujen tuotantotavat > Kunnan omistajapolitiikka > Kuntien konserniohje Paloposki, Jaakko: Kunnan teknisen toimen liikelaitosten ja tytäryhteisöjen ohjaus. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Koppinen, Pirjo: Aravavuokra-asuntojen omistajapolitiikkaa koskevan kyselyn raportti > Mediapalvelu > Kuntaliiton mediatiedotteet > Kuntien vuokratalot odottavat peruskorjausrahaa > Aravavuokra-asuntojen omistajapolitiikkaa koskevan kyselyn raportti Oy Audiator Ab: Selvitys kunnallisten vuokratalojen talousongelmista. Viirkorpi, Paavo: Kuntien aravavuokratalojen omistajapolitiikan kehittäminen. Suomen Kuntaliitto. Helsinki SART Tilinpäätösanalyysi- ja raportointisovellus vuokrataloille > Rahoitus > Aravalainat > SART Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen. ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Helsinki > Julkaisut > Oppaat > Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen 20 Kunnan vuokratalojen omistajapoliittiset linjaukset
Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotLaki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -
EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta
LAUSUNTO 1 (6) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 15.2.2016 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön
LisätiedotOHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA
1 KUNNANHALLITUKSILLE KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE Toimivalta: Aravarajoituslaki (1190/1993) 4 d, 7 4 mom. ja 23, Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001) 11
LisätiedotAsukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-
LisätiedotASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016
ASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016 NYKYINEN RAKENNE Porvoon kaupunki Noin 370 vapaarahoitteista ja arava-asuntoa Porvoon A-asunnot Oy 1.281 arava- ja vapaarahoitteista asuntoa
LisätiedotOmistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010
Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin
LisätiedotOmistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy
Kaupunginhallitus 2.9.2019 liite nro 2 (1/9) Kaupunginvaltuusto 16.9.2019 liite nro 6 (1/9) Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy Proavera Oy vahvassa, positiivisessa kehitysvaiheessa. Yhtiön tulostavoite
LisätiedotVuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne
LisätiedotOmistajapoliittiset linjaukset
Asikkalan kunta Omistajapoliittiset linjaukset Omistajaohjaus 14.4.2015 Sisällys Johdanto... 1 1. Soveltamisala... 1 2. Yleiset periaatteet... 1 3. Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana...
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotAsuntomarkkina- ja väestötietoja 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotSulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma
Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien
LisätiedotOHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET
OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella
LisätiedotKenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka
Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,
LisätiedotKunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005
Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.
EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Talousvaliokunnan kuuleminen, Eduskunta 8.2.2018 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotPääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle
LisätiedotAsuntopula kasvun tulppana
Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään
LisätiedotErityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot
Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen
LisätiedotOmistajaohjaus kuntakonsernissa
Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat
LisätiedotKuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu
Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on
LisätiedotErityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho
Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien
LisätiedotOmistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa
Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN SYMPOSIUM 2017 30.5.2017 tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, JHTT, CGAP, CRMA Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan
LisätiedotLAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2013 1 (5) 904 V 25.9.2013, Kaj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kaupungin aravuokra-asuntojen asukasvalinnasta HEL 2013-002185 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
Lisätiedot14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011
Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja
LisätiedotSEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA
SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotHE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta
HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA
LisätiedotARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia
ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotYleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.
LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 96
06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,
LisätiedotSelvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala
LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen
LisätiedotKuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista?
Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Essi Eerola, Suomen Pankki* Tuukka Saarimaa, VATT * Tutkimuksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Helsingin kaupunki on merkittävä
LisätiedotARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla
Selvitys 1/2019 ARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla Rajoitusten alaisten ARA-asuntojen lukumäärä 2000-luvulla 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
LisätiedotKaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy
Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön
LisätiedotKäsikirja vuokrataloille
Käsikirja vuokrataloille Tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön Helsinki 2008 ISBN 978-952-213-365-6 (pdf) ISBN 978-952-213-366-3
LisätiedotSosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely
Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 2/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotValtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola
Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 3961/10.03.00/2015 Kaupunginhallitus 304 5.10.2015 323 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle 5.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotVuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttäminen
Vuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttäminen Varsinais-Suomen Alueseminaari Turku 23.11.2017 Tarja Jouppi Talouden tervehdyttämistoimet ja rahoitusjärjestelyt Lainaehtomuutos Tervehdyttämisavustus Akordit
LisätiedotLausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta
Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen
LisätiedotARA-toiminta tutuksi. KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1
ARA-toiminta tutuksi KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri 25.1.2018 Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1 Teemat Esitys 1 ARAn esittely Ajankohtaista ARAasuntokannasta Yleishyödyllisyyden erityisedellytykset
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Yhteinen kuuleminen, Eduskunta 29.11.2017 Hannu Penttilä Apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialue Vantaan kaupunki Valtion
LisätiedotASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20
LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen
LisätiedotAsuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa
Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet MAL-verkoston seminaari 21.10.2015 Matti Vatilo Hallitusohjelma Hallitus toimeenpanee laajan ohjelman asuntorakentamisen
LisätiedotSATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila
SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13
LisätiedotYmpäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti
Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotPORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki
LisätiedotSiirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen. Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari Helsinki
Siirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari 8.5.2018 Helsinki ALUKSI 4 ERILAISTA VUOKRAMALLIA Tilakeskuksen omistamat kiinteistöt Kuntien omistamat kiinteistöt Muiden
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
LisätiedotKunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:
LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotTVT ASUNNOT OY EMOYHTIÖ
TVT ASUNNOT OY EMOYHTIÖ Toimitusjohtaja Teppo Forss YMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Yhtiön toimiala ja toiminnan pääasiallinen tarkoitus Yhtiö tarjoaa vastuullisena vuokranantajana asukkailleen kohtuuhintaista
LisätiedotVuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012
Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi
LisätiedotLausunto 1 (7) Nikolas Elomaa 23.3.2016. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto
Lausunto 1 (7) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM2/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE
1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle lainsäädännöksi valtion tukeman asuntotuotannon toimintaperiaatteiden ulottamisesta kuntien ja eräiden muiden yhteisöjen omistamiin asuntoyhteisöihin ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
Lisätiedot